TYÖSSÄOPPIMISEN TYÖSUOJELU SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNOSSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖSSÄOPPIMISEN TYÖSUOJELU SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNOSSA"

Transkriptio

1 TYÖSSÄOPPIMISEN TYÖSUOJELU SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNOSSA Opetushallitus 2003

2 SISÄLTÖ ESIPUHE 4 1. TYÖSSÄOPPIMISEN TYÖSUOJELUN TARVE SOSIAALI- JA TERVEYS- ALAN PERUSTUTKINNOSSA Työssäoppiminen osa ammatillista peruskoulutusta Työturvallisuus opetussuunnitelman perusteissa Sosiaali- ja terveysalan työssäoppimispaikkojen järjestäminen ja niille asetettavat edellytykset Opiskelijan perehdyttäminen työpaikkaan Työpaikkaohjaajan asema ja tehtävät NUORTEN TYÖNTEKIJÖIDEN SUOJELUA KOSKEVIA SÄÄDÖKSIÄ Työturvallisuudesta vastuussa olevat toimijat Oikeus turvalliseen oppimisympäristöön Sosiaali- ja terveysalan työhön liittyviä riski- ja vaaratekijöitä Työn kuormittavuus Yksintyöskentely, fyysisen ja henkisen väkivallan uhka Kielletyt ja vaaralliset työt Sosiaali- ja terveysalan työsuojelun omaksuminen ja työturvallisuusvastuun jakaantuminen Lupa- tai ilmoitusmenettely Työssäoppijan työ- ja lepoajat Työskentelyajat Lepoajat Oppilaitosten vaikutusmahdollisuudet työaikoihin TYÖTERVEYSHUOLTO JA OPISKELIJAN TERVEYDENHUOLTO Rokotukset TARTUNNAT - TERVEYSRISKI SOSIAALI- JA TERVEYSALAN TYÖSSÄOPPIMISESSA Tartunnat Tartuntojen ehkäisy VAKUUTUSTURVA Opiskelijan aiheuttamien vahinkojen korvaaminen Työtapaturmat ja työmatkatapaturmat Opiskelu tai työharjoittelu ulkomailla Ulkomaalaiset opiskelijat Suomessa Työtapaturman tutkiminen Kun sattuu tapaturma LASTEN KANSSA TYÖSKENTELEVIEN RIKOLLISTAUSTAN 2

3 SELVITTÄMINEN AMMATILLISTA ERITYISOPETUSTA SAAVAT KÄSITTEITÄ 30 LÄHTEET 3

4 ESIPUHE Opetushallituksen ammatillisen koulutuksen linja on tuottanut alakohtaisia ammatillisen koulutuksen työssäoppimisen työsuojeluoppaita mm. rakennusalan ja talotekniikan perustutkintoihin sekä sähkö- ja tietoliikennealojen perustutkintoihin. Opetushallitus kutsui syksyllä 2002 Terveysalan koulutustoimikunnan kautta sosiaali- ja terveysalan työsuojelun asiantuntijoita työstämään sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon työssäoppimisen työsuojelua käsittelevää opasta. Muodostetun työryhmän tehtävänä oli selvittää nuorten työssäoppijoiden työsuojelua koskevan säädöstön soveltamista sosiaalija terveysalalla. Työryhmään kutsuttiin seuraavat asiantuntijat: Asiamies Irmeli Vuoriluoto Edunvalvonta-asiamies Riitta Lehtovirta Työvoimasuunnittelija Merja Rusanen Sairaalajohtaja Lahja Kellokumpu Sopimustoimitsija Minna Koivuniemi Opetusneuvos Aira Rajamäki Tehy ry Superliitto ry Kunnallinen työmarkkinalaitos OAJ, Oulun seudun ammattikorkeakoulu Kunta-alan ammattiliitto KTV ry Opetushallitus, puheenjohtaja Työryhmä aloitti työnsä lokakuussa 2002 ja kokoontui viisi kertaa. Oppaan työstämisessä hyödynnettiin merkittävästi sähköistä tiedonvälitystä. Oppaassa käsitellään sosiaali- ja terveysalan ammatilliseen perustutkintoon kuuluvan työssäoppimisen järjestämistä ja työhön perehdyttämistä, nuorten työssäoppijoiden työsuojelukysymyksiä, työsuojelua koskevaa lainsäädäntöä, alalle tyypillisiä työturvallisuusriskejä ja niiden ehkäisyä sekä vakuutusturvaa. Opas on tarkoitettu työssäoppimisen työsuojeluoppaaksi ja tietolähteeksi sosiaali- ja terveysalan ammatillista peruskoulutusta järjestäville koulutuksen järjestäjille, oppilaitosjohdolle, opettajille, työssäoppimispaikkojen johdolle, työpaikkaohjaajille ja alan opiskelijoille erityisesti nuorten alle 18 -vuotiaiden opiskelijoiden työssäoppimiseen liittyvissä kysymyksissä. Oppaan teksteistä ovat antaneet palautetta ja kehittämisehdotuksia Jouko Haavisto Opetushallituksen ammatillisen koulutuksen linjan työssäoppimisen tiimistä, yli-insinööri Outi Nysten-Mäkelä Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosastolta sekä koulutuspäällikkö Minna Vesaaja ja lehtori Tuula Kumpulainen Koulutuskeskus Salpauksen Lahden sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksesta. Lämpimät kiitokset kaikille työhön osallistuneille Työryhmän puolesta Opetusneuvos Aira Rajamäki 4

5 1. TYÖSSÄOPPIMISEN TYÖSUOJELUN TARVE SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNOSSA Työssäoppiminen on olennainen osa vuosituhannen vaihteessa uudistettuja ammatillisen koulutuksen kolmivuotisia perustutkintoja. Perustutkintojen uudistuksen keskeinen tavoite on koulutuksen laadun ja työelämävastaavuuden parantaminen sekä opiskelijoiden työelämään tai jatko-opintoihin sijoittuminen. Työssäoppiminen parantaa opiskelijoiden ammatillista osaamista ja valmiuksia työelämää ja elinikäistä oppimista varten. Sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa osittain työelämässä tapahtuvaa koulutusta on ollut kautta aikojen, joten kokemusta työpaikoilla tapahtuvasta työn oppimisesta on ehtinyt jo kertyä. Työssäoppimisen työsuojelukysymykset, työturvallisuus ja hyvinvointi tulevat erityisen tärkeiksi ammatillisessa peruskoulutuksessa suoraan peruskoulusta tulevien ja alle 18- vuotiaiden nuorten opiskelijoiden kohdalla. Suomi tarvitsee vuoteen 2015 mennessä noin miljoona uutta työntekijää. Hoito- ja hoivatyö, teollisuus ja palvelutyö kattavat puolet Suomen tulevasta työvoimatarpeesta. Kun suuret ikäluokat alkavat vuoden 2005 tienoilla jäädä pois työelämästä, syntyy monilla aloilla pulaa työvoimasta. Työllisyys kasvaa eniten asiantuntija- ja hoitotyössä sekä palvelutyössä. Työvoiman saannin turvaaminen edellyttää, että nuorten terveyttä, osallisuutta työelämään, koulutusmahdollisuuksia ja kouluttautumista tuetaan. On tärkeätä, että työelämään tulevat nuoret saavat jo opiskeluaikana ne tiedot, taidot, osaamisen, arvot ja asenteet, jotka tukevat menestyksellistä työuraa. Puutteellinen ammattitaito on uhka terveydelle, sillä se lisää stressiä ja johtaa helposti ylikuormittumiseen. Vastaavasti hyvä ammattitaito tukee terveyttä. Terveyden edistämisessä ja työelämään osallistumisessa kouluilla ja oppilaitoksilla on tärkeä rooli. Myös työelämään siirtyminen on tärkeä vaihe nuoren elämässä. Siirtymävaihe on erityisen tärkeä oppimaan oppimisen kannalta. Sen aikana nuori kehittyy aikuiseksi ja asteittain siirtyy oppilaitoksen ja kodin ohjauksesta itsenäiseksi toimijaksi omalla työurallaan. Sosiaali- ja terveysalan ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen tavoitteisiin kuuluu, että opiskelija oppii huolehtimaan työsuojelusta, omasta terveydestään ja työ- ja toimintakyvystään. Opiskelijan tulee osata alansa työsuojelumääräykset ja ohjeet ja noudattaa niitä. Opiskelijan on kyettävä vastaamaan työelämän osaamisvaatimuksiin, aikapaineeseen, olosuhteiden muutoksiin ja epävarmuuteen koulutuksensa aikana saamillaan valmiuksilla. Hänen tulee myös oppia arvostamaan turvallista, terveellistä ja viihtyisää työympäristöä sekä saada valmiuksia sen kehittämiseen. On tärkeätä, että opiskelija tunnistaa työhön ja työympäristöön liittyvät vaarat ja terveyshaitat ja osaa suojautua ja torjua niitä. Hoito- ja hoivatyössä työsuojelun tarve on merkittävä. Terveys ja hyvinvointi eivät ole sosiaali- ja terveysalalla uhattuina ainoastaan työhön liittyvien fyysisten terveysvaarojen ja -riskien vuoksi. Fyysisten vaarojen, esimerkiksi tartunnan vaara, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ja oireet sekä ulkoisen väkivallan kohteeksi altistuminen, ohella myös psykososiaaliset ongelmat, esimerkiksi työpaikkakiusaaminen, johtamiseen liittyvä kritiikki, työn määrä, työtehtävien vaativuus ja vuorotyön aiheuttamat turvallisuusriskit ovat lisääntyneet myös Suomessa. Euroopan unionissa noin 10 % työntekijöistä toimii 5

6 terveydenhuollon ja hyvinvointipalvelujen alueilla, merkittävä osa heistä sairaaloissa ja hoitolaitoksissa. EU:n tilastojen mukaan työhön liittyvien onnettomuuksien määrä on terveydenhuollossa 34 % suurempi kuin EU:ssa keskimäärin. Esimerkiksi työhön liittyvien tuki- ja liikuntaelinten sairauksien esiintyvyys on terveydenhuollossa rakennusalan jälkeen toiseksi suurin Työssäoppiminen osa ammatillista peruskoulutusta Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä valmiuksia itsenäiseen ammatin harjoittamiseen. Lisäksi tavoitteena on tukea opiskelijoiden kehittymistä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa heille jatko-opintojen, harrastusten ja persoonallisuuden monipuolisen kehittymisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tukea elinikäistä oppimista. Opetussuunnitelman perusteissa määritellään tutkinnossa vaadittava ammattitaito sekä opintojen tavoitteet ja keskeiset sisällöt, arviointikohteet sekä arviointikriteerit; kiitettävä ja tyydyttävä taso. Koulutuksen järjestäjä päättää opetussuunnitelmasta opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden pohjalta. Opetussuunnitelman yhteiseen osaan tehdään työssäoppimisen järjestämissuunnitelma, jossa määritellään kaikille aloille yhteiset periaatteet. Vastaavasti tutkintokohtaisissa osissa tehdään suunnitelma, miten juuri kyseiseen tutkintoon sisältyvä työssäoppiminen toteutetaan ja arvioidaan. Tällöin suunnitellaan muun muassa työssäoppimisen tavoitteet, muodollinen järjestäminen, paikat ja niiden hankinta, ohjaus, jaksotus, käytännön toteutus, arviointi, työssäoppimiseen ja sen arviointiin ohjaaminen ja kouluttaminen (opiskelijat, opettajat, työpaikkaohjaajat) sekä laadunvarmistus. Ammatillisten perustutkintojen laajuus on 120 opintoviikkoa, ja siitä työssäoppimisen osuus on vähintään 20 opintoviikkoa. Lähihoitajakoulutuksessa työssäoppimisen vähimmäisvaatimukseksi on määritelty 29 opintoviikkoa. Työssäoppiminen on ammatilliseen koulutukseen kiinteästi kuuluva opintojen osa ja koulutuksen järjestämismuoto, jossa osa tutkinnon tavoitteista opitaan työpaikalla. Se on aidossa työympäristössä tapahtuvaa tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua. Työssäoppiminen toteutetaan työpaikoilla, yhdessä tai useammassa osassa, yhdellä tai useammalla työpaikalla. Tavoitteena on, että työssäoppimisjaksot ovat ammatinhallinnan kannalta riittävän pitkiä. Työpaikoilla tehdään oikeita töitä oikeassa työympäristössä. Tarkoituksena on saada realistinen kuva ammatista sen kaikkine ominaisuuksineen. Työssäoppimisen jakson alussa opiskelija laatii yhteistyössä opettajan ja työpaikkaohjaajan kanssa henkilökohtaisen työssäoppimisen suunnitelman (TOPS), jossa hän määrittelee työssäoppimisen tavoitteet. Lisäksi suunnitelmaan kirjataan opiskelun kesto ja ajoitus sekä arvioinnin menettelytavat. Opiskelijaa ohjaa työssäoppimisjakson ajan hänelle nimetty työpaikkaohjaaja. Oppilaitoksen opettaja ohjaa opiskelijaa oppimistehtävissä, käy ohjaus- ja arviointikeskusteluja opiskelijan ja työpaikkaohjaajan kanssa sekä jakson lopussa päättää arvioinnista. 6

7 Työssäoppimisessa on kyse oppimisympäristön laajentamisesta työpaikoille. Oppilaitoksessa ja työpaikoilla tapahtuva oppiminen täydentävät toisiaan tutkinnon tavoitteiden saavuttamisessa niin, että opiskelija oppii työpaikalla osan tutkintoon kuuluvasta ammattitaidosta, joka on määritelty opetussuunnitelman tai näyttötutkinnon perusteissa sekä saa valmiuksia työelämää ja elinikäistä oppimista varten. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja, antaa laaja - alaiset ammatilliset perusvalmiudet, jolloin työtekijän siirtyminen työtehtävistä ja työyksiköistä toisiin on joustavasti mahdollista. Perusopinnoissa lähihoitajaopiskelijat perehtyvät eri - ikäisten ja eri tavoilla tukea tarvitsevien ihmisten tilanteisiin sekä teoreettisin opinnoin että työssäoppimisen jaksoilla. Koulutusohjelmaopinnot antavat opiskelijalle laaja - alaisen osaamisen lisäksi erityisosaamisen sekä pätevyyden suoriutua alansa vaihtelevista tehtävistä myös muuttuvissa oloissa. Tutkinto sisältää yhdeksän eri koulutusohjelmaa, joista opiskelija valitsee yhden opintojen loppuvaiheessa Työturvallisuus opetussuunnitelman perusteissa Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 28 :n mukaan opiskelijalla on oikeus sekä fyysisesti että psyykkisesti turvalliseen opiskeluympäristöön. Koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus osaltaan toimia niin, että oikeus toteutuu myös työssäoppimisjakson aikana. Koulutuksen järjestäjän tulee ennen sopimuksen tekemistä selvittää, että työssäoppiminen voidaan järjestää turvallisesti. Koulutuksen järjestäjän tulee ilmoittaa työnantajalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 19 :n mukaisesta työturvallisuusvastuusta. Vaikka opiskelija ei ole työsuhteessa, vastaa työnantaja käytännön työtehtävien yhteydessä työturvallisuudesta työpaikalla. Tästä on erikseen säädetty ammatillista koulutusta koskevan lain (630/1998) 19 :ssä. Työturvallisuuslain (738/2002) 4 :n mukaan lakia sovelletaan myös oppilaan ja opiskelijan työhön rinnastettavan käytännön opetuksen yhteydessä. Opetussuunnitelman perusteiden mukaan kaikkien osapuolten on oltava tietoisia työsuojeluun, tapaturmiin ja vahingonkorvauksiin liittyvistä vastuista ja vakuutuksista. Tarvittaessa vastuista voidaan sopia erikseen. Ennen työssäoppimisjakson aloittamista työnantajan ja oppilaitoksen on yhdessä varmistettava, että opiskelija on perehtynyt työhön ja osaa noudattaa työsuojeluohjeita. Opiskelijalla tulee olla riittävät perusvalmiudet turvalliseen työhön ja opiskeluun työpaikalla. Tämä tarkoittaa sitä, että tiettyjä opintoja harjoituksineen on oltava oppilaitoksella ennen työssäoppimisjaksoa. Näitä ovat esimerkiksi aseptiikkaan, ergonomiaan ja erilaisiin hoitomenetelmiin liittyvät opinnot. Opiskelijan osaaminen ja ammatilliset valmiudet korostuvat sosiaali- ja terveysalalla. Hoiva- ja hoitotyössä ollaan tekemisissä usein paljonkin apua tarvitsevan ihmisen kanssa Sosiaali- ja terveysalan työssäoppimispaikkojen järjestäminen ja niille asetettavat edellytykset Koulutuksen järjestäjän vastuulla on järjestää opiskelijoille työssäoppimispaikka. Vaikka opiskelija ei yleensä ole työsopimussuhteessa työnantajaan, käytetään tässä yhteydessä ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen (811/1998) 5 :n mukaisesti toisesta 7

