YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2010 TOINEN NELJÄNNES NORD STREAM -KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

Transkriptio

1 Laadittu vastaanottajalle Nord Stream AG Asiakirjatyyppi Ympäristötarkkailuraportti vuoden 21 toinen neljännes Päivämäärä NORD STREAM -KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 TOINEN NELJÄNNES

2 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 TOINEN NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-31FIN-A 1 Versio A Päivämäärä 21/9/3 Valmistelija Ari Hanski, Eeva-Maria Hatva, Ari Piispanen, Heikki Surakka, Antti Miettinen Tarkastajat Sakari Salonen, John Adams Hyväksyjä Tore Granskog Ympäristötarkkailuraportti vuoden 21 toinen neljännes Viite G-PE-EMS-MON-1-31FIN-A Versiohistoria: Versio Päivämäärä Kuvaus Valmistelijat Tarkastajat Hyväksyjä A Lopullinen Ari Hanski, Eeva-Maria Hatva, Ari Piispanen, Heikki Surakka, Antti Miettinen Sakari Salonen, John Adams Tore Granskog

3 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 TOINEN NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-31FIN-A 2 SISÄLLYS 1. YHTEENVETO JOHDANTO YLEISTÄ TAUSTA LUVAT JA TARKKAILU Myönnetyt rakennus- ja käyttöluvat Tarkkailu RAKENNUSTOIMET VUODEN 21 TOISEN NELJÄNNEKSEN AIKANA AMMUSTEN RAIVAAMINEN KIVIAINEKSEN KASAAMINEN TUKIPATJOJEN ASENNUS PUTKENLASKU RUOPPAUS VENÄJÄN RANTAUTUMISPAIKASSA TARKKAILUTOIMET KIVIAINEKSEN KASAAMINEN Merenpohjan morfologia ja kivipenkereiden kunto Vedenlaatu ja virtaukset Sedimenttinäytteiden otto Pohjaeliöstönäytteiden otto Kulttuuriperintökohteet, tynnyrit ja olemassa oleva infrastruktuuri Laivaliikenne TUKIPATJOJEN ASENNUS PUTKENLASKU Merenpohjan morfologia ja esteet Kulttuuriperintökohteet, tynnyrit ja olemassa oleva infrastruktuuri Vedenlaatu Laivaliikenne VEDENLAADUN JA VIRTAUSTEN PITKÄN AIKAVÄLIN TARKKAILU RAJAT YLITTÄVIEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU VENÄJÄN JA SUOMEN VÄLILLÄ YMPÄRISTÖOLOSUHTEET TARKKAILUTULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU KIVIAINEKSEN KASAAMINEN Merenpohjan morfologia ja esteet Vedenlaatu ja virtaukset Hylyt, tynnyrit ja kaapelit Odottamattomat havainnot ja suunnittelemattomat tapahtumat TUKIPATJOJEN ASENNUS PUTKENLASKU Merenpohjan morfologia ja esteet Hylyt, tynnyrit ja kaapelit Odottamattomat havainnot ja suunnittelemattomat tapahtumat... 41

4 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 TOINEN NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-31FIN-A VEDENLAADUN PITKÄN AIKAVÄLIN TARKKAILU Virtaukset Vedenlaatu RAJAT YLITTÄVIEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU VENÄJÄN JA SUOMEN VÄLILLÄ ALUSTAVAT JOHTOPÄÄTÖKSET VIITTEET LIITTEET 1 Kartta Nord Streamin rakennustoimista vuoden 21 toisen neljänneksen aikana 2 Kartta Nord Streamin tarkkailuasemista vuoden 21 toisen neljänneksen aikana 3 Tarkkailuraportit i. Vedenlaadun, virtausten, sedimentin ja pohjaeliöstön seuranta Nord Streamin toimintojen aikana Suomenlahdessa kiviaineksen kasaaminen ii. Vedenlaadun ja virtausten seuranta Nord Streamin toimintojen aikana Suomenlahdessa, 3. marraskuuta kesäkuuta 21 4 Taulukko ja piirustukset suunnitelluista ja toteutuneista kivipenkereistä 5 Luettelo tarkkailulaitteista 6 Rajat ylittävien vaikutusten tarkkailu Viro

5 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 TOINEN NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-31FIN-A 4 Luettelo lyhenteistä ja määritelmistä ADCP Acoustic Doppler Current Profiler, akustinen virtausmittari cm senttimetri CTD Conductivity, Temperature, Depth; johtavuus, lämpötila, syvyys DGPS Differential Global Positioning System, differentiaali-gps EEZ talousvyöhyke YVA ympäristövaikutusten arviointi FNU formatsiininefelometrinen sameusyksikkö FTU formatsiinisameusyksikkö GOFREP Suomenlahden alusliikenteen pakollinen ilmoittautumisjärjestelmä h tunti HELCOM Itämeren suojelukomissio Kilometre Point, kilometrikohta KP putkilinjan reittiä pitkin alkaen Venäjän rantautumispaikasta l litra m metri m 3 kuutiometri mg milligramma N typpi NTU nefelometrinen sameusyksikkö O 2 happi P fosfori ROV Remotely Operated Vehicle, kaukoohjattu vedenalainen laite s sekunti USBL Ultra Short Base Line, USBLpaikannusjärjestelmä ensimmäinen vuosineljännes: 1. Q1 tammikuuta ja 31. maaliskuuta välinen aika Q2 toinen vuosineljännes: 1. huhtikuuta ja 3. kesäkuuta välinen aika Q3 kolmas vuosineljännes: 1. heinäkuuta ja 3. syyskuuta välinen aika µg mikrogramma µm mikrometri µs mikrosekunti

6 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 TOINEN NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-31FIN-A 1 1. YHTEENVETO Tässä raportissa on esitetty Nord Stream -hankkeessa vuoden 21 toisen neljänneksen aikana Suomen talousvyöhykkeellä tehtyjen rakennustoimien ympäristövaikutusten tarkkailutulokset ja alustavat päätelmät. Vuosiraportti toimitetaan vuoden 211 alussa. Ramboll Finland Oy on laatinut tämän vuoden 21 toisen neljänneksen raportin niiden raporttien ja tietojen perusteella, jotka se on saanut Nord Streamilta ja sen alihankkijoilta. Esitetyt päätelmät ovat alustavia. Lopulliset johtopäätökset vuoden 21 tarkkailusta esitetään vuositarkkailuraportissa. Rakennustyöt Suomenlahdella alkoivat vuoden 29 lopulla ammusten raivauksella (raportoitu erikseen). Vuoden 21 toisen neljänneksen (huhti-kesäkuu) aikana on seurattu kiviaineksen kasaamisen, kaapeliristeysten tukipatjojen asentamisen ja putkenlaskun vaikutuksia. Tämä neljännesvuosiraportti sisältää lisäksi vuoden 29 lopussa käynnistyneen taustatilanteen tarkkailun ja vuoden 21 ensimmäisen neljänneksen aikana aloitettujen kaapeliristeyksien tukipatjojen asennukset. Tarkkailutoimien joidenkin tulosten (sedimentti, pohjaeliöstö) käsittely on vielä kesken ja ne raportoidaan vuoden 21 kolmannen neljänneksen raportissa. Lisäksi putkenlaskun vuoden 21 toisen neljänneksen aikana Suomen talousvyöhykkeellä lasketun osuuden (9 km) vedenlaadun tarkkailutulokset kesä- ja heinäkuulta esitetään seuraavassa neljännesvuosiraportissa. Suomen vesillä ei esiintynyt myrskyjä vuoden 21 toisen neljänneksen aikana. Voimakkaita tuulia (keskinopeus >14 m/s) kirjattiin kahtena päivänä toukokuussa varsinaisen Itämeren pohjoisosissa ja yhtenä päivänä kesäkuussa Suomenlahdella. Kiviaineksen kasaaminen aiheutti tarkkailukohteiden lähistöllä meriveden sameushuippuja alimmassa vesikerroksessa. Vaikutusten suuruusluokka vaihteli merenpohjan ominaisuuksien mukaan. Tarkkailualukselta mitattu korkein sameusarvo putkilinjojen liitoskohdan alueella, lähinnä kiviaineksen kasausalusta, oli 23 NTU. Kasausaluksen kulkusuunnan myötäisellä tutkimuslinjalla, jonka etäisyys kasausaluksesta oli 5 2 metriä, mitattiin koholla olevaa sameutta (1 15 NTU) 5 6 metrin matkalla. Kiinteillä vedenlaadun mittausantureilla kirjattu korkein yksittäinen arvo oli 53,8 NTU. Korkeimmat sameushuiput kestivät tavallisesti tuntia. Kun kiviaineksen kasaaminen lopetettiin, taustasta kohonnut sameus laski takaisin taustatasolle muutamassa päivässä. Kahdessa muussa tarkkailukohteessa sameushuiput olivat selvästi matalampia ja vaikutusalue pienempi. Virtauksen keskimääräinen voimakkuus alimmassa vesikerroksessa oli 5 6 cm/s, korkeimpien yksittäisten arvojen oltua cm/s. Virtausten pitkäaikainen tarkkailu Suomenlahden länsi- ja itäosissa osoitti, että virtausnopeudet olivat alhaisempia pohjan läheisessä vedessä pintaosaan verrattuna. Havaittujen arvojen väliset erot olivat kuitenkin melko suuria myös alimmissa vesikerroksissa. Tarkkailun tausta-asemilla, lähellä pohjaa, meriveden laatu ei poikennut niistä arvoista tai trendeistä, jotka ovat tyypillisiä talven ja alkukesän aikana Suomenlahdessa. Kuitenkin rehevöitymisasteen erot Suomenlahden eri osissa (suurempaa itäosassa) näkyivät happipitoisuuksissa lähellä merenpohjaa. Putkilinjan reitin ruoppaus Venäjän rantautumispaikassa, noin 27 kilometrin etäisyydellä tarkkailuasemasta, joka sijaitsi Suomen aluevesillä lähellä Venäjän ja Suomen talousvyöhykkeen välistä rajaa, ei aiheuttanut muutoksia vedenlaatuun tällä alueella.

7 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 TOINEN NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-31FIN-A 2 2. JOHDANTO 2.1 Yleistä Nord Stream AG on aloittanut putkilinjajärjestelmän rakentamisen, joka kuljettaa kaasua Venäjältä Saksaan Itämeren halki. Reitin alkupää on Viipurissa, Venäjällä, ja kulkee Suomenlahden ja varsinaisen Itämeren halki Greifswaldin rantautumispaikkaan Saksassa. Putkilinja kulkee Venäjän, Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Saksan talousvyöhykkeiden sekä Venäjän, Tanskan ja Saksan aluevesien läpi. Kahden putkilinjan yhteenlaskettu kokonaiskapasiteetti on 55 miljardia m 3 vuodessa. Putkilinjan kokonaispituus on 1 22 km, josta 375 km (KP ) kulkee Suomen talousvyöhykkeellä. Veden keskisyvyys putkilinjan reitillä Suomen talousvyöhykkeellä on noin 88 m ja reitti kulkee 2 3 km:n etäisyydellä Suomen rannikosta. Työt Suomenlahdella alkoivat vuoden 29 jälkipuoliskolla, jolloin ammuksia alettiin raivata putkilinjan reitin varrelta. Ruotsissa putkenlaskutyöt alkoivat 1. huhtikuuta 21. Ensimmäisen putkilinjan rakennusvaiheen arvioidaan kestävän noin 1,5 vuotta Suomen talousvyöhykkeellä. Merenpohjan muokkaustoimet reitin varrella, mukaan lukien sekä putken laskua edeltävät että sen jälkeiset toimet, on suunniteltu suoritettavaksi vaiheittain koko rakennusperiodin ajan. Putken laskua edeltävät toimet kestävät noin viisi kuukautta, jona aikana rakennetaan myös putkijaksojen liitoskohdan perustus kilometrikohtaan KP 297. Putken laskun jälkeisiä toimia tehdään sekä ennen putkilinjan käyttöönoton esivalmistelutoimia että niiden jälkeen. Putkilinjajärjestelmä on suunniteltu vähintään 5 vuoden käyttöaikaa varten. Vesiluvan (nro 4/21/4) mukaisesti Nord Stream vastaa ympäristötarkkailusta ja sen raportoinnista putkilinjan rakennus- ja käyttövaiheen aikana. Nord Stream ja sen alihankkijat huolehtivat tarkkailusta ja kerättyjen tietojen raportoinnista. Ympäristökonsulttina toimiva Ramboll Finland Oy laatii ympäristötarkkailuraportit jokaiselta vuosineljännekseltä ja jokaiselta vuodelta rakennus- ja käyttövaiheen ajan. Rambollin raportit perustuvat sen Nord Streamilta ja Nord Streamin alihankkijoilta saamiin raportteihin ja aineistoihin. Tässä vuoden 21 toisen vuosineljänneksen raportissa on esitetty ympäristötarkkailun tulokset ja alustavat arviot putkilinjan rakennustoimien vaikutuksista Suomen talousvyöhykkeellä. Erityisesti korostettakoon, että päätelmät ovat vasta alustavia. Lopulliset johtopäätökset vuoden 21 ympäristötarkkailusta esitetään vuositarkkailuraportissa. Siinä esitetään yhteenveto kaikkien tarkkailtujen toimintojen ja parametrien tuloksista. Vuosiraportissa verrataan lisäksi sedimentin leviämisen tarkkailutuloksia YVA-selostuksessa ja lupahakemuksessa esitettyihin, mallinnuksen perusteella saatuihin tuloksiin. Tässä raportissa on tarkasteltu ajanjaksoa huhtikuusta kesäkuuhun 21. Osa ympäristötarkkailutoimista aloitettiin kuitenkin jo ennen sitä ja nämä tulokset on myös esitetty tässä raportissa. Taustatilanteen (pitkän aikavälin) vedenlaadun tarkkailu aloitettiin jo vuoden 29 lopussa. Nämä tiedot esitetään jatkumona neljännesvuosiraporteissa. Koska laboratoriotulokset pohjaeliöstö- ja sedimenttinäytteistä, jotka otettiin ennen putkenlaskua tehtävää kiviaineksen kasaamista, eivät ole vielä valmiit, tulokset raportoidaan vuoden 21 kolmannessa neljännesvuosiraportissa yhdessä kiviaineksen kasaamisen jälkeen otettujen näytteiden tulosten kanssa. Lisäksi vedenlaadun tarkkailutulokset, jotka koskevat kesä- ja heinäkuuta ja jotka liittyvät putkenlaskuun toisen vuosineljänneksen aikana Suomen talousvyöhykkeellä, esitetään seuraavassa neljännesvuosiraportissa. Ammusten raivauksen tarkkailutulokset esitetään erillisessä loppuraportissa (Ammusten raivaus Suomen talousvyöhykkeellä lopulliset ammuskohtaiset tarkkailutulokset), joka valmistuu syyskuun puolivälissä 21.

8 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 TOINEN NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-31FIN-A 3 Sedimentin ja pohjaeliöstön tarkkailutulokset putkenlaskua edeltävien kiviaineksen kasaamistoimien mahdollisista rajat ylittävistä vaikutuksista Viron talousvyöhykkeellä esitetään liitteenä kolmannessa neljännesvuosiraportissa. Lisäksi Viron viranomaisille laaditaan erillinen tarkkailuraportti, joka liitetään vuosiraportin liitteeksi. 2.2 Tausta Kaasuputkilinjojen reitin optimointia ja ympäristövaikutusten minimointia varten vuosina toteutettiin laaja arviointiohjelma. Vuosina tehtiin ympäristövaikutusten arviointi (Espoo-raportti) koko putkilinjan matkalta. Lupamenettelyn osana Suomen talousvyöhykkeellä kulkevasta putkireitin osasta esitettiin erillinen arvio kansallisessa YVAmenettelyssä. Kansallinen YVA-selostus luovutettiin 6. maaliskuuta 29 asianmukaisille Suomen viranomaisille. Yhteysviranomainen, Uudenmaan ympäristökeskus (vuoden 21 alusta alkaen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus), antoi 2. heinäkuuta lausunnon, jonka mukaan selvitys täytti YVA-lainsäädännön vaatimukset. Lupamenettelyn jatkuessa, YVAselostuksen toimittamisen jälkeen, arviota päivitettiin lausunnon ja hankkeen muutosten perusteella. 2.3 Luvat ja tarkkailu Myönnetyt rakennus- ja käyttöluvat Valtioneuvosto antoi 5. marraskuuta 29 suostumuksen (nro 678/61/29) Suomen talousvyöhykkeen käyttämiselle putkilinjan rakentamisessa (hyödyntämisoikeus) hyödyntämisoikeutta säätelevien sääntöjen mukaisesti. Päätös oli kokonaisuudessaan täytäntöönpanokelpoinen valituksista huolimatta, ellei valitusviranomainen toisin päätä. Välitön täytäntöönpano mahdollisti vesilupapäätöksen Suomen vesilain perusteella. Suostumus on tällä hetkellä lainvoimainen ja sitova. Etelä-Suomen aluehallintovirasto myönsi 12. helmikuuta 21 Nord Stream AG:lle vesiluvan (nro 4/21/4) Venäjältä Saksaan kulkevan vedenalaisen maakaasuputken rakentamista ja käyttöä varten Suomen talousvyöhykkeellä. Luvan mukaan hakija voi ryhtyä työhön ennen luvan laillista voimaantuloa sillä ehdolla, että Nord Stream AG maksaa 7 miljoonan euron vakuussumman. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto myönsi 2. lokakuuta 29 päätöksellään (nro. 83/29/2) hakijalle luvan raivata ammuksia Suomen talousvyöhykkeellä Tarkkailu "Itämeren kaasuputken ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma Suomi" -asiakirjan /1/ versio C2 putkilinjojen rakentamisen ja käytön aikana Suomen talousvyöhykkeellä toteutettavista tarkkailutoimista hyväksyttiin 12. helmikuuta 21 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksellä nro 4/21/4. Tarkkailuohjelma on laadittu seuraavien tavoitteiden pohjalta: on valvottava, että putkilinja rakennetaan kansallisten lupaehtojen mukaisesti on varmistettava, että putkilinjan rakentaminen ei aiheuta aikaisemmin tunnistamattomia vaikutuksia tai ennakoitua suurempia vaikutuksia lieventävien toimenpiteiden perustana käytettävien tietojen saaminen tarvittaessa ympäristön palautumisen dokumentointi rakennusvaiheen jälkeen on valvottava, että putkilinjojen käytöstä ei aiheudu merkittäviä ympäristövaikutuksia lupahakemuksessa esitettyjen tietojen vahvistaminen, mukaan lukien ympäristövaikutusten arvioinnin perusteena olevat mallinnustulokset. "Ammusten raivauksen toisen vaiheen tarkkailuohjelma Suomi" -asiakirja on liitetty tämän ohjelman liitteeksi 4. Lisäksi ammusten raivauksen vaiheesta 1 on laadittu erillinen "Ammusten

