TYÖSSÄOPPIMISEN TYÖSUOJELU SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNOSSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖSSÄOPPIMISEN TYÖSUOJELU SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNOSSA"

Transkriptio

1 TYÖSSÄOPPIMISEN TYÖSUOJELU SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNOSSA Opetushallitus 2003

2 SISÄLTÖ ESIPUHE 4 1. TYÖSSÄOPPIMISEN TYÖSUOJELUN TARVE SOSIAALI- JA TERVEYS- ALAN PERUSTUTKINNOSSA Työssäoppiminen osa ammatillista peruskoulutusta Työturvallisuus opetussuunnitelman perusteissa Sosiaali- ja terveysalan työssäoppimispaikkojen järjestäminen ja niille asetettavat edellytykset Opiskelijan perehdyttäminen työpaikkaan Työpaikkaohjaajan asema ja tehtävät NUORTEN TYÖNTEKIJÖIDEN SUOJELUA KOSKEVIA SÄÄDÖKSIÄ Työturvallisuudesta vastuussa olevat toimijat Oikeus turvalliseen oppimisympäristöön Sosiaali- ja terveysalan työhön liittyviä riski- ja vaaratekijöitä Työn kuormittavuus Yksintyöskentely, fyysisen ja henkisen väkivallan uhka Kielletyt ja vaaralliset työt Sosiaali- ja terveysalan työsuojelun omaksuminen ja työturvallisuusvastuun jakaantuminen Lupa- tai ilmoitusmenettely Työssäoppijan työ- ja lepoajat Työskentelyajat Lepoajat Oppilaitosten vaikutusmahdollisuudet työaikoihin TYÖTERVEYSHUOLTO JA OPISKELIJAN TERVEYDENHUOLTO Rokotukset TARTUNNAT - TERVEYSRISKI SOSIAALI- JA TERVEYSALAN TYÖSSÄOPPIMISESSA Tartunnat Tartuntojen ehkäisy VAKUUTUSTURVA Opiskelijan aiheuttamien vahinkojen korvaaminen Työtapaturmat ja työmatkatapaturmat Opiskelu tai työharjoittelu ulkomailla Ulkomaalaiset opiskelijat Suomessa Työtapaturman tutkiminen Kun sattuu tapaturma LASTEN KANSSA TYÖSKENTELEVIEN RIKOLLISTAUSTAN 2

3 SELVITTÄMINEN AMMATILLISTA ERITYISOPETUSTA SAAVAT KÄSITTEITÄ 30 LÄHTEET 3

4 ESIPUHE Opetushallituksen ammatillisen koulutuksen linja on tuottanut alakohtaisia ammatillisen koulutuksen työssäoppimisen työsuojeluoppaita mm. rakennusalan ja talotekniikan perustutkintoihin sekä sähkö- ja tietoliikennealojen perustutkintoihin. Opetushallitus kutsui syksyllä 2002 Terveysalan koulutustoimikunnan kautta sosiaali- ja terveysalan työsuojelun asiantuntijoita työstämään sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon työssäoppimisen työsuojelua käsittelevää opasta. Muodostetun työryhmän tehtävänä oli selvittää nuorten työssäoppijoiden työsuojelua koskevan säädöstön soveltamista sosiaalija terveysalalla. Työryhmään kutsuttiin seuraavat asiantuntijat: Asiamies Irmeli Vuoriluoto Edunvalvonta-asiamies Riitta Lehtovirta Työvoimasuunnittelija Merja Rusanen Sairaalajohtaja Lahja Kellokumpu Sopimustoimitsija Minna Koivuniemi Opetusneuvos Aira Rajamäki Tehy ry Superliitto ry Kunnallinen työmarkkinalaitos OAJ, Oulun seudun ammattikorkeakoulu Kunta-alan ammattiliitto KTV ry Opetushallitus, puheenjohtaja Työryhmä aloitti työnsä lokakuussa 2002 ja kokoontui viisi kertaa. Oppaan työstämisessä hyödynnettiin merkittävästi sähköistä tiedonvälitystä. Oppaassa käsitellään sosiaali- ja terveysalan ammatilliseen perustutkintoon kuuluvan työssäoppimisen järjestämistä ja työhön perehdyttämistä, nuorten työssäoppijoiden työsuojelukysymyksiä, työsuojelua koskevaa lainsäädäntöä, alalle tyypillisiä työturvallisuusriskejä ja niiden ehkäisyä sekä vakuutusturvaa. Opas on tarkoitettu työssäoppimisen työsuojeluoppaaksi ja tietolähteeksi sosiaali- ja terveysalan ammatillista peruskoulutusta järjestäville koulutuksen järjestäjille, oppilaitosjohdolle, opettajille, työssäoppimispaikkojen johdolle, työpaikkaohjaajille ja alan opiskelijoille erityisesti nuorten alle 18 -vuotiaiden opiskelijoiden työssäoppimiseen liittyvissä kysymyksissä. Oppaan teksteistä ovat antaneet palautetta ja kehittämisehdotuksia Jouko Haavisto Opetushallituksen ammatillisen koulutuksen linjan työssäoppimisen tiimistä, yli-insinööri Outi Nysten-Mäkelä Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosastolta sekä koulutuspäällikkö Minna Vesaaja ja lehtori Tuula Kumpulainen Koulutuskeskus Salpauksen Lahden sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksesta. Lämpimät kiitokset kaikille työhön osallistuneille Työryhmän puolesta Opetusneuvos Aira Rajamäki 4

5 1. TYÖSSÄOPPIMISEN TYÖSUOJELUN TARVE SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNOSSA Työssäoppiminen on olennainen osa vuosituhannen vaihteessa uudistettuja ammatillisen koulutuksen kolmivuotisia perustutkintoja. Perustutkintojen uudistuksen keskeinen tavoite on koulutuksen laadun ja työelämävastaavuuden parantaminen sekä opiskelijoiden työelämään tai jatko-opintoihin sijoittuminen. Työssäoppiminen parantaa opiskelijoiden ammatillista osaamista ja valmiuksia työelämää ja elinikäistä oppimista varten. Sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa osittain työelämässä tapahtuvaa koulutusta on ollut kautta aikojen, joten kokemusta työpaikoilla tapahtuvasta työn oppimisesta on ehtinyt jo kertyä. Työssäoppimisen työsuojelukysymykset, työturvallisuus ja hyvinvointi tulevat erityisen tärkeiksi ammatillisessa peruskoulutuksessa suoraan peruskoulusta tulevien ja alle 18- vuotiaiden nuorten opiskelijoiden kohdalla. Suomi tarvitsee vuoteen 2015 mennessä noin miljoona uutta työntekijää. Hoito- ja hoivatyö, teollisuus ja palvelutyö kattavat puolet Suomen tulevasta työvoimatarpeesta. Kun suuret ikäluokat alkavat vuoden 2005 tienoilla jäädä pois työelämästä, syntyy monilla aloilla pulaa työvoimasta. Työllisyys kasvaa eniten asiantuntija- ja hoitotyössä sekä palvelutyössä. Työvoiman saannin turvaaminen edellyttää, että nuorten terveyttä, osallisuutta työelämään, koulutusmahdollisuuksia ja kouluttautumista tuetaan. On tärkeätä, että työelämään tulevat nuoret saavat jo opiskeluaikana ne tiedot, taidot, osaamisen, arvot ja asenteet, jotka tukevat menestyksellistä työuraa. Puutteellinen ammattitaito on uhka terveydelle, sillä se lisää stressiä ja johtaa helposti ylikuormittumiseen. Vastaavasti hyvä ammattitaito tukee terveyttä. Terveyden edistämisessä ja työelämään osallistumisessa kouluilla ja oppilaitoksilla on tärkeä rooli. Myös työelämään siirtyminen on tärkeä vaihe nuoren elämässä. Siirtymävaihe on erityisen tärkeä oppimaan oppimisen kannalta. Sen aikana nuori kehittyy aikuiseksi ja asteittain siirtyy oppilaitoksen ja kodin ohjauksesta itsenäiseksi toimijaksi omalla työurallaan. Sosiaali- ja terveysalan ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen tavoitteisiin kuuluu, että opiskelija oppii huolehtimaan työsuojelusta, omasta terveydestään ja työ- ja toimintakyvystään. Opiskelijan tulee osata alansa työsuojelumääräykset ja ohjeet ja noudattaa niitä. Opiskelijan on kyettävä vastaamaan työelämän osaamisvaatimuksiin, aikapaineeseen, olosuhteiden muutoksiin ja epävarmuuteen koulutuksensa aikana saamillaan valmiuksilla. Hänen tulee myös oppia arvostamaan turvallista, terveellistä ja viihtyisää työympäristöä sekä saada valmiuksia sen kehittämiseen. On tärkeätä, että opiskelija tunnistaa työhön ja työympäristöön liittyvät vaarat ja terveyshaitat ja osaa suojautua ja torjua niitä. Hoito- ja hoivatyössä työsuojelun tarve on merkittävä. Terveys ja hyvinvointi eivät ole sosiaali- ja terveysalalla uhattuina ainoastaan työhön liittyvien fyysisten terveysvaarojen ja -riskien vuoksi. Fyysisten vaarojen, esimerkiksi tartunnan vaara, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ja oireet sekä ulkoisen väkivallan kohteeksi altistuminen, ohella myös psykososiaaliset ongelmat, esimerkiksi työpaikkakiusaaminen, johtamiseen liittyvä kritiikki, työn määrä, työtehtävien vaativuus ja vuorotyön aiheuttamat turvallisuusriskit ovat lisääntyneet myös Suomessa. Euroopan unionissa noin 10 % työntekijöistä toimii 5

6 terveydenhuollon ja hyvinvointipalvelujen alueilla, merkittävä osa heistä sairaaloissa ja hoitolaitoksissa. EU:n tilastojen mukaan työhön liittyvien onnettomuuksien määrä on terveydenhuollossa 34 % suurempi kuin EU:ssa keskimäärin. Esimerkiksi työhön liittyvien tuki- ja liikuntaelinten sairauksien esiintyvyys on terveydenhuollossa rakennusalan jälkeen toiseksi suurin Työssäoppiminen osa ammatillista peruskoulutusta Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä valmiuksia itsenäiseen ammatin harjoittamiseen. Lisäksi tavoitteena on tukea opiskelijoiden kehittymistä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa heille jatko-opintojen, harrastusten ja persoonallisuuden monipuolisen kehittymisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tukea elinikäistä oppimista. Opetussuunnitelman perusteissa määritellään tutkinnossa vaadittava ammattitaito sekä opintojen tavoitteet ja keskeiset sisällöt, arviointikohteet sekä arviointikriteerit; kiitettävä ja tyydyttävä taso. Koulutuksen järjestäjä päättää opetussuunnitelmasta opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden pohjalta. Opetussuunnitelman yhteiseen osaan tehdään työssäoppimisen järjestämissuunnitelma, jossa määritellään kaikille aloille yhteiset periaatteet. Vastaavasti tutkintokohtaisissa osissa tehdään suunnitelma, miten juuri kyseiseen tutkintoon sisältyvä työssäoppiminen toteutetaan ja arvioidaan. Tällöin suunnitellaan muun muassa työssäoppimisen tavoitteet, muodollinen järjestäminen, paikat ja niiden hankinta, ohjaus, jaksotus, käytännön toteutus, arviointi, työssäoppimiseen ja sen arviointiin ohjaaminen ja kouluttaminen (opiskelijat, opettajat, työpaikkaohjaajat) sekä laadunvarmistus. Ammatillisten perustutkintojen laajuus on 120 opintoviikkoa, ja siitä työssäoppimisen osuus on vähintään 20 opintoviikkoa. Lähihoitajakoulutuksessa työssäoppimisen vähimmäisvaatimukseksi on määritelty 29 opintoviikkoa. Työssäoppiminen on ammatilliseen koulutukseen kiinteästi kuuluva opintojen osa ja koulutuksen järjestämismuoto, jossa osa tutkinnon tavoitteista opitaan työpaikalla. Se on aidossa työympäristössä tapahtuvaa tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua. Työssäoppiminen toteutetaan työpaikoilla, yhdessä tai useammassa osassa, yhdellä tai useammalla työpaikalla. Tavoitteena on, että työssäoppimisjaksot ovat ammatinhallinnan kannalta riittävän pitkiä. Työpaikoilla tehdään oikeita töitä oikeassa työympäristössä. Tarkoituksena on saada realistinen kuva ammatista sen kaikkine ominaisuuksineen. Työssäoppimisen jakson alussa opiskelija laatii yhteistyössä opettajan ja työpaikkaohjaajan kanssa henkilökohtaisen työssäoppimisen suunnitelman (TOPS), jossa hän määrittelee työssäoppimisen tavoitteet. Lisäksi suunnitelmaan kirjataan opiskelun kesto ja ajoitus sekä arvioinnin menettelytavat. Opiskelijaa ohjaa työssäoppimisjakson ajan hänelle nimetty työpaikkaohjaaja. Oppilaitoksen opettaja ohjaa opiskelijaa oppimistehtävissä, käy ohjaus- ja arviointikeskusteluja opiskelijan ja työpaikkaohjaajan kanssa sekä jakson lopussa päättää arvioinnista. 6

7 Työssäoppimisessa on kyse oppimisympäristön laajentamisesta työpaikoille. Oppilaitoksessa ja työpaikoilla tapahtuva oppiminen täydentävät toisiaan tutkinnon tavoitteiden saavuttamisessa niin, että opiskelija oppii työpaikalla osan tutkintoon kuuluvasta ammattitaidosta, joka on määritelty opetussuunnitelman tai näyttötutkinnon perusteissa sekä saa valmiuksia työelämää ja elinikäistä oppimista varten. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja, antaa laaja - alaiset ammatilliset perusvalmiudet, jolloin työtekijän siirtyminen työtehtävistä ja työyksiköistä toisiin on joustavasti mahdollista. Perusopinnoissa lähihoitajaopiskelijat perehtyvät eri - ikäisten ja eri tavoilla tukea tarvitsevien ihmisten tilanteisiin sekä teoreettisin opinnoin että työssäoppimisen jaksoilla. Koulutusohjelmaopinnot antavat opiskelijalle laaja - alaisen osaamisen lisäksi erityisosaamisen sekä pätevyyden suoriutua alansa vaihtelevista tehtävistä myös muuttuvissa oloissa. Tutkinto sisältää yhdeksän eri koulutusohjelmaa, joista opiskelija valitsee yhden opintojen loppuvaiheessa Työturvallisuus opetussuunnitelman perusteissa Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 28 :n mukaan opiskelijalla on oikeus sekä fyysisesti että psyykkisesti turvalliseen opiskeluympäristöön. Koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus osaltaan toimia niin, että oikeus toteutuu myös työssäoppimisjakson aikana. Koulutuksen järjestäjän tulee ennen sopimuksen tekemistä selvittää, että työssäoppiminen voidaan järjestää turvallisesti. Koulutuksen järjestäjän tulee ilmoittaa työnantajalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 19 :n mukaisesta työturvallisuusvastuusta. Vaikka opiskelija ei ole työsuhteessa, vastaa työnantaja käytännön työtehtävien yhteydessä työturvallisuudesta työpaikalla. Tästä on erikseen säädetty ammatillista koulutusta koskevan lain (630/1998) 19 :ssä. Työturvallisuuslain (738/2002) 4 :n mukaan lakia sovelletaan myös oppilaan ja opiskelijan työhön rinnastettavan käytännön opetuksen yhteydessä. Opetussuunnitelman perusteiden mukaan kaikkien osapuolten on oltava tietoisia työsuojeluun, tapaturmiin ja vahingonkorvauksiin liittyvistä vastuista ja vakuutuksista. Tarvittaessa vastuista voidaan sopia erikseen. Ennen työssäoppimisjakson aloittamista työnantajan ja oppilaitoksen on yhdessä varmistettava, että opiskelija on perehtynyt työhön ja osaa noudattaa työsuojeluohjeita. Opiskelijalla tulee olla riittävät perusvalmiudet turvalliseen työhön ja opiskeluun työpaikalla. Tämä tarkoittaa sitä, että tiettyjä opintoja harjoituksineen on oltava oppilaitoksella ennen työssäoppimisjaksoa. Näitä ovat esimerkiksi aseptiikkaan, ergonomiaan ja erilaisiin hoitomenetelmiin liittyvät opinnot. Opiskelijan osaaminen ja ammatilliset valmiudet korostuvat sosiaali- ja terveysalalla. Hoiva- ja hoitotyössä ollaan tekemisissä usein paljonkin apua tarvitsevan ihmisen kanssa Sosiaali- ja terveysalan työssäoppimispaikkojen järjestäminen ja niille asetettavat edellytykset Koulutuksen järjestäjän vastuulla on järjestää opiskelijoille työssäoppimispaikka. Vaikka opiskelija ei yleensä ole työsopimussuhteessa työnantajaan, käytetään tässä yhteydessä ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen (811/1998) 5 :n mukaisesti toisesta 7

