Maa-ainesten ottamissuunnitelma ja ympäristölupahakemus

Transkriptio

1 Maa-ainesten ottamissuunnitelma ja ympäristölupahakemus Lehtomäen kallioalue, Ylöjärvi ja

2 2 (23)

3 3 (23) SISÄLLYSLUETTELO TIEDOT HANKKEESTA Hakija Alue ja laitos Lupatilanne ja lupaprosessin tausta Toiminnot, joille lupaa haetaan Suunnitelma-aineisto 7 TIEDOT SUUNNITELMA-ALUEESTA JA SEN YMPÄRISTÖSTÄ Sijainti ja tieyhteydet Kiinteistöt ja niiden omistajat Kaavoitus Maankäyttö ja maisema Luonnonolosuhteet ja suojellut kohteet Sijaintipaikan rajanaapurit ja lähin asutus Pinta- ja pohjavesiolosuhteet, havaintopaikat ja talousvesikaivot 11 OTTAMISTOIMINTA Otettava kiviaines ja sen käyttö Suunnitelma-alue, ottamismäärät ja -aika Ottamisjärjestys, vaiheistus ja ottamistasot Koneet ja laitteet Turvallisuus ja merkinnät Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma 13 LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Louhinta Murskausprosessi Tuotteet ja tuotantomäärät Toiminta-ajat Käytettävät raaka-aineet ja polttoaineet sekä veden käyttö Energian käyttö Tukitoimintojen alue ja polttonesteiden varastointi Liikenne ja liikennejärjestelyt 17 LAITOKSEN TOIMINNASTA AIHEUTUVAT PÄÄSTÖT SEKÄ NIIDEN ESTÄMINEN JA VÄHENTÄMINEN Päästöt ilmaan Melu Tärinä Päästöt veteen ja maaperään Jätteet 19 6 TOIMINTAAN LIITTYVÄT RISKIT JA NIIDEN EHKÄISEMINEN 19 7 PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN (BAT) SOVELTAMINEN 20 8 TOIMINNAN TARKKAILU JA RAPORTOINTI 20

4 4 (23) 8.1 Laitoksen käyttötarkkailu Vesientarkkailu Raportointi 21 9 ARVIO TOIMINNANTOIMINNAN VAIKUTUKSISTA YMPÄRISTÖÖN, LUONNONOLOSUHTEISIIN JA POHJAVESIIN Vaikutukset maisemaan, luonnonolosuhteisiin ja pinta- ja pohjavesiin Melu-, pöly- ja tärinävaikutukset JÄLKIHOITO JA ALUEEN TULEVA KÄYTTÖ LÄHDELUETTELO 23 LIITTEET Liite 1 Sijaintikartta Liite 2 Alueen sijainti, sijaintipaikan rajanaapurit ja muut asianosaiset Liite 3 Lainhuutotodistukset ja kiinteistörekisterin karttaotteet Liite 4 Maanomistajan suostumus Liite 5 Alueen kaavoitustilanne Liite 6 Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Suunnitelmapiirustukset Piirustus 1 Nykytilanne ja maastonmuotoilu (1:2000) Piirustus 2 Pituusleikkaus A-A ja poikkileikkaukset PL 160 ja PL (1:2000 / 1:400)

5 5 (23) 1 TIEDOT HANKKEESTA 1.1 Hakija Hakija Yhteystiedot Y-tunnus Yhteyshenkilöt Destia Oy, Kiviaines Hatanpään valtatie 30 A PL Tampere , kotipaikka Vantaa Lupa-asiat: Maarit Salonoja, ympäristöpäällikkö PL 382, Tampere p Työmaatoiminta: Arto Kannisto, työmaapäällikkö PL 382, Tampere p Sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@destia.fi Ympäristövahinkovakuutus If Vahinkovakuutusyhtiö Oy, vakuutusnumero Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä ISO 14001, viimeisin auditointi Alue ja laitos Kiinteistöt Lehtokallio ja Alasorvari Omistaja Lehtokallio 4:59 om. Destia Oy, Alasorvari 12:158 om. Tuomas Alasorvari Kunta ja kylä Viljakkala, Ylöjärvi Tieosoite Mäihälahdentie 163, Ylöjärvi Kiinteistön pinta-ala 9,0 ha (Lehtokallio n. 7,7 ha, Alasorvari n. 1,3 ha) Suunnitelma-alueen pinta-ala 9,0 ha (Lehtokallio n. 7,7 ha, Alasorvari n. 1,3 ha) Louhinta-alueenpinta-ala Kokonaisottomäärä 5,7ha m 3ktr (Lehtokallio n m 3ktr, Alasorvari n m3ktr)

6 6 (23) Laitos 1.3 Siirrettävä murskauslaitos ja louhintakalusto. Toiminnassa käytetään aliurakoitsijoita. Yhteystiedot ilmoitetaan urakkakohtaisesti. Lupatilanne ja lupaprosessin tausta Alueella ovat voimassa seuraavat viranomaisluvat: - Lupa maa-ainesten ottamiseen, kokonaisottomäärä m 3. Ylöjärven kaupunki, ympäristölautakunta Lupa on voimassa asti. Ympäristölupa kallion louhimiseen ja murskaamiseen, päällysteen valmistamiseen sekä louheen ja puretun päällysteen varastoimiseen ja hyötykäyttöön. Ylöjärven kaupunki, ympäristölautakunta Lupa on voimassa toistaiseksi. Hakijalla on ollut alueella kalliokiviaineksen ottamista vuodesta 1997 saakka, jolloin alueelle myönnettiin ensimmäinen maa-aineslupa. Uutta lupaa haetaan, koska ottamista on tarkoitus jatkaa. Koska lainsäädäntö on heinäkuusta 2016 asti mahdollistanut maa-aines- ja ympäristöluvan yhteiskäsittelyn (maa-aineslaki 555/ a, ympäristönsuojelulaki 527/ a ), lupaa haetaan nyt yhdellä lupahakemuksella. 1.4 Toiminnot, joille lupaa haetaan Maa-aineslupa Destia Oy hakee Ylöjärven kaupungin lupaviranomaiselta maa-aineslain (555/1981) 3 mukaista lupaa maa-ainesten ottamiseen m ktr kokonaisottomäärälle. Maaaineslupaa haetaan kymmeneksi (10) vuodeksi alkaen siitä, kun lupapäätös on saanut lainvoiman. Ympäristölupa Destia Oy hakee Ylöjärven kaupungin lupaviranomaiselta ympäristönsuojelulain (YSL, 527/2014) 27 :n 1 momentin mukaista ympäristölupaa seuraaville toiminnoille: - Kallionlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää (YSL liite 1 taulukko 2 kohta 7 c), siirrettävä murskauslaitos, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää (YSL liite 1 taulukko 2 kohta 7 e). Toimialaluokitus: TOL 08120, kiven, soran ja hiekan rouhinta ja murskaus. Ympäristölupaa haetaan kymmeneksi (10) vuodeksi alkaen siitä, kun lupapäätös on saanut lainvoiman. Luvanvaraisten toimintojen aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Destia Oy hakee alueelle maa-aineslain 21 :n mukaista lupaa aloittaa maa-ainesten ottotoiminta ennen kuin maa-aineslupapäätös on saanut lainvoiman. Alueelle haetaan myös ympäristönsuojelulain 527/ mukaista lupaa aloittaa lupamääräysten mukainen toiminta muutoksenhausta huolimatta.