9 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 TOINEN NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-31FIN-A 4 raivauksen tarkkailuohjelma Suomi" -asiakirja, jonka Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 2. lokakuuta 29 hyväksynyt päätöksellään nro 83/29/2. Ammusten raivauksesta vuonna 29 saatujen kokemusten ja päätösten nro 83/29/2 ja nro 4/21/4 jälkeen hankkeeseen tehtyjen pienten muutosten vuoksi 21. huhtikuuta 21 Uudenmaan ja Lounais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille toimitettiin ehdotus "Ammusten raivauksen seurantaohjelma Suomi"- ja "Itämeren kaasuputken ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma Suomi" -ohjelmien tarkentamiseksi. Lupaehtojen mukaisesti töiden aikana vuonna 21 ELY-keskuksille on lisäksi annettu ilmoituksia, joihin on kuulunut esityksiä tarkkailuohjelmien tarkentamiseksi. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on hyväksynyt ehdotetut muutokset tarkkailuohjelmiin kirjeellään, joka on päivätty 4. kesäkuuta 21 (UUDELY/742/7./21), ja kirjeellään, joka on päivätty 23. kesäkuuta 21 (UUDELY/742/7./21). Hyväksytyt muutokset sisältyvät "Itämeren kaasuputken ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma Suomi" /17/ -asiakirjan versioon E ja "Ammusten raivauksen tarkkailuohjelma Suomi" -asiakirjan versioon G /3/. Lisäksi on laadittu "Rajat ylittävien vaikutusten tarkkailuohjelma Suomi" -asiakirja /5/ rajat ylittävien vaikutuksien tarkkailemiseksi Viron talousvyöhykkeellä. Viron ulkoministeriö on hyväksynyt asiakirjan 7. kesäkuuta 21 suostumuksellaan nro 71. Tässä neljännesvuosiraportissa tarkastellaan erityisesti tarkkailutuloksia, jotka perustuvat hyväksyttyyn "Itämeren kaasuputken ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma Suomi" - asiakirjaan /17/ sen liitettä 4 lukuun ottamatta. Tarkkailutulokset, jotka perustuvat hyväksyttyihin ammusten raivauksen /3/ ja /4/ ympäristötarkkailuohjelmiin, esitetään erillisessä raivaustöitä käsittelevässä raportissa. Rajat ylittävien vaikutuksen tarkkailun tulokset Viron talousvyöhykkeeltä /5/ esitetään Viron viranomaisille erillisessä raportissa ja liitetään tarkkailuraporttien liitteeksi tiedoksi Suomen viranomaisille. Rakennustyöt ja niiden tarkkailukohteet "Itämeren kaasuputken ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma Suomi" -asiakirjan /17/ mukaisesti (liitettä 4 lukuun ottamatta) ovat seuraavat: Toiminto Kiviaineksen kasaaminen Kaapeliristeysten tukipatjojen asennus Vaikutuskohde Merenpohjan morfologia, vedenlaatu ja virtaukset, kulttuuriperintökohteet, jätteet, olemassa oleva infrastruktuuri, sedimentti, pohjaeliöstö, HELCOM-asemat, kaupallinen laivaliikenne ja kalastus Kaapelien sijainti ja rakennettujen risteyskohtien kunto Putkenlasku* Käyttöönoton valmistelut** Putkijaksojen yhdistäminen korkeapainehitsauksella** Ruoppaus (Venäjällä) Merenpohjan morfologia, vedenlaatu, kulttuuriperintökohteet, jätteet, olemassa oleva infrastruktuuri, kaupallinen laivaliikenne ja kalastus Kaupallinen laivaliikenne ja kalastus Kaupallinen laivaliikenne ja kalastus Vedenlaatu (rajat ylittävä vaikutus) * myös ankkurien käsittely ja ohjauspotkureista aiheutuva aaltoilu ** ei sisälly tähän vuoden 21 toiseen vuosineljännesraporttiin

10 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 TOINEN NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-31FIN-A 5 Luvan (nro 4/21/4) ehtojen kohdan 32 mukaisesti: Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen vaikutuksia merialueen tilaan sekä olosuhteiden palautumista. Tarkkailu on tehtävä hakemuksen täydennyksenä olevan, päivätyn tarkkailuohjelman (versio C2) mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Uudenmaan ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Tarkkailuohjelmassa todetun lisäksi luvan saajan on tarkkailtava korroosiosuojauksessa käytettävistä sinkkianodeista liukenevan sinkin vaikutusta veden ja pohjan laatuun sekä eliöstöön yhden sinkkianodin kohdalla Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Lisäksi on tehtävä kertaluontoinen mittauksiin perustuva selvitys pohjan läheisistä virtauksista putkilinjojen lähialueella. Tarkkailuohjelma ja ohjelma selvityksestä on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle mennessä. Tarkkailun tulokset ja yhteenveto on toimitettava Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille sekä Länsi-Turunmaan, Espoon, Hangon, Helsingin, Raaseporin, Loviisan ja Porvoon kaupunkien sekä Kemiönsaaren, Inkoon, Kirkkonummen, Siuntion, Sipoon, Kökarin ja Lemlandin kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille vuosittain helmikuun loppuun mennessä ja rakentamisvaiheen aikana neljännesvuosittain sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden oikeutta tai etua ne saattavat koskea. Odottamattomista tapahtumista ja löydöistä on raportoitava välittömästi. Kirjeen UUDELY/48/742/7./21 mukaisesti neljännesvuosiraportit on toimitettava rakennusvaiheen aikana viranomaisille englanniksi kahden kuukauden kuluessa kunkin vuosineljänneksen päättymisestä. Suomen- ja ruotsinkieliset versiot on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa. Ehdotukset yhdestä anodista liukenevan sinkin vaikutusten seuraamiseksi ja selvityksestä pohjan lähellä esiintyvistä virtauksista kertaluonteisen mittauksen perusteella on 26. kesäkuuta 21 lähetetty Uudenmaan ja Lounais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille.

11 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 TOINEN NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-31FIN-A 6 3. RAKENNUSTOIMET VUODEN 21 TOISEN NELJÄNNEKSEN AIKANA Nord Streamin rakennustoimia vuoden 21 toisen neljänneksen aikana Suomen talousvyöhykkeellä olivat ammusten raivaus, kiviaineksen kasaaminen, tukipatjojen asentaminen ja putkenlasku (kuva 3.1 ja liite 1). Lisäksi Venäjän vesillä tehtyjen ruoppaustöiden rajat ylittäviä vaikutuksia Suomeen on tarkkailtu, minkä vuoksi Venäjän rantautumispaikassa tehdyt ruoppaustyöt on kuvattu tässä osassa. Tehtyjen toimien ja aikataulujen kuvaukset perustuvat Nord Streamilta saatuihin tietoihin. Vuosineljännes Q2/21 Kuukausi Huhti Touko Kesä Q3 Toiminto Viikko Ammusten raivaaminen Vedenalainen putkiliitos Muut putkenlaskua edeltävät työt 1 Tukipatjojen asennukset 2 Kiviaineksen kasaaminen Putkenlasku Ankkuroitava putkenlaskualus Dynaamisesti asemoitava putkenlaskualus 1 Kiviaineksen kasaamistyöt vuoden 21 kolmannen neljänneksen alussa sisältyvät tähän raporttiin 2 Patjojen asennustyöt vuoden 21 ensimmäisen neljänneksen aikana sisältyvät tähän raporttiin Kuva 3.1 Rakennustoimet vuoden 21 toisen neljänneksen aikana 3.1 Ammusten raivaaminen Nord Stream raivasi ammuksia Suomen talousvyöhykkeellä vuoden 29 marraskuun ja vuoden 21 kesäkuun välisenä aikana. Ammuksia raivattiin yhteensä 49. Ammusten raivaustöiden tarkkailutulokset esitetään erillisessä tarkkailuraportissa. 3.2 Kiviaineksen kasaaminen Kiviaineksen kasaamisella tarkoitetaan karkean soran ja pienten kivien paikallista sijoittamista merenpohjan muotoilemiseksi ja tukemaan putkilinjaa. Näin varmistetaan putkilinjan eheys pitkällä aikavälillä. Tarkoituksena on ehkäistä liialliset vapaat jännevälit ja putkilinjan kuormittuminen sekä varmistaa paikallinen dynaaminen vakaus. Kiviainesta kasataan kolmessa vaiheessa: ennen putkenlaskua ja kahdessa vaiheessa putkenlaskun jälkeen (ennen käyttöönoton valmisteluja ja niiden jälkeen). Merkittävin kiviaineksen kasaamistoimi Suomen talousvyöhykkeellä tehdään yhdistettävien putkijaksojen vedenalaisessa liitoskohdassa.

12 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 TOINEN NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-31FIN-A 7 Merenpohjaan kasattu kiviaines on rapautumatonta graniittia, jonka raekoko on keskimäärin 5 mm vaihteluvälillä 2 1 mm. Kiviaines kuljetetaan kohteeseen ja kasataan merenpohjaan käyttämällä dynaamisesti asemoitavia laskuputkialuksia. Vuoden 21 toisen neljänneksen aikana on tehty vain putkenlaskua edeltäviä kiviaineksen kasaamistöitä putkikäytävällä (luoteisella ja kaakkoisella putkikäytävällä) Suomen talousvyöhykkeellä. Merenpohjan muokkaustöistä suurin osa on tehty kilometrikohdassa KP 297, jossa putkijaksot yhdistetään. Kyseisessä kohdassa tehtyjen muokkaustöiden lisäksi vuoden 21 toisen neljänneksen aikana on rakennettu 26 kivipengertä (kuva 3.2). Töitä jatkettiin 4. heinäkuuta 21 asti. Kaikki edellä esitetyt kiviaineksen kasaamistoimet on selvitetty tässä vuoden 21 toisen neljänneksen tarkkailuraportissa. Kiviaineksen kasaamisessa on käytetty dynaamisesti asemoitavia laskuputkialuksia Seahorse, Sandpiper ja Rollingstone. /6/ Vuoden toisen neljänneksen aikana merenpohjaan on kasattu kiviainesta yhteensä m 3 /6/, joka on m 3 arvioitua enemmän (taulukko 3.1) /7/. Kiviainesta on tarvittu enemmän lähinnä siksi, että runsas määrä kiviainesta on vajonnut penkereiden alapuolella olevaan hyvin pehmeään maa-ainekseen. Paikallisia sortumia on jouduttu korjaamaan (hyvin pehmeän maaaineksen petettyä) ja penkereiden rakennetta on jouduttu muuttamaan odotettua heikomman maaperän vuoksi. Muutoksista kiviaineksen määrässä on ilmoitettu viranomaisille 22. huhtikuuta ja 25. kesäkuuta 21 lähetetyillä kirjeillä. Taulukko 3.1 Merenpohjaan kasatun kiviaineksen suunnitellut ja toteutuneet määrät vuoden 21 toisen neljänneksen aikana Kiviaineksen kasaamistoimi Putkenlaskua edeltävät toimet yhdistettävien putkijaksojen vedenalaisessa liitoskohdassa Muut putkenlaskua edeltävät toimet: 26 kiviainespengertä Kaikki putkenlaskua edeltävät toimet (yhteensä) 1 Määrät on esitetty irtotilavuuksina. Suunniteltu Toteutunut Muutos, % (m 3 ) 1, 2 (m 3 ) Lähde: /7/ ja Nord Streamin ilmoitus lisäkiviaineksen tarpeesta korkeapainehitsauksella yhdistettävien putkijaksojen liitoskohdassa 25. kesäkuuta 21 3 Lähde: /6/

13 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 TOINEN NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-31FIN-A 8 Kuva 3.2 Sijaintipaikat, joissa kiviainesta on kasattu vuoden 21 toisen neljänneksen aikana 3.3 Tukipatjojen asennus Nord Stream -putkilinjat risteävät merenpohjassa olevien kaapelien kanssa 24 kohdassa Suomen talousvyöhykkeellä. Patjoja ei asenneta kuuteen UCCBF-kaapeliristeykseen, joten suojaavat betonitukipatjat asennetaan yhteensä 18 kaapeliristeykseen kahden putkilinjan reitillä (9 putkilinjaa kohden). Risteyskohdissa betonipatjat varmistavat, ettei putkilinja kosketa eikä vahingoita kaapeleita. Betonipatjat asennetaan joko kaapelin päälle (tyypin 1 patja) tai kaapelin kummallekin puolelle (tyypin 2 patja), jolloin putkilinja tulee ylemmäs ja kaapeleihin kohdistuva kuormitus ja tärinä vähenee (kuva 3.3). Tyypin 1 patjat (6, x 2,5 x,3 m) ovat betonipaloista koostuvia betonipatjoja, joissa on pyöristetyt reunat ja jotka joustavat sekä pituus- että leveyssuuntaan. Tyypin 2 patjat (1, x 3, x,3 m) ovat betonipalkeista koostuvia patjoja, jotka ovat jäykkiä pidemmän sivunsa suhteen.

14 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 TOINEN NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-31FIN-A 9 Kuva 3.3 Kaaviopiirros tukipatjojen tyypillisestä asettelusta kaapeliristeyksessä /8/ Neljäkymmentäneljä betonipatjaa asennettiin kuuteen kaapeliristeykseen ensimmäisen putkilinjan reitillä (luoteinen reitti). Kuusitoista patjaa asennettiin kahteen kaapeliristeykseen vuoden 21 ensimmäisen neljänneksen aikana maaliskuun lopussa monikäyttöisellä tukialuksella Bourbon Pearl. Loput patjat asennettiin neljään kaapeliristeykseen vuoden 21 toisen neljänneksen aikana kesäkuun lopussa monikäyttöisellä tukialuksella Far Samson (taulukko 3.2, kuva 3.4). /9-14/. Näiden kuuden kaapeliylityksen asennustöiden tarkkailutulokset on esitetty tässä vuoden 21 toisen neljänneksen tarkkailuraportissa. Taulukko 3.2 Tietoja tukipatjojen asennuksesta vuoden 21 ensimmäisen ja toisen neljänneksen aikana. /9-14/ Kaapeli KP Asennettujen Asennuspäivä patjojen määrä yhteensä (tyyppi 1 + tyyppi 2) EE-S (5+4) Pangea Seg (5+2) FEC (5+2) Estlink (5+6) Tuntematon (3+) kaapeli Pangea Seg (5+2) Pituus- ja leveysaste on esitetty desimaaliasteina WGS84-koordinaatistossa

15 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 TOINEN NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-31FIN-A 1 Kuva 3.4. Sijaintipaikat, joihin asennettiin tukipatjat vuoden 21 ensimmäisen ja toisen neljänneksen aikana 3.4 Putkenlasku Putkenlaskuprosessissa yksittäiset putket kuljetetaan putkenkuljetusaluksilla putkenlaskualukselle, jolla ne hitsataan yhteen ja lasketaan merenpohjaan. Nord Stream - putkilinjan asennuksessa käytetään kahta erityyppistä putkenlaskualusta Suomen talousvyöhykkeellä. Castoro Sei on ankkuroitava putkenlaskualus, jonka avulla putki lasketaan kummankin putkilinjan kilometrikohtien KP 498 KP 35 välille. Dynaamisesti asemoitavan Solitaire-putkenlaskualuksen avulla lasketaan jäljellä oleva osa kilometrikohtien KP 35 KP 123 välille. Solitaire aloittaa putkenlaskun Suomen talousvyöhykkeellä syys-lokakuussa 21. Castoro Sei on puoliuppoalus, joka kelluu kahden ponttoonin varassa ja jonka asemoimiseen käytetään 12:ta ankkuria. Ankkureita liikutellaan kolmen ankkureita käsittelevän hinaajan avulla. Castoro Sei saapui Suomen talousvyöhykkeelle 27. kesäkuuta Ruotsin talousvyöhykkeeltä ja jatkoi putkenlaskua ensimmäisen putkilinjan reitillä (luoteisella reitillä) kilometrikohdasta KP 498 itään. Vuoden 21 toisen neljänneksen lopussa alus oli laskenut putkea yhdeksän kilometrin matkalle Suomen talousvyöhykkeellä (kuva 3.5) /15/.

16 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 TOINEN NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-31FIN-A 11 Kuva 3.5. Putkenlasku vuoden 21 toisen neljänneksen aikana 3.5 Ruoppaus Venäjän rantautumispaikassa Putkilinja on haudattava merenpohjaan lähellä Venäjän rantautumispaikkaa, minkä vuoksi putkikaivanto on kaivettava ruoppaamalla (vedenalainen kaivu) ennen putken laskemista. Ruoppauksessa käytetään kuokkaruoppaajia, imuhoppereita ja maalla toimivia kaivinkoneita. /16/ Ruoppaus aloitettiin 6. kesäkuuta. Vuoden 21 toisen neljänneksen loppuun mennessä oli kaivettu 165 m 3 kiviainesta (katso ruoppauksen sijaintipaikka kuvasta 4.5) /16/

17 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 TOINEN NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-31FIN-A TARKKAILUTOIMET Tässä luvussa kuvataan ne ympäristötarkkailutoimet, jotka liittyvät kiviaineksen kasaamiseen, tukipatjojen asentamiseen, putkenlaskuun ankkuroitavalla putkenlaskualuksella ja ruoppaukseen Venäjän rantautumispaikassa vuoden 21 ensimmäisen ja toisen neljänneksen aikana. Vedenlaatua, sedimenttiä ja pohjaeliöstöä on seurattu yhdeksällä asemalla (taulukko 4.1, kuva 4.1 ja liite 2). Luettelo käytetyistä laitteista on esitetty liitteessä 5. Tarkkailutoimet on toteutettu tarkkailuohjelman /17/ mukaisesti, ellei erikseen ole toisin mainittu. Taulukko 4.1 Vedenlaadun, sedimentin ja pohjaeliöstön tarkkailuasemat vuoden 21 toisen neljänneksen aikana. Asemien, joiden nimi on kursivoitu, tulokset esitetään vuoden 21 kolmannen neljänneksen tarkkailuraportissa. Tarkkailukohteet ja -asemat vuoden 21 toisella neljänneksellä CONTROL 1 CONTROL 2 FIX3 Vedenlaatu VOFIXIW 1 VOFIXIW 2 VOFIXIW 3 LAY2 Sedimentti SED 2 Pohjaeliöstö BENT 2 Pitkän aikavälin tarkkailu Pitkän aikavälin tarkkailu Rajat ylittävien vaikutusten tarkkailu ruoppaustöiden aikana Venäjällä Kiviaineksen kasaaminen Kiviaineksen kasaaminen Kiviaineksen kasaaminen Putkenlasku ankkuroitavalla putkenlaskualuksella Kiviaineksen kasaaminen / tulokset KOLMANNEN NELJÄNNEKSEN RAPORTISSA Kiviaineksen kasaaminen / tulokset KOLMANNEN NELJÄNNEKSEN RAPORTISSA

18 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 TOINEN NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-31FIN-A 13 Kuva 4.1 Vedenlaadun, sedimentin ja pohjaeliöstön tarkkailuasemien sijaintipaikat vuoden 21 toisen neljänneksen aikana (katso myös liite 2) 4.1 Kiviaineksen kasaaminen Merenpohjan morfologiaa on tarkkailtu kauko-ohjatulla vedenalaisella laitteella (ROV-laitteella) kaikissa kiviaineksen kasaamispaikoissa (26 sijaintipaikkaa ja putkijaksojen liitoskohta) Suomen talousvyöhykkeellä. Vedenlaatua on seurattu kolmessa sijaintipaikassa (VOFIXIW1, VOFIXIW2 ja VOFIXIW3), sedimentin laatua yhdessä sijaintipaikassa (SED2) ja pohjaeliöstöä yhdessä sijaintipaikassa (BENT2). SED2- ja BENT2-asemien sijaintipaikka on sama kuin VOFIXIW1- aseman. Nämä tarkkailuasemat on kuvattu taulukossa 4.2, kuvassa 4.2 ja liitteessä 2. Yhteenveto kiviaineksen kasaamiseen liittyvistä ympäristötarkkailutoimista on esitetty taulukossa 4.3. Tarkkailun ajoitus on esitetty taulukossa 4.4. Merenpohjan morfologian tarkkailu on toteutettu juuri ennen kiviaineksen kasaamista ja välittömästi sen jälkeen kaikissa sijaintipaikoissa.