8 sopimusosapuolesta käsitettä työnantaja. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 16 :n mukaisesti tehtävässä koulutuksen järjestäjän ja työnantajan välisessä sopimuksessa (työssäoppimisen puitesopimuksessa, ks. sovitaan ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen (811/98) 5 :n mukaisista asioista. Sopimuksessa sovitaan osapuolten tehtävistä, opiskelijan ohjauksen ja arvioinnin järjestämisestä, työnantajalle mahdollisesti maksettavista korvauksista ja muista tarpeellisista koulutuksen järjestämiseen liittyvistä seikoista. Sopimuksessa sovitaan työpaikalla tapahtuvan koulutuksen osalta opintojen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä, kestosta, ajoituksesta opetussuunnitelman tai näyttötutkinnon perusteiden määräykset huomioon ottaen tarvittaessa kunkin opiskelijan osalta erikseen. Samat asiat sovitaan, kun opiskelija erikseen niin sovittaessa on työsopimussuhteessa työnantajaan. Koulutuksen järjestäjän on työssäoppimispaikkojen valinnassa ja työssäoppimista koskevassa sopimuksessa käytettävä tarkkaa harkintaa. Ennen sopimuksen tekemistä on varmistettava, että työssäoppimispaikassa on mahdollisuus opiskella niitä asioita, joita opiskelijan tulee oppia, tarpeellinen työvälineistö sekä ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevä henkilökunta, joista voidaan määrätä opiskelijalle vastuullinen ohjaaja. Tämä velvollisuus on oppilaitoksella silloinkin, kun opiskelija on itse hankkinut työssäoppimispaikan itselleen. Työpaikalla työnantaja vastaa työpaikan olosuhteista, koneista ja laitteista sekä perehdytyksen, opastuksen, ohjauksen ja valvonnan järjestämisestä. Oppilaitoksella on myös oma vastuunsa. Oppilaitoksen ja opettajien tulee varmistua, että oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön toteutuu myös työssäoppimisjaksojen aikana. Opiskelijalla tulee olla riittävät perusvalmiudet työsuojeluun, turvalliseen työhön ja opiskeluun työpaikalla. Opettajan tehtävänä on välittää tiedot opiskelijan valmiuksista työpaikalle. Työnantaja/työpaikka järjestää opiskelijalle työssäoppimisen / harjoittelun edellyttämät henkilökohtaiset suojavarusteet ja suojavaatetuksen, joista oppilaitos tavallisesti maksaa korvauksen. Samoin menetellään opiskelijan ruokailun suhteen. Työssäoppimispaikkojen valintaan vaikuttaa tutkinnon suorittaneilta vaadittava ammattitaito. Sosiaali- ja terveysalalla työskenteleviltä vaaditaan perusvalmiudet eri - ikäisten ja taustaltaan erilaisten ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten kasvun ja kehityksen tukemiseen ja ohjaamiseen, hoitoon ja huolenpitoon sekä kuntoutumisen tukemiseen. Lähihoitajan tulee osata työskennellä sekä itsenäisesti että moniammatillisen työryhmän jäsenenä. Laaja - alaiseen perusosaamiseen kuuluvat myös suunnitelmallisen työprosessin hallinta ja yrittäjyyden perusvalmiudet. Kolmivuotisen lähihoitajatutkinnon suorittanut on pätevä sosiaali- ja terveysalan perustason hoito- ja hoivatyöhön, jossa edellytetään teoreettista tietoa ja monipuolista työvälineiden ja -menetelmien hallintaa. Työympäristöt vaihtelevat avohuollosta laitoksiin ja julkisista palveluista yksityisiin palveluihin. Työssäoppimispaikat määritellään sosiaali- ja terveysalan ammatillisessa koulutuksessa tarkemmin koulutuksen järjestäjän oppilaitoskohtaisessa opetussuunnitelmassa. Määrittelyyn vaikuttaa opetussuunnitelman perusteissa kuvattu ammattitaitovaatimus ja paikalliset toteutusmahdollisuudet. Tavoitteena on, että työssäoppija saa koulutuksensa aikana monipuolisen kokemuksen sosiaali- ja terveydenhuollon toimintakentästä ja valmiuksia erilaisten asiakkaiden hoiva- ja hoitotyöhön. Esimerkiksi kuntoutuksen 8

9 koulutusohjelman suorittaneen on osattava työskennellä mm. asiakkaan kotona, päiväsairaalassa, toiminta- ja työkeskuksissa, palvelukeskuksissa, terveyskeskusten vuodeosastoilla ja kuntoutumisyksiköissä, kylpylöissä sekä henkilökohtaisina avustajina Opiskelijan perehdyttäminen työpaikkaan Perehdyttäminen ja työhön ohjaus ovat työssäoppimisessa keskeisiä asioita. Perehdyttämisellä edistetään uuden työntekijän / työssäoppijan työn oppimista ja hallintaa sekä sopeutumista työhön ja työyhteisöön. Työntekijä / työssäoppija tutustuu kokonaisvaltaisesti työympäristöön ja -olosuhteisiin sekä työyhteisönsä tavoitteisiin, toimintaan ja tapoihin. Työtehtävien tuotannon ja työturvallisuuden lisäksi perehdyttämisellä on suuri henkistä hyvinvointia lisäävä merkitys. Varsinkin ensimmäisten työpaikkojen kokemukset, hyvät tai huonot, voivat seurata läpi koko työuran. Hyvin hoidettu perehdyttäminen auttaa tulokasta kokemaan itsensä tervetulleeksi. Nuorilla, kokemattomilla työntekijöillä ja työssäoppijoilla on tapaturmariskin todettu olevan merkittävästi korkeampi kuin kokeneilla. Terveellisten ja turvallisten työmenetelmien käyttö on tarkoituksenmukaista opettaa jo opiskeluvaiheessa, jolloin työsuojelu kasvaa itsestään selväksi osaksi omaa ammattitaitoa. Esimiehen tehtävänä on huolehtia, että uudet työntekijät, myös työssäoppimisjaksoilla olevat opiskelijat, perehdytetään työpaikan työolosuhteisiin, turvallisiin työtapoihin ja mahdollisiin tapaturman ja terveyden menettämisen vaaroihin riittävän hyvin. Esimies voi antaa perehdytystehtävän jonkun kokeneen työntekijän suoritettavaksi, mutta vastuu on kuitenkin esimiehen. Hyvin valmisteltu työssäoppimissuunnitelma (TOPS) on välttämätön kaikkien osapuolten kannalta. Se, missä opintojen vaiheessa työssäoppiminen toteutetaan, vaikuttaa opiskelijoiden osaamiseen ja opastuksen tarpeeseen. Erityisohjausta ja tukea voivat tarvita mm. opintojen alkuvaiheessa olevat, vieraskieliset, vajaakuntoiset, vammaiset ja sosiaalisesti ongelmaiset opiskelijat. Oppilaitoksen ja työssäoppimisen työpaikan velvoitteet kuten esimerkiksi työn erityispiirteiden ennalta määrittely, työhön ja työpaikan olosuhteisiin ja työsuojelutoimenpiteisiin perehdyttäminen on määritelty työturvallisuuslain 14 :ssä. Perehdyttämisessä voidaan hyödyntää erilaisia materiaaleja. Jos työyhteisössä on käytössä perehdyttämiskansio tai muu vastaava materiaali, sitä on hyvä käydä läpi yhdessä opiskelijan kanssa. Muistettava tietysti on, että ei heti ensimmäisenä päivänä perehdytetä kaikkia asioita, jolloin niistä ei jää työssäoppijan mieleen paljoakaan. Perehdyttämisessä on hyvä lähteä liikkeelle työssäoppijan omasta työyksiköstä ja niistä asioista, jotka on hyvä tietää heti. Vähitellen perehdyttämistä laajennetaan koko organisaatioon. Työssäoppijan perehdyttäminen koskee tarpeellisin osin esimerkiksi seuraavia asioita: Yleistä: työpaikan organisaatio, toiminta, tilat ja henkilöstö 9

10 organisaation visio, arvot, toimintatavat työpaikan luottamushenkilö- ja työehtosopimusjärjestelmä Työsuojelua ja työturvallisuutta koskevat asiat: koneiden ja laitteiden käyttö- ja hoito-ohjeet henkilönsuojaimet ja tarvittavat apuvälineet vaara- ja haittatekijät normaali-, poikkeus- ja katastrofitilanteissa työpaikan ensiaputoiminta ja työsuojelutoiminta paloturvallisuus ja suojeluohjeet työkyvyn ylläpito Hyvin hoidettu työhön perehdyttäminen ja työsuojelu ovat myös työnantajan etu. Työn laatu paranee ja esimerkiksi työstä poissaolojen aiheuttamat kustannukset vähenevät. Tapa, miten opiskelija otetaan vastaan työyksikössä vaikuttaa erittäin paljon myös opiskelun onnistumiseen. Työturvallisuuslain noudattamista valvovat työsuojeluviranomaiset. Heiltä saa myös ohjeita ja neuvoja lain oikeasta tulkinnasta ja soveltamisesta Työpaikkaohjaajan asema ja tehtävät Työssäoppimista koskevan sopimuksen mukaan työssäoppimispaikalla nimetään jokaiselle opiskelijalle työssäoppimisen työpaikkaohjaaja, jolla on riittävät valmiudet tehtävän hoitamiseen. Hänen on osattava ohjata, hallittava työyksikössään toiminta ja oltava aidosti kiinnostunut opiskelijaohjauksesta. Opetushallitus on antanut vuonna 2000 koulutusohjelman perusteet 2 opintoviikon laajuista työpaikkaohjaajien koulutusta varten. Koulutuksen keskeisenä tavoitteena on edistää työssäoppimisen toteuttamista ja parantaa työpaikoilla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävän koulutuksen laatua. Tavoitteeseen pyritään kehittämällä työpaikkaohjaajien valmiuksia suunnitella yhdessä opettajan kanssa oppimistehtäviä, arviointikäytäntöjä sekä yhteistoiminnallisen oppimisen tapoja. Työpaikkaohjaajat ovat koulutuksensa perusteella opiskelijaohjauksen tukihenkilöitä työpaikoilla myös muulle henkilökunnalle. Työpaikkaohjaajan tehtävänä on ohjata ja opastaa työssäoppijaa työturvallisuusasioissa. Työturvallisuusvastuussa opiskelijasta hän on ainoastaan siinä määrin, kuin hänen asemansa muutoinkin sitä edellyttää. Työturvallisuusvastuu on työnantajalla. Opiskelijoiden perehtymisen järjestämisestä vastaa työnantaja. Perehtymisohjelmaan sisällytetään mm. perehtyminen työpaikkaan, työolosuhteisiin, asiakkaisiin, hoitomenetelmiin, toimintaan poikkeustilanteissa ja työsuojeluasioihin jne. Työpaikkaohjaaja vastaa hänelle annettujen sisältöjen perehdyttämisestä. Opiskelijoiden salassapitovelvollisuudesta on säädetty ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 33 :ssä. Siinä todetaan, että opiskelijan salassapitovelvollisuus työpaikalla käytännön työtehtävissä järjestetyssä koulutuksessa saatujen tietojen osalta vastaa asianomaisissa tehtävissä työskentelevien salassapitovelvollisuutta. Tämä tarkoittaa, että opiskelijaa koskee sama salassapitovelvollisuus kuin sosiaali- ja terveystoimessa työskentelevää henkilöstöä. Työpaikkaohjaajan tehtävä on muistuttaa 10

