SISÄLLYSLUETTELO LIITTEET

Transkriptio

1 1 (16) SISÄLLYSLUETTELO 1 Hakija sekä alueen yleistiedot Alueen sijainti ja lupatilanne Toiminta, jolle lupaa haetaan Tiedot alueesta ja sen ympäristöstä Kaavoitustilanne Pohja- ja pintavesiolosuhteet Luonnonolosuhteet, suojeltavat kohteet ja maisema Rajanaapurikiinteistöt sekä lähimmät häiriintyvät kohteet Ottamistoiminta Arvio ottamisen vaikutuksesta ympäristöön Vaikutukset luontoon ja maisemaan Päästöt ilmaan Melu Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Toiminnan tarkkailu ja raportointi Alueen jälkihoitotoimenpiteet...15 Lähteet ja kirjallisuus...16 LIITTEET 1. Kiinteistörekisterin karttaote 2. Lainhuutotodistus 3. Aittovaaran pohjavesialueen tiedot 4. Rajanaapurikiinteistöt 5. Suunnitelmapiirustukset (N2000) 1 Nykytilannekartta 1: Pituusleikkaus 1:1 000 / 1:100 3 Poikkileikkaus A - A 1:500 / 1: Poikkileikkaus B - B 1:500 / 1: Maastonmuotoilukartta 1: Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma

2 2 (16) 1 Hakija sekä alueen yleistiedot Hakija Destia Oy / Kiviainesyksikkö Yhteystiedot Heidehofintie 2 PL Vantaa Y-tunnus Laskutusosoite Destia Oy Ostolaskut PL Helsinki Viite Tiina Ullgren Yhteyshenkilöt Lupa-asiat: Maa-ainesvastaava Tiina Ullgren Päivärannantie 10 PL Kuopio tiina.ullgren@destia.fi p Työmaatoiminta: Myyntipäällikkö Hannu Vainikainen Päivärannantie 10 PL Kuopio hannu.vainikainen@destia.fi p Kiinteistö Sora-aitta Omistaja Destia Oy Kunta ja kylä Kiinteistön pinta-ala Ottoalueen pinta-ala Joensuu, Aittovaara 2,115 ha 0,69 ha Kokonaisottomäärä m 3 ktr (noin t) Lupa-aika 5 vuotta

3 3 (16) 2 Alueen sijainti ja lupatilanne Kaksoslammen sora-alue sijaitsee Joensuun kaupungin Aittovaaran kylässä Destia Oy:n omistamalla Sora-aitta ( ) -kiinteistöllä. Sora-alue sijaitsee Joensuun keskustan itäpuolella noin 36 kilometrin etäisyydellä. Alueelle liikennöidään Revonkyläntietä pitkin. Kiinteistörekisterin karttaote on esitetty liitteenä 1 ja lainhuutotodistus liitteenä 2. Sora-aitta -kiinteistön sijoittuminen on esitetty kuvassa 1. Kuva 1: Sora-aitta ( ) -kiinteistön sijoittuminen Kaksoslammen sora-alueella on harjoitettu maa-ainesten ottotoimintaa jo luvun alkupuolelta lähtien. Alueen viimeisin maa-aineslupa on Enon kunnan rakennustarkastaja-rakennusmestarin myöntämä m 3 ktr kokonaisottomäärälle. Kyseinen maa-aineslupa päättyi Joensuun kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta myönsi kokouksessaan jatkoaikaa alueen jälkihoitotoimenpiteiden tekoon.

4 4 (16) 3 Toiminta, jolle lupaa haetaan Koska Kaksoslammen sora-alueella on edelleen hyödyntämiskelpoista materiaalia, eikä alueen lopullinen maisemointi ole vielä ajankohtaista, Destia Oy hakee nyt Joensuun kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnalta MAL:n (555/1981) mukaista maa-aineslupaa soran ja hiekan ottoon m 3 ktr kokonaisottomäärälle 5 vuodeksi. Tämän lisäksi Destia Oy hakee MAL 21 :n mukaista lupaa aloittaa maaainesten ottotoiminta ennen kuin maa-aineslupapäätös on saanut lainvoiman. Alue on jo useita vuosia toiminnassa ollut soranottoalue, jolla vaikutukset maisemakuvaan, luonnonolosuhteisiin ja pohjavesiin on ratkaistu aiemman lupaharkinnan yhteydessä. Kaksoslammen sora-alueen maa-aines on aikaisempiin toimintavuosiin perustuen karkeaa soraa, joka on hyödynnettävissä pääsääntöisesti murskauksen avulla. Kaksoslammen sora-alueelta saatavaa soramursketta tarvitaan lähiseudun tiestön kunnossapitoon ja parantamiseen sekä muuhun rakentamiseen.

5 5 (16) 4 Tiedot alueesta ja sen ympäristöstä 4.1 Kaavoitustilanne Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1.vaiheessa (valtioneuvoston vahvistama ) Kaksoslammen sora-alue sijoittuu pohjavesialueelle (pv). Muita merkintöjä alueelle ei kohdistu. Ote Pohjois- Karjalan maakuntakaavan 1.vaiheesta on esitetty kuvassa 2. Kaksoslammen sora-alue Kuva 2: Ote Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1.vaiheesta; Kaksoslammen sora-alueen kaavamerkinnät Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 2. ja 3. vaiheessa (2. vaihe ympäristöministeriön vahvistama ; 3. vaihe vahvistettavana ympäristöministeriössä, maakuntavaltuuston hyväksymä ) Kaksoslammen sora-alueelle ei sijoitu kaavamerkintöjä, kuten kuvista 3 ja 4 on havaittavissa. Kaksoslammen sora-alue Kuva 3: Ote Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 2. vaiheesta; Kaksoslammen sora-alueen kaavamerkinnät

6 6 (16) Kaksoslammen sora-alue Kuva 4: Ote Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 3. vaiheesta; Kaksoslammen sora-alueen kaavamerkinnät Joensuun seudun yleiskaavassa 2020 (ympäristöministeriö hyväksynyt ) Kaksoslammen sora-alue sijoittuu M merkinnällä osoitetulle maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle sekä II-luokan pohjavesialueelle (pv-2). Ote Joensuun seudun yleiskaavasta 2020 on esitetty kuvassa 5. Kaksoslammen sora-alue Kuva 5: Ote Joensuun seudun yleiskaavasta 2020; Kaksoslammen sora-alueen kaavamerkinnät

7 7 (16) 4.2 Pohja- ja pintavesiolosuhteet Kaksoslammen sora-alue sijoittuu vedenhankintaan soveltuvalle Aittovaaran II-luokan pohjavesialueelle ( ) kuvan 6 osoittamalla tavalla. Aittovaaran pohjavesialueen tiedot on esitetty liitteenä 3. Kuva 6: Kaksoslammen sora-alueen (punainen ympyrä) sijoittuminen Aittovaaran pohjavesialueelle (sininen viiva) (lähde: OIVA -ympäristö- ja paikkatietopalvelu; Maanmittauslaitos lupa.nro 7/MML/12; aineiston ottamispäivä ) Kaksoslammen sora-alueen lounaispuolella, kiinteistöllä Kaksoislampi ( ), on pohjavesiputki (HP 1), jonka sijoittuminen on esitetty liitteen 5 nykytilannekartassa. Kyseisestä pohjavesiputkesta on havainnoitu pohjaveden pinnankorkeutta vuodesta 1995 saakka. Pohjavedenpinnan korkeuden vaihteluväli on ollut (N2000) ja viimeisin mittaustulos ( ) (N2000). Kaksoslammen sora-alue ei sijoitu suuremman vesistön läheisyyteen. Kaksoslammit sijoittuvat lähimmillään noin 120 metrin etäisyydelle lounaaseen.

8 8 (16) 4.3 Luonnonolosuhteet, suojeltavat kohteet ja maisema Koska Kaksoslammen sora-alueella on ollut maa-ainesten ottotoimintaa jo luvun alkupuolelta lähtien, alue ei ole enää luonnontilainen, kuten alueen nykytilaa esittävistä kuvista 7 9 voidaan havaita. Alueen arvopuusto on poistettu kokonaisuudessaan ja ottamattomilla alueilla oleva puusto on pääosin mäntytaimikkoa. Alueen ympärysmetsät ovat metsätalouskäytössä olevia kasvatusmänniköitä. Aikaisemman lupaprosessin yhteydessä arvioitiin, että ottoalueella ei ole sellaisia maisemakuvaan, luonnon kauneusarvoihin tai luonnonesiintymiin liittyviä tekijöitä, jotka saattaisivat olla esteenä luvan myöntämiselle tai luvan toteuttamiselle (Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen lausunto nro 0798Y ). Kuva 7: Kaksoslammen sora-alue

9 9 (16) Kuva 8: Kaksoslammen sora-alue Kuva 9: Kaksoslammen sora-alue

10 10 (16) 4.4 Rajanaapurikiinteistöt sekä lähimmät häiriintyvät kohteet Kaksoslammen sora-alueen rajanaapurikiinteistöt sekä niiden omistajien yhteystiedot on esitetty liitteenä 4. Maa-ainesten ottamistoiminnan suositeltujen suojaetäisyyksien lähteenä on käytetty ympäristöministeriön (2009) Maa-ainesten kestävä käyttö - julkaisua. Taulukossa 1 on esitetty suositellut suojaetäisyydet sekä Kaksoslammen sora-alueen toteutuvat suojaetäisyydet. Taulukko 1: Suositellut ja toteutuvat suojaetäisyydet Kaksoslammen sora-alueella Häiriintyvä kohde Kohteen nimi Suositeltu vähimmäisetäisyys soran ottamisalueella (m) (1 Asuttu rakennus Mustapuro Järven, joen tai meren ranta Kaksoslammit (50) Naapuritilan raja Kaksoislampi ( ) Maantie Revonkyläntie Suojelualue Töyhtötiaisen luonnonsuojelualue (yksityinen suojelualue) tapauskohtainen: ottaminen ei saa heikentää suojeluarvoa Toteutuva vähimmäisetäisyys Kaksoslammen sora-alueella (m) (2 1 Ympäristöministeriö Ympäristöhallinnon ohjeita OH1/2009: Maa-ainesten kestävä käyttö, Opas maa-ainesten ottamisen sääntelyä ja järjestämistä varten 2 Etäisyys ottoalueen rajasta 190

11 11 (16) 5 Ottamistoiminta Alueen maa-ainesten ottamistoimintaa suunnitellaan nyt jatkettavan siten, että edetessä ottamattomille alueille aineksia otetaan siten, että suojakerrospaksuus pohjaveteen on 4 metriä. Näin ollen alin ottotaso on tämänhetkisen pohjavesitiedon mukaan (N2000) suunnitelmapiirustusten mukaisesti. Kaksoslammen sora-alueen maa-aines tullaan siis hyödyntämään taloudellisesti tehokkaasti siten, että riittävä suojakerrospaksuus pohjaveteen säilyy. Edetessä ottotasoon (N2000) alueella on hyödyntämiskelpoista materiaalia yhteensä noin m 3 ktr. Destia Oy hakee maa-aineslupaa tälle määrälle 5 vuodeksi. Vuotuinen ottomäärä vaihtelee kiviaineksen kysynnän mukaan. Ottotoiminnassa on siis välivuosia, jolloin maa-aineksia ei oteta alueelta ollenkaan. Kaksoslammen sora-alueen maa-aines on karkeaa soraa, joka on hyödynnettävissä pääsääntöisesti murskauksen avulla. Kaksoslammen sora-alueen ottoalueen maanpinta vaihtelee nykytilanteessa noin tasoilla (N2000), kuten suunnitelmapiirustuksista (liite 5) on havaittavissa. Jo otetulla alueella maanpinta on alimmillaan noin tasossa (N2000). Edetessä ottamattomille alueille pintamaat kuoritaan ja varastoidaan ottoalueen reunoille maisemointia varten. Ottoalueen rajat merkitään keltaisin muovipaaluin ja alimman ottotason ( N2000) havaitsemiseksi alueelle tehdään riittävä määrä korkopukkeja. Kiinteistön kulmat on merkitty maastoon rajapyykein. Kaksoslammen sora-alueelle liikennöidään Revonkyläntieltä erkanevaa työmaatietä pitkin. Kaksoslammen sora-alueen maa-aines on hyödynnettävissä pääsääntöisesti murskauksen avulla. Mikäli koko ottomäärä ( m 3 ktr) murskataan, murskaukseen kuluva aika on noin 2-3 viikkoa. Murskausjaksoja on näin ollen lupa-aikana 1-2 kpl. Murskausjaksosta tai -jaksoista tehdään YSL 60 :n mukainen meluilmoitus vähintään 30 vrk ennen toiminnan aloittamista. Kaksoslammen sora-alueella käytetään Destia Oy:n aliurakoitsijan siirrettävää murskauslaitosta, jonka tarkempi kokoonpano määräytyy kiviaineksen ominaisuuksien, tuotettavien lajitteiden ja käytettävissä olevan kaluston mukaan. Murskauksen tekee kutakin työtä varten valittu urakoitsija. Tyypillisesti laitos koostuu esi-, väli- ja jälkimurskaimista, hihnakuljettimista ja seuloista. Laitteiston koostumus ja sijainti vaihtelee urakkakohtaisesti. Alueella voi toimia myös pelkkä seula. Käyttöenergian tuotantoa varten laitteistoon kuuluu aggregaatti. Käyttöenergian ottaminen sähköverkosta Kaksoslammen sora-alueella on kohtuuttoman kallis ratkaisu ottaen huomioon alueen vähäinen murskaustarve, sillä tehtyjen selvitysten mukaan kustannukset (linjanveto, sähkökaapit jne.) ovat vaihdelleet : n välillä. Murskeen ja maa-aineksen käsittelyyn ja kuljetuksiin käytetään kaivinkoneita, pyöräkuormaajia ja kuorma-autoja. Valmiit tuotteet kuljetetaan alueelta kuorma-autoilla. Alueelle sijoitetaan murskausurakoiden ajaksi tarvittaessa toimisto- ja taukotilat, varastokoppeja, laboratoriovaunu sekä jätteiden varastointi- ja lajittelupiste. Murskauslaitos ja muut tarvittavat koneet ja laitteet tuodaan alueelle erikseen jokaista urakkaa varten ja viedään pois työn päätyttyä. Murskauksessa kiviaineksen raekokoa pienennetään vaiheittain haluttuun raekokoon. Murskauslaitos on 2-3 vaiheinen, esi-, (väli-) ja jälkimurskaimista sekä hihnakuljettimista ja seuloista koostuva. Murskauslaitos voi koostua myös liikkuvista, ns. track yksiköistä. Murskauslaitos sijoitetaan kulloinkin murskattavan rintauksen läheisyyteen ympäristöhaittojen (melu, pöly ja ilmapäästöt) leviämisen minimoimiseksi. Murskattava materiaali syötetään kaivinkoneella tai pyöräkuormaajalla murskauslaitoksen syöttimeen, joka annostelee kivimateriaalin esimurskaimeen. Esimurskaimesta kiviaines siirtyy kuljettimia pitkin välija jälkimurskaimeen tai seulalle. Kuvassa 10 on esitetty kolmivaiheisen murskauslaitoksen periaatepii-

12 12 (16) rustus. Koska alueelle sijoitettavan murskauslaitoksen kokoonpano voi vaihdella urakkakohtaisesti, laitosten rakenteiden sijainti saattaa joiltakin osin poiketa tässä esitetystä. Kuva 10: Periaatepiirustus kolmivaiheisen murskauslaitoksen rakenteesta Alueella ei ole pysyvää polttonesteiden varastoa, vaan polttonesteitä on alueella vain silloin, kun alueella on toimintaa. Tällöin polttonesteitä varastoidaan koneiden ja laitteiden sen hetkistä tarvetta vastaava määrä. Säiliöt ovat siirrettäviä ja niiden yhteenlaskettu tilavuus on alle 10 m 3. Öljytuotteita käsitellään erityistä varovaisuutta noudattaen, millä pyritään ennaltaehkäisemään maaperän sekä pohjaveden pilaantumista. Polttoöljyn varastointia sekä työkoneiden tankkausta varten alueelle rakennetaan erillinen varikkoalue, jonka sijoittuminen voi vaihdella toiminta-alueen mukaan. Varikkoalueen alla oleva maaperä suojataan tiiviillä öljynsuojamuovilla, jonka päällä on rikkoutumisen estävä cm paksuinen hienojakoinen maa-aineskerros. Polttoainesäiliöt ovat kaksoisvaipallisia ja ylitäytönestimillä varustettuja. Hydrauliikka- ja moottoriöljyt varastoidaan lukittavassa varastokontissa tynnyreissä. Varastokontin pohja on tiivis sekä reunoiltaan korotettu, mikä estää mahdollisten vuotojen pääsyn maaperään.

13 13 (16) 6 Arvio ottamisen vaikutuksesta ympäristöön 6.1 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Kaksoslammen sora-alueella on ollut maa-ainesten ottamistoimintaa jo luvulta lähtien. Nyt suunniteltu soran ottamistoiminta ei tule laajenemaan aiempaan maa-aineslupaan nähden. Aikaisemman maaainesluvan hakuprosessin yhteydessä annetun Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen lausunnon mukaan Sora-aitta tilalla ei ole erityisiä luonto- ja maisema-arvoja tai ne ovat vähäisiä. Edellä mainitut seikat huomioiden voidaan arvioida, että nyt suunniteltu maa-ainesten ottamistoiminta Kaksoslammen soraalueella ei aiheuta MAL 3.1 :n tarkoittamia 1) kauniin maisemakuvan turmeltumista; 2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista tai 3) huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa. Sora-aitta -kiinteistön ilmakuva on esitetty kuvassa 11. Kuva 11: Sora-aitta -kiinteistön ilmakuva

14 14 (16) 6.2 Päästöt ilmaan Kaksoslammen sora-alueella pölyä syntyy soran murskauksessa sekä valmiiden tuotteiden lastauksessa ja kuljetuksessa. Murskauslaitos sekä kaikki työkoneet tuottavat myös kaasumaisia päästöjä. Kaksoslammen sora-alueella pölyn leviämistä torjutaan ensisijaisesti toimintojen sijoittamisella ja toimintatavoilla. Alueen murskaustoiminnot sijoitetaan alueelle niin, että varastokasat ja ympäröivät maastonmuodot ehkäisevät pölyn leviämistä ympäristöön. Varastokasojen sijoittamisella lähelle tuotantoaluetta myös pienennetään kiviaineksen siirtomatkoja, mikä osaltaan vähentää pölyämistä. Työmaateiden pölyämistä ehkäistään pitämällä liikennöintinopeudet alhaisina sekä tarvittaessa kastelemalla. Pölyn syntymistä murskausprosessissa ehkäistään mm. koteloimalla kuljettimet. Murskaimen pölyämisen estämiseksi esimurskaimen syöttösuppiloon ja jälkimurskaimen seulaan tai purkupäähän voidaan syöttää vettä, mutta vedellä tehtävää pölynsidontaa voidaan harjoittaa vain pakkaskauden ulkopuolella. Kasteluvesi tuodaan alueelle säiliöautolla tai käytetään painanteisiin ja ojiin kertynyttä vettä. Jo murskatun kiviaineksen pölyämistä vähennetään säätämällä kiviaineksen putoamiskorkeutta ja kastelemalla murskekasoja. Pölyn määrään ja leviämiseen vaikuttavat useat tekijät, kuten valmistettavan murskeen raekoko, raakaaineen ominaisuudet, ilman suhteellinen kosteus sekä tuulen voimakkuus ja suunta. Soran murskaus aiheuttaa pölypäästöjä vähemmän kuin kalliokiven murskaus, sillä murskattavan materiaalin kosteuspitoisuus on suurempi. Kiviainestuotannossa syntyvät pölyhiukkaset ovat pääasiassa yli 10 µm kokoluokkaa ja ne laskeutuvat lähelle päästölähdettä. Pöly aiheuttaa haittaa lähinnä työmaa-alueella. 6.3 Melu Kaksoslammen sora-alueella melua syntyy soran murskauksessa, lastauksesta sekä liikennöinnistä (pyörä- ja kaivinkoneet sekä raskas liikenne). Ympäristömelun häiritsevyyden arvioinnissa käytetään melun A-painotettua keskiäänitasoa. Valtioneuvoston päätös (993/1992) melutason ohjearvoista antaa asumiseen käytettäville alueille päiväajan (7-22) ohjearvoksi 55 db (melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso)) ja loma-asumiseen käytettäville alueille 45 db (A). Kaksoslammen sora-alueella melun syntyä ja syntyneen melun etenemistä pyritään ehkäisemään eri tavoin. Melun syntyä voidaan vähentää laitteiston kunnossapidolla ja huollolla. Ensisijaisesti melun leviämistä alueella ehkäistään toimintojen sijoittelulla siten, että murskauslaitos sijoitetaan mahdollisimman matalalle tasolle lähelle ottorintausta ja varastokasoja, jotka näin ollen toimivat meluesteinä. Myös laiteteknisillä ratkaisuilla (esimerkiksi esimurskaimen syöttösuppilon kumitus) voidaan vähentää melun syntyä. Kaiken kaikkiaan murskaustoiminnassa pyritän käyttämään alalla yleisesti käytössä olevaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa, jotta melutasot lähimpien asuinrakennusten pihapiireissä jäävät alle VNp 993/1992 mukaisten ohjearvojen.

15 15 (16) 7 Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Kaksoslammen sora-alueen kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on esitetty liitteenä 6. Ottamattomille alueille edetessä pintamaat ja mahdollinen myyntiin kelpaamaton materiaali läjitetään ottoalueen reunoille ja käytetään toiminnan päätyttyä alueen muotoiluun. Pintamaita muodostuu alueelta arviolta noin m 3. 8 Toiminnan tarkkailu ja raportointi Murskauslaitoksen toiminnoista pidetään urakoitsijan toimesta käyttöpäiväkirjaa, johon kirjataan mm. päivittäinen työaika, tuotantomäärä, syntyneiden jätteiden määrä, tehdyt tarkastukset ja huollot, keskeytykset sekä poikkeavat tilanteet. Käyttöpäiväkirjat ovat pyydettäessä valvontaviranomaisen saatavissa. Toiminta Kaksoslammen sora-alueella suunnitellaan ja toteutetaan siten, että asetettujen ympäristövaikutusten raja-arvot eivät ylity häiriintyvissä kohteissa. Syntyvän melun ja pölyn määrää arvioidaan tuotannon aikana aistinvaraisesti. Alueen pohjaveden pinnankorkeutta tullaan tarkkailemaan säännöllisesti riittävän suojakerrospaksuuden todentamiseksi. Pohjaveden pinnantasoa tarkkaillaan alueella olevasta havaintoputkesta säännöllisesti. Lupamääräysten mukaiset mittaustulokset toimitetaan vuosittain valvontaviranomaiselle samanaikaisesti MAL 23a :n mukaisen maa-aineskäyttöilmoituksen kanssa. Merkittävät poikkeamatilanteet alueella ilmoitetaan valvontaviranomaiselle välittömästi. 9 Alueen jälkihoitotoimenpiteet Kaksoslammen sora-alueen jälkihoidon tavoitteena on sopeuttaa alue ympäröivään luontoon ja maisemaan sekä palauttaa alue metsätalouskäyttöön. Alueen jälkihoitotoimenpiteitä ovat alueen siistiminen, alueen muotoilu, pintamateriaalien levitys sekä kasvillisuuden palauttaminen. Alueen jälkihoito tehdään mahdollisuuksien mukaan vaiheittain ottotoiminnan aikana, mutta lopulliset jälkihoitotoimenpiteet tehdään vasta lupa-ajan loppupuolella. Ottamistoimenpiteiden päätyttyä alue siistitään ja muotoillaan maastonmuotoilukartan (liite 5) mukaisesti. Muotoillun pohjamaan päälle levitetään pintamateriaali pohjavettä suojaavan biologisesti aktiivisen kasvualustan luomiseksi. Pintamateriaalina käytetään alueen alkuperäisiä, reunoille läjitettyjä pintamaita. Pintamateriaali sekoitetaan pohjamaahan, mikä parantaa pintamaan pysyvyyttä. Mikäli alkuperäisiä pintamaita ei ole riittävästi, voidaan alueelle tuoda pintamateriaaleja myös muualta. Tällöin varmistetaan, että materiaali on puhdasta eikä sisällä pohjavedelle haitallisia aineita. Muotoilun ja pintamateriaalin levityksen jälkeen alueen kasvillisuus palautetaan. Alueen puuston ja aluskasvillisuuden annetaan tapahtua luontaisesti. Mikäli luontaisen metsittymisen kautta alueelle ei saada riittävän tiheää taimikkoa, alueella tehdään täydennysistutuksia. Kuopiossa Destia Oy Kiviainesyksikkö Tiina Ullgren Maa-ainesvastaava

16 16 (16) Lähteet ja kirjallisuus Joensuun seudun yleiskaava Yleiskaavamerkinnät ja määräykset sekä yleiskaavakartat saatavissa: (aineiston ottamispäivä ) Maanmittauslaitos, kiinteistötietopalvelu Saatavissa (maksullinen palvelu): Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Pohjois-Karjalan maakuntakaava, 1.vaihe. Kaavakartta, kaavamerkinnät ja määräykset sekä kaavaselostus saatavissa: (aineiston ottamispäivä ) Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Pohjois-Karjalan maakuntakaava, 2.vaihe. Kaavakartta sekä kaavaselostus saatavissa: (aineiston ottamispäivä ) Valtion ympäristöhallinto. OIVA Ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille, Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta. Saatavissa (palvelu vaatii rekisteröitymisen): Ympäristöministeriö Ympäristöopas 85. Maa-ainesten ottaminen ja ottamisalueiden jälkihoito. Oy Edita Ab. 102 s. ISBN , ISSN Ympäristöministeriö Ympäristöhallinnon ohjeita OH1/2009: Maa-ainesten kestävä käyttö, Opas maa-ainesten ottamisen sääntelyä ja järjestämistä varten. Helsinki: Edita Prima Oy s. ISBN , ISSN Saatavissa myös pdf -tiedostona: