Kunnostetut Ingarskilanjoki ja Vantaanjoki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kunnostetut Ingarskilanjoki ja Vantaanjoki"
  • Eeva Aho
  • 11 kuukautta sitten
  • Katselukertoja:

Transkriptio

1 Kunnostetut Ingarskilanjoki ja Vantaanjoki Meritaimen-seminaari, , Ammattiopisto Livia, Parainen 1

2 Sisältö Ingarskilanjoki Vesistö numeroina Taustaa ja historiaa Elvytystyöhön yhteistyössä Tulokset Vantaanjoesta lyhyesti Johtopäätöksiä ja pohdintaa 2

3 3

4 Ingarskilanjoki Valuma-alue n. 160 km 2, järvisyys 0,17 % ja peltoja 33 % Keskivirtaama 1,6 m 3 /s ja keskialivirtaama 0,1 m 3 /s Pääuoman pituus n. 33 km ja keskikaltevuus 1,4 m/km Merkittävimmät sivupurot Solbergån ja Kocksbybäcken Koskipinta-alaa n. 1,5 ha sivupurot mukaan lukien Veden laadun yleinen käyttökelpoisuusluokitus on ollut ylä- ja keskiosalla välttävä ja alajuoksulla tyydyttävä Ekologinen tilaluokitus oli 2008 tyydyttävä. Luokitus nousi uudessa arvioinnissa hyväksi (2013). 4

5 5

6 Taustaa ja historiaa Segerstråle mainitsi Ingarskilanjoen taimenista jo 1937 Kirjoitettua tietoa harvakseltaan ennen 1980-lukua Laajaa huomiota saanut perkaushanke toteutettiin joen keskivaiheilla Emokalaston perustaminen Kalatie Ingarskilan myllyn viereen 1988 Ensimmäiset omalla kannalla tehdyt istutukset 1991 ja

7 7

8 Istutukset Elvytystoimet käynnistettiin 1991 istutuksilla Emokalaston perustamisen ansiosta oli mahdollista istuttaa omaa kantaa Taimenistutukset (jokeen) Pienpoikaset kpl ikäiset kpl ikäiset kpl Yhteensä kpl

9 Ei istutuksia Ei istutuksia kpl sivupuroihin Jokeen tehdyt taimenistutukset Ingarskilanjoella vastakuoriutuneet 1+ ikäiset 2+ ikäiset Yhteensä

10 Jokisuun rauhoituspiiri Kalastusalue on kieltänyt verkkokalastuksen joen edustalla sijaitsevalla rauhoitupiirillä välisenä aikana vuodesta 1996 alkaen. Samoihin aikoihin tehtiin päätös taimenen kalastuksen kieltämisestä koko jokivesistössä. 10

11 Vesistökunnostukset Inventoinnit: Kemppainen ja Huitila (1995) sekä Karppinen (1995) ja Kunnostustarveselvitys (Aulaskari, H. 1999) Suomenlahden meritaimenkantojen suojelu- ja käyttösuunnitelma (Lempinen, P. 2001) Tulos oli, että taimenelle sopivien elinympäristöjen heikko laatu edellytti koskialueiden monipuolistamista. (kutu- ja poikasalueita sekä kasvu- ja talvehtimisalueita) Kiveäminen ja soraistus Virtausvaihtelun ja leveys- ja syvyysvaihtelun lisääminen Vaellusmahdollisuuksien parantaminen (kalatie, niitot) 11

12 12

13 Vesistökunnostukset 1988: Myllykosken ensimmäinen kunnostus ja kalatie toteutettu. Myllyn yläpuolista koskea kunnostettiin myös. 1996: Strandinkosken kunnostus ja kaksi pohjakynnystä toteutettu pääuoman alaosaan. 2001: Sivupurojen ja latva-alueen soraistuksia ja kotiutusistutuksia (VIRHO). 2002: Alaosan kunnostukset tehty; Skattbondas, Klevbacka, Knuts. 2003: Keskiosan kunnostukset tehty; Marsin tilan virtapaikka, Dorgersin yläpuolinen virtapaikka, Myllykosken kunnostus ja kalatien parannus, Myllyn yläpuolinen koski, Kocksbybäcken. 2005: PURO I hankkeen kunnostus: Kocksbybäckenin peltoalue 2006: Yläosan kunnostus tehty; Krämarsin lietekuopat. Kuopat on tyhjennetty välisenä talvena ja kesällä

14 Klevbackankoski 2000 ja

15 Myllyn yläpuolinen koski kesällä

16 Myllyn yläpuolista koskea syksyllä

17 Myllyn yläpuolisen kosken lopputarkastus syksyllä 2004 Erikoissuunnittelija Mitäpä Harri Aulaskari, tähän Vesivarojen voi hoito, sanoa Uudenmaan kun ELY-keskus asiakkaat ovat hyväksyneet lopputuloksen 17

18 Myllyn yläpuolista koskea syksyllä 2009 Vesisammalen palautuminen nopeaa 18

19 Myllyn yläpuolisen kosken purokatkoja 19

20 Myllyn yläpuolisen kosken sähkötystä syksyllä

21 Ei kalastettu Ei kalastettu Ei kalastettu Ei kalastettu Alaosan kohteiden kunnostus Keskiosan kohteiden kunnostus Sähkökoekalastustulokset vuosina saalistiheydet yks./100 m 2 40,00 35,00 0+ ikäiset 1+ ja sitä vanhemmat 30,00 Yhteensä taimenia yks./100m 2 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 kesällä Ensimmäiset istutukset jokeen Jokisuun syksyn verkkorauhoitus ja jokikalastuksen kielto Viimeiset istutukset jokeen 21

22 LUKE:n vakioseurantakohteiden taimentiheydet vuosittain (pyydystettävyys: 0+ = 0,35 ja >0+ = 0,50) (8 kohdetta, yht. n m 2 ) yks./100m ikäiset > 0+ ikäiset Yhteensä

23 Smolttiruuvi toiminnassa 23 Kuva: Ari Haikonen

24 Vaelluspoikasten arvioitu määrä noin 150 poikasta noin 400 poikasta 24

25 25

26 Vantaanjoki Valuma-alue 1686 km 2 Keskivirtaama 16 m 3 /s (Virtaamat m 3 /s) Pääuoman pituus n. 100 km ja keskikaltevuus n. 1,3 m/km Pääuomassa 45 koskea, joista useimmat kunnostettu Pääuoma auki latvoille asti (kalatiet ja patojen purku) Merkittävimmät sivujoet: Keravanjoki 65 km Luhtajoki 46 km Palojoki 45 km Lepsämänjoki 37 km Ohkolanjoki 18 km Tuusulanjoki 15 Kytäjoki 8 km Paalijoki 8 km 26

27 Vantaanjoki Tulevaisuuden tavoitteet Yhteistyön ylläpitäminen eri toimijoiden kesken Viranomaiset, kunnat, kalastusalueet, vapaaehtoistoiminta Kalateiden rakentaminen tai patojen purku puuttuviin kohteisiin sekä tehtyjen kohteiden kunnossapitotoimenpiteet ( Vanhankaupunginkoski, Vantaankoski, Tikkurilankoski, Kirkonkylänkoski, Kellokoski, Haarajoki) Kunnostustoimenpiteitä koskialueilla, joissa ei ole vielä tehty mitään tai niissä on osittaista uudelleen kunnostamisen tarvetta Kalastuksen säätelyn edelleen kehittäminen erityisesti merellä ja jokisuualueella 27

28 Kuva: wikimapia.org 28

29 Johtopäätökset ja pohdintaa Vaelluskalajoet ovat moniongelmaisia Yhteistyö elintärkeää kaikkien tahojen kesken Kalastuksen säätely Kunnostukset ja vaellusmahdollisuudet Istutukset Tutkimus ja seuranta Yksikään osa-alue ei yksistään ole useimmiten riittävä! 29

30 Kiitos mielenkiinnostanne! 30

Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet

Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet Mikko Koivurinta Varsinais-Suomen ELY-keskus/kalatalouspalvelut KUVES 40v-juhlaseminaari 2016 25.5.2015 kala ELYT

Lisätiedot

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre 1 Johdanto Suomessa lähes kaikkia puroja on perattu, oiottu tai muuten muutettu Kaupunkipurojen merkitys on kasvanut kaupunki- ja vihersuunnittelussa viime vuosien aikana 2 Esimerkkikohteet Longinoja,

Lisätiedot

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Vantaanjoki on vanha meritaimenjoki Vantaanjoen vesistö Vantaanjoen 100 km pitkä pääuoma lähtee Hausjärven Erkylänjärvestä ja laskee mereen Helsingin Vanhankaupunginkoskella

Lisätiedot

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre 1 Johdanto Suomessa lähes kaikkia puroja on perattu, oiottu tai muuten muutettu Kaupunkipurojen merkitys on kasvanut kaupunki- ja vihersuunnittelussa viime vuosien aikana 2 Esimerkkikohteet Longinoja,

Lisätiedot

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Vantaanjoki on Itämeren joki Vantaanjoen vesistö sijaitsee Itämeren valuma-alueella ja laskee Suomenlahteen Vantaanjoen vesistön tilanne vaikuttaa Itämeren tilanteeseen,

Lisätiedot

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Vantaanjoen vesistö -Vantaanjoen 100 km pitkä pääuoma lähtee Hausjärveltä ja laskee mereen Helsingissä -Vantaanjoen vesistön yhteenlaskettu uomapituus on yli

Lisätiedot

Taimenistutukset v. 2007 yhteensä 90600

Taimenistutukset v. 2007 yhteensä 90600 VIRTAVESIEN HOITOYHDISTYKSEN KALANPOIKASISTUTUKSET V. 2007 1(5) Pekka Lindblad 11.5.2007 Istutusvesistö Tarkka istutuspaikka Laji Kanta Ikä Koko Kpl Pvm Vantaanjoki, Luhtajoki Klaukkalantien koskipaikka

Lisätiedot

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Virho on tehnyt vapaaehtoista virtavesien kunnostus- ja kalastonhoitotyötä vuodesta 1990 Kuva: Kari Stenholm Virhon toiminnan keskeiset alueet Virtavesien kunnostaminen

Lisätiedot

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Virho kunnostaa Vantaanjokea sekä talkoilla, että työllisyysprojektilla Aluksi kunnostuksia tehtiin pelkästään talkoilla Vuonna 2003 Vantaanjokea alettiin kunnostaa

Lisätiedot

Jouni Simola Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry

Jouni Simola Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry Jouni Simola Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry Virho lyhyesti Virtavesien luonnontilan vaalimista ja ennallistamista Perustettu 1990 Hallitus, 8 jäsentä EU Leader-hankevastaava Vantaanjoki, Karjaanjoki,

Lisätiedot

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Virho on tehnyt vapaaehtoista virtavesien kunnostus- ja kalastonhoitotyötä vuodesta 1990 Kuva: Kari Stenholm Virhon toiminnan keskeiset alueet Virtavesien kunnostaminen

Lisätiedot

Vantaanjoen yhteistarkkailun kalastoseuranta sekä vaelluskalatutkimukset vuonna 2015

Vantaanjoen yhteistarkkailun kalastoseuranta sekä vaelluskalatutkimukset vuonna 2015 Vantaanjoen yhteistarkkailun kalastoseuranta sekä vaelluskalatutkimukset vuonna 2015 Vantaanjoen virtavesikunnostukset ja jätevesiylivuotojen vähentäminen -seminaari 26.4.2016 Ari Haikonen Sauli Vatanen

Lisätiedot

Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry

Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry Vanhankaupunginkoski Vanhankaupunginkoski on Vantaanjoen kalojen portti mereltä joelle ja joelta merelle. Vantaanjokeen nousevien emokalojen ja sieltä mereen

Lisätiedot

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Vantaanjoki on Itämeren joki Vantaanjoen vesistö sijaitsee Itämeren valuma-alueella ja laskee Suomenlahteen Vantaanjoen vesistön tilanne vaikuttaa Itämeren tilanteeseen,

Lisätiedot

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1664,5 m 2 Koealojen keskikoko

Lisätiedot

Vantaanjoki. Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry. Seminaari Pienvedet ekologisina yhteyksinä Hyvinkäällä 9.6.2010

Vantaanjoki. Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry. Seminaari Pienvedet ekologisina yhteyksinä Hyvinkäällä 9.6.2010 Vantaanjoki Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Seminaari Pienvedet ekologisina yhteyksinä Hyvinkäällä 9.6.2010 Vantaanjoen valuma-alue ulottuu 14 kunnan alueelle: Hausjärvi Riihimäki Hyvinkää Nurmijärvi

Lisätiedot

53 Kalajoen vesistöalue

53 Kalajoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 125(196) 53 Kalajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 247 km 2 Järvisyys 1,8 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 34, Siiponjoki nro 35, Hamari jokisuu Vesistönro

Lisätiedot

Suomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista

Suomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista Suomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista Kymijoki Vantaanjoki Mustajoki Ari Saura, Luke Juhani Ahon kalastusperinneseura Helsinki, 26.11.2015 Suomen ammattikalastuksen saalis Suomenlahdella 2 1.12.2015

Lisätiedot

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Paimionjokiseminaari 13.11.2014, Härkälän kartano, Somero : Janne Tolonen, Valonia Esityksen sisältö Puroympäristöjen kunnostaminen 1. Valonian

Lisätiedot

Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset

Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset 8.4.2014 Hotelli Ellivuori, Sastamala Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmän kokous Heikki Holsti Taustatietoja Hanhijoesta - Haaroistensuon

Lisätiedot

Urpalanjokialue: Urpalanjokialueen kehittämishanke, Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry, Projektikoordinaattori Manu Vihtonen. Sivu

Urpalanjokialue: Urpalanjokialueen kehittämishanke, Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry, Projektikoordinaattori Manu Vihtonen. Sivu Sivu 1 18.3.2014 Sivu 2 18.3.2014 Urpalanjokialue: Toteutusalue sijaitsee Kaakkois- Suomessa Luumäen, Miehikkälän ja Lappeenrannan alueella. Urpalanjoen valuma-alue on pintaalaltaan 557 km 2, josta Suomen

Lisätiedot

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2014 Sisältö 1. JOHDANTO... 1 2. YLEISTÄ... 1 2. MENETELMÄT... 2 3. KOEKALASTUKSET...

Lisätiedot

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Maailman vesipäivä seminaari Vesi ja kestävä kehitys 19.3.2015 Säätytalo Näkökulmia Vaelluskalapolitiikan

Lisätiedot

Pienvesien kunnostus ja taimenhankkeet harrastuksena

Pienvesien kunnostus ja taimenhankkeet harrastuksena Pienvesien kunnostus ja taimenhankkeet harrastuksena Aki Janatuinen Virtavesien hoitoyhdistys ry - www.virtavesi.com 30.11.2009 Muurahaisen luontotupa, Kauhajoki Taimenpäivä 2009 Esityksen sisältö I. Mikä

Lisätiedot

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi

Lisätiedot

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali. Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30 Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali Paikalla Seppo Oksanen, Someron vesiensuojeluyhdistys Olli Ylönen,

Lisätiedot

Vantaanjoki vuonna 2008

Vantaanjoki vuonna 2008 1 Vantaanjoki vuonna 2008 1. Vantaanjoki elpyy Vuonna 2008 Vantaanjokeen nousi parin edellisen vuoden tapaan paljon meritaimenia ja lohiakin. Meritaimenia saatiin saaliiksi runsaasti joen alapäässä mm.

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

Teemu Koski 19.4.2012. Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve

Teemu Koski 19.4.2012. Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve Teemu Koski 19.4.2012 Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve www.tuas.fi Esityksen sisältö Hanketausta Hirvijoen kalataloudellinen merkitys Hirvijoen kalasto Hirvijoesta taimenjoki? Hirvijoen kosket

Lisätiedot

VIRTAVESISTÖJEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUS

VIRTAVESISTÖJEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUS VIRTAVESISTÖJEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUS VESIENHOIDON TOIMENPIDEOHJELMA 2016-2021 UUD ELY, 1 Tunnus Vesimuodostuma Toimenpide Toimenpiteen lisätieto 15.001_001 Taasianjoen alaosa Taasianjoen vesistötyön

Lisätiedot

Vantaanjoki vuonna 2009

Vantaanjoki vuonna 2009 1 Vantaanjoki vuonna 2009 1. Vantaanjoki elpyy Vuonna 2009 Vantaanjokeen nousi meritaimenia runsaasti. Lohien määrä oli pienempi kuin parina edellisenä vuotena. Meritaimenien ja lohien kutuhavainnot painottuivat

Lisätiedot

Pellon luonnonmukainen peruskuivatus. FRESHABIT LIFEIP infotilaisuus, Karjaa

Pellon luonnonmukainen peruskuivatus. FRESHABIT LIFEIP infotilaisuus, Karjaa Pellon luonnonmukainen peruskuivatus FRESHABIT LIFEIP infotilaisuus, Karjaa 25.5.2016 Uudenmaan ELY-keskus, Vesivarojen hoito, erikoissuunnittelija Harri Aulaskari 15.6.2016 1 Sisältö Elinympäristökunnostukset

Lisätiedot

Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA

Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA Juha Salonen Syntynyt 1980 Helsingissä Asunut 20v Helsingin Malmilla, nykyään Vantaalla Kasvimaapalsta puron rannalla Opiskellut kalataloutta Savonlinnassa Töissä

Lisätiedot

Monitavoitearviointi Mustionjoen kunnostuksessa Simpukka- ja lohikalakantojen elvyttämisvaihtoehtojen arviointi

Monitavoitearviointi Mustionjoen kunnostuksessa Simpukka- ja lohikalakantojen elvyttämisvaihtoehtojen arviointi Monitavoitearviointi Mustionjoen kunnostuksessa Simpukka- ja lohikalakantojen elvyttämisvaihtoehtojen arviointi Mika Marttunen & Mikko Dufva Tavoitteet ja toteutus Selvittää vaihtoehtoisia toimia simpukka-

Lisätiedot

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE!

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! KOSKIEN ENNALLISTAMISHANKE ETENEE, TAVOITTEENA PALAUTTAA JÄRVITAIMENEN LUONTAINEN LISÄÄNTYMINEN. KOSKIEN MELOTTAVUUS LÄHES ENNALLAAN MUTTA MELONTAVÄYLÄT OVAT MUUTTUNEET.

Lisätiedot

Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella Vesistökunnostuspäivät 13.-14.6.2017, Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Valuma-alue 380 km 2 Pituus n. 40 km Laskee Suomenlahteen Haminassa

Lisätiedot

Aki Janatuinen Virtavesien hoitoyhdistys ry Ekologiset yhteydet- seminaari Helsinki

Aki Janatuinen Virtavesien hoitoyhdistys ry  Ekologiset yhteydet- seminaari Helsinki Aki Janatuinen Virtavesien hoitoyhdistys ry www.virtavesi.com Ekologiset yhteydet- seminaari 9.3.2012 @ Helsinki Sisältö Toiminnan perusta Virhon kunnostustoiminta Miksi pienvesiä? Tyypillinen työllisyyshankkeen

Lisätiedot

Kalatiet palauttavat kalojen vaellusmahdollisuudet padottuihin jokiin

Kalatiet palauttavat kalojen vaellusmahdollisuudet padottuihin jokiin Uudenmaan kalatiet Kalatiet palauttavat kalojen vaellusmahdollisuudet padottuihin jokiin Jokeen lisääntymään nousevan kalan vaelluksen pysäyttää usein jonkinlainen pato. Esimerkiksi Itä-Uudellamaalla

Lisätiedot

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista

Lisätiedot

Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry

Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Jakelu: Vantaanjoen valuma-alueen vesihuoltolaitosten johtajat Uudenmaan ja Hämeen ELY-keskusten Y-vastuualueen että kalatalouspuolen edustajat Virtavesien hoitoyhdistys

Lisätiedot

Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry

Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Esitys on tehty alla olevassa kutsussa esitettyyn tilaisuuteen. VANTAANJOEN VIRTAVESIKUNNOSTUKSET JA JÄTEVESIYLIVUOTOJEN VÄHENTÄMINEN Tilaisuuden tavoitteena

Lisätiedot

JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS

JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS Manu Vihtonen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke 2009 53 9 VEPSÄNJOEN KARTOITETUT KOSKET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET 9.1 Ilvolankoski Vepsänjoen

Lisätiedot

Valitus. Valitus Uudenmaan Ely-keskuksen päätöksestä, jonka diaarinumero on Dnro 1479/5716-2013

Valitus. Valitus Uudenmaan Ely-keskuksen päätöksestä, jonka diaarinumero on Dnro 1479/5716-2013 1 Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta Kaisaniemenkatu 4 A PL 820, 00101 Helsinki Valitus Uudenmaan Ely-keskuksen päätöksestä, jonka diaarinumero on Dnro 1479/5716-2013 1. Taustaa Kalastusasetuksen 17

Lisätiedot

Vantaanjoki vuonna 2011

Vantaanjoki vuonna 2011 1 Vantaanjoki vuonna 2011 1. Vantaanjoen vesistö elpyy hitaasti Taimen (Salmo trutta) ja lohi (Salmo salar) ovat vesistön ja sen valuma-alueen ekologisesta tilasta kertovia erinomaisia indikaattorilajeja.

Lisätiedot

Vantaanjoki vuonna 2010

Vantaanjoki vuonna 2010 1 Vantaanjoki vuonna 2010 1. Vantaanjoen vesistö elpyy hitaasti Taimen (Salmo trutta) ja lohi (Salmo salar) ovat vesistön ja sen valuma-alueen ekologisesta tilasta kertovia erinomaisia indikaattorilajeja.

Lisätiedot

Lisääntymisalueiden huollot Vantaanjoella ja jokitalkkaritoimintamalli

Lisääntymisalueiden huollot Vantaanjoella ja jokitalkkaritoimintamalli Lisääntymisalueiden huollot Vantaanjoella ja jokitalkkaritoimintamalli Iktyonomi Velimatti Leinonen, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Kuva: Hasse Härkönen Vantaanjoen ja Helsingin

Lisätiedot

49 Perhonjoen vesistöalue

49 Perhonjoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 117(196) 49 Perhonjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 2 524 km 2 Järvisyys 3,4 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 32, Murikinkoski rautatiesilta Vesistönro

Lisätiedot

Paimion Vähäjoen kunnostustoimenpiteet

Paimion Vähäjoen kunnostustoimenpiteet Paimion Vähäjoen kunnostustoimenpiteet vuonna 2005 Lounais-Suomen kalastusalue 2006 Jussi Aaltonen Lounais-Suomen kalastusalue Valkkimyllynkuja 2 20540 Turku Puh. 02-2623 444 2 Johdanto Vähäjoessa ja sen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä Meritaimen-seminaari 4.2.2016 Parainen. Janne Tolonen

Varsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä Meritaimen-seminaari 4.2.2016 Parainen. Janne Tolonen Varsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä Meritaimen-seminaari 4.2.2016 Parainen Janne Tolonen Varsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä Esityksen sisältö 1. Valonian virtavesihankkeet

Lisätiedot

Vantaanjoki vuonna 2012

Vantaanjoki vuonna 2012 1 Vantaanjoki vuonna 2012 1. Vantaanjoen vesistö elpyy hitaasti Vuonna 2012 Vantaanjokeen nousi runsaasti merivaelluksen tehneitä taimenia, eli ns. meritaimenia. Nousseiden meritaimenten määrä oli todennäköisesti

Lisätiedot

Padot taimenen tiellä Uudellamaalla

Padot taimenen tiellä Uudellamaalla Padot taimenen tiellä Uudellamaalla Ekologiset yhteydetseminaari 9.3.2012 Uudenmaan ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä Ryhmäpäällikkö Markku Marttinen 8.3.2012 1 Lähde: Pedersen, S., Heinimaa, P. & Taparinen,

Lisätiedot

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven

Lisätiedot

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista

Lisätiedot

Kala- ja vesitutkimuksia nro 105. Ari Haikonen, Lauri Paasivirta, Jani Helminen ja Oula Tolvanen

Kala- ja vesitutkimuksia nro 105. Ari Haikonen, Lauri Paasivirta, Jani Helminen ja Oula Tolvanen Kala- ja vesitutkimuksia nro 15 Ari Haikonen, Lauri Paasivirta, Jani Helminen ja Oula Tolvanen Vantaanjoen yhteistarkkailu Kalasto ja pohjaeläimet vuonna 212 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus

Lisätiedot

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien

Lisätiedot

Havaintoja taudinaiheuttajien kulkeutumisesta ja esiintymisestä case Vantaanjoki

Havaintoja taudinaiheuttajien kulkeutumisesta ja esiintymisestä case Vantaanjoki Havaintoja taudinaiheuttajien kulkeutumisesta ja esiintymisestä case Vantaanjoki Tarkasteltavat taudinaiheuttajat Giardia-ja alkueläimet Noro- ja adenovirukset Campylobacterja Salmonella - bakteerit Giardian

Lisätiedot

SATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet

SATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet Yhdistyksen nimi: Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry Yhdistyksen kotikunta: Raisio Puheenjohtaja: Veikko Meskanen Osoite: Vehaksentie 220 23310 Taivassalo Sähköposti: tavemesk@taivassalo.fi Puhelin:

Lisätiedot

Harjunpäänjoen ja Joutsijoen lohi- ja taimenkanta 2013

Harjunpäänjoen ja Joutsijoen lohi- ja taimenkanta 2013 Harjunpäänjoen ja Joutsijoen lohi- ja taimenkanta 2013 Harjunpäänjoen koealat Koekalastukset tehtiin elokuun 2013 aikana Sähkökoekalastettujen alueiden yhteenlaskettu pinta-ala oli 2431 m 2. Koealojen

Lisätiedot

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Joet ja kunnostus Joen määritelmä Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jolta vedet kerääntyvät samaan vesistöön. Jokiekosysteemin

Lisätiedot

Yli- Kemijoen vesistö ja vaelluskalat

Yli- Kemijoen vesistö ja vaelluskalat Yli- Kemijoen vesistö ja vaelluskalat Viljo Jääskeläinen 1913, Suomen Kalatalous Jarmo Huhtala Lap ELY 1 Kemijoen vesistö Kemijoki (valuma-alue 51 127 km2) oli ennen rakentamistaan Suomen ja koko Itämeren

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry aluesihteeri, Teemu Tuovinen 14.11.2013 Uhanalaiset

Lisätiedot

Vesienhoidon rahoituslähteet. Tiina Käki Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi

Vesienhoidon rahoituslähteet. Tiina Käki Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi Vesienhoidon rahoituslähteet Tiina Käki Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi 24.2.2017 Pohjois-Karjalan ELY-keskus (Y-vastuualue, Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö,

Lisätiedot

ISOJOEN JA KAUHAJOEN ALUEEN TAIMENTEN GENEETTISET TUTKIMUKSET JA HOITOSUOSITUKSET

ISOJOEN JA KAUHAJOEN ALUEEN TAIMENTEN GENEETTISET TUTKIMUKSET JA HOITOSUOSITUKSET ISOJOEN JA KAUHAJOEN ALUEEN TAIMENTEN GENEETTISET TUTKIMUKSET JA HOITOSUOSITUKSET Taimenpäivä 12.12.2016 Isojoki Kodesjärven kylätalo Eero Jutila Nettiosoite http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/519534/lukeluobio_52_2015.pdf?sequence=1

Lisätiedot

Kalastusrajoitukset, vaelluskalavesistöt ja kalastusrajoituspalvelu

Kalastusrajoitukset, vaelluskalavesistöt ja kalastusrajoituspalvelu Kalastusrajoitukset, vaelluskalavesistöt ja kalastusrajoituspalvelu Kalastuslakipäivät 7.-8.12.2015 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Markku Marttinen, kalatalouspalvelut-yksikkö 8.12.2015 1 Uusi kalastuslaki

Lisätiedot

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset 4.6.2014, Hämeenlinna Petra Korkiakoski Sivu 1 4.6.2014 Petra Korkiakoski, OPET-hanke OPET - Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012 Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät

Lisätiedot

Kemijoki Oy Keskustelussa Ruunaan KA x x Pielisen KA Varmistunut x

Kemijoki Oy Keskustelussa Ruunaan KA x x Pielisen KA Varmistunut x Vuosi 2016 AJANKOHTA RAHOITUS LAJIT TOIMENPIDE TYYPPI ALKAA PÄÄTTYY KOHDE KOK.KUSTANNUS KÄRKIHANKE MUU LÄHDE TILANNE TOTEUTTAJAT JL TVI KUVAUS / VAIKUTTAVUUS / HUOMIOITA Valmistelu Koordinointi helmikuu

Lisätiedot

Tornionjoen taimen rauhoitettuna kolme vuotta ovatko vaikutukset nähtävissä?

Tornionjoen taimen rauhoitettuna kolme vuotta ovatko vaikutukset nähtävissä? Tornionjoen taimen rauhoitettuna kolme vuotta ovatko vaikutukset nähtävissä? Atso Romakkaniemi tutkija Luonnonvarakeskus Kuva: Miska Haapsalo Tornionjoen kalastusalueen kalastussäännön (rajajokisopimus

Lisätiedot

Vihijoen ja Myllyjoen koekalastukset 2016

Vihijoen ja Myllyjoen koekalastukset 2016 KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS RY T U T K I M U K S I A / t i e d o n a n t o j a 2 0 1 6 Vihijoen ja Myllyjoen koekalastukset 2016 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2016 Sisältö

Lisätiedot

Sanginjoen ekologinen tila

Sanginjoen ekologinen tila Sanginjoen ekologinen tila Tuomas Saarinen, Kati Martinmäki, Heikki Mykrä, Jermi Tertsunen Sanginjoen virkistyskäyttöarvon parantaminen ja ekologinen kunnostus Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Yleistä

Lisätiedot

Jokitalkkari-hanke 2012-2016

Jokitalkkari-hanke 2012-2016 Jokitalkkari-hanke 2012-2016 väliraportti vuodelta 2015 Sampo Vainio Juha Niemi Mikael Henriksson Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry. 2016 2 Raportin valokuvat: Jokitalkkarit

Lisätiedot

ristöjen hoito - Vesilinnut

ristöjen hoito - Vesilinnut Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri

Lisätiedot

Heinolan kalastusalue

Heinolan kalastusalue VIRTAVESIEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA v. 2015-2019 Heinolan kalastusalue Hyväksytty kalastusalueen kokouksessa 28.4.2015 Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskus Sisältö 1. JOHDANTO... 4 2. SUUNNITELMA-ALUE

Lisätiedot

MUSTIJOKI JA MÄNTSÄLÄNJOKI

MUSTIJOKI JA MÄNTSÄLÄNJOKI Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y. Jokikatu 17, 06100 PORVOO Föreningen vatten- och luftvård för Östra Nyland och Borgå å r.f. Ågatan 17, 06100 BORGÅ MUSTIJOKI JA MÄNTSÄLÄNJOKI

Lisätiedot

Viite: Uudenmaan maaseutuelinkeinopiirin päätökset 25.4.1997:

Viite: Uudenmaan maaseutuelinkeinopiirin päätökset 25.4.1997: PÄÄTÖS Dnro 28/5715-2014 23.9.2014 Uusimaa / Kalatalouspalvelut Jakelussa mainituille Viite: Uudenmaan maaseutuelinkeinopiirin päätökset 25.4.1997: Siuntionjoen vesistön lohipitoisuus Dnro 2786/97/97 Karjaanjoen

Lisätiedot

MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA

MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA Mikko Känkänen 2011 1 JOHDANTO... 3 2 VESISTÖN KUVAUS... 3 3 KALASTO JA VIRKISTYSKÄYTTÖ... 3 4 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 5 TULOKSET...

Lisätiedot

Yläneenjoen ja Pyhäjoen sähkökoekalastukset vuonna 2009

Yläneenjoen ja Pyhäjoen sähkökoekalastukset vuonna 2009 Yläneenjoen ja Pyhäjoen sähkökoekalastukset vuonna 2009 Koekalastusraportti Lounais-Suomen kalastusalue 2010 Teksti ja kuvat: Jussi Aaltonen Kannen kuva: Myllyumpaidanojan koskialuetta Lounais-Suomen kalastusalue

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Raportti Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset 3 3.1 Koskin koulu 3 3.1.1

Lisätiedot

Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella. Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä

Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella. Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä 1 Virtakutuiset vaelluskalalajit kärsineet elinympäristössä tapahtuneista

Lisätiedot

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Jokien kunnostus Sisällysluettelo Tiesitkö tämän joesta - Jokien tietopaketti

Lisätiedot

Kala- ja vesijulkaisuja nro 221. Ari Haikonen

Kala- ja vesijulkaisuja nro 221. Ari Haikonen Kala- ja vesijulkaisuja nro 221 Ari Haikonen Vantaanjoen yhteistarkkailu Kalasto, kalojen vierasainepitoisuudet ja koeravustukset vuonna 2016 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika:

Lisätiedot

Vaellusyhteydet voimalaitosten yhteydessä

Vaellusyhteydet voimalaitosten yhteydessä Vaellusyhteydet voimalaitosten yhteydessä Jukka Jormola Suomen ympäristökeskus SYKE Löyly, Helsinki 2.3.2017 Sisältö Luonnonmukaiset kalatiet Alas vaelluksen järjestäminen Korvaavat lisääntymisalueet Pienvesivoiman

Lisätiedot

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Siika liikennevaloissa Ari Leskelä ja Jari Setälä RKTL Suomen vaellussiikakannoilla ei mene hyvin Kutujokien patoaminen, säännöstely, perkaaminen, veden laadun heikkeneminen Runsaiden siikaistutusten mahdollistama

Lisätiedot

Kala- ja vesimonisteita nro 112. Ari Haikonen ja Oula Tolvanen

Kala- ja vesimonisteita nro 112. Ari Haikonen ja Oula Tolvanen Kala- ja vesimonisteita nro 112 Ari Haikonen ja Oula Tolvanen Vaelluspoikaspyynti Ingarskilanjoessa vuonna 2013 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: Heinäkuu 2013 Kirjoittajat:

Lisätiedot

Kalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI. Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Kalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI. Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Oulujoen kalatiet - tausta Merikosken kalatie 2003 (Oulun Energia / Oulun kaupunki) Tutkimukset ja selvitykset sisäänkäynnin

Lisätiedot

taimen turun seudun virtavesissä

taimen turun seudun virtavesissä oppimateriaaleja puheenvuoroja raportteja 165 tutkimuksia Jussi Laaksonlaita & Eemeli Huhta (toim.) taimen turun seudun virtavesissä Kalataloudellinen kunnostustarvekartoitus Turun ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOKSEN RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUSOHJELMA ( )

RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOKSEN RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUSOHJELMA ( ) RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOKSEN RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUSOHJELMA (2011-2016) www.rktl.fi/kala/rakennetut_joet/ Vaelluskalojen palauttamista tukevia tutkimuksia Monitavoitteista: biologian,

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät

Lisätiedot

Virtavesien tila ja suojelutarve. pp.kk.vvvv

Virtavesien tila ja suojelutarve. pp.kk.vvvv Virtavesien tila ja suojelutarve pp.kk.vvvv Virtavesien tila ja suojelutarve Lähde: www.ramsar.org Kansallinen luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi 2008 Luontodirektiivin raportointi 2013 Vesienhoidon

Lisätiedot

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke)

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke) Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke) 29.10.2012, Hämeenlinna Sivu 1 30.10.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen sisältö OPET-hankkeen taustat ja tavoitteet

Lisätiedot

SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio 4.11.2015 Erkki Jokikokko, LUKE

SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio 4.11.2015 Erkki Jokikokko, LUKE SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS Vesiparlamentti, Tornio 4.11.215 Erkki Jokikokko, LUKE Tornionjoen ja Simojoen eroavuuksia Tornionjoki Simojoki Virtaama m 3 37 4 1 x Nousulohimäärä kpl 1 3 3 x Jokisaalis kg/

Lisätiedot

c) Kalateiden tulee olla toiminnassa vuosittain välisen ajan.

c) Kalateiden tulee olla toiminnassa vuosittain välisen ajan. 1 (5) 17.3.2017 Esitys kalatalousvelvoitteiksi Kalatalousviranomainen katsoo, että Kemijoen Isohaaran, Taivalkosken, Ossauskosken, Petäjäskosken, Valajaskosken, Vanttauskosken, Pirttikosken ja Seitakorvan

Lisätiedot

Vantaanjoen veden laatu ja kuormitus toimenpiteet hyvän tilan saavuttamiseksi. Kirsti Lahti toiminnanjohtaja

Vantaanjoen veden laatu ja kuormitus toimenpiteet hyvän tilan saavuttamiseksi. Kirsti Lahti toiminnanjohtaja Vantaanjoen veden laatu ja kuormitus toimenpiteet hyvän tilan saavuttamiseksi Kirsti Lahti toiminnanjohtaja Kirsti Lahti KUVES 40 vuotta Heureka 26.5.2016 1 Vantaanjoen vesistön eri osien soveltuvuus talousveden

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 18/ (28) Kaupunginhallitus Kj/ Ympäristölautakunta antoi seuraavan lausunnon.

Helsingin kaupunki Esityslista 18/ (28) Kaupunginhallitus Kj/ Ympäristölautakunta antoi seuraavan lausunnon. Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (28) Päätöshistoria Ympäristölautakunta 14.04.2015 158 HEL 2014-012194 T 00 00 03 Lausunto Padon historiaa Ympäristölautakunta antoi seuraavan lausunnon. Vantaanjoen

Lisätiedot

Freshabit LIFE IP Varsinais-Suomen ELY

Freshabit LIFE IP Varsinais-Suomen ELY Freshabit LIFE IP Varsinais-Suomen ELY Pinja Kasvio, aluekoordinaattori Tulevaisuuden vesitalousratkaisut pelloilla ja metsissä 30.3.2017 Yhteistyötä vesiperinnön säilyttämiseksi kautta maan Kokonaisbudjetti

Lisätiedot

Vaelluskalojen kutusoraikkojen inventointi ja huolto Vantaanjoella ja Keravanjoella vuosina

Vaelluskalojen kutusoraikkojen inventointi ja huolto Vantaanjoella ja Keravanjoella vuosina Raportti 2/2017 Vaelluskalojen kutusoraikkojen inventointi ja huolto Vantaanjoella ja Keravanjoella vuosina 2014 2016 Velimatti Leinonen Oula Tolvanen Raportti 2/2017 Vaelluskalojen kutusoraikkojen inventointi

Lisätiedot

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa TPO-aluetilaisuus Keski-Uusimaa Helsinki 18.11.2013 UUDELY / Ympäristön tila -yksikkö 1 Vesien luokittelujärjestelmä Pintavedet luokiteltiin

Lisätiedot

Freshabit LIFE IP Lounais-Suomen joet. Pinja Kasvio, aluekoordinaattori Varsinais-Suomen ELY-keskus

Freshabit LIFE IP Lounais-Suomen joet. Pinja Kasvio, aluekoordinaattori Varsinais-Suomen ELY-keskus Freshabit LIFE IP Lounais-Suomen joet Pinja Kasvio, aluekoordinaattori Varsinais-Suomen ELY-keskus Yhteistyötä vesiperinnön säilyttämiseksi kautta maan Kokonaisbudjetti noin 20 milj LIFE IP EU LIFE IP

Lisätiedot

Jokitalkkari-hanke 2012-2016

Jokitalkkari-hanke 2012-2016 Jokitalkkari-hanke 2012-2016 väliraportti vuodelta 2012 Tero Myllyvirta Sampo Vainio Juha Niemi Mikael Henriksson Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry. 2013 Esipuhe 1 ESIPUHE

Lisätiedot