NORD STREAM 2 NATURA-ARVIOINNIN TARVEHARKINTA KOLMELLE NATURA KOHTEELLE SUOMENLAHDELLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NORD STREAM 2 NATURA-ARVIOINNIN TARVEHARKINTA KOLMELLE NATURA KOHTEELLE SUOMENLAHDELLA"

Transkriptio

1 Vastaanottaja Nord Stream 2 Asiakirjan tyyppi Natura-arvioinnin tarveharkinta Päiväys Asiakirjan numero: NORD STREAM 2 NATURA-ARVIOINNIN TARVEHARKINTA KOLMELLE NATURA KOHTEELLE SUOMENLAHDELLA 1. Tammisaaren ja Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden merensuojelualue (FI ) 2. Söderskärin ja Långörenin saaristo (FI ) 3. Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualue (FI )

2 NORD STREAM 2 NATURA-ARVIOINNIN TARVEHARKINTA KOLMELLE NATURA KOHTEELLE SUOMENLAHDELLA Versio 05 Päiväys Asiakirjan numero Ref / PO Versiohistoria: Versio Päiväys Kuvaus Valmistellut Tarkistanut Hyväksynyt Hyväksynyt Käännös JUSSIM, SANNAS ANTL SSAL MIBR Käännös JUSSIM, SANNAS ANTL SSAL MIBR Käännös JUSSIM, SANNAS ANTL SSAL MIBR Käännös JUSSIM, SANNAS ANTL SANSU MIBR Käännös JUSSIM, SANNAS ANTL SANSU MIBR Ramboll P.O. Box 25 Säterinkatu 6 FI ESPOO Finland T F

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 5 2. ARVIOITAVAN HANKKEEN KUVAUS 7 3. NATURA-ARVIOINNIN TARVEHARKINNAN TAUSTAA Natura verkosto Arviointivelvollisuuden määräytyminen 9 4. AINEISTO JA MENETELMÄT MAHDOLLISET VAIKUTUSMEKANISMIT Vaikutusmekanismien rajaus Rakentamisvaihe Vedenalaisen melun vaikutukset hylkeisiin Muutoksen suuruus Vedenalaisen melun vaikutukset lintuihin Sedimentin leviämisen vaikutukset vedenalaisiin luontotyyppeihin Visuaalinen häiriö ja ilman kautta kulkeutuva melu Käyttövaihe Käytöstä poistaminen Yhteenveto vaikutusten laajuudesta TAMMISAAREN JA HANGON SAARISTON JA POHJANPITÄJÄNLAHDEN MERENSUOJELUALUE (FI ) Sijainti ja yleiskuvaus Suojelutilanne Suojeluperusteet Luontodirektiivin liitteen I luontotyypit Luontodirektiivin liitteen II lajit Lintudirektiivin liitteen I lajit ja alueella säännöllisesti esiintyvät muuttolintulajit Lähialueelle sijoittuvat toiminnot SÖDERSKÄRIN JA LÅNGÖRENIN SAARISTO (FI ) Sijainti ja yleiskuvaus Suojelutilanne Suojeluperusteet Luontodirektiivin liitteen I luontotyypit Luontodirektiivin liitteen II lajit Lintudirektiivin liitteen I lajit ja alueella säännöllisesti esiintyvät muuttolintulajit 30

4 7.4 Lähialueelle sijoittuvat toiminnot PERNAJANLAHTIEN JA PERNAJAN SAARISTON MERENSUOJELUALUE (FI ) Sijainti ja yleiskuvaus Suojelutilanne Suojeluperusteet Luontodirektiivin liitteen I luontotyypit Luontodirektiivin liitteen II lajit Lintudirektiivin liitteen I lajit ja alueella säännöllisesti esiintyvät muuttolintulajit Lähialueelle sijoittuvat toiminnot VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Luontotyyppeihin kohdistuvat vaikutukset Luontodirektiivin liitteen II lajeihin kohdistuvat vaikutukset Kaikkia Natura-alueita koskeva hylkeiden yleisarviointi Tammisaaren ja Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden merensuojelualue Söderskärin ja Långörenin saaristo Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualue Lintuihin kohdistuvat vaikutukset Kaikkia Natura-alueita koskeva yleisarviointi Tammisaaren ja Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden merensuojelualue Söderskärin ja Långörenin saaristo Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualue Vaikutus Natura-alueiden eheyteen YHTEISVAIKUTUKSET MUIDEN HANKKEIDEN KANSSA Yhteisvaikutusten arviointivelvoite ja arvioitavien hankkeiden rajaaminen Nord Stream ja Nord Stream 2 yhteisvaikutukset Balticconnector ja Nord Stream 2 yhteisvaikutukset Nord Stream 2 ja meriläjitysalueiden yhteisvaikutukset Nord Stream 2 ja merisoran- ja hiekan ottoalueiden yhteisvaikutukset Yhteenveto yhteisvaikutuksista HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN LIEVENTÄMINEN JOHTOPÄÄTÖKSET 53 LÄHTEET 55

5 5 1. JOHDANTO Hanke Nord Stream 2 suunnittelee uuden maakaasuputkilinjan rakentamista Itämeren alueelle. Putkilinjan avulla on tarkoitus kuljettaa maakaasua Venäjältä EU:n alueen kuluttajille. Nord Stream 2 -hanke käsittää kaksi kaasuputkea, joilla siirretään maakaasua Venäjältä Saksaan Itämeren kautta. NSP2-putkijärjestelmä pystyy siirtämään 55 miljardia kuutiometriä (mrd. m3) maakaasua vuodessa. Putkilinjan reitti on noin kilometriä pitkä, josta Suomen osuuden pituus sen talousvyöhykkeellä (EEZ) on noin 375 kilometriä. Keskimääräinen putkilinjan syvyys reitillä on noin 70 metriä. Reitti kulkee noin kilometrin päässä Suomen rannikosta. Putkilinjat tullaan asentamaan olemassa olevien Nord Stream putkilinjojen pohjoispuolelle. Putkenlasku on suunniteltu vuosille 2018 ja 2019, ja putkilinjat on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2020 alussa. Putkenlaskun lisäksi rakennustoimiin kuuluvat esimerkiksi ammusten raivaus, kiviaineksen kasaus ja kaapeliylitysten asennus. Suomen talousvyöhykkeelle sijoittuvaan osaan Nord Stream 2 hanketta (jatkossa NSP2) sovelletaan Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettua lakia (YVA-lakia). YVAmenettelyn yhteysviranomaisena toimii Uudenmaan ELY-keskus ja hankkeesta vastaa Nord Stream 2 AG. Hankevastaava on toimittanut YVA-selostuksen yhteysviranomaiselle huhtikuussa 2017, ja selostus on asetettu julkisesti nähtäväksi. Natura 2000 NSP2 hankkeen toteutettavuusselvityksen aikana kartoitettiin putkilinjan reitin varrelle sijoittuvat kriittiset alueet, joista yksi oli reitin lähin Natura 2000 verkoston kohde, Sandkallanin eteläpuolinen merialue, Porvoo. Toteutettavuusselvityksen aikaan kaasuputkilinjan tutkimuskäytävä sijoittui aivan Natura-alueen rajan tuntumaan (lyhin etäisyys rajasta oli kuusi metriä). Yhteysviranomaisena toimiva Uudenmaan ELY-keskus edellytti, että hankkeen vaikutukset em. Natura-alueeseen tulee arvioida. Natura-arvioinnin tarveharkinnan laatimisen aikana projektin tekninen suunnitelma päivittyi, jolloin lyhin etäisyys Natura-alueeseen kasvoi 1,8 kilometriin. Natura-arvioinnin tarveharkinta valmistui tammikuussa Tarveharkinnan tulosten perusteella varsinaiselle Luonnonsuojelulain 65 mukaiselle Natura-arvioinnille ei ollut tarvetta, ja Uudenmaan ELY-keskus yhtyi näkemykseen. Tarveharkinnan tuloksista huolimatta Metsähallitus ilmaisi Nord Stream 2 hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksen lausunnossa huolensa projektin mahdollisista kielteisistä vaikutuksista. Tästä johtuen tehdään Natura-arviointi, jossa käytetään viimeisintä teknistä projektikuvausta kesäkuulta NSP2:n reitti ei sijoitu Suomessa millekään luonnonsuojelualueelle. Hankkeen YVA-selostuksessa arvioitiin suojelualueisiin ja niiden läheisyyteen kohdistuvat vaikutukset. Ammusten raivaamisesta aiheutuva vedenalainen melu saattaa aiheuttaa joko tilapäistä (jatkossa TTS, temporary threshold shift) tai pysyvää (jatkossa PTS, permanent threshold shift) kuulon alenemaa vaikutusalueen hylkeille. Melumallinnuksen perusteella pahimmassa tilanteessa (suurimmat vedenalaiset äänenpainetasot) TTS- ja PTS-vyöhykkeet saattavat ulottua sellaisille Natura-alueille, joissa on nimetty hyljelajeja alueiden suojeluperusteiksi. Kaikki ammusten raivauksesta aiheutuvat räjäytykset tehdään Natura-alueen ulkopuolella, joko putkilinjan asennuskäytävän (15 m) tai turvakäytävän (27,5 m asennuskäytävän molemmin puolin) alueella. Ainoa Natura-alue, jonka alueelle mallinnettu PTS-vyöhyke ulottuu, on Kallbådanin luodot ja vesialue. Tämä Natura-alue sijaitsee lähimmillään 9,8 km etäisyydellä putkilinjasta ja se on myös perustettu samannimiseksi hylkeidensuojelualueeksi. Putkilinjan alueella merenpohjassa tehtävät ammusten räjäytykset voivat aiheuttaa haitallisia vaikutuksia Kallbådanin alueen suojeluperusteina mainituille harmaahylkeille. Melumallinnuksen perusteella kolme muuta Natura-aluetta, joilla hyljelajeja on mainittu suojeluperusteina, voivat sijoittua TTSvyöhykkeelle tai lähelle vyöhykettä. Nämä Natura-alueet ovat Söderskärin ja Långörenin saaristo

6 6 (lyhimmillään 12,5 km NSP2:n reitistä), Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualue (13,1 km), Tammisaaren ja Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden merensuojelualue (17,8 km) ja Itäisen Suomenlahden saaristo ja vedet (23,5 km). YVA-selostuksessa suositeltiin Naturaarvioinnin laatimista Kallbådanin luotojen ja vesialueen Natura-alueelle ja Natura-arvioinnin tarveharkinnan laatimista muille neljälle Natura-alueelle. Tämä dokumentti sisältää Natura-arvioinnin tarveharkinnan Söderskärin ja Långörenin saariston, Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualueen ja Tammisaaren ja Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden merensuojelualueen Natura-alueiden osalta. Itäisen Suomenlahden saariston ja vesien Natura-arvioinnin tarveharkinnasta on laadittu erillinen raportti, koska se sijaitsee eri ELY-keskuksen toimialueella. Kallbådanin luotojen ja vesialueen Natura-arvioinnista on laadittu kolmas erillinen raportti. Neljäs erillinen raportti on Sandkallanin eteläpuolisen merialueen Natura-arviointi. Yllä mainitut Natura-arvioinnit ja arviointien tarveharkinnat kattavat kaikki Suomen Naturaalueet 10 km säteellä NSP2 reitistä, ja kaikki sellaiset Natura-alueet, joiden suojeluperusteena on hyljelajeja, 25 km säteellä reitistä (kuva 1-1). Kuva 1-1. Suomenlahdella ja Saaristomerellä sijaitsevien Natura-alueiden sijainti sisältäen alueet, joille tehdään arvioinnin tarveharkinta tai Natura-arviointi. Kuvaan on merkitty Nord Stream 2 putkilinjan reitti Suomen talousvyöhykkeellä (Nord Stream 2 AG).

7 7 2. ARVIOITAVAN HANKKEEN KUVAUS NSP2 putkilinjan reitti ja tässä Natura-arvioinnin tarveharkinnassa käsiteltävien Natura-alueiden sijainnit on esitetty kuvassa 2-1. Kuva 2-1. Nord Stream 2 putkilinjan reitti Suomen talousvyöhykkeellä (Nord Stream 2 AG). Raporttiin sisällytetyt Natura-alueet on korostettu vihreällä reunaviivalla. Hankkeen toteuttaminen edellyttää erilaisia valmistelevia ja rakentamiseen liittyviä töitä Suomen talousvyöhykkeellä. Niitä ovat: Ammusten raivaus Kiviaineksen kasaus merenpohjalle epätasaisuuksien loiventamiseksi eli putkilinjan vapaiden jännevälien minimoimiseksi Kiviaineksen kuljetus satamasta (mahdollisesti Kotkasta) putkilinjan asennuskäytävään Olemassa olevien kaapelien ja putkien risteyskohtien rakentaminen Putkenkuljetusalusten liikenne satamasta (Hangosta ja Kotkasta) putkenlaskualukselle Mahdollinen putkilinjojen käyttöönoton valmistelu (painetestaus) pohjalle laskemisen jälkeen Putkilinjojen käyttöönotto Käyttö Putkilinjojen käytöstä poisto YVA-selostuksessa esitetystä poiketen hankevastaava Nord Stream 2 AG on sitoutunut käyttämään dynaamisesti asemoitavaa (DP) alusta, joka säilyttää sijaintinsa ohjauspotkureiden avulla. Putkenlaskussa ei käytetä ankkuroitavaa alustyyppiä Suomen Natura-alueiden läheisyydessä. Dynaamisesti asemoitava putkenlaskualus on teknisesti ja ympäristönäkökohtien kannalta edistyneempi kuin ankkuroitava alus, sillä sitä ei ankkuroida pohjaan, jolloin ainoa kontakti meren pohjaan syntyy laskettavasta putkesta. Kokonaisuudessaan hanke on samankaltainen kuin oli Nord Stream -putkijärjestelmän rakentaminen vuosina (jatkossa NSP). Selkeänä erona kuitenkin on, että tässä

8 8 hankkeessa molemmat putkilinjat on suunniteltu rakennettaviksi samanaikaisesti, alkaen vastakkaisista suunnista Venäjältä ja Saksasta. Molempien putkilinjojen rakentaminen ei ole yhtäaikaisesti käynnissä Suomen talousvyöhykkeellä. Olemassa olevien Nord Stream - putkilinjojen ylityskohtaa on suunniteltu Suomen talousvyöhykeelle, lähelle Venäjän aluevesialuetta. Kumpikin putkilinja rakennetaan kolmessa osassa, joiden seinämäpaksuudet eroavat toisistaan. Käyttöönoton valmisteluvaihtoehdoista on valittu Kuiva käyttöönoton valmistelu, jossa putkiliitokset tehdään vedenpinnan yläpuolella ja toteutetaan testaus. Vedenalaista liitoskohtaa ei tarvita. Putken laskunopeuden arvioidaan olevan noin 2 3 km päivässä. Reitityksen yleisohjeena vähimmäisetäisyys olemassa olevaan lähimpään Nord Stream putkilinjaan on 500 m. 3. NATURA-ARVIOINNIN TARVEHARKINNAN TAUSTAA 3.1 Natura verkosto Suojelun kohteina ovat Euroopan Unionin luontodirektiivin (892/43/ETY) ja lintudirektiivin (79/409/ETY) tarkoittamat luontotyypit, lajit ja niiden elinympäristöt, jotka esiintyvät jäsenvaltioiden Natura verkostoon ilmoittamilla tai ehdottamilla alueilla. Jäsenvaltioiden tehtävänä on huolehtia, että ns. Natura-arviointi toteutetaan hankkeiden ja suunnitelmien valmistelussa ja päätöksenteossa sen varmistamiseksi, että niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi alue on sisällytetty tai ehdotettu sisällytettäväksi Natura verkostoon, ei merkittävästi heikennetä. Heikennyskielto koskee sekä Natura-alueen sisä- että ulkopuolelle sijoittuvia toimintoja. Luontodirektiivi Luontodirektiivin tavoitteena on luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston ja niiden elinympäristöjen suojelu. Eri toimenpiteillä pyritään varmistamaan Euroopan yhteisön tärkeinä pitämien luontotyyppien ja lajien suotuisa suojelutaso. Keskeisiä toimenpiteitä ovat Natura alueiden perustaminen, lajien tiukan suojelun järjestelmä ja hyödyntämisen säätely. Luontodirektiivin liitteissä lueteltuja, yhteisön tärkeinä pitämiä luontotyyppejä ja lajeja on Suomessa seuraavasti: Liite I, 69 luontotyyppiä, suojelukeino Natura alueet (SAC-alueet, Special Areas of Conservation) Liite II, 88 lajia, suojelukeino Natura alueet (SAC-alueet, Special Areas of Conservation) Liite IV, 73 lajia, tiukan suojelun järjestelmä (Luonnonsuojelulaki 49 ) Luontodirektiivin liitteisiin on valittu yhteisön tärkeinä pitämiä luontotyyppejä ja lajeja, jotka ovat vaarassa hävitä luontaisilta levinneisyysalueiltaan, joilla on pienet kannat tai levinneisyysalueet, jotka ovat hyviä esimerkkejä kyseisen luonnonmaantieteellisen alueen ominaispiirteistä tai jotka ovat endeemisiä lajeja. Osa luontodirektiivin luontotyypeistä ja lajeista on määritelty ensisijaisesti suojeltaviksi, ja ne on osoitettu direktiivin liitteissä I ja II tähdellä (*). Niiden suojelusta yhteisö on erityisvastuussa. Lintudirektiivi koskee kaikkien luonnonvaraisena elävien lintulajien suojelua EU:ssa. Sen tavoitteena on lajien ja niiden elinympäristöjen suojelu, lajien hoitaminen ja sääntely sekä antaa säännökset lajien hyödyntämisestä. Suojelu kattaa linnut, niiden munat, pesät sekä elinympäristöt. Suomessa on 256 direktiivin tarkoittamaa luonnonvaraisesti esiintyvää lintulajia (tilanne v. 2012). Lintudirektiivin liitteissä lueteltuja lintulajeja tavataan Suomessa seuraavasti Liite I: yhteisön tärkeinä pitämät lajit, joiden suojelemiseksi on osoitettava erityissuojelualueita (SPA-alueet Natura verkostossa). Vastaava velvoite koskee

9 9 säännöllisesti esiintyviä muuttolintuja erityisesti kosteikkojen osalta. Liitteen I lajeja ja niitä vastaavia muuttolintuja on Suomessa yhteensä 110 lajia. Liite II: metsästettävät lajit, joiden metsästysaika on rajattu elinkierron kannalta herkimpien vaiheiden ulkopuolelle (esimerkiksi kevätmuutto, pesimiskausi). Yhteensä 39 IIliitteen lajia tavataan Suomessa Liite III: Lajit, joiden kauppaaminen ei ole kiellettyä jos kaupattavat yksilöt on hankittu laillisella tavalla ja lajit, joiden kauppaamiskiellosta voidaan myöntää poikkeuksia. Liitteessä on mainittu yhteensä 26 lajia, joista Suomessa esiintyy 22. Natura-alueen eheys Luontodirektiivi korostaa Natura-alueen merkitystä kokonaisuutena ja sen ekologisten ominaisuuksien merkitystä siellä oleville luontotyypeille ja lajeille (Söderman 2003). Yksittäisiin luontotyyppeihin ja lajeihin kohdistuvien vaikutusten lisäksi Natura-arvioinnissa on arvioitava hankkeen vaikutukset Natura alueen eheyteen. Vaikka vaikutukset eivät olisi mihinkään luontotyyppiin tai lajiin yksinään merkittäviä, vähäiset tai kohtalaisen suuret vaikutukset moneen lajiin ja luontotyyppiin saattavat heikentää alueen ekologista rakennetta tai toimintaa merkittävästi. Eheydellä ja koskemattomuudella tarkoitetaan tarkastelun alaisen kohteen ekologisen rakenteen ja toiminnan säilymistä elinkelpoisena ja niiden luontotyyppien ja lajien kantojen säilymistä elinvoimaisina, joiden vuoksi alue on valittu Natura-verkostoon. 3.2 Arviointivelvollisuuden määräytyminen Alueet on valittu Natura-verkostoon joko EU:n luontodirektiivin (Special Areas of Conservation, SAC) ja/tai lintudirektiivin (Special Protection Areas, SPA) perusteella. Luonnonsuojelulain 66 :n mukaan viranomainen ei saa myöntää lupaa tai hyväksyä suunnitelmaa, jonka voidaan arvioida merkittävällä tavalla heikentävän niitä luontoarvoja, joiden suojelemiseksi alue on liitetty Natura verkostoon. Lain 65 :ssä on hankkeiden ja suunnitelmien Natura-vaikutusten arvioinnista todettu: Jos hanke tai suunnitelma joko yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää valtioneuvoston Natura verkostoon ehdottaman tai verkostoon sisällytetyn alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura verkostoon, hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on asianmukaisella tavalla arvioitava nämä vaikutukset (Luonnonsuojelulaki 65.1 ). Em. perusteella Natura-vaikutusten arviointivelvollisuus syntyy, mikäli hankkeen vaikutukset a) kohdistuvat Natura-alueen suojelun perusteena oleviin luontoarvoihin, b) ovat luonteeltaan heikentäviä, c) laadultaan merkittäviä, sekä d) ennalta arvioiden todennäköisiä Arvioinnin perusteena tarkastellaan ensisijaisesti niitä luontoarvoja, joiden perusteella alue on liitetty Natura-suojelualueverkostoon. Näitä ovat aluekohtaisesti joko: luontodirektiivin liitteen I luontotyypit (SAC-alueet) ja luontodirektiivin liitteen II lajit (SAC-alueet), tai lintudirektiivin liitteen I lintulajit (SPA-alueet) ja lintudirektiivin 4.2 artiklassa tarkoitetut (SPA-alueet) muuttolintulajit Arvioinnin lähtökohtana ovat SAC-alueilla siten luontodirektiivin mukaiset suojeluarvot (luontotyypit ja lajit), SPA-alueilla lintudirektiivin mukaiset lajit ja muuttolintulajit sekä SAC/SPA-alueilla molemmat. Natura-arvioinnin tarveharkinnassa otetaan esiin viisi näkökohtaa: 1) hankkeen tai suunnitelman kuvaus, 2) Natura-alueen ja siihen kohdistuvien vaikutusten kuvaus, 3) vaikutusten