11 opiskelijaa salassapitovelvollisuudesta. Tietoja ei saa viedä työyksiköstä ulkopuolelle. Erityisen tarkka tulee olla kirjallisten tehtävien kanssa, joissa käytetään tapausesimerkkejä. Niistä ei saa ilmetä asiakkaan henkilöllisyys, eikä asiakas saa olla tunnistettavissa millään lailla. Työpaikkaohjaaja oman alansa ammattihenkilönä on roolimalli opiskelijalle hänen ammattiin kasvamisessa. Erityisesti opiskelun alkuvaiheessa oleville opiskelijoille ammattilaisen työtapa on tärkeä ammatti-identiteetin kehittymisen kannalta. Oppimistavoista mallioppiminen painottuu etenkin opiskelun alkuvaiheessa. Työpaikkaohjaajan on syytä tiedostaa edellä kuvatut asiat ja olla hyvä esimerkki opiskelijalle. Työpaikkaohjaaja toimii työpaikan edustajana työssäoppimisen suunnittelussa, järjestämisessä ja valvonnassa. Hän opastaa ja ohjaa työssäoppijaa, antaa palautetta ja osallistuu arviointiin. Työpaikkaohjaaja on opiskelijan tukihenkilö, joka auttaa opiskelijaa oppimisessa mm. erilaisia oppimistilanteita osoittamalla. Hän kannustaa ja tukee, on osaltaan oppimisen mahdollistaja. Kuitenkin opiskelija on itse vastuussa opiskelustaan ja oppimisestaan. 2. NUORTEN TYÖNTEKIJÖIDEN SUOJELUA KOSKEVIA SÄÄDÖKSIÄ Työturvallisuuslain velvoite koskee työnantajaa, oppilaitosta ja opiskelijaa 2.1. Työturvallisuudesta vastuussa olevat toimijat Työsuojelun yhteistoimintaorganisaatio ja toimintaohjelma Työturvallisuuslaki (738/2002) velvoittaa työnantajaa ja työntekijöitä yhteistoiminnassa ylläpitämään ja parantamaan työturvallisuutta työpaikalla vastuun ollessa kuitenkin työnantajalla. Laki työsuojelun valvonnasta (131/1973) velvoittaa, että työpaikoilla on työsuojelun yhteistoimintaa varten työsuojeluorganisaatio, joka käsittää työsuojelupäällikön (edustaa työnantajaa), työsuojeluvaltuutetut varavaltuutettuineen (edustavat työntekijöitä ja toimihenkilöitä) ja työsuojelutoimikunnan tai muun vastaavan yhteistoimintaelimen. Kunta-alalla työsuojelusopimuksen perusteella työskentelypaikoissa voi myös olla työsuojeluasiamiehiä. Työantaja ei voi siirtää omaa työsuojeluvastuutaan työsuojelun yhteistoimintaorganisaatiolle. Työpaikan työsuojeluorganisaation on kuitenkin tarpeen huomioida työssäoppijat. Työssäoppijoiden työoloja ja asemaa on syytä arvioida organisaation taholta. Työsuojelun toimijoiden olisi hyvä myös tarkistaa, että työpaikkaohjaajalla on riittävät valmiudet työturvallisuusasioidenkin ohjaamiseen. Työnantajalla on oltava työsuojelun toimintaohjelma turvallisuuden ja terveyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi. Tarkoituksena on, että ohjelma kattaa työolojen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset. Ohjelman laatiminen edellyttää työolojen vaara- ja kuormitustekijöiden selvittämistä ja riskinarviointia. Toimintasuunnitelma ja työpaikkaselvitykset pitää olla työntekijöiden 11

12 nähtävillä. Työterveyshuollon toimintasuunnitelmat voivat olla osa työsuojelun toimintaohjelmaa Oikeus turvalliseen oppimisympäristöön Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 28 :n mukaan opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön ja opetukseen myös työssäoppimisjaksojen aikana. Työturvallisuuslain (738/2002) tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennalta ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden haittoja. Työturvallisuuslain 4 :n mukaan lakia sovelletaan myös oppilaan ja opiskelijan työhön liittyvän koulutuksen yhteydessä. Työssäoppimisen työpaikkojen tulee ottaa tämä huomioon työturvallisuuden ja -terveyden toimenpiteitä suunniteltaessa, esimerkiksi työn vaarojen ja haittojen arvioinnissa Sosiaali- ja terveysalan työhön liittyviä riski- ja vaaratekijöitä Työn kuormittavuus Sosiaali- ja terveysalan työ voi olla usein fyysisesti rasittavaa. Raskaat potilasnostot ja - siirrot ovat osa jokapäiväistä toimintaa. Työsuojelullisin keinoin pitää pyrkiä poistamaan kaikki mahdolliset fyysiset kuormitustekijät. Työn tekemisen turvallisuutta on säädelty Valtioneuvoston päätöksellä käsin tehtävistä nostoista ja siirroista työssä (1409/93). Työnantajalle on määrätty ryhtymisvelvollisuus eli työpaikalla tulee olla mm. asianmukaiset laitteet ja muut apuvälineet, joita on käytettävä. Työssäoppijan tulee saada näiden käyttöön riittävä opastus. Mikäli apuvälineitä ei voida käyttää, on huolehdittava siitä, että nostotekniikka on oikea ja raskaita nostoja suoritettaessa työskennellään pareittain. Potilasnostojen ja -siirtojen oikea tekniikka ja ergonomiset työtavat tulee omaksua jo opiskeluvaiheessa. Työpaikkaohjaajan on hyvä varmistaa, että työssäoppija varmasti hallitsee nostoihin ja siirtoihin liittyvän tekniikan, jotta siitä ei aiheudu haittaa hänelle itselleen eikä muille. Fyysisesti raskaita töitä tehtäessä tulee huolehtia työn riittävästä tauottamisesta. Laitteiden ja välineiden käytössä, myös istumatyötä tehtäessä, tulee huomioida ergonomisesti oikeat työtavat sekä työvälineiden mitoittaminen käyttäjän mukaiseksi. Työntekijälle pitää myös varata riittävästi tilaa työn tekemiseen sekä mahdollisuus vaihdella työasentoja. Sosiaali- ja terveydenhuollossa tehtävä työ sisältää runsaasti myös psyykkisiä kuormitustekijöitä. Näitä alalla ovat mm. kiire ja stressi, sairauksien ja kuoleman läheisyys, voimattomuus, oman persoonan käyttö työvälineenä, töiden monipuolisuus, alan nopea kehitys, odotukset ja vaatimukset. Työpaikkaohjaajan kanssa on hyvä käydä läpi työsuojelun toimintaohjelmaan kirjatut seikat, muut ohjeet työpaikan työsuojelutoiminnasta sekä keskustella toimenpiteistä oman jaksamisen tukemiseksi Yksintyöskentely, fyysisen ja henkisen väkivallan uhka 12

13 Sosiaali- ja terveydenhuollossa on työpaikkoja, esimerkiksi kotipalvelussa, joissa joudutaan työskentelemään yksin. Työssäoppijalle ei voida yksin jättää vastuuta töiden suorittamisesta. Työturvallisuuslain 29 :n mukaan työnantajan on huolehdittava siitä, että yksin työskenneltäessä vältetään haittaa tai vaaraa tai se on mahdollisimman vähäinen. Työnantajan velvollisuutena on myös avun hälyttämisen varmistaminen. Työpaikkaväkivalta käsitteenä sisältää sekä fyysisen että psyykkisen väkivallan työpaikoilla. Työssäoppijaa ei saa ottaa mukaan työtilanteisiin, joihin liittyy väkivallan uhka. Työpaikoilla, joilla väkivallan uhka on olemassa, tulee työnantajan pyrkiä estämään uhkatilanteet mahdollisuuksien mukaan ennalta. Työpaikalla on oltava väkivallan torjumiseen tai rajoittamiseen tarvittavat asianmukaiset turvallisuusjärjestelyt ja -laitteet sekä mahdollisuus avun hälyttämiseen. Henkinen väkivalta voi olla sanallista tai sanatonta. Henkisessä väkivallassa kohteena oleva henkilö joutuu toistuvan, pitkään jatkuvan kielteisen käyttäytymisen kohteeksi työtoverin / esimiehen tai alaisen taholta. Henkinen väkivalta voi esiintyä kiusaamisena, haukkumisena, moittimisena, pilkkaamisena, pahan puhumisena, työyhteisöstä eristämisenä ja esimerkiksi ei keskustella työntekijän kanssa. Työssäoppimispaikoissa myös työssäoppija voi joutua henkisen väkivallan kohteeksi. Työnantajan on laadittava menettelytapaohjeet, joissa ennakolta kiinnitetään huomiota fyysistä ja henkistä hyvinvointia uhkaavien tilanteiden hallintaan ja toimintatapoihin, joilla väkivaltatilanteen vaikutukset työntekijän ja työssäoppijan turvallisuuteen voidaan torjua tai rajoittaa Kielletyt ja vaaralliset työt Mitä nuori saa tehdä? Sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikoilla työssäoppija kohtaa ihmiselämän koko kirjon. Työtä tehdään lapsien, nuorten, työikäisten, vanhusten sekä pitkäaikais- ja äkillistä hoitoa ja hoivaa vaativien asiakkaiden tai potilaiden kanssa. Alan työtehtävät ovat vaativia, mutta myös mielenkiintoisia ja haastavia. Jos opiskelijan työssäoppimispaikkana on terveyskeskuksen vuodeosasto tai kunnan vanhustenhoitolaitos, voi hän kohdata elämänsä ensimmäisen kerran ihmisen kuoleman ja siihen liittyvän potilaan hoitamisen. Asetuksessa nuorten työntekijöiden suojelusta (508/1986) on kuitenkin alle 18-vuotiasta henkilöä kielletty käsittelemästä ja kuljettamasta kuolleita. Alle 18-vuotiaat eivät myöskään saa työskennellä yksin, jos yksintyöskentelyyn liittyy ilmeinen tapaturman tai väkivallan vaara. Asetuksen mukaan alle 18-vuotiaista nuorta ei saa käyttää psykiatristen potilaiden hoitopaikoissa, psyykkisesti tai sosiaalisesti häiriintyneiden huollossa tai muissa vastaavissa töissä. Sosiaali- ja terveysalalla työskenneltäessä myös työssäoppija voi työpaikasta riippuen altistua mekaanisille, kemiallisille, fysikaalisille, sähköisille ja biologisille vaaratekijöille. Käsiteltäessä, säilyttäessä tai siirrettäessä räjähtäviä, tulenarkoja, syövyttäviä aineita, kaasua tai muita vaaraa aiheuttavia aineita, on noudatettava erityistä varovaisuutta. Työntekijän / työssäoppijan altistuminen turvallisuudelle tai terveydelle haittaa tai vaaraa 13