19 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 TOINEN NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-31FIN-A 14 Taulukko 4.2 Kiviaineksen kasaukseen liittyvien tarkkailuasemien sijainnit ja koordinaatit (pituus- ja leveysasteet WGS84-koordinaatteina), joilla on tehty tarkkailua vuoden 21 toisen neljänneksen aikana Kiviaineksen kasauksen aikainen tarkkailu Kohde Asema Kivipenger/KP Anturien/penkereiden koordinaatit Leveysaste Anturien/penkereiden koordinaatit Pituusaste Merenpohja - Kaikki kiviaineksen kasauspaikat - - Kaikki Esteet ja - kiviaineksen kivipenkereet kasauspaikat - - VOFIXIW1 S1* / ADCP VOFIXIW1 S2 Putkijaksojen VOFIXIW1 S3 liitoskohta / VOFIXIW1 (aluksesta ** käsin) VOFIXIW2 S VOFIXIW2 S1 / ADCP E217 / VOFIXIW2 S (E211 / Vedenlaatu VOFIXIW2 S )*** VOFIXIW 2 (aluksesta ** käsin) VOFIXIW3 S VOFIXIW3 S1 / ADCP WK5 / VOFIXIW3 S2 (WK3 / VOFIXIW3 S ) *** VOFIXIW2 (aluksesta käsin) ** Sedimentti SED2 Putkijaksojen Pohjaeliöstö BENT2 liitoskohta / * S1, S2 ja S3 ovat kolme samanlaista anturia, jotka sijaitsevat kiviaineksen kasaamispaikan ympärillä noin 4 metrin etäisyydellä toisistaan ** Aluksesta tehtävä automaattinen tarkkailu kiviainesta kasaavan aluksen ympärillä *** VOFIXIW 2 -asemalla anturit asennettiin kivipenkereen E217 ympärille ja asemalla VOFIXIW 3 kivipenkereen WK5 ympärille

20 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 TOINEN NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-31FIN-A 15 Kuva 4.2 Kiviaineksen kasaamisen vaikutusten tarkkailuasemat Suomen talousvyöhykkeellä Taulukko 4.3 Kiviaineksen kasaamisen vaikutusten tarkkailu /17/ /2/. Parametrit ja kohteet, jotka on kursivoitu, raportoidaan vuoden 21 kolmannen neljänneksen raportissa. Putkenlaskua edeltävien kiviaineksen kasaamistoimien vaikutusten tarkkailu vuoden 21 toisella neljänneksellä Tarkkailukohde Parametri Yksikkö Menetelmä Sijainti Ajoitus/taajuus Esteet ja ROV-laite, jossa monikeilakaikuluotain, ääniluotain ja videokamerat havaitut vieraat kohteet Merenpohjan syvyysolosuhteet Kivipenkereiden kunto Kyllä/ei, sijainti (koordinaatit) m (syvyys) m 3 (tilavuus), m (korkeus) Merenpohjan morfologia Kaikki kohteet, joissa kiviainesta kasataan ennen putkien laskua Ennen putkien laskemista edeltävää kiviaineksen kasaamista Penkereen tarkkailu kiviaineksen kasaamistoimien aikana Putkien laskemista edeltävän kiviaineksen kasaamisen jälkeen

21 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 TOINEN NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-31FIN-A 16 Parametri Yksikkö Menetelmä Sijainti Ajoitus/taajuus NTU (sameus), Tarkkailukohde Vedenlaatu ja virtaukset km (etäisyys ja 3 korkeus), Alukselta tehtävä Suspendoitunut sijaintipaikkaa h (kesto), automaattinen (VOFIXIW 1 3) mittaus μs/cm sedimentti, (sähkönjohtavuus), ravinteet, C (lämpötila) ja m haittaaineiden (syvyys) m/s (virtauksen leviäminen, 1 ADCP-laite ja nopeus), sähkönjohta 3 astetta (suunta), vuus, syvyys sameusanturia ja lämpötila NTU (sameus), ADCP ja kiinteät kiviaineksen μs/cm anturit kasaamispaikkojen (sähkönjohtavuus), C (lämpötila) ja ympärillä mg/l (happi) (VOFIXIW 1 3) mg/l ja FTU (sameus), Vesinäytteet mg/l (happi), happi-, μs/cm Vesinäytteiden ravinne- ja (sähkönjohtavuus) ja otto analyysia VOFIXIW 1 3 metallianalyyseja µg/l (fosforin ja typen varten kokonaismäärä sekä varten liuennut fosfori ja typpi, metallit) Kerran ennen kiviaineksen kasaamista ja kaksi kertaa sen jälkeen Alkaen kaksi viikkoa ennen kiviaineksen kasaamista ja päättyen noin kaksi viikkoa sen jälkeen Kiviaineksen kasaamisen aikana mg/l ja FTU (sameus), Vesinäytteet ja CTDprofiili kalibrointia varten µg/l (fosforin ja typen kokonaismäärä sekä liuennut fosfori ja typpi, metallit) μs/cm (sähkönjohtavuus), C (lämpötila) ja m (syvyys) Vesinäytteet ja CTD-profiili kalibrointia varten VOFIXIW 1 3 Kiinteiden antureiden huollon/noston aikana Kerran ennen Pohjaeliöstö Lajien ja yksilöiden runsaus, happipitoisuus yksilöä/m 2, lajia/m 2 mg/l (happi) Van Veen - näytteenotin (,1 m 2 ) tai vastaava Linjatutkimus BENT 2 kiviaineksen kasaamista ja kerran sen jälkeen. Kerran vuodessa 3 vuoden ajan rakentamisen jälkeen (yhteensä 5 kertaa) Kerran ennen kivi- Sedimentti Dioksiinit, orgaaniset tinayhdisteet As, Co, Cr, Ni, Zn, Cu, Pb, Cd, Hg ja C tot mg/kg, µg/g GEMAX tai vastaava Linjatutkimus SED 2 aineksen kasaamista ja kerran sen jälkeen, kerran ensimmäisen putkilinjan rakennustöiden valmistuttua ja kerran toisen putkilinjan rakennustöiden valmistuttua (yhteensä 4 kertaa)

22 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 TOINEN NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-31FIN-A 17 Taulukko 4.4 Ympäristötarkkailun ajoitus kiviaineksen kasaamisen aikana. Tarkkailun ajoitus kiviaineksen kasaamisen aikana vuoden 21 toisena neljänneksenä Asema Kiviaines kasattu /18/ Alukselta tehtävä mittaus Kiinteät anturit ja ADCP Vesinäytteet ja CTDprofiili* Sedimentti- ja pohjaeliöstönäytteiden otto ROVtutkimus VOFIXIW1 / SED2 / BENT * (osittain) VOFIXIW * VOFIXIW * Kaikki kivipenkereet *CTD-profiili määritettiin laitteiden noston yhteydessä Juuri ennen kiviaineksen kasaamista ja välittömästi sen jälkeen Merenpohjan morfologia ja kivipenkereiden kunto Suunniteltujen kivipenkereiden kohdalla merenpohjassa olevat mahdolliset esteet on tutkittu juuri ennen kiviaineksen kasaamista videokameroilla varustetulla ROV-laitteella. Merenpohjan syvyysolosuhteet on tutkittu juuri ennen kiviaineksen kasaamista ja välittömästi sen jälkeen monikeilakaikuluotaimella ja ääniluotaimella. Tutkimusalue ulottui sivusuunnassa vähintään 1 metriä suunnitellun kivipenkereen alueen ulkopuolelle. Jos kivipenkereiden välinen etäisyys oli alle 2 metriä, alueella tehtiin vain yksi integroitu tutkimus. /19/ Ennen kiviaineksen kasaamista putkilinjan asennuskäytävä (+/ 7,5 metriä putkilinjan suunnitellun reitin kummallakin puolella) on tutkittu gradiometrilaitteella jokaisessa kiviaineksen kasaamispaikassa. Jos suunnitellun kivipenkereen asennusalue oli tätä laajempi, tutkimus suoritettiin laajemmalla alueella. Kivipenkereiden tilavuus, korkeus ja peittoalue on määritetty vertaamalla keskenään maastomalleja, jotka on laadittu ennen kiviaineksen kasaamista ja sen jälkeen kerättyjen syvyystietojen perusteella. Tarkkailulaitteet on lueteltu liitteessä 5, ja menetelmät yksityiskohtaisemmin lähteessä /19/ Vedenlaatu ja virtaukset Vedenlaatua on seurattu aluksesta käsin tehdyillä automaattisilla mittauksilla ja ottamalla vesinäytteitä VOFIXIW1-, VOFIXIW2- ja VOFIXIW3 -asemilta kiviaineksen kasaamisen aikana. Kaikissa asemissa oli lisäksi kolme kiinteää anturia (FIX) ja ADCP-laite (akustinen virtausmittari), joka oli kiinnitetty sijainniltaan eteläisimpään kiinteään anturiin (kuva 4.3).

23 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 TOINEN NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-31FIN-A 18 Kuva 4.3 Vedenlaatua ja virtauksia seuraavien VOFIXIW1 3 -asemien sekä kiinteiden anturien (FIX) ja ADCP-laitteiden sijainti Tarkkailu on toteutettu tarkkailuohjelman /17/ mukaisesti ottamalla huomioon seuraavat selvitykset ja muutokset /2/: Aluksesta tehdyssä mittauksessa tutkimuslinjat olivat 5 2 metrin etäisyydellä kiviaineksen kasausaluksen kummallakin puolella. Turvallisuussyistä linjojen suunta noudatti kiviaineksen kasausaluksen liikesuuntaa. Aluksesta tehtävä tarkkailu toistettiin kahdesti kummallakin tutkimuslinjalla. Alukselta tehdyn mittauksen ensimmäisten tulosten perusteella vesinäytteitä otettiin yhdestä sijaintipaikasta kullakin tarkkailuasemalla. Tarkkailuohjelmassa määritettyjen parametrien lisäksi myös metallit analysoitiin vesinäytteistä, jotka otettiin kiinteiden anturien huollon/noston yhteydessä. Tarkkailulaitteet ja käytetyt menetelmät on esitetty yksityiskohtaisemmin lähteessä /2/ Sedimenttinäytteiden otto Sedimenttinäytteitä on otettu ennen kiviaineksen kasaamista ja sen jälkeen tutkimuslinjan myötäisesti SED2 -asemalla, jonka sijainti on sama kuin VOFIXIW1 -aseman sijainti putkijaksojen liitoskohdassa (kuva 4.2 ja taulukko 4.4). Näytteet otettiin seitsemältä eri etäisyydeltä kiviaineksen kasaamispaikasta hyväksytyn tarkkailuohjelman /17/ mukaisesti. Tarkkailulaitteet ja käytetyt menetelmät on esitetty yksityiskohtaisemmin lähteessä /2/. Analyysien tulokset esitetään seuraavassa eli kolmannen vuosineljänneksen raportissa.

24 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 TOINEN NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-31FIN-A Pohjaeliöstönäytteiden otto Pohjaeliöstönäytteitä on otettu ennen kiviaineksen kasaamista ja sen jälkeen tutkimuslinjan myötäisesti BENT2 -asemalla, jonka sijainti on sama kuin VOFIXIW1 -aseman sijainti putkijaksojen liitoskohdassa (kuva 4.2 ja taulukko 4.4). Näytteet otettiin seitsemältä eri etäisyydeltä kiviaineksen kasaamispaikasta hyväksytyn tarkkailuohjelman /17/ mukaisesti. Tarkkailulaitteet ja käytetyt menetelmät on esitetty yksityiskohtaisemmin lähteessä /2/. Analyysien tulokset esitetään seuraavassa eli kolmannen vuosineljänneksen raportissa Kulttuuriperintökohteet, tynnyrit ja olemassa oleva infrastruktuuri Kulttuuriperintökohteita, tynnyreitä tai kaapeleita ei ole 5 metrin etäisyydellä kiviaineksen kasaamispaikoista. Lähin tynnyri sijaitsee,8 km:n etäisyydellä kiviaineksen kasauspaikan reunalta (putkijaksojen liitospaikasta). Näitä kohteita ei sen vuoksi seurattu kiviaineksen kasaamisen yhteydessä Laivaliikenne Nord Stream on ilmoittanut Rajavartiolaitokselle ja Liikennevirastolle etukäteen kiviaineksen kasaamiseen osallistuneiden alusten saapumisesta Suomen vesille. Nord Stream on lähettänyt kuukausittaiset ennakkoarviot ja raportit viranomaisille. Aluksilta on raportoitu viikoittain ja päivittäin töiden edistymisestä asianmukaisille viranomaisille. Alusten liikennöintiä on seurattu GOFREP-järjestelmän avulla. Liikennevirasto on julkistanut hanketoimiin liittyviä ilmoituksia merenkulkijoille. Vuoden 21 toisen neljänneksen aikana viikolla 2/21 ilmeni viestintämenettelyihin liittyvä poikkeama dynaamisesti asemoitavalla Sandpiper-aluksella. Tapahtumasta ilmoitettiin GOFREPjärjestelmässä ja asianmukaisiin korjaustoimiin ryhdyttiin. Viranomaisten ja Nord Streamin välinen yhteistyö on toiminut erittäin hyvin raportointijakson aikana. 4.2 Tukipatjojen asennus Kuuteen kaapeliristeykseen asennettiin betonipatjat Suomen talousvyöhykkeellä vuoden 21 ensimmäisen ja toisen neljänneksen aikana. Kaapeliristeyksien sijainnit on esitetty luvussa 3.3 (kuva 3.4 ja taulukko 3.2). Yhteenveto tarkkailusta tukipatjojen asennuksen aikana on esitetty taulukossa 4.5. Patjojen asennuksen vaikutusten tarkkailun ajoitus on esitetty taulukossa 3.2. Taulukko 4.5 Olemassa olevien kaapelien tarkkailu kaapeliylitysten asennuksen aikana /17/ Kaapeliristeyksien tarkkailu vuoden 21 toisen neljänneksen aikana Tarkkailukohde Parametri Yksikkö Menetelmä Sijainti Ajoitus/ taajuus Olemassa oleva infrastruktuuri (kaapelit) Kaapelien sijainti ja rakennettujen ylitysten kunto koordinaatit, ylityksen kunto (ehjä, vahingoittunut) Visuaalinen tarkastus ROVlaitteella (ja kaapelijäljittimellä) 6 kaapeliristeystä Juuri ennen risteyksen asentamista ja välittömästi sen jälkeen Kaapeliristeyksiä on seurattu ennen ylitysten asentamista ja tukipatjoja ylitysten asentamisen jälkeen visuaalisesti ROV-laitteella kaikissa asennuspaikoissa. Ennen ylityksen asennusta

25 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 TOINEN NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-31FIN-A 2 kaapelien sijainti määritettiin kaapelijäljittimellä varustetulla ROV-laitteella. Tutkimus alkoi 5 metrin etäisyydellä suunnitellusta risteyskohdasta, minkä jälkeen ROV seurasi kaapelia risteyskohdan ohi toiset 5 metriä. Lisäksi tarkkailu toteutettiin viidellä tutkimuslinjalla 5 metrin välein (kaksi reitin eteläpuolella, kaksi pohjoispuolella ja yksi putkilinjan keskiviivan myötäisesti). Näin voitiin varmistaa risteyskohta ja patjojen suunniteltu sijoituskohta (taulukko 3.2). Tukipatjojen asennuksen aikana käytettiin ROV-laitetta ja USBL (Ultra Short Baseline) - transpondereita. Asennuksen jälkeen tukipatjat tarkastettiin videotutkimuksella. /9-14/ Tarkkailulaitteet ja käytetyt menetelmät on esitetty yksityiskohtaisemmin lähteissä (/9 14/). 4.3 Putkenlasku Merenpohjan morfologiaa on seurattu ennen putkilinjan asennusta ROV-laitteella putkilinjan asennuskäytävässä kilometrikohtien KP498 ja KP35 välillä. Vedenlaatua on seurattu putkenlaskun aikana yhdessä sijaintipaikassa (LAY2) suunnilleen kilometrikohdan KP495 kohdalla. Neljä hylkyä on tutkittu ennen putkenlaskua ROV-laitteen avulla kilometrikohdissa KP47, KP457, KP392 ja KP379. Yhteenveto ankkuroitavan putkenlaskualuksen avulla tehtyjen putkenlaskutoimien tarkkailusta on esitetty taulukossa 4.6. Tarkkailun ajoitus on esitetty taulukossa 4.7. Taulukko 4.6 Putkenlaskun vaikutusten tarkkailu vuoden 21 toisen neljänneksen aikana. Parametrit, jotka on kursivoitu, sisältyvät vuoden 21 kolmannen neljänneksen raporttiin /17/. Tarkkailu putkenlaskun aikana vuoden 21 toisen neljänneksen aikana Tarkkailukohde Parametri Yksikkö Menetelmä Sijainti Ajoitus/ taajuus Kyllä/ei, Merenpohjan morfologia ROV-laite, jossa monikeilakaikuluotain, ääniluotain ja videokamerat Esteet Merenpohjan syvyysolosuhteet Kivipenger Putken asento sijainti (itä, pohjoinen) m (syvyys) m (korkeus) m (E, N, syvyys) Asennuskäytävä koko matkalta Vaihteleva Ennen putkenlaskua (putkenlaskua edeltävä tutkimus) Putken asento m (E, N, syvyys) Vaihteleva Putkenlaskun jälkeen tehtävä tutkimus Vedenlaatu / ankkuroitava alus Suspendoitunut sedimentti, ravinteet, haittaaineiden leviäminen, johtavuus, syvyys ja lämpötila NTU (sameus), km (etäisyys ja korkeus), h (kesto), μs/cm (johtavuus) C (lämpötila) ja m (syvyys) NTU (sameus), μs/cm (johtavuus) C (lämpötila) ja mg/l (happi) Alukselta tehtävä automaattinen mittaus Kiinteät anturit Yksi kohde pehmeällä sedimentillä lähellä Viron talousvyöhykkeen rajaa (LAY2) 1 anturi putkilinjan asennuskäytävän ulkopuolella ja 1 ankkurointikäytävän ulkopuolella (LAY2) Putkien laskemisen aikana Alkaen viikko ennen putkenlaskua ja päättyen viikko sen jälkeen

26 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 TOINEN NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-31FIN-A 21 Tarkkailukohde Parametri Yksikkö Menetelmä Sijainti Ajoitus/ taajuus mg/l ja FTU (sameus), Vesinäytteet mg/l (happi), Vedenlaatu / ankkuroitava alus happi-, ravinne- ja metallianalyyseja varten μs/cm (johtavuus) ja µg/l (fosforin ja typen kokonaismäärä sekä liuennut fosfori ja typpi, metallit) mg/l ja FTU (sameus), Vesinäytteiden otto analyysia varten LAY2 Putkien laskemisen aikana µg/l (fosforin ja Vesinäytteet ja CTDprofiili kalibrointia varten typen kokonaismäärä sekä liuennut fosfori ja typpi, metallit) μs/cm (johtavuus) Vesinäytteet ja CTD-profiili kalibrointia varten LAY2 Kiinteiden anturien huollon/noston aikana C (lämpötila) ja m (syvyys) Kulttuuriperintökohteet, tynnyrit ja olemassa oleva infrastruktuuri Visuaalinen tarkastus ROVlaitteella Visuaalinen tarkastus ROVlaitteella Vieraiden esineiden esiintyminen Kulttuuriperintökohteiden sijainti ja eheys Kyllä/ei sijainti (itä, pohjoinen) Koordinaatit, Ehjä / vahingoittunut Asennuskäytävä putkilinjan koko matkalta 4 kulttuuriperintökohdetta ankkurointikäytävässä Ennen putkenlaskua Ennen putken laskua ja putkenlaskun jälkeen Taulukko 4.7 Putkenlaskun vaikutusten tarkkailun ajoitus Tarkkailun ajoitus putkenlaskun aikana vuoden 21 toisen neljänneksen aikana Asema Putkenlaskua Alukselta Vesinäytteet Kiinteät anturit edeltävä tehtävä ja CTDprofiili* ja ADCP tutkimus ROVlaitteella mittaus Asennuskäytävä KP 498 KP hylkyä LAY * *CTD-profiili määritettiin laitteiden noston yhteydessä Merenpohjan morfologia ja esteet Ennen putkenlaskua merenpohjan syvyysolosuhteet ja mahdolliset esteet asennuskäytävässä tutkittiin ROV-laitteeseen asennettujen monikeilakaikuluotaimen, ääniluotaimen ja videokameroiden avulla /22/. Putkilinjan asennuskäytävä tutkittiin +/ 7,5 metrin etäisyydeltä kummaltakin puolelta suunnitellun putkilinjan reitin keskiviivaa.

27 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 TOINEN NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-31FIN-A 22 ROV-laitetta ohjattiin putkilinjan reitillä differentiaali-gps -paikannusjärjestelmän (DGPS) ja doppler-avusteisen USBL-asemoinnin avulla. Kaikki asennuskäytävässä olevat merkittävät kohteet tutkittiin ja kuvattiin videolle. ROV-laitteen nopeus oli lähes koko ajan 7 9 metriä tunnissa. Tarkan visuaalisen tutkimuksen aikana ääniluotainta käytettiin 2 metrin toimintasäteellä, jotta asennuskäytävä saatiin katettua tutkimuksessa. Ennen putkenlaskua tehdyissä tutkimuksissa käytettyjen laitteiden ja menetelmien tarkat tiedot on esitetty lähteissä /21-22/. Putkilinjan asentamisen jälkeen tehdään tutkimukset asennetusta putkilinjasta jaksoittain Kulttuuriperintökohteet, tynnyrit ja olemassa oleva infrastruktuuri Kilometrikohtien KP489 ja KP498 välillä ei ole kulttuuriperintökohteita, tynnyreitä tai kaapeleita, jotka vaatisivat tarkkailua. Vuoden 21 toisen neljänneksen aikana ankkurointikäytävässä tehtiin putkenlaskua edeltävä tutkimus, jossa tutkittiin seuraavat neljä hylkyä: S kilometrikohdassa KP379, S kilometrikohdassa KP392, S kilometrikohdassa KP457 ja S kilometrikohdassa KP47. Hylkyjen tärkeimmät ominaisuudet tarkastettiin visuaalisesti kolmella värikameralla varustetulla ROV-laitteella. Tutkimuslaitteet ja menetelmät on esitetty yksityiskohtaisemmin lähteissä /26-29/ Vedenlaatu Vedenlaatua on seurattu putkenlaskun aikana LAY2-asemalla alukselta tehdyllä automaattisella mittauksella ja ottamalla vesinäytteitä. Asemalle asennettiin myös kaksi kiinteää anturia (LAY2 S1 ja LAY2 S2), jotka on esitetty kuvassa 4.4. Kiinteiden anturien koordinaatit on esitetty taulukossa 4.8. Taulukko 4.8 Kahden kiinteän anturin koordinaatit (WGS84) LAY2-tarkkailuasemalla (S1 S2) Kiinteiden anturien koordinaatit LAY2-tarkkailuasemalla Asema Pituusaste Leveysaste LAY2 S LAY2 S Kuva 4.4 Ankkurointikuvio, jossa on esitetty LAY2-aseman kiinteät anturit kilometrikohdassa KP495 /23/

28 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 TOINEN NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-31FIN-A Laivaliikenne Nord Stream on ilmoittanut Rajavartiolaitokselle ja Liikennevirastolle etukäteen putkenlaskuun osallistuneiden alusten saapumisesta Suomen vesille. Nord Stream on lähettänyt kuukausittaiset ennakkoarviot ja raportit viranomaisille. Aluksilta on raportoitu viikoittain ja päivittäin asianmukaisille viranomaisille. Alusten liikennöintiä on seurattu GOFREP-järjestelmän avulla. Liikennevirasto on julkistanut hanketoimiin liittyviä ilmoituksia merenkulkijoille. Viranomaisten ja Nord Streamin välinen yhteistyö on toiminut erittäin hyvin raportointijakson aikana. 4.4 Vedenlaadun ja virtausten pitkän aikavälin tarkkailu Vedenlaatua on seurattu pitkällä aikavälillä kahdella pitkän aikavälin tarkkailuasemalla, jotka ovat CONTROL1 ja CONTROL2 (kuva 4.1, taulukko 4.9). Taulukko 4.9 Vedenlaadun pitkän aikavälin tarkkailuasemien CONTROL1 2 koordinaatit (WGS84) /24/ Vedenlaadun pitkän aikavälin tarkkailuasemien koordinaatit Asema CONTROL1 CONTROL2 Vedenlaadun ja virtausten pitkän aikavälin tarkkailu CONTROL1- ja CONTROL2-asemilla on toteutettu ADCP-laitteella, sameusanturilla ja vesinäytteillä. CONTROL1 sijaitsee Suomenlahden länsiosassa 43 metrin syvyydessä ja CONTROL2 itäisessä osassa 47 metrin syvyydessä. Kumpikin asema sijaitsee lähellä Natura 2 -alueita. Tarkkailulaitteet asennettiin marraskuussa 29 kaksi viikkoa ennen ammusten raivauksen ensimmäisen vaiheen alkua. Vedenlaatua ja virtauksia seurataan koko rakennusvaiheen ajan. Tässä raportissa tarkastellaan 3. marraskuuta 29 ja 3. kesäkuuta 21 välistä ajanjaksoa. /24/ Yhteenveto raportointijakson aikana tehdyistä pitkän aikavälin tarkkailutoimista on esitetty taulukossa 4.1. Tarkkailun ajoitus on esitetty taulukossa 4.11.

29 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 TOINEN NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-31FIN-A 24 Taulukko 4.1 Yhteenveto vedenlaadun pitkän aikavälin tarkkailusta /17//24/ Pitkän aikavälin tarkkailu vuoden 21 toisen neljänneksen aikana Tarkkailukohde Parametri Yksikkö Menetelmä Sijainti Ajoitus/taajuus Kaksi asemaa: yksi Vedenlaatu Virtausnopeus ja -suunta, sameus, johtavuus, lämpötila ja happipitoisuus m/s (virtauksen nopeus), astetta (suunta), NTU (sameus), μs/cm (johtavuus), C (lämpötila) ja mg/l (happi) ADCP sameusanturilla ja CTD-profiili Suomenlahden itäosassa (CONTROL2) ja toinen lähellä Natura 2 - aluetta Tammisaaren saaristossa (CONTROL1) Koko rakennusvaiheen ajan. CTD-profiili tietoja ladattaessa mg/l ja FTU (sameus), mg/l (happi), μs/cm (johtavuus) ja µg/l (fosforin ja typen kokonaismäärä sekä liuennut fosfori ja typpi) Vesinäytteet antureiden kalibrointia ja ravinne- ja metallianalyysiä varten Vesinäytteiden otto kalibrointia ja analysointia varten CONTROL1 2 Tietoja ladattaessa alkaen kaksi viikkoa ennen rakennustöiden aloittamista ja päättyen kaksi viikkoa töiden lopettamisesta Taulukko 4.11 Pitkän aikavälin tarkkailun ja tietojen latauksen ajoitus. /24/ Pitkän aikavälin tarkkailun ajoitus Asema CONTROL1 CONTROL2 ADCP ja sameusanturi Vesinäytteet ja CTD profiili Tarkkailu on toteutettu CONTROL1- ja CONTROL2 -asemilla tarkkailuohjelman /17/ mukaisesti. Lisäksi metallit on lisätty analysoitavaksi anturien huollon/noston aikana otetuista vesinäytteistä. Tarkkailulaitteet ja käytetyt menetelmät on esitetty yksityiskohtaisemmin lähteessä /24/. 4.5 Rajat ylittävien vaikutusten tarkkailu Venäjän ja Suomen välillä Venäjän rantautumispaikassa tehtyjen ruoppaustöiden vaikutuksia vedenlaatuun Suomen vesillä on seurattu yhdellä asemalla, FIX3-asemalla (kuva 4.5, taulukko 4.12). Aseman tarkkailuohjelmassa määritettyä sijaintia on siirretty,17 km luoteeseen raja-aluetta koskevien muodollisuuksien takia.

30 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 TOINEN NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-31FIN-A 25 Taulukko 4.12 Rajat ylittävien vaikutusten tarkkailuaseman FIX3 koordinaatit (WGS84) FIX3-tarkkailuaseman koordinaatit Asema Pituusaste Leveysaste FIX Tarkkailu aloitettiin FIX3-asemalla 5. toukokuuta 21, jonka jälkeen se jatkui koko vuoden 21 toisen neljänneksen ajan (taulukko 4.13). Tarkkailun ajoitus on esitetty taulukossa Kuva 4.5 FIX3-tarkkailuasema ja ruopattu putkikaivanto lähellä Venäjän rantautumispaikkaa

31 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 TOINEN NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-31FIN-A 26 Taulukko 4.13 Ruoppaustöistä Venäjällä aiheutuvien rajat ylittävien vaikutusten tarkkailu vuoden 21 toisen neljänneksen aikana /17//24/ Venäjän ruoppaustöiden vaikutusten tarkkailu vuoden 21 toisella neljänneksellä Tarkkailukohde Parametri Yksikkö Menetelmä Sijainti Ajoitus/taajuus Aloitus noin kaksi Vedenlaatu NTU (sameus), μs/cm (johtavuus), C (lämpötila) ja mg/l (happi) mg/l ja FTU (sameus), mg/l (happi), μs/cm (johtavuus) ja µg/l (fosforin ja typen kokonaismäärä sekä liuennut fosfori ja typpi) Kiinteä sameusanturi ja CTD-profiili Vesinäytteiden otto kalibrointia ja analysointia varten Suspendoitunut sedimentti, johtavuus, lämpötila ja happipitoisuus Vesinäytteet antureiden kalibrointia ja ravinneanalyys ia varten 1 asema itäisellä Suomenlahdella (FIX3) FIX3 viikkoa ennen ruoppaustöiden aloitusta ja lopetus noin kaksi viikkoa niiden lopettamisen jälkeen, CTDprofiili tietoja ladattaessa Ladattaessa tietoja Taulukko 4.14 Rajat ylittävien vaikutusten tarkkailun ja tietojen latauksen ajoitus /24/ Rajat ylittävien vaikutusten tarkkailun ajoitus Asema Sameusanturi Vesinäytteet ja CTD-profiili FIX Tarkkailu toteutettiin kiinteällä multiparametrisondilla, joka mittaa vertikaalisen sameuden, lämpötilan, johtavuuden ja happipitoisuuden. Tarkkailulaitteet ja käytetyt menetelmät on kuvattu yksityiskohtaisemmin lähteessä /24/.

32 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 TOINEN NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-31FIN-A YMPÄRISTÖOLOSUHTEET Tässä luvussa kuvataan lyhyesti sääolosuhteet Suomenlahdella vuoden 21 alusta ja toisen vuosineljänneksen aikana. Tiedot ja jäätilannekuvat on saatu Ilmatieteen laitokselta /25/. Talvi oli normaalia kylmempi koko Suomessa. Helmikuussa maan eteläosassa lumipeitteen paksuus oli pitkän aikavälin keskiarvoa huomattavasti suurempi. Samanaikaisesti käytännöllisesti katsoen koko Suomenlahti oli jään peitossa. Kylmä jakso päättyi helmikuun lopussa. Maaliskuu oli kuitenkin neljäs perättäinen tavallista kylmempi kuukausi. Kevät alkoi maaliskuun jälkipuoliskolla, jolloin merialueiden jääpeite alkoi sulaa. Huhtikuussa kevät eteni nopeasti ja maa-alueilta lumipeite suli nopeasti. Kuukauden kokonaissademäärä ja ilman keskilämpötila olivat hieman pitkän aikavälin keskiarvoa suurempia. Huhtikuun alussa jäät olivat sulaneet Suomenlahdessa idän suunnalla aina Loviisan tasolle asti. Kuun lopussa lähes koko Suomenlahti oli vapaa jäistä (kuva 5.1). Vain Suomenlahden itäisimmässä osassa, Venäjän vesillä, oli vielä hauras jääpeite. Kuva 5.1. Jäänmuodostus Itämeren pohjoisosassa huhtikuussa 21 (Ilmatieteen laitos) /25/. Toukokuussa jää oli sulanut Suomen eteläisiltä rannikkoalueilta. Kuukauden keskivaiheilla esiintyi epätavallisen lämmin sääjakso. Korkeimmat lämpötilat mitattiin lounaisessa Suomessa (14. toukokuuta: 29,6 C). Vaikka säätyyppi muuttui epävakaaksi kuun loppupuolella, toukokuu oli selvästi keskimääräistä lämpimämpi. Toisaalta Helsingin Kaisaniemessä mitattu kuukauden kokonaissademäärä oli 8 prosenttia keskimääräistä suurempi (kuva 5.2). Kesäkuun sää oli melko vaihteleva. Kuukauden keskivaiheilla lounaasta saapui matalapainealue, joka aiheutti voimakkaita tuulia ja paikoin myrskyä eteläisillä merialueilla. Kuun lopussa maan eteläosissa mitattiin yli 2 C:n lämpötiloja. Kuukauden kokonaissademäärä oli normaalia pienempi (kuva 5.2).

33 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 TOINEN NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-31FIN-A 28 Kuva 5.2 Sademäärä ja ilman lämpötila vuoden 21 ensimmäisen puoliskon aikana Helsingin Kaisaniemessä /25/. Seuraavassa on käsitelty tarkemmin tuulensuuntaa ja -nopeutta sekä esiintyneitä myrskyjä. Tuulensuunta ja -nopeus Ilmatieteen laitoksen tuulihavaintojen mittausasemat varsinaisen Itämeren pohjoisosassa ja Suomenlahdella on esitetty kuvassa 5.3 ja taulukossa 5.1. Kuva 5.3 Säähavaintoasemien sijainti.

34 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 TOINEN NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-31FIN-A 29 Taulukko 5.1 Erisuuntaisten tuulien lukuisuudet (%) huhti-kesäkuussa 21 kolmella havaintoasemalla /25/. Tuulensuunta vuoden 21 toisen neljänneksen aikana UTÖ HARMAJA RANKKI Huhti Touko Kesä Huhti Touko Kesä Huhti Touko Kesä % % % % % % % % % Pohjoinen Koillinen Itä Kaakko Etelä Lounas Länsi Luode Tyyntä (%) Tyyntä (%) Tyyntä (%) Keskinopeus (m/s) Keskinopeus (m/s) Keskinopeus (m/s) 5,6 5,5 5,8 4,7 5,4 4,9 4,2 4,7 4,1 Etelä- ja länsituulet olivat vallitsevia läntisimmällä asemalla (Utö), keskinopeuden oltua 5,6 m/s. Suomenlahden keskiosassa (Harmaja) tavallisin tuulensuunta vuosineljänneksen aikana oli lounaasta. Toukokuussa kuitenkin myös itätuulet olivat tavallisia. Tuulen keskinopeus oli 5, m/s. Suomenlahden itäosassa (Rankki) yleisimmin tuuli lounaasta. Kuitenkin toukokuussa myös tällä asemalla itätuulien osuus oli samaa suuruusluokkaa. Tuulen keskinopeus oli 4,3 m/s. Myrskyt ja voimakkaat tuulet Vuoden 21 toisen neljänneksen aikana Suomen vesillä ei esiintynyt myrskyjä (tuulen keskinopeus >21 m/s). Huhtikuussa varsinaisen Itämeren pohjoisosassa eikä Suomenlahdella havaittu voimakkaita tuulia (keskinopeus >14 m/s). Päivämäärät jolloin tuulen keskinopeus touko- ja kesäkuussa oli yli 14 m/s on esitetty taulukossa 5.2. Taulukko 5.2 Vuoden 21 toisen neljänneksen aikana säähavaintoasemilla esiintyneet voimakastuuliset päivät /25/ Asema Päivämäärä Utö ; Harmaja Rankki

35 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 TOINEN NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-31FIN-A 3 6. TARKKAILUTULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU Tässä luvussa on kuvattu keskeisimmät ympäristöntarkkailutulokset vuoden 21 toisen neljänneksen ajalta. Yksityiskohtaisemmat virtausten ja vedenlaadun tarkkailuraportit on esitetty liitteessä Kiviaineksen kasaaminen Merenpohjan morfologia ja esteet Merenpohjan morfologiaa on tarkkailtu jokaisessa 27:ssä kiviaineksen kasaamiskohteessa ennen ja jälkeen merenpohjan muokkaustoimintoa vuoden 21 toisen neljänneksen aikana. Jokaisesta kivienkasauspaikasta on laadittu piirustukset, jotka esittävät suunnitellun ja toteutuneen kivipenkereen. Kiviaineksen kasaamispaikoista ei löydetty esteitä ennen töiden aloittamista /32/. Rakennetun kivipenkereen korkeutta on verrattu suunniteltuun korkeuteen. Vertailu on tehty piirustuksissa esitettyjen penkereiden poikkileikkauksien perusteella, joista on esimerkkejä liitteessä 4. Korkeusero määritettiin vertaamalla suunnitellun kivipenkereen korkeinta kohtaa rakennetun penkereen korkeimpaan kohtaan. Rakennettujen kivipenkereiden korkeus vastasi melko tarkkaan suunniteltuja korkeuksia. Suurin korkeusero oli,7 metriä. Merenpohjaan on kasattu yhteensä m 3 kiviainesta vuoden 21 toisen neljänneksen aikana /6/. Tämä on m 3 (34 %) arvioitua enemmän. Kunkin kiviaineksen sijoituspaikan syvyys, kiviaineksen suunniteltu ja todellinen määrä kuutiometreinä penkerettä kohti ja rakennettujen penkereiden korkeustiedot on esitetty liitteessä 4. Rakennuspiirustukset toteutuneista kiviainespenkereistä E211, E217, WK3 ja WK5 sekä penkereestä putkijaksojen liitoskohdassa on esitetty liitteessä 4. Näiden ympärillä on tarkkailtu vedenlaatua ja virtauksia Vedenlaatu ja virtaukset Seuraavassa on esitetty kiviaineksen kasaamistöiden aikana VOFIXIW1-, VOFIXIW2- ja VOFIXIW3 -asemilla tehdyn vedenlaadun ja virtausten tarkkailun tärkeimmät tulokset (kuva 6.1).

36 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 TOINEN NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-31FIN-A 31 Kuva 6.1 Kaaviokuva pitkän aikavälin tarkkailuasemasta (vasen, näkymä sivulta), anturien sijainnista ja tutkimuslinjojen suunnasta (oikea, näkymä ylhäältä) /2/. VOFIXIW1 -asema Sameus Tutkimuslinjojen tuloskuvissa syvyyssuuntaiset sameustiedot on esitetty etäisyyden funktiona tutkimuslinjojen suuntaisesti kummallakin puolella kiviaineksen kasausalusta. Tarkkailu toistettiin kahdesti alusten kummallakin puolella (2 x 2 tutkimuslinjaa). Tutkimuslinjoista saadut tulokset ilmentävät, miten kiintoaine käyttäytyy resuspendoituneessa sedimenttipilvessä. Kuvasta 6.2 voidaan todeta, että sameus oli lisääntynyt vain vesipatsaan alimmassa osassa (1 metriä merenpohjan yläpuolella). Indikaatioita sameudesta havaittiin pohjoisella tutkimuslinjalla toisella mittauskerralla ja eteläisellä tutkimuslinjalla kummallakin mittauskerralla.

37 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 TOINEN NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-31FIN-A 32 Kuva 6.2 Alukselta tehty automaattinen mittaus. Pohjoisen linjan sameus (NTU) VOFIXIW1 asemalla , toinen kierros /2/. Alukselta tehdyn tarkkailun tulokset VOFIXIW1-asemalta osoittivat sameuden lisääntyneen jonkin verran kiviaineksen kasausaluksen kummallakin puolella. Tutkimuslinjan etäisyys aluksesta oli 5 2 metriä. Kuvasta 6.2 ilmenee, että suurentuneita sameuspitoisuuksia mitattiin tutkimuslinjalla 5 6 metrin matkalla. /2/ Suurin mitattu yksittäinen arvo oli 23 NTU. Silmämääräisesti havaittavissa olevan sameuden taso on noin 1 NTU, mikä vastaa suurin piirtein 1 mg/l:n suspendoitunutta kiintoainepitoisuutta. Alle 25 mg/l:n (noin 25 NTU:n) suspendoituneiden kiintoainepitoisuuksien katsotaan olevan kaloille haitattomia. Pitkäaikaisella altistumisella yli 8 mg/l:n (noin 8 NTU:n) pitoisuuksille voi olla haitallisia vaikutuksia kalastoon /3/. Alimman 1 metrin vesikerroksen ADCP-tulokset ja läheltä merenpohjaa (1,5 2, metriä merenpohjan yläpuolelta) mitatut sameustulokset on esitetty kuvissa 6.3 ja 6.4. Lämpötila-, suolapitoisuus- ja happipitoisuuskuvaajat on esitetty liitteessä 3.

