Kliinisten rasitus- ja verenkiertotutkimusten perusteet
|
|
- Ritva Sariola
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kliinisten rasitus- ja verenkiertotutkimusten perusteet Kliinisten rasituskokeiden perusteet Petri Haapalahti vastuualuejohtaja HUS-Kuvantaminen, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede Wasserman 1994 Mitä elimistössä tapahtuu rasituksessa? Metabolia Hapenkulutus ja hiilidioksidin tuotto kasvavat heti Aerobinen metabolia C 6 H 12 O O 2 Þ 6 CO H 2 O + 36 ATP (RQ = 1.0) (glukoosi) C 16 H 32 O O 2 Þ 16 CO H 2 O ATP (RQ = 0.71) (rasvahappo) Anaerobinen metabolia Mitä elimistössä tapahtuu rasituksessa? Sydän Hapenkulutus riippuvainen sydämen minuuttitilavuudesta VO 2 = SV x HR x (CaO 2 - CvO 2 ) glukoosi + 2 ADP Þ 2 H + laktaatti + 2 ATP (maitohappo) H + laktaatti - + Na + HCO - 3 Þ Na + laktaatti - + H 2 CO 3 H 2 CO 3 Þ H 2 O + CO 2 Rasituksessa sydämen iskutilavuus (SV) kasvaa alussa, syketaajuus (HR) nousee Mitä elimistössä tapahtuu rasituksessa? Verenkierto Systeemisen verenkierron uudelleenjakautuminen iho, työtä tekevät lihakset sisäelimet, kuormittumattomat lihakset Mitä elimistössä tapahtuu rasituksessa? Verenkierto Lisääntynyt hapen ekstraktio CaO 2 - CvO 2 Keuhkoverenkierto keuhkojen veritilavuus, diffuusiokapasiteetti 1
2 Mitä elimistössä tapahtuu rasituksessa? Hengitys Kliinisten rasituskokeiden perusteet Minuuttiventilaatio O 2, CO 2, H + Kertahengitystilavuus (Vt) kasvaa alussa, myöhemmin minuuttiventilaation kasvu enemmän hengitystaajuudesta riippuvainen Wasserman 1994 Kliinisten rasituskokeiden tarkoitus rasituksessa ilmaantuvien oireiden syyn selvittäminen yleensä rintakipu, hengenahdistus sepelvaltimotaudin diagnostiikka suorituskyvyn ja sitä rajoittavien subjektiivisten ja objektiivisten patofysiologisten tekijöiden selvittäminen (verenkierto, hengitys, muu syy) erityisindikaatiot (toimenpidekelpoisuus, terveystarkastukset riskiryhmissä tai erityisammateissa) Rintakipu Onko kyseessä sepelvaltimotaudin ilmentymä? Tyypillinen angina pectoris Oireessa on kaikki kolme tyypillistä piirrettä: Rintakehän alla tuntuu kipua tai epämukavuutta, joka kestää alle 10 minuuttia. Oire ilmenee fyysisessä ponnistelussa tai voimakkaassa tunnetilassa. Oire helpottaa minuuttien sisällä levolla tai nitraateilla Epätyypillinen Oireessa on kaksi tyypillistä piirrettä. Muu kipu Oireessa on yksi tai ei yhtään tyypillistä piirrettä Mahdollisia syitä: hyperventilaatiosyndrooma (HVS) obstruktiivinen keuhkosairaus (COPD, astma) keuhkoparenkyymisairaus (esim. fibroosi, emfyseema) keuhkoverenkierron sairaus (keuhkoembolian jälkitila) Hengenahdistus ( awareness of respiratory effort ) ylähengitysteiden ahtauma (esim. trakeastenoosi, äänihuulihalvaus) hengityslihassairaus (esim. myastenia) sydämen pumppufunktion alentuminen (sepelvaltimotauti, kardiomyopatia) sydämen rytmihäiriöt 2
3 Sepelvaltimotauti ja sydänlihasiskemia Sydänlihasiskemian esille saaminen laboratorio-olosuhteissa Sydänlihaksen hapentarpeen tärkeimmät osatekijät: - vasemman kammion systolinen seinämäkuormitus - syketaajuus - supistusvireys Ahtauman aste vs. rasituksen aste - missä mennään? Angina pectoris-kipu Iskeeminen ST-väli EKG:ssä Vasemman kammion täyttöpaineen nousu ja hengenahdistus Poikkeava seinämän liike Huonontunut relaksaatio perfusion mismatch syketaajuus Sydänlihasiskemian osoittaminen EKG perustutkimus ( rasitus-ekg ) iskeemisen ST-välin muutoksen osoittamisen perfuusion kuvantaminen (SPET, PET, MRI) Erityyppiset ST-vajoamat: <1 mm: ei patologinen Nopeasti ylöspäin viettävä: ei patologinen Hitaasti ylöspäin viettävä: todennäköisesti patologinen ST-välin muutoksen arviointi rasitus- EKG:ssä merkitsevänä pidetään 1 mm ST-vajoamaa seinämäliikehäiriön osoittaminen (ultraääni) Vaakasuora: patologinen Alaspäin viettävä: voimakkaasti patologinen Iskemiadiagnostiikka rasitus-ekg:llä Sepelvaltimotaudin riskitekijät sensitiivisyys ja spesifisyys noin 70% ideaalipopulaatiossa valtaosa potilaista ei ole ideaalipopulaatiota, minkä vuoksi ongelmana: väärät positiiviset löydökset pienen riskin populaatiossa väärät negatiiviset löydökset suuren riskin populaatiossa tulkinnassa siksi olennaista huolellinen ennakkotodennäköisyyden arviointi (hyvä lähete!): tarkka oireanamneesi valtimotautien riskitekijät perimä veren lipidit tupakointi diabetes verenpaine riski 3 riskitekijää 2 riskitekijää 1 riskitekijä aika 3
4 Sepelvaltimotaudin ennakkotodennäköisyys Suomen Lääkärilehti 2011;66(8): Pretest probability EKG: ongelmat Sepelvaltimotaudin diagnostiikkan haasteita rasituskokeessa: ß-salpaajat Nitraatit LBBB RBBB Infarkti Riittämätön rasitus Angio + Angio + Angio - Rasituskoe - Rasituskoe + Rasituskoe + Digitalis Elektrolyyttihäiriö Koronaarispasmi LVH, RVH WPW Läppäviat Kardiomyopatiat Hyperventilaatio Syndrooma X Hypertensio Riittämätön rasitustaso (syke <85% ikämaksimista) Vasen haarakatkos (LBBB): iskemian toteaminen tai pois sulkeminen mahdotonta Väärät positiiviset löydökset: sympatikotonia, kammiohypertrofia (LVH), vahva hypertensio, kammioiden varhaisaktivaatio (WPW), digitalisvaikutus Väärät negatiiviset löydökset: poikkeava EKG (aiempi sydänlihasvaurio), lääkitys, riittämätön sykkeen nousu Sympatikotonia Kliininen rasituskoe; suoritus Kliininen rasituskoe; tyypillinen suoritusohjelma polkupyöräergometri tai juoksumatto työjohteinen, lineaarinen tai porrasteinen kuormannosto (esim W/3min, 10-20W/min) submaksimaalinen (n. 90 % maksimista) oirerajoitteinen, ellei ilmaannu objektiivisia keskeytyssyitä Sovijärvi