7 7 (23) Hakemuksenmukainen toiminta koskee toiminnan jatkamista alueella, jolla on ollut täysin vastaavaa toimintaa jo kahden lupakauden eli noin 20 vuoden ajan. Toiminta ei sijoitu erityisen luonnontilaiselle alueelle, vaan toiminnassa olevalle kiviainestenottoalueelle. Alueen rajaukseen ei haeta muutosta nykyiseen maaaineslupaan nähden. Myöskään keskimääräisiin tuotantomääriin ei haeta muutosta nykyiseen ympäristölupaa nähden. Toiminnan aloittaminen ei siten aiheuta muutosta alueen käyttöön tai ympäristöön tai vahingoita koskematonta luontoa. Toiminta ei ole ristiriidassa alueen maankäytön suunnitelmien kanssa. Alueen ympäristössä ei ole nykyisen toiminnan johdosta tapahtunut haitallisia muutoksia. Etäisyys asutukseen on riittävä. Toiminnan merkittävimmät ympäristövaikutukset, melu ja pöly, ovat toiminnanaikaisia, eivät pysyviä. Toiminnassa noudatetaan lupapäätöksiä ja niiden ehtoja. Toiminnan aiheuttamiin ympäristöriskeihin on varauduttu lupahakemuksissa kuvatulla tavalla. Lupahakemusten ja -päätösten mukaisella toiminnalla ei ole haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Toiminta ei vaaranna yksityisiä tai yleisiä etuja. Toiminnan aloittaminen ei yllä mainituista syistä tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. 1.5 Suunnitelma-aineisto Tämän suunnitelman lähdeaineistona ovat alueen aiemmat viranomaisluvat ja niihin liittyvät hakemukset, ympäristöhallinnon ja Geologian tutkimuslaitoksen paikkatietoaineistot, maastohavainnot ja hakijan kokemus aiemmista vastaavista hankkeista. Kartta-aineistona on Maanmittauslaitoksen kartta-aineisto. Suunnitelmapiirustukset perustuvat Destian vuonna 2017 teettämään UAV-ilmakuva-aineistoon ja Maanmittauslaitoksen avoimeen dataan. Suunnitelmapiirustuksissa on käytetty tasokoordinaattijärjestelmää ETRS-Gk23 ja korkeusjärjestelmää N TIEDOT SUUNNITELMA-ALUEESTA JA SEN YMPÄRISTÖSTÄ 2.1 Sijainti ja tieyhteydet Lehtomäen kallioalue sijaitsee Ylöjärven kaupungin Viljakkalassa, linnuntietä noin 5,3 kilometriä Viljakkalan keskustaajaman itäpuolella, maantien 2763 Mäihälahti-Virojärvi varrella, tien länsipuolella. Alue rajautuu Mäihälahdentiehen. Tieosoite alueelle johtavan liittymän kohdalla on Mäihälahdentie 163. Taulukko 1. Alueen koordinaatit. N ETRS-GK ETRS-TM35FIN YKJ E Suunnitelma-alueen sijainti on esitetty kartalla liitteissä 1 ja 2.

8 8 (23) 2.2 Kiinteistöt ja niiden omistajat Suunnitelma-alue sijoittuu kiinteistöille Lehtokallio ja määräalalle tilasta Alasorvari Kiinteistön Lehtokallio pinta-ala on 7,69 hehtaaria ja kiinteistön Alasorvari määräalan pinta-ala on 1,3 hehtaaria. Suunnitelma-alueen kokonaispinta-ala on noin 9,0 hehtaaria. Kiinteistön Lehtokallio omistaa Destia Oy ja kiinteistön Alasorvari Tuomas Alasorvari, jonka kanssa hakija on tehnyt maa-aineksen ostosopimuksen. Kiinteistöjen lainhuutotodistukset ja kiinteistörekisterin karttaotteet on esitetty liitteenä 3. Maanomistajan suostumus maa-aines- ja ympäristöluvan hakemiseen tilalle Alasorvari on liitteenä 4. Lehtokallio Alasorvari Kuva 1. Suunnitelma-alueen sijainti on merkitty vihreällä rajauksella. 2.3 Kaavoitus Alueelle ei ole merkintöjä Pirkanmaan maakuntakaavayhdistelmässä. Kaavaote sisältää seuraavat kaavat: Pirkanmaan 1. maakuntakaava, Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava (turvetuotanto), Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava (liikenne ja logistiikka). Pirkanmaalle on laadittu uusi maakuntakaava, Pirkanmaan maakuntakaava Maakuntakaavaehdotus hyväksyttiin maakuntavaltuuston kokouksessa Maakuntavaltuuston hyväksymispäätöksestä on kuulutettu Pirkanmaan liiton ilmoitustaululla ja internetsivuilla. Valitusaika päätöksestä oli 30 vuorokautta. Maakuntahallitus on määrännyt maakuntakaavan tulemaan voimaan valitusajan päätyttyä, ennen kuin se on saanut lainvoiman. Alueella ei ole voimassa yleis- tai asemakaavaa. Kaavoitustilanne on esitetty liitteenä 5.

9 9 (23) 2.4 Maankäyttö ja maisema Suunnitelma-alue on olemassa oleva kallionottoalue, jolta puusto ja pintamaakerros on pääosin poistettu. Alueen ympäristö on maa- ja metsätalouskäytössä (kuva 2). Alue ympäristöineen on maastonmuodostukseltaan ja korkeussuhteiltaan vaihtelevaa, sisältäen runsaasti kallioisia mäkiä ja kalliokohoumien väleissä metsitettyjä ja ojitettuja soita. Länsipuoleisten kalliokohoumien laet ovat noin tasolla Suunnitelma-alueen itäpuolella maasto on alavampaa. Louhosalue näkyy paikoin Mäihälahdentielle. Muutoin alue ei erityisemmin erotu kaukotai lähimaisemassa. Kuva 2. Maankäyttö suunnitelma-alueen (valkoinen rajaus) ympäristössä. 2.5 Luonnonolosuhteet ja suojellut kohteet Suunnitelma-alue on olemassa oleva kallionottoalue. Puusto ja pintamaa on poistettu lähes koko alueelta. Suunnitelma-alue ei ole luonnontilainen. Suunnitellun toiminnan läheisyydessä tai sen vaikutusalueella ei ole suojelualueita tai muita luonnonsuojelullisesti arvokkaita kohteita eikä tiettävästi muinaismuistoja. Lähin suojeltu alue on Vironvuorten lounaisreunassa sijaitseva pieni yksityisen maalla sijaitseva suojelualue, Niittyojan metsä (tunnus YSA204806), noin 700 metriä suunnitelma-alueesta lounaaseen. Suunnitelma-alue sijaitsee aivan arseeniprovinssin 1 (Etelä-Suomen arseeniprovinssi, kuva 3) rajalla. Arseeniprovinssi on geokemiallisen kartoitustiedon perusteella kartalle rajattu alue, jossa moreenimaan luontainen arseenipitoisuus on usein suurempi kuin maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointiin liittyvässä asetuksessa annettu kynnysarvo 5 mg/kg (PIMA-asetus, VNa 214/2007).

10 10 (23) Alueen maaperä on tyypillisesti kalliota. Kalliokohoumien väleissä maaperä on hiekka- tai soramoreenia. Alimmissa, kosteimmissa maastonkohdissa maaperä on saraturvetta tai hienoa hietaa (kuva 4). Hiekkamoreeni Hieno hieta Kalliomaa Lehtomäki Saraturve Kuva 3 (vasemmalla). Ote maaperän taustapitoisuusrekisteristä (TAPIR). Kuvaan on merkitty suunnitelma-alueen likimääräinen sijainti. Kuva 4 (oikealla). Alueen maaperäkartta (GTK, Maaperä 1: / 1:50 000), johon on lisätty suunnitelma-alueen sijainti mustalla rajauksella ja karttamerkintöjen selitykset. 2.6 Sijaintipaikan rajanaapurit ja lähin asutus Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat Mäihälahdentien ja Haapaniementien varressa ottoalueesta kaakkoon (kuva 5 ja taulukko 2). Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 300 metrin etäisyydellä suunnitelma-alueen rajasta lukien. Etäisyys varsinaiseen louhittavaan alueeseen on tätä suurempi. Haapaniementiellä sijaitsee kaksi vakituista asuntoa ja yksi loma-asunto noin metrin etäisyydellä suunnitelma-alueen rajasta lukien. Suunnitelma-alueen kaakkoispuolella on kaksi vakituista asuntoa Sarkintiellä. Luoteessa Lehmijärven rannan tuntumassa on loma-asuntoja, joista lähimmät metrin etäisyydellä suunnitelma-alueen rajasta lukien. Koillisessa Kyntöjärven rannassa on lomaasutusta, johon on etäisyyttä lähimmillään noin 600 metriä.

11 11 (23) F G A D C B E Kuva 5. Asutuksen sijainti suunnitelma-alueeseen (vihreä rajaus) nähden. Alle noin 600 metrin etäisyydellä sijaitsevat rakennukset on merkitty kirjaimilla A-G. Taulukko 2. Alle noin 600 metrin etäisyydellä suunnitelma-alueesta sijaitsevat asuin- ja lomarakennukset. Etäisyys on mitattu rakennuksesta suunnitelma-alueen ulkorajaan. KiinteistöAsutuksen tyyppi Osoite Etäisyys tunnus suunnitelmaalueeseen (m) A vakituinen asuinrakennus Mäihälahdentie B vakituinen asuinrakennus Haapaniementie C lomarakennus Haapaniementie D vakituinen asuinrakennus Haapaniementie E vakituinen asuinrakennus Sarkintie F lomarakennus Kivisalontie G lomarakennus Kivisalontie (ei nroa) 590 Suunnitelma-alueella on kolme rajanaapurikiinteistöä. Rajanaapurikiinteistöt kartalla ja niiden maanomistajien yhteystiedot on esitetty liitteessä 2. Liitteessä 2 on esitetty myös lähimmän asutuksen yhteystiedot. 2.7 Pinta- ja pohjavesiolosuhteet, havaintopaikat ja talousvesikaivot Suunnitelma-alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä alueella ole havaintoja pohjavedestä. Lähimmät vesistöt ovat alueen luoteis- ja koillispuolella n metrin etäisyydellä sijaitsevat Lehmijärvi ja Kyntöjärvi. Alueen lähiympäristössä kallion pinta on lähellä maanpintaa tai kohoaa näkyviin kalliopaljastumina. Vesi kerääntyy kallion painanteiden välisiin soistumiin. Alueen ympäristössä soistumien pinta on noin tasossa ,5. Suunnitelma-alueen länsipuolinen soistuma kerää vettä ympäristöstään. Suunnitelma-alueen pohjoispuolella vesien kulkusuunta on pohjoiseen ja Lehmijärveen. Valumasuuntia on kuvattu kuvassa 6.

12 12 (23) Kyntöjärvi +110,7 Kuva 6. Valumasuunnat suunnitelma-alueen (vihreä rajaus) ympäristössä. Varsinaista pintavaluntaa on louhosalueilla yleisesti vähän, sillä murskekerros on vettä erittäin hyvin läpäisevä, ja sade- ja sulamisvedet kulkevat murskekerroksen alla tai imeytyvät alaspäin kallion rakoihin. 3 OTTAMISTOIMINTA 3.1 Otettava kiviaines ja sen käyttö Otettava kiviaines on kalliota. Kiviaines käytetään joko sellaisenaan tai jalostetaan seulomalla tai murskaamalla erikokoisiksi murskelajikkeiksi. Kiviaines käytetään tie- ja muuhun infrarakentamiseen. Vuosittainen ottamismäärä vaihtelee käyttötarpeen mukaan. 3.2 Suunnitelma-alue, ottamismäärät ja -aika Suunnitelma-alueen pinta-ala on noin 9,0 hehtaaria, josta kaivualueen pinta-ala 5,7 hehtaaria. Muu osa alueesta toimii toimintatilana sekä pintamaan ja kiviaineksen varastoalueena. Kokonaisottamismäärä on m3ktr. Lupaa haetaan kymmeneksi (10) vuodeksi, jolloin laskennallinen vuosittainen ottomäärä on noin m3ktr. Määrä kuitenkin vaihtelee merkittävästi vuosittain markkina- ja työtilanteen mukaan.

