ASIA Destia Oy:n ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 :n mukainen lupahakemus, Petomäen alue, Äänekoski. Arinakatu 6-8, MIKKELI

Transkriptio

1 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristölautakunta Hallintokatu Äänekoski Dnro 68/ / Pvm Annettu julkipanon jälkeen ASIA Destia Oy:n ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 :n mukainen lupahakemus, Petomäen alue, Äänekoski HAKIJA Destia Oy Arinakatu 6-8, MIKKELI Yhteyshenkilö: Simo Tarkkanen, simo.tarkkanen@destia.fi TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ympäristölupahakemus koskee kalliokiviaineksen louhintaa ja siirrettävän kivenmurskaamon sijoittamista Petomäen alueelle. Hanke liittyy ensisijassa Äänekosken Biotuotetehdas -projektiin ja sen liitännäistoimintojen kehittämiseen. Mainitulle alueelle haetaan lupaa pilaantumattoman maa-aineksen ja muualta tuotavan kalliolouheen sekä puretun päällysteen tiläpäiseen varastointiin. Hakemuksen mukainen toiminta sijaitsee Äänekosken kaupungissa Äänekosken kylässä kiinteistöllä Lampila Toimintaa on 1-3 vuoden välein. Yhden tuotantojakson kesto vaihtelee 3-8 viikkoon. Kiinteistöllä ei ole aiempia maa-aines- tai ympäristölupia. Petomäen kallioalueen louheet murskataan tie- ja muuhun infrarakentamiseen. Murskeita tuotetaan vuodessa noin tonnia, maksimissaan tonnia vuodessa. Maksimituotanto takaa suururakoiden materiaalitarpeet. Toiminta alueella on kausiluonteista.

2 Suunnittelualue sijaitsee Äänekosken kaupungissa noin 10 kilometriä Äänekosken keskustasta pohjoiseen. Kulkuyhteys on valtatieltä 4 Petojärventien kautta, josta matkaa alueelle on noin 1,3 kilometriä. Lähin osoite: Petojärventie 128, Äänekoski 2 Taulukko 1. Alueen koordinaatit N E ETRS-GK ETRS-TM35FIN YKJ Kiinteistötiedot: Kunta: Äänekoski Kylä: Äänekoski Kiinteistötunnus: Kiinteistön omistajat: Taisto Lahtinen ja Elisa Pollari Suunnitelma-alueen sijainti on esitetty kartalla liitteissä 1. ja 2. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollista ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 sekä liitteen 1 taulukon 2 kohta 6 a) ja b) mukaisesti. TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on asiassa toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 2 :n kohdan 7 a) ja b) perusteella. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Äänekosken kaupungissa.

3 3 TOIMINTAA KOSKEVAT JA VIREILLÄ OLEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE Maakuntakaava Keski-Suomen maakuntavaltuuston hyväksymässä Keski- Suomen maakuntakaavassa (vahvistettu ) alueella ei ole erityismerkintöjä. Yleiskaava ja asemakaava Alueella ei ole yleis- tai asemakaavaa. Luvat ja sopimukset Hakijalla on toimintaan samaan aikaan vireillä maa-aineslain 4 :n mukainen maa-aineslupahakemus. Toiminnalla ei ole muita lupia. Suunnittelualue sijoittuu noin 5,5 hehtaarin suuruiselle alalle osalle kiinteistöstä Lampila, kiinteistötunnus Hakijalla on sopimus maa-aineksen ottamisesta Taisto Lahtisen ja Elisa Pollarin kanssa sekä suostumukset maa-aines- ja ympäristölupien hakemiseen. YMPÄRISTÖOLOSUHTEET Alueen ympäristö on valtaosin metsätalouskäytössä. Suunnittelualuetta lähin loma-asunto sijaitsee Petojärven kallioalueen puoleisella rannalla noin 400 metrin etäisyydellä ottoalueesta. Petojärven toisella rannalla on kaksi loma-asuntoa, jotka ovat noin metrin etäisyydellä ottoalueesta. Lähin vakituinen asuinrakennus on alueen itäpuolella noin 800 metrin etäisyydellä. Lisäksi alueen kaakkoispuolella on vanhoja rakennuksia, jotka eivät ole asuinkäytössä. Toinen rakennuksista on lähes alueen rajalla ja toinen noin 200 metrin päässä alueen rajasta. Näiden rakennusten omistaja ovat ilmoittaneet kirjallisesti, että rakennukset eivät ole, eivätkä tule jatkossakaan olemaan asuinkäytössä. Lähimpien loma-asuntojen ja rakennusten kiinteistötunnukset on esitetty taulukossa 2. ja liitteessä 6.

4 4 Lähin asutus ja rakennukset: Kiinteistötunnus Asutuksen tyyppi Etäisyys ottoalueelle lomarakennus n. 400 m lomarakennus n. 550 m lomarakennus n. 550 m Pohjavedet Alue ei kuulu ympäristöhallinnon luokittelemiin pohjavesialueisiin. Lähimpiin pohjavesialueisiin (Kotimäki ja Kurikkaharju ) on matkaa noin neljä kilometriä. Petomäen kallioalueella ei ole tehty pohjavesihavaintoja. Alueen ottotaso on suunniteltu siten, että se on noin kuusi metriä ylempänä kuin alueen länsipuolella oleva suo. Suunnitelma-alueen etelärajalla on lähde, joka sijaitsee noin 40 metrin etäisyydellä ottoalueesta. Vaikutus alueella ei ole talousvesikaivoja. Luonnon-, maiseman- ja vesiensuojelulliset näkökohdat Suunnitellulla ottoalueella ei ole luonnonsuojelualueita tai muita ympäristöviranomaisen tiedossa olevia luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaita kohteita. Suunnittelualue on luonnontilassa oleva mäntyvaltaista havumetsää kasvava maapeitteinen kalliomäki, joka sijoittuu noin 300 metriä Petojärven länsipuolelle. Lintukorven suojelualue on noin kaksi kilometriä alueelta lounaaseen. Alueen läheisyydessä noin 400 metrin päässä Petomäen takana sijaitsee Petojärvi ja suunnitelma-alueen pohjoispuolitse virtaa Petojärvestä lähtevä puro noin 150 metrin etäisyydellä. HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Petomäen kallioalueella louhitaan ja murskataan kalliota tie- ja muuhun infrarakentamiseen. Murskeita tuotetaan keskimäärin tonnia, maksimissaan tonnia vuodessa. Maksimituotannolla varaudutaan suururakoiden materiaalitarpeisiin. Toiminta alueella kausiluontoista. Todennäköisimmin toimintaa on 1-3 vuoden välein. Yhden tuotantojakson kesto vaihtelee 3-8 viikkoon. Murskauslaitos on siirrettävä. Tämä tarkoittaa, että laitos tuodaan alueelle jokaista toimintakertaa varten erikseen ja viedään pois kunkin urakan päätyttyä. Työmaa-alue pidetään siistinä maa-aines- ja ympäristölupien mukaisesti ja asiattomilta on alueelle pääsy kielletty. Kallionoton päätyttyä alue maisemoidaan ja metsitetään maa-ainesluvan mukaisesti. Alue palautetaan aikanaan metsätalouskäyttöön.