5 Kliininen rasituskoe; seurattavat suureet oireet (esim. hengenahdistus, rintakipu) hengitys- ja sydänäänet rasittavuustuntemus (Borgin asteikko) syketaajuus (maksimi yleensä n ½ * ikä) hengitystaajuus 12-kytkentäinen EKG verenpaine valtimoveren happisaturaatio (pulssioksimetrillä) PEF tai FEV 1 (ennen, 1, 4 ja 10 min jälkeen) Rasitus-EKG; Mason-Likar - kytkennät Borgin asteikko Mikä luku mielestänne parhaiten vastaa juuri tällä hetkellä tuntemaanne kuormitusta? 6 7 erittäin 8 9 hyvin kevyt kevyt hieman rasittava rasittava hyvin rasittava erittäin rasittava 20 äärimmäisen rasittava, en jaksa enää Kliininen rasituskoe; arvioitavat asiat Kokonaissuorituskyky saavutettu teho (Wmax, Wmax/3min, Wlast4 ) vertailu iän ja ruumiinrakenteen mukaiseen viitearvoon (normaali >80 % viitearvosta) Suoritusta rajoittavat tekijät subjektiiviset objektiiviset Kliininen rasituskoe; arvioitavat asiat EKG kertoo sydämen rytmin ja impulssien johtumisen haetaan merkkejä sydänlihaksen hapenpuutteesta (iskemiasta) subendokardiaalinen iskemia ilmenee tyypillisesti ST-välin vajoamana (joka ei ole lokalisoiva) ei kerro sydämen pumppufunktiosta verenpaine normaalisti systolinen verenpaine nousee, diastolinen pysyy ennallaan tai jopa laskee Poikkeavaa: hypertensiivinen verenpaineen nousu (>240/115 mmhg) verenpaineen lasku Kliininen rasituskoe; arvioitavat asiat Hengitystaajuus normaalisti <40/min maksimirasituksessa PEF tai FEV 1 15 % lasku merkitsee rasitusastmareaktiota Auskultaatio hengityksen vinkuna (obstruktio), rahinat läppävuoto galoppi (vajaatoiminta, iskemia) Happisaturaatio normaalisti 96 % 5
6 Sepelvaltimotauti: suuren riskin löydös verenpaineen lasku >2 mm ST-vajoama matalalla kuormitustasolla ST-välin nousu tyypillinen angina pectoris-oire matalalla kuormitustasolla Juoksumattorasitus Käsiergometria Perifeerisen verenkierron tutkimukset - alaraajojen valtimoinsuffisienssin toteaminen ABI = Ankle Brachial Index = olkavarsinapaine/nilkkapaine Kaasujenvaihdunnan suora mittaus kliinisessä rasituskokeessa Spiroergometria Kaasujenvaihdunta rasituksessa VO 2 VCO 2 hapenkulutus hiilidioksidin tuotto VE hengitystaajuus ja -tilavuus = minuuttiventilaatio Sovijärvi
7 Spiroergometriatutkimuksessa mitattavia ja laskettavia kaasujenvaihduntamuuttujia VE = minuuttiventilaatio (L/min) VT = hengityksen syvyys (L) BF = hengitystaajuus (L/min) VO 2 = hapenkulutus (L/min) RQ = VCO 2 /VO 2 = hengitysosamäärä AT = anaerobinen kynnys (L/min VO 2 ) EQCO 2 = VE/VCO 2 = hiilidioksidin hengitysekvivalentti EQO 2 = VE/VO 2 = hapen ekvivalentti VO 2 /HR = happipulssi (ml) BR = hengitysreservi (%) Spiroergometria; tulkintaa VO 2 max (L/min, ml/min/kg) = CO x C(a-v) O 2 CO = Cardiac Output = sydämen minuuttitilavuus a-v = arteriovenöösi ero maksimaalinen hapenottokyky = suorituskyky VO 2 /HR max (happipulssi, ml) = SV x C(a-v) O 2 SV = Stroke Volume = iskutilavuus sydämen pumppufunktio + perifeerinen hapenotto Spiroergometria; tulkintaa RQ (hengitysosamäärä) = VCO 2 /VO 2 nousee > , kun maksimaalinen aerobinen rasitus (mukana anaerobinen komponentti) oliko suoritus maksimaalinen? BR, hengitysreservi = MVV VEmax/MVV x 100 MVV = arvioitu tai mitattu maksimiventilaatio (L/min), arvioidaan yleensä MVV = 38 * FEV 1 normaalisti >30 % oliko ventilatorista rajoittumista? Spiroergometria; tulkintaa VE/VCO 2 = ventilatorinen hengitysekvivalentti hiilidioksidille normaalisti < 40, nousee hyperventiloidessa VE/VO 2 = ventilatorinen hengitysekvivalentti hapelle normaalisti < 40, nousee hyperventiloidessa AT = anaerobinen kynnys (L/min VO 2 ) graafinen ratkaisu VCO 2 /VO 2 käyrältä matala jos huono aerobinen kapasiteetti Spiroergometrian käyttöaiheet Suorituskyvyn rajoittumisen syyn selvittely rasitushengenahdistus (sydän/keuhkot/muu syy) väsyminen (sydän/lihasmetabolia) Spesifinen diagnostiikka sepelvaltimotauti hyperventilaatiosyndrooma Kardiorespiratorisen kapasiteetin objektiivinen arviointi työkykyarviot eläkepäätökset Hoidon tehon ja kuntoutuksen objektiivinen arviointi Preoperatiivinen varakapasiteetin ja leikkauskomplikaatioriskien arviointi Terveiden henkilöiden (mini-suomi 1990) keskiarvoina laskettu suorituskyky ilmaistuna metabolisena ekvivalenttina (MET) ja maksimaalisena hapenkulutuksena (VO2max) eri ikäkausina miehillä ja naisilla Ikä, v Miehet Naiset MET VO 2 max(ml min -1 kg -1 ) MET VO 2 max (ml min -1 kg -1 ) MET = 3,5 ml min -1 kg -1 VO 2 7
8 Sydämen lyöntitaajuuden suhde hapenkulutukseen maksimirasituksessa Happipulssi rasituksessa: keuhkoahtaumatauti (COPD) ja mitraaliläppävika (MVD) Sovijärvi 2003 Sovijärvi 2003 Minuuttiventilaatio (VE) rasituksessa eri sairauksissa Virtaustilavuussilmukat rasituksessa Sovijärvi 2003 Sovijärvi 2003 Uloshengityksen virtausrajoitus rasituksessa: bronkusobstruktio Spiroergometrian tulosprofiileja = huomattavasti normaalia korkeampi arvo = lievästi kohonnut arvo = alentunut arvo Norm. = normaali arvo Sovijärvi,