38 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 TOINEN NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-31FIN-A 33 Kuva 6.3 Kiinteät anturit. Sameus (NTU) lähellä merenpohjaa (vasen y-akseli) ja päivittäin kasatun kiviaineksen määrä (oikea y-akseli) VOFIXIW1 asemalla /2/. Yllä olevasta kuvasta voidaan todeta, että sameusarvot kohosivat kiviaineksen kasauksen aikana. Suurin yksittäinen mitattu arvo oli 53,8 NTU. Korkeimmat sameushuiput kestivät tavallisesti tuntia. Toimenpiteen lopettamisen jälkeen arvot laskivat takaisin taustatasolle muutamassa päivässä. Toukokuun ja kesäkuun alun välinen kohonnut sameustaso (katso kuva 6.3) ei todennäköisesti aiheutunut seuratusta toimenpiteestä, koska sameus pysyi koholla pitkän aikaa kiviaineksen kasaustoimien keskeyttämisen jälkeen. Mahdollinen selitys kohonneille sameusarvoille on orgaaninen aines (kuolleet levät), joka oli peräisin levien kevätkukinnasta eufoottisessa eli perustuotantokerroksessa. Tätä arviota tukevat tietyt vedenlaadun parametrit (suolapitoisuus-, lämpötila- ja happikuvaajat liitteessä 3). Kohonneet lämpötila- ja suolapitoisuusarvot sekä happikato jakson aikana viittaavat siihen, että alueelle oli virrannut ominaispainoltaan raskaampaa vesimassaa, jossa hapenkulutus oli hyvin voimakasta (orgaanisen aineksen hajoamisen vuoksi). Suolapitoisuuden ja lämpötilan vaihtelut ilmensivät normaalia vuodenaikaisvaihtelua ja osoittivat myös, että veden vaihtumista oli tapahtunut. Happipitoisuus oli tarkkaillulla vesisyvyydellä (noin 8 metriä) alhainen. Aikasarjassa esiintyi kolme ajanjaksoa, jolloin happipitoisuus nousi nollan yläpuolelle. Vesinäytteet ja CTD profiilit Vesinäytteiden analysointitulokset on esitetty liitteessä 3. Huhtikuun lopulla happiolosuhteet olivat hyvät tai erinomaiset (O 2 > 1 mg/l) lähes koko vesipatsaassa. Ainoana poikkeuksena oli vesipatsaan alin metrin kerros, jossa happipitoisuudet laskivat tyydyttävälle/välttävälle tasolle (5,8 mg/l). Typen keskimääräinen kokonaispitoisuus koko vesipatsaassa oli 3 µg/l ja fosforin 26 µg/l (lukuun ottamatta suurinta syvyyttä, jossa fosforia oli 69 µg/l). Meriveden raskasmetallipitoisuudet olivat pääsääntöisesti alhaisia (enimmäkseen <,1 mg/l), ja eliöyhteisöille haitallisimpien metallien pitoisuudet olivat pääsääntöisesti määritysrajan alapuolella. Suurimmat metallipitoisuudet (noin 1 3 µg/l) mitattiin lähellä merenpohjaa (sinkki, lyijy, arseeni). Alhainen happi- ja korkea fosforipitoisuus lähellä merenpohjaa indikoivat orgaanisen aineksen hajoamista. Lähellä merenpohjaa olevassa kerroksessa sameus (7,7 FNU) ja kiintoainepitoisuus (21 mg/l) olivat selvästi suurempia kuin vesipatsaan ylemmissä kerroksissa. Näiden tulosten

39 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 TOINEN NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-31FIN-A 34 perusteella kiviaineksen kasaamisesta aiheutuneen sedimentin leviämisen vaikutuksia oli havaittavissa vain yli 7 metrin vesisyvyydessä. Tulokset perustuvat vain yhteen näytteenottokertaan, mutta tukevat alukselta tehdyn automaattisen mittauksen tuloksia. Kiinteiden anturien sijaintisyvyydeltä otettujen vesinäytteiden analyysitulokset ja CTDprofiilitulokset ( ) on esitetty liitteessä 3. Tulokset indikoivat vesipatsaan häiriintymätöntä tilaa VOFIXIW1-asemalla. Virtaukset Virtaukset suuntautuivat alimmassa vesikerroksessa (1 metriä merenpohjan yläpuolella) koilliseen ja lounaaseen. Virtauksen keskimääräinen nopeus oli 6 cm/s, ja suurin yksittäinen mitattu arvo oli 26 cm/s. Konsolidoitumattomat savipartikkelit (-2 µm) alkavat resuspendoitua, kun virtausnopeus on noin 2 cm/s tai sitä suurempi /31/. VOFIXIW1-asemalla virtausnopeus ylitti edellä mainitun arvon vain satunnaisesti. Kuva 6.4 ADCP-tulokset. Ruusudiagrammi virtaussuunnista VOFIXIW1-asemalla Prosenttiarvot ilmaisevat virtauksen vallitsevan suunnan tarkkailujakson aikana. Suunta 36 = /2/. VOFIXIW2 -asema Sameus Tutkimuslinjojen tuloskuvissa syvyyssuuntaiset sameustiedot on esitetty etäisyyden funktiona tutkimuslinjojen suuntaisesti kummallakin puolella kiviaineksen kasausalusta. Tarkkailu toistettiin kahdesti kiviaineksen kasausaluksen kummallakin puolella (2 x 2 tutkimuslinjaa). Alukselta tehdyn mittauksen tulokset VOFIXIW2-asemalla osoittivat, että sameustaso oli hieman suurempi toisella mittauskierroksella kiviaineksen kasausaluksen länsipuolella (kuva 6.5). Aluksen itäpuolella sameustason ei havaittu kohonneen kummallakaan mittauskerralla.

40 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 TOINEN NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-31FIN-A 35 Kuva 6.5 Alukselta tehty automaattinen mittaus. Läntisen linjan sameus (NTU) VOFIXIW2- asemalla , toinen kierros /2/. Sameus oli silmämääräisesti havaittavalla tasolla vain alimmassa viiden metrin vesikerroksessa. Suurin yksittäinen mitattu arvo oli suhteellisen pieni, 13 NTU. Kohonneita arvoja mitattiin vain pienellä alueella /2/. Alimman 1 metrin vesikerroksen ADCP-tulokset ja sameustulokset läheltä merenpohjaa (1,5 2, metriä merenpohjan yläpuolelta) on esitetty kuvissa 6.6 ja 6.7. Lämpötila-, suolapitoisuus- ja happipitoisuuskuvaajat on esitetty liitteessä 3.

41 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 TOINEN NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-31FIN-A 36 Kuva 6.6 Kiinteät anturit. Sameus (NTU) lähellä merenpohjaa (vasen y-akseli) ja päivittäin kasatun kiviaineksen määrä (oikea y-akseli) VOFIXIW2 asemalla /2/. Kiviaineksen kasaamisen seurauksena sameustaso kohosi havaittavasti, mutta arvot laskivat suhteellisen nopeasti (2 3 päivässä) takaisin taustatasolle kasaamistöiden lopettamisen jälkeen. Lämpötila, suolapitoisuus ja happipitoisuus vaihtelivat jonkin verran ilmentäen ko. vesisyvyyden (noin 6 metriä) vuodenaikaisvaihtelua. Happipitoisuus laski nopeasti toukokuun lopussa 3-4 päivän ajaksi ja nousi sen jälkeen takaisin korkeammalle tasolle /2/. Vesinäytteet ja CTD profiilit Vesinäytteiden analyysitulokset on esitetty liitteessä 3. Toukokuun puolivälissä happiolosuhteet olivat hyvät tai erinomaiset (O 2 > 8 mg/l) koko vesipatsaassa. Typen keskimääräinen kokonaispitoisuus koko vesipatsaassa oli 3 µg/l ja fosforin 24 µg/l (lukuun ottamatta suurinta syvyyttä, jossa fosforia oli 47 µg/l). Meriveden raskasmetallipitoisuudet olivat pääsääntöisesti alhaisia (enimmäkseen <,1 mg/l). Eliöyhteisöille haitallisimpien metallien pitoisuudet olivat pääsääntöisesti määritysrajojen alapuolella. Sameus (,73 FNU) ja kiintoainepitoisuus (3,9 mg/l) eivät poikenneet pohjanläheisessä vesikerroksessa juurikaan ylempien vesikerrosten arvoista. Tulokset perustuvat vain yhteen näytteenottokertaan, mutta tukevat kuitenkin alukselta tehdyn automaattisen mittauksen tuloksia. Näidenkin tulosten mukaan kiviaineksen kasaamistoimien vaikutukset pohjanläheisen vesikerroksen sameustasoon olivat vähäisiä. Kiinteiden anturien sijaintisyvyydeltä otettujen vesinäytteiden analyysitulokset sekä CTDprofiilitulokset (1.6.21) on esitetty liitteessä 3. Tulokset indikoivat vesipatsaan häiriintymätöntä tilaa VOFIXIW2-asemalla. Virtaukset Virtaussuunnissa mikään ei ollut vallitseva, mutta läntinen ja lounainen suunta olivat hieman muita yleisempiä. Virtauksen keskimääräinen nopeus oli tarkkailujakson aikana 5 cm/s alimmassa 1 metrin vesikerroksessa ja suurin yksittäinen mitattu arvo oli 15 cm/s /2/.

42 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 TOINEN NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-31FIN-A 37 Kuva 6.7 ADCP-tulokset. Ruusudiagrammi virtaussuunnista VOFIXIW2-asemalla Prosenttiarvot ilmaisevat virtauksen vallitsevan suunnan tarkkailujakson aikana. Suunta 36 = /2/. VOFIXIW3 -asema Sameus Tutkimuslinjojen tuloskuvissa syvyyssuuntaiset sameustiedot on esitetty etäisyyden funktiona tutkimuslinjojen suuntaisesti kummallakin puolella kiviaineksen kasausalusta (liite 3). Tarkkailu toistettiin kahdesti kiviaineksen kasausaluksen kummallakin puolella. Pohjoisen tutkimuslinjan loppupäässä oli todettavissa toisella mittauskerralla aavistuksen kohonnut sameustaso (kuva 6.8). Eteläisellä tutkimuslinjalla sameustasossa ei havaittu kohoamista kummallakaan mittauskerralla.

43 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 TOINEN NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-31FIN-A 38 Kuva 6.8 Alukselta tehty automaattinen mittaus. Pohjoisen linjan sameus (NTU) VOFIXIW3 asemalla , toinen kierros /2/. VOFIXIW3-asemalla mitatut sameusarvot olivat lähellä taustatasoa. Aikasarjan perusteella sameustaso kohosi lyhyeksi aikaa lähelle 1 NTU:ta. Tulokset tukivat alukselta tehdyn mittauksen alhaisia sameusarvoja /2/. Alimman 1 metrin vesikerroksen ADCP-tulokset ja sameustulokset läheltä merenpohjaa (1,5 2, metriä merenpohjan yläpuolelta) on esitetty seuraavissa kuvissa. Lämpötila-, suolapitoisuusja happipitoisuuskuvaajat on esitetty liitteessä 3. Kuva 6.9 Kiinteät anturit. Sameus (NTU) lähellä merenpohjaa (vasen y-akseli) ja päivittäin kasatun kiviaineksen määrä (oikea y-akseli) VOFIXIW3 asemalla /2/.

44 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 TOINEN NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-31FIN-A 39 Mittausten perusteella sameustaso kohosi VOFIXIW3-asemalla vain hyvin tilapäisesti kiviaineksen kasaamisen aikana, minkä jälkeen arvot laskivat takaisin taustatasolle. Suolapitoisuus ja lämpötila pysyivät lähes muuttumattomina koko tarkkailujakson (vesisyvyys noin 6 metriä). Happipitoisuustaso oli heikohko, vain 2 4 mg/l. /2/ Vesinäytteet ja CTD profiilit Vesinäytteiden analyysi on esitetty liitteessä 3. Toukokuun lopulla happiolosuhteet olivat hyvät tai erinomaiset (O 2 > 9 mg/l) vesipatsaan ylimmässä 4 metrin kerroksessa. Yli 4 metrin syvyydessä pitoisuus kuitenkin laski tyydyttävälle ja lähellä merenpohjaa heikolle (2,6 mg/l) tasolle. Typen keskimääräinen kokonaismäärä koko vesipatsaassa oli 35 µg/l ja fosforin 38 µg/l (lukuun ottamatta suurinta syvyyttä, jossa fosforia oli 11 µg/l). Meriveden raskasmetallipitoisuudet olivat alhaisia myös tällä asemalla (enimmäkseen <,1 mg/l). Eliöyhteisöille haitallisimpien metallien pitoisuudet olivat pääsääntöisesti määritysrajan alapuolella. Merenpohjan läheisyydessä sameus ja kiintoainepitoisuus (3,9 FNU ja 4,8 mg/l) olivat selvästi korkeampia kuin vesipatsaan ylemmissä kerroksissa. Arvot olivat silti vielä alhaisia. Tulokset perustuvat yhteen näytteenottokertaan, mutta osoittavat silti osaltaan, että kiviaineksen kasaamistoimien vaikutukset vedenlaatuun olivat sameuden osalta vähäisiä. Vaikutuksia voitiin havaita vain alimmassa vesikerroksessa. Kiinteiden anturien sijaintisyvyydeltä otettujen vesinäytteiden analyysitulokset sekä CTDprofiilitulokset ( ) on esitetty liitteessä 3. Tulokset indikoivat vesipatsaan häiriintymätöntä tilaa VOFIXIW3-asemalla. Virtaukset Mittaustulosten perusteella virtaussuunta oli enimmäkseen itään ja lounaaseen. Tulosten perusteella virtausnopeus oli usean jakson ajan cm/s. Keskimääräinen arvo oli 5 cm/s ja suurin mitattu arvo 23 cm/s /2/. Kuva 6.1 ADCP-tulokset. Ruusudiagrammi virtaussuunnista VOFIXIW3-asemalla Prosenttiarvot ilmaisevat virtauksen vallitsevan suunnan tarkkailujakson aikana. Suunta 36 = /2/.

45 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 TOINEN NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-31FIN-A Hylyt, tynnyrit ja kaapelit Sellaisia hylkyjä, tynnyreitä tai kaapeliristeyksiä, jotka olisivat vaatineet tarkkailua kiviaineksen kasaustoimien aikana, ei ollut. Uusia kohteita (esimerkiksi tynnyreitä) ei löydetty ennen kiviaineksen kasaamistoimia tehdyssä tutkimuksessa Odottamattomat havainnot ja suunnittelemattomat tapahtumat Nord Streamin mukaan kiviaineksen kasaamistoimien aikana ei tehty odottamattomia havaintoja eikä suunnittelemattomia tapahtumia ollut. 6.2 Tukipatjojen asennus Ennen patjojen asentamista kuuteen kaapeliristeykseen kaapelien sijainti määritettiin ja risteyksen sijainti tarkistettiin. Risteykset toteutettiin suunnitellusti lukuun ottamatta Estlinkkaapelin ylitystä, jossa risteyskohtaa siirrettiin,25 metriä /9-14/. Asennusten jälkeen tehtyjen tutkimusten tulokset olivat seuraavat: Kaikki patjat asennettiin suunniteltuihin sijoituskohtiin määritellyn asennustarkkuuden puitteissa. Lisäksi visuaalisesti tai Pipetracker TSS 44 -laitteella varmistettiin, että kaapeli oli tyypin 1 patjojen alapuolella. Asennusten aikana ei löydetty jätteitä tms. risteyskohdista. Arvioitu patjojen hautautuminen on enintään,25 metriä merenpohjan laadun mukaan vaihdellen. Osa patjoista peittyi osittain sedimentin alle asennuksen jälkeen. /9-14/ 6.3 Putkenlasku Merenpohjan morfologia ja esteet Syvyysolosuhteita on tutkittu putkilinjan reitin varrella suunnitteluvaiheessa. Syvyys vaihtelee koko putkilinjan reitin varrella Suomen talousvyöhykkeellä 42 metrin ja 194 metrin välillä. Osuuden, johon putki laskettiin vuoden 21 toisen neljänneksen aikana, putkenlaskua edeltävässä tutkimuksessa havaittiin kaksi esinettä ja yksi merenpohjamuotojen erityispiirre (taulukko 6.1) /22/. Taulukko 6.1 Putkenlaskua edeltävässä tutkimuksessa löydetyt esteet/kohteet kilometrikohdissa KP489 KP498 /22/ Putkenlaskua edeltävässä tutkimuksessa löydetyt esteet (KP489 KP498) Ominaisuus Este KP Etäisyys putkilinjasta (m) Merenpohjan piirre Kivi/lohkare Esine Muu kova/vieras kohde Esine Metalli/laite Hylyt, tynnyrit ja kaapelit Osuudella, johon putki laskettiin vuoden 21 toisen neljänneksen aikana, ei ollut tarkkailua vaativia hylkyjä, tynnyreitä tai kaapeliylityksiä asennus- tai ankkurointikäytävässä.

46 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 TOINEN NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-31FIN-A Odottamattomat havainnot ja suunnittelemattomat tapahtumat Nord Streamin mukaan putkenlaskutoimien aikana ei tehty odottamattomia havaintoja eikä suunnittelemattomia tapahtumia ollut. 6.4 Vedenlaadun pitkän aikavälin tarkkailu Seuraavassa esitetään keskeiset tiedot vedenlaadun ja virtausten tarkkailutuloksista CONTROL1- ja CONTROL2-asemilla. Yksityiskohtaiset tiedot on esitetty tämän raportin liitteessä Virtaukset Virtausmittaukset tehtiin välisenä aikana automaattisella ADCP-laitteella. Kaaviopiirros pitkän aikavälin tarkkailuasemasta esitetään kuvassa 6.1. Virtausnopeus CONTROL1-asemalla oli keskimäärin noin,6 m/s pohjanläheisessä vesikerroksessa ja,1 m/s ylimmissä vesikerroksissa. CONTROL2-asemalla keskimääräinen virtausnopeus kasvoi arvosta,5 m/s arvoon,1 m/s siirryttäessä pohjasta pintaa kohti. Suurin tallennettu virtausnopeus CONTROL1-aseman pohjanläheisissä kerroksissa oli,37 m/s ja CONTROL2-asemalla,51 m/s. CONTROL1-aseman pintakerroksissa läntiset ja jossain määrin myös itäiset virtaukset olivat vallitsevia. CONTROL2-asemalla virtaukset jakautuivat epätasaisemmin. Kaakkoissuunta oli hieman muita suuntia yleisempi, mutta selvästi vallitsevaa suuntaa ei ollut todettavissa (kuva 6.11). Kuva Kiinteät anturit. Mitattu sameus (NTU) lähellä merenpohjaa CONTROL-asemilla Suunta 36 = /24/.

47 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 TOINEN NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-31FIN-A Vedenlaatu Seuraavissa kuvissa on esitetty sameuden ja liuenneen hapen aikasarjakuvaajat CONTROL1- ja CONTROL2-asemilla (kiinteät anturit) syksystä 29 lähtien. Muiden mitattujen parametrien (lämpötila ja suolapitoisuus) kuvaajat on esitetty liitteessä 3. Sameus Sameustaso pysyi tarkkailujakson aikana alhaisena pohjanläheisissä vesikerroksissa (kuva 6.12). Keskimääräinen sameusarvo oli noin 1 NTU. Suurin mitattu yksittäinen arvo oli 8 NTU, joka mitattiin CONTROL2-asemalla. Kummallakin asemalla mitattiin kuitenkin joitakin lyhytaikaisesti kohonneita sameusarvoja. /24/ Kuva 6.12 Kiinteät anturit. Mitattu sameus (NTU) lähellä merenpohjaa CONTROL-asemilla /24/. Happi Happipitoisuus oli tarkkailujakson aikana CONTROL1-asemalla hyvä tai erinomainen ja CONTROL2-asemalla pääosin välttävä, kun käytetään viisiluokkaista asteikkoa erinomaisesta heikkoon. Pitoisuus lähellä merenpohjaa oli CONTROL1-asemalla selvästi CONTROL2-asemaa korkeampi, mikä ilmentää Suomenlahden länsi- ja itäosien toisistaan poikkeavaa tilaa

48 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 TOINEN NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-31FIN-A 43 (rehevöitymisastetta). Happea kuluttavan aineksen pitoisuus pohjanläheisessä vesikerroksessa on suurempi lähempänä Venäjän rajaa sijaitsevilla vesialueilla. Kummallakin asemalla esiintyi voimakasta, muutaman päivän aikana tapahtuvaa lyhytaikaisvaihtelua, jonka suuruus oli 1-2 mg/l. Pitoisuuden pienenevä trendi toisen neljänneksen loppua kohti on tyypillinen ilmiö Suomenlahden olosuhteissa (kuva 6.13). Kuva 6.13 Kiinteät anturit. CONTROL1- ja CONTROL2-asemilla lähellä merenpohjaa mitatut happipitoisuudet (mg/l) /24/. 6.5 Rajat ylittävien vaikutusten tarkkailu Venäjän ja Suomen välillä Kiinteä anturi (multiparametrisondi) asennettiin FIX3-asemalle eli noin neljä viikkoa ennen ruoppaustöiden aloittamista Venäjän rantautumispaikassa. Sondi huollettiin ja sen tulosdata purettiin , jolloin kesäkuun 21 aikana ruopattu massamäärä oli 165, m 3. Lähellä merenpohjaa (1,5 2, metriä merenpohjan yläpuolelta) mitatut sameuden ja happipitoisuuden arvot on esitetty seuraavissa kuvissa. Muiden mitattujen parametrien (lämpötila ja suolapitoisuus) kuvaajat on esitetty liitteessä 3. FIX3-aseman anturi sijaitsi 42 metrin syvyydessä.

