PERHONJOEN FORSBACKANKOSKEN SIVU-UOMIEN ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PERHONJOEN FORSBACKANKOSKEN SIVU-UOMIEN ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 PERHONJOEN FORSBACKANKOSKEN SIVU-UOMIEN ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma PROAGRIA KESKI-POHJANMAA RY:N KALATALOUSKESKUS EERO HAKALA 2014

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISKUVAUS MENETELMÄT KUNNOSTUSTEN YLEISET PERIAATTEET KUTUSORAIKKO POIKASALUEIDEN EDELLYTYKSET KOHTEIDEN KUVAUS JA ALUSTAVAT KUNNOSTUSSUOSITUKSET FORSBACKAN- ELI HIIRENKOSKEN MERTANIEMEN SIVU-UOMAT MERTANIEMEN YLEMPIEN UOMIEN JA FORSBAKANKOSKEN YHTYMÄKOHTA MERTANIEMEN YLEMPI PUROUOMA MERTANIEMEN ALEMPI PUROHAARA MERTANIEMEN UMPEENKASVANUT ALIN PUROJUOVA FORSBACKANKOSKEN ETELÄRANNAN MYLLYJUOVA KOHTEEN KUNNOSTAMISEN TOTEUTUS LIITTEET Liite 1. Puroinventoinneissa käytetty maastolomake Liite 2. Pohjan kiviaineksen raekoon määrittelyssä käytetty Wenworthin kokoluokitus

3 1. YLEISKUVAUS Kunnostettavat kohteet kuuluvat Perhonjoen vesistöalueeseen. Vetelin kunnan alueella kulkeva Perhonjoen pääuoma on kunnostettu kalataloudellisesti uittosäännön purkautumisen myötä vuosina 1996 ja Pääuomassa sijaitseva Forsbackankoski eli Hiirenkoski kuuluu tuolloin kunnostettuihin koskialueisiin. Koskialueeseen lukeutuvia, mutta lähes kuivilleen jääneitä, Mertaniemen poikki kulkevia sivu-uomia ei kuitenkaan tuolloin kunnostettu (kuva 1). Perhonjoen ekologinen tila on Forsbackankakosken seutuvilla luokiteltu vesienhoitosuunnitelmissa tyydyttävän ja hyvän välille. Koskialueen kalakantaa on joitakin kertoja selvitetty sähkökoekalastuksin. Koskialueen peruskalaston muodostavat tavanomaiset kalalajit kuten ahven, särki, made, hauki, kivisimppu, kivennuoliainen sekä taimen ja harjus. Aika-ajoin humuksella kuormittunut ja hapahko vesi ei vaikuta olevan ylikäymätön haitta joen istutuksin tuetulle taimen ja harjuskannalle. Suurin este edellä mainittujen kalojen kannan vankistumiselle lienee sopivien lisääntymis- ja poikasalueiden rajallisuus ja niiden vaivihkaa tapahtuva liettyminen. Kuva 1. Maastokartta Forsbackankoskesta eli Hiirenkoskesta (vas) ja ilmakuva koskesta ja sivuuomista (oik). Tämän työn tarkoituksena on perusnäkemyksen luominen Forsbackankosken sivu-uomissa mahdollisesti toteutettavien pienimuotoisten kunnostustöiden suunnittelemiseksi. Tässä työssä ei siksi käydä seikkaperäisesti läpi virtavesikunnostusten perusteita. Kunnostusten yksityiskodat mietitään maastossa kunnostustöiden edetessä. Tämä esimerkkisuunnitelma on tehty osana Pohjois-, Keski- ja Etelä-Pohjanmaan alueilla toteutettua VYYHTI-hanketta. 3

4 2. MENETELMÄT Suunnittelualueella oleviin pienkohteisiin tutustuttiin kohteen vesialueet omistavan Räyringin osakaskunnan opastuksella sekä täydennyskäynnillä Ensimmäisen maastokäynnin aikana Perhonjoen vesitilanne vastasi normaalia kesän alivirtaamakautta, mutta vuoden 2014 maastotarkastelussa joen virtaama ja kosken vedenkorkeus olivat ajankohdan normaalitilannetta huomattavasti vähäisemmät. Ensimmäisen maastokäynnin havainnot siirrettiin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Metsähallituksen Koillismaan puroinventoinneissa käyttämälle maastolomakkeelle (liite 1). Maastolomakkeelle merkittiin tietoja muun muassa pohjan laadusta, uoman monimuotoisuudesta, rantavyöhykkeen laadusta sekä mahdollisessa kunnostuksessa huomioitavista seikoista. Pohjan kiviaineksen raekoon määrittelyssä hyödynnettiin koski-inventoinneissa yleisesti käytettyä Wenworthin kokoluokitusta (liite 2). Suunnittelujaksojen pituuksia ei mitattu maastossa, mutta mittaus voidaan tehdä jälkikäteen jos se katsotaan tarpeelliseksi. Myöhemmin mahdollisesti tarkennettavien tietojen avulla voidaan laskea esimerkiksi kunnostettujen alueiden pinta-ala ja arvioida kunnostuksen kustannuksia. Kohteista otettiin kummallakin kerralla parikymmentä kuvaa. Selvitykseen liitetyin kuvin ja kuvatekstein on pyritty havainnollistamaan maastossa syntyneitä suunnitelmia kunnostusyön toteuttamiseksi. 3. KUNNOSTUSTEN YLEISET PERIAATTEET 3.1. Kutusoraikko Kutusoraikon sisällä on oltava virtausta riittävän happipitoisuuden (noin cm/h; 7 mg O 2 /l ylläpitämiseksi). Tämän vuoksi kalojen suosimat kutusoraikot sijoittuvat yleensä paikoille, joissa veden paine tunkee vettä luonnostaan soran sisään. Näitä ovat muun muassa koskien nousevat ja virtausta ahtauttavat niskat, kynnykset ja suisteet sekä suurten kivien vierukset. Myös veden syvyys ja soran raekoko vaikuttavat kalojen kutusoraikon valintaan (kuva 2). Esimerkiksi taimenen kutupesän rakenne on sellainen, että se edesauttaa veden vaihtumista mätitaskussa (kuva 3). Kuva 2. Taimenen kutupaikan soveltuvuuden yleiskäyrät virrannopeuden, veden syvyyden ja kutusoran raekoon suhteen. 1.00=soveltuvin, suosituin; 0.00 = soveltumaton. Yhtenäinen viiva Louhen ja Mäki-Petäyksen (2003) ja katkoviiva Tammelan (2009) mukaisesti. Raekokoluokitus on taulukon 1 mukainen. (Louhi ja Mäki-Petäys 2003). 4