13 13 (23) 3.3 Ottamisjärjestys, vaiheistus ja ottamistasot Ottamisjärjestys, vaiheet ja ottamistasot on esitetty suunnitelmapiirustuksissa: - Piirustus 1. Nykytilanne ja maastonmuotoilu (1:2000) - Piirustus 2. Pituusleikkaus A-A ja poikkileikkaukset PL 160 ja PL (1:2000 / 1:400) Ottaminen tehdään kahdessa vaiheessa siten, että ensiksi alue louhitaan noin tasoon (N2000). Pohja muotoillaan viettäväksi siten, että pohjan taso on louhittavan alueen pohjoispäässä +137 ja eteläpäässä Ensimmäinen vaihe ulottuu sekä kiinteistön Lehtokallio että kiinteistön Alasorvari alueelle. Toisessa vaiheessa alueen länsipuoliskoa syvennetään siten, että pohjan tasoksi tulee Pohja muotoillaan niin ikään pohjoiseen viettäväksi siten, että pohjan taso on pohjoispäässä +129 ja eteläpäässä Pohjan tasoa syvennetään ainoastaan kiinteistöllä Lehtokallio Alueen pohjoisosaa käytetään murskeiden varastoalueena ja toimintajaksojen aikaisena varikkoalueena. Tulevaisuudessa myös kiinteistön Lehtokallio itäpuoli on tarkoitus syventää tasoon Syvennykseen alkaa todennäköisesti vähitellen kertyä vettä. Kuivatus tehdään pumppaamalla vedet alueen luoteisnurkasta ympäröivään ojastoon, josta vesi laskee ojia pitkin pohjoiseen Lehmijärveen. Louhos tyhjennetään vedestä ennen louhintaa, arviolta enintään kerran vuodessa. Kuivatusvesien virtausnopeus pidetään hitaana siten, että alapuoliset ojat eivät tulvi. 3.4 Koneet ja laitteet Ottamisessa käytetään tavanomaisia maarakennuskoneita: kaivinkoneita ja pyöräkuormaajia. Materiaalin jalostamiseen voidaan käyttää siirrettävää seulaa. Maaaineksen kuljetukset tehdään kuorma-autoilla. Louhinnalle ja murskauslaitokselle haetaan ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa. 3.5 Turvallisuus ja merkinnät Alue pidetään siistinä koko toiminnan ajan. Suunnitelma-alueen ja louhinta-alueen rajat merkitään maastoon. Alin ottotaso merkitään korkokolmioin tai -merkein siten, että ottamissyvyyttä ja ottamistasoa voidaan ottotoiminnan yhteydessä seurata ja valvoa. Jyrkät rintaukset suojataan kiinteällä teräsverkkoaidalla tai vastaavalla turvallisuuden varmistamiseksi. Pohjoispäätä lukuun ottamatta aluetta ympäröi jo tällä hetkellä kiinteä teräsverkkoaita. Asiaton kulku alueelle on estetty puomilla. Työmaa-alueesta varoitetaan kyltein. Suojaetäisyys Mäihälahdentiehen on sama kuin voimassa olevassa maa-ainesluvassa, vähintään kymmenen metriä. 3.6 Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Pintamaa on suurimmalta osalta aluetta poistettu aikaisempina toimintavuosina päättyneen luvan mukaiselta, noin neljän hehtaarin suuruiselta alueelta. Varastossa 3 olevaksi määräksi arvioidaan noin m (kuorittu ala n m2,

14 14 (23) pintamaakerroksen keskimääräinen paksuus 0,5 m). Pintamaat on välivarastoitu louhitun alueen länsi- ja eteläreunoille. Pintamaa ja puusto ovat poistamatta pienellä alalla suunnitelma-alueen länsiosassa, alle yhden hehtaarin alalla. Välivarastoitavaa pintamaata syntyy tältä alueelta arviolta noin m 3 (kuorittava ala n m2, pintamaakerroksen keskimääräinen paksuus 0,5 m). Laskennallinen pintamaan määrä on yhteensä m3. Toiminnassa ei synny ylijäämämateriaalia tai muuta sivukiveä, sillä kaikki käyttökelpoinen kiviaines hyödynnetään. Pintamaa hyödynnetään kokonaisuudessaan maisemointiin ja alueen muuhun muotoiluun. Alueelta peräisin oleva puhdas pintamaa ei aiheuta ympäristövaikutuksia. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on esitetty liitteenä 6. 4 LAITOKSEN TOIMINTA 4.1 Yleiskuvaus toiminnasta Lehtomäen kallioalueella murskataan alueelta otettavaa kalliokiviainesta tie- ja muuhun infrarakentamiseen. Eri murskelajikkeita tuotetaan keskimäärin tonnia, maksimissaan tonnia vuodessa. Toiminta sijoittuu kiinteistöille Lehtokallio ja Alasorvari , joilla on jo ennestään kiviaineksen ottamista ja jalostusta. Toiminta on yleensä kausittaista kiviaineksen kysynnästä riippuen, mutta alueella voi olla toimintaa ympäri vuoden. Murskaus tehdään urakoina, yleensä yksi urakka keväisin ja/tai syksyisin. Yhden murskausjakson kesto on yleensä 3-12 viikkoa (1560 työpäivää). Murskauslaitos on siirrettävä eli laitos tuodaan alueelle jokaista toimintakertaa varten ja viedään pois kunkin urakan päätyttyä. Työmaa-alue pidetään siistinä maa-aines- ja ympäristölupien mukaisesti ja asiattomien pääsy alueelle on kielletty. Toiminnan päätyttyä alue maisemoidaan ja siistitään viranomaislupien mukaisesti. 4.2 Louhinta Louhintatyöt tilataan aliurakkana alan ammattilaisilta, jotka tuovat räjähdysaineet päivittäisen tarpeen mukaan työmaalle ja vievät käyttämättömät aineet vastaavasti välittömästi pois alueelta. Louhintatyö koostuu porauksesta, panostuksesta, räjäytyksestä sekä ylisuurten lohkareiden rikotuksesta. Työn aluksi louhinta-alue merkitään maastoon varoituskyltein ja lippusiimoin. Louhittavalta alueelta poistetaan pintamaat, jotka varastoidaan maisemointia varten pintamaiden välivarastointialueelle. Ennen porausta porausreikien paikat merkitään maastoon panostussuunnitelman mukaisesti. Porausreikien määrään ja reikäväliin vaikuttavat mm. louhittavan kallion laatu, irrotettava materiaalimäärä, käytettävä räjähdysaine sekä haluttu lohkarekoko. Porauksessa käytetään hydraulisia, tela-alustaisia poravaunuja, joissa on pölynkeräyslaitteisto. Poravaunu koostuu hydraulisesta porauslaitteistosta ja kompressorista, joiden tarvitsema energia tuotetaan dieselmoottorilla. Yhdellä 3 räjäytyksellä irrotetaan keskimäärin k-m kalliota. Suhteutettuna keskimääräiseen vuotuiseen ottomäärään alueella on räjäytyksiä arviolta 1-2 kpl vuosittain. Käytettävä räjähdysainemäärä on noin 0,5 1 kg/m3ktr irrotettavaa kalliota.