10 10 merkittävyyden arviointi, 4) lieventävien toimenpiteiden ja vaihtoehtojen sekä yhteisvaikutusten tarkastelu sekä 5) johtopäätökset ja arvio vaikutuksista. Tarveharkinnan johtopäätös voi olla: 1) Ei heikennä merkittävästi Natura-arvoja, Natura-arviointia ei tarvita 2a) Heikentää merkittävästi, Natura-arviointi tehtävä 2b) Vaikutusten ilmeneminen epävarma, Natura-arviointi tehtävä Vaikutusten merkittävyyttä ei ole yksityiskohtaisesti määritelty luonto- tai lintudirektiiveissä. Yleisesti luontotyypin voidaan arvioida heikentyvän, jos sen pinta-ala supistuu tai ekosysteemin rakenne ja sen toimivuus heikentyvät muutosten seurauksena. Vastaavasti lajitasolla vaikutukset voidaan arvioida heikentäviksi, jos lajin elinympäristö supistuu eikä laji tästä tai jostain muusta syystä johtuen ole enää elinkykyinen tarkastellulla alueella. Vaikutusten merkittävyyteen vaikuttavat tässä yhteydessä erityisesti muutoksen laaja-alaisuus. Kokonaisuudessaan vaikutukset on kuitenkin aina suhteutettava alueen kokoon sekä kohteen luontoarvojen merkittävyyteen alueellisella ja valtakunnan tasolla. Joissakin tapauksissa pienikin muutos voi olla luonteeltaan merkittävä, jos se kohdistuu alueellisella tai valtakunnan tasolla poikkeuksellisen arvokkaalle alueelle tai vaikutuksen kohteena olevan luontotyypin tai lajin säilyminen Natura-alueella voidaan arvioida ominaispiirteiltään tavanomaista herkemmäksi jo pienille elinympäristömuutoksille. Luontoarvojen heikentyminen voi olla merkittävää jos joku seuraavista ehdoista toteutuu: 1. Suojeltavan lajin tai luontotyypin suojelutaso ei hankkeen toteutuksen jälkeen ole suotuisa 2. Olosuhteet alueella muuttuvat hankkeen tai suunnitelman johdosta niin, ettei suojeltavien lajien tai elinympäristöjen esiintyminen ja lisääntyminen alueella ole pitkällä aikavälillä mahdollista 3. Hanke heikentää olennaisesti suojeltavan lajiston runsautta 4. Luontotyypin ominaispiirteet turmeltuvat tai osittain häviävät hankkeen johdosta tai 5. Ominaispiirteet turmeltuvat tai suojeltavat lajit häviävät alueelta kokonaan Kaikki kolme Natura-aluetta tässä tarveharkintaraportissa (Tammisaaren ja Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden merensuojelualue FI , Söderskärin ja Långörenin saaristo FI , Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualue FI ) on sisällytetty osaksi Suomen Natura verkostoa luonto- ja lintudirektiivin perusteella (SAC- ja SPA-alueet) (taulukko 3-1). Arvioitaviksi tulevat siten näiden osalta hankkeen vaikutukset luontodirektiivin mukaisiin luontotyyppeihin, luontodirektiivin liitteen II lajeihin sekä lintudirektiivin liitteen I lajeihin ja 4.2 artiklassa tarkoitettuihin muuttolintulajeihin. Taulukko 3-1. Yhteenveto kolmen Natura-alueen tiedoista. Natura alue Aluetyyppi Tunnus Koko, Lyhin etäisyys hehtaaria NSP2 reittiin Tammisaaren ja Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden merensuojelualue SPA/SAC FI , (Linja A) Söderskärin ja Långörenin saaristo SPA/SAC FI , (Linja A) Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualue SPA/SAC FI , (Linja A) 4. AINEISTO JA MENETELMÄT Nord Stream 2 -putkihankkeen mahdolliset vaikutukset arvioitiin olemassa oleviin tietoihin perustuen. YVA-selostuksessa Suomen talousvyöhykkeellä arvioitavana oli kaksi osuutta, joissa putkilinjalla oli kaksi vaihtoehtoista reittiä. YVA-selostuksen julkaisemisen jälkeen hankkeesta vastaava on alustavasti valinnut käytettävän reitin ja tämä tarveharkinta perustuu tehtyyn

11 11 reittivalintaan. Kaikki reitillä sijaitsevat ammukset on kartoitettu ja luokiteltu niiden painon ja tyypin perusteella, mikä mahdollistaa niiden raivauksen vaikutusten arvioinnin. Keskeisimpinä lähtötietoina arvioinnissa käytettiin: Tammisaaren ja Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden merensuojelualueen Naturaalueen tietolomake (2002) Söderskärin ja Långörenin saariston Natura-alueen tietolomake Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualueen Natura-alueen tietolomake (2004) Ehdotukset kunkin Natura-alueen tietolomakkeiden täydennyksistä (Ympäristöministeriö 2016). Tietolomakkeiden täydennysehdotukset ovat vielä alustavia ja tietoihin voi tulla muutoksia Nord Stream 2 hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus (Ramboll 2017a) Vedenalaisen melun mallinnus (Ramboll 2016b, liite 7 YVA-selostuksessa) Itämeren merinisäkkäät ja Nord Stream 2 -hanke - Raportti nykytilanteesta (Teilmann & Sveegaard 2016, liite 8a YVA-selostuksessa) Merinisäkkäät Suomen, Venäjän ja Viron vesialueilla Nord Stream 2 -hankkeen yhteydessä (Sveegaard ym. 2017, liite 8b YVA-selostuksessa) Natura-tarveharkinta koskien aluetta Sandkallanin eteläpuolinen merialue, Porvoo (FI ) (Ramboll 2016a, liite 9 YVA-selostuksessa) Hankkeen tekninen kuvaus (Nord Stream 2 AG/Saipem 2017) Vaikutusten arvioimisessa on lisäksi hyödynnetty edellisen Nord Stream kaasuputkihankkeen rakentamisesta kertynyttä tietoa hankeen ympäristövaikutuksista. Hylkeiden ja muiden vaikutuskohteiden osalta vaikutuksien merkittävyyden arvioinnissa otettiin huomioon vaikutuskohteen herkkyys muutoksille ja muutoksen suuruus. Menetelmä on sama, jota on käytetty hankkeen ympäristövaikutusten arviointiraportissa. Lisätietoa löytyy julkaisusta Ramboll 2017a. Natura-arvioinnin tarveharkinta on laadittu Ramboll Oy:ssä (ympäristöekologi Jussi Mäkinen ja hydrobiologi Sanna Sopanen) Nord Stream 2 -hankkeen toimeksiannosta. Tämä arviointi on päivitetty versio edellisestä tarveharkintaraportista. Päivitykseen on ollut syynä reitin optimoinnista aiheutuneet muutokset ammusten määrässä ja niiden sijainnissa. Putkilinjan Suomen osuuden herkimmillä alueilla otetaan myös käyttöön uusi lieventämistoimenpide, jonka avulla ammusten raivauksesta aiheutuvaa melua voidaan vähentää. Kuplaverhojen käyttöön perustuva menetelmä on kuvattu luvussa Nord Stream 2 tulee käyttämään kuivaa käyttöönoton menetelmää, joten märän käyttöönoton menetelmän ja siihen liittyvän putkien vedenalaisen liitoskohdan vaikutusten arvioinnille ei ole enää tarvetta. Nämä muutokset on otettu huomioon vaikutusten arvioinnissa (luku 9). Kaikki päivitykset, joita tähän arviointiin on tullut edellisen päivätyn version jälkeen, on korostettu punaisella kirjasintyypillä.

12 12 5. MAHDOLLISET VAIKUTUSMEKANISMIT 5.1 Vaikutusmekanismien rajaus Nord Stream 2 hankkeen ympäristövaikutusten arviointi (YVA) on toteutettu vertaamalla ennustettua tilannetta (rakentamis- ja käyttövaiheen aikana) vaikutusalueen nykytilaan. Ympäristövaikutusten arviointiselostus jätettiin yhteysviranomaiselle (Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) Arvioidut vaikutukset ovat pääosin merkityksettömiä tai vähäisiä Nord Stream 2 hankkeen rakentamis- ja käyttövaiheessa. Merkittävimpien vaikutusten odotetaan ilmenevän putkilinjan rakentamisen aikana. Harmaahylkeisiin ja itämerennorppaan arvioidaan kohdistuvan enintään kohtalaisia vaikutuksia (Taulukko 5-1). Lintuihin kohdistuvien vaikutusten arvioitiin olevan enintään vähäisiä. Kun arvioidaan Natura-alueisiin kohdistuvien vaikutusten merkittävyyttä, nähdään populaatiotason vaikutukset tärkeimpinä. Taulukko 5-1. Lajeihin kohdistuvien vaikutusten merkittävyys NSP2-hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa, kun lieventämistoimenpiteen, joihin hanke on sitoutunut, on otettu huomioon (tarkkailu, hyljekarkottimet). Vaikutustyyppi Rakentamisvaihe Vedenalainen melu Sedimentin leviämisen aiheuttamat vaikutukset Haitta-aineiden vapautuminen Visuaalinen häiriö Käyttövaihe Vedenalainen melu Visuaalinen häiriö Toiminto Ammusten raivaus: yksilötaso Ammusten raivaus: populaatiotaso Ammusten raivaus: yksilötaso ja populaatiotaso Kiviaineksen sijoitus Alusten liikkeet (rakentaminen ja tukialukset) Ammusten raivaus, kiviaineksen sijoitus Ammusten raivaus, kiviaineksen sijoitus Alusliikenteen kasvu Rutiinitarkastukset, kunnossapito, tukialusten liikkeet Rutiinitarkastukset, kunnossapito, tukialusten liikkeet Vaikutus Vaikutuksen merkittävyys: Harmaahylje Norppa Linnut Painevammat, PTS Kohtalainen Kohtalainen Vähäinen Painevammat, PTS Vähäinen Vähäinen - Vähäinen Kohtalainen 1 TTS, välttämisreaktiot, Vähäinen Vähäinen Vähäinen äänten peittyminen PTS/TTS, välttämisreaktiot, Vähäinen Vähäinen Merkityksetön äänten peittyminen Välttämisreaktiot Vähäinen Vähäinen Merkityksetön Heikentynyt näkyvyys Merkityksetön Merkityksetön Merkityksetön Välttämisreaktiot, häiriöt luonnollisessa käyttäytymisessä Merkityksetön Merkityksetön Merkityksetön Terveyden heikentyminen Merkityksetön Merkityksetön Merkityksetön Välttämisreaktiot Merkityksetön Merkityksetön Merkityksetön Välttämisreaktiot Vähäinen Vähäinen Merkityksetön Välttämisreaktiot Merkitykset ön Merkityksetön Merkityksetön 1 Norppiin kohdistuvat vaikutukset arvioitiin vähäisiksi Suomenlahden uloimmissa osissa ja kohtalaisiksi Suomenlahden keski- ja sisäosissa

13 13 Tässä tarveharkinnassa käsiteltyjen Natura-alueiden ja niiden suojeluarvojen osalta kielteisten vaikutusten merkittävyys arvioitiin merkityksettömäksi tai vähäiseksi rakentamisen aikana. Käyttövaiheen vaikutusten merkittävyys arvioitiin merkityksettömäksi (Taulukko 5-2). Taulukko 5-2. Vaikutusten merkittävyys eri vaikutuskohteissa tämän tarveharkinnan Natura-alueilla YVA-selostuksen perusteella. Vaikutusmekanismit ja -kohteet Herkkyys Muutoksen suuruus Vaikutuksen merkittävyys Rakentamisvaihe Vedenalainen melu (hylkeet) Pieni Pieni Vähäinen Vedenalainen melu (linnut) Keskisuuri Merkityksetön Merkityksetön Visuaalinen häiriö ja ilmassa kantautuva melu (linnut) Pieni Merkityksetön Merkityksetön Sedimentin leviäminen (hylkeet, linnut) Pieni Merkityksetön Merkityksetön Sedimentin leviäminen (luontotyypit) Keskisuuri Merkityksetön Merkityksetön Käyttövaihe Vedenalainen melu (hylkeet, luontotyypit) Pieni Merkityksetön Merkityksetön Vedenalainen melu (linnut) Keskisuuri Merkityksetön Merkityksetön Sedimentin leviäminen (hylkeet, linnut, luontotyypit) Pieni Merkityksetön Merkityksetön Tässä Natura-arvioinnin tarveharkinnassa arvioidut vaikutusmekanismit valittiin ympäristövaikutusten arvioinnin tulosten perusteella. Vaikutusmekanismit, jotka mahdollisesti voivat heikentää Natura-alueiden suojeluarvoja, on kuvattu alla. Varovaisuusperiaatteen mukaisesti sedimentin leviämisestä ja visuaalisesta häiriöstä aiheutuvat vaikutukset on myös kuvattu ja arvioitu lyhyesti seuraavissa luvuissa vaikka niistä aiheutuvat vaikutukset arvioitiin YVA-selostuksessa merkityksettömiksi. 5.2 Rakentamisvaihe Vedenalaisen melun vaikutukset hylkeisiin Vaikutusmekanismit ja hylkeiden herkkyys Nord Stream 2 hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin (Ramboll 2017a) perusteella suurimmat hylkeisiin kohdistuvat ympäristöpaineet kaasuputkilinjan rakentamisen aikana aiheutuvat ammusten raivauksessa syntyvästä vedenalaisesta melusta. Tämä on ainoa vaikutus, jolla potentiaalisesti voi olla vaikutusta Naturaalueisiin, joiden suojeluperusteena ovat hylkeet. Hylkeisiin kohdistuvia ammusten raivauksesta aiheutuvia vaikutuksia arvioidaan kahdella tasolla: 1) Merkittävyys yksilötasolla: yksittäisiin hylkeisiin kohdistuvalla mahdollisella vaikutuksella ei välttämättä ole populaatiotason seurauksia, mutta niiden arviointi on tarpeellista, koska merinisäkkäiden saamilla vaurioilla voi olla muuntyyppisiä seurauksia (esim. eettiset vaikutukset) 2) Merkittävyys populaatiotasolla suhteessa hylkeiden levinneisyyteen ja runsauteen Natura-alueiden osalta erityisesti populaatiotason vaikutukset ovat vaikutusten arvioinnin kannalta tärkeitä. Arvioitaessa hylkeiden herkkyyttä ympäristön häiriöille on otettava huomioon monia kriteereitä, joita ovat muun muassa populaatioiden tila (pienenevä/vakaa/kasvava), runsaus, levinneisyys (eläinten läsnäolo vaikutuksen aikana), suojelun tila (kansallinen/kansainvälinen), herkät ajanjaksot (esim. lisääntymis- tai karvanvaihtoaika) ja biologia (fysiologiset vaikutukset). Hylkeiden ajatellaan yleisesti olevan herkkiä paineen aiheuttamille vammoille ja/tai vedenalaisen melun tasoille, jotka kasvattavat kuuloon kohdistuvien vaurioiden riskiä.

14 14 Vedenalaiset räjäytykset aiheuttavat hyvin suuren äänenpaineen, joka alkaa erittäin nopeasti (nk. iskuaalto). Huippupaine riippuu lähinnä räjähdetyypistä ja räjähdeaineen määrästä siten että suurempi räjähdysnopeus aiheuttaa suuremman huippupaineen. Myös veden syvyys on tärkeä tekijä, koska syvemmällä syntyy suurempia huippupaineita. Lisäksi ammuksen kunto voi vaikuttaa huippupaineeseen. Räjähdysten aiheuttamien melupulssien taajuusspektri muodostuu pääasiassa pienitaajuisesta energiasta. Optimaalisissa olosuhteissa ammusten raivauksesta aiheutuva melu voi kulkeutua veden alla pitkiä matkoja. Todellinen etenemismatka riippuu mm. vesipatsaan syvyyssuhteista, hydrografisista olosuhteista (mm. suola- ja lämpötilakerrostuneisuus) ja merenpohjan ominaisuuksista (topografia, pohjanlaatu) räjäytyspaikalla ja sen ympäristössä. Melun eteneminen heikkenee tehokkaasti matalissa vesissä (syvyys 10 m tai vähemmän), koska pienitaajuinen ääni etenee huonosti matalassa vedessä (Urick 1983). Yksittäinen räjähdys kestää alle sekunnin, jolloin suurimmat huolenaiheet liittyvät välittömien kudosvaurioiden ja kuuloon kohdistuvien vaurioiden syntymisen riskiin, kun taas vaikutukset esimerkiksi käyttäytymiseen ovat hyvin rajallisia ja lyhytaikaisia. Ammusten raivauksesta syntyvä vedenalainen melu voi vaikuttaa hylkeisiin monin eri tavoin. Vakavimmat vaikutukset ovat mahdollisia ainoastaan räjäytyskohdan välittömässä läheisyydessä. Fysikaaliset painevammat (kudosvauriot) Kuulonalenemat, pysyvä kuulokynnyksen muutos (PTS, permanent threshold shift) ja tilapäinen kuulokynnyksen muutos (TTS, temporary threshold shift) Eläinten käyttäytymiseen liittyvät häiriöt Vammojen vakavuusaste kasvaa asteittain tilapäisistä kuulokynnyksen muutoksista pysyviin kuulovaurioihin ja lopulta akustisiin traumoihin ja kudosvaurioihin. NSP2-hankkeen ympäristövaikutusten arviointiprosessin yhteydessä tehtiin asiantuntija-arvio, jonka tavoitteena oli arvioida merinisäkkäisiin kohdistuvat ympäristövaikutukset (Sveegaard ym. 2017). Tässä arvioinnissa huomioitiin kolme mahdollista vaikutustasoa: tilapäinen kuulokynnyksen muutos (TTS), pysyvä kuulokynnyksen muutos (PTS) sekä kudosvauriot (paineesta aiheutuvat vammat). Paineesta aiheutuvat vammat (painevammat) Räjähdyksestä aiheutuva paineaalto (iskuaalto) voi aiheuttaa vakavuudeltaan eri asteisia kudosvaurioita lähietäisyydellä oleskeleville hylkeille. Vauriot voivat vaihdella merkityksettömistä vähäisistä verenvuodoista (jotka paranevat itsekseen) pysyviin vaurioihin ja pahimmassa tapauksessa kuolettaviin vaurioihin. Vaikutusten vakavuus on yhteydessä akustisen impulssin suuruuteen (ylipaineeseen ja pulssin kestoon) ja siten etäisyyteen räjähdyspaikasta. Yelverton ym on määritellyt painevammojen raja-arvot nisäkkäille useiden kokeellisten tutkimusten perusteella, joissa järveen upotettiin koiria ja lampaita (taulukko 5-3). Nämä raja-arvot soveltuvat myös pienille merinisäkkäille, koska keuhkojen tilavuus näyttää olevan merkittävin vaikutuksia skaalaava tekijä. Taulukko 5-3. Nisäkkäiden painevammojen raja-arvot (Yelverton ym. 1973). Ääni-impulssi Määritelmä 280 Pa s Ei kuolettavaa vaikutusta. Kohtalaisia painevammoja, kuten tärykalvon repeämisiä ilmenee erittäin usein. Eläinten katsotaan pystyvän toipumaan vammoista itsekseen. 140 Pa s Vähäisiä painevammoja, kuten tärykalvon repeämisiä, ilmenee usein. 70 Pa s Merkityksettömän pieniä painevammoja ilmenee harvoin. Ei tärykalvon repeämisiä. 35 Pa s Turvallinen taso. Sveegaardin ym. (2017) arvioiden mukaan iskuaallon potentiaalinen vaikutus voi ulottua useiden kilometrien päähän. Laskenta tehtiin olettaen, että 300 kg ammus raivataan räjäyttämällä 40 m

15 15 syvyydessä. Laskelman perusteella turvaetäisyys, jonka ulkopuolella painevammojen riskiä ei ole odotettavissa, on noin 2,5 km eläimille, jotka ovat veden pinnalla ja noin 10 km eläimille, jotka ovat pohjalla (40 m syvyydessä). Kohtalaisen vakavien painevammojen riskialueen raja on alle 1 km pinnalla oleville eläimille ja noin 2,5 km pohjalla oleville eläimille. Tähän luokkaan sisältyvät keskivaikeat, mutta ei-kuolettavat vauriot, joista eläinten katsotaan selviytyvän omin voimin. On kuitenkin mahdollista, että vauriot voivat laskea eläimen kuntoisuutta rajoitetuksi ajaksi tai heikentää lisääntymistä väliaikaisesti (yhden lisääntymiskauden ajan). Hylkeiden herkkyys painevammoille arvioidaan suureksi yksilötasolla johtuen kuolettavien vammojen riskistä sekä mahdollisuudesta, että hylkeitä esiintyy vaikutusalueella. Populaatiotasolla herkkyys painevammoille vaihtelee samalla tavoin kuin herkkyys pysyvälle kuulonalenemalle (PTS). Kuulokynnyksen muutokset (kuulonalenema) Hylkeiden kuulojärjestelmä on herkkä äänen aiheuttamille vaurioille. Melun aiheuttamilla kuulokynnyksen muutoksilla tarkoitetaan kuulon herkkyyden osittaista heikkenemistä, joka aiheutuu altistumisesta kovalle melulle. Tilapäisen tai pysyvän kuulonaleneman riski on olemassa alhaisemmilla äänentasoilla kuin kudosvaurioiden riski (katso esim. Southall ym. 2007). Melun aiheuttamia kuulokynnyksen muutoksia voidaan pitää varovaisuusperiaatteen mukaisina ennusteina kuulojärjestelmän laajemmille vaurioille. Kuuloon liittyvät muutokset voivat olla tilapäisiä (TTS) tai pysyviä (PTS). Esimerkki tilapäisestä kuulon herkkyyden muutoksesta ihmisillä on yleisesti koettu kuulonalenema rock-konserttien jälkeen. Tilapäinen kuulonalenema häviää ajan kuluessa, riippuen vaikutuksen vakavuudesta. Mitä suurempi kuulokynnyksen muutos on kyseessä, sitä pitempi on palautumisjakso. Korkeammille melutasoille altistuttaessa kuulo ei välttämättä palaudu täysin, vaan jäljelle jää pienempi tai suurempi pysyvä kuulonalenema (PTS). Tämä on seurausta sisäkorvan aistinsolujen vaurioitumisesta (Kujawa & Liberman 2009). Kuuloon kohdistuvien vaikutusten arvioimiseksi tilapäiselle ja pysyvälle kuulokynnyksen muutokselle määritettiin raja-arvot. Nämä raja-arvot ovat kynnysarvoja, joiden yläpuolella riski tilapäisen (TTS) tai pysyvän (PTS) kuulonaleneman saamiselle kasvaa. Yleisesti päteviä kynnysarvoja ei ole saatavilla eikä tällaisten raja-arvojen määrittäminen ole suoraviivaista. Hylkeille soveltuvat TTS- ja PTS-kynnysarvot määritettiin käyttämällä olemassa olevaa kokemusperäistä tietoa sekä tieteellisen kirjallisuuden pohjalta. Esimerkkilajina käytettiin kirjohyljettä, koska tämän lajin osalta on olemassa todellista kokeellisesti saatua mittaustietoa (Kastak ym. 2008, Kastelein ym. 2013). Yksityiskohtaiset tiedot kynnysarvojen määrittämisestä on esitetty Sveegaard ym. (2017) selvityksessä. Arvioidut kynnysarvot, jotka aiheutuvat yksittäisistä räjäytyksistä ja joiden yläpuolella riski kuulokynnyksen muutokselle kasvaa, ovat 164 db SEL (db SEL, kokonaisäänenaltistustaso) tilapäiselle kuulonalenemalle ja 179 db SEL pysyvälle kuulonalenemalle. Sveegaardin ym. (2017) mukaan harmaahylkeen ja Itämerennorpan herkkyys saada tilapäinen kuulonalenema (TTS) arvioidaan vähäiseksi sekä yksilö- että populaatiotasolla, johtuen vaikutuksen palautuvasta ja väliaikaisesta luonteesta. Harmaahylkeen ja Itämerennorpan herkkyys saada pysyvä kuulonalenema (PTS) arvioidaan olevan suuri yksilötasolla johtuen mahdollisesta pysyvästä haitasta ja todennäköisyydestä, että yksittäisiä eläimiä on lähellä räjäytyspaikkaa. Harmaahylkeiden herkkyys arvioidaan populaatiotasolla vähäiseksi, koska populaatiokoko on kasvussa ja populaation tila on hyvä. Itämerennorpan Suomenlahdella elävä pieni ja eristyksissä oleva osapopulaatio (elinalueet pääosin itäisellä Suomenlahdella) on herkkä kaikenlaisille häiriöille, jotka saattavat pienentää populaatiokokoa. Näin ollen tämän osapopulaation herkkyys pysyvälle kuulonalenemalle arvioidaan populaatiotasolla suureksi.