14 aiheuttaville lämpöolosuhteille, melulle, paineelle, tärinälle, säteilylle tai muulle fysikaalisille tekijöille on rajoitettava niin vähäiseksi, ettei näistä aiheudu haittaa tai vaaraa työntekijän / työssäoppijan turvallisuudelle, terveydelle tai lisääntymisterveydelle. Sähkölaitteista, sähkön käytöstä ja staattisesta sähköstä johtuvan vaaran tulee olla mahdollisimman vähäinen. Nuori alle 18-vuotias ei saa tehdä työtä, jossa altistutaan säteilylle, eikä työtä, jossa altistutaan haitallisille tekijöille, jotka ovat myrkyllisiä tai syöpää aiheuttavia, jotka aiheuttavat periytyviä perimämuutoksia tai vaaraa sikiölle tai, jotka muuten vaikuttavat pitkäaikaisesti ihmisen terveyteen. Edellä oleva tarkoittaa käytännössä sitä, että säteilytyötä, esim. potilaan kiinnipitäjänä toimimista röntgenkuvauksissa joko röntgenosastolla, vuodeosastolla, hammashuollossa tai poliklinikoilla tai syövän hoidossa käytettävien aineiden, kuten sytostaattien käsittelyä, ei nuorten alle 18-vuotiaiden tule tehdä ilman työsuojelupiirin poikkeuslupaa. Poikkeusluvallakin tällaiset työt tulisi sijoittaa opiskelun loppuvaiheeseen, jotta kokemusta ja ikää olisi enemmän. Myös tällöin tulee varmistaa opiskelijan osaaminen ja se, että hän on tietoinen olemassa olevista työturvallisuus- ja terveysvaaroista. Erityisesti terveydenhuollon työpaikoilla esiintyy alalle ominaisia työperäisiä riskitekijöitä, joihin tulee suhtautua vakavasti. Biologisia tekijöitä ovat mm. bakteerit, virukset ja muut mikrobit (katso myös ammattitautiasetus 1347/1988 ja sen 3 ). Esimerkiksi hammashoidossa työperäisiä terveysriskejä ovat mm. työperäiset allergiat, hengitystieyliherkkyydet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Lisäksi hammashoitotoimenpiteissä joudutaan lähes aina tekemisiin mahdollisesti tartuttavien eritteiden, kuten veren ja syljen kanssa. Nykytietämyksen mukaan infektioriskipotilaan tunnistaminen on mahdotonta. Työssäoppijan tuleekin omaksua ajatus, että kuka tahansa terveeltä vaikuttava henkilö voi olla taudin kantaja. Sosiaali- ja terveysministeriö on kartoittanut hammashoitoalan työperäisiä terveysriskejä vuonna Opiskelijan on hyvä tietää, että työpaikoilla on oltava käyttöturvallisuustiedotteita, jotka perustuvat vaarallisten aineiden luetteloon (STM 1998). Tästä luettelosta löytyy useita muovipaikkausaineena käytettyjä akrylaattiyhdisteitä, joilla voi mahdollisesti olla yhteyttä hammashoitohenkilöstön lisääntymisterveyteen. Terveysvaarojen ehkäisyssä riittävä perehdytys, oikeiden suojavälineiden-, käsineiden ja suojavaatetuksen valinta sekä ihon kunnossapito ja huolto ovat tärkeitä. Sosiaali- ja terveysministeriö antaa asetuksella (365/1998) tarkempia säädöksiä kemiallisten altisteiden haitalliseksi tunnetuista pitoisuuksista ja altistuksen ohjerajaarvoista sekä suojautumisen teknisistä yksityiskohdista ja menettelytavoista. Nämä asiat liittyvät haitta- ja vaaratekijöiden arviointiin työpaikalla. Nuorten työssäoppijoiden turvallisuus tai terveys ei saa vaarantua Asetuksessa nuorten työntekijäin suojelusta (508/1986) on 4 :ssä määräykset miten nuorta työntekijää voidaan käyttää vaarallisten töiden tekemiseen. Kuusitoista vuotta 14

15 täyttänyt voi tehdä sosiaali- ja terveysministeriön vahvistaman vaarallisten töiden esimerkkiluettelossa mainittuja töitä (STM:n asetus 128/2002, voimaan ), jos suojelutekniikalla tai muuten on huolehdittu siitä, ettei nuoren työntekijän käyttöön tarkoitetuista laitteista tai aineista taikka työolosuhteista ole hänen henkilökohtaiset olosuhteensa huomioon ottaen erityistä tapaturman tai terveyden vaurioitumisen vaaraa. Katso jäljempänä kohta Lupa- tai ilmoitusmenettely. Vaaran arvioinnissa työterveyshuollolla on merkittävä tehtävä. Seuraava taulukko (Taulukko 1) selventää vaaratekijöitä ja niiden välttämistä koskevia ohjeita. Taulukko 1. Esimerkkiluettelo nuorille työntekijöille vaarallisista töistä. ESIMERKKILUETTELO NUORILLE TYÖNTEKIJÖILLE VAARALLISISTA TÖISTÄ (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus, 128/ 2002) VAIKUTUSTA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN TYÖSSÄOPPIJALLE 1. mekaaniset vaaratekijät * potilasnostimien oikea käyttö * putoavat esineet 2. kemialliset vaaratekijät esim. laboratoriokemikaalit, pesuaineet, sytostaatit, alkoholit, eetterit ja antibiootit 3. fysikaaliset vaaratekijät esim. lämpötila, kosteus, veto, melu, paine, tärinä ja ionisoiva säteily *työnantajalla tulee olla riittävät tiedot työssä käytettävien ja esiintyvien kemiallisten tekijöiden ominaisuuksista ja vaarallisuudesta *vaarojen tunnistamisesta ja riskien arvioinnista työnantajalla on oltava kirjallinen selonteko * haitalliset, myrkylliset, räjähtävät, syöpää aiheuttavat, ärsyttävät ja perimää vaurioittavat kemialliset tekijät tulee olla merkittynä varoitusmerkein työpaikoilla * kuulovaurion aiheuttama voimakas melu *altistuminen kylmyydelle tai kuumuudelle 4. sähköiset vaaratekijät *hoitotyössä käytettävät sähkölaitteet ja niiden oikea käsittely *sähkölaitteiden huollon ja korjauksen suorittavat vain riittävän kelpoisuuden tai muuten riittävän ammattitaidon omaavat henkilöt 5. ruumiillisen liikarasituksen vaara *esimerkkiluettelossa määritelty ruumiillisen liikarasituksen rajoiksi: potilasnostot ja -siirrot, joissa paino ylittää jatkuvasti yli 20 kg miehillä ja 15 kg naisilla 6. biologiset vaaratekijät esim. homeet, bakteerit, tuberkuloosibasilli, sädesienet, virukset *erityinen vaaratekijä voi olla työssä, jossa voi altistua vakavan sairastumisen aiheuttavalle biologiselle tekijälle. Asiaa on säädelty Valtioneuvoston päätöksellä työntekijöiden suojelemisesta työhön liittyvältä biologisten tekijöiden aiheuttamalta vaaralta (1155/1993) *lisäksi tulee noudattaa annettuja ohjeita (tartunnan vaara, valvotut alueet, turvamerkinnät) *hygienialla ja henkilökohtaisella suojauksella 15