5 Mätimunat ovat soraikossa keskimäärin 8 27 cm:n syvyydellä ja yleensä sitä syvemmällä mitä kookkaampi kutunaaras on kyseessä. Esimerkiksi noin 35 cm:n pituinen tammukka sijoittaa mädin noin 10 cm:n syvyyteen ja 80 cm pitkä meritaimen noin 25 cm:n syvyyteen. Siirtymiset ja kulumiset huomioiden soraikoita ei siis ole syytä rakentaa cm ohuemmiksi, mutta ei toisaalta merkittävästi vahvemmiksikaan. Kuva 3. Periaatteellinen rakennekuva taimenen kutupesästä. Lähde Louhi ja Mäki-Petäys (2003), johon muokattu Crispin (2000) esittämistä tiedoista Poikasalueiden edellytykset Kesällä taimenen koskipoikaset ovat valohakuisia ja pyrkivät maksimoimaan energiansaannin eli havaitsemaan ja hyödyntämään tehokkaasti asentopaikkansa ohi virrassa kulkeutuvan ravinnon. Yksilöiden reviirikäyttäytyminen on selvää ja puron poikasmäärää rajoittavatkin voimakkaimmin kelvollisen ympäristön pinta-ala (koski-nivavirtaaman alueet) ja tarjolla olevan ravinnon määrä. Kesäinen elinympäristövalinta ohjautuu voimakkaasti koon ja iän mukaan. Suuremmat ja vanhemmat (yli 15 cm) poikaset asuttavat syvempiä (n cm) ja virrannopeudeltaan halutuimpia suhteellisen vuolaita paikkoja, joissa on enemmän ohikulkevaa ravintoa. Nuoremmat poikaset joutuvat väistymään matalampiin (n cm) ja usein hidasvirtaisempiin joen osiin, tavallisesti rannan tuntumaan. Kesällä taimenen suosima virtausnopeus on cm/s, jolloin vaatimuksen täyttävä asentopaikka löytyy monimuotoisilla pohjilla kovemmankin pintavirtauksen paikoilla. Koskitaimenen paikanvalinta on talvella hieman epäselvää. Kaikki kokoluokat miehittävät jokseenkin samanlaisia olinpaikkoja, joissa veden virtausnopeus on pieni (alle 10 cm/s) ja pohjan rakenne on monimuotoinen karkeaan lohkarekokoon painottuen (taulukko 1). Syvyydellä ei näyttäisi olevan suurta merkitystä, kunhan vesi virtaa ja jäätymisestä ei ole haittaa. Monimuotoisilla ja riittävän karkeilla pohjilla, joilla on runsaasti läpimitaltaan vähintään 20 cm:n kerroksellista kivikkoa, talvehtimispaikkoja löytyy pienpoikasille koskipaikoistakin. Jos pohjamateriaali on tarpeeksi kerroksellista, kivien väleihin mahtuvat poikaset näyttäisivät talvella selviävän myös pidempiaikaisen pohjajään alla. Yleensä kookkaat (yli cm) poikaset tai aikuiset tammukat 5

6 joutuvat hakeutumaan talveksi syviin ja hidasvirtaisiin puron osiin, koska ne eivät mahdu koskikivikoiden välitiloihin. Taulukko 1. Esimerkkejä havainnoista talviaikaisen suojakivikon karkeudesta erikokoisilla lohen ja taimenen poikasilla Huuskon ja Kreivin (2004) kokoamien kirjallisuustietojen pohjalta. Poikasen koko tai ikä Pohjamateriaalin halkaisija cm 5-15 cm kesän vanhat (keskiarvo) vanhemmat (keskiarvo) lohenpoikaset syksyllä 68-83% suojakivistä >20 cm; koko kasvaa kalan kasvaessa 4. KOHTEIDEN KUVAUS JA ALUSTAVAT KUNNOSTUSSUOSITUKSET 4.1. Forsbackan- eli Hiirenkosken Mertaniemen sivu-uomat Mertaniemen ylin sivu-uoma jakautuu heti alkuunsa kahteen toisistaan hieman poikkeavaan puromaiseen omaan. Kumpikin uoma pysyy veden peittämänä kuivimpinakin aikoina. Alempaan uomaan vettä ohjautuu ainoastaan kovimpien tulvien aikaan ja uoma on osin vahvasti umpeen kasvanut. Kunnostus katsottiin tarkoituksenmukaiseksi kohdistaa Mertaniemen haaroittuneeseen ylempään uomaan Mertaniemen ylempien uomien ja Forsbackankosken yhtymäkohta Mertaniemen poikki kulkevien uomien ja Forsbackankosken yhtymäkohta sijoittuu kosken alaosalle ja sen pohjoisrannalle. Forsbackankoski on näiltä osin tasavirtainen ja matalahko ja veden virtaus on ohjautunut enimmillään keskiuomaan (kuva 4). Mertaniemen sivu-uomiin ohjautuvan veden määrää rajoittaa myös se, että juuri yhtymäkohdan yläpuolella koski kääntyy koillislounaissuunnasta lähes itä-länsisuuntaiseksi, eli poispäin sivu-uomista. Kuva 4. Yleiskuva Forsbackankosken pohjoispuolen sivu-uomien erkanemiskohdasta (nuoli). Ylävirran puolella olevia isoja kiviä tulee siirtää keskemmälle uomaa (ks. kuva 5) ohjaamaan virtausta enemmän sivu-uomiin (pohjoisrantaan) päin. 6

7 Uomien yhtymäkohdalle on muodostunut matalahko senttimetrin kivenlohkareista koostuva matalikko ja koskessa olevat suuremmat lohkareet ohjaavat vettä keskemmälle pääuomaa (kuva 5a). Vesisyvyys 4 6 metriä leveällä niska-alueella on matalikkoalueen cm:stä isoimpien lohkareiden välisiin reilun metrin syvyisiin kohtiin. Ranta-alue on lehtomaista ja luhtaheinän reunustamaa lehtimetsää. Vedenalaiset kivet ovat vesisammalen peittämiä (kuva 5b). a. b. Kuva 5a ja b. Forsbackankosken pohjoispuolen purouomien lähtöpaikan vesitystä voi parantaa siirtämällä suurempia pääuoman kiviä ohjamaan vettä uoman yläpäätä kohden. Uomien niskaalueelle on hyvä tehdä kutualue ja uoman tukkoisuutta voi avata siirtelemällä kiviä Forsbackankosken pääuoman suuntaan. Kunnostussuositus: Forsbackankoskea muotoillaan uomien yhtymäkohdan yläpuolelta siten, että vettä ohjautuu enemmän keskikoskesta pohjoisrantaa kohden. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että pääkoskessa sivu-uomien yhtymäkohdan yläpuolella ja rannan tuntumassa olevia isoja järkäleitä siirretään keskemmälle uomaa, jolloin rannan läheisyyteen ohjautuu enemmän vettä myös alivirtaamakausina. Uomien suulla olevan matalikkoalueen ja virtauksen ohjureiden väliin voidaan muodostaa useamman neliömetrin laajuinen soraikko-/kutualue kuvassa 5a näkyvän rannan heinätupsun, keskisosan lohkareiden ja etuosan kivien rajaamalle alueelle. Molempien purouomien väliselle niskalle voidaan myös rakentaa tukeista suisteita Mertaniemen ylempi purouoma Kohteen pituus on satakunta metriä ja uoman leveys on vajaasta metristä pariin metriin. Purouoma virtaa läpi lähes luonnontilaisen, lehtomaisen, yläosastaan noin 15 m korkean lehtipuuvaltaisen ja alaosastaan vankan (30 metrin korkuisen) kuusimetsän. Ilmeisesti käsin kaivetun uoman rantatörmät ovat jyrkät ja parhaimmillaan pari metriä korkeat. Uomaan on suistunut jonkin verran puuainesta. Puron kiviaines on pääosin isoa lohkarekoon (halkaisija cm) kiveä ja joukossa on suuriakin halkaisijaltaan reilusti yli metrin kokoisia lohkareita. Koskimaisen uoman vesisyvyys vaihtelee noin 20 cm:stä puoleen metriin. Veden peitossa olevat kivet ovat osittain vesisammalen peittämiä. Alue tarjoaa jo nykyisellään ja varsinkin maltillisesti kunnostettuna erittäin hyvän pienten taimenten elinalueen. 7

8 a. b. Kuva 6. Forsbackankosken pohjoispuolen ylempi purouoma on jo nykyisellään lähes ihanteellinen pienpoikasten elinalue. Vähäisin kivien siirroin saadaan monimuotoistettua uomaa ja siten tilaa lohikalojen poikasille. Kuvassa 6a on perattua uoman yläosaa ja kuvassa 6b lähes luonnontilaiseksi muokkautunutta alaosaa. Kunnostussuositus: Uoman yläosassa rannan tuntumaan siirreltyjä ja rannalle nostettuja kiviä siirretään uomaan sekä uomaa kynnystetään, jolloin rannan läheisetkin suoja-alueet saadaan taimenenpoikasten hyödynnettäväksi myös vähävetisinä kausina (kuva 6a). Samalla saadaan lisää suojapaikkoja mahdollisesti myös ravulle. Lievempänä sama tehdään kosken alaosalle (kuva 6b). Uoman keskivaiheilla on koskimainen jakso, joka on jo sellaisenaan hyvää poikasaluetta (kuva 7a). Alueen paremmaksi hyödyntämiseksi uomaan perustetaan pienialainen kutusoraikko. Uomaan suistunut puuaines ja rannan puusto jätetään entiselleen ja alaosan mökkiin rajautuvalle rannalle harkitaan istutettavaksi jokunen puu tai pensas luomaan uomalle suojaa (kuva 7b). 8

9 a. b. Kuva 7. Mertaniemen ylemmän purouoman keskisosalle on muodostettavissa pienialainen kutusoroaikko, joka näkyy kaatuneiden puiden latvusten ja ison kiven kohdilla (a). Uoman alin osa laskee kesämökin pihapiirin läpi heinittyneeseen lahdenpoukamaan (b). Ranta-alue on nurmikkoa. Alaosan rantaan voisi sijoittaa joitakin matalia puita tai pensaita Mertaniemen alempi purohaara Kohteen pituus on samaa luokkaa kuin ylemmällä uomanhaaralla mutta uoman leveys vaihtelee 2 3 metriin. Purouoma virtaa läpi lähes luonnontilaisen, lehtomaisen ja puustoltaan metriä korkean metsäisen alueen läpi. Ylempää haaraa matalampirantaiseen uomaan on kaatunut ja kasautunut jonkin verran puuainesta. Tämän ilmeisen luonnontilaisen haaran kiviaines on pääosin isoa lohkarekoon (halkaisija cm) kiveä ja siellä täällä on isompia lohkareita (kuva 8). Koskimaisen ja ylempää uomaa mutkittelevamman uoman vesisyvyys vaihtelee noin 20 cm:stä puoleen metriin. Valtaosan aikaa veden peitossa olevilla kivillä kasvaa vesisammalta. Alue tarjoaa maltillisesti kunnostettuna erittäin hyvän pienten taimenten elinalueen. Kunnostussuositus: Alemman haaran keskivaiheille voi ajatella sijoitettavan pienialaisen soraikon (kuvassa 8a seisovan henkilön kohdalle). Uoman alaosan loppupäätä tulee muotoilla siten, että uoman alapuolisesta lahdesta saadaan puroon nykyistä selkeämpi nousu-uoma. Rannoilla oleva ja uomaan suistunut puusto tulee jättää entiselleen. 9

10 a. b. Kuva 8. Mertaniemen alempi purouoma on lähes luonnontilainen ja tarjoaa alivirtaamakaudellakin oivia elinalueita etenkin lohikalojen poikasvaiheille (a, uoman alaosa). Luontaisesti mutkitteleva uoman yläosa ei mittavia kunnostustoimia kaipaa (b). 4.2 Mertaniemen umpeenkasvanut (alin) purouoma Mertaniemen poikki kulkeva alin purouoma on suultaan ilmeisen tukittu ja on hyvää vauhtia kasvamassa umpeen (kuva 9). Uomassa virtaa vettä ainoastaan tulvakausina. Uoman käyttöön otto edellyttäisi konevoiman käyttöä, eli uoman suun tukkiva kiviaines on varsin järeää. Uomalle ei suositella kunnostustöitä. Kuva 9. Mertaniemen alin uoma on kasvamassa umpeen ja sen suun tukkeena on muun muassa järkälekoon kiviä. Uomaan ei esitetä kunnostustoimia. 10

11 4.3 Forsbackankosken etelärannan myllyjuova Forsbackankosken etelälaidalla on tasalevyinen (noin 2,5 m) ja noin 80 metriä pitkä melko syvä ja tasaisen voimakkaasti virtaava päävirran suuntainen suorahko uoma (kuva 10). Juovan kapean yläkolmanneksen pohja koostuu karkeasta (halkaisija cm) kiviaineksesta ja joukossa on lohkarekoon kiviä (yli 1 metri). Keskiosalla on lyhyempi metriä pitkä ja 3 4 metriä leveä suvantomainen sora/mutapohjainen jakso. Uoman alaosa haarautuu saraikkomättäiden päällystämäksi ja reunustamaksi ja muita osia matalammaksi sekä halkaisijaltaan cm kivien kirjomaksi alueeksi. Yläosalla on syvyyttä keskimäärin 50 cm, keskiosassa 40 cm ja alaosalla cm. Uoman etelärannalla kasvaa hoidettu m korkea lehtipuumetsä ja toisen rannan muodostaa ilmeisesti uomista siirretyistä kivistä muodostunut heinikkoinen ja pitkänomainen saareke, jonka yläosassa kasvaa 5 10 m korkeita lehtipuita. Uoma-alue voi kunnostaen toimia ilmeisen hyvänä taimenen ja harjuksen lisääntymis- ja poikasalueena. a. b. Kuva 10. Forsbackankosken etelälaidalle paikkaan, josta myllyjuova erkanee pääuomasta (a), rakennetaan kutusoraikko. Sen alapuolella oleva uoma (b) tarjoaa erinomaisen suoja-alueen sekä isommille kaloille että pienemmille poikasille, mutta myös ravuille. Kunnostussuositus: Forsbackankosken pääuomaan, heti myllyjuovan yläpuolelle, muodostetaan laaja (3 4 m 2 ) soraikko (kuva 10a) sekä pääuomaa muotoillaan siten, että juovaan ohjautuu alivirtaamakausinkin enemmän vettä. Myllyjuovan yläosaan (kuva 10b) siirretään uoman reunoilta ja rannoilta kiviä, joista muodostetaan syvyysvaihteluiden lisäämiseksi kynnyksiä ja ryhmiä. Keskiosan suvantomaiseen osaan (kuva 11a) siirretään niin sanottuja asentokiviä (halkaisija 0,5 1 metriä) ja juovan loppupää sekä pääuoman yhtymäkohta (kuva 11b) muotoillaan kiviä siirrellen 11

12 nykyistä monipuolisemmaksi. Kiveykseen tarvittava materiaali saadaan juovassa ja sen rannoille siirretyistä kivistä. Uoman keski- ja alaosalle tehdään 1 2 pienialaisempaa (1 2 m 2 ) soraikkoa. Rannan puusto jätetään entiselleen. a. b. Kuva 11. Forsbackankosken etelälaidan sivu-uoman keskiosan suvantomaiseen osaan siirrellään rannoilta isoaja lohkareita ns. asentokiviksi (a). Edellisen alapuolinen uoma tarjoaa erinomaisen suoja-alueen sekä isommille kaloille että pienemmille poikasille mutta myös ravuille (b). Uomaan sijoitetaan pienialainen kutusoraikko. 5. KOHTEEN KUNNOSTAMISEN TOTEUTUS Kohde voidaan toteuttaa pienimuotoisena kunnostushankkeena, ilman vesilain vaatimaa kunnostuslupaa edellyttäen, että hankkeella ei olennaisesti muuteta vesiympäristöä tai aiheuteta haittaa muulle vedenkäytölle tai vesialueiden ja rantojenomistajille. Hankkeelle on saatu VYYHTI-hankkeen työpajassa vesialueen omistajan suostumus. Lisäksi paikalliset toimijat hankkivat suunnitelman kohteiden rannanomistajien luvat rantojen ja uomien käyttöön. ELY-keskus katsoi jo työpajojen aikana, ettei tämänkaltaiselle hankkeelle edellytetä hankittavan kunnostuslupaa aluehallintovirastosta. Kunnostus toteutetaan kesän 2014 aikana VYYHTI-hankkeen järjestämissä talkoissa. 12

13 LIITTEET LIITE 1. Puroinventoinneissa käytetty maastolomake. 13

14 LIITE 2. Pohjan kiviaineksen raekoon määrittelyssä käytetty Wenworthin kokoluokitus. Luokkiin sisältyvän aineksen yleisnimitykset on esitetty hieman eri tavoin taulukoissa 1 ja 2. Taulukko 1. luokka läpimitta mm m nimike HIEKKA SORA KIVET LOHKAREET KALLIO Taulukko 2. 14

VÄÄRÄJOEN VÄSTINKOSKEN KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI JA ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA

VÄÄRÄJOEN VÄSTINKOSKEN KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI JA ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA VÄÄRÄJOEN VÄSTINKOSKEN KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI JA ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma PROAGRIA KESKI-POHJANMAA RY:N KALATALOUSKESKUS EERO HAKALA 2013 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

PESUOJAN ALAOSAN KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI JA KUNNOSTUSSUOSITUKSET

PESUOJAN ALAOSAN KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI JA KUNNOSTUSSUOSITUKSET PESUOJAN ALAOSAN KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI JA KUNNOSTUSSUOSITUKSET VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma PROAGRIA KESKI-POHJANMAA RY:N KALATALOUSKESKUS EERO HAKALA 2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO...

Lisätiedot

KÄRSÄMÄJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUS VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma

KÄRSÄMÄJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUS VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma 1 KÄRSÄMÄJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUS VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 VESISTÖALUEEN KUVAUS... 2 2.1 Maantieteellinen yleiskuvaus... 2.2 Alueen asutus ja omistussuhteet...

Lisätiedot

ALA-KOITAJOEN KALATALOUDELLINEN TÄYDENNYSKUNNOSTUS- SUUNNITELMA Juha Rouvinen 2011

ALA-KOITAJOEN KALATALOUDELLINEN TÄYDENNYSKUNNOSTUS- SUUNNITELMA Juha Rouvinen 2011 ALA-KOITAJOEN KALATALOUDELLINEN TÄYDENNYSKUNNOSTUS- SUUNNITELMA Juha Rouvinen 2011 Etukannen kuva on otettu Ala-Koitajoelta Mäntykosken alaosasta. SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 5 2. KUNNOSTUSSUUNNITELMA...

Lisätiedot

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien

Lisätiedot

Vesistöt kuntoon yhteistyöllä -seminaari OHTO, Oulu 25.11. - 26.11.2014. Eero Hakala, ProAgria Keski-Pohjanmaa/ Kalatalouskeskus

Vesistöt kuntoon yhteistyöllä -seminaari OHTO, Oulu 25.11. - 26.11.2014. Eero Hakala, ProAgria Keski-Pohjanmaa/ Kalatalouskeskus Vesistöt kuntoon yhteistyöllä -seminaari OHTO, Oulu 25.11. - 26.11.2014 Eero Hakala, ProAgria Keski-Pohjanmaa/ Kalatalouskeskus 1 Sijaitsee Vetelissä, kuuluu Kruunupyynjoen vesistöön ja laskee n. 4,5 km

Lisätiedot

Haritunjoen kalataloudellisen kunnostuksen suunnitelma

Haritunjoen kalataloudellisen kunnostuksen suunnitelma Haritunjoen kalataloudellisen kunnostuksen suunnitelma Ulla Kuusinen Yhteistyössä Lahden seudun ympäristöpalvelut Johdanto Haritunjoella on potentiaalia kehittyä hyväksi kalavesistöksi. Kalataloudellisen

Lisätiedot

Asia: Mäntsälänjoen latvavesien kalataloudellinen kunnostaminen.

Asia: Mäntsälänjoen latvavesien kalataloudellinen kunnostaminen. 1/5 Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y. Jokikatu 17, 06100 PORVOO Föreningen vatten- och luftvård för Östra Nyland och Borgå å r.f. Ågatan 17, 06100 BORGÅ Sampo Vainio 10.8.2004

Lisätiedot

MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA

MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA Mikko Känkänen 2011 1 JOHDANTO... 3 2 VESISTÖN KUVAUS... 3 3 KALASTO JA VIRKISTYSKÄYTTÖ... 3 4 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 5 TULOKSET...

Lisätiedot

Kalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013

Kalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Kalastusalue virtavesikunnostajana Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Taustaa kunnostushankkeille Virtavesikartoitukset o Tarkoituksena selvittää

Lisätiedot

HÄRÄNSILMÄNOJA. Anssi Toivonen. Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö

HÄRÄNSILMÄNOJA. Anssi Toivonen. Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö HÄRÄNSILMÄNOJA Anssi Toivonen Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö 15.11.010 Sisältö Johdanto... Häränsilmänojan kokonaisuus... 4 Kartta 1 Pääuoma... 5 Kartta Kulmalan eteläpuoli joen haarat... 14 Oikeanpuoleinen

Lisätiedot

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi

Lisätiedot

TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI

TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI Vesi-Visio Visio osk Opettajantie 7-9 B15 40900 SÄYNÄTSALO www.vesi-visio.netvisio.net +35840-7030098 TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI Mitä, miksi, miten, milloin? Tietoa ja ohjeistusta toiminnasta ja käytännön

Lisätiedot

SUOMENLAHTEEN JA KYMIJOKEEN LASKEVIEN PIENVESISTÖJEN KOSKIKARTOITUS JA KUNNOSTUSTARVESELVITYS

SUOMENLAHTEEN JA KYMIJOKEEN LASKEVIEN PIENVESISTÖJEN KOSKIKARTOITUS JA KUNNOSTUSTARVESELVITYS SUOMENLAHTEEN JA KYMIJOKEEN LASKEVIEN PIENVESISTÖJEN KOSKIKARTOITUS JA KUNNOSTUSTARVESELVITYS Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Matti Vaittinen 2006 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 3 2 TUTKIMUSALUE 3 3 AINEISTO

Lisätiedot

Suunnitelma Raumanjoen kunnostamisesta taimen- ja kaupunkipurona. Jussi Aaltonen 2014

Suunnitelma Raumanjoen kunnostamisesta taimen- ja kaupunkipurona. Jussi Aaltonen 2014 Suunnitelma Raumanjoen kunnostamisesta taimen- ja kaupunkipurona Jussi Aaltonen 2014 Suunnitelma Raumanjoen kunnostamisesta taimen- ja kaupunkipurona Jussi Aaltonen 2014 Pyhäjärvi-instituutin julkaisuja

Lisätiedot

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2014 Sisältö 1. JOHDANTO... 1 2. YLEISTÄ... 1 2. MENETELMÄT... 2 3. KOEKALASTUKSET...

Lisätiedot

Kymijoen Anjalankoski Pyhäjärvi välisen osuuden koski- ja virtapaikat, niiden pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet, 2009

Kymijoen Anjalankoski Pyhäjärvi välisen osuuden koski- ja virtapaikat, niiden pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet, 2009 Kymijoen Anjalankoski Pyhäjärvi välisen osuuden koski- ja virtapaikat, niiden pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet, 2009 Jukka Rinne, Markus Tapaninen 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry aluesihteeri, Teemu Tuovinen 14.11.2013 Uhanalaiset

Lisätiedot

JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA

JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA Anssi Toivonen Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö 30.11.2010 Sisällysluettelo Johdanto... 1 Joutjoen kokonaisuus... 2 Kartta A, joen laskukohta Kiviharjun alue...

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE!

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! KOSKIEN ENNALLISTAMISHANKE ETENEE, TAVOITTEENA PALAUTTAA JÄRVITAIMENEN LUONTAINEN LISÄÄNTYMINEN. KOSKIEN MELOTTAVUUS LÄHES ENNALLAAN MUTTA MELONTAVÄYLÄT OVAT MUUTTUNEET.

Lisätiedot

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.

Lisätiedot

Maastoraportti taimenen esiintymisestä Emäjoen alajuoksun pienissä joissa ja puroissa

Maastoraportti taimenen esiintymisestä Emäjoen alajuoksun pienissä joissa ja puroissa Maastoraportti taimenen esiintymisestä Emäjoen alajuoksun pienissä joissa ja puroissa Tmi Olli van der Meer 25.9.2011 1. Johdanto Sähkökoekalastuksella haluttiin selvittää taimenen esiintyminen Emä- ja

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät

Lisätiedot

Luojoen ja Vaunujoen virtapaikkojen jatkokunnostussuunnitelma

Luojoen ja Vaunujoen virtapaikkojen jatkokunnostussuunnitelma Luojoen ja Vaunujoen virtapaikkojen jatkokunnostussuunnitelma Jukka Rinne 2010 Kalatieto J. Rinne Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1 Johdanto... 3 2 Vesistö olosuhteet ja kunnostuskohteet... 4 2.1

Lisätiedot

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2. Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.2007, Hyvinkää Esityksen aiheet Perattujen purojen kunnostus ja hoito Monitavoitteiset

Lisätiedot

16WWE0618 11.10.2010. Kainuun Etu Oy. Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010

16WWE0618 11.10.2010. Kainuun Etu Oy. Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010 16WWE0618 11.10.2010 Kainuun Etu Oy Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010 16WWE0598 Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET...

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Liite 4 Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Sähkökoekalastusraportti 29.1.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: 1. Johdanto... 2 2. Pyynnin toteutus... 3 3. Kerätty aineisto... 3 4. Kartta:

Lisätiedot

Heikki Holsti 2014. Kirjenumero 907/14

Heikki Holsti 2014. Kirjenumero 907/14 MYLLYPURON (YLÖJÄRVI) KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSIEN SELVITYS VIRTAVESI- INVENNOINNILLA JA TAIMENEN ESIINTYMINEN SELVITTÄMINEN SÄHKÖKOEKALASTUKSILLA VUONNA 2014 Heikki Holsti 2014 Kirjenumero 907/14 SISÄLTÖ

Lisätiedot

TAMMERKOSKEN TAIMENENPOIKASSELVITYS

TAMMERKOSKEN TAIMENENPOIKASSELVITYS NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA TAMMERKOSKEN TAIMENENPOIKASSELVITYS VUONNA 2006 Markku Nieminen NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA TAMMERKOSKEN TAIMENENPOIKASSELVITYS VUONNA 2006 1. JOHDANTO Näsijärven

Lisätiedot

VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 906/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE...

Lisätiedot

HERAJOEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS

HERAJOEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS HERAJOEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS Manu Vihtonen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke 2009 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 5 2 VALUMA-ALUE 5 3 HYDROLOGIA JA VEDEN LAATU 7 3.1 Hydrologia 7 3.2

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Kuusamo 13.1.2014 Projektipäällikkö Riina Rahkila / ProAgria Oulu Vesistö on valuma-alueensa alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta vaikuttaa lähivesistön

Lisätiedot

Kymijoen alaosan koski- ja virtapaikkojen pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet

Kymijoen alaosan koski- ja virtapaikkojen pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet Kymijoen alaosan koski- ja virtapaikkojen pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet 83(1-2007) Kymijoen alaosan koski- ja virtapaikkojen pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet

Lisätiedot

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista

Lisätiedot

Mätäjoen sähkökoekalastus toukokuussa 2013

Mätäjoen sähkökoekalastus toukokuussa 2013 RKTL:n työraportteja 15/2014 Mätäjoen sähkökoekalastus toukokuussa 2013 Ari Saura Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Helsinki 2014

Lisätiedot

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista

Lisätiedot

PUROT JA OJAT LÄHILUONNOSSA

PUROT JA OJAT LÄHILUONNOSSA PUROT JA OJAT LÄHILUONNOSSA Somero 26.9.2014 Matti Jantunen Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry Mikä on puro? Vesilaki (27.5.2011/587) 3 määrittelee: Joki = virtaavan veden vesistö, jonka valuma-alue

Lisätiedot

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Paimionjokiseminaari 13.11.2014, Härkälän kartano, Somero : Janne Tolonen, Valonia Esityksen sisältö Puroympäristöjen kunnostaminen 1. Valonian

Lisätiedot

KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA

KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 286/2014 Laura Kokko YLEISTÄ 15.8.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa laadittua Kannusjärven

Lisätiedot

JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA 2011. Heikki Holsti 2011. Kirje nro 879/HH

JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA 2011. Heikki Holsti 2011. Kirje nro 879/HH JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA 2011 Heikki Holsti 2011 Kirje nro 879/HH SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 TARKKAILUALUE... 1 3 SÄHKÖKOEKALASTUS...

Lisätiedot

Huittinen Sammunjoki-Sammaljoki Koskien vesialueiden arkeologinen inventointi 2012

Huittinen Sammunjoki-Sammaljoki Koskien vesialueiden arkeologinen inventointi 2012 Huittinen Sammunjoki-Sammaljoki Koskien vesialueiden arkeologinen inventointi 2012 Tiina Vasko 2012 Satakunnan Museo SISÄLLYSLUETTELO Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1. Johdanto.6 2. Inventointialue

Lisätiedot

Kokemäenjoen nahkiaisselvitys. -toukkien määrä ja elinympäristö -ylisiirtojen tuloksellisuus

Kokemäenjoen nahkiaisselvitys. -toukkien määrä ja elinympäristö -ylisiirtojen tuloksellisuus Kokemäenjoen nahkiaisselvitys -toukkien määrä ja elinympäristö -ylisiirtojen tuloksellisuus Lähtötilanne suunnittelulle Voimalaitosten kalatalousmaksut Hoitosuunnitelma: tarpeellista selvittää nahkiaisen

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

Istutussuositus. Kuha

Istutussuositus. Kuha Istutussuositus Kuha Kuhan istutuksia suunniteltaessa on otettava huomioon järven koko, veden laatu ja erityisesti järven kuhakannan tila. Lisäksi kuhaistutusten tuloksellisuuden kannalta olisi eduksi,

Lisätiedot

Hoida ja kunnosta lähipuroasi

Hoida ja kunnosta lähipuroasi Hoida ja kunnosta lähipuroasi Purot tarjoavat ekosysteemipalveluja Ryhdy purokunnostajaksi! Purojen tilaa on mahdollista parantaa useilla kunnostusmenetelmillä. Liikkeelle voi lähteä hyvinkin pienellä

Lisätiedot

Vammala Putaja Kiikoiskosken arkeologinen kartoitus 2008

Vammala Putaja Kiikoiskosken arkeologinen kartoitus 2008 1 Vammala Putaja Kiikoiskosken arkeologinen kartoitus 2008 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Kustantaja: Hämeen TE-keskus 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Maastokarttaote... 3 Kartoitus... 3 Havainnot...

Lisätiedot

PISPALAN KEVÄTLÄHTEET

PISPALAN KEVÄTLÄHTEET FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 1 (1) PISPALAN KEVÄTLÄHTEET MAASTOTYÖ Kuva 1 Lähteiden sijainti kartalla Pispalan kevätlähteiden kartoitus suoritettiin 20.4.2011, 3.5.2011 ja 27.5.2011.

Lisätiedot

Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA

Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA Juha Salonen Syntynyt 1980 Helsingissä Asunut 20v Helsingin Malmilla, nykyään Vantaalla Kasvimaapalsta puron rannalla Opiskellut kalataloutta Savonlinnassa Töissä

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

Pekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma

Pekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma Kalatieto J. Rinne Pekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma Purojen umpeenkasvua Jukka Rinne 2010 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Kunnostusmenetelmä ja kunnostuskohde... 1 3 Kustannusarvio

Lisätiedot

Patorakenteiden periaatekuvia

Patorakenteiden periaatekuvia Patorakenteiden periaatekuvia Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri Hepo-Oja, Jarkko Nurmi, Reijo Orava, MKJ Patorakenteet Munkin ja tulvauoman sijoittaminen

Lisätiedot

Kala- ja vesimonisteita nro 115. Ari Haikonen ja Jani Helminen

Kala- ja vesimonisteita nro 115. Ari Haikonen ja Jani Helminen Kala- ja vesimonisteita nro 115 Ari Haikonen ja Jani Helminen Pohjajoen inventointi vuonna 2013 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: Syyskuu 2013 Kirjoittajat: Ari Haikonen ja

Lisätiedot

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 272/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 SOMPASEN VALUMA-ALUE

Lisätiedot

Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011

Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011 Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011 Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET... 1 2.1 Aineisto

Lisätiedot

Luonnonmukainen vesirakentaminen maatalouden peruskuivatuksessa Jukka Jormola, SYKE Pyhäjärvi- Instituutti 30.3. 2010

Luonnonmukainen vesirakentaminen maatalouden peruskuivatuksessa Jukka Jormola, SYKE Pyhäjärvi- Instituutti 30.3. 2010 Luonnonmukainen vesirakentaminen maatalouden peruskuivatuksessa Jukka Jormola, SYKE Pyhäjärvi- Instituutti 30.3. 2010 valtaojien kaivu Peruskuivatushankkeiden monipuolistaminen Peruskuivatus = valtaojien

Lisätiedot

Maatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu, 25.11.2014

Maatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu, 25.11.2014 Maatalouspurojen luontoarvot Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu, 25.11.2014 Esityksen sisältö Miksi maatalousalueiden purot ovat tärkeitä? Miten uomien luontoarvot tunnistetaan?

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 Selvityksen tarkoitus Liito-oravaselvityksessä oli tarkoitus löytää selvitysalueella mahdollisesti olevat liito-oravan

Lisätiedot

Lapuanjoen Hourunkosken virtaus- ja habitaattimallinnus

Lapuanjoen Hourunkosken virtaus- ja habitaattimallinnus Liite 47. Hourunkosken ympäristövirtaamaselvitys. Anna Klobut (Fortum), Olli van der Meer (T:mi Olli van der Meer), Markku Lahti (Fortum) 2014 Lapuanjoen Hourunkosken virtaus- ja habitaattimallinnus Sisällys

Lisätiedot

Taipaleenjoen Siikakosken kalataloudellinen täydennyskunnostus, Liperi. Komperon kalaveden osakaskunta ja Taipaleen kalaveden osakaskunta

Taipaleenjoen Siikakosken kalataloudellinen täydennyskunnostus, Liperi. Komperon kalaveden osakaskunta ja Taipaleen kalaveden osakaskunta Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 10/2013/2 Dnro ISAVI/59/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 13.2.2013 ASIA Taipaleenjoen Siikakosken kalataloudellinen täydennyskunnostus, Liperi HAKIJAT Komperon kalaveden osakaskunta

Lisätiedot

Eurajoen alimpien koskien sähkökalastus syksyllä 2007

Eurajoen alimpien koskien sähkökalastus syksyllä 2007 Eurajoen alimpien koskien sähkökalastus syksyllä 2007 Kala- ja vesitutkimus Oy Ari Haikonen Helsinki 2007 Johdanto Varsinais-Suomen Työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikkö tilasi Kala- ja vesitutkimus

Lisätiedot

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun

Lisätiedot

Järvitaimenseminaari Läsäkoski 3.11.2010

Järvitaimenseminaari Läsäkoski 3.11.2010 Järvitaimenseminaari Läsäkoski 3.11.2010 Biologi Teemu Hentinen, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, rakentamisyksikkö. Puh. 0400-623207 sähköposti: teemu.hentinen@ely-keskus.fi 1 Esityksen

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 1/06/1 Dnro PSY-2005-Y-91 Annettu julkipanon jälkeen 3.1.2006

LUPAPÄÄTÖS Nro 1/06/1 Dnro PSY-2005-Y-91 Annettu julkipanon jälkeen 3.1.2006 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 1/06/1 Dnro PSY-2005-Y-91 Annettu julkipanon jälkeen 3.1.2006 ASIA Simojoen pääuomaa sekä eräiden Simojärveen ja Simojokeen laskevien jokien suuosien kalataloudellista kunnostamista koskevan

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

Pienvesien kunnostus ja taimenhankkeet harrastuksena

Pienvesien kunnostus ja taimenhankkeet harrastuksena Pienvesien kunnostus ja taimenhankkeet harrastuksena Aki Janatuinen Virtavesien hoitoyhdistys ry - www.virtavesi.com 30.11.2009 Muurahaisen luontotupa, Kauhajoki Taimenpäivä 2009 Esityksen sisältö I. Mikä

Lisätiedot

Lappeenranta Mustola Salpalinjan inventointi 2013

Lappeenranta Mustola Salpalinjan inventointi 2013 1 Lappeenranta Mustola Salpalinjan inventointi 2013 Hannu Poutiainen Timo Jussila Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Varustukset... 3 Kartat... 5 Kuvia...

Lisätiedot

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus.

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus. Hulevesitarkastelu Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus talvi 2015 v.2 SISÄLLYS Hulevesien hallinta 2 Kaavoitettavan alueen sijainti 2 Valuma-alue 3 Hulevedet kaava-alueella 4 Hulevesimäärät 5-6 1 HULEVESIEN

Lisätiedot

Ilolanjoki. Ilolanjoen ja sen sivupurojen kalataloudellinen peruskartoitus. Sampo Vainio

Ilolanjoki. Ilolanjoen ja sen sivupurojen kalataloudellinen peruskartoitus. Sampo Vainio Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y. Jokikatu 17, 06100 PORVOO Föreningen vatten- och luftvård för Östra Nyland och Borgå å r.f. Ågatan 17, 06100 BORGÅ Ilolanjoki Ilolanjoen

Lisätiedot

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Maailman vesipäivä seminaari Vesi ja kestävä kehitys 19.3.2015 Säätytalo Näkökulmia Vaelluskalapolitiikan

Lisätiedot

Punkaharju UPM-Kymmenen omistamien pienvesien muinaisjäännösinventointi 2010.

Punkaharju UPM-Kymmenen omistamien pienvesien muinaisjäännösinventointi 2010. 1 Punkaharju UPM-Kymmenen omistamien pienvesien muinaisjäännösinventointi 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Alueet...

Lisätiedot

Juankoski Nuottiniemen alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Juankoski Nuottiniemen alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Juankoski Nuottiniemen alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: FCG Finnish Consulting Group Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta... 3 Muinaisjäännökset...

Lisätiedot

Luonnonmukainen peruskuivatus Jukka Jormola, SYKE Ahlman 17.2. 2012

Luonnonmukainen peruskuivatus Jukka Jormola, SYKE Ahlman 17.2. 2012 Luonnonmukainen peruskuivatus Jukka Jormola, SYKE Ahlman 17.2. 2012 valtaojien kaivu Sisältö Luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteet Peruskuivatus ja maatalouspurojen kunnostus Kosteikot maatalouden

Lisätiedot

Pappilanmäen kaava-alueen kalakantaselvitys. Kala- ja vesitutkimus Oy Ari Haikonen

Pappilanmäen kaava-alueen kalakantaselvitys. Kala- ja vesitutkimus Oy Ari Haikonen Pappilanmäen kaava-alueen kalakantaselvitys Kala- ja vesitutkimus Oy Ari Haikonen Helsinki 2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2 2. Aineistot ja menetelmät 2 3. Muuralanpuro 4 4. Tulokset 10 5. Tulosten

Lisätiedot

Espoon virtavesien sähkökoekalastukset

Espoon virtavesien sähkökoekalastukset Espoon virtavesien sähkökoekalastukset Aki Janatuinen Espoon ympäristökeskus 008 Sisällysluettelo. TAUSTAA... 3. AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3. TULOKSET... 3. VESISTÖKOHTAISET TULOKSET... 3.. Espoonjoen

Lisätiedot

Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011

Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011 1 Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011 Laskelmat aallonkorkeuksista alueella Hernesaaren alue on aallonkon laskennan kannalta hankala alue, koska sinne pääsee

Lisätiedot

Teemu Koski 19.4.2012. Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve

Teemu Koski 19.4.2012. Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve Teemu Koski 19.4.2012 Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve www.tuas.fi Esityksen sisältö Hanketausta Hirvijoen kalataloudellinen merkitys Hirvijoen kalasto Hirvijoesta taimenjoki? Hirvijoen kosket

Lisätiedot

Purokunnostusopas. Purot. elävää maaseutua

Purokunnostusopas. Purot. elävää maaseutua Purokunnostusopas Purot elävää maaseutua Purot elävää maaseutua Julkaisija: Maa- ja metsätalousministeriö PL 30, 00023 VALTIONEUVOSTO Puh. (09) 16001 (vaihde) www.mmm.fi Työryhmä: Uudenmaan TE-keskus,

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA. Viitapohjan virtavesien sähkökalastukset vuonna 2008. Markku Nieminen

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA. Viitapohjan virtavesien sähkökalastukset vuonna 2008. Markku Nieminen NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA Viitapohjan virtavesien sähkökalastukset vuonna 2008 Markku Nieminen Sähkökalastuksen saalista, vajaa kymmensenttinen kivisimppu, purovesien yleinen asukas. Kansikuva:

Lisätiedot

Hallitus Puheenjohtaja Markku Lappi (5/5) Kopsuon kalastuskunta Varapuheenjohtaja Matti Leppänen (4/5) Jokioisten osakaskunta

Hallitus Puheenjohtaja Markku Lappi (5/5) Kopsuon kalastuskunta Varapuheenjohtaja Matti Leppänen (4/5) Jokioisten osakaskunta KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2015 ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE 1. PERUSTIEDOT Kalastusalueen nimi on Etelä- ja Keski-Päijänteen kalastusalue ja sen hallinnon kotipaikkana on Asikkalan

Lisätiedot

KAITAINKOSKIEN JA IHAKSELANJOEN (TEVALAISEN) KUNNOSTUSRAPORTTI

KAITAINKOSKIEN JA IHAKSELANJOEN (TEVALAISEN) KUNNOSTUSRAPORTTI KAITAINKOSKIEN JA IHAKSELANJOEN (TEVALAISEN) KUNNOSTUSRAPORTTI Tmi Manumaa 2010 Yhteistyössä mukana: Kaakkois-Suomen ELY-keskus (kalatalous) ja Urpalanjokialue Lohijoeksi ry 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Kikkelänjoen ja Rautajoen virtapaikkojen jatkokunnostussuunnitelma.

Kikkelänjoen ja Rautajoen virtapaikkojen jatkokunnostussuunnitelma. Kikkelänjoen ja Rautajoen virtapaikkojen jatkokunnostussuunnitelma. Jukka Rinne 2010 0 Kalatieto J. Rinne Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 1 1 Johdanto... 2 2 Vesistö olosuhteet ja kunnostuskohteet...

Lisätiedot

Jokitalkkari 2012-2016 -hanke

Jokitalkkari 2012-2016 -hanke Jokitalkkari 2012-2016 -hanke Sipoonjoki, Mustijoki-Mäntsälänjoki, Porvoonjoki, Ilolanjoki, Koskenkylänjoki, Loviisanjoki & Taasianjoki Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Lahti 16.8.2013 Sampo Vainio

Lisätiedot

1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA

1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA 1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA Porin alueen maaperä on Suomen oloissa erityislaatuinen. Poikkeuksellisen paksun maaperäpeitteen syntyyn on vaikuttanut hiekkakiven hauras rakenne. Hiekkakivi

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Kuva 1. Ylä-Lumijärven eteläpäädystä alkavan Lumijoen alkupäässä oleva ponttipadon alue on puhdas. (NP1).

Kuva 1. Ylä-Lumijärven eteläpäädystä alkavan Lumijoen alkupäässä oleva ponttipadon alue on puhdas. (NP1). LIITE 3 Liite 3. Valokuvat, Lumijoki Kuva 1. Ylä-Lumijärven eteläpäädystä alkavan Lumijoen alkupäässä oleva ponttipadon alue on puhdas. (NP1). Kuva 2. Lumijoen ensimmäiset kalkkihavainnot ovat näytepisteen

Lisätiedot

Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet

Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet Mikko Koivurinta Varsinais-Suomen ELY-keskus/kalatalouspalvelut KUVES 40v-juhlaseminaari 2016 25.5.2015 kala ELYT

Lisätiedot

Ympäristölautakunta 72 16.09.2015 Ympäristölautakunta 80 21.10.2015

Ympäristölautakunta 72 16.09.2015 Ympäristölautakunta 80 21.10.2015 Ympäristölautakunta 72 16.09.2015 Ympäristölautakunta 80 21.10.2015 Lausunto aluehallintovirastolle Äänekosken Energia Oy:n hakemuksesta Ala-Keiteleeseen rakennettavan raakavesiputken Syvälahti - Häränvirta

Lisätiedot

Sanginjoen ekologinen tila

Sanginjoen ekologinen tila Sanginjoen ekologinen tila Tuomas Saarinen, Kati Martinmäki, Heikki Mykrä, Jermi Tertsunen Sanginjoen virkistyskäyttöarvon parantaminen ja ekologinen kunnostus Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Yleistä

Lisätiedot

VEPSÄNJOEN KOSKIKUNNOSTUS- SUUNNITELMA

VEPSÄNJOEN KOSKIKUNNOSTUS- SUUNNITELMA VEPSÄNJOEN KOSKIKUNNOSTUS- SUUNNITELMA 2015 Kannen kuva on otettu Vepsänjoen Iivolankoskella kesällä 2015. Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 5 2. VALUMA-ALUE, VEDEN LAATU JA KALASTO... 5 Valuma-alue ja virtaamat...

Lisätiedot

KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2014 HEINOLAN KALASTUSALUE

KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2014 HEINOLAN KALASTUSALUE KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2014 HEINOLAN KALASTUSALUE 1. PERUSTIEDOT Kalastusalueen nimi on Heinolan kalastusalue ja sen kotipaikka on Heinolan kaupunki. Kalastusalue käsittää yleispiirteittään

Lisätiedot

UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS

UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS 29.4 2012 Eräitä tarkistuksia Maastotarkistukset Syksyllä 2011 (19.9) ja keväällä 2012 suoritettiin

Lisätiedot

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

OLHAVANJOEN LIIKASENKOSKEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUS. ProAgria Oulu VYYHTI-hanke

OLHAVANJOEN LIIKASENKOSKEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUS. ProAgria Oulu VYYHTI-hanke OLHAVANJOEN LIIKASENKOSKEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUS ProAgria Oulu VYYHTI-hanke Eero Hiltunen 2014 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. JOHDANTO 1 2. YLEISKUVAUS JA VESISTÖN KÄYTTÖ 2 2.1 Yleiskuvaus Olhavanjoen

Lisätiedot

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Esimerkkejä tavoitteista 1.Virkistyskäyttö Haittaava kasvillisuus, liettyminen,

Lisätiedot

Heinolan kalastusalue

Heinolan kalastusalue VIRTAVESIEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA v. 2015-2019 Heinolan kalastusalue Hyväksytty kalastusalueen kokouksessa 28.4.2015 Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskus Sisältö 1. JOHDANTO... 4 2. SUUNNITELMA-ALUE

Lisätiedot

Eurajoki viemäristä lohijoeksi?

Eurajoki viemäristä lohijoeksi? Eurajoki viemäristä lohijoeksi? Teija Kirkkala 3.2.2015 1 2 Ominaispiirteitä valuma-alueen pinta-ala 1336 km 2 joen pituus 52 km järvisyys 13 % peltojen osuus Pyhäjärven alapuolella 28 % metsiä (kangasmaita)

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Ympäristölautakunta Ysp/13 15.12.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Ympäristölautakunta Ysp/13 15.12.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Asia tulisi käsitellä kokouksessa 13 Lausunto aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle rakennusviraston hakemuksesta Verkkosaaren eteläosan rantarakentamiseksi,

Lisätiedot

LOHIJOEN (KALAJOEN LATVAPURON) KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUS- TARVE, ESISELVITYS

LOHIJOEN (KALAJOEN LATVAPURON) KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUS- TARVE, ESISELVITYS LOHIJOEN (KALAJOEN LATVAPURON) KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUS- TARVE, ESISELVITYS Tmi Arto Hautala Keski-Pohjanmaan kalatalouskeskus, Eero Hakala 2002 1 YLEISTÄ... 2 MENETELMÄT... 2 TULOKSET... 4 LOHIJOEN

Lisätiedot