16 16 Melun aiheuttamat häiriöt käyttäytymisessä Käyttäytymiseen liittyviä muutoksia saattaa ilmetä jo melutasoilla, jotka alittavat tilapäisen kuulonaleneman kynnysarvon. Hylkeet voivat kuulla ammusten raivauksesta aiheutuvan vedenalaisen melun pitkien matkojen takaa ja ne voivat reagoida ääneen vaikka melutaso ei enää aiheuttaisikaan tilapäistä tai pysyvää kuulonalenemaa. Etäisyyksillä, joilla paineaallon (iskuaalto) aiheuttama paineenmuutos on riittävän jyrkkä, aiheuttaa melu todennäköisesti pelästymisrefleksin, jossa lihakset supistuvat tahattomasti. Tämä refleksi ei ole vahingollinen, mutta toistuvat altistumiset voivat johtaa pelon tunteeseen (Götz & Janik 2011). Pidemmillä etäisyyksillä räjäytyspaikoista eläimet reagoivat paineaaltoon todennäköisesti keskeyttämällä senhetkiset toimensa, mutta jatkavat niitä häiriön loputtua. Ammusten raivauksesta aiheutuvien käyttäytymiseen liittyvien muutosten katsotaan olevan hyvin lyhytaikaisia ja palautuvia, eikä niillä ole merkittäviä seurauksia eläimille Muutoksen suuruus Vedenalaisen melun aiheuttama muutoksen suuruus arvioitiin, jotta hylkeisiin kohdistuvien vaikutusten merkittävyyttä voidaan arvioida. Vaikutusten merkittävyyden arviointi (luku 7) tehdään ottaen huomioon lieventämistoimenpiteiden vaikutukset ammusten raivauksesta syntyviin vaikutuksiin. Nord Stream 2 tulee osana ammusten raivauksessa käytettävää perusmenetelmää (ammuksen raivaus paikallaan) käyttämään lievennystoimenpiteitä, jotta voidaan välttää tai vähentää merinisäkkäisiin ja lintuihin kohdistuvia haittavaikutuksia. Lievennystoimenpiteet sisältävät sitoumuksen, jonka mukaisesti hanke tulee käyttämään Joint Nature Conservation Commiteee toimikunnan (JNCC) ohjeistuksia merinisäkkäisiin kohdistuvan häirinnän ja vaurioiden riskin minimoimiseksi käytettäessä räjähteitä (JNCC 2010). Ohjeistusta sovellettiin myös Nord Stream hankkeen aikana. Ammusten raivaukseen käytettävillä aluksilla on mukana merinisäkästarkkailijoita, jotka havainnoivat merinisäkkäitä ja sukeltavia merilintuja (kuten sukeltajasorsat ja ruokkilinnut) yhden tunnin ajan ennen räjäytystä. Tarkkailua jatketaan tunti räjäytyksen jälkeen. Passiivisilla vedenalaisiin ääniin perustuvilla seurantalaitteilla (PAM, passive acoustic monitor) tarkkaillaan merinisäkkäiden ääniä. Räjäytystä viivytetään, mikäli alueella havaitaan merinisäkkäitä tai - lintuja. Akustisia karkottimia (hyljekarkottimet) tullaan käyttämään ennen räjäytystoimenpidettä, jotta eläimet saadaan siirtymään pois räjäytysalueelta. Jos karkottumisalueen kokoa on suurennettava, voidaan käyttää useita sopivalla tavalla järjestettyjä laitteita (kuva 5-1). Kuva 5-1. Esimerkki seurantalaitteiden ja hyljekarkottimien sijainnista ammusten raivauksen aikana Nord Stream 1 hankkeessa (Witteveen+Bos 2011).

17 17 Arvioitaessa hylkeisiin kohdistuvia vaikutuksia on hyljekarkottimilla todennäköisesti suurin haittoja lieventävä vaikutus ja niiden käyttö vähentää kuolleisuutta aiheuttavien vammojen riskiä (ts. sitä riskiä, että vaikutusalueella esiintyy hylkeitä räjäytyksen aikana herkkyystasoon kohdistuva vaikutus ja näin ollen sitä, että hylkeet saavat vammoja muutoksen suuruuteen kohdistuva vaikutus). Lieventämistoimenpiteet ovat tehokkaita erityisesti useimpien vakavimpien vaikutusten, kuten painevammojen, osalta. Vaikutuskohteen herkkyyttä ja muutoksen suuruutta kuvaavat tekijät ovat läheisessä yhteydessä toisiinsa vaikutusalueen eläintiheyden kautta. Lieventämistoimenpiteiden vaikutus merkittävyyteen on huomioitu muutoksen suuruuteen vaikuttavana tekijänä (lisätietoja Sveegaard ym. 2017). Hyljekarkottimien aiheuttamien reaktioiden on havaittu olevan voimakkaasti tilannesidonnaisia. Pääasiassa laitteita käytetään hylkeiden karkottamiseen kalankasvattamoilta ja kalanpyydysten luota. Hyljekarkottimilla on raportoitu olevan kovin erilainen teho tällaisissa tilanteissa ja niiden teho vaihtelee jonkinasteisesta karkottumisesta aktiiviseen houkuttamiseen (nk. ruokakello-ilmiö) (Katso tutkimukset Königson ym ja Mikkelsen ym. 2015). Kun karkotuslaitteita käytetään haittojen lieventämiseen voimakkaan vedenalaisen melun yhteydessä, tilanne on erilainen, koska hylkeitä ei palkita ruualla (esim. pyydyksistä saatava kala) voimakkaan ja erittäin epämiellyttävän äänen huomiotta jättämisestä. Näin ollen useat eri tutkimukset tukevat olettamusta, jonka mukaan hylkeet karkottuvat hyljekarkottimien lähellä silloin kun laitteita käytetään ilman ruokapalkintoa. Lofitech-laitteita pidetään tehokkaina karkottamaan kirjohylkeitä ja harmaahylkeitä vähintään muutamien satojen metrien etäisyydeltä (Mikkelsen ym. 2015). Kauempana, noin yhden kilometrin etäisyydellä, hylkeiden karkottuminen ei ole enää niin tehokasta, mutta ne muuttavat käyttäytymistään ja viettävät enemmän aikaa vedenpinnan yläpuolella (Gordon ym. 2015). Myös tämä toimii haittojen lieventämistoimenpiteenä, koska vedenpinnan yläpuolella oleskelevat hylkeet eivät ole alttiina tilapäiselle tai pysyvälle kuulokynnyksen muutokselle. Nord Stream 2 hanke aikoo käyttää kuplaverhoja herkkien kohteiden läheisyydessä. Kuplaverhot lieventävät vaikutuksia, sillä ne vähentävät melun etenemistä vedessä. Kuplaverhoja tullaan käyttämään sellaisten ammusten räjäyttämisen yhteydessä, jotka sijaitsevat lähellä seuraavia vaikutuskohteita: Natura 2000 alueet, joiden suojeluperusteena ovat hylkeet ja joiden lähellä sijaitsevan ammuksen räjäyttäminen ilman kuplaverhoja voi aiheuttaa PTS-vyöhykkeen (alue, jonka sisäpuolella eläin altistuu riskille saada pysyvä kuulonalenema), joka ulottuu 5 km etäisyydelle suojelualueen rajasta. Tämä on konservatiivinen lähestymistapa, joka ottaa huomioon mallinnukseen sisältyvän epävarmuuden sekä hylkeet, jotka saattavat väliaikaisesti oleskella suojelualueen läheisyydessä, mutta kuitenkin alueen rajojen ulkopuolella. Itämeren norpan esiintymisalueet Suomen talousvyöhykkeellä kilometrikohdasta 60 itään itäisen Suomenlahden alueella. Seuraavassa on lueteltu ammukset, jotka on valittu yllä olevia kriteerejä käyttäen (yhteensä 20 ammusta) räjäytettäviksi käyttäen kuplaverhoja lisälieventämistoimenpiteenä: Kaikki kilometrikohdasta 60 itään sijaitsevat ammukset (yhteensä 12 ammusta). Toimenpiteellä vähennetään Itämerennorpan Suomenlahden osapopulaatioon kohdistuvia vaikutuksia. Kallbådanin saaristo ja vedet Natura-alueesta etelään sijaitsevat ammukset, jotka sijaitsevat alueen lähellä (yhteensä 7 ammusta) ja joiden räjähdeaineen paino ylittää 137 kg. Toimenpiteellä vähennetään suojelualueen lähellä oleviin harmaahylkeisiin kohdistuvia vaikutuksia. Yksi Tammisaaren ja Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden merensuojelualueen Naturaalueen eteläpuolella oleva ammus. Toimenpiteellä vähennetään suojelualueen lähellä oleviin hylkeisiin kohdistuvia vaikutuksia.

18 18 Kuplaverhojärjestelmä on kehitetty alun perin erityisesti lieventämään avomerialueella toteutettavien paalutustöiden vaikutuksia. Se vähentää paalutuksen tai räjäytysten aiheuttaman melun etenenemistä. Paineilma johdetaan suuttimilla varustetun letkun kautta veteen, jolloin äänilähteen (raivattava ammus) ja sen ympäristön välille muodostuu kuplaverho. Toteutettavuustutkimus kuplaverhojen käytöstä ammusten raivauksen yhteydessä osoittaa, että tällä toimenpiteellä voidaan vähentää äänen huippupainetasoa välillä 6-8 db (6 db arvioidaan olevan konservatiivinen arvo) (Bitunamel ja Feldmann 2017). Painevammat Sveegaardin ym. (2017) laskelmien mukaan paineaallon tuottama vaikutus (300 kg räjähde) voi ulottua useiden kilometrien etäisyydelle. Turvallisen alueen raja, jonka ulkopuolella painevammoja ei ole odotettavissa, on pinnalla oleville eläimille noin 2,5 kilometriä ja pohjalla (40 metrin syvyys) oleville eläimille noin 10 kilometriä. Kohtalaisen vakavien painevammojen raja on pinnalle oleskeleville eläimille alle 1 km ja pohjalla oleville eläimille noin 2,5 km. Tähän luokkaan sisältyvät suhteellisen vakavat, mutta ei-kuolettavat vauriot, joista eläinten katsotaan selviytyvän omin avuin. Hyljekarkottimet tarjoavat huomattavaa suojaa hylkeille aina m etäisyydelle räjäytyksestä. Muutoksen suuruus arvioidaan yksittäisille hylkeille tai norpille keskisuureksi, koska todennäköisyys sille, että yksittäinen hylje menehtyy tai saa pysyviä painevammoja arvioidaan vähäiseksi. Muutoksen suuruuden arvioidaan olevan populaatiotasolla keskisuuri. Tiettyjen ammusten raivaamisen yhteydessä käytettävä kuplaverho laskee edelleen painevammojen vyöhykkeen laajuutta. Ammusten raivauksen aiheuttama tilapäinen tai pysyvä kuulonalenema Arvioidut vaikutusalueiden maksimaaliset laajuudet ja keskimääräiset odotettavissa olevat laajuudet on esitetty taulukossa 5-4. Taulukossa esitetyt luvut perustuvat mallinnuksiin kohteissa M1-M4 (Ramboll 2016b). Uusimman päivitetyn oikeisiin ammuksiin perustuvan mallinnuksen perusteella PTS-vyöhykkeet kg ammuksen raivaamisesta voi ulottua 12.5 km etäisyydelle ilman kuplaverhon käyttöä (Ramboll 2017b). Vaikutusalueet, joilla hylkeet voivat altistua pysyvälle kuulokynnyksen muutokselle (PTS-vyöhyke) tai tilapäiselle kuulokynnyksen muutokselle (TTS-vyöhyke), ovat laajoja, mikäli äänen etenemistä heikentäviä lisälieventämistoimenpiteitä ei käytetä. Vedenalaisen melun mallinnuksen perusteella (Ramboll 2016b) TTS- tai PTS-vyöhykkeet eivät ulotu tämän tarveharkinnan kohteena olevien Naturaalueiden rajojen sisäpuolelle. Perustuen tunnettujen ammusten sijaintiin ja räjähdeainemääriin, on kuitenkin mahdollista, että kahden suurimman ammuksen raivauksesta aiheutuvat TTSvyöhykkeet voivat ulottua Tammisaaren Natura-alueelle. Näin ollen valtaosalle hylkeistä, jotka oleskelevat Natura-alueiden sisäpuolella, ei odoteta kohdistuvan vaikutuksia. Toisaalta hylkeille, jotka oleskelevat Natura-alueiden rajojen ulkopuolella räjäytyksen aikana, voi aiheutua vaikutuksia.

19 19 Taulukko 5-4. Räjähdyksen aiheuttaman tilapäisen ja pysyvän kuulokynnyksen muutoksen riskialueiden (TTS- ja PTS-vyöhykkeet) maksimaalinen ja keskimääräinen laajuus neljässä Suomelle kuuluvassa sijaintipaikassa M1 M4 putkilinjan reitin Suomen osuudella, joissa vedenalaista melua mallinnettiin (Ramboll 2016b). Taulukossa on ilmoitettu sekä maksimi- että keskiarvot (perustuen Nord Stream hankkeen rakennusvaiheessa mitattuihin maksimaalisiin ja keskimääräisiin äänenpaineisiin). Tämän taulukon arvoissa ei ole huomioitu lisälievennystoimenpiteen (kuplaverhot) käyttöä. Etäisyys (km) Eläinryhmä Vaikutus M1 (maksimi) M1 (keskiarvo) M2 (maksimi) M2 (keskiarvo) M3 (maksimi) M3 (keskiarvo) M4 (maksimi) M4 (keskiarvo) Hylkeet PTS 3,5 3,5 8 3,5 15 3,5 9 3,5 TTS Vaikutukset ovat joko tilapäisiä ja palautuvia (TTS) tai pysyviä ja palautumattomia (PTS). Pysyvyys ja palautumattomuus pätee ainoastaan yksittäiseen eläimeen, jolle aiheutuu pysyvä kuulokynnyksen muutos. Vaikutus katoaa siten populaatiosta, kun kyseinen eläin kuolee. Populaation osalta vaikutus on siten pitkäaikainen, mutta palautuva. TTS-vyöhykkeen/välttämisalueen (164 db) osalta on arvioitu, että muutoksen suuruus on pieni sekä yksilö- että populaatiotasolla johtuen vaikutusten lyhytkestoisuudesta ja vähäisestä intensiteetistä. Hyljekarkottimien käyttö lieventämistoimenpiteenä ei juurikaan vähennä riskiä sille, että hylkeille voisi aiheutua tilapäinen kuulokynnyksen muutos. Tämä johtuu siitä, että laitteiden tehokkuus pienenee etäisyyden räjäytyskohtaan kasvaessa (Sveegaard ym. 2017). PTS-vyöhykkeen (179 db) osalta on arvioitu, että muutoksen suuruus ilman lieventämistoimenpiteitä on hylkeillä keskisuuri sekä yksilö- että populaatiotasolla johtuen vaikutusten palautumattomasta (pitkäkestoisesta) ja kumulatiivisesta luonteesta sekä korkeasta intensiteetistä. Merinisäkkäiden karkottamisella ennen räjäytystä on lisäksi merkittäviä vaikutuksia niiden eläinten lukumäärään, jotka todennäköisesti tulisivat kärsimään pysyvästä kuulonalenemasta. Karkottimien vaikutus rajoittuu kuitenkin melko pienelle alueelle verrattuna PTS-vyöhykkeen enimmäislaajuuteen. Tämän seurauksena hyljekarkottimien ei uskota pienentävän edellä arvioitua muutoksen suuruutta. On kuitenkin huomattava, että nämä lieventämistoimenpiteet vähentävät merkittävästi niiden eläinten määrää, jotka ovat alttiina vakava-asteisille pysyville kuulonalenemille (Sveegaard ym. 2017). Lisäksi kuplaverhon käyttö tiettyjen ammusten raivaamisen yhteydessä vähentää hylkeille mahdollisesti aiheutuvien vammojen vakavuutta (eli pienentää vaikutuksen suuruutta), koska melua leviää vähemmän veteen. Kerrannaisvaikutukset populaatiotasolla Hylkeisiin kohdistuva mahdollinen populaatiotason kerrannaisvaikutus aiheutuu siitä että samalla alueella tapahtuvat toistuvat räjäytykset voivat lisätä riskiä sille, että yksi tai useampi eläin vahingoittuu vedenalaisen melun vaikutuksesta. Vaikka yksittäisellä räjäytyksellä voidaan arvioida olevan populaation kannalta merkityksetön vaikutus, kasvaa kumulatiivinen riski jossain vaiheessa niin suureksi, että kerrannaisvaikutuksen merkittävyys saattaa nousta merkityksettömän yläpuolelle. Tämän riippuvuussuhteen määrittäminen kvantitatiivisesti on äärimmäisen vaikeaa, koska arviointiin tarvittaisiin riittävän tarkkaa tietoa riskeistä sekä eläinten käyttäytymisestä ja esiintyvyydestä vaikutusalueella. (Sveegaard ym. 2017). Kerrannaisvaikutukset ovat todennäköisempiä alueilla, joilla raivausta tarvitsevia ammuksia esiintyy tiheästi. Putkilinjan reitin Suomen osuudella tällainen alue on keskinen Suomenlahti Helsingin ja Hangon välillä (Kallbådanista etelään oleva alue). Tällä alueella on havaittu enemmän ammuksia kuin reitin muissa osissa.

20 20 Raivausta vaativien ammusten lukumäärä 20 km säteellä tässä tarveharkinnassa arvioitavista Natura-alueista on vastaavasti pienempi: 6 ammusta lähellä Tammisaaren ja Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden merensuojelualueen Natura-aluetta, 10 ammusta lähellä Söderskärin ja Långörenin saariston Natura-aluetta ja 5 ammusta lähellä Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualueen Natura-aluetta. Itäisellä Suomenlahdella sijaitsevien Natura-alueiden ( Söderskär ja Pernaja ) lähistöltä havaittujen ammusten räjähdeainemäärä (vaihteluväli kg) on enimmäkseen alhainen eikä kerrannaisvaikutuksia siten ole odotettavissa. Tammisaaren Natura-alueen lähistöltä havaittujen ammusten määrä on suhteellisen alhainen verrattuna Kallbådanin eteläpuolella olevaan alueeseen. Ammusten sisältämä räjähdeainemäärä on kuitenkin hieman suurempi verrattaessa Itäisen Suomenlahden alueeseen. Koska tässä tarveharkinnassa arvioitavien Natura-alueiden lähistöltä löydettyjen ammusten kokonaismäärä on alhainen, eivät kerrannaisvaikutukset ole todennäköisiä populaatiotasolla. Näihin arvioihin perustuen populaatiotasolle ulottuvia kerrannaisvaikutuksia ei arvioida laajemmin Vedenalaisen melun vaikutukset lintuihin NSP2-hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa (Ramboll 2017a) ainoa tunnistettu lintuihin kohdistuva vaikutus hankkeen rakennusaikana on putkilinjalle sijoittuvien ammusten raivaamisesta aiheutuva vedenalainen melu. Tämä oli ainoa vaikutusmekanismi, jonka vaikutus arvioitiin vähäiseksi, muiden vaikutusmekanismien jäädessä merkityksettömiksi. Ammusten raivaamisen yhteydessä syntyvät räjäytykset aiheuttavat äkillisiä paineenvaihteluita ja melua, millä voi olla haitallisia vaikutuksia lähialueen vesilinnuille. Räjähdyksen aiheuttama paineaalto etenee vedessä laajemmalle kuin ilmassa, minkä vuoksi turvaetäisyydet ovat vedessä suuremmat kuin ilmassa. Tällä on vaikutusta etenkin sukeltaviin vesilintuihin, sillä paineen vaihtelut voivat aiheuttaa vakavia vaurioita tai jopa linnun kuoleman sukelluksissa ollessa. Vedenalaisen melun linnustovaikutuksia ei tunneta kovin hyvin, eikä lajikohtaisia eroja melunsietoon tunneta hyvin. Yelverton ym. (1973) määritteli painevammoja aiheuttavat rajaarvot sukeltaville linnuille sorsilla (Anas) suoritetuilla kokeilla. Tulokset eivät ole suoraan yleistettävissä kokosukeltaviin vesilintuihin, mutta ne ovat ainoat käytettävissä olevat tulokset arvioitaessa ammusten raivaamisen vaikutuksia. Tutkimuksen mukaan raja-arvo lieville keuhkoja kuulovaurioille on 187 db SEL (kokonaisäänenaltistustaso). Kuolleisuuden raja-arvo (LD1, 1 % koe-eläimistä kuoli) oli 198 db SEL. Kuulokynnyksen alenemia (kuulovaurioita) ei määritetty tässä kyseisessä tutkimuksessa, pois lukien tärykalvojen repeytymiset, jotka oli todennettavissa fyysisinä vaurioina. Ammusten raivaamisen aiheuttamasta vedenalaisesta melusta Suomenlahdella on laadittu mallinnus NSP2-hankkeessa, mutta raportissa ei erityisesti käsitellä melua vesilintujen kannalta (Ramboll 2016b). Mallinnuksen avulla oli saatiin kuitenkin selville äänenpainetasot 10 metrin syvyydellä. Kyseinen syvyys valittiin, koska useimmat Itämeren alueella tavattavat vesilinnut saalistavat alle 10 metrin syvyydellä ja räjähdyksen aiheuttama paineaalto vaimenee nopeammin pintavesikerroksessa kuin alle 10 metrin syvyydessä. Ruokit (Alca torda) ja etelänkiislat (Uria aalge) muodostavat poikkeuksen Itämeren lajistossa, sillä niiden sukellukset voivat yltää metrin syvyyteen saakka (ks. esim. Benvenuti ym. 2001). Toisaalta, ruokkienkin useimmiten käyttämä syvyysalue keskisellä Itämerellä oli tutkimuksen perusteella 5-10 metriä, ja yli 40 metrin syvyyteen ulottuvat sukellukset olivat harvinaisia (vain 2 todetuista 1202 sukelluksesta) (Benvenuti ym. 2001). Vedenalaisen melun mallinnuksen äänen etenemisprofiilien perusteella keskimääräinen ero koko vesipatsaan äänenpaineen enimmäistason ja 10 metrin syvyydessä vallitsevan äänenpainetason välillä on 10 db. Mallinnuksen tulosten perusteella 10 metrin syvyydessä 198 db äänenpainetaso ulottuu enimmillään noin 150 metrin päähän räjäytyspaikasta ja 187 db äänenpainetaso

21 21 enimmillään 2,0 kilometrin etäisyydelle (keskimääräisen etäisyyden ollessa metriä). Tulosten perusteella sukelluksissa oleville vesilinnuille voi aiheutua fyysisiä vaurioita 0,5 2,0 km etäisyydellä räjäytyspaikasta ja kuolemia lähimmän 500 metrin etäisyydellä. Kuplaverhon käyttö lisälievennysmenetelmänä pienentää em. vaikutusalueita merkittävästi. On kuitenkin huomattava, että tulokset perustuvat vain yhteen tutkimukseen, minkä vuoksi vaikutusetäisyyksiin liittyy epävarmuutta. Osana ammusten raivaamisen haittojen lievennystä aluksilla tarkkaillaan vesilintuparvien oleskelua alueella, eikä räjäytyksiä tehdä lintuparvien ollessa alueella. Ainakin pienempien ammusten raivaamisen yhteydessä painevammoja aiheuttava vyöhyke jää niin suppeaksi, että sillä alueella oleskelevat linnut ovat hyvin havaittavissa ennen raivaamista, mikä vähentää niihin kohdistuvien painevammojen riskiä. Edellisen Nord Stream hankkeen aikana ympäristövaikutusten seurantaohjelmaan kuului myös lintujen tarkkailu ammusten raivausten yhteydessä. Seurannan tulosten perusteella loukkaantuneita tai kuolleita vesilintuja ei havaittu (Ramboll 2013b) eikä ammusten raivaamisella ollut merkittäviä vaikutuksia vesilintuihin Sedimentin leviämisen vaikutukset vedenalaisiin luontotyyppeihin Hankkeeseen liittyvät merenpohjan muokkaustoimenpiteet erityisesti rakentamisen aikana voivat sedimenttityypistä riippuen aiheuttaa merenpohjan häiriintymistä sekä kiintoainepartikkelien sekä kiintoaineeseen sitoutuneiden haitta-aineiden leviämistä yläpuoliseen vesimassaan ja lopulta uudelleensedimentoitumista meren pohjalle. Kiviaineksen sijoittaminen ennalta suunniteltuihin kohtiin sekä putkilinja muuttavat pysyvästi merenpohjan morfologiaa putkilinjan reitillä. Lisäksi ammusten raivaus räjäyttämällä aiheuttaa painanteita merenpohjaan. NSP2 putkilinjan Suomen osuudelle (Tammisaaren saariston eteläpuolelle) tulee mahdollisesti sijoittumaan putkilinjan liitoskohta, mikäli märän käyttöönoton menetelmää käytetään painetestauksessa. Tarvittava kiviainesmäärä liitoskohtaa tukevaan kiviainespenkereeseen on noin m 3 (yksi yhteinen tukirakenne molemmille putkille). Tämän arvioidaan olevan noin 11 % Suomen osuudelle tarvittavasta kiviaineksen kokonaismäärästä. Liitoskohdan rakentaminen aiheuttaa paikallisia muutoksia merenpohjan morfologiaan. Sedimentin leviämistä on mallinnettu yhdelle putkilinjalle (linja A) ja saman putkilinjan reitin alavaihtoehdolle ympäristövaikutusten arviointiprosessin aikana. Mallinnus sisälsi korkeapainehitsatun liitoskohdan rakentamisen. Arvioinnissa on oletettu, että rakentamisen aikaiset vaikutukset toiselle putkilinjalle ovat samat kuin mallinnetun putkilinjan vaikutukset. Mallinnuksen mukaan kiintoainepitoisuuden nousua esiintyy noin m etäisyydellä reitistä. Luontotyyppeihin ja lajeihin kohdistuvien vaikutusten arvioidaan NSP2-hankkeessa olevan samanlaisia kuin edellisessä Nord Stream hankkeessa. Hankkeen ympäristövaikutuksia rakentamisen ja käytön aikana on tarkkailtu tarkkailuohjelman mukaisesti. Nord Stream hankkeen rakentamisen aikana veden kohonneita sameustasoja havaittiin 10 m vyöhykkeellä merenpohjan yläpuolella (pehmeät sedimenttityypit) alueella, johon kiviainesta sijoitettiin eniten (putkilinjojen liitoskohta). Vaikutusalue ulottui alle 1 km etäisyydelle työskentelykohdasta (Ramboll 2013b). Ammusten raivauksen tarkkailun perusteella yleisimmät sedimenttityypit olivat hyvin pehmeä tai pehmeä savi. Tarkkailutulosten mukaan sameuspilvet ulottuivat noin m etäisyydelle raivauskohdasta. Metalli- tai ravinnepitoisuudet eivät eronneet vertikaalisen näytteenottoprofiilin perusteella havaituista tausta-arvoista. Putkenlaskun aikana dynaamisesti asemoitava putkenlaskualus ei aiheuttanut merkittävää meriveden sameuden kohoamista lähellä merenpohjaa (Ramboll 2013b).

22 22 Johtopäätöksenä voidaan todeta, että rakentamisen aikaiset vaikutukset merenpohjaan olivat vähäisiä: vedenlaadun tarkkailun tulosten perusteella ammusten raivaus, kiviaineksen sijoitus ja putkenlasku ankkuroitavalla aluksella aiheuttivat vain vähäistä sedimentin resuspensiota. Tähän perustuen toimintojen lähellä sijaitseville merenpohjan alueille ei aiheudu merkittävää uudelleensedimentoitumista tai haitta-ainepitoisuuksien kohoamista Visuaalinen häiriö ja ilman kautta kulkeutuva melu Lisääntynyt laivaliikenne rakentamisen aikana (ja vähemmässä määrin käyttövaiheessa) voi aiheuttaa visuaalista häiriötä sekä melusta aiheutuvaa häiriötä hylkeille ja merilinnuille hankealueen lähellä. Itämerellä tavattavista merilinnuista kuikkalinnut, mustalintu ja pilkkasiipi ovat herkimpiä laivaliikenteen aiheuttamalle häiriölle. Kuikkalinnut saattavat reagoida liikkuviin aluksiin pakenemalla pois yli 1 kilometrin etäisyydeltä. Mustalinnulla pakoetäisyyden on todettu olevan noin 800 metriä, mutta pakohavaintoja on tehty jopa 3,2 kilometrin etäisyydellä ohi kulkevasta aluksesta. Pilkkasiivellä pakoetäisyydeksi on arvioitu noin 400 metriä ja allilla noin 300 metriä. Vesilintulajeista haahka on osoittautunut vähemmän herkäksi lajiksi, sillä sen pakoetäisyydeksi on esitetty keskimäärin noin 200 metriä. Taipumus pakoreaktioon näyttää riippuvan voimakkaasti tarkastelun kohteena olevan alueen häiriötasosta: herkkyys häiriölle on vähäisempi laivaväylillä verrattuna alueisiin, joilla ei ole päivittäistä laivaliikennettä (Garthe & Hüppop 2004, Kaiser ym. 2006, Schwemmer ym. 2011, Topping & Petersen 2011). Hankealueella ruokaileviin ja lepäileviin lintuihin voi kohdistua vaikutuksia, jolloin ne voivat lentää muualle. Putkenlaskualus on toiminnassa 24 tuntia vuorokaudessa ja putkia lasketaan keskimäärin 2-3 km päivässä. Ajallisesti häiriö yksittäiselle lepäily- tai ruokailualueelle on siten suhteellisen lyhyt (noin 2-6 päivää riippuen ruokailualueen koosta). Putkilinjan reitin lähellä ei ole tiedossa tärkeitä lepäily- tai ruokailualueita. Lisäksi putkilinjan reitin ja melkein kaikkien matalikkoalueiden (syvyys alle 30 m) välinen etäisyys on enemmän kuin 3 km, mikä on huomattavasti suurempi kuin kohdelajien arvioitu pakoetäisyys. Suomenlahti on Suomeen, Viroon ja Venäjälle suuntautuvan laivaliikenteen pääreitti, jolle on ominaista vilkas laivaliikenne. Rakentamisalusten ja tutkimus-/tukialusten ei arvioida muuttavan laivaliikenteen olosuhteita alueella ja siten on epätodennäköistä, että hylkeille ja linnuille, jotka ovat jo tottuneita vilkkaasti liikennöityihin alueisiin, aiheutuisi vaikutuksia suhteellisen vähäisestä liikennemäärän kasvusta. Näin ollen merieliöstöön kohdistuvan visuaalisen häiriön ja ilman kautta kantautuvan melun arvioidaan olevan merkityksetön eikä vaikutuksia arvioida enempää. 5.3 Käyttövaihe Merenpohjassa sijaitsevat putkilinjat ja niiden tukirakenteet (kiviainespenkereet, kaapeliristeykset jne.) saattavat uusina rakennelmina aiheuttaa morfologisia muutoksia rajoitetulla alueella käyttövaiheessa. Käyttövaiheessa putkilinjat sijaitsevat Suomen talousvyöhykkeellä merenpohjalla. Näillä alueilla pohjanläheiset virtaukset ovat useimmiten hitaita (MMT 2014). Näin ollen huuhtoutumis- (eroosio-) tai sedimentoitumisprosessien ei arvioida olevan merkittäviä. Pohjan läheisistä virtauksista aiheutuvaa paikallista huuhtoutumista ilmenee mahdollisesti putkilinjojen välittömässä läheisyydessä (1 m etäisyydellä). Paljaana olevilla putkilla (hautautuminen alle 20 %) voi olla jonkinasteista vaikutusta virtauksiin putkien lähellä, mutta mitään merkittäviä vaikutuksia ei ole havaittu yli 50 m etäisyydellä putkista (Witteveen+Bos ym. 2012).

23 Käytöstä poistaminen Nord Stream 2 putkilinjojen suunniteltu käyttöikä on 50 vuotta. YVA-prosessin aikana arvioitiin kahta vaihtoehtoista käytöstäpoistamisskenaariota (perusskenaario ja teoreettinen vaihtoehto). Perustuen aikaisempiin tapauksiin ja toimialan parhaisiin käytäntöihin, halkaisijaltaan suurten putkien tapauksessa perusskenaariona on jättää putki paikoilleen merenpohjaan (in situ). Muiden mahdollisten vaihtoehtojen arvioinnin perusteella teoreettisena vaihtoehtona voidaan pitää putken poistamista. Poisto suoritettaisiin päinvastaisessa järjestyksessä putken laskuun nähden tai paloittelemalla osa kerrallaan - poistoa seuraisi jätehuolto. Ennakoidut vaikutukset, jotka aiheutuvat putkien jättämisestä paikoilleen ovat yhteydessä materiaalien asteittaiseen liukenemiseen pitkällä aikavälillä ja esimerkiksi mahdollisiin kaupalliselle kalastukselle aiheutuviin vaikutuksiin. Putkien poistamiseen aiheutuvat vaikutukset liittyvät pohjasedimenttien häiriintymiseen, alusten toimintaan, ja energiankäyttöön sekä maaalueisiin, joita tarvitaan materiaalien erottelussa, kierrätyksessä ja/tai loppusijoituksessa. Putkilinjan paikalleen jättämisen mahdollisten meriympäristöön kohdistuvien vaikutusten katsotaan olevan yleisesti vähäisempiä kuin putkilinjan poistamisesta aiheutuvien vaikutusten. Käytöstäpoistamisohjelma laaditaan käyttövaiheessa, koska on otettava huomioon käytöstä poistamisen aikana voimassa olevat säädökset, Nord Stream 2-hankkeen putkilinjojen käytön aikana kertyvä tekninen osaaminen ja asiaan kuuluvat käytöstäpoistamiskäytännöt. 5.5 Yhteenveto vaikutusten laajuudesta Edellisiin lukuihin perustuen merkittävimpien vaikutusten odotetaan ilmaantuvan rakentamisvaiheessa ja ne aiheutuvat ammusten raivauksesta sekä sedimentin leviämisestä putkilinjan asennukseen liittyvien töiden aikana. Potentiaalisten merkittävien kielteisten vaikutusten laajuudet ovat enintään joitakin kilometrejä ammusten raivauskohdasta ja muuten alle kilometri putkilinjasta (Taulukko 5-4). Taulukko 5-4. Yhteenveto mahdollisten vaikutusten etäisyyksistä Hankkeen vaihe Vaikutusmekanismi Vaikutuksen laajuus Rakentaminen Rakentaminen Rakentaminen Rakentaminen Ammusten raivaus, painevammat (hylkeet) Ammusten raivaus, pysyvät kuulonalenemat (PTS) 179 db SEL (hylkeet) Ammusten raivaus, väliaikaiset kuulonalenemat (TTS) 164 db SEL (hylkeet) Ammusten raivaus, painevammat (sukeltavat linnut) Turvallinen etäisyys n. 2,5 km pinnalla oleville eläimille ja n. 10 km pohjan läheisyydessä oleville eläimille. Keskivaikeat (selviydyttävissä olevat) vammat: <1km 2,5 km. Kuplaverhon käyttö pienentää vyöhykkeen laajuutta. PTS-vyöhykkeen laajuus vaihtelee. Eniten vaikuttavat seikat ovat räjähteen paino ja kunto, veden syvyys ja olosuhteet sekä pohjan pinnan muoto. Alue n. 3,5-12,5 km. Kuplaverhoa käytettäessä kg ammuksen raivaamisen PTS-vyöhyke ulottuu enimmillään noin 7.9 km etäisyydelle. TTS-vyöhykkeen laajuus vaihtelee. Eniten vaikuttavat seikat ovat räjähteen paino ja kunto, veden syvyys ja olosuhteet sekä pohjan pinnan muoto. Alue n km. Kuplaverhon käyttö pienentää vyöhykkeen laajuutta. Fyysiset vammat: 0,5 2,0 km raivauspaikasta, kuolleisuutta vain raivauspaikan välittömässä läheisyydessä. Kuplaverhon käyttö pienentää vyöhykkeen

24 24 Rakentaminen Rakentaminen Käyttövaihe Rakentamisen aiheuttamasedimentin leviäminen, sisältäen liitoskohtaan rakennettava kiviainespenger Ammusten raivaamisen aiheuttama sedimentin leviäminen Putkien vaikutus merenpohjan läheisiin virtauksiin laajuutta. < 1 km räjäytyskohdasta (väliaikaisia sameusmuutoksia) m räjäytyskohdasta (väliaikaisia sameusmuutoksia) < 50 m

25 25 6. TAMMISAAREN JA HANGON SAARISTON JA POHJANPITÄJÄNLAHDEN MERENSUOJELUALUE (FI ) 6.1 Sijainti ja yleiskuvaus Natura-alue on noin ha:n laajuinen merialue, joka käsittää Pohjanpitäjänlahden vesialueet, Hangon etelälahtien merialueet sekä Tammisaaren saariston merialueet alkaen idässä Nothamnin-Strömsön-Hättön suojelualueesta ja ulottuen etelässä sisäisten aluevesien ulkorajaan. Alue sisältää täydellisen sarjan meri-, ulko- ja sisäsaariston vyöhykkeitä, murtovesilahtia, erilaisia rantaluontotyyppejä ja huomattavia metsäalueita. Alueen erityisarvoina on erilaiset fladojen ja glo-järvien kehityssarjat sekä luontotyyppien vaihettuminen vähäsuolaisista sisälahdista merialueen suolaisen veden luontotyyppeihin. Laajojen merialueiden lisäksi Naturaalueeseen kuuluu useita erilaisia suojeluohjelmien kohteita ja yksityisiä luonnonsuojelualueita. Natura-alueen lyhin etäisyys putkilinjaan on 17,8 km. Nord Stream 2 putkilinjan sijainti suhteessa Natura-alueeseen on esitetty kuvassa 6-1. Kuva 6-1. Suunnitellun Nord Stream 2 putkilinjan sijainti Suomen talousvyöhykkeellä suhteessa Tammisaaren ja Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden merensuojelualueen Naturaalueeseen (kyseinen Natura-alue korostettu vihreällä reunaviivalla). 6.2 Suojelutilanne Kohde on liitetty Natura 2000 verkostoon luonto- ja lintudirektiivin mukaisena kohteena (SAC & SPA). Natura 2000-alueen vesialueilla suojellaan merenpohjaa, vedenalaista luontoa ja veden laatua vesilain nojalla. Soran ja muiden maa-ainesten ottamista sekä rakentamista säädellään HELCOMin ympäristökomitean suositusten perusteella. Kohde on osa HELCOMin suosittamaa

26 26 BSPA-verkostoa ja se on todettu ympäristöministeriön asettaman vesistöjen erityissuojelutyöryhmän raportissa erityisiä suojelutoimia vaativaksi merialueeksi. 6.3 Suojeluperusteet Luontodirektiivin liitteen I luontotyypit Natura-alueella esiintyvät luontodirektiivin liitteen I luontotyypit alueen virallisen tietolomakkeen sekä ehdotetun tietolomakkeen täydennyksen (Ympäristöministeriö, syyskuu 2016) perusteella on esitetty taulukossa 6-1. Natura-alueeseen kohdistuvien vaikutusten arviointi perustuu tällä hetkellä voimassa olevan tietolomakkeen tietoihin (päivitetty toukokuussa 2002). Taulukko 6-1. Tammisaaren ja Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden merensuojelualue Naturaalueella esiintyvät luontodirektiivin liitteen I luontotyypit. Taulukossa on esitetty sekä voimassaolevan tietolomakkeen että ehdotetun tietolomakkeen päivityksen (Ympäristöministeriö 2016) tiedot. * = ensisijaisesti suojeltavat luontotyypit. Luontotyyppi Tunnus Pinta-ala (ha), voimassaoleva tietolomake Pinta-ala (ha), ehdotettu päivitys (2016) Vedenalaiset hiekkasärkät *Rannikon laguunit Laajat, matalat lahdet Riutat Rantavallit ,02 0,02 Kivikkorannat ,74 13,73 Kasvipeitteiset merenrantakalliot ,13 226,13 Ulkosaariston luodot ja saaret ,4 *Merenrantaniityt ,63 31,63 Itämeren hiekkarannat ,04 3,04 Kapeat murtovesilahdet Liikkuvat alkiovaiheen dyynit ,27 0,27 Liikkuvat rantakauradyynit; valkeat dyynit ,28 6 * Kiinteät, ruohokasvillisuuden peittämät dyynit; harmaat dyynit ,08 3,08 * Variksenmarjadyynit ,93 1,93 Metsäiset dyynit ,9 10,9 Dyynien kosteat soistuneet painanteet ,25 0,25 Humuspitoiset järvet ja lammet ,87 9,5 * Runsaslajiset jäkkiniityt ,01 0,01 *Runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt ,54 5,9 Kosteat suurruohoniityt ,53 4,53 Alavat niitetyt niityt ,01 ehdotettu poistettavaksi tietolomakkeelta Silikaattikalliot ,26 92,26 Kallioiden pioneerikasvillisuus ,1 0,1 *Boreaaliset luonnonmetsät * Jalopuumetsät ,05 17,05 Lehdot ,9 108,9 * Metsäluhdat ,38 14 *Puustoiset suot 91D0 33,59 50 Uudet ehdotetut luontotyypit (tietolomakepäivitys 2016): Harjusaaret Karut kirkasvetiset järvet Pikkujoet ja purot ,1

27 27 Luontotyyppi Tunnus Pinta-ala (ha), voimassaoleva tietolomake Pinta-ala (ha), ehdotettu päivitys (2016) Vaihettumissuot ja rantasuot Kalkkikalliot ,07 Harjumetsät Hakamaat ja kaskilaitumet , Luontodirektiivin liitteen II lajit Harmaahylje, täplälampikorento (Leucorrhinia pectoralis) ja kapeasiemenkotilo (Vertigo angustior) on tietolomakkeella mainittu alueen suojeluperusteina. Meriuposkuoriainen on ehdotettu lisättäväksi alueen suojeluperusteeksi ja kapeasiemenkotilo on ehdotettu poistettavaksi alueen suojeluperusteista Lintudirektiivin liitteen I lajit ja alueella säännöllisesti esiintyvät muuttolintulajit Lintudirektiivin liitteen I lajit ja alueella säännöllisesti lepäilevät muuttolintulajit, jotka on mainittu Natura-alueen suojeluperusteissa ovat: helmipöllö (Aegolius funereus), jouhisorsa (Anas acuta), heinätavi (Anas querquedula), harmaasorsa (Anas strepera), harmaahaikara (Ardea cinerea), karikukko (Arenaria interpres), pyy (Bonasa bonasia), kaulushaikara (Botaurus stellaris), huuhkaja (Bubo bubo), isosirri (Calidris canutus), kuovisirri (Calidris ferruginea), pikkusirri (Calidris minuta), kehrääjä (Caprimulgus europaeus), pikkujoutsen (Cygnus columbianus bewickii), laulujoutsen (Cygnus cygnus), palokärki (Dryocopus martius), nuolihaukka (Falco subbuteo), pikkusieppo (Ficedula parva), kuikka (Gavia arctica), varpuspöllö (Glaucidium passerinum), kurki (Grus grus), pikkulepinkäinen (Lanius collurio), kangaskiuru (Lullula arborea), jänkäkurppa (Lymnocryptes minimus), pilkkasiipi (Melanitta fusca), uivelo (Mergus albellus), mehiläishaukka (Pernis apivorus), vesipääsky (Phalaropus lobatus), suokukko (Philomachus pugnax), harmaapäätikka (Picus canus), luhtahuitti (Porzana porzana), räyskä (Sterna caspia), kalatiira (Sterna hirundo), lapintiira (Sterna paradisaea), kirjokerttu (Sylvia nisoria), metso (Tetrao urogallus), mustaviklo (Tringa erythropus), liro (Tringa glareola) ja punajalkaviklo (Tringa totanus). Natura 2000-alueiden tietolomakkeiden päivityksen yhteydessä vuonna 2016 on 15 uutta lajia ehdotettu lisättäväksi tietolomakkeelle: rastaskerttunen (Acrocephalus arundinaceus), ruokki (Alca torda), lapasorsa (Anas clypeata), punasotka (Aythya ferina), tukkasotka (Aythya fuligula), lapasotka (Aythya marila), valkoposkihanhi (Branta leucopsis), lapinsirri (Calidris temminckii), riskilä (Cepphus grylle), jänkäsirriäinen (Limicola falcinellus), kivitasku (Oenanthe oenanthe), härkälintu (Podiceps grisegena) ja haahka (Somateria mollissima). 6.4 Lähialueelle sijoittuvat toiminnot Ammusten raivaus on ainoa toiminto, joka voi potentiaalisesti aiheuttaa mitään huomattavia vaikutuksia Natura-alueen suojeluperusteisiin. Kiviaineksen sijoitus ja putkenlasku voivat aiheuttaa vähäisiä vaikutuksia putkilinjan reitin välittömässä läheisyydessä, mutta vaikutukset eivät ulotu Natura-alueelle. Ainoa Suomen osuudelle mahdollisesti sijoittuva putkien liitoskohta on noin 19 km etelään Natura-alueesta noin 80 metrin syvyydellä. Natura-alue sijaitsee lyhimmillään 17,8 km etäisyydellä putkilinjan reitistä ja Natura-aluetta lähimmällä alueella putkilinja sijoittuu noin m syvyydelle. Lähin raivattava ammus sijaitsee noin 18,2 km Natura-alueesta etelään ja sen räjähdeainemäärä on 17 kg. Lähes samalla etäisyydellä sijaitsee 300 kg ammus, joka tullaan raivaamaan käyttämällä kuplaverhoja Naturaalueeseen kohdistuvien vaikutusten lieventämiseksi. Yksi ammus 26,9 km etäisyydellä on

28 28 huomattavasti suurempi kuin muuta ammukset NSP2 putkilinjan reitillä Suomen talousvyöhykkeellä, sen räjähdeainemäärä on 795 kg. Raivattavien ammuksien sijoittuminen eri etäisyyksille Tammisaaren ja Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden merensuojelualue Natura-alueesta sekä niiden sisältämien räjähdeaineiden painoluokat on esitetty taulukossa 6-2. Alustava aikataulu ammusten raivaukselle Suomen talousvyöhykkeellä on huhti-heinäkuu vuonna Vastaava aikataulu kiviaineksen sijoitukselle on vuoden 2018 huhtikuusta vuoden 2019 syksyyn. Taulukko 6-2. Raivattavien ammusten lukumäärä (sijainti joko asennus- tai turvakäytävässä) Tammisaaren ja Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden merensuojelualue Naturaalueen läheisyydessä. Etäisyys Natura-alueeseen, km Raivattavan ammuksen räjähdemassa (kg) SÖDERSKÄRIN JA LÅNGÖRENIN SAARISTO (FI ) 7.1 Sijainti ja yleiskuvaus Natura-alue koostuu neljästä eri alueesta Porvoon ulkosaaristossa. Alueen koko on ha, josta vain 149 ha on maa-aluetta. Natura-alueella esiintyy tärkeitä vedenalaisia luontotyyppejä, kuten vedenalaisia hiekkasärkkiä sekä riuttoja (molemmat ovat prioriteettiluontotyyppejä luontodirektiivin liitteessä I). Ulkosaaristossa pesii monipuolinen lintulajisto ja Natura-alue on myös tärkeä lintujen lepäilyalue. Eteläisimmät saaret ja saariston vesialueet kuuluvat Sandkallanin-Stora Kölhällanin suojelualueeseen, joka on perustettu hylkeidensuojelualueeksi. Laajojen merialueiden lisäksi Natura-alueella on useita suojelualueita ja suojeluohjelmien kohteita. Natura-alue sijaitsee lyhimmillään 12,5 km etäisyydellä putkilinjan reitistä. Nord Stream 2 putkilinjan reitti ja lyhin etäisyys Söderskärin ja Långörenin saariston Natura-alueeseen (FI ) on esitetty kuvassa 7-1.

29 29 Kuva 7-1. Nord Stream 2 putkilinjan sijainti Suomen talousvyöhykkeellä suhteessa Söderskärin ja Långörenin saariston Natura-alueeseen (kyseinen Natura-alue on merkitty vihreällä reunaviivalla). 7.2 Suojelutilanne Natura-alue on suojeltu luonto- ja lintudirektiivien perusteella (SAC ja SPA). Natura-alueen merija maa-alueet on suojeltu luonnonsuojelulain nojalla. HELCOM on ehdottanut aluetta sisällytettäväksi osaksi Itämeren merellisten suojelualueiden verkostoa (BSPA). Långörenin aluetta on ehdotettu myös sisällytettäväksi osaksi Ramsar verkostoa. 7.3 Suojeluperusteet Luontodirektiivin liitteen I luontotyypit Voimassaolevan tietolomakkeen ja ehdotetun päivityksen mukaiset luontotyypit Söderskärin ja Långörenin saariston Natura-alueella on esitetty taulukossa 7-1. Arviointi perustuu tietoon, joka on esitetty voimassaolevassa, toukokuussa 2002 päivitetyssä tietolomakkeessa.

30 30 Taulukko 7-1. Söderskärin ja Långörenin saariston Natura-alueella esiintyvät luontodirektiivin liitteen I luontotyypit. Taulukossa on esitetty sekä voimassaolevan tietolomakkeen että ehdotetun tietolomakkeen päivityksen (Ympäristöministeriö 2016) tiedot. * = ensisijaisesti suojeltavat luontotyypit. Luontotyyppi Tunnus Pinta-ala (ha) voimassaoleva tietolomake Pinta-ala (ha), ehdotettu päivitys (2016) Vedenalaiset hiekkasärkät ,1 0,1 Riutat ,44 Rantavallit ,01 0,01 Kivikkorannat ,04 6,04 Kasvipeitteiset merenrantakalliot ,84 78,84 Harjusaaret ,93 4,93 Ulkosaariston luodot ja saaret *Merenrantaniityt ,88 2,9 Itämeren hiekkarannat ,73 1,73 * Runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt ,1 0,1 Uudet ehdotetut luontotyypit (tietolomakepäivitys 2016): *Boreaaliset luonnonmetsät ,2 Lehdot , Luontodirektiivin liitteen II lajit Harmaahylje on ainoa luontodirektiivin liitteen II laji, joka on mainittu voimassaolevassa tietolomakkeessa. Natura-alueiden tietolomakkeiden päivityksen yhteydessä vuonna 2016 ei ole ehdotettu muutoksia luontodirektiivin liitteessä II mainittujen lajien listaan Natura-alueella Lintudirektiivin liitteen I lajit ja alueella säännöllisesti esiintyvät muuttolintulajit Lintudirektiivin liitteen I lajit ja alueella säännöllisesti lepäilevät muuttolintulajit, jotka on mainittu Natura-alueen suojeluperusteissa ovat: harmaasorsa (Anas strepera), karikukko (Arenaria interpres), räyskä (Sterna caspia), kalatiira (Sterna hirundo), lapintiira (Sterna paradisaea) ja punajalkaviklo (Tringa totanus). Natura 2000-alueiden tietolomakkeiden päivityksen yhteydessä vuonna 2016 on 16 uutta lajia ehdotettu lisättäväksi tietolomakkeelle: härkälintu (Podiceps grisegena), valkoposkihanhi (Branta leucopsis), ristisorsa (Tadorna tadorna), jouhisorsa (Anas acuta), lapasorsa (Anas clypeata), tukkasotka (Aythya fuligula), lapasotka (Aythya marila), haahka (Somateria mollissima), pilkkasiipi (Melanitta fusca), teeri (Tetrao tetrix), liro (Tringa glareola), riskilä (Cepphus grylle), keltavästäräkki (Motacilla flava), kivitasku (Oenanthe oenanthe), allihaahka (Polysticta stelleri) ja selkälokki (Larus fuscus). 7.4 Lähialueelle sijoittuvat toiminnot Ammusten raivaus on ainoa toiminto, joka voi potentiaalisesti aiheuttaa mitään huomattavia vaikutuksia Natura-alueen suojeluperusteisiin. Kiviaineksen sijoitus ja putkenlasku voivat aiheuttaa vähäisempiä vaikutuksia putkilinjan reitin välittömässä läheisyydessä, mutta vaikutukset eivät ulotu Natura-alueelle. Lyhin etäisyys Natura-alueelta NSP2 putkilinjan reitille on 12.5 km ja putkilinja sijaitsee pääosin m syvyysalueella. Lähin raivausta vaativa ammus sijaitsee noin 12,7 km etäisyydellä Natura-alueesta. Kaikki 20 km lähempänä sijaitsevat ammukset tullaan raivaamaan käyttämällä kuplaverhoja Natura-alueeseen kohdistuvien vaikutusten lieventämiseksi.

31 31 Raivausta vaativien ammusten sijoittuminen eri etäisyyksille ja niiden sisältämien räjähdeaineiden painoluokat Söderskärin ja Långörenin saariston Natura-alueen läheisyydessä on esitetty taulukossa 7-2. Ammusten raivauksen alustava aikataulu on huhtikuusta heinäkuuhun vuonna Vastaava aikataulu kiviaineksen sijoitukselle on vuoden 2018 huhtikuusta vuoden 2019 syksyyn Suomen talousvyöhykkeellä. Taulukko 7-2. Raivattavien ammusten lukumäärä (sijainti joko asennus- tai turvakäytävässä) Söderskärin ja Långörenin saariston Natura-alueen läheisyydessä. Raivattavan ammuksen räjähdemassa (kg) Etäisyys Natura-alueeseen, km ei tiedossa PERNAJANLAHTIEN JA PERNAJAN SAARISTON MERENSUOJELUALUE (FI ) 8.1 Sijainti ja yleiskuvaus Natura-alue kattaa laajoja alueita sisä-, väli- ja ulkosaaristosta Porvoon ja Loviisan välisellä alueella ja sen pinta-ala on noin 660 km 2. Natura-alueella sijaitsee kaksi yli 10 km pituista kapeaa merenlahtea Pernajanlahti ja Pieni Pernajanlahti sekä niiden edustalla olevan saaristo sisäisten aluevesien eteläiselle ulkorajalle saakka. Merenlahtien lisäksi alueella on laaja kirjo luontotyyppejä, esimerkiksi riuttoja, rannikon laguuneja ja hiekkasärkkiä. Natura-alueen itäraja on yhteydessä Itäisen Suomenlahden saaristo ja vedet Natura-alueeseen (FI ). Pernajanlahdella ja Pienellä Pernajanlahdella on rikas ja monimuotoinen kasvillisuus ja ne luokitellaan kansainvälisesti arvokkaiksi lintualueiksi (IBA), johtuen niiden merkityksestä lisääntymisalueina sekä muuttavien lintujen ruokailu- ja lepäilyalueina. Monet saariston saarista, kuten Aspskär, ovat tärkeitä merilintujen lisääntymisalueita. Alueella on myös monia tunnettuja harmaahylkeiden lepäilypaikkoja. Natura-alue sijaitsee lähimmillään 13,1 km etäisyydellä putkilinjan reitistä. Nord Stream 2 putkilinjan reitti ja lyhin etäisyys Pernajanlahtien ja Pernajan saariston Natura-alueeseen (FI ) on esitetty kuvassa 8-1.

32 32 Kuva 8-1. Nord Stream 2 putkilinjan sijainti Suomen talousvyöhykkeellä suhteessa Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualue Natura-alueeseen (kyseinen Natura-alue on merkitty vihreällä reunaviivalla). 8.2 Suojelutilanne Alue on liitetty Natura-verkostoon luonto- ja lintudirektiivien perusteella (SAC ja SPA). Naturaalueen vesialueiden, merenpohjan, vedenalaisen luonnonympäristön ja vedenlaadun suojelu on toteutettu vesilain nojalla. Natura-alueeseen kuuluvat maa-alueet on suojeltu joko luonnonsuojelulain tai maankäyttö- ja rakennuslain nojalla. Laajojen merialueiden lisäksi Naturaalueella on useita erityisiä alueita, joilla on suojeluarvoa. Tällaisia ovat mm. perustetut suojelualueet ja luonnonsuojeluohjelmien kohteet. Alueen rakentamistoimenpiteitä sekä maa-ainesten ottoa säädellään HELCOM:in suositusten nojalla. Alue on sisällytetty HELCOM:in merellisten suojelualueiden verkostoon (BSPA-alueeksi). Natura-alue on myös osa Ramsar verkostoa. 8.3 Suojeluperusteet Luontodirektiivin liitteen I luontotyypit Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualue Natura-alueen luontodirektiivin liitteen I mukaiset luontotyypit voimassaolevan tietolomakkeen ja ehdotetun päivityksen mukaisesti (Ympäristöministeriö, syyskuu 2016) on esitetty taulukossa 8-1. Arviointi perustuu tietoihin, jotka on esitetty voimassaolevassa, tammikuussa 2014 päivitetyssä tietolomakkeessa.

33 33 Taulukko 8-1. Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualue Natura-alueella Natura-alueella esiintyvät luontodirektiivin liitteen I luontotyypit. Taulukossa on esitetty sekä voimassaolevan tietolomakkeen että ehdotetun tietolomakkeen päivityksen (Ympäristöministeriö 2016) tiedot. * = ensisijaisesti suojeltavat luontotyypit. Luontotyyppi Tunnus Pinta-ala (ha) voimassaoleva tietolomake Pinta-ala (ha), ehdotettu päivitys (2016) Rannikon laguunit Riutat Rantavallit ,01 0,01 Kivikkorannat ,26 28 Kasvipeitteiset merenrantakalliot ,67 53,8 Harjusaaret ,03 35 Ulkosaariston luodot ja saaret *Merenrantaniityt Itämeren hiekkarannat ,56 15,5 Kapeat murtovesilahdet Kosteat suurruohoniityt * Jalopuumetsät ,84 2 Lehdot ,56 25 *Puustoiset suot 91D0 6,6 11 Uudet ehdotetut luontotyypit (tietolomakepäivitys 2016): Vedenalaiset hiekkasärkät Jokisuistot Laajat, matalat lahdet * Runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt Vaihettumissuot ja rantasuot Lähteet ja lähdesuot ,3 Silikaattikalliot *Boreaaliset luonnonpuumetsät * Metsäluhdat , Luontodirektiivin liitteen II lajit Harmaahylje on ainoa luontodirektiivin liitteen II laji, joka on mainittu voimassaolevassa tietolomakkeessa. Natura-alueiden tietolomakkeiden päivityksen yhteydessä vuonna 2016 täplälampikorentoa (Leucorrhinia pectoralis) ja itämerennorppaa (Pusa hispida botnica) on ehdotettu lisättäväksi uusina lajeina tietolomakkeelle Lintudirektiivin liitteen I lajit ja alueella säännöllisesti esiintyvät muuttolintulajit Lintudirektiivin liitteen I lajit ja alueella säännöllisesti lepäilevät muuttolintulajit, jotka on mainittu Natura-alueen suojeluperusteissa ovat: ruokki (Alca torda), jouhisorsa (Anas acuta), heinätavi (Anas querquedula), harmaasorsa (Anas strepera), metsähanhi (Anser fabalis), karikukko (Arenaria interpres), lapasotka (Aythya marila), pyy (Bonasa bonasia), kaulushaikara (Botaurus stellaris), huuhkaja (Bubo bubo), kehrääjä (Caprimulgus europaeus), ruskosuohaukka (Circus aeruginosus), ruisrääkkä (Crex crex), pikkujoutsen (Cygnus columbianus bewickii), laulujoutsen (Cygnus cygnus), palokärki (Dryocopus martius), peltosirkku (Emberiza hortulana), nuolihaukka (Falco subbuteo), tuulihaukka (Falco tinnunculus), kurki (Grus grus), pikkulepinkäinen (Lanius collurio), pilkkasiipi (Melanitta fusca), uivelo (Mergus albellus), mehiläishaukka (Pernis apivorus), suokukko (Philomachus pugnax), luhtahutti (Porzana porzana), räyskä (Sterna caspia), kalatiira

34 34 (Sterna hirundo), lapintiira (Sterna paradisaea), kirjokerttu (Sylvia nisoria), liro (Tringa glareola) ja punajalkaviklo (Tringa totanus). Natura 2000-alueiden tietolomakkeiden päivityksen yhteydessä vuonna 2016 on ehdotettulisättäväksi kahdeksan uutta lajia tietolomakkeelle: rastaskerttunen (Acrocephalus arundinaceus), lapasorsa (Anas clypeata), riskilä (Cepphus grylle), heinäkurppa (Gallinago media), selkälokki (Larus fuscus), pikkulokki (Larus minutus), haahka (Somateria mollissima) ja etelänkiisla (Uria aalge). 8.4 Lähialueelle sijoittuvat toiminnot Ammusten raivaus on ainoa toiminto, joka voi potentiaalisesti aiheuttaa mitään huomattavia vaikutuksia Natura-alueen suojeluperusteisiin. Kiviaineksen sijoitus ja putkenlasku voivat aiheuttaa vähäisempiä vaikutuksia putkilinjan reitin välittömässä läheisyydessä, mutta vaikutukset eivät ulotu Natura-alueelle. Kaikki 40 km lähempänä sijaitsevat ammukset tullaan raivaamaan käyttämällä kuplaverhoja Natura-alueeseen kohdistuvien vaikutusten lieventämiseksi. Lyhin etäisyys Natura-alueelta NSP2 putkilinjan reitille on 13,1 km ja putkilinja sijaitsee pääosin m syvyysalueella. Lähin raivausta vaativa ammus sijaitsee noin 14 km etäisyydellä Naturaalueesta. Raivausta vaativien ammusten sijoittuminen eri etäisyyksille ja niiden sisältämän räjähdeaineen painoluokat Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualue Natura-alueen läheisyydessä on esitetty taulukossa 8-2. Ammusten raivauksen alustava aikataulu on huhtikuusta heinäkuuhun vuonna Vastavasti aikataulu kiviaineksen sijoitukselle on vuoden 2018 huhtikuusta vuoden 2019 syksyyn Suomen talousvyöhykkeellä. Taulukko 8-2. Raivattavien ammusten lukumäärä (sijainti joko asennus- tai turvakäytävässä) Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualue Natura-alueen läheisyydessä. Raivattavan ammuksen räjähdemassa (kg) Etäisyys Natura-alueeseen, km Ei tiedossa

35 35 9. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 9.1 Luontotyyppeihin kohdistuvat vaikutukset Luvun 5 mukaan sekä kiviaineksen sijoitus että mahdollinen ammusten raivaus aiheuttavat tilapäisiä vaikutuksia meriveden laatuun merenpohjan läheisessä vesikerroksessa. Tämä vaikutus on riippuvainen mm. merenpohjan koostumuksesta. Perustuen NSP-hankkeesta saatuihin kokemuksiin, ei tilapäisten sameuspilvien odoteta ulottuvan yli 1 km etäisyydelle putkilinjan reitistä. Käyttövaiheessa ei ympäristöön eikä suojelualueisiin kohdistu mitään merkittävää vaikutusta. Merenpohjalla olevat putkilinjat voivat aiheuttaa vähäisiä paikallisia vaikutuksia, jotka ovat yhteydessä hydrografisiin olosuhteisiin. Tällä tarkoitetaan lähinnä putkilinjan välittömässä läheisyydessä tapahtuvia virtauksia, joihin voi tietyissä tapauksissa kohdistua vähäisiä muutoksia. Tällä ei kuitenkaan arvioida olevan mitään vaikutusta Natura-alueeseen, johtuen etäisyydestä suhteessa putkilinjan reittiin. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että vaikutusten arvioidaan olevan merkityksettömiä johtuen Natura-alueen ja hankealueen välisestä etäisyydestä (pienin etäisyys 9,8 km). Vedenlaatuun ja vedenalaisiin luontotyyppeihin kohdistuvien, hankkeesta aiheutuvien, vaikutusten ei arvioida ulottuvan Natura-alueelle. 9.2 Luontodirektiivin liitteen II lajeihin kohdistuvat vaikutukset Kaikkia Natura-alueita koskeva hylkeiden yleisarviointi Ammusten raivauksesta aiheutuvan vedenalaisen melun etenemistä on mallinnettu Suomessa (Ramboll 2016a). Tähän tutkimukseen perustuen Sveegaard ym. (2017) arvioivat niiden vyöhykkeiden laajuutta, joiden sisäpuolella hylkeille aiheutuvan tilapäisen tai pysyvän kuulonaleneman riski kasvaa. Tässä Natura-arvioinnin tarveharkinnassa vaikutukset arvioidaan pahimman mahdollisen tilanteen mukaan. Tällä tarkoitetaan PTS- ja TTS-vyöhykkeiden suurinta arvioitua laajuutta mallinnetuilla alueilla (alueet M1-M4, katso Ramboll 2016a). Mallinnuksessa laajimmat alueet muodostuivat hydrografialtaan talvisissa olosuhteissa kun lähtötietoina käytettiin kyseisellä mallinnusalueella Nord Stream -hankkeen yhteydessä mitattuja maksimaalisia ammusten raivauksesta aiheutuneita äänenpainetasoja (Ramboll 2016a, Ramboll 2017b). Hylkeisiin kohdistuvia vaikutuksia arvioitiin lisäksi sen oletuksen mukaan, että NSP2- hankkeessa käytetään useita lieventämistoimenpiteitä (merinisäkästarkkailijat, passiivinen akustinen tarkkailu, hyljekarkottimet). Nord Stream 2 tulee käyttämään kuplaverhoja lisälieventämistoimenpiteenä tiettyjen ammusten räjäytyksissä. Kuplaverhoja käytetään yhdelle ammukselle Tammisaaren ja Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden merensuojelualueesta etelään ja 12 ammukselle, jotka sijoittuvat putkilinjan kilometrikohdasta 60 itään. Kyseessä olevien ammusten osalta kuplaverhojen käytön tarkoituksena on lieventää Itämerennorpan itäiselle Suomenlahdelle keskittyvään osapopulaatioon kohdistuvia vaikutuksia. Harmaahylje on mainittu kaikkien tämän tarveharkinnan Natura-alueiden suojeluperusteissa. Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualueen Natura-alueen päivitetyissä suojeluperusteissa on mainittu sekä harmaahylje että itämerennorppa. Natura-alueiden tietolomakkeiden perusteella hylkeiden runsaus vaihtelee näillä alueilla. Harmaahylkeiden runsaus vaihtelee tässä tarveharkinnassa mainituilla Natura-alueilla noin yksilön välillä. Sen sijaan norppien runsaudesta ei ole kattavaa tietoa ja laji on merkitty hyvin harvalukuiseksi Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualue Natura-alueella. Viime vuosina harmaahylkeiden runsaus on yleisesti kasvanut Itämerellä ja populaatio on hyvässä tilassa. Harmaahyljettä ei ole mainittu viimeisimmässä Suomea koskevassa uhanalaisarvioinnissa (Liukko ym. 2016). Vuonna 2016 tehtyjen lentolaskentojen perusteella harmaahylkeiden kokonaismäärä oli Suomenlahdella noin yksilöä, joista noin 645 havaittiin Suomen alueella (Luonnonvarakeskus 2016). Suomenlahdella harmaahylkeen metsästyskiintiö oli vuonna 2016

36 yksilöä (Suomen riistakeskus 2016, Itämerennorpan runsaus Suomenlahdella (itäiset alueet) voi olla vakavasti vähenemässä luvulla ja vuonna 2011 tehtyjen arvioiden perusteella populaation koko olisi karkeasti arvioiden vain noin yksilöä Suomenlahden itäosissa (HELCOM 2016). Suomessa laji on silmälläpidettävä (Liukko ym. 2016). Kuvassa 9-1 on esitetty harmaahylkeen (ylempi kuva) ja itämerennorpan (alempi kuva) esiintymistiheys GPS-paikannettujen hylkeiden havaitsemispaikkojen määränä ruudukon ruutua kohti (38 GPS-merkittyä harmaahyljettä ja noin 37 norppaa). On huomioitava, että levinneisyysruudukko ei kuvaa koko populaation levinneisyyttä ja se painottuu alueisiin, joissa hylkeitä on merkitty. Siksi sitä voidaan käyttää vain suuntaa-antavana yleiskatsauksena Itämeren hylkeiden alueellisesta jakaumasta. Luvussa 3.2 on todettu, että jos hanke todennäköisesti aiheuttaa merkittäviä kielteisiä vaikutuksia Natura 2000-alueen ekologisiin arvoihin, on hankkeesta vastaavan arvioitava hankkeen vaikutukset Natura-alueisiin. Myös yleistasoisia kriteereitä merkittävistä kielteisistä vaikutuksista sekä vaikutusten aiheuttamista luonnonarvojen heikkenemisestä on mainittu. Kaikki nämä kriteerit heijastavat pitkälti pitkäkestoisia haitallisia vaikutuksia, jotka heikentävät kohteena olevan Natura-alueen luonnonarvoja.

37 37 Kuva 9-1. Harmaahylkeiden (ylempi kuva) ja itämerennorpan (alempi kuva) alueellinen jakauma perustuen telemetriatietoihin (esitetty GPS-merkittyjen hylkeiden havaitsemispaikkojen määränä ruutua kohti, Lähde: HELCOM BALSAM Seal). Suomessa sijaitsevat Naturaalueet, jotka on sisällytetty, joko Natura-arviointiin tai Natura-arvioinnin tarveharkintaan NSP2-hankkeen luvitusprosessissa on korostettu sinisellä reunaviivalla.

38 Tammisaaren ja Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden merensuojelualue Luontodirektiivin liitteen II lajeista harmaahylje on ainoa hyljelaji, joka on mainittu voimassa olevassa Natura-alueen tietolomakkeessa. Päivitetyssä tietolomakkeessa harmaahyljepopulaation runsaus vaihtelee noin 0-40 yksilön välillä, mutta aineiston laatu on tietolomakkeessa arvioitu heikoksi. Tällä tarkoitetaan, että populaatiokoko perustuu karkeaan arvioon ja sisältää epävarmuuksia. Viimeisimpien tutkimusten perusteella NSP2 putkilinjan Suomen osuudella 50 km säteellä Naturaalueesta asennus- ja käytävässä on tunnistettu noin 51 ammusta, joiden räjähdysaineen paino vaihtelee kg välillä (Taulukko 6-2). Lähin ammus sijaitsee 18,2 km etäisyydellä Naturaalueesta ja sen sisältämän räjähdeaineen paino on 17 kg (Kuva 9-2). Lähes samalla etäisyydellä sijaitsee 300 kg ammus, joka on suunniteltu raivattavaksi kuplaverhoja käyttäen, jotta Naturaalueeseen kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia voidaan vähentää. Suurin ammus (räjähdeaineen paino 795 kg) sijaitsee 27 km etäisyydellä Natura-alueesta. Natura-aluetta lähinnä olevalla alueella tehtyyn vedenalaisen melun etenemisen mallinnukseen perustuen (M4-alue, kuvan 9-2 vasen reuna, ks. tarkemmin Sveegaard ym. 2017) ammusten raivauksesta aiheutuvan TTS-vyöhykkeen maksimilaajuus on km eikä vyöhyke ulotu Natura-alueelle (Kuva 9-2). M3-alueella tehdyssä mallinnuksessa TTS-vyöhyke on laajempi, mutta sekään ei ulotu Natura-alueelle (Kuva 9-2, oikea reuna). Perustuen tunnistettujen ammusten sijainteihin sekä niiden sisältämän räjähdeaineen painoon, kahden suurimman ammuksen (300 kg 18,2 km etäisyydellä ja 240 kg 19,1 km etäisyydellä) raivauksesta aiheutuva TTS-vyöhyke voi ulottua Natura-alueen sisäpuolelle, mutta näiden PTSvyöhyke ei ulotu Natura-alueelle. Vesilupahakemusta varten tehdy ammuskohtaisen tarkastelun perusteella em. 300 kg ammuksen PTS-vyöhyke yltää lähimmillään 3,1 km etäisyydelle Naturaalueesta ja 240 kg ammuksen PTS-vyöhyke lähimmillään 5,2 km etäisyydelle (ACRB, 2017). Lähimpänä sijaitsevan 300 kg ammuksen raivauksessa käytetään kuplaverhoa, joka vähentää PTS- ja TTS-vyöhykkeiden laajuutta merkittävästi.

39 39 Kuva 9-2. Mallinnettujen ammusten M4 (vasen alakulma) PTS- ja TTS-vyöhykkeiden maksimaalinen laajuus lähellä Tammisaaren ja Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden merensuojelualueen Natura-aluetta (korostettu mustalla viivalla). Lisäksi kuvassa on esitetty Kallbådanin edustalle tehtyjen mallinnusten alkuperäiset tulokset sekä PTSalueiden laajuus käytettäessä kuplaverhoja. Ammukset, jotka tullaan raivaamaan käyttäen kuplaverhoja on merkitty x-kirjaimella. Natura-alueella räjäytysten aikana oleskeleviin harmaahylkeisiin ei kohdistu pysyviä vaikutuksia, koska PTS-vyöhykkeet tai vyöhyke, jonka sisäpuolella riski painevammoille kasvaa eivät ulotu Natura-alueelle. Sveegaardin ym. (2017) selvityksen mukaan harmaahylkeitä esiintyy kaikkialla Suomenlahdella. Saatavilla olevan tiedon pohjalta ei ole mahdollista arvioida niiden yksilöiden lukumäärää, joihin saattaa kohdistua vaikutuksia NSP2-putkilinjan varrella. Näin ollen esimerkiksi hylkeisiin, jotka ovat etsimässä ravintoa Natura-alueen ulkopuolella yli 5 km etäisyydellä alueesta räjäytysten aikana, voi kohdistua melusta aiheutuvia vaikutuksia. Hyljekarkottimet vähentävät tehokkaasti painevammojen riskiä. Tämä johtuu siitä, että hyljekarkottimet ovat tehokkaita noin 1,3 km etäisyydelle asti. Hylkeet reagoivat näihin laitteisiin viettämällä enemmän aikaa vedenpinnan yläpuolella. Tämä käyttäytymisvaste antaa huomattavaa suojaa hylkeille räjäytyksiä kohtaan. Pysyvän kuulonalenemisen riskin osalta on arvioitu, että hyljekarkottimet vähentävät kuulokynnyksen muutokselle altistuvien eläinten määrää vaikutusalueella ja pienentävät siten pysyvien kuulonalenemien keskimääräistä vakavuusastetta. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että kaikilla vaikutusalueella olevilla hylkeillä, jotka ovat räjäytyshetkellä vedenpinnan alapuolella, on riski saada pysyvä- tai tilapäinen kuulonalenema riippuen etäisyydestä räjäytyskohtaan. Kuplaverhon käytöllä voidaan pienentää PTS-vyöhykkeen pinta-alaa noin % riippuen mm. ammuksen koosta (ACRB 2017, Ramboll 2017a). Kuplaverhon käyttö pienentää myös merkittävästi pinta-alaa, jonka sisäpuolella voi aiheutua painevammoja. Ammuskohtaisen arvioinnin perusteella (ARCB 2017) vyöhyke, jonka sisäpuolella hylkeet voivat altistua vakaville,

40 40 jopa kuolemaan johtaville, painevammoille, voi olla laajuudeltaan noin 210 m räjäytettäessä 300 kg ammusta, kuplaverhoja käytettäessä. Kuplaverhojen käyttö lähimpien 300 kg ammusten raivauksessa vähentää siten sekä painevammojen että pysyvän kuulonaleneman vyöhykkeen laajuutta. Lisäksi hyljekarkottimet ovat erittäin tehokkaita muutamasta sadasta metristä reilun 1 km etäisyydelle, jolloin hylkeiden riski saada pysyviä vaurioita on erittäin alhainen. Näihin arvioihin perustuen merkittävyys (painevammat, pysyvä kuulonalenema) arvioidaan yksilötasolla vähäiseksi. Suomenlahdella harmaahylkeiden populaatiokoko on kasvussa ja populaation tila on arvioitu hyväksi. On todennäköistä, että vain muutamiin Natura-alueen ulkopuolella oleskeleviin yksilöihin voi kohdistua vaikutuksia ja siten merkittävyyden arvioidaan olevan populaatiotasolla enintään vähäinen. Natura-alueen sisällä tai ulkopuolella oleskelevat hylkeet voivat altistua tilapäiselle kuulokynnyksen muutokselle, koska TTS-vyöhyke voi olla laaja ja se ulottuu hyljekarkottimien vaikutusalueen ulkopuolelle. Hyljekarkottimien käyttö ei siten pienennä riskiä sille, että harmaahylkeet saavat tilapäisen kuulonaleneman, ja siten lieventämistoimenpiteet eivät muuta arvioitavan vaikutuksen merkittävyyttä. Hylkeiden herkkyys tilapäiselle kuulonalenemalle sekä muutoksen suuruus arvioidaan pieneksi sekä yksilö- että populaatiotasolla, johtuen vaikutusten lyhytkestoisesta luonteesta sekä populaation hyvästä tilasta. Todennäköisesti vain muutama yksilö voi saada tilapäisen kuulonaleneman oireita. Vaikutuksen merkittävyys arvioidaan populaatiotasolla merkityksettömäksi/vähäiseksi. Myös käyttäytymiseen kohdistuvat vaikutukset (häirintä), jotka aiheutuvat lyhyistä melupiikeistä, ovat mahdollisia. Tällaisia ovat mm. lihasten tahattoman supistumisen aiheuttama pelästymisrefleksi tai esim. eläimen senhetkisten toimien lyhyt keskeytyminen. Merkittävyyden ei arvioida olevan enempää kuin merkityksetön/vähäinen. Kielteisiä vaikutuksia voidaan havaita ainoastaan rakentamisen (ammusten raivaus) aikana. Arvioinnin tulokset perustuvat harmaahylkeiden runsausarvioihin Natura-alueella sekä harmaahyljepopulaation yleiseen hyvään tilaan Suomenlahdella. Kun otetaan huomioon harmaahylkeiden runsaus sekä populaation tila, voidaan johtopäätösten arvioida olevan luotettavia. Harmaahylkeet ovat melko paikkauskollisia ja kokoontuvat alueelle lisääntymään, karvanvaihtoon sekä lepäilemään. Hylkeet ovat siten luultavasti runsaslukuisempia Natura-alueen sisällä kuin aluetta ympäröivillä alueilla. Luontoarvojen heikentymistä kuvaavat kriteerit on esitelty luvussa Nämä kriteerit liittyvät esimerkiksi kyseessä olevan lajin suojelun tason heikentymiseen tai alueen ympäristöolojen/habitaattien pitkäaikaiseen heikkenemiseen siten että alue ei jatkossa voi tarjota lajille vakaita elinoloja, jotka mahdollistavat mm. lisääntymisen. Verrattaessa luvun kriteerejä tämän arvioinnin tuloksiin, voidaan johtopäätöksenä todeta, että ammusten raivauksesta aiheutuva vedenalainen melu ei aiheuta merkittäviä kielteisiä vaikutuksia harmaahylkeisiin Natura-alueella tai alueen lähiympäristössä eikä alueen suojeluarvo näin ollen heikenny. Muut liitteen II lajit Harmaahylkeen lisäksi kaikki muut alueen suojeluarvoina mainitut lajit ovat selkärangattomia lajeja, joiden habitaatit ovat pieniä ja hyvin paikallisia ja joiden esiintyminen alueella riippuu rannikkovyöhykkeen elinympäristöjen laadusta. NSP2-hankkeella ei ole mitään vaikutusta näihin lajeihin Söderskärin ja Långörenin saaristo Luontodirektiivin liitteen II lajeista harmaahylje on ainoa hyljelaji, joka on mainittu voimassa olevassa Natura-alueen tietolomakkeessa.

41 41 Päivitetyssä tietolomakkeessa harmaahyljepopulaation runsaus vaihtelee noin yksilön välillä. Aineiston laatu on tietolomakkeessa arvioitu hyväksi. Tällä tarkoitetaan, että populaatiokoon arvio perustuu esimerkiksi tutkimukseen. Tuoreimmat tutkimukset osoittavat, että NSP2 putkilinjan Suomen osuudella 50 km säteellä Natura-alueesta asennus- tai turvakäytävässä on noin 33 ammusta, joiden räjähdeaineen paino vaihtelee noin kg välillä (Taulukko 7-2). Lähin ammus sijaitsee 13 km etäisyydellä Naturaalueesta ja sen räjähdeaineen määrä on vain 5 kg. Kaikki ammukset 20 km säteellä Naturaalueesta on tarkoitus raivata kuplaverhon kanssa. Natura-aluetta lähinnä olevalla alueella tehtyyn vedenalaisen melun etenemisen alkuperäiseen mallinnukseen perustuen (M2-alue, kuvan 9-3 vasemman puoleinen mallinnus, ks. tarkemmin Sveegaard ym. 2017) ammusten raivauksesta aiheutuvan TTS-vyöhykkeen maksimilaajuus on noin 12 km pohjoiseen eikä vyöhyke ulotu Natura-alueelle. Perustuen tunnistettujen ammusten sijainteihin sekä niiden sisältämän räjähdeaineen painoon, niiden TTS- ja PTS-vyöhykkeet eivät ole suurempia tai ulotu lähemmäksi Natura-aluetta kuin mitä mallinnettiin M2-alueella, kun lisälievennysmenetelmänä käytetään kuplaverhoa. Kuvassa 9-3 on esitetty Natura-alueen läheisyydessä olevan isoimman ammuksen (180 kg) PTS-vyöhykkeen laajuus kuplaverhon kanssa ja ilman. Kuva 9-3. Alun perin mallinnettujen ammusten M1 (oikeanpuoleinen, pienempi alue) ja M2 (vasemmanpuoleinen, isompi alue) PTS- ja TTS-vyöhykkeiden maksimaalinen laajuus lähellä Söderskärin ja Långörenin saariston Natura-aluetta (korostettu mustalla viivalla) sekä tunnistettujen ammusten räjähdeainemäärä (kg) ja sijainti. Kuvassa on lisäksi esitetty mallinnetut PTS-vyöhykkeet kahdelle tunnistetulle ammukselle, joista toinen on 180 kg (lännessä) ja toinen 75 kg (idässä). Näiden ammusten räjäytyksestä aiheutuva PTS-vyöhyke on mallinnettu ilman kuplaverhojen käyttöä (vaaleansininen alue) sekä kun käytetään kuplaverhoja (musta viiva). Ammukset, jotka tullaan raivaakaan kuplaverhoja käyttäen on merkitty x-kirjaimella.

42 42 Johtopäätökset ammusten raivauksen synnyttämän melun aiheuttamista vaikutuksista ovat suurelta osin samanlaisia kuin edellisessä luvussa (Luku 9.2.2) on kuvattu. Erojakin kuitenkin esiintyy. Päivitetyn tietolomakkeen tietojen mukaan harmaahylkeet ovat runsaslukuisempia verrattuna Tammisaaren ja Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden merensuojelualue Naturaalueeseen. Ammusten osalta voidaan todeta, että niiden räjähdemäärä on melko pieni ja ammusten kokonaismäärä pienempi verrattuna alueisiin, jotka ovat lähellä Tammisaaren ja Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden merensuojelualuetta. Useiden ammusten raivauksessa tällä alueella tullaan käyttämään kuplaverhoja lisälievennystoimenpiteenä. Kuplaverhot pienentävät tehokkaasti vaikutusalueen kokoa pysyvien vaikutusten osalta. Kuplaverhojen vaikutusta on kuvattu edellisessä luvussa. Koska kuplaverhot vaimentavat melua, tulee myös TTS-vyöhykkeen koko pienenemään. Natura-alueen sisäpuolella oleskeleviin harmaahylkeisiin ei kohdistu räjäytystenaikaisia meluvaikutuksia, koska TTS- ja PTS-vyöhykkeet eivät mallinnuksen perusteella ulotu Naturaalueelle. Vaikutusalueiden odotetaan jäävän melko pieniksi, koska ammusten räjähdeainemäärä on valtaosassa ammuksia alhainen vaihdellen välillä 0-50 kg. Ainoastaan kaksi ammusta on suurempia kuin 100 kg (suurin ammus 180 kg). Lisäksi kaikki ammukset 20 km säteellä Naturaalueesta raivataan käyttämällä kuplaverhoja. Kuten edellä on todettu, niiden yksilöiden lukumäärää, joihin saattaa kohdistua vaikutuksia NSP2-putkilinjan varrella, ei voida varmuudella arvioida. Näin ollen esimerkiksi Natura-alueen ulkopuolelta ravintoa etsiviin hylkeisiin voi kohdistua melusta aiheutuvia vaikutuksia. Kuplaverhojen käyttö ammusten raivauksesta pienentää vaikutusalueita merkittävsti. Hyljekarkottimien vaikutus on samanlainen kuin luvussa on kuvattu. Hyljekarkottimet vähentävät tehokkaasti painevammojen riskiä. Laitteet vähentävät myös niiden eläinten määrää vaikutusalueella, joilla on riski altistua pysyvälle kuulonalenemalle sekä pienentävät pysyvien kuulonalenemien keskimääräistä vakavuusastetta. Vaikutusten merkittävyyden (painevammat, pysyvä kuulonalenema, yksilö- ja populaatiotaso) arvioidaan olevan samalla tasolla kuin luvussa on esitetty, vähäinen yksilötasolla ja merkityksetön/vähäinen populaatiotasolla. Tätä johtopäätöstä tukee harmaahyljepopulaation hyvä tila Suomenlahdella. Vaikka vaikutusalueella voi olla enemmän altistuvia eläimiä (johtuen eläimien suuremmasta runsaudesta Natura-alueella ja luultavasti alueen ympäristössä), on ammusten määrä ja koko melko pieni. Näin ollen vaikutusalueet jäävät pienemmiksi kuten myös räjähdysten kokonaismäärä. Johtopäätökset liittyen tilapäisen kuulonaleneman vaikutuksiin eläimille, jotka ovat Natura-alueen ulkopuolella ovat myös samanlaisia kuin edellä luvussa on arvioitu. Vain muutamiin yksilöihin arvioidaan kohdistuvan vaikutuksia. Lisäksi vaikutukset ovat lyhytaikaisia ja populaatio on hyvässä tilassa ja siten merkittävyyden arvioidaan olevan populaatiotasolla merkityksetön/vähäinen. Käyttäytymisvasteisiin liittyvät johtopäätökset vaikutuksen merkittävyydestä ovat myös samalla tasolla kuin luvussa on arvioitu, ei enempää kuin vähäinen. Arvioinnin tulokset perustuvat harmaahylkeiden runsausarvioihin Natura-alueella sekä harmaahyljepopulaation yleiseen hyvään tilaan Suomenlahdella. Kun otetaan huomioon harmaahylkeiden runsaus sekä populaation tila, voidaan johtopäätösten arvioida olevan luotettavia. Harmaahylkeet ovat melko paikkauskollisia ja kokoontuvat alueelle lisääntymään, karvanvaihtoon sekä lepäilemään. Hylkeet ovat siten luultavasti runsaslukuisempia Natura-alueen sisällä kuin aluetta ympäröivillä alueilla. Eläimiin, jotka ovat Natura-alueen sisäpuolella, ei kohdistu ammusten raivauksen aiheuttaman vedenalaisen melun vaikutuksia. Luontoarvojen heikentymistä kuvaavat kriteerit on esitelty luvussa Nämä kriteerit liittyvät esimerkiksi kyseessä olevan lajin suojelun tason heikentymiseen tai alueen ympäristöolojen/habitaattien pitkäaikaiseen heikkenemiseen siten että alue ei jatkossa voi tarjota

43 43 lajille vakaita elinoloja, jotka mahdollistavat mm. lisääntymisen. Verrattaessa luvun kriteerejä tämän arvioinnin tuloksiin, voidaan johtopäätöksenä todeta, että ammusten raivauksesta aiheutuva vedenalainen melu ei aiheuta merkittäviä kielteisiä vaikutuksia harmaahylkeisiin Söderskärin ja Långörenin saariston Natura-alueella tai alueen lähiympäristössä eikä alueen suojeluarvo näin ollen heikenny Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualue Harmaahylje on ainoa liitteen II hyljelaji, joka on mainittu voimassa olevassa Natura-alueen tietolomakkeessa. Natura-alueiden tietolomakkeiden päivityksen yhteydessä vuonna 2016 on Itämerennorppaa ehdotettu uutena lajina tietolomakkeelle. Päivitetyssä tietolomakkeessa harmaahyljepopulaation runsaus vaihtelee noin 0-20 yksilön välillä ja norppa on luokiteltu erittäin harvalukuiseksi Natura-alueella. Aineiston laatu on tietolomakkeessa arvioitu kohtalaiseksi. Tällä tarkoitetaan, että populaatiokoon arvio perustuu rajoitettuun tietomäärään ja esimerkiksi ekstrapolointiin sisältäen siten epävarmuutta. Tuoreimmat tutkimukset osoittavat, että NSP2 putkilinjan Suomen osuudella 50 km säteellä Natura-alueesta asennus- tai turvakäytävässä on noin 21 ammusta, joiden räjähdeaineen paino vaihtelee noin kg välillä (Taulukko 8-2). Lähin ammus (räjähdeaineen paino 75 kg) sijaitsee 14 km etäisyydellä Natura-alueesta. Natura-aluetta lähinnä olevalla alueella tehtyyn vedenalaisen melun etenemisen mallinnukseen perustuen (M1-alue, Sveegaard ym. 2017) ammusten raivauksesta aiheutuvan TTS-vyöhykkeen maksimilaajuus, mikäli kuplaverhoja ei käytettäisi lieventämistoimenpiteenä, on noin 10 km pohjoiseen eikä vyöhyke ulotu Natura-alueelle (Kuva 9-4). Perustuen tunnistettujen ammusten sisältämän räjähdeaineen vähäiseen määrään, mahdollisesta ammusten raivauksesta aiheutuvat TTS- ja PTS-vyöhykkeet eivät ulotu Natura-alueelle tai alueen välittömään läheisyyteen. Lisäksi kaikki ammukset, jotka sijaitsevat 40 km etäisyydellä Natura-alueesta raivataan käyttämällä kuplaverhoja lisälievennystoimenpiteenä, jotta Itämerennorpan Suomenlahden osapopulaatioon kohdistuvat vaikutukset saataisiin minimoitua. Kuplaverhot voivat pienentää PTS-vyöhykkeen pinta-alaa noin %, mikä on merkittävä vaikutuksia lieventävä tekijä (ACRB 2017, Ramboll 2017).

44 44 Kuva 9-4. PTS- ja TTS-vyöhykkeiden maksimaalinen laajuus mallinnusalueella M1 lähellä Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualue Natura-aluetta (korostettu mustalla viivalla). Lisäksi kuvassa on esitetty PTS-alueen laajuus lähimmän 75 kg painavan ammuksen osalta ilman kuplaverhoa sekä kuplaverhoa käytettäessä. Kuvassa on lisäksi esitetty tunnistettujen ammusten räjähdeainemäärä (kg) ja sijainti. Ammukset, jotka on määrä räjäyttää käyttämällä kuplaverhoja on merkitty x-kirjaimella. Natura-alueella räjäytysten aikana oleskeleviin harmaahylkeisiin tai norppiin ei kohdistu vaikutuksia, koska TTS- ja PTS-vyöhykkeet eivät ulotu Natura-alueen sisäpuolelle tai alueen välittömään läheisyyteen. Johtopäätökset ammusten raivauksen synnyttämän melun aiheuttamista vaikutuksista ovat suurelta osin samanlaisia kuin edellisissä luvuissa (Luku ja 9.2.3) on kuvattu, mutta myös pieniä eroavaisuuksia esiintyy. Päivitettyyn tietolomakkeeseen perustuen harmaahylkeiden määrä alueella on melko pieni ja norpat ovat hyvin harvalukuisia. Natura-alue on tähän tarveharkintaan sisällytetyistä alueista ainoa, jossa norppa on mainittu suojeluperusteena. Tunnistettujen ammusten räjähdeainemäärä ja kokonaislukumäärä on myös todettu alhaiseksi ja lisäksi kaikki ammukset, jotka on havaittu putkilinjan itäisissä osissa raivataan käyttämällä kuplaverhoja, jotka merkittävästi penentävät vaikutusalueita (painevammat, PTS ja TTS) ja siten riskiä, että yksikään hylje tulisi saamaan melusta aiheutuvia vammoja. Räjäytyksen aikana Natura-alueen ulkopuolella oleviin harmaahylkeisiin kohdistuvien vaikutusten merkittävyys (painevammat, PTS, TTS, käyttäytyminen; yksilö- ja populaatiotaso) on samalla tasolla tai vähäisempiä kuin luvussa on arvioitu. Tämä perustuu siihen, että alueen harmaahyljemäärät ovat samalla tasolla tai alhaisempia kuin Tammisaaren Natura-alueella,

NORD STREAM 2 NATURA-ARVIOINNIN TARVEHARKINTA: ITÄISEN SUOMENLAHDEN SAARISTO JA VEDET (FI )

NORD STREAM 2 NATURA-ARVIOINNIN TARVEHARKINTA: ITÄISEN SUOMENLAHDEN SAARISTO JA VEDET (FI ) Vastaanottaja Nord Stream 2 Asiakirjan tyyppi Natura-arvioinnin tarveharkinta Päiväys 4.9.2017 Asiakirjan numero: NORD STREAM 2 NATURA-ARVIOINNIN TARVEHARKINTA: ITÄISEN SUOMENLAHDEN SAARISTO JA VEDET (FI0408001)

Lisätiedot

NORD STREAM 2 NATURA-ARVIOINTI NATURA-ALUEESTA KALLBÅDANIN LUODOT JA VESIALUE

NORD STREAM 2 NATURA-ARVIOINTI NATURA-ALUEESTA KALLBÅDANIN LUODOT JA VESIALUE Vastaanottaja Nord Stream 2 Asiakirjan tyyppi Natura-arviointi Päiväys 5. syyskuuta 2017 Asiakirjan numero: NORD STREAM 2 NATURA-ARVIOINTI NATURA-ALUEESTA KALLBÅDANIN LUODOT JA VESIALUE (FI0100089) NORD

Lisätiedot

ELY-keskuksen näkökulma pohjavedenoton luontovaikutusten arviointiin

ELY-keskuksen näkökulma pohjavedenoton luontovaikutusten arviointiin ELY-keskuksen näkökulma pohjavedenoton luontovaikutusten arviointiin Ilpo Huolman Uudenmaan ELY-keskus Vedenottolupaseminaari 3.11.2016 Pohjavesiin liittyvät luonnonarvot Pohjavesistä suoraan riippuvaisia

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (6) Kaupunginhallitus Ryj/

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (6) Kaupunginhallitus Ryj/ Helsingin kaupunki Esityslista 21/2017 1 (6) 2 Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Nord Stream 2 -maakaasuputkihankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta ja koko

Lisätiedot

W-PE-EIA-PFI-NEW-800-ANSWERFI-01

W-PE-EIA-PFI-NEW-800-ANSWERFI-01 Page 1 of 11 Nord Stream 2 Vastaus YVA-yhteysviranomaisen lausuntoon Asiakirjan tekijä Enrica De Luca Tarkastaja Enrica De Luca Hyväksyjä Tore Granskog W-PE-EIA-PFI-NEW-800-ANSWERFI-01 Versio Päiväys Kuvaus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/ (6) Ympäristölautakunta Ysp/

Helsingin kaupunki Esityslista 8/ (6) Ympäristölautakunta Ysp/ Helsingin kaupunki Esityslista 8/2017 1 (6) Asia tulisi käsitellä 9.5.2017 kokouksessa 4 Ympäristölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Nord Stream 2 -maakaasuputkihankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta

Lisätiedot

Natura-arvioinnin sisällöt

Natura-arvioinnin sisällöt Natura-arviointi -hankkeen päätösseminaari, 1.12.2015, Rovaniemi Erikoissuunnittelija Kristiina Hoikka Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kristiina.hoikka@ely-keskus.fi Natura-arvioinnin tarkoitus

Lisätiedot

NORD STREAM 2 LAUSUNTO PUTKILINJAN POISTAMISEN YMPÄRISTÖ- VAIKUTUKSISTA SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ. Laadittu vastaanottajalle Nord Stream 2 AG

NORD STREAM 2 LAUSUNTO PUTKILINJAN POISTAMISEN YMPÄRISTÖ- VAIKUTUKSISTA SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ. Laadittu vastaanottajalle Nord Stream 2 AG Laadittu vastaanottajalle Nord Stream 2 AG Päivämäärä 18.9.2017 Asiakirjan numero NORD STREAM 2 LAUSUNTO PUTKILINJAN POISTAMISEN YMPÄRISTÖ- VAIKUTUKSISTA SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ NORD STREAM 2 LAUSUNTO

Lisätiedot

Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen Suomen talousvyöhykkeellä

Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen Suomen talousvyöhykkeellä Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen Suomen talousvyöhykkeellä Nord Stream -putkilinjajärjestelmä koostuu kahdesta rinnakkaisesta kaasuputkilinjasta. Kumpikin putkilinja on suunniteltu toimimaan

Lisätiedot

Natura-2000 ohjelman huomioon ottaminen erilaisissa hankkeissa ja kaavoituksessa. Esko Gustafsson

Natura-2000 ohjelman huomioon ottaminen erilaisissa hankkeissa ja kaavoituksessa. Esko Gustafsson Natura-2000 ohjelman huomioon ottaminen erilaisissa hankkeissa ja kaavoituksessa Esko Gustafsson Natura 2000 ohjelma Taustalla luontodirektiivin määräykset Kohteet luontodirektiivin mukaisia (erityisten

Lisätiedot

Luonnonsuojelulain 65 :n mukainen lausunto Murtotuulen tuulivoimapuiston Natura-arvioinnista, Posio

Luonnonsuojelulain 65 :n mukainen lausunto Murtotuulen tuulivoimapuiston Natura-arvioinnista, Posio Lausunto LAPELY/10/07.04/2012 8.11.2013 Taaleritehdas Oy Tamiir Fareed Tapionkatu 4 A 11 40400 Jyväskylä Luonnonsuojelulain 65 :n mukainen lausunto Murtotuulen tuulivoimapuiston Natura-arvioinnista, Posio

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (9) Kaupunginhallitus Ryj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (9) Kaupunginhallitus Ryj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2017 1 (9) 619 Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Nord Stream 2 -maakaasuputkihankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta ja koko

Lisätiedot

VAIKUTUSTEN ARVIOIMINEN POHJAVEDENOTTOHANKKEISSA

VAIKUTUSTEN ARVIOIMINEN POHJAVEDENOTTOHANKKEISSA VAIKUTUSTEN ARVIOIMINEN POHJAVEDENOTTOHANKKEISSA Suomen Vesiyhdistyksen pohjavesijaoston teemailtapäivä 6.9.2018 Johtava pohjavesiasiantuntija Jaana Mäki-Torkko, Ramboll Finland Oy POHJAVESIVAIKUTUSTEN

Lisätiedot

Luku 7. Ympäristövaikutusten arvioinnin kuvaus

Luku 7. Ympäristövaikutusten arvioinnin kuvaus Luku 7 Ympäristövaikutusten arvioinnin kuvaus Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 7 369 7 Ympäristövaikutusten arvioinnin kuvaus Tässä luvussa kuvataan ympäristövaikutusten arviointityön taustaa

Lisätiedot

Luku 13. Puutteet ja epävarmuustekijät FIN

Luku 13. Puutteet ja epävarmuustekijät FIN Luku 13 Puutteet ja epävarmuustekijät Sisällysluettelo Sivu 13 Puutteet ja epävarmuustekijät 1711 13.1 Johdanto 1711 13.2 Epävarmuus ja ennusteet 1711 13.3 Puutteellisten tietojen käsittely 1712 13.4

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskus LIITE 3

Uudenmaan ELY-keskus LIITE 3 Hamina, kaupunginhallitus ja ympäristölautakunta Arviointiohjelmassa on tuotu esille Nord Stream -laajennushanke sijait- YVA -asetuksen edellyttämät tiedot. see Haminan ja Virolahden osalta kauempana etelässä

Lisätiedot

NORD STREAM 2 LAUSUNTO TYNNYRIARVIOIDEN TARPEELLISUUDESTA LUPAHAKEMUSTA VARTEN

NORD STREAM 2 LAUSUNTO TYNNYRIARVIOIDEN TARPEELLISUUDESTA LUPAHAKEMUSTA VARTEN Laadittu vastaanottajalle Nord Stream 2 Asiakirjan tyyppi Lausunto Päivämäärä 05.9.2017 Asiakirjan numero NORD STREAM 2 LAUSUNTO TYNNYRIARVIOIDEN TARPEELLISUUDESTA LUPAHAKEMUSTA VARTEN NORD STREAM 2 LAUSUNTO

Lisätiedot

Natura arviointia koskeva sääntely, arviointivelvollisuuden syntyminen. Lainsäädäntöneuvos Heikki Korpelainen

Natura arviointia koskeva sääntely, arviointivelvollisuuden syntyminen. Lainsäädäntöneuvos Heikki Korpelainen Natura arviointia koskeva sääntely, arviointivelvollisuuden syntyminen Lainsäädäntöneuvos Hankkeita ja suunnitelmia koskevia ennakkovalvonta Luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohta: Kaikki suunnitelmat tai

Lisätiedot

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso Espoo 11.4.2013 Nina Nygren, Tampereen yliopisto Luontodirektiivin tavoitteet Tavoite: edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä suojelemalla

Lisätiedot

NORD STREAM 2 NATURA-ARVIOINTI KOSKIEN ALUETTA SANDKALLANIN ETELÄPUOLINEN MERIALUE, PORVOO (FI )

NORD STREAM 2 NATURA-ARVIOINTI KOSKIEN ALUETTA SANDKALLANIN ETELÄPUOLINEN MERIALUE, PORVOO (FI ) Tilaaja Nord Stream 2 Dokumentin tyyppi Arviointiraportti Päiväys 04.09.2017 Dokumentin numero: NORD STREAM 2 NATURA-ARVIOINTI KOSKIEN ALUETTA SANDKALLANIN ETELÄPUOLINEN MERIALUE, PORVOO (FI0100106) NORD

Lisätiedot

Merinisäkkäät Suomen, Venäjän ja Viron vesialueilla Nord Stream 2 hankkeen yhteydessä

Merinisäkkäät Suomen, Venäjän ja Viron vesialueilla Nord Stream 2 hankkeen yhteydessä Tanskan ympäristö ja energiakeskukselta (Danish Centre for Environment and Energy, DCE) tilattu raportti Merinisäkkäät Suomen, Venäjän ja Viron vesialueilla Nord Stream 2 hankkeen yhteydessä Asiantuntija

Lisätiedot

SAC-työryhmän ehdotukset Kuuleminen Hallitusneuvos Satu Sundberg, Ympäristöministeriö

SAC-työryhmän ehdotukset Kuuleminen Hallitusneuvos Satu Sundberg, Ympäristöministeriö SAC-työryhmän ehdotukset Kuuleminen 15.5.2013 Hallitusneuvos Satu Sundberg, Ympäristöministeriö 1) SAC alueiden perustamismenettely ja suojelutoimenpiteiden toteuttaminen Luontodirektiivin 1 artiklan l-kohta

Lisätiedot

Uusia kulttuuriperintökohteita tunnistettu Suomenlahdella Nord Stream 2:n merenpohjatutkimuksissa. Nord Stream 2 AG heinäkuu 2017

Uusia kulttuuriperintökohteita tunnistettu Suomenlahdella Nord Stream 2:n merenpohjatutkimuksissa. Nord Stream 2 AG heinäkuu 2017 Uusia kulttuuriperintökohteita tunnistettu Suomenlahdella Nord Stream 2:n merenpohjatutkimuksissa Nord Stream 2 AG heinäkuu 2017 Uusia kulttuuriperintökohteita tunnistettu Suomenlahdella Nord Stream 2:n

Lisätiedot

TUULIVOIMAN TERVEYS- JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIIN LIITTYVÄ TUTKIMUS

TUULIVOIMAN TERVEYS- JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIIN LIITTYVÄ TUTKIMUS TUULIVOIMAN TERVEYS- JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIIN LIITTYVÄ TUTKIMUS VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN SISÄLLÖN YHTEISKEHITTÄMINEN 1 5.10.2017 Tilaisuuden ohjelma: klo 9:00 9:15 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (6) Kaupunginhallitus Ryj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (6) Kaupunginhallitus Ryj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (6) 232 Lausunnon antaminen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Helsingin Sataman meriläjityksen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Viite:

Lisätiedot

Luku 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset

Luku 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset Luku 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset Sisällysluettelo Sivu 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset 1595 11.1 Johdanto 1595 11.2 Putkilinjojen reitin läheisyys maiden talousvyöhykkeiden rajoihin

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA 2000 -VERKOSTON ALUEISIIN 2007 1. Taustaa Natura 2000 verkosto on Euroopan Unionin kattava luonnonsuojelulle tärkeiden

Lisätiedot

Ajankohtaista luonnonsuojelussa

Ajankohtaista luonnonsuojelussa Ajankohtaista luonnonsuojelussa Kaavoituksen ajankohtaispäivä Ruissalo 6.6.2013 Luonnonsuojeluyksikkö, ylitarkastaja Leena Lehtomaa Luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuuden vähenemisellä

Lisätiedot

Luku 10. Natura 2000 FIN

Luku 10. Natura 2000 FIN Luku 10 Natura 2000 Sisällys Sivu 10. Natura 2000 1523 10.1 Johdanto 1523 10.2 Natura 2000 -alueet 1523 10.3 Natura 2000 -verkoston vaatimukset 1526 10.3.1 Natura 2000 -verkoston vaatimukset Suomessa

Lisätiedot

Esimerkkejä ekologisista kompensaatioista merellä. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus Ekologiset kompensaatiot merellä seminaari 13.4.

Esimerkkejä ekologisista kompensaatioista merellä. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus Ekologiset kompensaatiot merellä seminaari 13.4. Esimerkkejä ekologisista kompensaatioista merellä Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus Ekologiset kompensaatiot merellä seminaari 13.4.2018 Ekologisten kompensaatioiden käyttö maailmalla Ekologisia kompensaatioita

Lisätiedot

Ohjeita veneilijöille

Ohjeita veneilijöille Ohjeita veneilijöille Nord Stream Itämeren kaasuputken rakentaminen > Nord Stream on 220 kilometriä pitkä maakaasuputki, joka kulkee Viipurin lähistöltä Venäjällä Itämeren halki Saksan pohjoisrannikolle.

Lisätiedot

Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista linnustoon. Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen

Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista linnustoon. Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 HANKKEEN LÄMPÖKUORMA... 2 3 LÄMPÖKUORMAN VAIKUTUKSET

Lisätiedot

LINNAIMAAN LIITO-ORA- VASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY

LINNAIMAAN LIITO-ORA- VASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY Vastaanottaja LIDL Suomi KY Antti-Ville Haapanen Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 05/2018 LINNAIMAAN LIITO-ORA- VASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY LINNAIMAAN LIITO-ORAVASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY

Lisätiedot

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Petteri Tolvanen, WWF 19.3.2015 Petteri Tolvanen WWF:n esitys toukokuu 2014 Porkkalan uudelleenperustaminen; erittäin monipuolinen luontokokonaisuus vanhoista

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 8.5.2014 COM(2014) 267 final 2014/0139 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta omaksuttavasta kannasta muuttavien luonnonvaraisten eläinten suojelemista koskevan

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 67080073.BST1 Helmikuu 2010 Siilinjärven kunta Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma TIIVISTELMÄ Hankekuvaus Siilinjärven kunta suunnittelee maa-

Lisätiedot

EU:n luonnon monimuotoisuutta koskevien toimien tehostaminen 2020 mennessä. Nunu Pesu

EU:n luonnon monimuotoisuutta koskevien toimien tehostaminen 2020 mennessä. Nunu Pesu EU:n luonnon monimuotoisuutta koskevien toimien tehostaminen 2020 mennessä Nunu Pesu 11.9.2018 EU:n luonnon monimuotoisuutta koskevat päätavoitteet Luontodirektiivin yleisenä tavoitteena on edistää luonnon

Lisätiedot

Kuuleminen SAC-työryhmän tehtävät. Satu Sundberg, YM/LYMO

Kuuleminen SAC-työryhmän tehtävät. Satu Sundberg, YM/LYMO Kuuleminen 14.3.2013 SAC-työryhmän tehtävät Satu Sundberg, YM/LYMO Työn tavoitteet, aikataulu ja osallistaminen Taustalla luonto- ja lintudirektiivien tulkinnan täsmentyminen EU-tuomioistuimen ratkaisukäytännössä

Lisätiedot

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso

Lisätiedot

MITEN TUULIVOIMA VAIKUTTAA

MITEN TUULIVOIMA VAIKUTTAA MITEN TUULIVOIMA VAIKUTTAA VEDENALAISEEN LUONTOON? ENERGINEN SELKÄMERI 5.10.2010 TAPIO SUOMINEN SUUNNITTELIJA VELMU-YHTEISTYÖ SELKÄMERELLÄ -HANKE TAUSTAA Kuva: Metsähallitus 2010 ERIKOISLAATUISIA YMPÄRISTÖJÄ

Lisätiedot

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Selkämeren kansallispuisto i ja sen hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Mikael Nordström Puh. 0400-445234, sähköposti: mikael.nordstrom@metsa.fi t 25.5.2011 Rauma Mikä on Metsähallitus? Metsähallituksen

Lisätiedot

Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013

Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013 Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013 Esityksen sisältö Puruveden erityispiirteet suojeluohjelmissa Natura 2000 suojelun toteuttaminen Suuntaviivoja Puruveden vesiensuojeluun

Lisätiedot

EU-oikeuden vaatimukset Kuuleminen Lainsäädäntöneuvos Heikki Korpelainen, Ympäristöministeriö

EU-oikeuden vaatimukset Kuuleminen Lainsäädäntöneuvos Heikki Korpelainen, Ympäristöministeriö EU-oikeuden vaatimukset Kuuleminen 15.5.2013 Lainsäädäntöneuvos Heikki Korpelainen, Ympäristöministeriö Natura 2000 -verkoston muodostamisesta suojelutoimenpiteisiin Luontodirektiivin 3 ja 4 artikla säätelevät

Lisätiedot

1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta

1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 19.2.2019 1 (11) 1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta Kuva 1.1. Hankkeen vaikutusten yhdyskuntarakenteeseen arvioidaan ulottuvan enintään kilometrin

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.4.2017 COM(2017) 166 final 2017/0077 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta omaksuttavasta kannasta muuttavien luonnonvaraisten eläinten suojelemista koskevan

Lisätiedot

NORD STREAM 2 MAAKAASUPUTKILINJA ITÄMEREN POIKKI PÄIVITETTY HANKKEEN KUVAUS JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI MERIALUEELLA

NORD STREAM 2 MAAKAASUPUTKILINJA ITÄMEREN POIKKI PÄIVITETTY HANKKEEN KUVAUS JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI MERIALUEELLA Laadittu vastaanottajalle Nord Stream 2 AG Päivämäärä 18.9.2017 Asiakirjan numero W-PE-EIA-PFI-REP-805-032200FI-05 NORD STREAM 2 MAAKAASUPUTKILINJA ITÄMEREN POIKKI PÄIVITETTY HANKKEEN KUVAUS JA VAIKUTUSTEN

Lisätiedot

Lieventävien toimenpiteiden merkitys osana Natura-arviointia

Lieventävien toimenpiteiden merkitys osana Natura-arviointia Lieventävien toimenpiteiden merkitys osana Natura-arviointia Olli Ojala Suomen ympäristökeskus Ekosysteemipalvelut-ryhmä Natura-arviointi työsi apuvälineenä hankkeen päätösseminaari 1.12.2015 Lieventävät

Lisätiedot

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Riistapäivät 20.1.2015, Oulu Uhanalaisuusarvioinnit Suomessa Suomessa on tehty neljä lajien uhanalaisuusarviointia: 1985, 1991,

Lisätiedot

Luontoselvitykset ja lainsäädäntö

Luontoselvitykset ja lainsäädäntö Luontoselvitykset ja lainsäädäntö Helsinki 16.12.2016 Ympäristölakimies Pasi Kallio Suomen luonnonsuojeluliitto ry Luontoselvitysten merkitys Hyvällä taustoituksella ja suunnittelulla voidaan säilyttää

Lisätiedot

Yhteisvaikutusten arviointi ja sen kehittäminen

Yhteisvaikutusten arviointi ja sen kehittäminen Yhteisvaikutusten arviointi ja sen kehittäminen Ilpo Huolman Uudenmaan ELY-keskus Natura-arviointi hankkeen päätösseminaari 1.12.2015 Yhteisvaikutusten arviointi Jos hanke tai suunnitelma joko yksistään

Lisätiedot

Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet. Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi

Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet. Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi The research problem - Itämeri on energiasilta Venäjän ja EU:n välillä energiakysymysten osalta Itämerestä

Lisätiedot

SAARISTON JA RANNIKON OSAYLEISKAAVA

SAARISTON JA RANNIKON OSAYLEISKAAVA FCG Finnish Consulting Group Oy Sipoon kunta SAARISTON JA RANNIKON OSAYLEISKAAVA Natura-arviointi 0630-C8968 18.12.2009 FCG Finnish Consulting Group Oy Natura-arviointi I 18.12.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1

Lisätiedot

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen 1 LUONNONSUOJELUALUEET Suomen pinta-alasta suojeltu noin yhdeksän prosenttia luonnonsuojelu- ja erämaalailla. Lisäksi suojelutavoitteita tukevia muita alueita sisältyy

Lisätiedot

UUS 2007 R ASIA. Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tapauskohtaisesta soveltamisesta 2. HANKKEESTA VASTAAVA

UUS 2007 R ASIA. Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tapauskohtaisesta soveltamisesta 2. HANKKEESTA VASTAAVA PÄÄTÖS Helsinki Dnro 28.12.2008 UUS 2007 R 11 531 1. ASIA Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tapauskohtaisesta soveltamisesta 2. HANKKEESTA VASTAAVA Merenkulkulaitos PL 171 00181 Helsinki

Lisätiedot

EUROOPAN KOMISSIO YMPÄRISTÖASIOIDEN PÄÄOSASTO

EUROOPAN KOMISSIO YMPÄRISTÖASIOIDEN PÄÄOSASTO EUROOPAN KOMISSIO YMPÄRISTÖASIOIDEN PÄÄOSASTO Pääjohtaja Bryssel 2 3 JAN. 2017 ENV/C2/LMR/gm Ares(2016) Suurlähettiläs Pilvi-Sisko Vierros-Villeneuve Täysivaltainen erikoissuurlähettiläs Suomen pysyvä

Lisätiedot

Zonation merialuesuunnittelussa

Zonation merialuesuunnittelussa Zonation merialuesuunnittelussa Ympäristöministeriö 5.2.206 Tutkimusjohtaja Atte Moilanen Helsingin yliopisto Kysymyksiä Ekologiaan pohjaavan suunnittelun perusteet Datan merkitys Zonation v4 Uudenmaanliiton

Lisätiedot

A7-0277/102

A7-0277/102 10.9.2013 A7-0277/102 102 Johdanto-osan 19 a kappale (uusi) (19 a) Olisi varmistettava, että ympäristöraportit todentavilla henkilöillä on pätevyytensä ja kokemuksensa ansiosta tarvittava tekninen asiantuntemus

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI MYLLYPURO, VT-3 LÄNSIPUOLI - KOLMENKULMAN TYÖPAIKKA-ALUEEN TOINEN OSA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

TAMPEREEN KAUPUNKI MYLLYPURO, VT-3 LÄNSIPUOLI - KOLMENKULMAN TYÖPAIKKA-ALUEEN TOINEN OSA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TAMPEREEN KAUPUNKI 24.3.2017 MYLLYPURO, VT-3 LÄNSIPUOLI - KOLMENKULMAN TYÖPAIKKA-ALUEEN TOINEN OSA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaava nro 8189 Dno: TRE: 1216 / 10.02.01 / 2016 PALAUTEKOOSTE Ehdotusvaiheen

Lisätiedot

Suojelualueet, yleiskartta

Suojelualueet, yleiskartta Suojelualueet, yleiskartta Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet FI0100065 Vuosaarenlahden merenrantaniitty Mölandetin luodot Pikku Niinisaaren rantaniitty ja vesialue Uutelan Särkkäniemi Pikku

Lisätiedot

A8-0381/307

A8-0381/307 10.1.2018 A8-0381/307 307 Johdanto-osan 11 kappale (11) Olisi kiellettävä tietyt tuhoa aiheuttavat pyydykset tai menetelmät, joissa käytetään räjähteitä, myrkkyjä, huumaavia aineita, sähkövirtaa, paineilmavasaroita

Lisätiedot

MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa

MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa Liito-orava- ja viitasammakkoselvitys Heikki Holmén 8.6.2016 2 (9) 8.6.2016 MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa SISÄLTÖ 1

Lisätiedot

YVA-lain mukainen vaikutusten arviointitarve kalankasvatushankkeissa. Ylitarkastaja Seija Savo

YVA-lain mukainen vaikutusten arviointitarve kalankasvatushankkeissa. Ylitarkastaja Seija Savo YVA-lain mukainen vaikutusten arviointitarve kalankasvatushankkeissa Ympäristövaikutusten arviointi hankkeissa - Hankkeiden/toimintojen vaikutuksia ympäristöönsä arvioidaan hankkeen/toiminnan edellyttäessä

Lisätiedot

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO KEHRÄÄJÄSELVITYS 2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P18892P002 Tiina Mäkelä Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Tuulivoimapuiston

Lisätiedot

VALTATIEN 12 PARANTAMINEN VÄLILLÄ ALASJÄRVI HUUTIJÄRVI -HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE

VALTATIEN 12 PARANTAMINEN VÄLILLÄ ALASJÄRVI HUUTIJÄRVI -HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE VALTATIEN 12 PARANTAMINEN VÄLILLÄ ALASJÄRVI HUUTIJÄRVI -HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE Pitkäjärvenkoulu, 16.6.2015 klo 18-20 Leena Ivalo YVA-yhteysviranomainen Pirkanmaan elinkeino-,

Lisätiedot

Kultasakaali riistalajiksi - perustelut. Neuvotteleva virkamies Sami Niemi MmVk

Kultasakaali riistalajiksi - perustelut. Neuvotteleva virkamies Sami Niemi MmVk Kultasakaali riistalajiksi - perustelut Neuvotteleva virkamies Sami Niemi MmVk 29.2.2019 Kultasakaali on jo nyt vieraslaji Kultasakaali on vieraslajiasetuksella säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 22/2013 1 (14) Kaupunginhallitus Ryj/1 03.06.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 22/2013 1 (14) Kaupunginhallitus Ryj/1 03.06.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 22/2013 1 (14) 664 Lausunnon antaminen Uudenmaan ELY-keskukselle Nord Stream - laajennushankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta HEL 2013-005072 T 11 01 05 Päätös

Lisätiedot

Merenhoidon toimenpideohjelma vuosille Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus

Merenhoidon toimenpideohjelma vuosille Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus Merenhoidon toimenpideohjelma vuosille 2016-2022 Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus 2.3.2015 Merenhoidon suunnittelu Meristrategiadirektiivi 2008 Laki vesien- ja merenhoidosta (muutos) 2011 Suomen

Lisätiedot

SAC-työryhmän ehdotukset Kuuleminen Hallitusneuvos Satu Sundberg, Ympäristöministeriö

SAC-työryhmän ehdotukset Kuuleminen Hallitusneuvos Satu Sundberg, Ympäristöministeriö SAC-työryhmän ehdotukset Kuuleminen 15.10.2013 Hallitusneuvos Satu Sundberg, Ympäristöministeriö täydentäminen Luontodirektiivin 6 artiklan 2 kohta: Jäsenvaltioiden on toteutettava erityisten suojelutoimien

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (9) Ympäristölautakunta Ysp/

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (9) Ympäristölautakunta Ysp/ Helsingin kaupunki Esityslista 14/2015 1 (9) Päätöshistoria Kaupunginkanslia Rakennus- ja ympäristötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja 25.06.2015 48 HEL 2015-006398 T 11 01 01 ESAVI/4341/2015 Päätös

Lisätiedot

As Oy Pirkkalan Loukonsäpin tontin liito-oravaselvitys

As Oy Pirkkalan Loukonsäpin tontin liito-oravaselvitys As Oy Pirkkalan Loukonsäpin tontin liito-oravaselvitys Pirkkala Heikki Holmén 23.3.2017 23.3.2017 1 (7) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 2.1 Lähtöaineisto ja aiemmat selvitykset...

Lisätiedot

Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset. Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus

Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset. Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus Merenpohjaan kohdistuva toiminta kuten ruoppaus ja läjitys kuormittaa ympäristöä, ja huonosti suunniteltuna ja

Lisätiedot

METSÄHA1ÄITUS 1(5) MH 5401/2015. Lapin liitto PL Rovaniemi. Lausuntopyyntö

METSÄHA1ÄITUS 1(5) MH 5401/2015. Lapin liitto PL Rovaniemi. Lausuntopyyntö METSÄHA1ÄITUS 1(5) 16.5.20 16 MH 5401/2015 VIRANOMAISKÄYTTÖÖN JulkL 24.1 10 kohta Lapin liitto PL 8056 96101 Rovaniemi Lausuntopyyntö 30.11.2015 LUONNONSUOJELULAIN 65 :N MUKAINEN LAUSUNTO ROVAJÄRVEN AMPUMA

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN LISÄÄNTYMIS- JA LEVÄHDYSPAIKAT PALJON MELUA TYHJÄSTÄ?

LIITO-ORAVAN LISÄÄNTYMIS- JA LEVÄHDYSPAIKAT PALJON MELUA TYHJÄSTÄ? LIITO-ORAVAN LISÄÄNTYMIS- JA LEVÄHDYSPAIKAT PALJON MELUA TYHJÄSTÄ? Metsätieteen päivä 12.11.2014 Maarit Jokinen (SYKE), Sanna Mäkeläinen (Helsingin yliopisto), Otso Ovaskainen (Helsingin yliopisto) Johdanto

Lisätiedot

Päätös Nro 106/2011/4 Dnro ESAVI/49/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2011

Päätös Nro 106/2011/4 Dnro ESAVI/49/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2011 Etelä-Suomi Päätös Nro 106/2011/4 Dnro ESAVI/49/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2011 ASIA Aluehallintoviraston 10.11.2010 antaman vesialueen ruoppausta ym. vesialueelle rakentamista koskevan

Lisätiedot

Vuorovaikutteinen Natura-arviointiprosessi ja ennakollinen ohjaus

Vuorovaikutteinen Natura-arviointiprosessi ja ennakollinen ohjaus Vuorovaikutteinen Natura-arviointiprosessi Natura-arviointi -hankkeen päätösseminaari, 1.12.2015, Rovaniemi Erikoissuunnittelija Kristiina Hoikka Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kristiina.hoikka@ely-keskus.fi

Lisätiedot

ASIA: Muistutus luonnontieteellisten tietojen ajantasaistamisesta Naturaalueella FI Matalajärvi, Espoo

ASIA: Muistutus luonnontieteellisten tietojen ajantasaistamisesta Naturaalueella FI Matalajärvi, Espoo Espoon ympäristöyhdistys ry Villa Apteekki, Pappilantie 5, 02770 Espoo www.sll.fi/espoo Uudenmaan ELY-keskus kirjaamo.uusimaa@ely-keskus.fi Ympäristöministeriö kirjaamo@ym.fi 30.9.2016 ASIA: Muistutus

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA. Alustavia Natura-arvioinnin suuntaviivoja

HELSINGIN YLEISKAAVA. Alustavia Natura-arvioinnin suuntaviivoja HELSINGIN YLEISKAAVA Alustavia Natura-arvioinnin suuntaviivoja 2.10.2014 Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2014:26 Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto

Lisätiedot

Viitasammakkoselvitys, Polvisuo Ii

Viitasammakkoselvitys, Polvisuo Ii Vapo Oy Aappo Luukkonen Juha Parviainen Teppo Mutanen 11.12.2015 11.12.2015 1 (6) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 3 TULOKSET... 4 3.1 Yleiskuvaus... 4 3.2 Selvitysalueen merkitys

Lisätiedot

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA Vt 9 Tampere Orivesi YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA Arvioinnin työohjelma: ohjaa vaikutusarviointien tekemistä Välittää tietoa: hankkeen suunnittelun vaihtoehdoista tutkittavista vaihtoehdoista

Lisätiedot

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTARVETTA KOSKEVASSA ASIASSA; PERNAJAN SAARISTON VESIHUOLTOPROJEKTI, LOVIISA

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTARVETTA KOSKEVASSA ASIASSA; PERNAJAN SAARISTON VESIHUOLTOPROJEKTI, LOVIISA Päätös Dnro UUDELY/20/07.04/2011 14.11.2011 Julkinen Pernajan saariston vesiosuuskunta c/o Juhani Räty (saantitodistus) Sarvisalontie 1055 07780 Härkäpää PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN

Lisätiedot

NORD STREAM 2 NATURA- TARVEHARKINTA KOSKIEN ALUETTA SANDKALLANIN ETELÄPUOLINEN MERIALUE, PORVOO (FI )

NORD STREAM 2 NATURA- TARVEHARKINTA KOSKIEN ALUETTA SANDKALLANIN ETELÄPUOLINEN MERIALUE, PORVOO (FI ) Tilaaja Nord Stream 2 Dokumentin tyyppi Natura-arvioinnin tarveharkinta Päiväys 16.12.2016 Dokumentin numero: NORD STREAM 2 NATURA- TARVEHARKINTA KOSKIEN ALUETTA SANDKALLANIN ETELÄPUOLINEN MERIALUE, PORVOO

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA

PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA Liite 16 PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA VT 7 MELUALUEEN LEVEYS 6.10.2005 SUUNNITTELUKESKUS OY RAPORTTI Turku / M. Sairanen VT 7, melualueen leveys 6.10.2005 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. LASKENNAN

Lisätiedot

Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa. Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6.

Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa. Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6. 1 16.6.2017 Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6.2017 Esityksen sisältö Vesilaki Luonnonsuojelulaki Vesienhoidon

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.2008 Yleistä arviointiselostus on laaja sekä esitystavaltaan hyvä

Lisätiedot

Natura -luontotyyppien mallinnus FINMARINET -hankkeessa. Henna Rinne Åbo Akademi, Ympäristö- ja meribiologian laitos

Natura -luontotyyppien mallinnus FINMARINET -hankkeessa. Henna Rinne Åbo Akademi, Ympäristö- ja meribiologian laitos Natura -luontotyyppien mallinnus FINMARINET -hankkeessa Henna Rinne Åbo Akademi, Ympäristö- ja meribiologian laitos 1 Natura luontotyypit FINMARINETissa Luontodirektiivin liitteessä I mainittuja luontotyyppejä,

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 132/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Helvetinjärven kansallispuiston laajentamisesta Esityksen tarkoitus on laajentaa vuonna 1982 perustettua Helvetinjärven kansallispuistoa liittämällä

Lisätiedot

VISUAALISET VAIKUTUKSET OSANA TUULIVOIMAHANKKEIDEN YVA-MENETTELYÄ. 7.5.2013 Terhi Fitch

VISUAALISET VAIKUTUKSET OSANA TUULIVOIMAHANKKEIDEN YVA-MENETTELYÄ. 7.5.2013 Terhi Fitch VISUAALISET VAIKUTUKSET OSANA TUULIVOIMAHANKKEIDEN YVA-MENETTELYÄ 7.5.2013 Terhi Fitch YVA-menettely lakisääteinen menettely Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994 muutoksineen) Valtioneuvoston

Lisätiedot

RUOPPAUSMASSOJEN MERILÄJITYSALUE HELSINGIN EDUSTALLA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS -ESITE

RUOPPAUSMASSOJEN MERILÄJITYSALUE HELSINGIN EDUSTALLA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS -ESITE RUOPPAUSMASSOJEN MERILÄJITYSALUE HELSINGIN EDUSTALLA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS -ESITE Joulukuu 2012 Helsingin edustan merialuetta HANKE Helsingin Satama suunnittelee uuden ruoppausmassojen

Lisätiedot

Vesipuitedirektiivin suojelu- ja erityisalueet

Vesipuitedirektiivin suojelu- ja erityisalueet Vesipuitedirektiivin suojelu- ja erityisalueet Seppo Hellsten Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden suunnittelun työpaja 29.8.2019 Vesipolitiikan puitedirektiivi (2000/60/EY) Estää vesiekosysteemien sekä

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

NATURA VERKOSTO

NATURA VERKOSTO NATURA 2000 -VERKOSTO Natura 2000 -verkostoon kuuluvien luontodirektiivin ja lintudirektiivin perusteella suojeltavien alueiden keskittymät. Ydinestimoinnissa käytetyn ytimen koko on 1000 km² ja säde 17,8

Lisätiedot

Pienitaajuinen melu. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev CGr TBo Tuulivoimapuiston pienitaajuisen

Pienitaajuinen melu. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev CGr TBo Tuulivoimapuiston pienitaajuisen Page 1 of 9 Rajamaenkyla-Pienitaajuinen melu- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Rajamäenkylä Pienitaajuinen melu Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 10.02.2015

Lisätiedot

NS2-hankkeen ammuskohtainen vaikutusten arviointi, Suomen talousvyöhyke Versio 05: 8. syyskuuta Asiakas: Syyskuu 2017

NS2-hankkeen ammuskohtainen vaikutusten arviointi, Suomen talousvyöhyke Versio 05: 8. syyskuuta Asiakas: Syyskuu 2017 NS2-hankkeen ammuskohtainen vaikutusten arviointi, Suomen talousvyöhyke Versio 05: 8. syyskuuta 2017 Asiakas: Nord Stream 2 Ammusten raivaus Ammuskohtaiset ympäristövaikutukset Suomen talousvyöhykkeellä

Lisätiedot

SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO

SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 30.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Päivämäärä 30.11.2017 Laatija

Lisätiedot

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. BirdLife Suomi ry

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. BirdLife Suomi ry Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen BirdLife Suomi ry Tuulivoimalat jauhavat linnut kuoliaiksi... Roottorit tekevät linnuista jauhelihaa... Ei lintusilppureita Siipyyhyn Ihmisen

Lisätiedot

Ympäristövaikutusten arviointi (YVA)

Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) Yleisötilaisuus KARI LEINONEN 7.2.2019 YLEISÖTILAISUUDEN ETENEMINEN muutama ajatus tilaisuuden luonteesta esittely YVA-menettelystä (Hämeen ELY-keskus) esittely vaihemaakuntakaavatyöstä

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja

Lisätiedot

Poikkeusluvat lintujen tappamiseksi

Poikkeusluvat lintujen tappamiseksi Poikkeusluvat lintujen tappamiseksi Mikä mättää, mistä valittaa ja miten? Tero Toivanen, suojeluasiantuntija Millä perusteilla rauhoituksesta voidaan poiketa? Lintudirektiivin 9. artiklan mukaiset poikkeamisperusteet

Lisätiedot

KOMISSION MUISTIO SUOJELUTAVOITTEIDEN ASETTAMINEN NATURA ALUEILLE

KOMISSION MUISTIO SUOJELUTAVOITTEIDEN ASETTAMINEN NATURA ALUEILLE KOMISSION MUISTIO SUOJELUTAVOITTEIDEN ASETTAMINEN NATURA 2000 -ALUEILLE Tämän muistion tarkoituksena on avustaa jäsenvaltioita Natura 2000 -alueiden suojelutavoitteiden asettamisessa. 1. Mitä luontodirektiivi

Lisätiedot

Vaikutusten merkittävyyden arviointikehikko ja ARVI-työkalu

Vaikutusten merkittävyyden arviointikehikko ja ARVI-työkalu Vaikutusten merkittävyyden arviointikehikko ja ARVI-työkalu Jyri Mustajoki, Mika Marttunen ja Vesa Riekkinen, SYKE Hyvät YVA-käytännöt -seminaari, 13.5.2014 Vaikutusten merkittävyyden arviointi YVA:ssa

Lisätiedot