16 suuri ennalta ehkäisevä merkitys Opitaan ammatin koko tehtäväkenttä 2.4. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työsuojelun omaksuminen ja työturvallisuusvastuun jakaantuminen Työssäoppimisjaksojen yhtenä tärkeänä tavoitteena on oppia työsuojelun kannalta keskeiset asiat. Työssäoppijan pitää sisäistää tiedot ja taidot jotka liittyvät työturvallisuuteen. Häneltä edellytetään myös vastuullisen asenteen omaksumista. Koska nuoren opiskelijan on saatava tulevasta ammatista todellinen kuva, on oppimisen ja ammatillisen kehittymisen kannalta mahdollista tehdä myös kiellettyjä tehtäviä. Poikkeuslupaa (haetaan työsuojelupiiristä) vaativia töitä voidaan tehdä opiskelun loppupuolella, jolloin kokemusta on kertynyt jo enemmän. Poikkeusluvan ehtona on kuitenkin, että nuori työskentelee työpaikalla kokeneen ja ammattitaitoisen henkilön valvonnan alaisena. Työsuojelussa painottuvat ennalta ehkäisevät toimenpiteet. Paras tapa opetella työsuojeluun liittyviä asioita on niiden konkreettinen selvittäminen esimerkiksi tapausesimerkkien, raporttien ja harjoitustöiden avulla. On tärkeää, että työssäoppija on tutustunut riittävän tarkasti oman alansa riskeihin ja niiden torjumiseen sekä käynyt läpi työsuojeluun liittyvät käytännöt, ohjeet ja määräykset. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla työssäoppimisen työturvallisuusvastuu jakaantuu käytännössä neljälle taholle: työssäoppijalle, koulutuksen järjestäjälle / oppilaitokselle, opettajalle ja työssäoppimispaikan työnantajalle. Taulukko 2 havainnollistaa vastuun jakaantumista. TAULUKKO 2. Työturvallisuusvastuun jakautuminen Työssäoppijan vastuu Oppilaitoksen vastuu Opettajan vastuu Työssäoppimisjakson järjestävän työpaikan vastuu Työturvallisuuslain 4. luvun mukaan (738/2002) Jokaisen työntekijän ja myös opiskelijan tulee mm: - noudattaa annettuja työsuojelu- ja turvallisuusohjeita (tulee olla työpaikalla Ennen työssäoppimisjakson aloittamista on varmistettava, että opiskelija on riittävästi perehtynyt kyseessä olevaan työhön ja osaa noudattaa työhön ja työpaikkaan liittyviä työsuojeluohjeita. Hoitaa käytännössä työpaikan ja oppilaitoksen välisen kirjallisen sopimuksen (puitesopimus ja opiskelijan työssäoppimisen suunnitelma). Varmistaa työpaikan Työturvallisuuslain soveltamisalan mukaan työnantajalle on määritelty työturvallisuusvastuu myös opiskelijoista. Vastaava määräys on laissa ammatillisesta koulutuksesta (19 ). 16

17 nähtävänä) - käyttää annettuja henkilönsuojaimia, Valtioneuvoston päätös henkilönsuojaimista 1406/1993 (mm. kasvonsuojaimet, jotka on suunniteltu suojaamaan vaaratekijältä, sekä suojakäsineet, suojaavat röntgenesiliinat) - käyttää asianmukaista vaatetusta, jotta ennaltaehkäistään tapaturmia - ilmoittaa vioista ja puutteellisuuksista työnantajalle - kohdella muita työntekijöitä asiallisesti. Oppilaitoksen ja työpaikan väliseen sopimukseen on tarpeellista sisällyttää oleelliset työsuojelukysymykset ja osapuolten vastuut. Ennen jakson aloitusta tulee oppilaitoksen ilmoittaa työnantajalle tämän työsuojeluvastuusta. Oltava selvillä työsuojeluun, tapaturmiin ja vahingonkorvauksiin liittyvistä vastuista ja vakuutuksista. Varmistuttava, että työssäoppija on perehtynyt työhön ja noudattaa työsuojelu- ja turvallisuusohjeita ja määräyksiä sekä työpaikan järjestystä. kanssa käytännössä sen, että ennen työssäoppimisjaksoa opiskelija on perehtynyt työhön ja osaa noudattaa työsuojeluohjeita (=valmennetaan ymmärtämään työsuojelun merkitys). Perehdyttämisen huolehtimisvastuuseen kuuluu: -työssäoppija on perehdytetty riittävän hyvin työpaikan työoloihin ja työturvallisuuteen -työtehtävien ja menetelmien oppiminen, alalle tyypillisten tapaturmavaarojen, työperäisten riskien ja vaaratekijöiden ymmärtäminen ym. Velvollinen antamaan työturvallisuussyistä työpaikalla tarvittavat erityiset suojavarusteet ja valvomaan niiden käyttöä. Nimeää yhteyshenkilön/ työpaikkaohjaajan, jolla on riittävät valtuudet tehtävän hoitamiseen. Huolehtii siitä, että henkilöstö on riittävässä määrin tietoinen työssäoppimiseen liittyvistä tehtävistä ja siihen liittyvästä sopimuksesta Lupa - tai ilmoitusmenettely Poikkeuslupaa hakee ja ilmoituksen tekee joko työpaikka tai oppilaitos Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerkkiluettelosta (128/2002, voimaan ) on lueteltu töitä, joista yli 16-vuotiaiden osalta on tehtävä ilmoitus työsuojelupiirille. Työpaikan koolla ei ole merkitystä lupa- ja ilmoitusmenettelyn suhteen. Ilmoitus tehdään siihen työsuojelupiiriin, jonka alueella työssäoppimisen työpaikka on. Oppilaitoksen tulee varmistua puitesopimuksen (työssäoppimisen järjestämissopimuksen) teon yhteydessä, kuka ilmoituksen tekee ja että vaaralliset työt yksilöidään. Ilmoituksessa tulee olla selvitys vaarallisista töistä, opetuksen ja ohjauksen järjestämisestä sekä suojelutoimenpiteistä. Valmiita lomakkeita saa työsuojelupiireiltä, Opetushallituksen 17

18 TONET -foorumilta ja valtionhallinnon internetsivuilta Lomakkeen voi täyttää myös verkossa. Oppilaitoksen tulee pitää luetteloa poikkeusluvalla työssäoppimisjaksoilla opiskelevista opiskelijoista. Työturvallisuuslain (738/2002) 10 :n mukaan työnantajan velvollisuuteen kuuluu työn vaarojen selvittäminen ja arviointi. Työnantajan tulee käyttää tässä arviointityössä asiantuntijoita, joita ovat useimmiten työterveyshuollon ammattihenkilöt tai asiantuntijat. Työterveyshuoltolain (1383/2001) 12 :ssä on velvoite työpaikkaselvitysten tekemiseksi (oltava työpaikalla työntekijöiden nähtävillä, lain 25 ). Tätä asiakirjaa voidaan hyödyntää arvioitaessa nuoreen työssäoppijaan mahdollisesti kohdistuvia vaaratekijöitä Työssäoppijan työ- ja lepoajat Työskentelyajat Vuorokausi jakautuu kolmeen luonnolliseen jaksoon, joista yksi on tarkoitettu työnteolle, toinen vapaa-ajalle ja kolmas levolle. Työaika- ja työvuorojärjestelyistä päätetään työpaikalla. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla töiden järjestelyihin vaikuttavat ensi sijassa asiakkaiden odotukset ja tarpeet sekä palveluja työtoiminnan vaatimukset. Samanaikaisesti on huomioitava myös henkilöstön yksilölliset tarpeet, jotka liittyvät muun muassa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen. Työntekijöiden työaikasuojelu perustuu lainsäädäntöön, jossa rajoitetaan enimmäistyöaikaa ja asetetaan vaatimuksia lepoajoille. Työaikalaki edellyttää, että työnantaja kirjaa työaikakirjanpitoon kaikki tehdyt työtunnit myös ylityötunnit. Suurin osa työssäoppimisesta toteutetaan ilman työsopimussuhdetta, sekä alle 18- vuotiaiden että yli 18-vuotiaiden kohdalla. Tämä merkitsee sitä, että heihin ei sovelleta työaikalain säännöksiä, eikä nuorista työntekijöistä annetun lain työaikaa koskevia säännöksiä. Työsuojelupiiri ei voi myöntää poikkeuslupia silloin, kun työssäoppiminen toteutetaan ilman työsopimussuhdetta. Työsuojelupiiri voi antaa ainoastaan neuvontaa näissä tapauksissa. Työturvallisuuslain ja nuorista työntekijöistä annetun lain 3 luvun säännöksiä työn turvallisuudesta ja terveellisyydestä sovelletaan kuitenkin myös ilman työsopimusta toteutettavaan työssäoppimiseen. Koulutuksen järjestäjän ja työnantajan on näin ollen sopimuksessa kiinnitettävä huomiota työaikoihin. Yksi opintoviikko on 40 tuntia opiskelijan työtä myös työssäoppimisen aikana. On muistettava, että mahdollisesti työssäoppimisjaksoon liittyvien kirjallisten tehtävienkin tulee mahtua em. tuntimäärän sisälle. Työajoista sovittaessa opiskelijan oppimistavoitteiden on oltava ensisijainen määräystekijä. Pääsääntönä tulisi olla, että ilman työsopimussuhdetta työpaikalla opiskelevien työssäoppimisajat eivät ylitä työaikalain ja nuorista työntekijöistä annetun lain säännöksissä määriteltyjä aikoja. Em. työaikasäännöksiä voidaan pitää asianomaisella alalla tavoitteena ilman työsuhdetta toteutetussa työssäoppimisessa, kuitenkin siten, että huomioidaan oppimisen vaatima joustavuus. 18

19 Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) määrää työaikaluvun 4 :ssä, että 15 vuotta täyttäneen henkilön säännöllinen työaika saa olla enintään yhtä pitkä kuin 18 vuotta täyttäneiden työntekijöiden säännöllinen työaika samassa työssä. Säännöllisen työajan pituus on pääsääntöisesti 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Siitä voidaan poiketa virka- ja työehtosopimuksilla. Oppisopimuskoulutuksessa olevan opiskelijan tietopuoliseen koulutukseen kuluva aika ja työaika ei yhteensä saa ylittää 8 tuntia vuorokaudessa eikä 40 tuntia viikossa. (Oppisopimuskoulutuksesta annettu laki 1605/1992) Valtakunnallisilla virka- ja työehtosopimuksilla on työajoista sovittu työaikalaista paremmin ehdoin, esimerkiksi työaikaluvun 7 :n mukaisessa (esimerkiksi hoito- ja hoivatyö) jaksotyössä kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen sekä yksityisen terveyspalvelualan työehtosopimuksen mukaan säännöllinen työaika on kolmen viikon jaksossa 114 tuntia 45 minuuttia ja viikoittainen säännöllinen työaika on 38 tuntia 15 minuuttia ja yksityisen sosiaalialan palveluyksiköitä koskevan työehtosopimuksen mukaan kolmen viikon jakson säännöllinen työaika on 115 tuntia ja viikoittainen säännöllinen työaika on 38 tuntia 20 minuuttia. 15 vuotta täyttänyttä henkilöä saa hänen suostumuksellaan pitää vuorokautisen säännöllisen työajan tai muun säännöllisen työajan lisäksi tehtävässä ylityössä enintään 80 tuntia kalenterivuodessa. Nuoren työntekijän työaika ei saa ylittää 9 tuntia vuorokaudessa eikä 48 tuntia viikossa. 15 vuotta täyttäneen henkilön työaika on sijoitettava kello 6-22 väliseen aikaan. Viisitoista vuotta täyttänyt työntekijä, joka tekee julkisen viranomaisen hyväksymää ja valvomaa työtä ammattikoulutuksen saamiseksi saa kaksivuorotyössä kuitenkin olla enintään kello 24:ään asti. Työskentelyyn yövuoroissa tarvitaan työsuojelupiirin poikkeuslupajaoston lupa. Työnantajan kodissa kotitaloustyötä tekevän nuoren työntekijän työaika voidaan sijoittaa työntekijän suostumuksella kello 23:een asti, milloin erityinen syy sitä vaatii. Terveydenhuolto- ja sosiaalialalla opiskelevien henkilöiden yötyövuorot tulee mikäli mahdollista sijoittaa opiskelun loppupäähän, jolloin he ovat täysi-ikäisiä. Tällöin rajoitukset eivät enää ole esteenä yötyövuoron tekemiselle. Työssäoppimisen kannalta perusteltuunkin työskentelyyn yöllä voi liittyä tarpeetonta haittaa, tapaturmariskejä ja ennalta arvaamattomia vaaratilanteita, vaikka opiskelija olisikin kokeneen työntekijän opastuksessa Lepoajat 15 vuotta täyttäneelle henkilölle on annettava vähintään 12 tuntia kestävä keskeytymätön lepoaika vuorokaudessa. Kun nuoren työntekijän työaika vuorokaudessa on pidempi kuin 4½ tuntia, hänelle on annettava työn aikana ainakin yksi vähintään 30 minuutin lepoaika, jonka aikana hän saa poistua työpaikalta. Jos työpaikalla noudatettavalla työ- ja virkaehtosopimuksen määräyksellä on sovittu päivittäisestä lepoajasta työaikalaista poikkeavasti, saadaan tällaista lepoaikaa koskevaa sopimusmääräystä soveltaa myös nuoreen työntekijään. Nuorelle työntekijälle on annettava vähintään 38 tuntia kestävä viikoittainen vapaa-aika keskeytymättömänä. 19

20 Työaikalain mukainen viikoittainen vapaa-aika on 18 vuotta täyttäneellä keskeytymätön 35 tunnin vapaa-aika, joka on mikäli mahdollista sijoitettava sunnuntain yhteyteen. Vapaaaika voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Vapaaajan tulee kuitenkin olla vähintään 24 tuntia viikossa. 18 vuotta täyttäneelle työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin kuluessa muussa kuin jaksotyössä 11 tunnin ja jaksotyössä 9 tunnin pituinen keskeytymätön lepoaika. Jos vuorokautinen työaika on kuutta tuntia pidempi eikä työntekijän työpaikalla olo ole työn jatkumisen kannalta välttämätöntä, on hänelle annettava työvuoron aikana säännöllinen vähintään tunnin kestävä lepoaika, jonka aikana työntekijä saa esteettömästi poistua työpaikaltaan. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lyhyemmästäkin vähintään puolen tunnin pituisesta lepoajasta. Lepoaikaa ei saa sijoittaa välittömästi työpäivän alkuun eikä loppuun. Jos työaika ylittää 10 tuntia, työntekijällä on halutessaan oikeus pitää enintään 30 minuutin kestävä lepoaika 8 tunnin työskentelyn jälkeen. Jos työaika jaksotyössä on 6 tuntia pidempi, on työntekijälle annettava vähintään 30 minuutin kestävä lepoaika tai tilaisuus aterioida työn aikana. Sunnuntaityössä nuoria koskevat samat säännökset kuin yli 18-vuotiaita. Sunnuntaityötä saa tehdä hoito- ja hoiva-alan töissä, koska sunnuntaityöt kuuluvat olennaisena osana säännölliseen työaikaan Oppilaitosten vaikutusmahdollisuudet työaikoihin Opiskelijoiden kanssa on syytä selvittää etukäteen työaikakysymykset. Samalla opiskelijat oppivat työaikojen järjestelyn ko. alalla ja sopimisen merkityksen. Samalla tulee selvittää sunnuntaityön tekeminen ja yötyön tekeminen oppimisen kannalta. Oppilaitoksen tulisi sopimusosapuolena seurata, ettei nuoria käytetä kielletyissä töissä eikä heitä käytetä korvaamaan muita työntekijöitä tai laiminlyödä viikkolepoa. Ihanteellista tavoitteellisen työssäoppimisen kannalta olisi, että nuori työssäoppija voisi mahdollisimman usein tehdä samoja työvuoroja, kuin hänen työpaikkaohjaajansa. 3. TYÖTERVEYSHUOLTO JA OPISKELIJAN TERVEYDENHUOLTO Työterveyshuoltolain mukaisesti työterveyshuollolla on oma tehtävänsä henkilökunnan terveyden ja hyvinvoinnin turvaajana. Työantaja on velvollinen työterveyshuollon asiantuntemusta hyväksi käyttäen arvioimaan työolosuhteiden terveysvaikutuksia ja työyhteisön tilaa. Tämä edellyttää työpaikkaselvitysten tekemistä, joiden pohjalta lähdetään tekemään toimenpiteitä työn ja työympäristön kehittämiseksi. Kansanterveyslain (66/1972) 14 :n mukaan kunnan tulee järjestää oppilaitosten opiskelijoille kotipaikasta riippumatta opiskelijaterveydenhuoltoa, johon luetaan oppilaitosten terveydellisten olojen valvonta, opiskelijan terveydenhoito ja sairaanhoito sekä hammashuolto. Oppilaitoksella on täten opiskelijaterveydenhuollon järjestämisvastuu. Työterveyshuoltolain mukaan lakia on sovellettava työhön, jossa työnantaja on velvollinen noudattamaan työturvallisuuslakia. Toisaalta työturvallisuuslakia sovelletaan myös 20

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä 28.09.2010 Työssäoppimisen loppuseminaari DI, tutkija Sari Tappura Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Laki nuorista työntekijöistä

Laki nuorista työntekijöistä Laki nuorista työntekijöistä N:o 998/1993 Muutokset: 687/1995, 408/1996, 859/1996, 16/1997, 754/1998, 57/2001 ja 746/2002 1 luku Yleiset säännökset 1 Soveltamisala Tätä lakia sovelletaan työhön, jota alle

Lisätiedot

Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä

Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä DI, tutkija Sari Tappura Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Nuori työssäoppijana. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Nuori työssäoppijana. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Nuori työssäoppijana Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työpaikkaohjaajana nuoren kanssa Työpaikkaohjaajan tärkeä tehtävä on huolehtia vuorovaikutuksen toimivuudesta opiskelijan ja työyhteisön

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

1. TYÖTURVALLISUUS TYÖSSÄOPPIMISJAKSOLLA, AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖSSÄ JA TUTKINTOTILAISUUDESSA

1. TYÖTURVALLISUUS TYÖSSÄOPPIMISJAKSOLLA, AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖSSÄ JA TUTKINTOTILAISUUDESSA Hyväksytty opetuksen johtoryhmässä 1.10.2015 Opetussuunnitelman yhteisen osan työturvallisuusohjeeseen on koottu keskeisimmät opiskelijoiden käytännön työtehtävien yhteydessä tapahtuvan koulutuksen (työssäoppiminen),

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere III Valtakunnalliset käsityönopetuksen työturvallisuus- koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere Antti Posio STM Ajankohtainen työsuojelulainsäädäntö Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Läsnätyön juridiikka

Läsnätyön juridiikka Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle

Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle 1 Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa Yleisiä iä huomioita it Vanhempi hallitussihteeri Antti Posio, STM 2 Oppilaalla

Lisätiedot

Kesätyön pelisääntöjä 2012

Kesätyön pelisääntöjä 2012 Kesätyön pelisääntöjä 2012 Kesätyön pelisääntöjä Kesätöissäkin on huomioitava työsuojeluasiat ja työehdot. Nuorella työntekijällä tarkoitetaan alle 18- vuotiasta työntekijää. Työhön voidaan pääsääntöisesti

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Työhön saadaan ottaa henkilö, joka on täyttänyt 15 vuotta ja joka on suorittanut oppivelvollisuutensa.