5 5 Louhinta- ja murskausprosessi Louhintatyön vaiheita ovat poraus, panostus, räjäytys ja ylisuurten lohkareiden rikotus. Porauksessa käytetään tela-alustaisia poravaunuja, joissa on pölynpoistolaitteisto. Ylisuuret lohkareet rikotetaan tarvittaessa ennen murskausta hydraulisella, kaivinkoneeseen tai esimurskaimeen liitetyllä iskuvasaralla. Murskauksessa kiviaineksen raekokoa pienennetään vaiheittain haluttuun raekokoon. Murskauslaitos on yleensä kaksi- tai kolmivaiheinen, ja koostuu esi-, väli-, ja jälkimurskaimista, hihnakuljettimista ja seuloista. Esimurskaimena käytetään yleensä leukamurskainta ja väli- ja jälkimurskaimina kara- tai kartiomurskaimia. Käyttöenergialtaan laitoksia on kahdenlaisia. Laitos voi olla polttomoottorikäyttöinen tai vaihtoehtoisesti sen käyttöenergiana on sähkövirta, jolloin laitokseen kuuluu sähköntuotantoa varten aggregaatti. Murskausprosessissa kiviaines syötetään syöttimeen, joka annostelee materiaalin esimurskaimeen. Siitä kiviaines siirtyy edelleen hihnakuljettimilla väli- tai jälkimurskaimeen tai seulalle. Toisessa ja kolmannessa vaiheessa murskausta ja seulontaa jatketaan, kunnes saadaan aikaan haluttu lopputuote. Kuljettimet kuljettavat erikokoiset kiviainekset omiin kasoihinsa. Murskattavan kiviaineksen syöttö murskaimeen tehdään kaivinkoneella tai pyöräkuormaajalla. Valmiit murskelajikkeet siirretään murskauslaitokselta varastokasoihin ja niistä kuorma-autoihin pyöräkuormaajalla. Valmiit tuotteet kuljetetaan alueelta kuorma-autoilla. Murskauslaitoksen toimiessa alueella toimii yleensä yksi kauhakuormaaja ja yksi pyöräkuormaaja. Lisäksi työmaalle tällöin sijoitetaan toimisto- ja taukotilat sekä konttivaunu öljytuotteiden varastointia sekä jätteiden varastointia ja lajittelua varten. Murskauslaitos sijoitetaan alueen pohjatasolle ja mahdollisimman lähelle louhinnan rintausta, eli alueelle, josta kiviaineksia kulloinkin otetaan. Tällöin kuljetus- ja kuormausmatka sekä siitä aiheutuva melu ja päästöt ovat pienimmät. Koska ottamisen paikka muuttuu oton edetessä, myös murskauslaitoksen sijainti vaihtelee. Tuotteet ja tuotantomäärät Murskelajikkeita tuotetaan keskimäärin tonnia vuodessa, maksimissaan tonnia vuodessa. Vuorokaudessa murskattava määrä on tuotettavasta lajikkeesta riippuen tonnia. Murskelajikkeet varastoidaan kasoihin, varastokasat sijoitetaan ottamisen alkuvaiheessa suunnittelualueen lounaisosaan ja ottamisen myöhemmässä vaiheessa myös muualle aluetta. Osa murskeista voidaan kuljettaa suoraan käyttökohteeseen.

6 6 Toiminta-ajat Toiminta alueella on kausittaista kiviaineksen kysynnästä riippuen. Toimintajaksoja on arviolta 1-3 vuoden välein, ja yhden murskausjakson pituus vaihtelee 3-8 viikkoon. Päivittäiset toiminta-ajat ovat: murskaus arkipäivisin (ma - pe) klo kuormaus ja kuljetukset arkipäivisin (ma - pe) klo , poikkeustapauksessa satunnaisesti viikonloppuisin louhintaa ja murskausta ei suoriteta juhannuksesta heinäkuun loppuun välisenä aikana (hakija on vastineessaan annettuun muistutukseen ilmoittanut, että louhintaa ja murskausta ei suoriteta lainkaan kesä-ajalla ) Käytettävät raaka-aineet ja polttoaineet sekä veden käyttö Tuotannon raaka-aineena on kallio, josta tuotetaan murskelajikkeita keskimäärin tonnia vuodessa, maksimissaan tonnia vuodessa. Murskauksen polttoöljyn kulutus on keskimäärin 42,0 tonnia ja maksimissaan 336,0 tonnia vuodessa. Arvio polttoöljyn kulutuksesta tuotetonnia kohti on keskiarvo, joka perustuu Destia Oy:n ja sen aliurakoitsijoiden murskausasemilla kulutetun polttoöljyn ja tuotettujen materiaalien määrään. Voiteluaineita ja hydrauliikkaöljyjä varastoidaan kerrallaan maksimissaan 400 kg omissa astioissaan, murskauslaitoksen mukana kulkevassa pohjaltaan suojatussa varastokontissa. Vettä käytetään tarvittaessa murskaus- ja tiepölyn torjuntaan. Vesi otetaan maaston painanteista tai tuodaan paikalle säiliöautolla. Murskauslaitoksen vedenkulutus on noin 10 m 3 /vrk. Talousvetenä käytetään urakan aikana pieniä määriä, arviolta litraa/vrk. Energian käyttö Murskauslaitoksen tarvitsema energia tuotetaan polttomoottoreilla tai energialähteenä on aggregaatilla tuotettava sähkövirta. Työkoneiden polttomoottorit toimivat kevyellä polttoöljyllä.

7 7 Tukitoimintojen alue ja polttonesteiden varastointi Liikenne Murskausjakson aikana alueella on tarvittaessa toimisto- ja taukotilat, varastokoppeja ja konttivaunu jätteiden varastointia ja lajittelua varten. Tukitoimintojen alue sijoitetaan kaivualueen ulkopuolelle. Tukitoimintojen alueelle tehdään tiivis pohjarakenne. Alueella ei ole pysyviä polttoainesäiliöitä, vaan murskauslaitos ja työkoneet tankataan suoraan alueella käyvästä säiliöautosta. Tankkauslaitteiston kunto tarkastetaan säännöllisesti ja se on lukittu luvattoman käytön estämiseksi. Tankkaus on poikkeuksetta valvottu tapahtuma. Mahdolliset pienet läikät kerätään talteen heti ja likaantunut maa kuljetetaan sille tarkoitettuun välivarastoon tai vastaanottopisteeseen. Hydrauliikkaöljyt, voiteluaineet sekä jäteöljyt varastoidaan murskauslaitoksen mukana kulkevassa lukittavassa varastokontissa. Varastokontin pohja on tiivis sekä reunoiltaan korotettu, mikä estää mahdollisten vuotojen pääsyn maaperään. Kulku alueelle tapahtuu suunnittelualueen eteläpäästä Petojärventien kautta valtatielle 4, jonne alueelta on matkaa noin 1,3 kilometriä. LAITOKSEN TOIMINNASTA AIHEUTUVAT PÄÄSTÖT JA NIIDEN VÄHENTÄMINEN Päästöt ilmaan Alueella toimivien koneiden polttomoottoreista syntyy päästöjä ilmaan. Ilmapäästöjen määrää minimoidaan koneiden ja laitteiden säännöllisellä huollolla ja kunnossapidolla. Ilmapäästöjen määrät on esitetty taulukossa 4. Laskenta perustuu Destia Oy:n tilastoituun keskimääräiseen polttoainekulutukseen per tuotetonni, keskimääräiseen ja maksimi-tuotantomäärään sekä kevyen polttoöljyn ominaispäästöihin. Taulukko 4. Päästöt ilmaan. Päästö Keskiarvo t/v Maksimi t/v CO2 131,0 1048,2 SO2 < 0,001 0,003 NOx 0,089 0,714 Hiukkaset 0,013 0,100