9 Spiroergometrian antama lisäarvo kliiniseen rasituskokeeseen verrattuna Rasitushengenahdistuksen ja suorituskyvyn rajoittumisen syyn selvittäminen helpompaa sydänperäinen syy VO 2 /HR alentunut keuhkoperäinen syy: esim. BR matala (obstruktiivinen sairaus) VE/CO 2 korkea (hyperventilaatio) SaO 2 laskee (keuhkoparenkyymivika, oikea-vasen oikovirtaus) Spiroergometrian antama lisäarvo kliiniseen rasituskokeeseen verrattuna Hyperventilaatiosyndrooman noninvasiivinen diagnostiikka ortostaattinen koe Suorituksen metabolisen maksimaalisuuden objektiivinen arviointi mahdollista RQ > 1 AT Verenpaineen ja EKG:n ambulatoriset pitkäaikaisrekisteröinnit Verenpaineen ambulatorinen pitkäaikaisrekisteröinti Verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinti Mittausmenetelmät (suora mittaus) epäsuora mittaus oskillometrinen tai akustinen menetelmä mittaukset: päivällä min välein yöllä 30 min välein tulokset tallentuvat vyöllä kannettavaan muistiin 9
10 Verenpaineen mittaus painemansetilla Verenpaineen oskillometrinen mittaus Mittaa maksimiheilahduksen ja laskee matemaattisesti systolisen ja diastolisen paineen Verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinnin aiheet Hypertension diagnostiikka ja seuranta hypertension vaikeusasteen arviointi valkotakkihypertension tai piilevän hypertension epäily mittaustilanteesta toiseen huomattavasti vaihtelevat ajoittain hypertensiiviset verenpainearvot verenpainelääkityksen tehon arviointi lääkityksen teho vuorokauden eri aikoina verenpaineen vuorokausivaihtelun arviointi työssä, nukkuessa etc. onko verenpaine liian matala? Normaali Lievä hypertensio Säätelyhäiriö Verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinnin arviointi mittauksen luotettavuus vuorokausivaihtelu: yöllä RR tulee olla ainakin 10 % alhaisempi kuin päivällä lääkityksen vaikutus oireiden liittyminen verenpainevaihteluihin huimaus, päänsärky Ambulatorisen verenpaineen viitearvot Hypertensiivinen Hypotensiivinen Koko vuorokauden keskiarvo > 130 / 80 mmhg < 97 / 57 Valvetason keskiarvo > 135 / 85 mmhg <101 / 61 Unenaikainen keskiarvo > 120 / 70 mmhg < 86 / 48 Systolinen painekuormitus valveilla Diastolinen painekuormitus valveilla Systolinen painekuormitus yöllä Diastolinen painekuormitus yöllä 40% > 135 mmhg 40% > 85 mmhg 40% > 120 mmhg 40% > 70 mmhg 2007 (ESC ja ESH) Guidelines for management of Arterial Hypertension. J Hypertens. 2007;25(9): Verenpaineen käypä-hoitosuositus Duodecim 2009 White WB J Hypertension 1991;9;S27-S32. StaessenAm J Cardiol 1991;67:
11 Verenpaineen vuorokausivaihteluun vaikuttavat tekijät fyysinen aktiviteetti psyykkiset tekijät, stressi verenkiertoelimistön ja autonomisen hermoston sairaudet verenkiertoelimistöön ja autonomiseen hermostoon vaikuttavat lääkkeet biologiset rytmit ikä Rajoitukset ja haitat häiriöt mittauksissa (>90% mittauksista tulisi onnistua) työ ja nukkuminen saattavat häiriintyä mansetin puristus laitteistoa ei voi kastella mittausten välisiä vaihteluita ei voida todeta (intervalli min) EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti EKG:n ambulatorinen pitkäaikaisrekisteröinti ( Holter ) Menetelmä EKG, tavallistesti 3-kanavainen (avf, V 1, V 5 ) tallennus kannettavaan digitaaliseen laitteeseen rekisteröintiaika 24 h (48 h 72 h) Analyysi tietokoneella syketaajuus rytmihäiriöt ST-segmentti Potilaspäiväkirja toiminnot, lääkkeiden ottoajankohdat oireet (rintakipu, huimaus ym.) EKG:n pitkäaikaisrekisteröinnin tärkeimpiä käyttöaiheíta rytmihäiriöön viittaavat hankalat oireet, joitten aikaista EKG:ta ei muuten saatu oirekorrelaation osoittaminen syketaajuuden arviointi bradykardiaepäily eteisvärinän vauhtikontrolli tiedossa olevan rytmi- tai johtumishäiriön lisäselvitys tai hoidon tehon arviointi epäselvät huimaus- tai tajuttomuuskohtaukset 11
12 Vuosi elämästä Lisälyönnit 24h EKG synkopee FA VES 0 vrk 365 Karkeasti: Alle 60-vuotiaalla yleensä normaalisti <100 eteislisälyöntiä <100 kammiolisälyöntiä Yli 60 vuotiaalla yleensä normaalisti <1000 eteislisälyöntiä <1000 kammiolisälyöntiä Monimuotoisuus, yhteys oireisiin ja aktiviteetteihin Peräkkäiset, bigeminia: poikkeavaa, mutta potilaskohtaiselta ennustemerkitykseltään epävarmaa Tiheälyöntisyyskohtaukset Harvalyöntisyys Karkeasti Yli 60-vuotiaalla voi esiintyä normaalisti: Muutama lyhytkestoinen eteistakykardiapyrähdys Lyhyt (<10 QRS, <180/min) kammioperäinen sarja Kapeakompleksinen takykardia Lyhyet eteistakykardiat tavallisia Tarkka SVT-mekanismi harvoin tunnistettavissa Sinussolmukkeen toimintahäiriö ( sick sinus ) - sinusbradykardia - sinuspysähdykset - kronotrooppinen insuffisienssi Eteiskammiojohtumisen häiriöt - hidastunut eteiskammiojohtuminen - II eteiskammiokatkos - totaaliblokki - eteisvärinässä hidas kammiovaste tai korvaava rytmi Lisälyönnit Sinussolmukkeen toimintahäiriö ( sick sinus ) 12
13 EKG:n pitkäaikaisrekisteröinnin arviointi syketasot (myös suhteessa aktiviteettiin) eteisvärinän vauhtikontrolli johtumisen häiriöt lisälyönnit, muut rytmihäiriöt myös niille altistavat mekanismit iskemia esiintyikö oireita? korreloivatko oireet ja löydökset? oire ja samanaikainen normaali EKG hyvä ja yleinen havainto Lopuksi: kaikissa rasitus/verenkiertotutkimuksissa tulkinta voimakkaasti riippuvainen kliinisistä tiedoista hyvä tutkimuslähete sisältää: relevantit tiedot aiemmista sairauksista ja niiden riskitekijöistä, tieto nykyisestä lääkityksestä ja selkeä kysymyksen asettelu 13
RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala
RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Tutkimusrahoitus Novartis Luennoitsija Sanofi-Aventis,
LisätiedotMiksi hengästyn? Anssi Sovijärvi Kliinisen fysiologian emeritusprofessori, HY
Miksi hengästyn? Anssi Sovijärvi Kliinisen fysiologian emeritusprofessori, HY 3.10.2017 FILHA, reduced version Hapenoton rattaat rasituksessa O2 Kirjassa Sovijärvi A: Miksi hengästyn, Duodecim,2017 Modified
LisätiedotKLIINISEN RASITUSKOKEEN
KORKEALUOKKAISEN KLIINISEN RASITUSKOKEEN ABC 10.2.2011 LABQUALITY-PÄIVÄT Ä Tiina Muurinen kliiniseen fysiologiaan ja isotooppilääketieteeseen erikoistuva lääkäri HYKS TAUSTAA Kliinisen rasituskokeen avulla
LisätiedotEKG:n tulkinnan perusteet. Petri Haapalahti. vastuualuejohtaja. HUS-Kuvantaminen. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede
EKG:n tulkinnan perusteet Petri Haapalahti vastuualuejohtaja HUS-Kuvantaminen kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede EKG Mittaa jännite-eroja kehon pinnalta Mittaavaa elektrodia (+) kohti suuntautuva
LisätiedotIntegrated teaching of clinical physiology
Integrated teaching of clinical physiology Dyspnea and chest-pain block Prof. Anssi Sovijärvi 23.10.2013 Kliininen fysiologia; oppikirjasuositus Sovijärvi ym (toim.): Kliinisen fysiologian perusteet, Kustannus
LisätiedotRasituskoe ja kuvantaminen sepelvaltimosairaudessa. Jaakko Hartiala
Rasituskoe ja kuvantaminen sepelvaltimosairaudessa Jaakko Hartiala Sepelvaltimosairaus yleisin sydänsairaus ennaltaehkäisyn menestystarina: >siirtymässä vanhempiin ikäluokkiin ja naisiin nuorten elämäntapamuutokset
LisätiedotYlikuormitus ja alipalautuminen testaus ja toteaminen. Tampereen Urheilulääkäriasema
Ylikuormitus ja alipalautuminen testaus ja toteaminen Terve Urheilija iltaseminaari 20.11.2013 UKK-instituutti Piia Kaikkonen, LitM, testauspäällikkö, Tampereen Urheilulääkäriasema Liikaa, liian vähän
LisätiedotPITKÄAIKAISREKISTERÖINNIT
PITKÄAIKAISREKISTERÖINNIT YLEISIMPIÄ ESIMERKKEJÄ A. Savolainen s.2013 1 Yleisimmät Ekg:n vuorikausinauhoitus Verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinti Ruokatorven PH Oksimetria 2 Muita Syketaajuus ja sykevaihtelu
LisätiedotJohdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Valtimosykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella
Johdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Valtimosykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella Liisa Peltonen Sydänäänien kuuntelu Matti Ahlström VERENKIERTOON
LisätiedotHarjoitustasojen määrittäminen ja palaute spiroergometriatestin perusteella
Harjoitustasojen määrittäminen ja palaute spiroergometriatestin perusteella Jyrki Aho LitM, liikuntafysiologi Miksi harjoitustasoja pitäisi määrittää? VO 2max / VO 2peak tai P max ovat useimmin käytettyjä
LisätiedotRasitus-EKG-tutkimus HOITAJAN NÄKÖKULMASTA. LabQuality Tiina Palmroth Jorvin sairaala/ KFI 6.2.2014
Rasitus-EKG-tutkimus HOITAJAN NÄKÖKULMASTA LabQuality Tiina Palmroth Jorvin sairaala/ KFI 6.2.2014 Rasitus EKG:n tarkoitus Verenkiertoelimistön sairauksien diagnostiikka Hoidon tehon arviointi Työn ja
LisätiedotHoitajan osuus spiroergometriatutkimuksessa
Kliinisen fysiologian hoitajien koulutuspäivät 21.-22.5.2015 Uusi-Valamo, Heinävesi Kalle Koskinen Bioanalyytikko AMK KYS Kliininen Fysiologia Hoitajan osuus spiroergometriatutkimuksessa Tutkimuksen onnistumisen
LisätiedotStabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito
Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito Kai Kiilavuori, kardiologi HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Jorvin sairaala Labquality Days 8.2.2018 Stabiili sepelvaltimotauti Patogeneesi Stabiilit anatomiset
LisätiedotVerenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012
Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Kohonnut verenpaine Yleisin yleislääkärille tehtävän vastaanottokäynnin aihe Lääkitys
LisätiedotLiikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset
Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset - Mikä on vielä normaalia? - Milloin lääkäriin? Kardiologi Sari Vanninen Varala 5.3.2013 Määritelmä Urheilijansydämellä tarkoitetaan pitkäaikaisen fyysisen
LisätiedotEKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET
EKGLÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! Marja Hedman, LT, Dos Kardiologi KYS/ Kuvantamiskeskus Kliinisen fysiologian hoitajien koulutuspäivät 21.22.5.2015, Valamon luostari TÄRKEÄT EKGLÖYDÖKSET 1. Hidaslyöntisyys
LisätiedotOttaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.
Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin
LisätiedotJari Salmi kuntotestaaja, valmentaja Varalan Urheiluopisto, hyvinvointipalvelut
Jari Salmi kuntotestaaja, valmentaja Varalan Urheiluopisto, hyvinvointipalvelut jari.salmi@varala.fi Kestävyysharjoittelun perusteet milloin tarvitaan kuntotestausta? Kestävyyskunto Tarkoittaa hengitys-
Lisätiedot3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti
MENETELMÄOHJE 1 (5) 3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti 1. YLEISTÄ Verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinti antaa kertamittauksia ja kotimittauksia paremman ja luotettavamman kuvan verenpaineesta. Lisäksi
LisätiedotURHEILULÄÄKETIEDE 2017 URHEILIJAN SYDÄN KLO
URHEILULÄÄKETIEDE 2017 URHEILIJAN SYDÄN 31.3.2017 KLO 17.00 18.00 URHEILIJOIDEN RYTMIHÄIRIÖT HANNU PARIKKA RYTMIHÄIRIÖT URHEILUSSA Sähköinen sydänsairaus Rakenteellinen sydänsairaus Rasitus SVT/WPW LQT
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri
Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti
LisätiedotMITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ?
MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ? SYDÄMEN SYKEVÄLIANALYYSI: IKKUNA KEHOON Sydän sopeutuu autonomisen hermoston välityksellä jatkuvastimuuttuviin tilanteisiin aiheuttamalla vaihtelua peräkkäisten sydämenlyöntien
LisätiedotKliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen keinot leikkausriskin arvioinnissa
Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen keinot leikkausriskin arvioinnissa Kirsi Timonen, dos. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede Keski-Suomen shp kirsi.timonen@ksshp.fi, Sidonnaisuudet
LisätiedotFyysisen työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmät työterveyshuollossa Harri Lindholm, erikoislääkäri Työterveyslaitos
Fyysisen työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmät työterveyshuollossa Harri Lindholm, erikoislääkäri Työterveyslaitos Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 24.11.2010
LisätiedotÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA
1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen
LisätiedotMitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta
Mitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta Lääkärikeskuksen 13. Lääkäripäivät 5.3.2011 Marit Granér, LT Sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Sydän- ja verisuonisairaudet
Lisätiedot203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet
1 / 5 27.11.2015 13:07 Yhteistyökumppanit / Lääkärit ja terveydenhuolto / Lääkkeet ja lääkekorvaukset / Lääkkeiden korvausoikeudet / Erityiskorvaus / 203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat
LisätiedotNuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta
Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta Lauri Alanko LT, Liikuntalääketieteen erikoislääkäri 20.3.15 Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Fc Honka, HIFK A-juniorit,
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Miten käytän sykevälivaihtelun mittausta sairauksia potevilla ja lääkityksiä käyttävillä? Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos HRV- eri tekijöiden vaikutus Stressi Perimä
LisätiedotKeuhkosairaudet ja liikunnan ohjelmointi -
Keuhkosairaudet ja liikunnan ohjelmointi - Jenni Leppävuori Liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Urheilulääketieteen säätiö, Helsingin urheilulääkäriasema Paasikivenkatu 4 00250 Helsinki Puh. (09)
LisätiedotRytmin seuranta fysioterapiassa. Leena Meinilä 2016
Rytmin seuranta fysioterapiassa Leena Meinilä 2016 mitä seurataan: syketaajuus, lepoharjoitussyke- maksimi-palautuminen, rytmihäiriöt miksi? sopiva harjoitussyke, mahdollisten rasitukseen liittyvien rytmihäiriöiden
LisätiedotVentilaation huononeminen keuhkojen tilavuuden pienenemisen seurauksena. Ventilaation vaikeutuminen keuhkoputkien ahtautumisen seurauksena 21.9.
1 Uloshengityksen sekuntikapasiteetti FEV1 Nopea vitaalikapasiteetti FVC FEV % = FEV1 /FVC Vitaalikapasiteetti VC Uloshengityksen huippuvirtaus PEF Keuhkojen kokonaistilavuus TLC Residuaalivolyymi RV RV
LisätiedotKallistuskokeet ja niiden tulkinta
Kallistuskokeet ja niiden tulkinta Jani Pirinen, lääketietieen lisensiaatti Erikoistuva lääkäri, HYKS Meilahden sairaala, KLF-laboratorio Kliinisen fysiologian hoitajat ry:n koulutuspäivät 11.5.2017 Sidonnaisuudet
LisätiedotJohdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Sykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella
Johdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Sykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella systolinen verenpaine VERENPAINE korkein verenpaine suurissa valtimoissa
LisätiedotMiten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?
Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotKardiomyopatia haastetta fysioterapiaan
Kardiomyopatia haastetta fysioterapiaan Merja Perhonen LT, liikuntalääketiet. erikoislääkäri CorusFit Oy Määritelmät Kardiomyopatiat ovat sairauksia, joissa rakenteen ja toiminnan ensisijainen poikkeavuus
LisätiedotTietoa eteisvärinästä
Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää
LisätiedotVerenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa
Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,
LisätiedotSydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,
Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan
LisätiedotEKG. Markus Lyyra. HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10. LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys
EKG Markus Lyyra LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10 Mitä on EKG? Elektrokardiogrammi Kuvaa sydämen sähköistä toimintaa ja siihen liittyviä
LisätiedotMiten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka
Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta Hannu Parikka EKG:n tulkinta EKG: HP 7.11.2015 2 URHEILU: SYDÄMEN SÄHKÖISET JA RAKENTEELLISET MUUTOKSET Adaptaatio kovaan rasitukseen urheilijansydän Ikä Koko Sukupuoli
LisätiedotH E N G I T Y S V A J A U K S E E N J O H T A V A T T A V A L L I S I M M A T S A I R A U D E T
H E N G I T Y S V A J A U K S E E N J O H T A V A T T A V A L L I S I M M A T S A I R A U D E T U L L A A N T T A L A I N E N, L T, K E U H K O S A I R A U K S I E N J A A L L E R G O L O G I A N E L.
LisätiedotHYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI
HYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TULOSTEN LUOTETTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT Leposyke Alkoholi Maksimisyke Sairaudet Lääkitys Puuttuva syketieto LEPOSYKE VAIKUTTAA PALAUTUMISEN MÄÄRÄÄN Mittausjakso
LisätiedotKROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1
KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET 5.10.2016 ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1 LUENNON SISÄLTÖ KROONISEN HENGITYSVAJAUKSEN MÄÄRITELMÄ UNEN VAIKUTUS HENGITYKSEEN
LisätiedotTAVI (Transcatheter Aor0c Valve Implanta0on)
TAVI (Transcatheter Aor0c Valve Implanta0on) Tuomas Mäkelä Anestesiasairaanhoitaja TG4 TYKS Anestesiakurssi 19.- 20.3.2015 Naantali TYKS Leikkausosasto TG4 24/7 12-14 salia 14-19 heräämöpaikkaa AorNaläppävika
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotSydän- ja verenkiertoelimistön toiminta rasituksen aikana
Sydän- ja verenkiertelimistön timinta rasituksen aikana Terve Urheilija iltaseminaari 5.3.2013 Niina Mutanen, testauspäällikkö, LitM Tampereen Urheilulääkäriasema 1 Sydän- ja verenkiertelimistö Verenkiertelimistö
LisätiedotPEF- JA PIF-MITTARIT ASTMAN DIAGNOSTIIKASSA JA HOIDOSSA. Sairaanhoitaja Minna Suhonen, Soite
PEF- JA PIF-MITTARIT ASTMAN DIAGNOSTIIKASSA JA HOIDOSSA Sairaanhoitaja Minna Suhonen, Soite PEF PEF = uloshengityksen huippuvirtaus (peak expiratory flow) saavutetaan ulospuhalluksen alkuvaiheessa -> mittaukseen
LisätiedotKohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016
Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)
LisätiedotOLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS
OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS LEIKKAUSKELPOISUUDEN ARVIOINTI tarkoituksena on punnita, miten ratkaisevasti leikkauksen odotetaan parantavan potilaan elämän
LisätiedotTyökyvyn arviointi keuhkosairauksissa
Työkyvyn arviointi keuhkosairauksissa Irmeli Lindström 12.5.2017 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi 1 Työkyvyttömyys käsitteenä Perustuu sairausvakuutus-, työeläke-, kansaneläke- sekä ammattitauti-
LisätiedotHENGITYSKAASUJEN VAIHTO
HENGITYSKAASUJEN VAIHTO Tarja Stenberg KAASUJENVAIHDON VAIHEET Happi keuhkoista vereen -diffuusio alveolista kapillaariin -ventilaatio-perfuusio suhde Happi veressä kudokseen -sitoutuminen hemoglobiiniin
LisätiedotTestaus- ja kuntotutkimusasema TesKu www.tesku.fi tesku@tesku.fi
Testaus- ja kuntotutkimusasema TesKu www.tesku.fi tesku@tesku.fi Valviran toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista koulutusta,
LisätiedotLIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka
LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka Urheilijan rytmihäiriöt Urheilu lisää Hyvänlaatuista harvalyöntisyyttä ja johtumishäiriöitä Eteisvärinää
LisätiedotKUORMITTUMINEN JA PALAUTUMINEN ENSIHOITAJAN TYÖSSÄ
KUORMITTUMINEN JA PALAUTUMINEN ENSIHOITAJAN TYÖSSÄ Satu Mänttäri, erikoistutkija Mikko Toivainen, Juha Oksa Kirjallisuus: ensihoitajien työssä on korkeita kuormitushuippuja, kokonaisten työpäivien aikaisesta
LisätiedotMURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut www.murtokohta.fi 3 # testattavan nro tulostuspäivä: 05.05.2015 JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS
mittaus MURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut 3 # testattavan nro tulostuspäivä: 5.5.215 JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS Nimi: Erkki Esimerkki Päivämäärä: 5.5.215 Ikä: 27 Aika: 15:15 Pituus: 181 Perusaineenvaihdunta
LisätiedotSydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho
Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn
LisätiedotUrheilijan ylirasitustila
Urheilijan ylirasitustila Aleksi Kallioniemi Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Lääkärikeskus Aava Helsingin Urheilulääkäriasema Ylirasitustilaan ei ole olemassa varsinaista hoitoa, joten järkevintä on
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston
LisätiedotSuunnistajan fyysisen kunnon testaus kokemuksia ja havaintoja 30 vuoden ajalta. Turun Seudun Urheiluakatemia Turku 1.2.2015
Suunnistajan fyysisen kunnon testaus kokemuksia ja havaintoja vuoden ajalta Turun Seudun Urheiluakatemia Turku.. Jukka Kapanen Liikuntatieteen maisteri Jyväskylän yliopistosta 9 Testauspäällikkönä Oulun
LisätiedotOhjelmisto-ominaisuudet:
Fitware Pro 3 Fitware Pro on fyysisen suorituskyvyn mittaus, analysointi- ja seurantaohjelmisto terveyden ja liikunnan ammattilaisille Fitware Pro on pedakoginen, visuaalinen ja informatiivinen työkalu
LisätiedotSYDÄMEN VAJAATOIMINTA JA VAJAATOIMINTAPOTILAAN TAHDISTINHOITO
SYDÄMEN VAJAATOIMINTA JA VAJAATOIMINTAPOTILAAN TAHDISTINHOITO Petri Haataja 20.11.2009 SYDÄMEN VAJAATOIMINTA Sydän ei pysty pumppaamaan riittävästi verta kudoksiin Systolinen ja diastolinen vajaatoiminta
LisätiedotMistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?
Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa
LisätiedotSuomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan
Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori 24.11.2012 1 Kohonnut verenpaine Lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Sepelvaltimotaudin
LisätiedotSydämen isotooppikuvantaminen rasituksessa. Antti Loimaala oyl Isotooppiyksikkö, Meilahti HYKS
Sydämen isotooppikuvantaminen rasituksessa Antti Loimaala oyl Isotooppiyksikkö, Meilahti HYKS 8.2.18 Millä kuvantaa? SPET Single Photon Emission Tomography 2-päinen gammakamera low-dose TT PET/TT Positron
LisätiedotTULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI
TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TULOSTEN LUOTETTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT Leposyke Maksimisyke Puuttuva syketieto tai mittaushäiriöt Mittauksen pituus Sairaudet Lääkitys LEPOSYKE VAIKUTTAA PALAUTUMISEN MÄÄRÄÄN
LisätiedotSpirometriatutkimuksen tulkinta. Harri Lindholm, erikoislääkäri Työterveyslaitos Toimintakykylaboratorio
Spirometriatutkimuksen tulkinta Harri Lindholm, erikoislääkäri Työterveyslaitos Toimintakykylaboratorio Mitä spirometrialla tutkitaan? Keuhkojen ventilaatio eli tuuletuskyky Toimintahäiriön luonne Toimintahäiriön
LisätiedotFysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos
Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Stressin merkitys terveydelle Työelämän fysiologiset stressitekijät Aikapaine Työn vaatimukset
LisätiedotASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Sotilaslääketieteen keskus
ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN Astman määritelmä Astma on keuhkoputkien limakalvon eosinofiilinen tulehduksellinen sairaus, jossa keuhkoputkien ja keuhkojen toiminta häiriintyy Oireina ovat yöllinen
LisätiedotFyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti 3.-5.9.2010. Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri
Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri Kestävyys sulkapallon kaksinpelissä kansainvälisellä tasolla Sulkapallo on intensiivinen jatkuvia suunnanmuutoksia vaativa intervallilaji Pallorallin ja
LisätiedotSydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä
Sydän ja ajokyky Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä 29.3.2017 Sidonnaisuudet Työnantajan määräämä koulutus Boston scientific Medtronic finland St Jude Medical Sydän Ihmisen
LisätiedotTerveysliikunta tähtää TERVEYSKUNNON ylläpitoon: Merkitystä tavallisten ihmisten terveydelle ja selviytymiselle päivittäisistä toimista KESTÄVYYS eli
TERVEYSLIIKUNNAKSI KUTSUTAAN SÄÄNNÖLLISTÄ FYYSISTÄ AKTIIVISUUTTA, JOKA TUOTTAA SELVÄÄ TERVEYSHYÖTYÄ (passiivisiin elintapoihin verrattuna) ILMAN LIIKUNTAAN LIITTYVIÄ MAHDOLLISIA RISKEJÄ Arki- eli hyötyliikunta
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
LisätiedotAmbulatorisen oire-ekg:n ja Holterrekisteröinnin
Ambulatorisen oire-ekg:n ja Holterrekisteröinnin vertailua - Mitä hoitajan pitää tietää EKG:n pitkäaikaisrekisteröinneistä Laboratoriolääketiede ja näyttely 2014, 9.10.2014 Scandic Marina Congress Center
LisätiedotKEUHKOAHTAUMATAUTI JA LIIKUNTA. Alueellinen keuhkoahtaumatautikoulutus Lappeenrannan kaupungintalo 18.9.2013 ft Outi Wirén SOTE / Helsinki
KEUHKOAHTAUMATAUTI JA LIIKUNTA Alueellinen keuhkoahtaumatautikoulutus Lappeenrannan kaupungintalo 18.9.2013 ft Outi Wirén SOTE / Helsinki Tutkimusten mukaan keuhkoahtaumapotilaat liikkuvat vain puolet
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli
LisätiedotSpiroergometria fyysisen suorituskyvyn ja sitä rajoittavien tekijöiden arvioinnissa
Päivi Piirilä ja Anssi R. A. Sovijärvi KATSAUS Spiroergometria fyysisen suorituskyvyn ja sitä rajoittavien tekijöiden arvioinnissa Spiroergometriassa mitataan hengityskaasujen vaihduntaa kliinisen rasituskokeen
LisätiedotKELPOISUUSVAATIMUKSET VERENPAINE
KELPOISUUSVAATIMUKSET VERENPAINE Juha Hartikainen KYS-SYDÄNKESKUS AME 2003 1 ILMAILUMÄÄRÄYKSET EASA Part Med HYPERTENSIO ILMAILUMÄÄRÄYKSET EASA Part Med B.010 Sydän ja verisuonisto (c) ILMAILUMÄÄRÄYKSET
LisätiedotImpulssioskillometria hengityksen tutkimisessa
Impulssioskillometria hengityksen tutkimisessa Jani Pirinen, lääketietieen lisensiaatti Erikoistuva lääkäri, HYKS Meilahden sairaala, KLF-laboratorio Kliinisen fysiologian hoitajat ry:n koulutuspäivät
LisätiedotUnenaikaisen hengitysfysiologian perusteet, obstruktiivisen ja sentraalisen uniapnean patofysiologia. Tarja Saaresranta
Unenaikaisen hengitysfysiologian perusteet, obstruktiivisen ja sentraalisen uniapnean patofysiologia Tarja Saaresranta 16.11.2018 Sidonnaisuudet Luentopalkkioita (Duodecim, Suomen Keuhkolääkäriyhdistys,
LisätiedotJukka Vadén Ylilääkäri, keuhkosairaudet KHKS 6.10.2011
Jukka Vadén Ylilääkäri, keuhkosairaudet KHKS 6.10.2011 Varhaisdiagnostiikkaa? 56-vuotias mies Tupakointi 40 askivuotta, 16 -vuotiaasta 54-vuotiaaksi Rakennustyö, vesieristäjä viimeiset 5 työvuottaan, fyysisesti
LisätiedotKestävyysharjoittelu nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä 16.4.2014
Kestävyysharjoittelu nuoresta aikuiseksi Ari Nummela Jyväskylä 16.4.2014 Kestävyysharjoittelu nuoresta aikuiseksi 1. Kestävyyssuorituskykyyn vaikuttavat tekijät 2. Kestävyysominaisuuksien harjoittelu 3.