Työhön saadaan ottaa henkilö, joka on täyttänyt 15 vuotta ja joka on suorittanut oppivelvollisuutensa. 1 of 6 21/03/2011 13:14 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1993» 19.11.1993/998 19.11.1993/998 Seurattu SDK 203/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Laki nuorista

Lisätiedot

Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto

Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto Turvallinen organisaatio ja työ Studia Generalia luentotilaisuus 26.4.2007 Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto Motto: Työturvallisuudesta

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ ARVIOINNIN PERUSLÄHTÖKOHTIA Arviointikriteerit ovat kirjalliset, jotka toimitetaan työpaikalle Arvioinnin perustana on aina etukäteen sovitut tavoitteet Arvioinnin

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN HELSINGIN KAUPUNKI 1 SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN N TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN 1 SOPIJAPUOLET Tämän sopimuksen osapuolia ovat Helsingin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Tutkimussuunnitelma 04.01.2011 Sari Tappura

Tutkimussuunnitelma 04.01.2011 Sari Tappura Tutkimussuunnitelma 04.01.2011 Sari Tappura VAAROJEN KARTOITUS JA RISKIEN ARVIOINTI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN OMISSA TILOISSA TAI TYÖMAILLA, TYÖSSÄOPPIMISESSA JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISSÄ AMMATILLISESSA

Lisätiedot

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä Näyttötutkintojen arviointi Sirpa Rintala Tekemällä oppii -projekti TEKEMÄLLÄ OPPII 1.8.2010-31.12.2013 Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Työturvallisuuskoulutuksen taustaa (1) Työturvallisuusasiat ovat nousseet pelastusalalla entistä tärkeämmiksi Esikuvana tälle koulutukselle on Työturvallisuuskeskuksen

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

Työssäoppimisen opas. työpaikoille

Työssäoppimisen opas. työpaikoille Työssäoppimisen opas työpaikoille Alkusanat Työssäoppiminen työpaikalla on osa ammatillista koulutusta.................1 Mitä on työssäoppiminen? Nuoria ammattilaisia tarvitaan lisää Työssäoppimisella

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja

Lisätiedot

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje

Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje Hyväksytty yhtymähallituksessa xx.xx.2015 SISÄLTÖ 1 Yleistä... 2 2 Soveltamisala... 2 3 Sopiminen etätyön tekemisestä... 2 4 Työvälineet ja tietoturva... 2 5

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma

Työsuojelun toimintaohjelma Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maatalousalueisiin Työsuojelun toimintaohjelma Luentopäivä 17.3.2010 Yrityspuisto Futuria Sirkka Malkki Työsuojelun toimintaohjelma Perustuu

Lisätiedot

Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla

Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Paivi.rauramo@ttk.fi Työsuojelun yhteistoiminta Tavoitteita: työnantajan ja työntekijöiden vuorovaikutuksen edistäminen työntekijöille

Lisätiedot

Insteam Consulting Oy

Insteam Consulting Oy 2014 Mikko Ketala Salomaankatu 5 29200 Harjavalta +358 44 066 6802 Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 1679 557 Taru Imeläinen Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 171 5466 Pankki: FI88 5037 0763

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu

Lisätiedot

Yleisopas. Suomi. IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation

Yleisopas. Suomi. IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation Yleisopas Suomi IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation Sisältö 1 Yleistietoutta työssäoppimisesta... 3 2 Osapuolten

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- Työsuojelun toimintaohjelma 1 (9) Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- Työsuojelun toimintaohjelma 2 (9) SISÄLTÖ 1.

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym.

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen i Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen 30.11.2009 Helsinki Aira Rajamäki LUKU 3 PERUSTUTKINNON

Lisätiedot

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perusteiden muutokset ja osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 1.8.

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perusteiden muutokset ja osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 1.8. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perusteiden muutokset ja osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 1.8.2015 Opetusneuvos Aira Rajamäki Lait ja asetukset, tutkintojen

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007. Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu

Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007. Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007 Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu LAKI TYÖSUOJELUN VALVONNASTA JA TYÖPAIKAN TYÖSUOJELUYHTEISTOIMINNASTA (44/2006, 701/2006) Laissa säädetään menettelystä

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET AMMATILLISEN TUTKINNON OSAN MUODOSTUMINEN JA TUTKINNON OSIEN VALINNAISUUS 19.11.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen työpaikkaohjaajan opas

Ammatillisen koulutuksen työpaikkaohjaajan opas Ammatillisen koulutuksen työpaikkaohjaajan opas Opiskelen näyttötutkintona... Opiskelen ammatillisena peruskoulutuksena......haluan oppia työssä ammattiin, tarvitsen ohjausta. 2 Sisältö 1. Mitä työssäoppiminen

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/5

ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/5 ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/5 Tutkinnon osa: ksi valmentautuminen 2 ov Ammattitaidon osoittamistavat: työprosessin työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinnasta opiskelijan ohjaamisen, oppimisen

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT

AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT AMMATTITAITOVAATIMUKSET, KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT Tämän luvun ammattitaitovaatimusten määrittely sekä arvioinnin kohteet ja yleiset arviointikriteerit on tarkoitettu koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV Määräykset ja ohjeet 2012:41 Opetushallitus ja tekijät Määräykset ja ohjeet 2012:41 ISBN 978-952-13-5271-3 (nid.) ISBN 978-952-13-5272-0 (pdf) ISSN-L 1798-887X ISSN 1798-887X

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM) Työpaikka: ylitarkastajana Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella

Lisätiedot

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 TOP palaute Työssäoppimisesta palautetta antoi yhteensä 431 opiskelijaa ja 16 työpaikkaohjaajaa Kokonaisarvio työssäoppimisesta asteikolla 1-5: opiskelijat 4,19

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Tekemällä oppii projektin opinnollistamisen malli

Tekemällä oppii projektin opinnollistamisen malli Tekemällä oppii projektin opinnollistamisen malli Tekemällä oppii projektin loppuseminaari Oppimisen onni ja opinnollistaminen 12.11.2013 Sirpa Rintala Opinnollistaminen Työpaikkakohtainen Kaksisuuntainen

Lisätiedot

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä

Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä Minkälaista on hyvä työpaikkaohjaus? SuPer 26.3.2014 Opetusneuvos Aira Rajamäki Lähtökohdat hyvälle työpaikkaohjaukselle =>

Lisätiedot

Työväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin

Työväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin Oppimistulosten arvioinnin kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla Erja Kotimäki projektipäällikkö SOTE JÄRKEVÄ -projekti Projektissa kehitetään lähihoitajakoulutukseen soveltuva, näyttöjärjestelmään yhdistetty

Lisätiedot

Vastuu sähköalan töissä

Vastuu sähköalan töissä 1/18 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvollisuus työturvallisuuslain mukaan Työnantaja tai työnantajan sijainen on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. VISUAALINEN MYYNTITYÖ VISU 30 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. VISUAALINEN MYYNTITYÖ VISU 30 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 VISUAALINEN MYYNTITYÖ VISU 30 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Visuaalinen myyntityö, 30 osp Ammattitaitovaatimukset o toteuttaa tuotteen, tuoteryhmän

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus tutkinnon osa (MAVI) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET Markkinointiviestinnän

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

JOPO - Työssäoppimisjakso

JOPO - Työssäoppimisjakso 2010 JOPO - Työssäoppimisjakso Oulunsalon yläaste 12.1.2010 Yhteystiedot Oulunsalon yläaste Opintie 6 90460 Oulunsalo Seppo Pasanen 050 388 6990 rehtori seppo.pasanen@oulunsalo.fi Maria Kauppinen 050 388

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

OPAS. Työssäoppimisen. työpaikalle

OPAS. Työssäoppimisen. työpaikalle OPAS Työssäoppimisen työpaikalle SISÄLTÖ Lukijalle 1. TYÖSSÄOPPIMINEN TYÖPAIKALLA ON OSA AMMATILLISTA KOULUTUSTA... 4 Mitä on työssäoppiminen? Nuoria ammattilaisia tarvitaan lisää Työssäoppimisella ja

Lisätiedot

2.1.3 VÄRJÄYSKÄSITTELYT

2.1.3 VÄRJÄYSKÄSITTELYT 2.1.3 VÄRJÄYSKÄSITTELYT Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö: 1. Työprosessin hallinta Värjäyskäsittelyn suunnitteleminen suunnittelee värjäyskäsittelyn ohjeen mukaan ja ottaa huomioon värjäyksessä tarvittavat

Lisätiedot

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10. Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.2011 Sisältö 1. WinNova 2. Opiskelijoiden perehdyttäminen arviointiin 3.

Lisätiedot

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Työsuojeluiltapäivä Pori, 14.3.2013 Jan Schugk Ylilääkäri Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työtapaturmien lukumäärä taas kasvussa Vaaran ja riskin käsitteet

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab 1/6 Liikunnanohjaus Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla liikunnan ohjaustehtävissä. Hän hankkii tarvittavan tiedon, osallistuu tapahtuman

Lisätiedot

Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä. Lauri Kurvonen 29.1.2011

Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä. Lauri Kurvonen 29.1.2011 Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä Lauri Kurvonen 29.1.2011 Sisällys Mitä on työssäoppiminen? Työssäoppimisen haasteet ja ongelmat Työssäoppimisen ja AM-näyttöjen rahoitus Opiskelijoiden

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA 1. PEREHDYTYS Työturvallisuuslaki 14 Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä sekä huolehdittava

Lisätiedot

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot