Lieksanjoki, Ala-Koitajoki ja Pielisjoki järvilohen ja taimenen palauttamishankkeet

Transkriptio

1 Lieksanjoki, Ala-Koitajoki ja Pielisjoki järvilohen ja taimenen palauttamishankkeet Jorma Piironen LUKE Joensuu 1 JP/Joensuu

2 Paljonko on riittävästi järvilohen elinkierron syntymiseksi? Paljonko emolohia ja mätiä tarvitaan? Paljonko poikastuotantopinta-alaa (hehtaareja) ja poikasia? Paljonko smoltteja vaellukselle järvialtaille? 2 JP/Joensuu

3 Elinkierto ja selviytymistodennäköisyydet mädistä vaelluspoikasiksi selviää n. 1-3 % kutunaaraan keskikoko 4 kg > mätiä 5400 kpl yhden naaraan mädistä selviytyy vaelluspoikasta jos tavoitteena vaelluspoikasta/v: 1%: 185 naarasta eli 1 miljoona mätimunaa 3% : 62 naarasta eli mätimunaa 3 JP/Joensuu

4 Vaelluspoikasesta kutukalaksi istutetuista vaelluspoikasista kutuvaiheeseen selviää 0,04-0,08 % ( smolttia/kutulohi), mutta villeistä noin 1 % (tai 2%, enemmän?) silloin 10000:sta järvialueelle selvinneestä vaelluspoikasesta voisi viljelylohia palata kudulle 4-8, mutta villejä lohia 100! 100 emokalaa ei riitä luonnonkierron syntymiseen! kutuparia voisi riittää? kalastuskuolevuus mahdollisimman pieneksi! 4 JP/Joensuu

5 Paljonko vaelluspoikasen kasvuun tarvitaan poikastuotantopinta-alaa? Vaelluspoikastuotanto voi olla kpl/ha Jos 150 kpl/ha > tarvitaan 66,6 hehtaaria Jos 400 kpl/ha > tarvitaan 25 hehtaaria Jos 600 kpl/ha > tarvitaan 16,7 hehtaaria Noin hehtaaria voi olla saavutettavissa Ala-Koitajoella! Lieksanjoessa >50 ha? Pielisjoessa ha? poikasalueista on tehtävä mahdollisimman hyviä 5 JP/Joensuu

6 Hiiskosken pato Ala-Koitajoessa 2010: 2 m 3 /s KHO: lisää vettä keskim. 5 m 3 /s 6 JP/Joensuu

7 Entiset lisääntymisalueet palautettavissa tuottaviksi kunnostuksilla vie aikaa ja maksaa! kako Ala-Koitajoelle kutu- ja poikasalueita 8 koskialueella n. 4,5-5 ha heko kustannukset noin JP/Joensuu

8 Kunnostusta Hiiskoskella ja Räväkkäkoskella 2014 Kuva: J.Rouvinen 8 JP/Joensuu

9 Ala-Koitajoki, Hiiskoski JP/Joensuu

10 Mikä kelpaa poikasille? 10 JP/Joensuu

11 Mäntykosken poikasalue konetyönä avaamalla rantaa JP/Joensuu

12 Kutulohien siirrot Ala-Koitajokeen Kuurnasta yhteensä laitoskasvatettuja JP/Joensuu

13 yhteenveto mikä toimii, mikä ei? kutulohien siirto, kutupesien rakentaminen, kuteminen, mädin hautoutuminen poikasalueiden kunnostuksista hyviä kokemuksia: hyviä nollikasalueita kako-työnä avaamalla rantaalueita kuivalle maalle heko-työnä vaikeille paikoille ja kako-työn täydennyksenä (sekä kutu- että poikassoraikot) kutulohia, mäti- ja poikasmateriaalia liian vähän täyttämään potentiaalisia kasvualueita (viime syksyyn asti) poikasten talvi- ym. kuolleisuus suuri syitä ei tiedetä > petotappiot suuria vaelluspoikasten määrä pieni 13 JP/Joensuu

14 PEDOT vievät osansa jo Ala-Koitajoella! 14 JP/Joensuu

15 Uusi laki 2016 alkaen: evällinen JL rauhoitettu > rasvaevästä tunnistuskeino kalastajille - eväleikatulla lohella 60 cm alamitta, saaliskiintiö, rajoitettu kalastusaika (rauhoitus pääreitillä) 15 JP/Joensuu