8 sopimusosapuolesta käsitettä työnantaja. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 16 :n mukaisesti tehtävässä koulutuksen järjestäjän ja työnantajan välisessä sopimuksessa (työssäoppimisen puitesopimuksessa, ks. sovitaan ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen (811/98) 5 :n mukaisista asioista. Sopimuksessa sovitaan osapuolten tehtävistä, opiskelijan ohjauksen ja arvioinnin järjestämisestä, työnantajalle mahdollisesti maksettavista korvauksista ja muista tarpeellisista koulutuksen järjestämiseen liittyvistä seikoista. Sopimuksessa sovitaan työpaikalla tapahtuvan koulutuksen osalta opintojen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä, kestosta, ajoituksesta opetussuunnitelman tai näyttötutkinnon perusteiden määräykset huomioon ottaen tarvittaessa kunkin opiskelijan osalta erikseen. Samat asiat sovitaan, kun opiskelija erikseen niin sovittaessa on työsopimussuhteessa työnantajaan. Koulutuksen järjestäjän on työssäoppimispaikkojen valinnassa ja työssäoppimista koskevassa sopimuksessa käytettävä tarkkaa harkintaa. Ennen sopimuksen tekemistä on varmistettava, että työssäoppimispaikassa on mahdollisuus opiskella niitä asioita, joita opiskelijan tulee oppia, tarpeellinen työvälineistö sekä ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevä henkilökunta, joista voidaan määrätä opiskelijalle vastuullinen ohjaaja. Tämä velvollisuus on oppilaitoksella silloinkin, kun opiskelija on itse hankkinut työssäoppimispaikan itselleen. Työpaikalla työnantaja vastaa työpaikan olosuhteista, koneista ja laitteista sekä perehdytyksen, opastuksen, ohjauksen ja valvonnan järjestämisestä. Oppilaitoksella on myös oma vastuunsa. Oppilaitoksen ja opettajien tulee varmistua, että oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön toteutuu myös työssäoppimisjaksojen aikana. Opiskelijalla tulee olla riittävät perusvalmiudet työsuojeluun, turvalliseen työhön ja opiskeluun työpaikalla. Opettajan tehtävänä on välittää tiedot opiskelijan valmiuksista työpaikalle. Työnantaja/työpaikka järjestää opiskelijalle työssäoppimisen / harjoittelun edellyttämät henkilökohtaiset suojavarusteet ja suojavaatetuksen, joista oppilaitos tavallisesti maksaa korvauksen. Samoin menetellään opiskelijan ruokailun suhteen. Työssäoppimispaikkojen valintaan vaikuttaa tutkinnon suorittaneilta vaadittava ammattitaito. Sosiaali- ja terveysalalla työskenteleviltä vaaditaan perusvalmiudet eri - ikäisten ja taustaltaan erilaisten ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten kasvun ja kehityksen tukemiseen ja ohjaamiseen, hoitoon ja huolenpitoon sekä kuntoutumisen tukemiseen. Lähihoitajan tulee osata työskennellä sekä itsenäisesti että moniammatillisen työryhmän jäsenenä. Laaja - alaiseen perusosaamiseen kuuluvat myös suunnitelmallisen työprosessin hallinta ja yrittäjyyden perusvalmiudet. Kolmivuotisen lähihoitajatutkinnon suorittanut on pätevä sosiaali- ja terveysalan perustason hoito- ja hoivatyöhön, jossa edellytetään teoreettista tietoa ja monipuolista työvälineiden ja -menetelmien hallintaa. Työympäristöt vaihtelevat avohuollosta laitoksiin ja julkisista palveluista yksityisiin palveluihin. Työssäoppimispaikat määritellään sosiaali- ja terveysalan ammatillisessa koulutuksessa tarkemmin koulutuksen järjestäjän oppilaitoskohtaisessa opetussuunnitelmassa. Määrittelyyn vaikuttaa opetussuunnitelman perusteissa kuvattu ammattitaitovaatimus ja paikalliset toteutusmahdollisuudet. Tavoitteena on, että työssäoppija saa koulutuksensa aikana monipuolisen kokemuksen sosiaali- ja terveydenhuollon toimintakentästä ja valmiuksia erilaisten asiakkaiden hoiva- ja hoitotyöhön. Esimerkiksi kuntoutuksen 8

9 koulutusohjelman suorittaneen on osattava työskennellä mm. asiakkaan kotona, päiväsairaalassa, toiminta- ja työkeskuksissa, palvelukeskuksissa, terveyskeskusten vuodeosastoilla ja kuntoutumisyksiköissä, kylpylöissä sekä henkilökohtaisina avustajina Opiskelijan perehdyttäminen työpaikkaan Perehdyttäminen ja työhön ohjaus ovat työssäoppimisessa keskeisiä asioita. Perehdyttämisellä edistetään uuden työntekijän / työssäoppijan työn oppimista ja hallintaa sekä sopeutumista työhön ja työyhteisöön. Työntekijä / työssäoppija tutustuu kokonaisvaltaisesti työympäristöön ja -olosuhteisiin sekä työyhteisönsä tavoitteisiin, toimintaan ja tapoihin. Työtehtävien tuotannon ja työturvallisuuden lisäksi perehdyttämisellä on suuri henkistä hyvinvointia lisäävä merkitys. Varsinkin ensimmäisten työpaikkojen kokemukset, hyvät tai huonot, voivat seurata läpi koko työuran. Hyvin hoidettu perehdyttäminen auttaa tulokasta kokemaan itsensä tervetulleeksi. Nuorilla, kokemattomilla työntekijöillä ja työssäoppijoilla on tapaturmariskin todettu olevan merkittävästi korkeampi kuin kokeneilla. Terveellisten ja turvallisten työmenetelmien käyttö on tarkoituksenmukaista opettaa jo opiskeluvaiheessa, jolloin työsuojelu kasvaa itsestään selväksi osaksi omaa ammattitaitoa. Esimiehen tehtävänä on huolehtia, että uudet työntekijät, myös työssäoppimisjaksoilla olevat opiskelijat, perehdytetään työpaikan työolosuhteisiin, turvallisiin työtapoihin ja mahdollisiin tapaturman ja terveyden menettämisen vaaroihin riittävän hyvin. Esimies voi antaa perehdytystehtävän jonkun kokeneen työntekijän suoritettavaksi, mutta vastuu on kuitenkin esimiehen. Hyvin valmisteltu työssäoppimissuunnitelma (TOPS) on välttämätön kaikkien osapuolten kannalta. Se, missä opintojen vaiheessa työssäoppiminen toteutetaan, vaikuttaa opiskelijoiden osaamiseen ja opastuksen tarpeeseen. Erityisohjausta ja tukea voivat tarvita mm. opintojen alkuvaiheessa olevat, vieraskieliset, vajaakuntoiset, vammaiset ja sosiaalisesti ongelmaiset opiskelijat. Oppilaitoksen ja työssäoppimisen työpaikan velvoitteet kuten esimerkiksi työn erityispiirteiden ennalta määrittely, työhön ja työpaikan olosuhteisiin ja työsuojelutoimenpiteisiin perehdyttäminen on määritelty työturvallisuuslain 14 :ssä. Perehdyttämisessä voidaan hyödyntää erilaisia materiaaleja. Jos työyhteisössä on käytössä perehdyttämiskansio tai muu vastaava materiaali, sitä on hyvä käydä läpi yhdessä opiskelijan kanssa. Muistettava tietysti on, että ei heti ensimmäisenä päivänä perehdytetä kaikkia asioita, jolloin niistä ei jää työssäoppijan mieleen paljoakaan. Perehdyttämisessä on hyvä lähteä liikkeelle työssäoppijan omasta työyksiköstä ja niistä asioista, jotka on hyvä tietää heti. Vähitellen perehdyttämistä laajennetaan koko organisaatioon. Työssäoppijan perehdyttäminen koskee tarpeellisin osin esimerkiksi seuraavia asioita: Yleistä: työpaikan organisaatio, toiminta, tilat ja henkilöstö 9

10 organisaation visio, arvot, toimintatavat työpaikan luottamushenkilö- ja työehtosopimusjärjestelmä Työsuojelua ja työturvallisuutta koskevat asiat: koneiden ja laitteiden käyttö- ja hoito-ohjeet henkilönsuojaimet ja tarvittavat apuvälineet vaara- ja haittatekijät normaali-, poikkeus- ja katastrofitilanteissa työpaikan ensiaputoiminta ja työsuojelutoiminta paloturvallisuus ja suojeluohjeet työkyvyn ylläpito Hyvin hoidettu työhön perehdyttäminen ja työsuojelu ovat myös työnantajan etu. Työn laatu paranee ja esimerkiksi työstä poissaolojen aiheuttamat kustannukset vähenevät. Tapa, miten opiskelija otetaan vastaan työyksikössä vaikuttaa erittäin paljon myös opiskelun onnistumiseen. Työturvallisuuslain noudattamista valvovat työsuojeluviranomaiset. Heiltä saa myös ohjeita ja neuvoja lain oikeasta tulkinnasta ja soveltamisesta Työpaikkaohjaajan asema ja tehtävät Työssäoppimista koskevan sopimuksen mukaan työssäoppimispaikalla nimetään jokaiselle opiskelijalle työssäoppimisen työpaikkaohjaaja, jolla on riittävät valmiudet tehtävän hoitamiseen. Hänen on osattava ohjata, hallittava työyksikössään toiminta ja oltava aidosti kiinnostunut opiskelijaohjauksesta. Opetushallitus on antanut vuonna 2000 koulutusohjelman perusteet 2 opintoviikon laajuista työpaikkaohjaajien koulutusta varten. Koulutuksen keskeisenä tavoitteena on edistää työssäoppimisen toteuttamista ja parantaa työpaikoilla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävän koulutuksen laatua. Tavoitteeseen pyritään kehittämällä työpaikkaohjaajien valmiuksia suunnitella yhdessä opettajan kanssa oppimistehtäviä, arviointikäytäntöjä sekä yhteistoiminnallisen oppimisen tapoja. Työpaikkaohjaajat ovat koulutuksensa perusteella opiskelijaohjauksen tukihenkilöitä työpaikoilla myös muulle henkilökunnalle. Työpaikkaohjaajan tehtävänä on ohjata ja opastaa työssäoppijaa työturvallisuusasioissa. Työturvallisuusvastuussa opiskelijasta hän on ainoastaan siinä määrin, kuin hänen asemansa muutoinkin sitä edellyttää. Työturvallisuusvastuu on työnantajalla. Opiskelijoiden perehtymisen järjestämisestä vastaa työnantaja. Perehtymisohjelmaan sisällytetään mm. perehtyminen työpaikkaan, työolosuhteisiin, asiakkaisiin, hoitomenetelmiin, toimintaan poikkeustilanteissa ja työsuojeluasioihin jne. Työpaikkaohjaaja vastaa hänelle annettujen sisältöjen perehdyttämisestä. Opiskelijoiden salassapitovelvollisuudesta on säädetty ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 33 :ssä. Siinä todetaan, että opiskelijan salassapitovelvollisuus työpaikalla käytännön työtehtävissä järjestetyssä koulutuksessa saatujen tietojen osalta vastaa asianomaisissa tehtävissä työskentelevien salassapitovelvollisuutta. Tämä tarkoittaa, että opiskelijaa koskee sama salassapitovelvollisuus kuin sosiaali- ja terveystoimessa työskentelevää henkilöstöä. Työpaikkaohjaajan tehtävä on muistuttaa 10

11 opiskelijaa salassapitovelvollisuudesta. Tietoja ei saa viedä työyksiköstä ulkopuolelle. Erityisen tarkka tulee olla kirjallisten tehtävien kanssa, joissa käytetään tapausesimerkkejä. Niistä ei saa ilmetä asiakkaan henkilöllisyys, eikä asiakas saa olla tunnistettavissa millään lailla. Työpaikkaohjaaja oman alansa ammattihenkilönä on roolimalli opiskelijalle hänen ammattiin kasvamisessa. Erityisesti opiskelun alkuvaiheessa oleville opiskelijoille ammattilaisen työtapa on tärkeä ammatti-identiteetin kehittymisen kannalta. Oppimistavoista mallioppiminen painottuu etenkin opiskelun alkuvaiheessa. Työpaikkaohjaajan on syytä tiedostaa edellä kuvatut asiat ja olla hyvä esimerkki opiskelijalle. Työpaikkaohjaaja toimii työpaikan edustajana työssäoppimisen suunnittelussa, järjestämisessä ja valvonnassa. Hän opastaa ja ohjaa työssäoppijaa, antaa palautetta ja osallistuu arviointiin. Työpaikkaohjaaja on opiskelijan tukihenkilö, joka auttaa opiskelijaa oppimisessa mm. erilaisia oppimistilanteita osoittamalla. Hän kannustaa ja tukee, on osaltaan oppimisen mahdollistaja. Kuitenkin opiskelija on itse vastuussa opiskelustaan ja oppimisestaan. 2. NUORTEN TYÖNTEKIJÖIDEN SUOJELUA KOSKEVIA SÄÄDÖKSIÄ Työturvallisuuslain velvoite koskee työnantajaa, oppilaitosta ja opiskelijaa 2.1. Työturvallisuudesta vastuussa olevat toimijat Työsuojelun yhteistoimintaorganisaatio ja toimintaohjelma Työturvallisuuslaki (738/2002) velvoittaa työnantajaa ja työntekijöitä yhteistoiminnassa ylläpitämään ja parantamaan työturvallisuutta työpaikalla vastuun ollessa kuitenkin työnantajalla. Laki työsuojelun valvonnasta (131/1973) velvoittaa, että työpaikoilla on työsuojelun yhteistoimintaa varten työsuojeluorganisaatio, joka käsittää työsuojelupäällikön (edustaa työnantajaa), työsuojeluvaltuutetut varavaltuutettuineen (edustavat työntekijöitä ja toimihenkilöitä) ja työsuojelutoimikunnan tai muun vastaavan yhteistoimintaelimen. Kunta-alalla työsuojelusopimuksen perusteella työskentelypaikoissa voi myös olla työsuojeluasiamiehiä. Työantaja ei voi siirtää omaa työsuojeluvastuutaan työsuojelun yhteistoimintaorganisaatiolle. Työpaikan työsuojeluorganisaation on kuitenkin tarpeen huomioida työssäoppijat. Työssäoppijoiden työoloja ja asemaa on syytä arvioida organisaation taholta. Työsuojelun toimijoiden olisi hyvä myös tarkistaa, että työpaikkaohjaajalla on riittävät valmiudet työturvallisuusasioidenkin ohjaamiseen. Työnantajalla on oltava työsuojelun toimintaohjelma turvallisuuden ja terveyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi. Tarkoituksena on, että ohjelma kattaa työolojen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset. Ohjelman laatiminen edellyttää työolojen vaara- ja kuormitustekijöiden selvittämistä ja riskinarviointia. Toimintasuunnitelma ja työpaikkaselvitykset pitää olla työntekijöiden 11

12 nähtävillä. Työterveyshuollon toimintasuunnitelmat voivat olla osa työsuojelun toimintaohjelmaa Oikeus turvalliseen oppimisympäristöön Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 28 :n mukaan opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön ja opetukseen myös työssäoppimisjaksojen aikana. Työturvallisuuslain (738/2002) tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennalta ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden haittoja. Työturvallisuuslain 4 :n mukaan lakia sovelletaan myös oppilaan ja opiskelijan työhön liittyvän koulutuksen yhteydessä. Työssäoppimisen työpaikkojen tulee ottaa tämä huomioon työturvallisuuden ja -terveyden toimenpiteitä suunniteltaessa, esimerkiksi työn vaarojen ja haittojen arvioinnissa Sosiaali- ja terveysalan työhön liittyviä riski- ja vaaratekijöitä Työn kuormittavuus Sosiaali- ja terveysalan työ voi olla usein fyysisesti rasittavaa. Raskaat potilasnostot ja - siirrot ovat osa jokapäiväistä toimintaa. Työsuojelullisin keinoin pitää pyrkiä poistamaan kaikki mahdolliset fyysiset kuormitustekijät. Työn tekemisen turvallisuutta on säädelty Valtioneuvoston päätöksellä käsin tehtävistä nostoista ja siirroista työssä (1409/93). Työnantajalle on määrätty ryhtymisvelvollisuus eli työpaikalla tulee olla mm. asianmukaiset laitteet ja muut apuvälineet, joita on käytettävä. Työssäoppijan tulee saada näiden käyttöön riittävä opastus. Mikäli apuvälineitä ei voida käyttää, on huolehdittava siitä, että nostotekniikka on oikea ja raskaita nostoja suoritettaessa työskennellään pareittain. Potilasnostojen ja -siirtojen oikea tekniikka ja ergonomiset työtavat tulee omaksua jo opiskeluvaiheessa. Työpaikkaohjaajan on hyvä varmistaa, että työssäoppija varmasti hallitsee nostoihin ja siirtoihin liittyvän tekniikan, jotta siitä ei aiheudu haittaa hänelle itselleen eikä muille. Fyysisesti raskaita töitä tehtäessä tulee huolehtia työn riittävästä tauottamisesta. Laitteiden ja välineiden käytössä, myös istumatyötä tehtäessä, tulee huomioida ergonomisesti oikeat työtavat sekä työvälineiden mitoittaminen käyttäjän mukaiseksi. Työntekijälle pitää myös varata riittävästi tilaa työn tekemiseen sekä mahdollisuus vaihdella työasentoja. Sosiaali- ja terveydenhuollossa tehtävä työ sisältää runsaasti myös psyykkisiä kuormitustekijöitä. Näitä alalla ovat mm. kiire ja stressi, sairauksien ja kuoleman läheisyys, voimattomuus, oman persoonan käyttö työvälineenä, töiden monipuolisuus, alan nopea kehitys, odotukset ja vaatimukset. Työpaikkaohjaajan kanssa on hyvä käydä läpi työsuojelun toimintaohjelmaan kirjatut seikat, muut ohjeet työpaikan työsuojelutoiminnasta sekä keskustella toimenpiteistä oman jaksamisen tukemiseksi Yksintyöskentely, fyysisen ja henkisen väkivallan uhka 12