49 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 TOINEN NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-31FIN-A 44 Sameus Mitatut sameusarvot pysyivät taustatasolla koko tarkkailujakson ajan (kuva 6.14) /24/. Kuva 6.14 Kiinteät anturit. Sameus (NTU) lähellä merenpohjaa FIX3-asemalla lähtien. /24/ Happi Happipitoisuus oli asemalla matalahko koko tarkkailujakson ajan (kuva 6.15). Kuva 6.15 Kiinteät anturit. Happipitoisuus (mg/l) lähellä merenpohjaa FIX3-asemalla lähtien /24/. Tallennettujen sameusarvojen ja happipitoisuuksien perusteella FIX3-asemalla ei ilmennyt vaikutuksia, jotka olisivat aiheutuneet ruoppaustoimista Venäjän rantautumispaikassa. Vesinäytteet ja CTD profiili Vesinäytteiden analyysitulokset sekä CTD-profiili ajalta on esitetty liitteessä 3.

50 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 TOINEN NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-31FIN-A ALUSTAVAT JOHTOPÄÄTÖKSET Kiviaineksen kasaaminen Kiviainespenkereiden alapuolisen maaperän pehmeydestä johtuen penkereiden rakentamiseen tarvittavan kiviaineksen määrä kasvoi 34 % suunnitellusta. Vedenlaatutulosten perusteella kiviaineksen kasaaminen kohotti kaikissa tarkkailukohteissa veden sameutta pohjaa lähinnä olevassa 5 1 metrin vesikerroksessa. Tarkkailutulosten perusteella sameneminen oli suurinta putkijaksojen liitoskohdassa, jossa kiviainesta kasattiin määrällisesti eniten pohjalle, joka oli laadultaan hyvin pehmeää savea. Kasaamistoimien loputtua sameus laski taustatasolle tyypillisesti muutamassa päivässä. Suurimmat sameusarvot (25 54 NTU) olivat tasolla, jota kalat pyrkivät välttelemään. Kuitenkin jo ennen kiviaineksen kasaamistöiden alkamista happipitoisuus oli kaloille haitallisen alhainen putkijaksojen liitoskohdan alueella. Tästä johtuen on epätodennäköistä, että näissä syvyyksissä olisi ollut minkään kalalajin edustajia kiviaineksen kasaamistoimien aikana. Ainoa laji, joka olisi voinut tulla kysymykseen, on kilohaili. Laji elää parvissa avovesialueilla, joilla se myös lisääntyy kesäkaudella (heinä-elokuussa). Sameus oli suurinta kasaamistoimien alussa (huhtikuussa). Johtopäätöksenä voidaan arvioida, ettei putkijaksojen liitoskohdassa tapahtuneista kiviaineksen kasaamistoimista aiheutunut mainittavia vaikutuksia kaloihin. Kahdessa muussa tarkkaillussa kiviaineksen kasaamiskohteessa pohjan läheiset sameuden huippuarvot pysyivät tasolla, jolla ei ole haitallisia vaikutuksia kaloihin. Tarkkailuasemien alimmassa vesikerroksessa mitatut virtausnopeudet (5 26 cm/s) vaihtelivat melko paljon. Keskimääräinen nopeus (5 6 cm/s) oli alhainen, vastaten tasoa, joka ei aiheuta konsolidoitumattomien savipartikkeleiden liikkeellelähtöä eli resuspendoitumista. Tukipatjojen asennus Kaapeliristeysten tukipatjat asennettiin suunnitellusti. Laivaliikenne Viranomaisille on ilmoitettu etukäteen kiviaineksen kasaamiseen, tukipatjojen asentamiseen ja putkenlaskuun osallistuvien alusten saapumisesta Suomen vesille. Viranomaisille on lähetetty päivittäin, viikoittain ja kuukausittain tarvittavat raportit. Alusten liikennöintiä on seurattu GOFREP-järjestelmässä ja Liikennevirasto on ilmoittanut merenkulkijoille hanketoimista. Viranomaisten ja Nord Streamin välinen yhteistyö on toiminut erittäin hyvin. Odottamattomat havainnot ja suunnittelemattomat tapahtumat Kiviaineksen kasaamisen tai putkenlaskun aikana ei tehty odottamattomia havaintoja eikä suunnittelemattomia tapahtumia esiintynyt. Vedenlaadun pitkän aikavälin tarkkailu Mitatut meriveden lämpötila-, suolapitoisuus-, sameus- ja happipitoisuusarvot ilmensivät Suomenlahdella talviaikaan ja alkukesästä mitattuja tyypillisiä arvoja.

51 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 TOINEN NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-31FIN-A 46 Rajat ylittävien vaikutusten tarkkailu Venäjän ja Suomen välillä Mittaustulosten perusteella Venäjän rantautumispaikassa tehdyistä ruoppaustöistä ei aiheutunut vedenlaatuvaikutuksia Suomen vesialueella lähellä rajaa.

52 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 TOINEN NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-31FIN-A VIITTEET /1/ Nord Stream AG 21. Itämeren kaasuputken ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma Suomi. G-PE-PER-REP--ENVMONFI-C2, /2/ Nord Stream AG 21. Itämeren kaasuputken ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma Suomi. G-PE-PER-REP--ENVMONFI, Versio D, /3/ Nord Stream AG 21. Monitoring Programme for Munitions Clearance Finland. G- PE-PER-REP--EMPFINMU-G, /4/ Nord Stream AG 21. Monitoring Programme for Munitions Clearance in Phase 2 Finland. G-PE-PER-REP--EMPFIMU2-B, /5/ Nord Stream AG 21. Transboundary Monitoring Programme Finland. G-PE-PER- REP--TRAMOFI-A, /6/ Nord Stream AG 21. Kiviaineksen kasausalusten (ennen putkenlaskua tehdyn kiviaineksen kasauksen aikana) päivittäisiin raportteihin (Daily Progress Report) perustuva aineisto saatu Nord Stream AG:lta /7/ Saipem Energy Services. 21. Data Sheet Gravel Works and Mattresses (Finland). G-EN-PIE-DAS D /8/ Saipem Energy Services. 21. Nord Stream Project As-built crossing installation drawing, Pangea Seg 3 Cable, SAI-DWG-14.1, 1-CE-PIL-DWG /9/ Saipem Energy Services. 21. Nord Stream Project, Far Samson, Estlink Cable Crossing Mattress Installation Report SAI-REP-162, 1-CE-PIL-REP /1/ Saipem Energy Services. 21. Nord Stream Project. Bourbon Pearl, EE-S1 Cable Crossing installation report 1-CE-PIL-REP A /11/ Saipem Energy Services. 21. Nord Stream Project, Far Samson, FEC 1 Cable Mattress Installation report 1-CE-PIL-REP /12/ Saipem Energy Services. 21. Nord Stream Project, Far Samson, PANGEA SEG 3 Crossing Mattress Installation report 1-CE-PIL-REP /13/ Saipem Energy Services. 21. Nord Stream Project, Far Samson, PANGEA SEG 3 Crossing Mattress Installation report 1-CE-PIL-REP A /14/ Saipem Energy Services. 21. Nord Stream Project, Far Samson, Unknown Cable (KP234) Crossing Mattress Installation report 1-CE-PIL-REP /15/ Nord Stream AG 21. Castoro Sein päivittäisiin raportteihin (Daily Progress Report) perustuva aineisto saatu Nord Stream AG:lta vuonna 21 /16/ Nord Stream AG 21. Rakennusalusten päivittäisiin raportteihin (Daily Progress Report) perustuva aineisto saatu Nord Stream AG:lta Tietoa Venäjällä tapahtuvasta ruoppauksesta.

53 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 TOINEN NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-31FIN-A 48 /17/ Nord Stream AG 21. Itämeren kaasuputken ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma Suomi. G-PE-PER-REP--ENVMONFI-E /18/ Nord Stream AG 21. Kiviaineksen kasausalusten päivittäisiin raportteihin (Daily Progress Report) perustuva aineisto saatu Nord Stream AG:lta Taulukko kiviaineksen kasauspäivämääristä ja kiviainesmääristä putkijaksojen liitoskohdassa sekä kivipenkereillä E211, E217, WK5 ja WK3. /19/ Saipem Energy Services and Boskalis Offshore Tideway JV 21. Nord Stream project. Survey and positioning procedure for rock dumping WP7. G-CE-PRL-PRO- 124-BT728-A /2/ Luode Consulting Oy 21. Vedenlaadun, virtausten, sedimentin ja pohjaeliöstön seuranta Nord Streamin toimintojen aikana Suomenlahdessa kiviaineksen kasaaminen. Antti Lindfors, Luode Consulting Oy, G-PE-EMS-MON-175- LUODEQ2R-A /21/ Nord Stream AG and Saipem Energy Services 21. Nord Stream Project. Pre-lay survey procedure. 1-CE-PIL-PRO A /22/ Nord Stream AG and Saipem Energy Services 21. Nord Stream Project. Pre-lay survey field report. 1-CE-PIL-REP B /23/ Nord Stream AG and Saipem Energy Services 21. Nord Stream Project. Castoro Sei anchor pattern at turbidity stations KP496 to KP CE-PIL-DWG /24/ Luode Consulting Oy 21. Vedenlaadun ja virtausten seuranta Nord Streamin toimintojen aikana Suomenlahdessa, 3. marraskuuta kesäkuuta 21. Antti Lindfors, Luode Consulting Oy, G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ2L-A. /25/ Ilmatieteen laitos 21. Ilmastokatsaus 1/21 6/21 /26/ MMT 21. Nord Stream Pipeline Project. ROV Survey. Route Revision C16-5. Pre- Lay Wreck Investigation. ID S KP , /27/ MMT 21. Nord Stream Pipeline Project. ROV Survey. Route Revision C16-5. Pre- Lay Wreck Investigation. ID S KP , /28/ MMT 21. Nord Stream Pipeline Project. ROV Survey. Route Revision C16-5. Pre- Lay Wreck Investigation. ID S KP /29/ MMT 21. Nord Stream Pipeline Project. ROV Survey. Route Revision C16-5. Pre- Lay Wreck Investigation. ID S KP /3/ Alabaster, J. & Lloyd, R Water quality criteria for freshwater fish. FAO. Butterworth Scientific. London /31/ Suomen Ympäristövaikutusten Arviointikeskus Oy Vuosaaren sataman ruoppausten ja laivaliikenteen aiheuttamien sedimenttipäästöjen kulkeutumisen ja vaikutusten arvio. Jorma Koponen & Markku Virtanen, Suomen Ympäristövaikutusten Arviointikeskus Oy, /32/ Saipem Energy Services 21. Pre- and post-lay intervention works maps from all rock placement sites in the Finnish EEZ.

54 LIITE 1 Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen ja käyttö Suomen talousvyöhykkeellä. Ympäristötarkkailu vuoden 21 toinen neljännes Nord Streamin rakennustoimet Suomen talousvyöhykkeellä vuoden 21 ensimmäisellä ja toisella neljänneksellä

55 LIITE 2 Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen ja käyttö Suomen talousvyöhykkeellä. Ympäristötarkkailu vuoden 21 toinen neljännes Nord Streamin tarkkailuasemien sijainnit Suomen talousvyöhykkeellä vuoden 21 ensimmäisellä ja toisella neljänneksellä

56 LIITE 3 Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen ja käyttö Suomen talousvyöhykkeellä. Ympäristötarkkailu vuoden 21 toinen neljännes NORD STREAM -HANKKEESSA VEDENLAADUN JA MERENPOHJAN GEOKEMIAN TARKKAILUSTA VASTAAVAN URAKOITSIJAN TARKKAILURAPORTIT: Vedenlaadun ja virtausten seuranta Nord Streamin toimintojen aikana Suomenlahdessa, Antti Lindfors, Luode Consulting Oy, G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ2L-A Vedenlaadun, virtausten, sedimentin ja pohjaeliöstön seuranta Nord Streamin toimintojen aikana Suomenlahdessa kiviaineksen kasaaminen. Antti Lindfors, Luode Consulting Oy, G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ2R-A

57 1 NORD STREAM AG V EDENLAADUN JA VIRTAUSTEN SEURANTA NORD STREAMIN TOIMINTOJEN AIKANA SUOMENLAHDESSA 3. MARRASKUUTA KESÄKUUTA 21 G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ2L-A Antti Lindfors Luode Consulting Oy LUODE CONSULTING OY, SANDFALLINTIE 85, FI-216 PARAINEN

58 2 Raportin tunniste: VEDENLAADUN JA VIRTAUSTEN SEURANTA NORD STREAMIN TOIMINTOJEN AIKANA SUOMENLAHDESSA 3. MARRASKUUTA KESÄKUUTA 21 Versio Tekijä Päivämäärä Tila Tarkastettu Hyväksytty 2 Antti Lindfors Luonnos Tiina Salonen AL 3 Antti Lindfors Nord Streamin tarkistuksen Tiina Salonen AL jälkeen korjattu versio 4 Antti Lindfors Nord Streamin tarkistuksen Tiina Salonen AL jälkeen korjattu versio A Antti Lindfors Lopullinen Tiina Salonen AL

59 3 Sisällys 1. Johdanto 4 2. Materiaali ja menetelmät 5 3. Tulokset Liitteet 23

60 4 1. Johdanto Tässä raportissa käsitellään automaattisten kiinteiden antureiden mittaustuloksia, jotka on kerätty 3. marraskuuta 29 ja 3. kesäkuuta 21 välisenä aikana Suomenlahdesta. Raportti perustuu tietoihin, jotka on kerätty kartalla 1 esitetyiltä Control 1 2- ja Fix 1 3 -asemilta. Kaikilla asemilla on käytössä automaattiset veden laadun mittalaitteet, jotka on asennettu 1 2 metrin syvyyteen merenpohjasta, suolapitoisuuden, lämpötilan, sameuden ja veteen liuenneen happimäärän mittaamiseksi. Lisäksi Control 1 2 -asemilla on 3D ADCP -laitteet, joilla seurataan virtauksen nopeutta ja suuntaa pohjalta pintaan. Fix 1 2 -asemien tarkoituksena on auttaa havaitsemaan mahdolliset rajat ylittävät vaikutukset Venäjällä tehtyjen ammusten raivaustöiden aikana, ja Fix 3 -aseman tarkoituksena on auttaa havaitsemaan vastaavat vaikutukset Venäjän rantautumispaikassa 1 tehtyjen ruoppaustoimien aikana. Control 1 2 -asemat tuottavat pitkällä aikavälillä koko rakennusvaiheen ajan tietoja veden laadusta. Venäjän alueelta raivattiin yhteensä 43 ammusta Ruopatun maa-aineksen kokonaismäärä Venäjän rantautumispaikassa oli 276 m Kartta 1. Pitkäaikaisseuranta-asemien sijainti (FIX 1 3, valvonta-asemat CONTROL 1 2). (Kartta: Ramboll Finland Oy) 1 Tässä viitataan Ammusten raivauksen seurantaohjelma Suomi -asiakirjaan, jonka tunnus on G-PE-PER-REP-- EMPFINMU-E, sekä Itämeren kaasuputken ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma Suomi -asiakirjaan, jonka tunnus on G-PE-PER-REP--ENVMONFI-E.

61 5 Yhteenveto pääasiallisista johtopäätöksistä Meriympäristöön ei havaittu mittaustulosten perusteella kohdistuvan merkittäviä vaikutuksia yhdessäkään seurantakohteessa. Sameus, suolapitoisuus, lämpötila ja liuenneen hapen määrä eivät poikenneet Suomenlahdessa mitatuista tyypillisistä arvoista, eikä rajat ylittäviä vaikutuksia Venäjältä havaittu. Taulukossa 1 on esitetty asemien koordinaatit, veden syvyys ja tallennetut parametrit. Taulukko 1. Tallennetut parametrit eri asemilla. Asema veden syvyys Parametrit Mittaussyvyys Kesto FIX1 FIX2 FIX 3 CONTROL 1 CONTROL 2 syvyys 54 m syvyys 39 m syvyys 42 m syvyys 43 m syvyys 47 m suolapitoisuus, lämpötila, sameus ja liuenneen hapen määrä suolapitoisuus, lämpötila, sameus, liuenneen hapen määrä, 3D-tiedot virtauksen nopeudesta ja suunnasta Veden laatu: 1,5 2, metriä merenpohjasta Veden laatu: 1,5 2, metriä merenpohjasta Virtaukset: kaikki syvyydet FIX 1 2: FIX 3: jatkuva 3/ Materiaali ja menetelmät 2.1 Jatkuva seuranta ankkuroiduilla asemilla Jatkuva pitkäaikaisseuranta FIX 1 3- ja CONTROL 1 2 -asemilla toteutetaan ankkuroiduilla laitteilla (sijainnit on merkitty karttaan 1). Mittauslaitteet, YSI-66-sarjan syvän veden sondit (kuva 2), kirjaavat automaattisesti 6 minuutin välein tiedot suolapitoisuudesta, lämpötilasta, happimäärästä ja sameudesta asemilla viidessä eri seurantakohteessa. YSI-sondin toiminta-alue, resoluutio ja tarkkuus on esitetty liitteessä 1. Antureissa on automaattinen puhdistusjärjestelmä, joka ehkäisee likaantumisesta aiheutuvat virheelliset mittalukemat.

62 6 Kuva 2. Moniparametrinen YSI-sondi. CONTROL 1- ja CONTROL 2 -asemilla virtausmittauksia tehdään lisäksi 3D ADCP -laitteilla. Näissä 3 khz:n tai 6 khz:n RD Instrumentsin Workhorse Sentinel ADCP -laitteissa on paine- ja lämpötila-anturit (kuva 3). Laitteilla mitataan virtauksia merenpohjasta pintaan kahden metrin vertikaalisella resoluutiolla 6 minuutin välein. Näyte otetaan 6 sekunnin välein ja keskimääräinen arvo kirjataan 6 minuutin välein, minkä ansiosta virtauksen nopeuden mittaustarkkuus on parempi kuin 1 cm/s. Kuva 3. RD-Instrumentsin Workhorse Sentinel ADCP Virtausmittarit ja automaattiset veden laadun mittarit ankkuroitiin merenpohjaan betonipainoilla, jotka on varustettu Sonardynen akustisilla vapauttimilla (kuva 4). Laitteet asennettiin FIX 1 2- ja CONTROL 1 2 -asemille marraskuun alussa vuonna 29 eli kaksi viikkoa ennen ammusten raivauksen suunniteltua aloitusta Suomen ja Venäjän vesillä FIX 3 -asema asennettiin 5. toukokuuta 21 eli neljä viikkoa ennen ruoppauksen aloittamista Venäjän rantautumispaikassa.

63 7 Kuva 4. Sonardynen akustinen vapautin, jossa on etäisyystransponderi. Kuvassa 5 on pitkäaikaisseuranta-asemille asennettu kokoonpano, johon sisältyvät ADCP, akustinen transponderi + vapautin ja YSI-multiparametrisondi. Multiparametrisondi ankkuroidaan 1,5 2, metriä merenpohjan yläpuolelle, ja ADCP asennetaan merenpohjaan. Kaikki laitteet on kalibroitu ennen käyttöönottoa valmistajan ohjeiden mukaisesti. Kuva 5. Esimerkki pitkäaikaisseuranta-asemille asennetusta kokoonpanosta. Ei mittakaavassa. 2.2 Yleiskatsaus mittaustiedoista Laitekokoonpanot jätettiin paikalleen talven yli FIX 1 2- ja CONTROL 1 2 -asemilla. Ensimmäinen huoltokäynti tehtiin toukokuun alussa, ja toinen huolto-/nostokäynti tehtiin kesäkuun lopussa.

64 8 Huoltokäynneillä asemat laukaistaan pintaan akustisilla vapauttimilla ja nostetaan huoltoalukseen. Noston jälkeen laitteet tarkastetaan ja niiden tallentamat mittaustiedot ladataan tietokoneelle. Huoltokäynnin aikana kerätään aina vesinäytteiden tiedot seurantasyvyydeltä ja tehdään lisäksi veden laadun syvyyssuuntainen luotaus kaikilta asemilta. Vesinäytteet kerätään Limnos-vedennoutimella ja vertikaaliset tiedot tallennetaan samanlaisella YSI-sondilla, jota käytetään pitkäaikaisseurannassa. Huoltokäynneillä laitteet puhdistetaan, akut vaihdetaan ja laitteet ohjelmoidaan uudelleenkäyttöä varten. Kaikki laitteet ovat toimineet moitteettomasti toisen seurantajakson alusta sen loppuun asti. Taulukossa 2 on esitetty tiedot kaikista seurantakohteista mukaan lukien asennus- ja nostopäivämäärät, tallennettu tietomäärä ja puuttuva tietomäärä. Taulukko 2. Asennuksen, tallennettujen tietojen ja puuttuvien tietojen tiedot Asema Asennus Huoltonosto I Uudelleenkäytt öön otto Huoltonosto II Uudelleenkäyttöönotto Tallennettu tietomäärä FIX seuranta päättyi 22 7 % FIX seuranta päättyi 22 7 % FIX % CONTROL rinnakkainen % laite asennettu CONTROL ADCP <,3% 2.3 Veden laatu- ja virtaustiedot Puuttuvien tietojen prosenttiosuus Tiedot veden laadusta kaikilla viidellä asemalla on esitetty jäljempänä. Lämpötila, suolapitoisuus, sameus ja liuenneen hapen määrä on esitetty diagrammeina (kuva 6 13). Diagrammien tiedot on kerätty alkaen, jolloin kaikki asemat olivat toiminnassa lukuun ottamatta FIX 3 -asemaa, joka asennettiin Virtauksen voimakkuuden tiedot CONTROL 1- ja CONTROL 2 -asemilla on esitetty jäljempänä. Diagrammit esittävät kutakin 1 metrin kerrosta merenpohjasta pintaan (kuva 14 15). Meren ylin kerros ei ole mukana luvuissa, koska tuuli ja aallot vaikuttavat voimakkaasti virtauksen voimakkuuteen ja suuntaan ylimmässä vesikerroksessa eivätkä luvut siten olisi edustavia. Aikasarjojen lisäksi virtausten voimakkuutta ja suuntaa on kuvattu pylväskaavioilla (kuvat 16 ja 17). Virtausten suunnat CONTROL 1 2 -asemilla on esitetty myös ruusupiirroksina (kuva 18). Tallennetut sameusarvot FIX 1 2 -asemilta on lisäksi kuvattu diagrammeina, ja niitä on verrattu ammusten raivauspäivämääriin ja räjäytyspanoksiin Venäjän aluevesillä (kuva 19). Huoltokäynneillä kerätyt CTD-tiedot ja vesinäytteiden tiedot on esitetty liitteissä 2 ja 3.

65 9 temperature [ ] TEMPERATURE, Nord Stream, site: Fix 1, 6 11,93 N, 27 1, E, , 5675 datapoints, 1 hour interval temperature [ ] TEMPERATURE, Nord Stream, site: Fix 2, 6 8,2 N, 26 43,7 E, , 5675 datapoints, 1 hour interval temperature [ ] TEMPERATURE, Nord Stream, site: Fix 3, 6 22,58 N, 27 4,76 E, , 134 datapoints, 1 hour interval Kuva 6. Tallennetut lämpötila-arvot FIX 1 2 -asemilta syksyn 29 ja kesän 21 väliseltä ajalta ja FIX 3 -asemalta 5.5. ja väliseltä ajalta.

66 1 temperature [ ] TEMPERATURE, Nord Stream, site: Control 1, , 5675 datapoints, 1 hour interval temperature [ ] TEMPERATURE, Nord Stream, site: Control 2, , 5675 datapoints, 1 hour interval Kuva 7. Tallennetut lämpötila-arvot CONTROL 1 2 -asemilta syksyn 29 ja kesän 21 väliseltä ajalta.

67 11 salinity [ ] SALINITY, Nord Stream, site: Fix 1, 6 1,93 N, 27 1, E, , 5675 datapoints, 1 hour interval salinity [ ] SALINITY, Nord Stream, site: Fix 2, 6 8,2 N, 26 43,7 E, , 5675 datapoints, 1 hour interval salinity [ ] SALINITY, Nord Stream, site: Fix 3, 6 22,58 N, 27 4,76 E, , 134 datapoints, 1 hour interval Kuva 8. Tallennetut suolapitoisuusarvot FIX 1 2 -asemilta syksyn 29 ja kesän 21 väliseltä ajalta ja FIX 3 -asemalta 5.5. ja väliseltä ajalta.

68 12 salinity [ ] SALINITY, Nord Stream, site: Control 1, , 5675 datapoints, 1 hour interval salinity [ ] SALINITY, Nord Stream, site: Control 2, , 5675 datapoints, 1 hour interval Kuva 9. Tallennetut suolapitoisuusarvot CONTROL 1 2 -asemilta syksyn 29 ja kesän 21 väliseltä ajalta.

69 13 turbidity [NTU] TURBIDITY, Nord Stream, site: Fix 1, 6 1,93 N, 27 1, E, , 5675 datapoints, 1 hour interval turbidity [NTU] TURBIDITY, Nord Stream, site: Fix 2, 6 8,2 N, 26 43,7 E, , 5675 datapoints, 1 hour interval turbidity [NTU] TURBIDITY, Nord Stream, site: Fix 3, 6 22,58 N, 27 4,76 E, , 134 datapoints, 1 hour interval Kuva 1. Tallennetut sameusarvot FIX 1 2 -asemilta syksyn 29 ja kesän 21 väliseltä ajalta ja FIX 3 -asemalta 5.5. ja väliseltä ajalta. Asteikkoa 5 NTU käytetään tavallisesti veden laadun seurannassa rakennusprojekteissa Suomessa. (NTU = Nefelometrinen sameusyksikkö)

70 14 turbidity [NTU] TURBIDITY, Nord Stream, site: Control 1, , 5675 datapoints, 1 hour interval turbidity [NTU] TURBIDITY, Nord Stream, site: Control 2, , 5675 datapoints, 1 hour interval Kuva 11. Tallennetut sameusarvot CONTROL 1 2 -asemilta syksyn 29 ja kesän 21 väliseltä ajalta. Asteikkoa 5 NTU käytetään tavallisesti veden laadun seurannassa rakennusprojekteissa Suomessa. (NTU = Nefelometrinen sameusyksikkö)

71 15 14 OXYGEN, Nord Stream, site: Fix 1, 6 1,93 N, 27 1, E, , 5675 atapoints, 1 hour interval 12 dissolved oxygen [mg/l] OXYGEN, Nord Stream, site: Fix 2, 6 8,2 N, 26 43,7 E, , 5675 datapoints, 1 hour interval 12 dissolved oxygen [mg/l] OXYGEN, Nord Stream, site: Fix 3, 6 22,58 N, 27 4,76 E, , 134 datapoints, 1 hour interval 12 dissolved oxygen [mg/l] Kuva 12. Tallennetut liuenneen happimäärän arvot FIX 1 2 -asemilta syksyn 29 ja kesän 21 väliseltä ajalta ja FIX 3 -asemalta 5.5. ja väliseltä ajalta.

72 16 14 OXYGEN, Nord Stream, site: Control 1, , 5675 datapoints, 1 hour interval dissolved oxygen [mg/l] OXYGEN, Nord Stream, site: Control 2, , 5675 datapoints, 1 hour interval 12 dissolved oxygen [mg/l] Kuva 13. Tallennetut liuenneen happimäärän arvot CONTROL 1 2 -asemilta syksyn 29 ja kesän 21 väliseltä ajalta.

73 17 1 Current magnitude, Nord Stream, site: Control 1, , 1761 datapoints, 1 hour interval meters 3 meters above bottom Current magnitude [cm/s] meters 2 meters above bottom bottom 1 meters above bottom Kuva 14. Tallennettu virtauksen voimakkuus kussakin kymmenen metrin kerroksessa merenpohjasta pintaan CONTROL 1 -asemalla syksyn 29 ja kesän 21 välisenä aikana. 1 Current magnitude, Nord Stream, site: Control 2, , 2278 datapoints, 1 hour interval Current magnitude [cm/s] 3 meters 4 meters above bottom 2 meters 3 meters above bottom 1 meters 2 meters above bottom bottom 1 meters above bottom Kuva 15. Tallennettu virtauksen voimakkuus kussakin kymmenen metrin kerroksessa merenpohjasta pintaan CONTROL 2 -asemalla syksyn 29 ja kesän 21 välisenä aikana.

74 18 4 % Current magnitude histrogram, Nord Stream, site: Control 1, current magnitude [% of total time] 35 % 3 % 25 % 2 % 15 % 1 % 5 % 2 meters 3 meters above bottom 1 meters 2 meters above bottom bottom 1 meters above bottom % [cm/s] 2 % Current direction histrogram, Nord Stream, site: Control 1, current direction [% of total time] 18 % 16 % 14 % 12 % 1 % 8 % 6 % 4 % 2 % % 2 meters 3 meters above bottom 1 meters 2 meters above bottom bottom 1 meters above bottom [ ] Kuva 16. Tallennetut tiedot virtausten voimakkuudesta ja suunnista CONTROL 1 -asemalla syksyn 29 ja kesän 21 välisenä aikana pylväskaaviona esitettynä. Arvot on kuvattu noudattamalla nopeuden luokituksessa 2 cm/s:n porrastusta ja virtauksen suunnassa 1 asteen porrastusta. Aineiston huippuarvot esittävät virtausten tyypillisiä suuntia ja nopeuksia eri syvyyksillä. Arvot on esitetty merenpohjasta pinnalle 1 metrin kerrosvälein

75 19 4 % Current magnitude histrogram, Nord Stream, site: Control 2, current magnitude [% of total time] 35 % 3 % 25 % 2 % 15 % 1 % 5 % 3 meters 4 meters above bottom 2 meters 3 meters above bottom 1 meters 2 meters above bottom bottom 1 meters above bottom % [cm/s] 2 % Current direction histrogram, Nord Stream, site: Control 2, current direction [% of total time] 18 % 16 % 14 % 12 % 1 % 8 % 6 % 4 % 2 % % meters 4 meters above bottom 2 meters 3 meters above bottom 1 meters 2 meters above bottom bottom 1 meters above bottom [ ] Kuva 17. Tallennetut tiedot virtausten voimakkuudesta ja suunnista CONTROL 2 -asemalla syksyn 29 ja kesän 21 välisenä aikana pylväskaaviona esitettynä. Arvot on kuvattu noudattamalla nopeuden luokituksessa 2 cm/s:n porrastusta ja virtauksen suunnassa 1 asteen porrastusta. Aineiston huippuarvot esittävät virtausten tyypillisiä suuntia ja nopeuksia eri syvyyksillä. Arvot on esitetty merenpohjasta pinnalle 1 metrin kerrosvälein

76 2 Control % 15 % % % % meters 3 meters above bottom 1 meters 2 meters above bottom bottom 1 meters above bottom Control % 15 % % % % meters 4 meters above bottom 2 meters 3 meters above bottom 1 meters 2 meters above bottom bottom 1 meters above bottom 12 Kuva 18. Virtauksen suunta CONTROL 1 2 -asemilla ruusupiirroksina esitettynä syksyn 29 ja kevään 21 välisenä aikana. Prosenttiarvot kertovat, kuinka muuttumaton virtauksen suunta oli seurantajakson aikana. 36 =

77 21 TURBIDITY, Nord Stream, Fixed stations 1 2 and destroyed ammunitions in Russian waters turbidity [NTU] Fix1 Fix2 Ammunitions charge weight [kg] Kuva 19. Tallennetut sameusarvot FIX 1 2 asemilta sekä ammusten raivauspäivämäärät ja räjäytyspanokset Venäjän aluevesillä. Räjäytyspanokset on esitetty oikealla pystyakselilla (punainen). Ammukset, joiden räjäytyspanoksesta ei ole tietoa, on kuvattu x-akselille nollaräjäytyspanoksina. 3. Tulokset 3.1 Lämpötila Lämpötila-arvoissa näkyy tyypillinen vuodenaikaisvaihtelu kaikilla asemilla. Arvojen vaihtelu oli pientä FIX 1 -asemalla, jonka sijainti on syvin. FIX 2- ja CONTROL 1 2 -asemilla lämpötila aleni 9 C:sta nollaa kohden helmikuussa. Sen jälkeen arvot kasvoivat kahdesta neljään astetta ja pysyivät muuttumattomina seurantajakson loppuun asti. Ainoa suuri muutos kirjattiin CONTROL 1 -asemalla, jolla lämpötila nousi 3 4 astetta toukokuun puolivälissä ja pysyi korkeana kesäkuun alkuun asti. Saman jakson aikana suolapitoisuus oli tavallista vähäisempi ja happiolosuhteet paremmat. Vaihtelu oli vähäistä FIX 3 -asemalla, jolla lämpötila-arvot olivat suurimmaksi osaksi 4 5 C. Seuranta aloitettiin tällä asemalla , minkä vuoksi aikasarjat ovat lyhyempiä kuin muilla asemilla. 3.2 Suolapitoisuus Suolapitoisuusarvojen yleisen vaihtelun mukaan suolapitoisuus suureni FIX 1 2- ja CONTROL asemilla yhdestä kahteen PSU:ta talven ja kevättalven aikana, jolloin pystysuuntainen sekoittuminen ja valumat ovat vähäisempiä kuin avoveden aikana. Yleisestä trendistä huolimatta useita nopeita ja lyhytaikaisia arvojen pienenemisiä tallennettiin kaikilla asemilla. Tällaiset arvojen vaihtelut kertovat tavallisesti siitä, että koko vesimassa on vaihtunut voimakkaiden tuulien tai virtausten vaikutuksesta ja alkuperäinen vesimassa on vaihtunut muualta peräisin olevaan vesimassaan. Kevään jälkeen suolapitoisuusarvot kasvoivat hieman kaikilla asemilla. FIX 3 -asemalla vaihtelu oli vähäistä lyhyen seurantajakson perusteella. Seurantajakson lopussa suolapitoisuusarvot olivat kaikilla asemilla noin 7. FIX 1 -asemalla suolapitoisuus oli kuitenkin noin 8, mikä perustui muita suurempaan syvyyteen.

78 Sameus Vuoden 21 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana havaittu sameuden yleinen taso pysyi samana toisen jakson aikana. Sameus pysyi vähäisenä, ja vain lyhytaikaisia huippuarvoja tallennettiin kaikilla asemilla. Arvojen vaihtelu vastaa muutoksia tilanteessa, jossa koko vesimassa sekoittuu tai siirtyy nopeasti voimakkaiden tuulien tai virtausten vaikutuksesta. Ammusten raivaustoiminnot tai ruoppaus Venäjän aluevesillä ei lisännyt sameutta FIX-asemilla. Keskimääräinen sameusarvo oli kaikilla viidellä asemalla noin 1 NTU. Suurin yksittäinen arvo, 8 NTU, tallennettiin CONTROL 2 -asemalla joulukuun lopussa. CONTROL 1- ja CONTROL 2 -asemilla sameus kasvoi hieman joulukuun lopussa, mikä heijastui myös virtausten suurempina nopeuksina. Kerättyjen tietojen perusteella rakennustyöt eivät ole lisänneet sameutta viidessä seurantakohteessa. 3.4 Veteen liuenneen hapen määrä Veteen liuenneen hapen määrä oli pienin FIX 1 -asemalla koko talven ajan. Happipitoisuus pysyi suhteellisen hyvänä FIX 2-, CONTROL 1- ja CONTROL 2 -asemilla koko talven ajan. Arvot pienenivät yleisesti vuoden 21 toisen vuosineljänneksen aikana. Tilanne oli paras CONTROL 1 - asemalla, jolla arvot olivat noin 1 mg/l. FIX 3- ja FIX 1 -asemilla pitoisuudet olivat alle 2 mg/l useita viikkoja. Kaikilla asemilla ilmeni arvojen lyhytaikaista ja voimakasta vaihtelua, jolloin arvot muuttuivat 1 2 mg/l parissa päivässä. 3.5 Virtaukset CONTROL 1 -asemalla virtauksen suuntana oli tavallisesti länsi-lounas ja itä-koillinen. Pintakerroksissa länsi oli pääasiallinen suunta. Virtauksen voimakkuus oli keskimäärin noin 6 cm/s pohjassa ja 1 cm/s yläkerroksissa. Pohjan muodot saattavat vaikuttaa siihen, mihin suuntiin virtaukset ohjautuvat. CONTROL 2 -asemalla virtaukset jakautuivat satunnaisemmin. Kaakko oli hieman tavallisempi suunta kuin muut, mutta selvästi muita yleisempää suuntaa ei havaittu. Virtausten keskimääräinen voimakkuus CONTROL 2 -asemalla voimistui 5 1 cm/s siirryttäessä pintaa kohden. Suurin tallennettu virtauksen voimakkuus CONTROL 1 -aseman pohjaa lähinnä olevassa kerroksessa oli 37 cm/s ja CONTROL 2 -asemalla 51 cm/s.

79 23 Liite 1. Automaattisten luotainten ja aseman parametrit, toiminta-alueet, resoluutio ja tarkkuus. Parametri Toiminta alue Resoluutio Tarkkuus Sameus 1 NTU,1 NTU 2 % tai,3 NTU Suolapitoisuus 7 promillea,1 promillea 1% Johtavuus 1 ms/cm,1,1 ms/cm,5% Lämpötila C,1 C,15 C Happi 2 mg/l,1 mg/l 1% Virtauksen nopeus 5 cm/s,1 cm/s yli 1 cm/s Virtauksen suunta 36,1 ±5

80 Liite 2. Laboratoriotulokset. Näytteet otettiin huoltokäyntien yhteydessä seurantasyvyydeltä kaikissa seurantakohteissa. Akkreditoitu laboratorio: Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. 24 Päivämäärä Seurantakohde Cr Cu Hg Co Zn Ni Pb Cd As NO3 N Sameus Kiintoaines Typpi yht. NO2 N NO23 N NH4 N,M Fosfori yht. po4 p µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l N FNU 2 mg/l µg/l µg/l N µg/l µg/l µg/l µg/l CONTROL 1 89,7 5,6 32 <2, CONTROL 1 <,5,25 <,2,2 1,6,62 <,5,2, ,5 1,2 3 <2, CONTROL 2 <,5,1,2,18 1,2,53 <,5 <,1,98 14,47 4,3 37 <2,5 15 < CONTROL 2 <,5,33 <,2,17 1,4,54 <,5,2, <1 4 <2,5 13 < FIX 1 <,5 <,5,2,21 1,3,5 <,5 <,1 1,1 16,7 < < FIX 1 <,5,3 <,2,2 2,53,6,2 1,1 16 1,6 <1 45 <2, FIX 2 <,5,17 <,2,17 1,3,53 <,5 <,1,98 14,6 3,6 36 <2,5 15 < FIX 2 <,5,36 <,2,15 1,3,55 <,5,2,87 1,52 <1 37 <2,5 11 < FIX 3 <,5,24 <,2,23 1,5,56 <,5, ,1 <1 5 4, Luvat eivät edellytä metallipitoisuuksien analysointia seurantaohjelman näytteistä. Analyysit on kuitenkin lisätty analyysiluetteloon sen jälkeen, kun näytteet otettiin CONTROL 1 -asemalta , taustatietojen keräämiseksi Suomenlahdesta. 2 Sameuden yksikkö: Formatsiininefelometristä sameusyksikköä (FNU) käytetään laboratorioanalyyseissa, kun taas kenttälaitteissa käytetään nefelometristä sameusyksikköä (NTU). Arvot ovat tavallisesti vertailukelpoisia suhteessa 1:1 silloin, kun arvot <1 NTU/FNU.