15 15 (23) Mikäli räjäytyksissä syntyy esimurskaimen kitaa suurempia, tilavuudeltaan yli 1 m lohkareita, ne rikotetaan ennen murskausta hydraulisella, kaivinkoneeseen tai esimurskaimeen liitetyllä iskuvasaralla :n Murskausprosessi Murskauksessa kiviaineksen raekokoa pienennetään vaiheittain haluttuun raekokoon. Murskauslaitos on yleensä kaksi- tai kolmivaiheinen, ja koostuu esi-, väli-, ja jälkimurskaimista, hihnakuljettimista ja seuloista. Esimurskaimena käytetään yleensä leukamurskainta ja väli- ja jälkimurskaimina kara- tai kartiomurskaimia. Käyttöenergialtaan laitoksia on kahdenlaisia. Laitos voi olla polttomoottorikäyttöinen tai vaihtoehtoisesti sen käyttöenergiana on sähkövirta, jolloin laitokseen kuuluu sähköntuotantoa varten aggregaatti. Murskausprosessissa kiviaines syötetään syöttimeen, joka annostelee materiaalin esimurskaimeen. Siitä kiviaines siirtyy edelleen hihnakuljettimilla väli- tai jälkimurskaimeen tai seulalle. Toisessa ja kolmannessa vaiheessa murskausta ja seulontaa jatketaan, kunnes saadaan aikaan haluttu lopputuote. Kuljettimet kuljettavat erikokoiset kiviainekset omiin kasoihinsa. Murskattavan kiviaineksen syöttö murskaimeen tehdään kaivinkoneella tai pyöräkuormaajalla. Valmiit murskelajikkeet siirretään murskauslaitokselta varastokasoihin ja niistä kuorma-autoihin pyöräkuormaajalla. Valmiit tuotteet kuljetetaan alueelta kuorma-autoilla. Murskauksen yhteydessä alueella toimii yleensä yksi kaivinkone ja kaksi pyöräkuormaajaa. Murskauslaitoksen toimiessa alueella työmaalla on lisäksi toimisto- ja taukotilat ja konttivaunu öljytuotteiden varastointia sekä jätteiden varastointia ja lajittelua varten. Murskauslaitokset ovat aliurakoitsijan omistuksessa. Murskauslaitos sijoitetaan alueen pohjatasolle ja mahdollisimman lähelle rintausta, sille alueelle, josta kalliota kulloinkin otetaan. Tällöin kuljetus- ja kuormausmatka ja samalla siitä aiheutuva melu ja päästöt ovat pienimmät. Koska ottamisen paikka muuttuu oton edetessä, myös murskauslaitoksen sijainti vaihtelee. Alueella voidaan tapauskohtaisesti murskata myös viereiseltä kiviainesalueelta louhittua kiviainesta. 4.4 Tuotteet ja tuotantomäärät Alueella tuotetaan raekooltaan erilaisia kalliomurskelajikkeita. Murskauslaitoksella vuorokaudessa murskattava määrä on tuotettavasta lajikkeesta riippuen tonnia. Vuosittain tuotettava määrä on keskimäärin tonnia, enintään tonnia vuodessa. Valmiit tuotteet varastoidaan kasoihin suunnitelma-alueen pohjoispäässä sijaitsevalle varastoalueelle tai kaivualueen pohjalle. Osa murskeista voidaan kuljettaa suoraan käyttökohteeseen. 4.5 Toiminta-ajat Toiminta on yleensä kausittaista kiviaineksen kysynnästä riippuen. Vuosittain toimintaa on välisenä aikana. Murskaus tehdään urakoina, yleensä yksi urakka keväisin ja/tai syksyisin. Yhden murskausjakson kesto on yleensä 3-12 viikkoa (15-60 työpäivää).

16 16 (23) Päivittäiset toiminta-ajat ovat valtioneuvoston asetuksen 800/2010 mukaiset: - murskaus arkipäivisin (ma-pe) klo 7.00 ja välisenä aikana, - poraaminen arkipäivisin (ma-pe) klo 7.00 ja välisenä aikana, - rikotus arkipäivisin (ma-pe) klo 8.00 ja välisenä aikana, - räjäytykset arkipäivisin (ma-pe) klo 8.00 ja välisenä aikana ja - kuormaaminen ja kuljetus arkipäivisin (ma-pe) klo 6.00 ja välisenä aikana. Ympäristölupaa haetaan kymmeneksi vuodeksi. Toiminta on tarkoitus aloittaa heti, kun lupapäätös saa lainvoiman tai sille myönnetään YSL 199 mukainen aloittamislupa (ks. kappale 1.4). 4.6 Käytettävät raaka-aineet ja polttoaineet sekä veden käyttö Raaka-aineiden ja polttoaineiden määrät on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Raaka-aineet ja polttoaineet. Materiaali Raaka-aineet Paikalta louhittu kalliolouhe Polttoaineet Kevyt polttoöljy Vuosittainen tuotantomäärä Keskiarvo Maksimi t t 33,6 t/v 142,8 t/v Arvio polttoöljyn kulutuksesta on keskiarvo, joka perustuu Destia Oy:n ja sen aliurakoitsijoiden murskausasemilla kulutetun polttoöljyn ja tuotettujen materiaalien määrään (kevyen polttoöljyn kulutus tonneina / tuotettu tonni mursketta). Voiteluaineita ja hydrauliikkaöljyjä varastoidaan kerrallaan maksimissaan 200 kg omissa astioissaan, murskauslaitoksen mukana kulkevassa pohjaltaan suojatussa varastokontissa. Vettä käytetään tarvittaessa murskaus- ja tiepölyn torjuntaan. Vesi otetaan maaston painanteista tai tuodaan paikalle säiliöautolla. Murskauslaitoksen vedenkulutus on noin 10 m3/vrk. Talousvettä käytetään urakan aikana pieniä määriä, arviolta litraa/vrk. 4.7 Energian käyttö Murskauslaitoksen tarvitsema energia tuotetaan polttomoottoreilla tai energialähteenä on aggregaatilla tuotettava sähkövirta. Työkoneiden polttomoottorit toimivat kevyellä polttoöljyllä. 4.8 Tukitoimintojen alue ja polttonesteiden varastointi Alueella on tarvittaessa toimisto- ja taukotilat, varastokoppeja, konttivaunu jätteiden varastointia ja lajittelua varten sekä alue työkoneiden yöaikaista pysäköintiä varten. Em. tukitoimintojen alue sijoitetaan louhittavan alueen ulkopuolelle. Työkoneiden säilytyspaikka suojataan siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estetty. Alueella ei ole pysyviä polttoainesäiliöitä, vaan murskauslaitos, seula ja työkoneet tankataan suoraan alueella käyvästä säiliöautosta. Tankkaus on poikkeuksetta valvottu

17 17 (23) tapahtuma. Mahdolliset pienet läikät kerätään talteen heti ja likaantunut maa kuljetetaan sille tarkoitettuun välivarastoon tai vastaanottopisteeseen. Murskauslaitoksen hydrauliikkaöljyt, voiteluaineet sekä jäteöljyt varastoidaan murskauslaitoksen mukana kulkevassa lukittavassa varastokontissa. Varastoitava määrä on enintään 200 kg. Varastokontin pohja on tiivis sekä reunoiltaan korotettu, mikä estää mahdollisten vuotojen pääsyn maaperään. 4.9 Liikenne ja liikennejärjestelyt Murskeiden kuljetukset tehdään kuorma-autoilla. Liikenteen määrä vaihtelee huomattavasti rakennushankkeiden ja murskeiden menekin mukaan. Liikennettä on aktiivisina aikoina enintään noin autoa vuorokaudessa. Toisaalta on myös kausia, jolloin alueella ei ole lainkaan toimintaa eikä liikennettä. Kulku alueelle tapahtuu suunnitelma-alueen itäpuolelta Mäihälahdentieltä erkanevan liittymän kautta. Liikenne alueelta suuntautuu Mäihälahdentiellä enimmäkseen etelän suuntaan. 5 LAITOKSEN TOIMINNASTA AIHEUTUVAT PÄÄSTÖT SEKÄ NIIDEN ESTÄMINEN JA VÄHENTÄMINEN 5.1 Päästöt ilmaan Alueella toimivien koneiden polttomoottoreista syntyy päästöjä ilmaan. Ilmapäästöjen määrää minimoidaan koneiden ja laitteiden säännöllisellä huollolla ja kunnossapidolla. Ilmapäästöjen määrät on esitetty taulukossa 4. Laskenta perustuu Destia Oy:n tilastoituun keskimääräiseen polttoainekulutukseen per tuotetonni, keskimääräiseen ja maksimituotantomäärään sekä kevyen polttoöljyn ominaispäästöihin. Taulukko 4. Päästöt ilmaan. Päästö CO2 SO2 NOx Hiukkaset Keskiarvo t/v 104,8 < 0,001 0,071 0,010 Maksimi t/v 445,5 0,001 0,303 0,043 Pölypäästöjä syntyy murskausprosessin eri vaiheissa ja jonkin verran murskeen siirrossa (kuormaus, kuljetukset) ja seulonnassa. Syntyvän pölyn määrään ja leviämiseen vaikuttavat useat tekijät, kuten murskauksessa ja seulonnassa valmistettavan tuotteen raekoko, raaka-aineen ominaisuudet, ilman suhteellinen kosteus ja tuuliolosuhteet. Pölyn leviämistä estetään olosuhteiden ja mahdollisuuksien mukaan kastelemalla käsiteltävä materiaali (murskauksessa) ja koteloimalla laitoksen kuljettimet ja seulat. Pölyämistä vähennetään myös pitämällä putoamiskorkeudet mahdollisimmat pieninä. Alueen maapohjan pölyäminen estetään tarvittaessa kastelemalla tai suolaamalla. 5.2 Melu Melua aiheutuu ainoastaan silloin, kun alueella on toimintaa. Toiminnassa melua syntyy murskauksessa, kuljetuksissa ja kuormauksessa sekä seulonnassa. Merkittävin yksittäinen

18 18 (23) melunlähde on murskauslaitos. Kuormaus ja työkoneet, esim. peruutushälyttimien ääni, voivat ajoittain nostaa melutasoa. Äänen kuuluvuus ympäristöön vaihtelee mm. sääolosuhteista ja vuorokaudenajasta riippuen. Ympäristömelun häiritsevyyden arvioinnissa käytetään melun A-painotettua keskiäänitasoa. Valtioneuvoston päätös (993/1992) melutason ohjearvoista antaa asumiseen käytettäville alueille päiväajan (klo 7-22) ohjearvoksi 55 db (melun Apainotettu keskiäänitaso, ekvivalenttitaso) ja loma-asumiseen käytettäville alueille 45 db (A). Lehtomäen kallioalueen pääasialliset melulähteet sekä Suomen ympäristökeskuksen Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa -julkaisun mukaisten A-painotettujen kokonaisäänitehotasojen vaihteluvälit on esitetty taulukossa 5. Taulukko 5. Arvio kiviainestuotannon A-painotetuista kokonaisäänitehotasoista. Lähde: Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa, Suomen ympäristö 25/2010. Melulähde LWA (db) Poravaunu Murskaus, liikkuva vaunu Rikotin Kauhakuormaaja / maansiirtoajoneuvo Kaivinkone Ensisijaisesti melun leviämistä ehkäistään sijoittamalla toiminnot siten, että melulle asetetut ohjearvot eivät ylity. Melun leviämisesteinä toimivat sekä luontaiset maastonmuodot että louhinnassa syntyneet kallioseinämät. Kun louhoksen pohjataso laskee ja murskauslaitosta ympäröi kaikilta suunnilta kallioseinämä, melun leviäminen ympäristöön on vähäistä. Meluhaittaa vähentävät osaltaan myös kaluston säännöllinen kunnossapito ja huolto ja muut laitetekniset ratkaisut. Toiminta on kausittaista ja eniten melua aiheuttavan toiminnon eli murskauksen vuosittainen toiminta-aika on suhteellisen lyhyt. Toiminta on mahdollista toteuttaa edellä esitetyllä tavalla siten, että toiminnasta ei aiheudu melun ohjearvojen ylityksiä asutuksen kohdalla. 5.3 Tärinä Lehtomäen kallioalueella tehtävien räjäytysten aiheuttama tärinä leviää hetkellisesti alueen lähiympäristöön. Tärinän vaikutusalue ja rakennuskohtainen tärinän ohjearvo voidaan laskennallisesti arvioida louhinnan suunnitteluvaiheessa. Tärinän suuruuteen vaikuttavat kallion tärinänjohtavuus, räjäytystapa, etäisyys räjäytyspisteestä havaintopisteeseen sekä räjäytyskentän koko. Kun em. tekijät ja kohdekohtainen tärinän ohjearvo tunnetaan, voidaan laskea oikea räjähdysainemäärä. 5.4 Päästöt veteen ja maaperään Toiminnassa ei synny hulevesiä. Sade- ja sulamisvedet imeytyvät murskepintaiseen, hyvin vettä läpäisevään maaperään. Merkittävää pintavaluntaa ei synny. Murskausprosessissa ei synny jätevesiä. Murskauslaitoksen sosiaalitilan käymälän jätevedet johdetaan umpisäiliöön ja viedään jätevedenpuhdistamolle. Vaihtoehtoisesti käytetään kuivakäymälää. Toiminnassa ei synny päästöjä maaperään.

19 19 (23) 5.5 Jätteet Jätteitä syntyy ainoastaan murskauslaitoksen toiminnan aikana. Tavanomaisessa toiminnassa syntyy lähinnä sekajätettä ja pieniä määriä ongelmajätettä. Öljynvaihdot tms. jätettä synnyttävä kaluston huolto tehdään muualla. Kaikki jätteet lajitellaan ja kerätään niitä varten varattuun keräysastiaan. Keräysastiat säilytetään murskauslaitoksen mukana kiertävässä tiivispohjaisessa, lukitussa varastokontissa. Hyötykäyttöön soveltuvat jätejakeet kierrätetään. Muut jätteet toimitetaan paikkaan, jolla on lupa ko. jätteen käsittelyyn. Jätteiden määrät on esitetty taulukossa 6. Taulukko 6. Toiminnassa syntyvät jätteet. Jätenimike Määrä Sekajäte l/a Jätevedet Vaarallinen jäte (jäteöljyt, akut, öljynsuodattimet jne.) Metalliromu < 1 m l/a kg/a Varastointi ja loppusijoituspaikka Keräysastiat murskauslaitoksen varastokontissa, toimitetaan paikallisen jätehuoltoyhtiön keräyspisteeseen. Johdetaan umpisäiliöön, toimitetaan jätevedenpuhdistamolle. Kerätään erilleen suljettuihin, merkittyihin astioihin ja varastoidaan lukittavassa varastokontissa. Toimitetaan urakoitsijan toimesta hyväksyttyyn käsittelypisteeseen. Kuormalava, toimitetaan romunkeräykseen. 6 TOIMINTAAN LIITTYVÄT RISKIT JA NIIDEN EHKÄISEMINEN Toiminta ei sisällä merkittäviä ympäristöriskejä. Murskauskalusto on tekniikaltaan rinnastettavissa normaaliin maarakennuskalustoon. Ympäristön pilaantumista voisi aiheuttaa öljyvahinko. Riskienhallinta tehdään kolmella tasolla: 1. Toimintatavat ja ennaltaehkäisy. Toiminnanharjoittaja on YSL 6 nojalla olemaan selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja niiden hallinnasta sekä haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista (selvilläolovelvollisuus). Kaikessa polttonesteiden käsittelyyn liittyvässä toiminnassa tiedostetaan siihen liittyvät riskit ja toimitaan sen edellyttämällä huolellisuudella. Alueella ei varastoida polttoaineita. Murskauslaitos ja työkoneet tankataan suoraan säiliöautosta, joka käy alueella vain tankkauksen ajan. Tankkaus on poikkeuksetta valvottu tapahtuma. Tankkauksen ajaksi maaperä suojataan imeytysmatolla, valumakaukalolla tai vastaavalla. Työkoneita ei pestä eikä huolleta alueella lukuun ottamatta työn jatkumisen kannalta välttämättömiä korjauksia. Työn aikana noudatetaan Destia Oy:n työ- ja ympäristönsuojeluohjeita. Alueella ei sallita öljyä vuotavien työkoneiden ja autojen työskentelyä eikä öljyn ja polttoaineiden varastointia. Työkoneissa tai muualla alueella on aina riittävä määrä imeytysmattoja tms. imeytysmateriaalia. Murskauksen aikana tehdään ja raportoidaan vähintään viikoittain turvallisuustason mittaus, ns. murskamittari.

20 20 (23) Alue pidetään yleisilmeeltään siistinä ja kulkuväylät esteettöminä. Asiaton kulku alueelle on estetty lukitulla puomilla. 2. Kaluston ja muut rakenteelliset suojaukset. Alueella toimiva kalusto on huollettua ja asianmukaista. Polttonestettä kuljettavat säiliöautot ovat ADR-/VAK-hyväksyttyjä. Murskauslaitoksen hydrauliikkaöljyt, voiteluaineet sekä jäteöljyt varastoidaan laitoksen mukana kulkevassa lukittavassa varastokontissa. Varastokontin pohja on tiivis ja reunoiltaan korotettu, mikä estää mahdollisten vuotojen pääsyn maaperään. Kaluston ja suojausten kunto varmistetaan normaalien työmaatarkastusten yhteydessä. Vuodon sattuessa ryhdytään välittömästi toimenpiteisiin, joilla vuoto torjutaan ja maaperä puhdistetaan. Kaikista ympäristövahingoista ilmoitetaan välittömästi Ylöjärven kaupungin ympäristöviranomaiselle, Pirkanmaan pelastuslaitokselle sekä Pirkanmaan ja ryhdytään asianmukaisiin toimenpiteisiin vahingon torjumiseksi. 7 PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN (BAT) SOVELTAMINEN Murskausalalle ei toistaiseksi ole laadittu yleiseurooppalaisia BAT -vertailuasiakirjoja. Yleisesti alan parhaana käyttökelpoisena tekniikkana voidaan pitää kaikkia raaka-aineiden kulutuksen ja ympäristövaikutusten minimointiin tähtääviä toimia ja laitteita, kuten tuotantoprosessin optimointi, pöly-, melu- ja maaperäsuojaukset, säännölliset huollot, ympäristöjärjestelmät ja ammattitaitoisen henkilökunnan käyttö. Kiviainestuotannon parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta on julkaistu Suomen ympäristökeskuksen ja eri kiviainestuotannon toiminnanharjoittajien (Infra ry) Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa -julkaisu, johon on koottu taustatietoa mm. alan parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta (BAT). Lehtomäen kallioalueen toiminnassa noudatetaan em. julkaisussa esitettyjä toimintaperiaatteita. Paikalliset olosuhteet ja toiminnan laajuus huomioiden toiminnassa käytetään parasta mahdollista tekniikkaa hakemuksessa esitetyllä tavalla. 8 TOIMINNAN TARKKAILU JA RAPORTOINTI 8.1 Laitoksen käyttötarkkailu Laitosten toiminnasta pidetään käyttöpäiväkirjaa, johon kirjataan mm. päivittäinen tuotantoaika, tuotantomäärä, tehdyt tarkastukset, huollot, keskeytykset ja poikkeavat tilanteet. Syntyvää melua ja pölyä arvioidaan tuotannon aikana jatkuvasti aistinvaraisesti. Päästöt pidetään hakemuksen mukaisena tarkkailemalla ja huoltamalla laitteita päivittäin. Käyttöpäiväkirjat ovat pyydettäessä valvontaviranomaisen nähtävissä. Merkittävät poikkeamatilanteet alueella ilmoitetaan valvontaviranomaiselle välittömästi. 8.2 Vesientarkkailu Tällä hetkellä louhos ei kerää vettä. Säännöllinen vesientarkkailu aloitetaan, kun pohjoisosan pohjatasoa ryhdytään syventämään ja mikäli alueelle alkaa kertyä vesiä. Tarkkailusta laaditaan tässä vaiheessa valvontaviranomaisen hyväksyttäväksi tarkempi suunnitelma kaivokartoituksen perusteella. Tarkkailuun ehdotetaan sisällytettäväksi alle

21 21 (23) sekä louhosvesi että ojavesi jonkin matkan päässä louhosalueelta vesien johtamissuunnassa. 8.3 Raportointi Alueelta otettavien maa-aineksen määrä ja laatu ilmoitetaan maa-aineslupaviranomaisille vuosittain maa-aineslain 23a :n mukaisesti. Ympäristöluvan mukainen raportti toimitetaan vuosittain Ylöjärven kaupungin valvontaviranomaiselle. 9 ARVIO TOIMINNANTOIMINNAN VAIKUTUKSISTA LUONNONOLOSUHTEISIIN JA POHJAVESIIN 9.1 YMPÄRISTÖÖN, Vaikutukset maisemaan, luonnonolosuhteisiin ja pinta- ja pohjavesiin Maisema Hakemuksen mukainen suunnitelma-alue on jo avattu, useamman lupakauden ajan toiminnassa ollut ottamisalue. Louhittava alue on laajuudeltaan yhtäläinen nykyisen louhinta-alueen kanssa. Pohjan osittaista syventämistä lukuun ottamatta hakemuksessa ei esitetä muutoksia aiempaan toimintaan nähden. Tähänastisen toiminnan aikana suurin yksittäinen vaikutus on ollut paikallismaiseman muuttuminen. Toiminta jo avatulla alueella ei enää oleellisesti muuta maisemaa. Toiminnan päätyttyä alueelle muodostuu todennäköisesti pohjavesilampi. Pinta- ja pohjavedet Toiminnan lähtökohta on, ettei siitä saa aiheutua muutoksia alueen vesien laatuun tai määrään. Öljytuotteiden käsittely ja varastointi järjestetään siten, ettei niistä voi aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Asianmukaisesti toteutettu ottaminen ei aiheuta haitallisia vaikutuksia ympäristöön. 9.2 Melu-, pöly- ja tärinävaikutukset Melu-, pöly- ja tärinävaikutukset ovat toiminnanaikaisia. Melunhallinta, pöly- ja tärinävaikutusten estäminen ja hallinta on esitetty kappaleissa Hakemuksen mukainen toiminta vastaa alueen aiempaa toimintaa. Hakemuksen mukaisella toiminnalla ei ole aikaisempaa suurempaa vaikutusta alueen ympäristöön.

22 22 (23) 10 JÄLKIHOITO JA ALUEEN TULEVA KÄYTTÖ Toiminnan loputtua kaikki rakennelmat ja laitteet viedään alueelta pois ja alue siistitään. Pohjoisen suunnasta alemmalle ottotasolle viettävä reuna luiskataan tai porrastetaan kaltevuuteen 1:3. Muut seinämät luiskataan kaltevuuteen 1:1 1:2 noin tasoon +140 asti ja verhoillaan pintamailla. Arvioidun vedellä täyttyvän osan luiskat jätetään lähes pystysuoriksi. Pohjoisimman osan varastoalue jää tasaiseksi nykyiseen tasoonsa ja verhoillaan toiminnan päätyttyä alueelle soveltuvilla pintamailla. Koska alueen oma pintamaa ei todennäköisesti riitä koko pohjan maisemointiin, alueelle voidaan tuoda puhdasta pintamaata muualta. Vastaanotettavat maat hyväksytetään tarvittaessa valvontaviranomaisella. Kaiken kaikkiaan aluetta hoidetaan jo ottamisen aikana niin, että alue siistiytyy, sopeutuu ympäröivään maisemaan ja säilyy ihmisille ja ympäristölle turvallisena. Ottotoiminnan päätyttyä aluetta voidaan käyttää yleisenä virkistysalueena. Toiminnan päätyttyä alueelle muodostuu noin kolmen hehtaarin suuruinen ja arviolta noin 7-8 metriä syvä pohjavesilampi. Eteläranta luiskataan loivaksi (1:3) ja veden yläpuolinen luiska verhoillaan virkistyskäyttöön sopivalla hiekalla. Allas soveltuu siten uimarannaksi. Muun osan alueesta annetaan metsittyä luontaisesti ja tarvittaessa alue metsitetään istuttamalla. Louhokseen muodostuva pohjavesilampi on luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä pienkohde, sillä alueelle voi syntyä monipuolista ranta- ja kosteikkokasvillisuutta. Koska lampi tulee olemaan useita metrejä syvä, sen vesi pysyy hyvälaatuisena. Jälkihoitokuluiksi arvioidaan euroa. Arvioon sisältyvät: Siistiminen ja pohjan ja luiskien muotoilu Pintamateriaalin levitys Muut kulut esim. suunnittelutyö Maisemointia tehdään mahdollisuuksien mukaan jatkuvasti ottamisen yhteydessä, jolloin mm. konetyön kustannukset ovat pienemmät. Mikäli alueen kaavoitukseen tai muuhun maankäytön suunnitteluun tulee oleellisia muutoksia luvan aikana, jälkihoitosuunnitelma päivitetään muutosten mukaiseksi ottamistoiminnan loppuvaiheessa. Tampereella Destia Oy Kiviaines Maarit Salonoja ympäristöpäällikkö

23 23 (23) 11 LÄHDELUETTELO Geologian tutkimuskeskus. ASROCKS-hanke. Saatavissa: Geologian tutkimuskeskus. Maaperän taustapitoisuudet tietokanta. Saatavissa: Infra ry ja Suomen rakennusmedia Oy. Murskamittari Saatavissa: Maanmittauslaitos, kiinteistötietojärjestelmä (KTJ). Saatavissa (maksullinen palvelu): Maanmittauslaitos, Paikkatietoikkuna. Saatavissa: Pirkanmaan liitto. Pirkanmaan maakuntakaava Saatavissa: Suomen ympäristökeskus Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT). Suomen ympäristökeskus. Helsinki: Edita Prima Oy s. ISBN , ISSN Saatavissa myös pdf -tiedostona: Valtion ympäristöhallinto. OIVA Ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille, Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta. Saatavissa (palvelu vaatii rekisteröitymisen): Ylöjärven kaupunki. Kaavoitus. Saatavissa: Ympäristöministeriö Maa-ainesten kestävä käyttö. Opas maa-ainesten ottamista ja sääntelyä varten. Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2009. Saatavissa verkkojulkaisuna (ISSN ):