16 lohia, kpl Pielisjoesta saadut kutulohet naarat koiraat JP/Joensuu

17 Mitä kutulohien määrän nousu voisi merkitä? siirrot patojen yläpuolisille kunnostetuille kutualueille Ala-Koitajoessa ja Lieksanjoessa luonnontuotannon elpyminen > jokipoikasten käyttö laitoskalastojen perustamisessa luonnonkierron läpikäyneiden emojen mädin käyttö poikasistutusten tarpeisiin > elinkelpoisemmat istukkaat? asteittainen luopuminen laitoskalastoista kannan säilyttämisistutuksia varten ja rahaa säästyisi. 17 JP/Mikkeli

18 Hallituksen vaelluskalapolitiikka hallituksen Luontopolitiikkaa luottamuksella ja reiluin keinon kärkihankkeeseen liittyy vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen, jossa mm. kehitetään ja otetaan käyttöön uusia ratkaisuja rakennettujen vesistöjen kalakantojen hoitoon yhteistyössä alueiden sidosryhmien kanssa vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen , noin 7 milj. valtakunnallisen kalatiestrategian kärkikohteita Saimaan alueen vaelluskalat, Pielisjoki - Ala-Koitajoki ja Lieksanjoki pilottikohteina 18 JP/Joensuu

19 Pielisjoen kärkihanke: kutu- ja poikastuotantoalue Kuurnan tulvauomaan 19 JP/Joensuu

20 Esimerkki mallinnuksista: virtaama 35 m 3 /s, särkkäuomastoverkosto (kuvassa veden virtausnopeus m/s) 20 JP/Joensuu

21 Kuurnan kutu- ja poikastuotantoalue ja pienvoimala lupahakemus AVI:ssa < päätös kevään kuluessa voimayhtiö rakentaa pienvoimalan, jolla turvataan jatkuva 35 m 3 /s virtaama (min. 17 m 3 /s poikkeustilanteissa) pohjapadolla (kutukynnys) nostetaan veden pintaa ja padon alapuolelle tehdään työpatojen suojassa uomien ja särkkien verkosto, jonka pintakivien ja soran koolla saadaan hyviä, eri ikäisille poikasille sopivia ympäristöjä noin 5,5 ha kutusoraikkoja kutukynnyksen yläpuolelle ja myös poikasalueen syvempiin osiin parhaassa tapauksessa rakentaminen kesällä 2019! kunnostuksen kustannukset noin 2,4 M ; valtion kärkihankerahaa myönnetty 1,2 M, myös yksityinen rahoitus alkaa olla kasassa 21 JP/Joensuu

22 Lieksanjoki 22 JP/Joensuu

23 Lieksanjoen kärkihanke ( ) järvilohen ja taimenen luontaisen lisääntymisen elvyttäminen tuki-istutukset Lieksanjokeen, joki- ja vaelluspoikaset kutukalojen pyynnin kehittäminen/tehostaminen kututaimenten ylisiirrot 2015 alkaen (yht. 8 N ja 14 K) myös Pielisjoesta (yht. 5 N ja 21 K) järvilohien ylisiirrot 2017: Lieksanjoesta 22 lohta, Pielisjoesta 77 lohta ja Paltamosta 126 lohta kutukalojen radiotelemetria 2017 > liikkuminen, kutupaikkojen valinta, kuteminen Naara- ja Käpykosken alueella >kutupesien etsintä IHN-viruslöytö (kutu)kalojen ylisiirrot kielletty? virustestit luonnonkaloista? 23 JP/Joensuu

24 Elinympäristökunnostukset Lieksanjoella ja Saarijoella kutu- ja poikasalueiden kunnostukset : Käpykoski, Saarikoski (kako + heko) Käpyvirta (kako) Naarakoski (heko 2017) Ruunaan koskialueitten kutu- ja poikassoraikkokunnostukset alkavat 2018 (Haapavitja, Mustapyörre) jatkossa Mutikaisenkari, Neiti-, Kattila, Murroo- ja Siikakoski Saarijoen kalatie valmistunut 2017 > kutukalojen siirrot, poikasmerkinnät ja seurannat käyntiin 2018? Saarijoen kunnostuksia tehty alaosalla 2017, jatketaan JP/Joensuu

25 Kiitos! 25 JP/Mikkeli