8 8 Pölypäästöjä syntyy murskausprosessin eri vaiheissa ja jonkin verran murskeen siirrossa (kuormaus, kuljetukset). Murskauksessa syntyvän pölyn määrään ja leviämiseen vaikuttavat useat tekijät, kuten valmistettavan murskeen raekoko, raaka-aineen ominaisuudet, ilman suhteellinen kosteus ja tuuliolosuhteet. Pölyn leviämistä estetään olosuhteiden mukaan kastelemalla murskattava materiaali ja koteloimalla laitoksen kuljettimet ja seulat. Pölyämistä vähennetään myös pitämällä putoamiskorkeudet mahdollisimmat pieninä. Alueen maapohjan pölyäminen estetään tarvittaessa kastelemalla. Melu Melua aiheutuu ainoastaan silloin, kun alueella on toimintaa. Louhinnassa syntyy melua porauksissa, räjäytyksissä sekä louheen lastauksessa. Louheen irtiottoräjäytyksiä on urakan aikana yleensä kerran, enintään kaksi kertaa viikossa. Louhintaräjäytykset tehdään räjäytyssuunnitelman mukaisesti pieninä kenttinä ja panostus mitoitetaan siten, että tärinät jäävät riittävän alhaisiksi eikä lähialueen kiinteistöille aiheudu haittoja. Murskauslaitoksella syntyy melua kuljetuksissa, murskauksessa sekä seulonnassa. Kuormaus ja työkoneet, esim. peruutushälyttimien ääni, voivat ajoittain nostaa melutasoa. Murskauksen ja työkoneiden äänen kuuluvuus ympäristöön vaihtelee mm. sääolosuhteista ja vuorokaudenajasta riippuen. Ympäristömelun häiritsevyyden arvioinnissa käytetään melun A-painotettua keskiäänitasoa. Valtioneuvoston päätös (993/1992) melutason ohjearvoista antaa asumiseen käytettäville alueille päiväajan (klo 7-22) ohjearvoksi 55 db (melun A-painotettu keskiäänitaso, ekvivalenttitaso) ja loma-asumiseen käytettäville alueille 45 db (A). Petomäen kallioalueen pääasialliset melulähteet sekä Suomen ympäristökeskuksen Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa -julkaisun mukaisten A-painotettujen kokonaisäänitehotasojen vaihteluvälit on esitetty taulukossa 5. Taulukko 5. Arvio kiviainestuotannon A-painotetuista kokonaisäänitehotasoista. Lähde: Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa, Suomen ympäristö 25/2010. Melulähde LWA (db) Murskaus, liikkuva vaunu Kauhakuormaaja / maansiirtoajoneuvo Kaivinkone Petomäen kallioalueella melun syntyä ja syntyneen melun etenemistä pyritään ehkäisemään eri tavoin. Melun syntyä voidaan vähentää laitteiston säännöllisellä kunnossapidolla ja huollolla. Ensisijaisesti melun leviämistä alueella ehkäistään toimintojen sijoittelulla siten, että murskauslaitos sijoitetaan mahdollisimman matalalle tasolle lähelle ottorintausta ja varastokasoja, jotka näin ollen toimivat meluesteinä.

9 Myös laiteteknisillä ratkaisuilla voidaan vähentää melun syntyä. Kaiken kaikkiaan murskaustoiminnassa pyritään käyttämään alalla yleisesti käytössä olevaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa, jotta melutasot lähimpien asuinrakennusten pihapiireissä jäävät alle VNp 993/1992 mukaisten ohjearvojen. Toiminta on kausittaista ja vuosittainen toiminta-aika on lyhyt. Etäisyys lähimpään vapaa-ajan asutukseen suunnittelualueen puoleisella Petojärven rannalla on noin 400 metriä. Lisäksi Petojärven toisella rannalla on kaksi loma-asuntoa, jotka ovat noin metrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Lähin vakituinen asuinrakennus on alueen itäpuolella noin 800 metrin etäisyydellä. Petomäen korkein kohta jää luonnontilaan, jolloin korkea kallion seinämä toimii ottamistoiminnan aikana meluesteenä lähimpien asutusten suuntaan. Vastaavissa hankkeissa tehtyjen melumittausten perusteella toiminnasta ei arvioida aiheutuvan melun ohjearvojen ylityksiä asutuksen kohdalla. Tähän perustuen luvanhakija katsoo, että meluntorjunta on toiminnan volyymiin ja toiminta-aikaan nähden riittävää. 9 Jätteet Jätteitä syntyy ainoastaan murskauslaitoksen toiminnan aikana. Tavanomaisessa toiminnassa syntyy lähinnä sekajätettä ja pieniä määriä ongelmajätettä. Öljynvaihdot tms. jätettä synnyttävä kaluston huolto tehdään muualla. Kaikki jätteet lajitellaan ja kerätään niitä varten varattuun keräysastiaan. Keräysastiat säilytetään murskauslaitoksen mukana kiertävässä tiivispohjaisessa, lukitussa varastokontissa. Hyötykäyttöön soveltuvat jätejakeet kierrätetään. Muut jätteet toimitetaan paikkaan, jolla on lupa ko. jätteen käsittelyyn. Jätteiden määrät on esitetty taulukossa 6. Taulukko 6. Toiminnassa syntyvät jätteet. Jätenimike Määrä Varastointi ja loppusijoituspaikka Sekajäte 1000 l/a Keräysastiat murskauslaitoksen varastokontissa, toimitetaan paikallisen jätehuoltoyhtiön keräyspisteeseen. Jätevedet < 1 m 3 Johdetaan umpisäiliöön, toimitetaan jätevedenpuhdistamolle. Vaarallinen jäte (jäteöljyt, akut, öljynsuodattimet jne.) l/a Kerätään erilleen suljettuihin, merkittyihin astioihin ja varastoidaan lukittavassa varastokontissa. Toimitetaan urakoitsijan toimesta hyväksyttyyn käsittelypisteeseen. Metalliromu kg/a Kuormalava, toimitetaan romunkeräykseen.