LisätiedotSepelvaltimotaudin diagnostiikka
Sepelvaltimotaudin diagnostiikka Juha Koskenvuo Professori, ylilääkäri 14.9.2017 Ateroskleroosi Valtimonkovettumatauti Suurten ja keskisuurten valtimoiden sisäkalvoon kertyy rasva-ainepaksuuntumia (plakkeja),
LisätiedotFeokromosytoomapotilaan anestesia
Feokromosytoomapotilaan anestesia Leila Niemi-Murola dosentti, MME, lääkärikouluttajan erityispätevyys, AFAMEE kliininen opettaja Clinicum, HY ja TutKA, HYKS Feokromosytooma Insidenssi 1/400 000 - verenpainetautia
LisätiedotTULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI
TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TULOSTEN LUOTETTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT Leposyke Maksimisyke Puuttuva syketieto tai mittaushäiriöt Mittauksen pituus Sairaudet Lääkitys LEPOSYKE VAIKUTTAA PALAUTUMISEN MÄÄRÄÄN
LisätiedotJulkisen yhteenvedon osiot. Lerkanidipiinin käyttöä ei suositella alle 18-vuotiaille lapsille, koska tiedot turvallisuudesta ja tehosta puuttuvat.
RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORIDIP 10 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT ORIDIP 20 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 22.3.2016, VERSIO 1.1 VI.2 Julkisen yhteenvedon
LisätiedotSPIROERGOMETRIA HOITAJAN OSUUS
SPIROERGOMETRIA HOITAJAN OSUUS Kalle Koskinen Bioanalyytikko AMK KYS kliininen fysiologia ENNEN TUTKIMUKSEN ALKUA - -Tutustu huolellisesti potilaan lähetteeseen - - Älä käytä parfyymejä tai partavesiä!!!
LisätiedotValkotakkiverenpaine ja piilevä hypertensio totta vai tarua? Antti Jula Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Valkotakkiverenpaine ja piilevä hypertensio totta vai tarua? Antti Jula Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 135/85 Ambulatory awake or Home BP Antti Jula 2 Valkotakkihypertensio ja piilevä
LisätiedotSUORA MAKSIMITESTI. Asiakastiedot. Testaustiedot
Sivu: 1 SUORA MAKSIMITESTI Asiakastiedot Nimi: Sukupuoli: Valido Toni Syntymäaika: 12.1.1986 Mies Ikä: 31,8 Testaustiedot Testimalli: Juoksutesti Tulokset Mittauspäivä: 31.10.2017 Pituus [cm]: 182 Paino
LisätiedotKlaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje.
Klaudikaatio eli katkokävely Potilasohje Katkokävely eli klaudikaatio Yksi valtimotaudin mielipaikoista ovat alaraajoihin johtavat valtimot. Aortta haarautuu lantion korkeudella kahdeksi lonkkavaltimoksi,
LisätiedotKurkistus hengityskaasuanalyysin numeroiden taakse & VeriVita-demo
Kurkistus hengityskaasuanalyysin numeroiden taakse & VeriVita-demo Juha Peltonen LitT, dos., tutkimusjohtaja Helsingin urheilulääkäriasema Urheilulääketieteen säätiö & Liikuntalääketieteen yksikkö, Clinicum
LisätiedotSuoritusta rajoittavat tekijät t korkealla
Suoritusta rajoittavat tekijät t korkealla Juha Peltonen LitT, liikuntafysiologi Huippu-urheilun urheilun kehitysprojektien raportointiseminaari 11.4.2006, Helsinki. Liikuntalääketieteen yksikkö Kliininen
LisätiedotTestaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi
Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Lääninhallituksen toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista
LisätiedotHengityskoulu Perusoppimäärä
Hengityskoulu Perusoppimäärä Mika Issakainen - Anestesiologian ja tehohoidon erikoissairaanhoitaja - Sairaanhoitaja YAMK - PKSSK Teho-osasto Peruskäsitteet Miksi ihminen hengittää? Saa happea O 2 Poistaa
LisätiedotKirsi Ylä-Tuuhonen erikoistuva lääkäri TAYS, Lastenklinikka
MILLOIN PÄIVYSTYSLÄHETE TAYS:IIN, TAYS-TEMPUT JA KOTIOHJEET PÄIVYSTYKSESTÄ AHDISTUSKOHTAUKSEN JÄLKEEN Kirsi Ylä-Tuuhonen erikoistuva lääkäri TAYS, Lastenklinikka ASTMAN PAHENEMIVAIHE/ OBSTRUKTIIVINEN BRONKIITTI
LisätiedotVoivatko kaikki potilaat olla LEIKO -potilaita. Heikki Vääräniemi KSKS, Jyväskylä
Voivatko kaikki potilaat olla LEIKO -potilaita Heikki Vääräniemi KSKS, Jyväskylä Leikopotilas ja preoperatiivinen anestesiapoliklinikka Heikki Vääräniemi KSKS, Jyväskylä The impact of a consultant anaesthetist
LisätiedotVALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN. Marko Laaksonen
VALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN Marko Laaksonen VALMENTAJAKOULUTUS II-taso 28.-29.8.2004 Suomen Ampumahiihtoliitto ry. KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMISTÖÖN JA PALAUTUMINEN Teksti:
LisätiedotLeena Meinilä fysioterapeutti 27.5.2011
Leena Meinilä fysioterapeutti 27.5.2011 Krooninen flimmeri ja liikunta sydämen minuuttitilavuus pienenee eteisvärinän aikana 10 30 % sinusrytmiin verrattuna. Terveessä sydämessä tällä ei ole suurta kliinistä
LisätiedotKohonnut verenpaine (verenpainetauti)
Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut
Lisätiedot