13 Sosiaali- ja terveydenhuollossa on työpaikkoja, esimerkiksi kotipalvelussa, joissa joudutaan työskentelemään yksin. Työssäoppijalle ei voida yksin jättää vastuuta töiden suorittamisesta. Työturvallisuuslain 29 :n mukaan työnantajan on huolehdittava siitä, että yksin työskenneltäessä vältetään haittaa tai vaaraa tai se on mahdollisimman vähäinen. Työnantajan velvollisuutena on myös avun hälyttämisen varmistaminen. Työpaikkaväkivalta käsitteenä sisältää sekä fyysisen että psyykkisen väkivallan työpaikoilla. Työssäoppijaa ei saa ottaa mukaan työtilanteisiin, joihin liittyy väkivallan uhka. Työpaikoilla, joilla väkivallan uhka on olemassa, tulee työnantajan pyrkiä estämään uhkatilanteet mahdollisuuksien mukaan ennalta. Työpaikalla on oltava väkivallan torjumiseen tai rajoittamiseen tarvittavat asianmukaiset turvallisuusjärjestelyt ja -laitteet sekä mahdollisuus avun hälyttämiseen. Henkinen väkivalta voi olla sanallista tai sanatonta. Henkisessä väkivallassa kohteena oleva henkilö joutuu toistuvan, pitkään jatkuvan kielteisen käyttäytymisen kohteeksi työtoverin / esimiehen tai alaisen taholta. Henkinen väkivalta voi esiintyä kiusaamisena, haukkumisena, moittimisena, pilkkaamisena, pahan puhumisena, työyhteisöstä eristämisenä ja esimerkiksi ei keskustella työntekijän kanssa. Työssäoppimispaikoissa myös työssäoppija voi joutua henkisen väkivallan kohteeksi. Työnantajan on laadittava menettelytapaohjeet, joissa ennakolta kiinnitetään huomiota fyysistä ja henkistä hyvinvointia uhkaavien tilanteiden hallintaan ja toimintatapoihin, joilla väkivaltatilanteen vaikutukset työntekijän ja työssäoppijan turvallisuuteen voidaan torjua tai rajoittaa Kielletyt ja vaaralliset työt Mitä nuori saa tehdä? Sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikoilla työssäoppija kohtaa ihmiselämän koko kirjon. Työtä tehdään lapsien, nuorten, työikäisten, vanhusten sekä pitkäaikais- ja äkillistä hoitoa ja hoivaa vaativien asiakkaiden tai potilaiden kanssa. Alan työtehtävät ovat vaativia, mutta myös mielenkiintoisia ja haastavia. Jos opiskelijan työssäoppimispaikkana on terveyskeskuksen vuodeosasto tai kunnan vanhustenhoitolaitos, voi hän kohdata elämänsä ensimmäisen kerran ihmisen kuoleman ja siihen liittyvän potilaan hoitamisen. Asetuksessa nuorten työntekijöiden suojelusta (508/1986) on kuitenkin alle 18-vuotiasta henkilöä kielletty käsittelemästä ja kuljettamasta kuolleita. Alle 18-vuotiaat eivät myöskään saa työskennellä yksin, jos yksintyöskentelyyn liittyy ilmeinen tapaturman tai väkivallan vaara. Asetuksen mukaan alle 18-vuotiaista nuorta ei saa käyttää psykiatristen potilaiden hoitopaikoissa, psyykkisesti tai sosiaalisesti häiriintyneiden huollossa tai muissa vastaavissa töissä. Sosiaali- ja terveysalalla työskenneltäessä myös työssäoppija voi työpaikasta riippuen altistua mekaanisille, kemiallisille, fysikaalisille, sähköisille ja biologisille vaaratekijöille. Käsiteltäessä, säilyttäessä tai siirrettäessä räjähtäviä, tulenarkoja, syövyttäviä aineita, kaasua tai muita vaaraa aiheuttavia aineita, on noudatettava erityistä varovaisuutta. Työntekijän / työssäoppijan altistuminen turvallisuudelle tai terveydelle haittaa tai vaaraa 13

14 aiheuttaville lämpöolosuhteille, melulle, paineelle, tärinälle, säteilylle tai muulle fysikaalisille tekijöille on rajoitettava niin vähäiseksi, ettei näistä aiheudu haittaa tai vaaraa työntekijän / työssäoppijan turvallisuudelle, terveydelle tai lisääntymisterveydelle. Sähkölaitteista, sähkön käytöstä ja staattisesta sähköstä johtuvan vaaran tulee olla mahdollisimman vähäinen. Nuori alle 18-vuotias ei saa tehdä työtä, jossa altistutaan säteilylle, eikä työtä, jossa altistutaan haitallisille tekijöille, jotka ovat myrkyllisiä tai syöpää aiheuttavia, jotka aiheuttavat periytyviä perimämuutoksia tai vaaraa sikiölle tai, jotka muuten vaikuttavat pitkäaikaisesti ihmisen terveyteen. Edellä oleva tarkoittaa käytännössä sitä, että säteilytyötä, esim. potilaan kiinnipitäjänä toimimista röntgenkuvauksissa joko röntgenosastolla, vuodeosastolla, hammashuollossa tai poliklinikoilla tai syövän hoidossa käytettävien aineiden, kuten sytostaattien käsittelyä, ei nuorten alle 18-vuotiaiden tule tehdä ilman työsuojelupiirin poikkeuslupaa. Poikkeusluvallakin tällaiset työt tulisi sijoittaa opiskelun loppuvaiheeseen, jotta kokemusta ja ikää olisi enemmän. Myös tällöin tulee varmistaa opiskelijan osaaminen ja se, että hän on tietoinen olemassa olevista työturvallisuus- ja terveysvaaroista. Erityisesti terveydenhuollon työpaikoilla esiintyy alalle ominaisia työperäisiä riskitekijöitä, joihin tulee suhtautua vakavasti. Biologisia tekijöitä ovat mm. bakteerit, virukset ja muut mikrobit (katso myös ammattitautiasetus 1347/1988 ja sen 3 ). Esimerkiksi hammashoidossa työperäisiä terveysriskejä ovat mm. työperäiset allergiat, hengitystieyliherkkyydet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Lisäksi hammashoitotoimenpiteissä joudutaan lähes aina tekemisiin mahdollisesti tartuttavien eritteiden, kuten veren ja syljen kanssa. Nykytietämyksen mukaan infektioriskipotilaan tunnistaminen on mahdotonta. Työssäoppijan tuleekin omaksua ajatus, että kuka tahansa terveeltä vaikuttava henkilö voi olla taudin kantaja. Sosiaali- ja terveysministeriö on kartoittanut hammashoitoalan työperäisiä terveysriskejä vuonna Opiskelijan on hyvä tietää, että työpaikoilla on oltava käyttöturvallisuustiedotteita, jotka perustuvat vaarallisten aineiden luetteloon (STM 1998). Tästä luettelosta löytyy useita muovipaikkausaineena käytettyjä akrylaattiyhdisteitä, joilla voi mahdollisesti olla yhteyttä hammashoitohenkilöstön lisääntymisterveyteen. Terveysvaarojen ehkäisyssä riittävä perehdytys, oikeiden suojavälineiden-, käsineiden ja suojavaatetuksen valinta sekä ihon kunnossapito ja huolto ovat tärkeitä. Sosiaali- ja terveysministeriö antaa asetuksella (365/1998) tarkempia säädöksiä kemiallisten altisteiden haitalliseksi tunnetuista pitoisuuksista ja altistuksen ohjerajaarvoista sekä suojautumisen teknisistä yksityiskohdista ja menettelytavoista. Nämä asiat liittyvät haitta- ja vaaratekijöiden arviointiin työpaikalla. Nuorten työssäoppijoiden turvallisuus tai terveys ei saa vaarantua Asetuksessa nuorten työntekijäin suojelusta (508/1986) on 4 :ssä määräykset miten nuorta työntekijää voidaan käyttää vaarallisten töiden tekemiseen. Kuusitoista vuotta 14

15 täyttänyt voi tehdä sosiaali- ja terveysministeriön vahvistaman vaarallisten töiden esimerkkiluettelossa mainittuja töitä (STM:n asetus 128/2002, voimaan ), jos suojelutekniikalla tai muuten on huolehdittu siitä, ettei nuoren työntekijän käyttöön tarkoitetuista laitteista tai aineista taikka työolosuhteista ole hänen henkilökohtaiset olosuhteensa huomioon ottaen erityistä tapaturman tai terveyden vaurioitumisen vaaraa. Katso jäljempänä kohta Lupa- tai ilmoitusmenettely. Vaaran arvioinnissa työterveyshuollolla on merkittävä tehtävä. Seuraava taulukko (Taulukko 1) selventää vaaratekijöitä ja niiden välttämistä koskevia ohjeita. Taulukko 1. Esimerkkiluettelo nuorille työntekijöille vaarallisista töistä. ESIMERKKILUETTELO NUORILLE TYÖNTEKIJÖILLE VAARALLISISTA TÖISTÄ (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus, 128/ 2002) VAIKUTUSTA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN TYÖSSÄOPPIJALLE 1. mekaaniset vaaratekijät * potilasnostimien oikea käyttö * putoavat esineet 2. kemialliset vaaratekijät esim. laboratoriokemikaalit, pesuaineet, sytostaatit, alkoholit, eetterit ja antibiootit 3. fysikaaliset vaaratekijät esim. lämpötila, kosteus, veto, melu, paine, tärinä ja ionisoiva säteily *työnantajalla tulee olla riittävät tiedot työssä käytettävien ja esiintyvien kemiallisten tekijöiden ominaisuuksista ja vaarallisuudesta *vaarojen tunnistamisesta ja riskien arvioinnista työnantajalla on oltava kirjallinen selonteko * haitalliset, myrkylliset, räjähtävät, syöpää aiheuttavat, ärsyttävät ja perimää vaurioittavat kemialliset tekijät tulee olla merkittynä varoitusmerkein työpaikoilla * kuulovaurion aiheuttama voimakas melu *altistuminen kylmyydelle tai kuumuudelle 4. sähköiset vaaratekijät *hoitotyössä käytettävät sähkölaitteet ja niiden oikea käsittely *sähkölaitteiden huollon ja korjauksen suorittavat vain riittävän kelpoisuuden tai muuten riittävän ammattitaidon omaavat henkilöt 5. ruumiillisen liikarasituksen vaara *esimerkkiluettelossa määritelty ruumiillisen liikarasituksen rajoiksi: potilasnostot ja -siirrot, joissa paino ylittää jatkuvasti yli 20 kg miehillä ja 15 kg naisilla 6. biologiset vaaratekijät esim. homeet, bakteerit, tuberkuloosibasilli, sädesienet, virukset *erityinen vaaratekijä voi olla työssä, jossa voi altistua vakavan sairastumisen aiheuttavalle biologiselle tekijälle. Asiaa on säädelty Valtioneuvoston päätöksellä työntekijöiden suojelemisesta työhön liittyvältä biologisten tekijöiden aiheuttamalta vaaralta (1155/1993) *lisäksi tulee noudattaa annettuja ohjeita (tartunnan vaara, valvotut alueet, turvamerkinnät) *hygienialla ja henkilökohtaisella suojauksella 15