10 10 Päästöt veteen Alueen toiminnassa ei synny hulevesiä. Sade- ja sulamisvedet johdetaan alueen länsiosan alavampaan maastoon, osa vedestä imeytyy maaperään ja murskekasoihin. Murskausprosessissa ei synny jätevesiä. Murskauslaitoksen sosiaalitilan käymälän jätevedet johdetaan umpisäiliöön ja viedään jätevedenpuhdistamolle. Vaihtoehtoisesti käytetään kuivakäymälää. TOIMINTAAN LIITTYVÄT RISKIT JA NIIDEN EHKÄISEMINEN Toiminnasta aiheutuva merkittävin ympäristöriski on öljyvahinko. Toiminnassa noudatetaan erityistä varovaisuutta, jotta haitallisia aineita ei pääse maaperään. Riskienhallinta tapahtuu kolmella tasolla: 1.Toimintatavat Kaikessa polttonesteiden käsittelyyn liittyvässä toiminnassa edellytetään huolellisuutta. Alueella ei varastoida polttoaineita. Murskauslaitos ja työkoneet tankataan suoraan säiliöautosta, joka käy alueella vain tankkauksen ajan. Alueella murskausjaksojen ulkopuolella toimiva kuormaaja tankataan muualla. Työkoneita ei pestä eikä huolleta alueella. Alueella on aina riittävä määrä imeytysmattoja tms. imeytysmateriaalia. Työn aikana noudatetaan Destia Oy:n työ- ja ympäristönsuojeluohjeita. Alueella ei sallita öljyä vuotavien työkoneiden ja autojen työskentelyä eikä öljyn ja polttoaineiden varastointia ilman suojarakenteita. Alue pidetään yleisilmeeltään siistinä ja kulkuväylät esteettöminä. Asiaton kulku alueelle estetään. 2. Maaperän suojaus Työkoneiden työnaikaista säilytystä varten rakennetaan ns. tukitoimintojen alue (ks. kappale 6.7), joka sijoitetaan kaivualueen ulkopuolelle. Alueelle tehdään tiivis pohjarakenne. 3. Rakenteelliset suojaukset Polttonesteiden varastosäiliöt ovat standardien mukaisia, lukittavia ja niissä on ylitäytön estävä sulkuventtiili. Tankkauslaitteiston kunto tarkastetaan säännöllisesti ja laitteisto on lukittu luvattoman käytön estämiseksi. Tankkaus on poikkeuksetta valvottu tapahtuma. Mahdolliset pienet läikät kerätään talteen heti ja likaantunut maa kuljetetaan sille tarkoitettuun välivarastoon tai vastaanottopisteeseen. Hydrauliikkaöljyt, voiteluaineet sekä jäteöljyt varastoidaan murskauslaitoksen mukana kulkevassa lukittavassa varastokontissa. Varastokontin pohja on tiivis sekä reunoiltaan korotettu, mikä estää mahdollisten vuotojen pääsyn maaperään.

11 11 Suojausten kunto varmistetaan normaalien työmaatarkastusten yhteydessä. Vuodon sattuessa ryhdytään välittömästi toimenpiteisiin, joilla vuoto torjutaan sekä maaperä puhdistetaan. Poikkeustilanteessa laitokset pysäytetään ja vika tai häiriö korjataan. Onnettomuuksista ja pohjaveden laatua uhkaavista vahingoista ilmoitetaan välittömästi Äänekosken kaupungin ympäristöviranomaiselle, Keski-Suomen pelastuslaitokselle sekä Keski-Suomen ELY-keskukselle ja ryhdytään asianmukaisiin toimenpiteisiin vahingon torjumiseksi. PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN (BAT) SOVELTAMINEN Murskausalalle ei toistaiseksi ole laadittu yleiseurooppalaisia BAT -vertailuasiakirjoja. Yleisesti alan parhaana käyttökelpoisena tekniikkana voidaan pitää kaikkia raaka-aineiden kulutuksen ja ympäristövaikutusten minimointiin tähtääviä toimia ja laitteita, kuten tuotantoprosessin optimointi, pöly-, meluja maaperäsuojaukset, säännölliset huollot, ympäristöjärjestelmät ja ammattitaitoisen henkilökunnan käyttö. Kiviainestuotannon parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta on julkaistu Suomen ympäristökeskuksen ja eri kiviainestuotannon toiminnanharjoittajien (Infra ry) Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa -julkaisu, johon on koottu taustatietoa mm. alan parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta (BAT). Petomäen kallioalueella toiminnassa noudatetaan em. julkaisussa esitettyjä toimintaperiaatteita. Paikalliset olosuhteet ja toiminnan laajuus huomioiden toiminnassa käytetään parasta mahdollista tekniikkaa hakemuksessa esitetyllä tavalla. TOIMINNAN TARKKAILU JA RAPORTOINTI Alueelta otettavien maa-aineksen määrä ja laatu ilmoitetaan maa-aineslupaviranomaisille vuosittain maa-aineslain 23a :n mukaisesti. Laitosten toiminnasta pidetään käyttöpäiväkirjaa, johon kirjataan mm. päivittäinen tuotantoaika, tuotantomäärä, tehdyt tarkastukset, huollot, keskeytykset ja poikkeavat tilanteet. Syntyvää melua ja pölyä arvioidaan tuotannon aikana jatkuvasti aistinvaraisesti. Päästöt pidetään hakemuksen mukaisena tarkkailemalla ja huoltamalla laitteita päivittäin. Käyttöpäiväkirjat ovat pyydettäessä valvontaviranomaisen nähtävissä. Merkittävät poikkeamatilanteet alueella ilmoitetaan valvontaviranomaiselle välittömästi. Ympäristöluvan mukainen raportti toimitetaan vuosittain Äänekosken kaupungin valvontaviranomaiselle.

12 12 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen vireilläolosta kuuluttaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu maa-aineslain 13 :n mukaisesti Äänekosken kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä internetsivuilla sekä lehtikuulutuksella Sisä-Suomen lehdessä. Kuuleminen Rajanaapureille on lähetetty erityistiedoksianto hakemuksesta. Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty terveydensuojeluviranomaisen lausunto. Terveydensuojeluviranomainen toteaa lausunnossaan seuraavaa: Toiminnasta syntyvän melun voimakkuus ei saa ylittää valtioneuvoston päätöksessä (VNp 993/1992) 3 S:ssä annettuja päivä- ja yöajan keskiäänitason ohjearvoja sisätilassa mitattavalle melulle. Toiminnassa tapahtuvasta normaalikäynnistä poikkeavasta melusta on tehtävä ilmoitus terveydensuojeluviranomaiselle ja lähialueen naapureille. Mikäli 1 km säteellä toiminta-alueen rajoista sijaitsee talousvesikaivoja, tulee niistä tutkituttaa vedenlaatu ennen toiminnan aloittamista. Vedestä tulee tutkia rauta, mangaani, KMn04-luku, ph ja sameus. Merkittävistä poikkeamatilanteista ja onnettomuuksista alueella sekä pohjaveden laatua uhkaavista vahingoista tulee ilmoittaa terveydensuojeluviranomaiselle ja vaikutusalueen naapureille välittö-mästi. Toimijan on laadittava poikkeustilannesuunnitelma ja toimitettava se tiedoksi terveydensuojeluviranomaiselle. Lisäksi ympäristöluvan mukainen raportti tulee toimittaa vuosittain tiedoksi Muistutukset ja mielipiteet Maa-aineslupa-hakemuksesta jätettiin yksi muistutus. Muistutuksen sisältö koskee kuitenkin selkeästi lähinnä ympäristöluvan sisältöä, joten se käsitellään myös osana ympäristölupahakemusta. Muistuttaja A.A. toteaa hakemuksesta seuraavaa: 1. Meluhaitat mm. porauksesta, räjäyttämisestä, murskauksesta, lastaamisesta ja kuljetuksista. Destian tiedotteessa on mainittu, että toiminta ajoittuu 6-22 väliselle ajalle. Mielestäni aiheutuu kohtuutonta haittaa, jos toiminta jatkuu saakka arkipäivisin. Mökille menemme sen vuoksi, että haluamme nauttia luonnonrauhasta. Mökkelemme toukokuun alusta syyskuun lopulle päivittäin. Kuinka kuljetuksista aiheutuva melu estetään? Kuka valvoo, että kuljetuksissa käytetään alhaisia nopeuksia?

13 13 2. Pyydetään ottamaan huomioon räjäytykset, niiden teho ja vaikutukset rakennusten perustuksiin ja rakenteisiin. 3. Kivipöly. Onko otettu huomioon ettei kivipöly kantaudu murskaamon viereiselle kiinteistölle (Remula). Kivipölyn vaikutus ympäristöön (Petojärvi ja marjastusalueet), vaikutus ilmanlaatuun Remulassa. 4. Kiinteistön arvon lasku. Huomioon otettavana seikkana se, että lomaasunnon arvo laskee murskaamotoiminnan johdosta. 5. Ympäristövaikutuskset Miten Petojärven vesitilanne muuttuu? Melun ja tärinan vaikutus eläimiiin? Vaikutus kaloihin, lintuihin (Petojärvella asunut vuosia Joutsen ja Kuikka pariskunnat ym) Mikäli käytetään vettä pölyntorjunnassa mistä se otetaan? Jos Petojärvestä sen vaikutukset? Hulevesien kulkeutuminen Petojärveen on estettävä. Alueella kulkee puro, joka johtaa ympäröiviin järviin ja lampiin (jotakin kautta myös Keiteleeseen). Alueella sijaitsee myös soita, louhimon vaikutus myös niihin. 6. Muualta tuotavan maa-aineksen varastointi ja hyödyntäminen. Kuinka varmistetaan, että paikalle tuotava maa-aines on pilaantumatonta? Voiko puretusta päällysteestä liuteta jotain haitallisia aineita ympäristöön (bensiini, öljy, maantiesuola), niiden valuminen Petojärveen? 7. Etäisyys järveen. Otettava huomioon Petojärveen oleva matka, etäisyys lähimmillään 300 m. Kartalle merkittynä sijaitsee siten, että maasto viettää järveen päin suurella alueella. Hakijan kuuleminen Hakijaa on kuultu annetusta lausunnosta hallintolain 34 :n mukaisesti. Hakijan on antanut asiassa seuraavan vastineen. Hakijan vastaus muistutukseen Meluhaitat mm. louhinnasta, porauksesta, räjäyttämisestä, murskauksesta, lastaamisesta ja kuljetuksista. Destian tiedotteessa mainittu, että toiminta ajoittuu arkisin ma-pe kello 6-22 väliselle ajalle. Mielestäni aiheutuu kohtuutonta haittaa, jos toiminta jatkuu kello 22 asti arkisin, mökille menemme sen vuoksi, että haluamme nauttia hiljaisuudesta ja luonnonrauhasta. Mökkeilemme toukokuun alusta syyskuun lopulle päivittäin. Kuinka kuljetuksista aiheutuva melu estetään? Kuka valvoo, että kuljetuksissa käytetään alhaisia nopeuksia? Destia Oy esittää muutosta hakemuksen mukaiseen toiminta-aikaan siten, että porausta, louhintaa ja murskausta ei suoriteta välisenä aikana. Päivittäinen toiminta-aika hakemuksen mukainen ma-pe klo 6-22.

14 14 Yrityksemme yksi toimintaperiaate on turvallisuus. 2. Pyydetään ottamaan huomioon räjäytykset, niiden teho ja vaikutukset rakennusten perustuksiin ja rakenteisiin. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, että räjäytykset eivät aiheuta vahinkoa rakennuksille ja rakenteille. Louhintaurakoitsija tekee tai teettää tarvittavat katselmukset ja mittaukset, mikäli heidän riskianalyysinsä sitä edellyttää. Räjäytystöissä noudatetaan mitä räjäytysainelainsäädännössä on säädetty. 3. Kivipöly. Onko otettu huomioon, ettei kivipöly kantaudu murskaamon viereiselle kiinteistölle (Remula)? Kivipölyn vaikutus ympäristöön (Petojärvi ja marjastusalueet), vaikutus ilmanlaatuun Remulassa. Pölyn leviämistä estetään olosuhteiden mukaan kastelemalla murskattava materiaali ja koteloimalla laitoksen kuljettimet ja seulat. Pölyämistä vähennetään myös pitämällä putoamiskorkeudet mahdollisimmat pieninä. Alueen maapohjan pölyäminen estetään tarvittaessa kastelemalla. 4. Kiinteistön arvon lasku. Huomioon otettavana seikkana se, että loma-asunnon arvo laskee murskaamotoiminnan johdosta. Hakija ei ota kantaa loma-asunnon arvon laskuun tai nousuun, kysymys on lupahakemuksesta, jossa korvausasioita ei käsitellä. 5. Ympäristövaikutukset Miten Petojärven vesitilanne muuttuu? Melun ja tärinän vaikutus eläimiin? Vaikutus kaloihin, lintuihin (Petojärvellä asustanut vuosia joutsen pariskunta, Kuikka pariskunta ym.) ja muihin eläimiin ja kasvillisuuteen. Mäessä asustaa karhuja/karhu, kuinka niiden käy? Mikäli käytetään vettä pölyntorjunnassa mistä se otetaan? Jos Petojärvestä sen vaikutukset? Hulevesien kulkeutuminen Petojärveen estettävä. Alueella kulkee puro, joka johtaa ympäröiviin järviin ja lampiin (jotakin kautta myös Keiteleeseen). Alueella sijaitsee myös soita, louhimon vaikutus niihin. Ottamistoiminnalla ei katsota olevan vaikutusta Petojärven luonnontilaan. Toiminta ei ole Petojärven välittömässä läheisyydessä ja lähialueella on vastaavaa toimintaa. Vesi otetaan pölyntorjuntaa varten viereisestä purosta, maaston painanteista tai tuodaan säiliöautolla. Tarvittaessa sade- ja sulamisvedet johdetaan laskeutusaltaan kautta maastoon. 6. Muualta tuotavan maa-aineksen varastointi ja hyödyntäminen. Kuinka varmistetaan, että paikalle tuotava maa-aines on pilaantumatonta? Voiko puretusta päällysteestä liueta jotain haitallisia aineita ympäristöön (bensiini, öljy, maantiesuola?), niiden valuminen Petojärveen?

15 15 Toimintamme on laatujärjestelmän mukaista ja toimimme maa-aines- ja ympäristölupien mukaisesti. Muualta tuotava maa-aines hyväksytetään Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisella. 7. Etäisyys järveen. Otettava huomioon Petojärveen oleva matka, etäisyys on alle 300 m lähimmillään. Kartalle merkitty alue sijaitsee siten, että maasto viettää järveen päin suurella alueella. Ottamista ei suoriteta Petojärven puolelta, Petomäen korkein kohta jää luonnontilaan. Laukaan ympäristöterveydenhuollon lausunto Hakijalla ei ole tarvetta antaa vastinetta. Tarkastus Lupaviranomainen on tutustunut hankealueeseen n välisenä aikana Destian edustajan ja muistuttajien kanssa. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Äänekosken kaupungin ympäristölautakunta myöntää ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 :n mukaisen ympäristöluvan Destia Oy:lle kalliokiviaineksen louhintaan ja murskaukseen Äänekosken kaupungissa Äänekosken kylässä sijaitsevalle kiinteistöille Lampila Ympäristölupa myönnetään edellyttäen, että toimintaa harjoitetaan päivätyn hakemuksen ja seuraavien lupamääräyksien mukaisesti: Määräykset ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt ilmaan ja melu 1. Porausta, louhintaa ja murskausta ei suoriteta välisenä aikana. Pääasialliset toiminta-ajat ovat arkipäivisin (ma-pe) Murskaaminen on tehtävä arkipäivisin välisenä aikana. Poraaminen on tehtävä välisenä aikana. Erityisen häiritsevää melua aiheuttavat toiminnot, kuten rikotus ja räjäytykset tulee tehdä väli-senä aikana. Arkipyhinä edellä mainittuja työmenetelmiä ei sallita. Kuormaaminen ja kuljetus tulee tehdä pääasiallisesti välisenä aikana. Toiminta-ajoista saa poiketa vain perustellusta syystä.

16 2. Kalliolouhinnasta ja murskaustoiminnasta ei saa aiheutua lähimpien asuinkiinteistöjen piha-alueella keskiäänitasoa 55 db (A) ylittymistä päivällä (kello 7-22) eikä tason 50 db (A) ylittymistä yöllä (22-7). Loma-asumiseen kuuluvilla alueilla melutaso ei saa ylittää klo 7-22 keskiäänitasoa 45 DB (A) eikä yöllä klo keskiäänitasoa 40 db (A). Toiminnanharjoittajan on tarvittaessa mitattava murskaustoiminnan aiheuttama melutaso mittauksin valvontaviranomaisen kanssa erikseen sovittavalla tavalla. Mittaukset tulee teettää ulkopuolisella asiantuntijalla ja ne on suoritettava ympäristöministeriön ohjeen Ympäristömelun mittaaminen 1/1995 mukaisesti louhimon ja murskausaseman ollessa normaalisti toiminnassa. Mittausraportti tulee toimittaa lupaviranomaiselle kuukauden kuluessa sen valmistumisesta. Mikäli melu on kapeakaistaista tai iskumaista, on mittaustulosta korjattava ennen sen vertaamista annettuihin raja-arvoihin lisäämällä siihen 5 db(a). Toiminnanharjoittajan tulee melumittausten tulosten perusteella ryhtyä välittömiin tarvittaviin toimenpiteisiin meluhaitan vähentämiseksi. Louhinta- ja murskausjaksojen alkamis- ja kestoajat tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle ja naapurustoon viimeistään viikkoa (7 vrk) ennen toiminnan aloittamista. 3. Melun syntymistä ja leviämistä melulle altistuvien kohteiden suuntaan on pyrittävä minimoimaan suojaisalla sijainnilla, pintamaa- ja tuotevarastokasojen sijoittelulla sekä vaimennetulla poravaunulla. Meluesteet on sijoitettava mahdollisimman lähelle melulähdettä. 4. Räjäytykset on toteutettava siten, että tärinävaikutukset rajoittuvat mahdollisimman lähelle räjäytysaluetta. Räjäytystoiminnan turvallisuudesta on huolehdittava. Hakijan tulee suorittaa tärinämittaukset ensimmäisenä toimintakautena. Mittaukset tulee suorittaa niissä kiinteistöissä, joiden arvioidaan tärinälle alttiilla alueella joko sijaintinsa tai rakenteellisten syiden perusteella. Tarvittaessa mittaukset on uusittava. 5. Kiinteistön rajalla olevaa puustoa tulee säilyttää mahdollisimman paljon naapuruston suuntaan pölyn- ja melun leviämisen ehkäisemiseksi. 6. Louhinnasta syntyvää pölyä tulee torjua esim. varustamalla poravaunut pölynsidontalaitteistolla sekä käyttämällä muuta pölyn leviämisen estävää tekniikkaa (esim. kastelemalla tai koteloimalla). Liikennealueet ja alue, jolla työkoneet liikkuvat, tulee hoitaa niin, että pölyäminen jää mahdollisimman vähäiseksi. 7. Työkoneissa käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa enintään 0,10 painoprosenttia. 16

17 17 Pinta- ja pohjavesien sekä maaperänsuojelu 8. Polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estettävä. Tukitoiminta-alueiden maarakenteet on tiivistettävä siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estetty. Polttoöljysäiliöiden on oltava kaksoisvaipallisia tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä ja niiden on kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Säiliöissä on oltava vuodonilmaisimet, sulkuventtiilit ja ylitäytön estolaitteet. Tankkauspaikat ja öljysäiliöiden alustat on suojattava tiiviillä kalvorakenteilla, joiden reunat korotetaan. Koneiden huolto tulee suorittaa muualla kuin toiminta-alueella. 9. Toiminta on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu pintavesien tai pohjaveden pilaantumista. Hakijan esitettävä tarkennettu suunnitelma pintavesien johtamisesta ja toimittaa se valvontaviranomaisen tarkastettavaksi ennen toiminnan aloittamista, kuitenkin viimeistään mennessä. Suunnitelmassa on esitettävä tukitoiminta-alueiden, louhinta- ja murskausalueen sekä varastoalueiden pintavesien hallittu kerääminen. Tukitoiminta-alueet ja maa-ainesten varastointialueet on esitettävä suunnitelmassa. Epäpuhtauksien ja öljyn pääsy maaperään ja pohjavesiin tulee estää. Lisäksi suunnitelmassa tulee huomioida ottoalueen eteläpuolen lähteen sekä siihen liittyvän suo-alueen ja puron suojaaminen haitta-aineilta. Lisäksi on selvitettävä miten lähteen vesitalous ja luonnontila turvataan. Murskauksesta ja louhimisesta syntyvää kivipölyä ei saa päästä valumaan pinta- tai pohjaveteen. Kiintoaineen erottamiseksi ympäristöön päätyvät vedet on tarvittaessa johdettava selkeytysaltaan kautta. Ennen toiminnan aloittamista etelänsuunnassa n. 50 metrin päässä ottoalueesta sijaitsevasta lähteestä tulee tutkia, rauta, mangaani, KMn04-luku, ph ja sameus. Jätteet niiden käsittely ja hyödyntäminen 10. Alueella ei saa varastoida päällystemateriaaleja kuten jäteasfalttia. Mahdollinen muiden maa-ainesten varastointi tulee tehdä suunnitelmallisesti. Jätteet tulee toimittaa hyötykäyttöön, ensisijaisesti aineena ja toissijaisesti energiana siten, että kaatopaikalle loppusijoitettavaa jätettä muodostuu mahdollisimman vähän. Toiminnasta syntyvät vaaralliset jätteet ja muut hyödynnettäväksi kelpaamattomat jätteet tulee toimittaa paikkaan, jolla on kyseisen jätteen vastaanottoon oikeuttava ympäristölupa. Jätteiden toimittaminen tulee tehdä varastotilojen kokoon nähden riittävän usein.

18 Vaaralliset jätteet on varastoitava asianmukaisesti merkityissä astioissa erillään, katetiussa säiliöissä tai muuten nestetiiviisti. Nestemäiset vaaralliset jätteet on varastoitava tiiviillä reunakorokkein varustetulla alustalla tai muulla tavalla siten, ettei niitä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Öljyjätteisiin ei saa varastoinnin aikana sekoittaa muuta jätettä tai ainetta eikä eri öljyjätelaatuja saa tarpeettomasti sekoittaa keskenään. 12. Alueen yleisestä siisteydestä on huolehdittava. Toiminnat on järjestettävä siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pilaantumisvaaraa maaperälle tai muuta haittaa ympäristölle. Paras käyttökelpoinen tekniikka ja energiatehokkuus 13. Toiminnanharjoittajan on seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) ja käytäntöjen (BEP) kehittymistä. Parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöjä on hyödynnettävä kaikissa laitoksen toiminnoissa niin, että päästöt ja laitoksen ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä sekä energian käyttö tehokasta. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 14. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään ja laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, viemäriin, vesistöön tai maaperään, on viivytyksettä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen ehkäisemiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä tilanteista on viipymättä ilmoitettava ympäristöluvan valvonnasta vastaavalle viranomaiselle (Äänekosken ympäristönsuojeluviranomainen). 15. Öljyvahinkojen varalta alueelle tulee imeytysmateriaalia. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava, että henkilöstö on koulutettu ja perehdytetty vahinkotilanteiden hallintaan ja torjuntalaitteiden ja tarvikkeiden käyttöön. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit on kerättävä välittömästi talteen. Mahdollisesta öljy- tai kemikaalivahingosta on ilmoitettava välittömästi Keski-Suomen pelastuslaitokselle ja ympäristöluvan valvojalle. Tarkkailumääräykset 16. Mahdollisten poikkeustilanteiden seurauksena tarvittavat mittaukset, näytteenotto ja analysointi tulee tehdä sopivilla yleisesti käytössä olevilla viranomaisten hyväksymillä menetelmillä. Mittausraporteissa on ilmoitettava käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mittausepävarmuudet sekä esitettävä arvio tulosten edustavuudesta.

19 Alueella käytössä olevat laitteet ja rakenteet sekä tulee huoltaa ja tarkastaa säännöllisesti ja tarvittaessa korjata viipymättä. Öljysäiliöiden ylitäytönestimien toimivuus on tarkastettava säännöllisesti. Kirjanpito ja raportointi 18. Hakijan on pidettävä kirjaa seuraavista asioista: o o o o o o o o o o o o louhitun ja/tai murskatun kiviaineksen määrästä (t/a) laitoksen käyntiajoista (d/kk) suoritetut räjäytykset (ajankohdat ja käytetyt räjahdysaineet) polttoaineen kulutustiedot jätteiden ja vaarallisten jätteiden kertymä (kg/a), toimituspäivät ja -paikat sekä kuljetuksensuorittajat poikkeukselliset tilanteet, tiedot suoritetusta huoltotoimenpiteista tarkkailujen raportointi pohja- ja pintavesitarkkailu melumittaukset tärinämittaukset, pölymittaukset kunnossapito- ja kunnostustoimenpiteistä, hälyttimien, laitteiden ja rakenteiden tarkastuksista, Ympäristönsuojelun vuosiyhteenvedon perusteena olevat asiakirjat on säilytettävä vähintään kolme (3) vuotta. Toiminnan muuttaminen, keskeyttäminen tai lopettaminen 19. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa hyvissä ajoin, vähintään 30 vrk ennen, toiminnan olennaisista muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai keskeyttämisestä Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Toiminta täyttää hakemuksen ja tämän päätöksen lupamääräysten mukaan järjestettynä ympäristönsuojelulain (527/2014) ja jätelain (646/2011) sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

20 20 Luvan myöntämisen edellytykset Toimittaessa tämän lupapäätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeä muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa lain 17 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä aluetta oikeusvaikutteisessa kaavassa koskevat määräykset. Hakija on toimittanut riittävät selvitykset toiminnan ympäristövaikutuksista lupaharkinnan taustaksi. Toiminta täyttää ympäristönsuojelulain 49 :n (527/2014) mukaiset luvan myöntämisen edellytykset. Luvan myöntämiselle ei ole kaavallista estettä. Toiminta sijoittuu Keski-Suomen maakuntavaltuuston hyväksymässä Keski-Suomen maakuntakaavassa ei ole alueelle osoitettu erityismerkintöjä Valtioneuvoston asetuksen 800/2010 mukainen 300 m vähimmäisetäisyys louhinta-alueen reunasta ja kivenmurskaamosta asuinrakennuksiin tai muuhun häiriölle alttiiseen kohteeseen täyttyy, etäisyys lähimpiin asuinrakennuksiin on noin 800 m. Kivenmurskaamon ja lähimmän loma-asunnon välinen etäisyys on linnuntietä n. 550 m. Toiminnan vaikutusalueella ei sijaitse sairaaloita, päiväkoteja tai kouluja. Siten VnP:n (800/2010) mukainen suojaetäisyys 500 metriä asutukseen nähden melun ja pölyhaittojen osalta täyttyy. Lisäksi Petomäki sijaitsee Petojärven ja häiriintyvine kohteiden suunnassa ja ehkäisee melu- ja pölyhaittojen leviämistä. Kivipölyn leviäminen vesistöön voidaan estää pintavesien käsittelyn toteuttamisella suunnitelmallisesti. Hakijaa on edellytetty tekemään tarkennettu suunnitelma pinta- ja pohjaveden laadun turvaamiseksi mennessä. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Määräys 1. Toiminta-aikoja koskevat määräykset vahvistavat hakemuksessa ilmoitetut toiminta-ajat hakijaa sitoviksi ja perustuvat valtioneuvoston asetukseen kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta 800/2010. Ilmoitusvelvollisuus toimintajaksojen aloittamisesta on annettu valvonnallisista syistä. Määräykset 2-3. Ympäristömelusta annetut raja-arvot vastaavat valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) asuinalueille asetettuja melutason päivä- ja yöajan ohjearvoja. Mikäli toiminnasta aiheutuu ympäristöön haitallisessa

21 määrin melua, melun rajoittamistoimiin tulee ryhtyä terveys ja viihtyisyyshaittojen poistamiseksi. Ympäristöluvassa on oltava tarpeelliset määräykset päästöraja-arvoista sekä päästöjen rajoittamisesta ja ehkäisemisestä. Lupaviranomainen katsoo, ettei toiminnasta aiheudu asuinalueella meluhaittaa. sillä suunniteltu louhimo ja murskaamo sijaitsisivat yli 500 metrin etäisyydellä asumiseen käytettäviltä alueilta. Meluntorjuntasuunnitelmasta tai mittauksista ei ole tarpeen määrätä lupapäätöksessä. Vain tapauksessa, jos perustellusti epäillään meluarvojen ylittyvän, on lupaviranomainen katsonut tarpeelliseksi asettaa mittausvelvoite. Murskaamon ja varastokasojen sijoittamisella voidaan estää melun haitallista leviämistä. Määräys on annettu, sillä toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä YSL:n 6 :n mukaisesti toimintansa aiheuttamista ympäristövaikutuksista. Määräys 4. Lupamääräys velvoittaa luvan haltijan huolehtimaan siitä, että se vastaa toiminnan ympäristövaikutuksista, kuten räjäytysten aiheuttamasta tärinästä ja kivien sinkoilusta myös silloin, kun työn suorittaa urakoitsija ja kyseessä on toiminta, jonka turvallisuudesta on säädetty erikseen. Ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta (YSL 52 ). Määräys 5. Puuston säilyttämisellä ja istutuksilla voidaan vähentää toiminnan haittoja ympäristöön mm. ehkäisemällä pölyn ja melun leviämistä. Määräys on informatiivinen. Määräykset 6. Louhimisesta ja murskauksesta syntyy sen luonteen vuoksi pölyämistä. Myös toimintaan liittyvästä liikenteestä aiheutuu pölyämistä. Pölyämisestä aiheutuvaa haittaa on tarpeen rajoittaa Naapuruussuhdelain 17 :n nojalla. Määräys 7. Polttoöljyn rikkipitoisuutta koskeva määräys perustuu raskaan polttoöljyn, kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta annettuun valtioneuvoston asetukseen (689/2006). Määräykset 8-9. Määräykset on annettu pinta- ja pohjavesien sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi. Määräys on annettu, sillä lupahakemuksessa pinta- ja pohjavesien suojelu ja muut vesienjohtamisjärjestelyjen tiedot olivat jossain määrin puutteelliset. (YSL 7, 16, 17, Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta 800/2010) Määräykset Laitoksen toiminnasta syntyvät jätteet, jotka varastoidaan keräilyä ja kuljetusta varten on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään siinä laajuudessa kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi tai etusijajärjestyksen noudattamiseksi tarpeellista. Jätelain mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista eikä aiheuta kohtuuttomia lisäkustannuksia. Vaarallisen jätteen tuottajan on huolehdittava siitä, että vaaralliset jätteet kuljetetaan lain mukaiseen 21

22 paikkaan. Asfalttimurskeen käsittely on jätelain mukaista toimintaa eikä sovellu alueelle. Määräys 12. Määräys alueen siisteydestä on annettu maaperän ja vesistöjen turvaamiseksi ja roskaantumisen ehkäisemiseksi. Määräys 13. Ympäristönsuojelulain 53 :n mukaisesti ympäristövaikutusten minimoimiseksi toiminnanharjoittajan on oltava selvillä parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja sovellettava sen mukaisia laitteistoja ja menetelmiä tarpeen mukaan. Määräykset Häiriö- ja poikkeustilanteisiin varautumista ja niistä ilmoittamista ja niiden yhteydessä tehtäviä toimenpiteitä koskevat velvoitteet on annettu välittömän ympäristövahingon torjumiseksi, viranomaisten ja lähiasukkaiden tiedonsaannin varmistamiseksi ja valvonnan tehostamiseksi. Toiminnanharjoittajan on oltava tietoinen toimintansa aiheuttamista ympäristöriskeistä ja keinoista hallita niitä, mistä syystä turvallisuussuunnitelman on oltava ajan tasalla. (YSL 134 ) Määräys 16. Ympäristönsuojelulain 209 :n mukaisesti lain täytäntöön panon edellyttämät mittaukset, selvitykset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja ne voi tehdä vain Suomen ympäristökeskuksen hyväksymä toimija. Määräys 17. Luvanvaraisen toiminnan harjoittajan on huolehdittava maaperään ja pohjaveteen kohdistuvien päästöjen ehkäisemiseksi toteutettujen toimien, kuten rakenteiden säännöllisestä ylläpidosta, huollosta ja tarkastuksista. Luvassa on annettava tätä koskevat tarpeelliset määräykset (YSL 66). Määräykset 18 ja 19. Kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset on annettu toiminnan ympäristövaikutusten seuraamiseksi ja luvanmukaisuuden varmistamiseksi. Vuosiraportoinnin toteuttaminen sähköisen järjestelmän kautta helpottaa laitoksen valvontaa. Määräys 20. Ympäristöluvassa on annettava toiminnan lopettamista koskevat määräykset. Toiminnassa tapahtuvista muutoksista, kuten luvanhaltijan muutoksesta on ilmoitettava kunnan valvovalle viranomaiselle, jotta viranomainen voi arvioida muutoksen merkittävyyttä. (YSL 170 ) 22 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 8, 11, 14-17, 27, 34, 39-40, 42-44, 48-49, 52, 58, 62, 70-71, 83-85, 87, 89-90, , 199, 205, 209, Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2-4, Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) Jätelaki (646/2011) 11-13, 15-16, 28, 35, 121.t Hallintolaki (434/2003) 34

23 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston asetus melutason ohjearvoista (VnP 993/1992) Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (VNA 38/2011) Kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta annettu valtioneuvoston asetus (689/2006). Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Päätöksenteossa on edellisten lisäksi sovellettu myös seuraavia ohjeita sekä viranomaisjulkaisuja: Ympäristöministeriön ohje 1/ Ympäristömelun mittaaminen Suomen ympäristö 25/2010 -Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa 23 LUVAN VOIMASSAOLO Tämä päätös on voimassa saakka. Luvan olennaiseen laajentamiseen ja muuttamiseen on oltava lupa. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta on asetusta luvan estämättä noudatettava (YSL 70 ). KÄSITTELYMAKSUN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu määräytyy Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukaisesti (hyväksytty , 72 ympäristölautakunta). Kivenlouhimon ja murskaamon ympäristölupataksat ovat 1300 ja 1600 euroa eli 2900 euroa). Työmäärän perusteella lupamaksua pienennetään 10 % Lupamaksu on 2610 euroa.

24 24 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Keski-Suomen ELY keskus Äänekosken kaupunginhallitus Äänekosken kaupungin terveydensuojeluviranomainen Ilmoitus päätöksestä Ilmoitus päätöksestä lähetetään asianosaisille Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Päätöksestä kuulutetaan Äänekosken kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä internet -sivuilla.

25 25 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. (YSL 190 ) Valitusoikeus on hakijalla, luvan haltijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea. (YSL 191 ) Liitteet Karttaliitteet 1, 2 Valitusosoitus Ympäristöpäällikkö Pirkko Sihvonen Vs. johtava ympäristötarkastaja Jaana Leppänen

26 Karttaliite 1. Louhinta-alueen sijainti lähestymiskartta 26

27 Karttaliite 2. Murskaamon suunniteltu sijainti (sininen täplä) sekä louhinta-alueen sijainti maastokartalla sekä etäisyydet murskaamosta loma-asuntoihin. Alueella ei ole pohjavesi- eikä luonnonsuojelun kannalta arvokkaita alueita 27.