81 25 Liite 3. Vertikaalit profiilit. Lukemat kirjattiin huoltokäynneillä kaikilta asemilta. Tiedot kerättiin pinnasta pohjaan. Nord Stream, site: Fix 1, 6 1,93 N, 27 1, E, vertical profiles 1 depth [m] Temperature Temperature Salinity Salinity Turbidity Turbidity T [ ]; S [ ]; Turb [NTU]

82 26 Nord Stream, site: Fix 2, 6 8,2 N, 26 43,7 E, vertical profiles depth [m] Temperature Temperature Salinity Salinity Turbidity Turbidity T [ ]; S [ ]; Turb [NTU]

83 27 Nord Stream, site: Fix 3, 6 22,58 N, 27 4,76 E, vertical profile 1 depth [m] 2 3 Temperature Salinity Turbidity T [ ]; S [ ]; Turb [NTU]

84 28 Nord Stream, site: Control 1 vertical profiles 1 depth [m] 2 3 Temperature Temperature Salinity Salinity Turbidity Turbidity T [ ]; S [ ]; Turb [NTU]

85 29 Nord Stream, site: Control 2 vertical profiles 1 depth [m] 2 3 Temperature Temperature Salinity Salinity Turbidity Turbidity T [ ]; S [ ]; Turb [NTU]

86 1 NORD STREAM AG V EDENLAADUN, VIRTAUSTEN, SEDIMENTIN JA POHJAELIÖSTÖN SEURANTA NORD STREAMIN TOIMINTOJEN AIKANA SUOMENLAHDESSA - KIVIAINEKSEN KASAAMINEN - G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ2R-A Antti Lindfors Luode Consulting Oy LUODE CONSULTING OY, SANDFALLINTIE 85, FI-216 PARAINEN

87 2 Raportin tunniste: NORD STREAM: VEDENLAADUN, VIRTAUSTEN, SEDIMENTIN JA POHJAELIÖSTÖN SEURANTA NORD STREAMIN TOIMINTOJEN AIKANA SUOMENLAHDESSA - KIVIAINEKSEN KASAAMINEN - Versio Tekijä Päivämäärä Tila Tarkastettu Hyväksytty 2 Antti Lindfors Luonnos Tiina Salonen AL 3 Antti Lindfors Nord Streamin tarkistuksen Tiina Salonen AL jälkeen korjattu versio 4 Antti Lindfors Nord Streamin tarkistuksen Tiina Salonen AL jälkeen korjattu versio A Antti Lindfors Lopullinen Tiina Salonen AL

88 3 Sisällys 1. Johdanto 4 2. Materiaali ja menetelmät 6 3. Tulokset Liitteet 34

89 4 1. Johdanto Tässä raportissa on esitetty tulokset, jotka perustuvat aluksesta tehtyyn seurantaan ja ankkuroiduilla antureilla VOFIXIW 1 3 -asemilta kerättyihin tietoihin kolmesta kiviainespengerkohteesta, joiden sijainti on esitetty kartassa 1 1. Kaikkiin asemiin oli asennettu 1,5 2, metrin korkeudelle merenpohjan yläpuolelle kolme automaattista veden laadun mittalaitetta suolapitoisuuden, lämpötilan, sameuden ja liuenneen hapen määrän mittaamiseksi. Lisäksi kaikissa asemissa oli yksi 3D akustinen virtausprofiloija (ADCP) -laite, jolla seurattiin virtauksen nopeutta ja suuntaa pohjasta pintaan. Aluksesta tehdyssä seurannassa mitattiin veden sameusarvojen syvyyssuuntainen jakauma kahdella poikkileikkauslinjalla. Tämän lisäksi alueelta kerättiin sarja vesinäytteitä. Ennen kiviaineksen kasaamista ja kasaamisen jälkeen sedimentistä ja pohjaeliöstöstä kerättiin näytteitä VOFIXIW1- asemaan liittyvältä SED2/BENT2-asemalta Suomen aluevesillä ja VOFIXIW 2- ja VOFIXIW 3 - asemiin liittyviltä SED4/BENT4- ja SED5/BENT5-asemilta Viron talousvyöhykkeellä. Tätä raporttia täydennetään sedimentistä ja pohjaeliöstöstä otettujen näytteiden tuloksilla sen jälkeen, kun laboratorioanalyysit valmistuvat. Kartta 1. Seurantakohteina olevien kiviainespengerten VOFIXIW 1-3 sijainti ja automaattisten antureiden sijainnit penkereiden ympäristössä. (Kartta: Ramboll Finland Oy) 1 Tässä viitataan Itämeren kaasuputken ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma Suomi -asiakirjaan, jonka tunnus on G- PE-PER-REP--ENVMONFI-E ja Transboundary Monitoring Programme Finland -asiakirjaan, jonka tunnus on G- PE-PER-REP--TRAMOFI-A.

90 5 Yhteenveto pääasiallisista johtopäätöksistä Kerättyjen tietojen perusteella kiviainespengerten rakentaminen voimisti sameutta kaikissa seurantakohteissa. Sameus palautui taustatasolle tavallisesti päivien kuluessa kiviaineksen kasaamisesta. Suolapitoisuus, lämpötila ja liuenneen hapen määrä eivät yleisesti poikenneet Suomenlahdessa mitatuista tyypillisistä arvoista, kuten esimerkki CONTROL 1 2 -asemilta kerätyistä tiedoista on havaittu. Suurin sameus johtuu kasaamistoiminnoista. Kasaamisen jälkeen joitakin päiviä kestävä tavallista suurempi sameus aiheutuu kiviainesmateriaalista ja pohjasedimenttien sekoittumisesta. Sedimenttien resuspendoituminen vähenee ajan funktiona, kun kiviaineksen kasaaminen jatkuu ja merenpohja peittyy kasatun kiviaineksen alle. Sedimentistä mahdollisesti vapautuvien haitta-aineiden määrä pysyy sen vuoksi vähäisenä. Taulukossa 1 on esitetty asemien koordinaatit, veden syvyys ja tallennetut parametrit. Taulukko 1. Tallennetut parametrit eri asemilla. Asema, kilometrikohta (KP) ja syvyys Aseman tunnus, sijainti ja seurantasyvyys Parametrit Mittaussyvyys Seurantajakso Kasatun kiviaineksen kokonaismäärä VOFIXIW 1 KP 297 Noin 8m SED2/BENT2 (lähellä asemaa VOFIXIW 1) Noin 8m VOFIXIW 2 KP262 Noin 6m VOFIXIW 3 KP 163 Noin 6m KP 297/1: 59 35,56 N, 23 32,32 E, 77 m KP 297/2: 59 35,54 N, 23 32,8 E, 76 m KP 297/3: 59 35,74 N, 23 32,39 E, 74 m SED2/1: 59 35,76 N, 23 32,55 E SED2/2: 59 35,78 N, 23 32,55 E SED2/3: 59 35,84 N, 23 32,55 E SED2/4: 59 35,95 N, 23 32,55 E SED2/5: 59 35,16 N, 23 32,55 E SED2/6: 59 35,59 N, 23 32,55 E SED2/7: 59 35,45 N, 23 32,55 E KP 262/1: 59 4,5 N, 24 8,37 E, 59 m KP 262/2: 59 4,74N, 24 8,49 E, 6 m KP 262/3: 59 4,73 N, 24 8,31 E, 58 m KP 163/1: 59 53,15 N, 25 45,68 E, 6 m KP 163/2: 59 53,37 N, 25 45,9 E, 62 m KP 163/3: 59 53,37 N, 25 45,47 E, 6 m suolapitoisuus, lämpötila, sameus, liuenneen hapen määrä, virtauksen suunta ja virtauksen voimakkuus Sedimentti: Dioksiinit, orgaaniset tinayhdisteet, As, Co, Cr, Ni, Zn, Cu, Pb, Cd, Hg ja C:n kok.määrä Pohjaeliöstö: Lajien ja yksilöiden runsaus, happipitoisuus suolapitoisuus, lämpötila, sameus, liuenneen hapen määrä, virtauksen suunta ja virtauksen voimakkuus suolapitoisuus, lämpötila, sameus, liuenneen hapen määrä, virtauksen suunta ja virtauksen voimakkuus Veden laatu: 1,5 2, metriä merenpohjasta, kolme asemaa Virtaukset: ADCP kaikissa syvyyksissä, yksi asema Sedimentti: 2 cm kaikissa sijaintipaikoissa; 2 1 cm sijaintipaikoissa 1 ja 2 Pohjaeliöstö: 3 toistoa kaikissa sijainneissa Veden laatu: 1,5 2, metriä merenpohjasta, kolme asemaa Virtaukset: ADCP kaikissa syvyyksissä, yksi asema Veden laatu: 1,5 2, metriä merenpohjasta, kolme asemaa Virtaukset: ADCP kaikissa syvyyksissä, yksi asema kiinteät asemat seuranta aluksesta ennen jälkeen kiinteät asemat seuranta aluksesta kiinteät asemat aluksesta toteutettu seuranta m m m 3

91 6 Asema, kilometrikohta (KP) ja syvyys SED4/BENT4 (Viro) (lähellä asemaa VOFIXIW 2) Noin 7m Aseman tunnus, sijainti ja seurantasyvyys SED4/1: 59 4,38 N, 24 9,38 E SED4/2: 59 4,5 N, 24 1,26 E SED4/3: 59 39,94 N, 24 1,4 E Parametrit Mittaussyvyys Seurantajakso Kasatun kiviaineksen kokonausmäärä Sedimentti: Dioksiinit, orgaaniset tinayhdisteet, As, Co, Cr, Ni, Zn, Cu, Pb, Cd, Hg ja C:n kok.määrä Sedimentti: 2 cm kaikissa sijaintipaikoissa Pohjaeliöstö: 3 toistoa kaikissa sijainneissa ennen jälkeen SED5/BENT5 (Viro) (lähellä asemaa VOFIXIW 3) ~65 m SED5/1: 59 51,45 N, 25 46,5 E SED5/2: 59 51,45 N, 25 45,13 E SED5/3: 59 51,88 N, 25 45,7 E Pohjaeliöstö: Lajien ja yksilöiden paljous, happipitoisuus Sedimentti: Dioksiinit, orgaaniset tinayhdisteet, As, Co, Cr, Ni, Zn, Cu, Pb, Cd, Hg ja C:n kok.määrä Sedimentti: 2 cm kaikissa sijaintipaikoissa Pohjaeliöstö: 3 toistoa kaikissa sijainneissa ennen jälkeen Pohjaeliöstö: Lajien ja yksilöiden paljous, happipitoisuus 2. Materiaali ja menetelmät 2.1 Jatkuva seuranta ankkuroiduilla asemilla Jatkuva seuranta toteutettiin ankkuroiduilla laitteilla VOFIXIW 1 3 -asemilla. Mittauslaitteet, YSI-66-sarjan ja YSI-6-sarjan syvän veden sondit (kuva 2), tallentavat automaattisesti 6 minuutin välein tiedot suolapitoisuudesta, lämpötilasta, happimäärästä ja sameudesta. YSI-sondin mittausalue, resoluutio ja tarkkuus on esitetty liitteessä 1. Antureissa on automaattinen puhdistusjärjestelmä, joka ehkäisee likaantumisesta aiheutuvat virheelliset mittalukemat. Kaikissa asemissa on kolme samanlaista yksikköä, jotka sijaitsevat kolmiomaisesti kiviaineksen kasaamiskohteiden ympärillä (katso kuva 5). Laitteiden välinen etäisyys oli noin 4 metriä kaikissa kolmessa seurantakohteessa.

92 7 Kuva 2. YSI-multiparametrisondi. Virtauksia mitattiin RD Instrumentsin Workhorse Sentinel ADCP -laitteilla, joissa oli myös paine- ja lämpötila-anturit (kuva 3). Laitteilla mitataan virtauksia merenpohjasta pintaan kahden metrin kerroksissa 6 minuutin välein. Näyte otetaan 6 sekunnin välein, ja keskimääräinen arvo kirjataan 6 minuutin välein. Virtausnopeuden mittaustarkkuus on sen ansiosta parempi kuin 1 cm/s. Tässä raportissa esitetään virtaustiedot alimmasta 1 metrin kerroksesta, johon kiviaineksen kasaamisesta aiheutuvat vaikutukset kohdistuivat. Kuva 3. RD-Instrumentsin Workhorse Sentinel ADCP Virtausmittarit ja automaattiset veden laadun mittarit ankkuroidaan merenpohjaan betonipainoilla, jotka on varustettu Sonardynen akustisilla vapauttimilla (kuva 4). Laitteet asennettiin vähintään kaksi viikkoa ennen kiviaineksen kasaamisen suunniteltua aloittamista ja jätettiin paikalleen vähintään kahdeksi viikoksi kasaamistyön lopettamisen jälkeen.

93 8 Kuva 4. Sonardynen akustinen vapautin, jossa on etäisyystransponderi. Kuvassa 5 on esitetty ankkuroidun mittauslaitteiston asennuskokoonpano, johon sisältyvät ADCP, akustinen transponderi + vapautin sekä YSI-multiparametrisondi. Multiparametrisondi ankkuroidaan 1,5 2, metriä merenpohjan yläpuolelle, ja ADCP asennetaan merenpohjaan. Kaikki laitteet on kalibroitu ennen käyttöönottoa valmistajan ohjeiden mukaisesti. Kuva 5. Esimerkki ankkuroidun aseman mittauslaitteistosta (vasen kuva, näkymä sivulta). Mittasuhteet eivät ole oikeat. Esimerkki ankkuroidusta asemasta ja mittauslinjan suunnasta seurantakohteessa (oikea kuva, näkymä ylhäältä). Huoltokäynneillä asemat laukaistaan pintaan akustisilla vapauttimilla ja nostetaan huoltoalukseen. Noston jälkeen laitteet tarkastetaan ja niiden tallentamat mittaustiedot ladataan tietokoneelle. Huoltokäyntien yhteydessä mittausasemilta otettiin Limnos-vedennoutimella vesinäyte sekä tehtiin luotaus. Mittaus tehtiin kaikilta kolmelta VOFIX 1-3 asemalta. Luotaukset tehtiin vastaavalla CTD laitteistolla kuin on käytetty pitkäaikaisseurannassa.

94 9 2.2 Seuranta aluksesta Kiviaineksen kasaamisen yhteydessä tehtiin mittausalukselta töiden aikaisia seurantamittauksia kaikilla kolmella asemalla. YSI-66-multiparametrimittalaitteet, jotka tallentavat automaattisesti tiedot sameudesta, suolapitoisuudesta ja lämpötilasta pinnasta pohjaan, laskettiin ennalta määritettyjen linjojen mukaisesti kummallekin puolelle kiviaineksenkasausalusta. Kiviaineksen kasaaminen on yhtäjaksoista toimintaa, jonka aikana kiviaineksenkasausalus liikkuu jatkuvasti. Alueella liikkuminen seuranta-aikana on kiellettyä turvallisuussyistä. Luode Consulting, Boscalis Tideways ja Nord Stream mukauttivat sen vuoksi yhteistyössä seurantamenetelmiä ennen mittausten aloittamista. Sen seurauksena seuranta suoritettiin kiviaineksenkasausaluksen reitin varrella noin 5 2 metrin etäisyydellä aluksen kummastakin kyljestä. Seurantatoimet toistettiin kahdesti aluksen kummallakin puolella. Linjat olivat metrin pituisia (katso kuva 5) 2. Vesinäytteitä kerättiin yhdestä, ensimmäisen mittauskierroksen tulosten perusteella valitusta, sijainnista pinnasta pohjaan 1 metrin kerrosvälein. Vesinäytteet kerättiin Limnos-vedennoutimella. Analysoiduista parametrit on listattu taulukossa 2 sivulla 11. Näytteet analysoitiin akkreditoidussa Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n laboratoriossa. 2.3 Sedimentti- ja pohjaeliöstönäytteiden otto Sedimentistä otettiin näytteitä kolmella asemalla GEMAX-tyyppisellä näytteenottolaitteella (kuva 6). Laite laskettiin hydraulivinssillä merenpohjaan. Sedimenttinäytteet jaettiin ohjelman mukaisesti kerroksittain osanäytteiksi, talletettiin säiliöihin ja merkittiin, minkä jälkeen niitä säilytettiin kylmässä ennen laboratorioon kuljettamista. Näytteet kerättiin SED2-, SED4- (Viro) ja SED5-asemalta (Viro). Sedimenttinäytteiden ottamisen lisäksi merenpohjasta otettiin näytteitä kvantitatiivisella Van Veen - näytteenottimella BENT 2-, BENT 4- (Viro) ja BENT 5 -asemalla (Viro) pohjaeläimistön analysointia varten (kuva 6). Kaikista näytteenottopaikoista otettiin kolme näytettä, jotka säilytettiin erillisinä. Happipitoisuus, lämpötila ja suolapitoisuus mitattiin vesipatsaasta aivan läheltä merenpohjaa kaikissa näytteenottopaikoissa. Näytteitä otettiin ennen kiviaineksen kasaamista ja sen jälkeen (katso taulukko 1). 2 Seurantaohjelmassa esitettiin että mittaukset olisi suoritettu kahdella kohtisuoralla linjalla kiviaineksenkasaus paikalla kerran ennen kiviaineksen kasausta ja kahdesti kasauksen jälkeen. (asiakirjan tunnus G-PE-PER-REP--ENVMONFI- E).

95 1 Kuva 6. GEMAX-tyyppinen sedimenttinäytteenottolaite (vasen) ja pohjaeliöstönäytteen Van Veen - ottolaite (oikea). Sedimentti- ja pohjaeliöstönäytteet otettiin SED2/BENT2-asemilla näytteenottolinjan mukaisesti. Linja ulottui 3 2 metriä pohjoiseen kiviaineksen kasaamispaikasta. Näytteet otettiin 5:n, 1:n, 2:n, 4:n, 8:n, 1 6:n ja 3 2 metrin etäisyydellä VOFIXIW 1 -asemasta. Sedimenttinäytteet kerättiin 2 cm:n yläkerroksesta kaikissa sijaintipaikoissa. Lisäksi kahdesta lähimmästä sijaintipaikasta (5 ja 1 metrin etäisyydellä) analysoitiin 2 1 cm:n kerrokset. SED4/BENT4-asemilla (Viro) ja SED5/BENT5-asemilla (Viro) näytteitä otettiin kolmessa sijaintipaikassa Viron talousvyöhykkeellä lähellä Suomen aluevesillä olevia VOFIXIW 2- ja VOFIXIW 3 -seurantakohteita. Sedimenttinäytteet otettiin 2 cm:n yläkerroksesta. Pohjaeliöstöstä otettiin kolme näytettä kaikissa sijaintipaikoissa. Tätä raporttia täydennetään sedimentistä ja pohjaeliöstöstä otettujen näytteiden tuloksilla sen jälkeen, kun laboratorioanalyysit valmistuvat. 2.4 Veden laatu- ja virtaustiedot Ensimmäiset neljä kuvaa kohdissa kuvaavat aluksesta tehdyn seurannan linjoja kaikissa kiviaineksen kasaamisen seurantakohteissa (VOFIXIW 1 3). Kunkin seurantakohteen tiedot sisältävät neljä kuvaa. Kaksi ensimmäistä kuvaa esittävät ensimmäisen mittauskerran tuloksia aluksen molemmilta puolilta tehdyistä sameusmittauksista ja kolmas ja neljäs kuva esittävät toisen mittauskierroksen tuloksia samoilta linjoilta. Vastaavat mittaukset tehtiin kaikilta kolmelta seurantakohteelta. Linjoja esittävissä kuvissa etäisyys on laskettu linjojen alkupisteestä. Linjat sijaitsevat siten, että kiviaineksenkasausalus liikkuu hitaasti linjojen välissä ja niiden myötäisesti 5 2 metrin etäisyydellä kummastakin linjasta. Aluksesta tehdyn seurannan aikana otettujen vesinäytteiden tulokset on esitetty kohdissa taulukoissa 2 4 kunkin kiviaineksen kasauksen seurantakohteen (VOFIXIW 1 3) tiedoissa. Kahdeksan viimeistä kuvaa, jotka esitetään vesinäytteiden analyysitulokset esittävien taulukoiden jälkeen kohdissa , kuvaavat vedenlaatu- ja virtaustietoja, jotka on kerätty ankkuroiduilla laitteilla kolmelta asemalta (VOFIXIW 1 3). Vedenlaatua on havainnollistettu kuvaajilla, jotka esittävät lämpötilaa, suolapitoisuutta, sameutta ja liuenneen hapen määrää. Sameusarvoja on verrattu päivän aikana kasatun kiviaineksen määrään.