16 suuri ennalta ehkäisevä merkitys Opitaan ammatin koko tehtäväkenttä 2.4. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työsuojelun omaksuminen ja työturvallisuusvastuun jakaantuminen Työssäoppimisjaksojen yhtenä tärkeänä tavoitteena on oppia työsuojelun kannalta keskeiset asiat. Työssäoppijan pitää sisäistää tiedot ja taidot jotka liittyvät työturvallisuuteen. Häneltä edellytetään myös vastuullisen asenteen omaksumista. Koska nuoren opiskelijan on saatava tulevasta ammatista todellinen kuva, on oppimisen ja ammatillisen kehittymisen kannalta mahdollista tehdä myös kiellettyjä tehtäviä. Poikkeuslupaa (haetaan työsuojelupiiristä) vaativia töitä voidaan tehdä opiskelun loppupuolella, jolloin kokemusta on kertynyt jo enemmän. Poikkeusluvan ehtona on kuitenkin, että nuori työskentelee työpaikalla kokeneen ja ammattitaitoisen henkilön valvonnan alaisena. Työsuojelussa painottuvat ennalta ehkäisevät toimenpiteet. Paras tapa opetella työsuojeluun liittyviä asioita on niiden konkreettinen selvittäminen esimerkiksi tapausesimerkkien, raporttien ja harjoitustöiden avulla. On tärkeää, että työssäoppija on tutustunut riittävän tarkasti oman alansa riskeihin ja niiden torjumiseen sekä käynyt läpi työsuojeluun liittyvät käytännöt, ohjeet ja määräykset. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla työssäoppimisen työturvallisuusvastuu jakaantuu käytännössä neljälle taholle: työssäoppijalle, koulutuksen järjestäjälle / oppilaitokselle, opettajalle ja työssäoppimispaikan työnantajalle. Taulukko 2 havainnollistaa vastuun jakaantumista. TAULUKKO 2. Työturvallisuusvastuun jakautuminen Työssäoppijan vastuu Oppilaitoksen vastuu Opettajan vastuu Työssäoppimisjakson järjestävän työpaikan vastuu Työturvallisuuslain 4. luvun mukaan (738/2002) Jokaisen työntekijän ja myös opiskelijan tulee mm: - noudattaa annettuja työsuojelu- ja turvallisuusohjeita (tulee olla työpaikalla Ennen työssäoppimisjakson aloittamista on varmistettava, että opiskelija on riittävästi perehtynyt kyseessä olevaan työhön ja osaa noudattaa työhön ja työpaikkaan liittyviä työsuojeluohjeita. Hoitaa käytännössä työpaikan ja oppilaitoksen välisen kirjallisen sopimuksen (puitesopimus ja opiskelijan työssäoppimisen suunnitelma). Varmistaa työpaikan Työturvallisuuslain soveltamisalan mukaan työnantajalle on määritelty työturvallisuusvastuu myös opiskelijoista. Vastaava määräys on laissa ammatillisesta koulutuksesta (19 ). 16

17 nähtävänä) - käyttää annettuja henkilönsuojaimia, Valtioneuvoston päätös henkilönsuojaimista 1406/1993 (mm. kasvonsuojaimet, jotka on suunniteltu suojaamaan vaaratekijältä, sekä suojakäsineet, suojaavat röntgenesiliinat) - käyttää asianmukaista vaatetusta, jotta ennaltaehkäistään tapaturmia - ilmoittaa vioista ja puutteellisuuksista työnantajalle - kohdella muita työntekijöitä asiallisesti. Oppilaitoksen ja työpaikan väliseen sopimukseen on tarpeellista sisällyttää oleelliset työsuojelukysymykset ja osapuolten vastuut. Ennen jakson aloitusta tulee oppilaitoksen ilmoittaa työnantajalle tämän työsuojeluvastuusta. Oltava selvillä työsuojeluun, tapaturmiin ja vahingonkorvauksiin liittyvistä vastuista ja vakuutuksista. Varmistuttava, että työssäoppija on perehtynyt työhön ja noudattaa työsuojelu- ja turvallisuusohjeita ja määräyksiä sekä työpaikan järjestystä. kanssa käytännössä sen, että ennen työssäoppimisjaksoa opiskelija on perehtynyt työhön ja osaa noudattaa työsuojeluohjeita (=valmennetaan ymmärtämään työsuojelun merkitys). Perehdyttämisen huolehtimisvastuuseen kuuluu: -työssäoppija on perehdytetty riittävän hyvin työpaikan työoloihin ja työturvallisuuteen -työtehtävien ja menetelmien oppiminen, alalle tyypillisten tapaturmavaarojen, työperäisten riskien ja vaaratekijöiden ymmärtäminen ym. Velvollinen antamaan työturvallisuussyistä työpaikalla tarvittavat erityiset suojavarusteet ja valvomaan niiden käyttöä. Nimeää yhteyshenkilön/ työpaikkaohjaajan, jolla on riittävät valtuudet tehtävän hoitamiseen. Huolehtii siitä, että henkilöstö on riittävässä määrin tietoinen työssäoppimiseen liittyvistä tehtävistä ja siihen liittyvästä sopimuksesta Lupa - tai ilmoitusmenettely Poikkeuslupaa hakee ja ilmoituksen tekee joko työpaikka tai oppilaitos Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerkkiluettelosta (128/2002, voimaan ) on lueteltu töitä, joista yli 16-vuotiaiden osalta on tehtävä ilmoitus työsuojelupiirille. Työpaikan koolla ei ole merkitystä lupa- ja ilmoitusmenettelyn suhteen. Ilmoitus tehdään siihen työsuojelupiiriin, jonka alueella työssäoppimisen työpaikka on. Oppilaitoksen tulee varmistua puitesopimuksen (työssäoppimisen järjestämissopimuksen) teon yhteydessä, kuka ilmoituksen tekee ja että vaaralliset työt yksilöidään. Ilmoituksessa tulee olla selvitys vaarallisista töistä, opetuksen ja ohjauksen järjestämisestä sekä suojelutoimenpiteistä. Valmiita lomakkeita saa työsuojelupiireiltä, Opetushallituksen 17

18 TONET -foorumilta ja valtionhallinnon internetsivuilta Lomakkeen voi täyttää myös verkossa. Oppilaitoksen tulee pitää luetteloa poikkeusluvalla työssäoppimisjaksoilla opiskelevista opiskelijoista. Työturvallisuuslain (738/2002) 10 :n mukaan työnantajan velvollisuuteen kuuluu työn vaarojen selvittäminen ja arviointi. Työnantajan tulee käyttää tässä arviointityössä asiantuntijoita, joita ovat useimmiten työterveyshuollon ammattihenkilöt tai asiantuntijat. Työterveyshuoltolain (1383/2001) 12 :ssä on velvoite työpaikkaselvitysten tekemiseksi (oltava työpaikalla työntekijöiden nähtävillä, lain 25 ). Tätä asiakirjaa voidaan hyödyntää arvioitaessa nuoreen työssäoppijaan mahdollisesti kohdistuvia vaaratekijöitä Työssäoppijan työ- ja lepoajat Työskentelyajat Vuorokausi jakautuu kolmeen luonnolliseen jaksoon, joista yksi on tarkoitettu työnteolle, toinen vapaa-ajalle ja kolmas levolle. Työaika- ja työvuorojärjestelyistä päätetään työpaikalla. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla töiden järjestelyihin vaikuttavat ensi sijassa asiakkaiden odotukset ja tarpeet sekä palveluja työtoiminnan vaatimukset. Samanaikaisesti on huomioitava myös henkilöstön yksilölliset tarpeet, jotka liittyvät muun muassa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen. Työntekijöiden työaikasuojelu perustuu lainsäädäntöön, jossa rajoitetaan enimmäistyöaikaa ja asetetaan vaatimuksia lepoajoille. Työaikalaki edellyttää, että työnantaja kirjaa työaikakirjanpitoon kaikki tehdyt työtunnit myös ylityötunnit. Suurin osa työssäoppimisesta toteutetaan ilman työsopimussuhdetta, sekä alle 18- vuotiaiden että yli 18-vuotiaiden kohdalla. Tämä merkitsee sitä, että heihin ei sovelleta työaikalain säännöksiä, eikä nuorista työntekijöistä annetun lain työaikaa koskevia säännöksiä. Työsuojelupiiri ei voi myöntää poikkeuslupia silloin, kun työssäoppiminen toteutetaan ilman työsopimussuhdetta. Työsuojelupiiri voi antaa ainoastaan neuvontaa näissä tapauksissa. Työturvallisuuslain ja nuorista työntekijöistä annetun lain 3 luvun säännöksiä työn turvallisuudesta ja terveellisyydestä sovelletaan kuitenkin myös ilman työsopimusta toteutettavaan työssäoppimiseen. Koulutuksen järjestäjän ja työnantajan on näin ollen sopimuksessa kiinnitettävä huomiota työaikoihin. Yksi opintoviikko on 40 tuntia opiskelijan työtä myös työssäoppimisen aikana. On muistettava, että mahdollisesti työssäoppimisjaksoon liittyvien kirjallisten tehtävienkin tulee mahtua em. tuntimäärän sisälle. Työajoista sovittaessa opiskelijan oppimistavoitteiden on oltava ensisijainen määräystekijä. Pääsääntönä tulisi olla, että ilman työsopimussuhdetta työpaikalla opiskelevien työssäoppimisajat eivät ylitä työaikalain ja nuorista työntekijöistä annetun lain säännöksissä määriteltyjä aikoja. Em. työaikasäännöksiä voidaan pitää asianomaisella alalla tavoitteena ilman työsuhdetta toteutetussa työssäoppimisessa, kuitenkin siten, että huomioidaan oppimisen vaatima joustavuus. 18

19 Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) määrää työaikaluvun 4 :ssä, että 15 vuotta täyttäneen henkilön säännöllinen työaika saa olla enintään yhtä pitkä kuin 18 vuotta täyttäneiden työntekijöiden säännöllinen työaika samassa työssä. Säännöllisen työajan pituus on pääsääntöisesti 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Siitä voidaan poiketa virka- ja työehtosopimuksilla. Oppisopimuskoulutuksessa olevan opiskelijan tietopuoliseen koulutukseen kuluva aika ja työaika ei yhteensä saa ylittää 8 tuntia vuorokaudessa eikä 40 tuntia viikossa. (Oppisopimuskoulutuksesta annettu laki 1605/1992) Valtakunnallisilla virka- ja työehtosopimuksilla on työajoista sovittu työaikalaista paremmin ehdoin, esimerkiksi työaikaluvun 7 :n mukaisessa (esimerkiksi hoito- ja hoivatyö) jaksotyössä kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen sekä yksityisen terveyspalvelualan työehtosopimuksen mukaan säännöllinen työaika on kolmen viikon jaksossa 114 tuntia 45 minuuttia ja viikoittainen säännöllinen työaika on 38 tuntia 15 minuuttia ja yksityisen sosiaalialan palveluyksiköitä koskevan työehtosopimuksen mukaan kolmen viikon jakson säännöllinen työaika on 115 tuntia ja viikoittainen säännöllinen työaika on 38 tuntia 20 minuuttia. 15 vuotta täyttänyttä henkilöä saa hänen suostumuksellaan pitää vuorokautisen säännöllisen työajan tai muun säännöllisen työajan lisäksi tehtävässä ylityössä enintään 80 tuntia kalenterivuodessa. Nuoren työntekijän työaika ei saa ylittää 9 tuntia vuorokaudessa eikä 48 tuntia viikossa. 15 vuotta täyttäneen henkilön työaika on sijoitettava kello 6-22 väliseen aikaan. Viisitoista vuotta täyttänyt työntekijä, joka tekee julkisen viranomaisen hyväksymää ja valvomaa työtä ammattikoulutuksen saamiseksi saa kaksivuorotyössä kuitenkin olla enintään kello 24:ään asti. Työskentelyyn yövuoroissa tarvitaan työsuojelupiirin poikkeuslupajaoston lupa. Työnantajan kodissa kotitaloustyötä tekevän nuoren työntekijän työaika voidaan sijoittaa työntekijän suostumuksella kello 23:een asti, milloin erityinen syy sitä vaatii. Terveydenhuolto- ja sosiaalialalla opiskelevien henkilöiden yötyövuorot tulee mikäli mahdollista sijoittaa opiskelun loppupäähän, jolloin he ovat täysi-ikäisiä. Tällöin rajoitukset eivät enää ole esteenä yötyövuoron tekemiselle. Työssäoppimisen kannalta perusteltuunkin työskentelyyn yöllä voi liittyä tarpeetonta haittaa, tapaturmariskejä ja ennalta arvaamattomia vaaratilanteita, vaikka opiskelija olisikin kokeneen työntekijän opastuksessa Lepoajat 15 vuotta täyttäneelle henkilölle on annettava vähintään 12 tuntia kestävä keskeytymätön lepoaika vuorokaudessa. Kun nuoren työntekijän työaika vuorokaudessa on pidempi kuin 4½ tuntia, hänelle on annettava työn aikana ainakin yksi vähintään 30 minuutin lepoaika, jonka aikana hän saa poistua työpaikalta. Jos työpaikalla noudatettavalla työ- ja virkaehtosopimuksen määräyksellä on sovittu päivittäisestä lepoajasta työaikalaista poikkeavasti, saadaan tällaista lepoaikaa koskevaa sopimusmääräystä soveltaa myös nuoreen työntekijään. Nuorelle työntekijälle on annettava vähintään 38 tuntia kestävä viikoittainen vapaa-aika keskeytymättömänä. 19

20 Työaikalain mukainen viikoittainen vapaa-aika on 18 vuotta täyttäneellä keskeytymätön 35 tunnin vapaa-aika, joka on mikäli mahdollista sijoitettava sunnuntain yhteyteen. Vapaaaika voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Vapaaajan tulee kuitenkin olla vähintään 24 tuntia viikossa. 18 vuotta täyttäneelle työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin kuluessa muussa kuin jaksotyössä 11 tunnin ja jaksotyössä 9 tunnin pituinen keskeytymätön lepoaika. Jos vuorokautinen työaika on kuutta tuntia pidempi eikä työntekijän työpaikalla olo ole työn jatkumisen kannalta välttämätöntä, on hänelle annettava työvuoron aikana säännöllinen vähintään tunnin kestävä lepoaika, jonka aikana työntekijä saa esteettömästi poistua työpaikaltaan. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lyhyemmästäkin vähintään puolen tunnin pituisesta lepoajasta. Lepoaikaa ei saa sijoittaa välittömästi työpäivän alkuun eikä loppuun. Jos työaika ylittää 10 tuntia, työntekijällä on halutessaan oikeus pitää enintään 30 minuutin kestävä lepoaika 8 tunnin työskentelyn jälkeen. Jos työaika jaksotyössä on 6 tuntia pidempi, on työntekijälle annettava vähintään 30 minuutin kestävä lepoaika tai tilaisuus aterioida työn aikana. Sunnuntaityössä nuoria koskevat samat säännökset kuin yli 18-vuotiaita. Sunnuntaityötä saa tehdä hoito- ja hoiva-alan töissä, koska sunnuntaityöt kuuluvat olennaisena osana säännölliseen työaikaan Oppilaitosten vaikutusmahdollisuudet työaikoihin Opiskelijoiden kanssa on syytä selvittää etukäteen työaikakysymykset. Samalla opiskelijat oppivat työaikojen järjestelyn ko. alalla ja sopimisen merkityksen. Samalla tulee selvittää sunnuntaityön tekeminen ja yötyön tekeminen oppimisen kannalta. Oppilaitoksen tulisi sopimusosapuolena seurata, ettei nuoria käytetä kielletyissä töissä eikä heitä käytetä korvaamaan muita työntekijöitä tai laiminlyödä viikkolepoa. Ihanteellista tavoitteellisen työssäoppimisen kannalta olisi, että nuori työssäoppija voisi mahdollisimman usein tehdä samoja työvuoroja, kuin hänen työpaikkaohjaajansa. 3. TYÖTERVEYSHUOLTO JA OPISKELIJAN TERVEYDENHUOLTO Työterveyshuoltolain mukaisesti työterveyshuollolla on oma tehtävänsä henkilökunnan terveyden ja hyvinvoinnin turvaajana. Työantaja on velvollinen työterveyshuollon asiantuntemusta hyväksi käyttäen arvioimaan työolosuhteiden terveysvaikutuksia ja työyhteisön tilaa. Tämä edellyttää työpaikkaselvitysten tekemistä, joiden pohjalta lähdetään tekemään toimenpiteitä työn ja työympäristön kehittämiseksi. Kansanterveyslain (66/1972) 14 :n mukaan kunnan tulee järjestää oppilaitosten opiskelijoille kotipaikasta riippumatta opiskelijaterveydenhuoltoa, johon luetaan oppilaitosten terveydellisten olojen valvonta, opiskelijan terveydenhoito ja sairaanhoito sekä hammashuolto. Oppilaitoksella on täten opiskelijaterveydenhuollon järjestämisvastuu. Työterveyshuoltolain mukaan lakia on sovellettava työhön, jossa työnantaja on velvollinen noudattamaan työturvallisuuslakia. Toisaalta työturvallisuuslakia sovelletaan myös 20

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen

Lisätiedot

Vaaralliset työt. Tekninen työ

Vaaralliset työt. Tekninen työ Vaaralliset työt Valtioneuvoston asetus Nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä uusiutui 15.6.2006. Asetus koskee tietyiltä osin teknisen työ sekä kemian ja fysiikan opetusta.

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke Yhdessä tekemällä -hanke (S10924) 1 TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Työssäoppimisen laatukriteerit työpaikalle on laadittu

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tki Aira Rajamäki 30.11.2009 Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

Omnian oppisopimustoimisto järjestää työpaikkakouluttajille ilmaista koulutusta, joka tukee työpaikalla tapahtuvaa opiskelijan ohjausta.

Omnian oppisopimustoimisto järjestää työpaikkakouluttajille ilmaista koulutusta, joka tukee työpaikalla tapahtuvaa opiskelijan ohjausta. Yleistä oppisopimuksesta Oppisopimustoimisto laatii virallisen oppisopimuksen yhdessä työnantajan ja opiskelijan kanssa. Oppisopimus on juridisesti pätevä määräaikainen työsopimus, jossa noudatetaan normaaleja

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Lähihoitajasta on moneksi

Lähihoitajasta on moneksi Lähihoitajasta on moneksi SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON AMMATTIHENKILÖ Lähihoitajalla on sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Lähihoitajaksi voi opiskella ammatillisessa peruskoulutuksessa koulumuotoisesti,

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 19.11.2008 Marja Hollo ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Näyttöympäristö: Esimerkiksi kodinomaiset laitokset (kuten Ruusakoti), päiväkodit tai asiakaskodit (yksityiskodit, palveluasunnot).

Näyttöympäristö: Esimerkiksi kodinomaiset laitokset (kuten Ruusakoti), päiväkodit tai asiakaskodit (yksityiskodit, palveluasunnot). Asiointipalvelut ja erityisryhmien avustaminen 20 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus: Näytön tehtävät: suunnittelee työtään asiakaskohteen toiminnan, palvelusopimuksen ja asiakkaan toiveen

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

SOPIMUS työssäoppimisen/harjoittelun järjestämisestä työpaikalla

SOPIMUS työssäoppimisen/harjoittelun järjestämisestä työpaikalla Liite 1 SOPIMUS työssäoppimisen/harjoittelun järjestämisestä työpaikalla Järjestettävä työssäoppimisjakso on osa Ura Inno Lab /X71 koulutuskokonaisuutta, jonka järjestää Oulun yliopiston Koulutus ja tutkimuspalvelut

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

Asiakkaiden avustaminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus: Näytön tehtävät: Opiskelija

Asiakkaiden avustaminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus: Näytön tehtävät: Opiskelija Asiakkaiden avustaminen 15 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus: Näytön tehtävät: suunnittelee oman työnsä palvelusopimuksen ja asiakkaan toiveen ja tarpeen mukaan. toimii eri-ikäisten ja toimintakyvyltään

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Organisaation asiakirjojen hoitaminen Ammattitaitovaatimukset o laatii asioiden valmistelua,

Lisätiedot

SALON SEUDUN AMMATTIOPISTON JÄRJESTYSSÄÄNTÖ

SALON SEUDUN AMMATTIOPISTON JÄRJESTYSSÄÄNTÖ SALON SEUDUN AMMATTIOPISTON JÄRJESTYSSÄÄNTÖ Hallitus 3.5.2015 64 1 1 Järjestyssäännön tarkoitus Järjestyssääntö luo edellytykset opiskelun kasvatuksellisten ja opetuksellisten tavoitteiden saavuttamiselle

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT

4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT 4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö: 1. Työprosessin hallinta Permanenttikäsittelyn suunnittelu Permanenttikäsittelyn tekeminen ottaen huomioon leikkaus- ja kampausrakenteen

Lisätiedot

TYÖAIKALAKI. Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula

TYÖAIKALAKI. Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula TYÖAIKALAKI Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula 2016 www.dlapiper.com 2015 0 Työaikalain soveltamisala kauppatyöaikalain ja työaikalain yhdistäminen 1996 soveltamisalakiista ylempien toimihenkilöiden

Lisätiedot

HE 89/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi nuorista työntekijöistä annetun lain muuttamisesta

HE 89/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi nuorista työntekijöistä annetun lain muuttamisesta HE 89/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi nuorista työntekijöistä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi nuorista työntekijöistä annettua

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Osaaminen arvioidaan työn tekemisestä pientalo - oppimisympäristössä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja Tutkinnon osan nimi ja laajuus: 2.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus, 20 osp. Pakollinen

Lisätiedot

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet:

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osallistuu tuote- tai asiakasvastuualueen toimenpide-

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Näyttötutkintoaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 48 Materiaalien tai tuotteiden siirrot Suorittaja: Järjestäjä Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2008 1(9) Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Finanssipalvelut 30 osp Tavoitteet: Opiskelija valmistautuu ja hoitaa finanssipalvelun työtehtäviä. Hän seuraa työnsä tuloksellisuutta ja

Lisätiedot

Työssäoppimisen (TOP) prosessi. Omnian ammattiopisto. Päivitys Omnian ammattiopiston johtoryhmä

Työssäoppimisen (TOP) prosessi. Omnian ammattiopisto. Päivitys Omnian ammattiopiston johtoryhmä Työssäoppimisen (TOP) prosessi Omnian ammattiopisto Päivitys 11.11.2014 Omnian ammattiopiston johtoryhmä Työssäoppimisen (TOP) toteuttamisprosessi 1. SOVELTAMISALUE - Prosessia sovelletaan kaikissa Omnian

Lisätiedot

30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. suorittaja osaa: työskentely

30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. suorittaja osaa: työskentely Hyväksymismerkinnät 1 (5) Kone- ja metallialan perustutkinto Koodi: KON141 Päätös: LAO C3/2015 Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tekemällä tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO... 3 1.1. JOHDANTO... 3 1.2. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Tutkintojärjestelmän kehittämisen

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Matkailutapahtumien näyttö toteutetaan osallistumalla matkailutapahtuman toimintaan omalla työosuudellaan. Tutkinnon osan tavoitteisiin on osallistua 7 matkailutapahtuman

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani. TUTKINNON OSA: Kulttuurin soveltaminen käsityöhön LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET

KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani. TUTKINNON OSA: Kulttuurin soveltaminen käsityöhön LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET TUTKINTO: Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TYÖVALTAINEN OPETUSSUUNNITELMA TUTKINNON OSA: Kulttuurin soveltaminen käsityöhön LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON

Lisätiedot

Asennetta työhön valmennusohjelma

Asennetta työhön valmennusohjelma Asennetta työhön valmennusohjelma 14.3.2016 Työterveyslaitos Asennetta työhön! -menetelmä www.ttl.fi Yleistä kalvojen käyttäjälle Nämä kalvot on suunniteltu tukemaan Asennetta työhön valmennusmenetelmän

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa Opiskeluhuollon opas 1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa 1. Johdanto Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan

Lisätiedot

Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa

Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa Asumisterveysvalvonnan valtakunnallinen työnohjauspäivä 5.10.2016 1 Sisältö Virkamiehen/työntekijän

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016 15.3.2016 Helsinki 16.3.2016 Tampere 21.3.2016 Oulu Anne Liimatainen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Näyttötutkintojärjestelmästä

Lisätiedot

LUOTSATEN TYÖSSÄOPPIMAAN

LUOTSATEN TYÖSSÄOPPIMAAN TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUSPROSESSI LUOTSATEN TYÖSSÄOPPIMAAN LaVaTo laatua ja valinnaisuutta työssäoppimiseen Loppuseminaari 15.11.2012 Hillevi Kivelä, Vaasanammattiopisto ammattiopisto Työssäoppimisen laatukriteereitä

Lisätiedot

JÄRJESTYSSÄÄNNÖT. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia

JÄRJESTYSSÄÄNNÖT. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Voimaan 28.8.2014 sisältävät opiskelijan tai harjoittelijan oikeuksia ja velvollisuuksia koskevia määräyksiä, joiden lähtökohtana ovat ammatillisesta

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen 19.3.2015 Messukeskus Aira Rajamäki, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus Oppimisen

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä N:o 497/2003 Annettu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2003 Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus ja soveltamisala Lain

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan arviointi 6-7.2.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja

Lisätiedot

Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus

Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Näytön tehtävät: suunnittelee työtään yhteistyössä työyhteisön kanssa asiakaskohteen toiminnan, palvelukuvauksen ja työohjeiden

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Tutkinnon osa Osaamispisteet 15 Opetussuunnitelma Hyväksymismerkinnät 1 (6) Lapin urheiluopisto Tanssijantyö musiikkiteatterissa - josta Näyttö- 5 työssäopp. jaos 24.2.2015

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 45 Leikkaus tai työstö Suorittaja: Järjestäjä: Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 9/2009 1(9) 2 Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot