Kohonnut verenpaine aiheuttaa muutoksia. Hypertension aiheuttamat silmänpohjamuutokset. Katsaus. Hypertensiivisen retinopatian historia ja luokittelu
|
|
- Juha Laakso
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus Maritta Lindström-Karjalainen ja Paula Summanen Hypertension aiheuttamat silmänpohjamuutokset Kohonnut verenpaine on tärkeä sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijä. Silmänpohja on sen eräs kohde-elin. Lähes 150 vuotta sitten kuvatut muutokset ovat ajankohtaisia metabolisen oireyhtymän ja tyypin 2 diabeteksen yleistymisen takia. Keskeisiä seikkoja ovat verkkokalvon valtimoiden yleinen kapeneminen vasospasmin ja arterioloskleroosin seurauksena, paikalliset kaventumat, seinämäheijasteen ja kulun muutokset ja risteysoireet, jotka aiheuttavat laskimoihin muutoksia ja jopa tukoksia. Verisuonimuutokset ovat osa hypertensiivistä retinopatiaa. Toisaalta retinopatiana pidetään mikroaneurysmia, verenvuotoja, lipidikertymiä, mikroinfarkteja sekä verkkokalvon ja papillin turvotusta. Verkkokalvon verisuonisto kuvastaa elimistön vastaavankokoisten verisuonten tilaa, ja muutoksilla on ennustearvoa: niihin liittyy suurentunut tyypin 2 diabeteksen, verenpaine, ja sepelvaltimotaudin, sydämen vajaatoiminnan ja aivoverenkierron häiriöiden vaara. Kohonnut verenpaine aiheuttaa muutoksia verkkokalvon valtimoihin ja laskimoihin. Vaikutus riippuu verenpainetasosta, siitä, onko hypertensio akuutti vai krooninen, ja valtimoiden tilasta, johon vaikuttavat ikä ja muut valtimotaudin vaaratekijät. Tärkein muutos on valtimoiden yleinen kapeneminen vasokonstriktion tai arterioloskleroosin tai molempien seurauksena (Ryan 2005). Kulkiessaan näköhermossa verkkokalvon keskivaltimo muistuttaa pieniä lihasvaltimoita. Sen halkaisija on keskimäärin 200 µm ja seinämän paksuus on nuorilla 32 µm ja 37 µm iäkkäillä. Papillin reunassa valtimon haarautuessa halkaisija on enää 100 µm ja paksuus 15 µm. Seinämän paksuuden suhde luumeniin pienenee 1:10:een verkkokalvon puolella. Sileälihaskerros on 5 7 solun paksuinen suurimmissa valtimohaaroissa, ekvaattorin alueella 2 3 ja periferiassakin vielä 1 2 solukerrosta, eli todellinen valtimoluonne säilyy (Wise ym. 1971). Aterooman Duodecim 2007;123: kehittymisessä keskeinen sisempi elastinen kerros ulottuu verkkokalvon keskivaltimossa ainakin seulalevyn tasolle, ja ateroomia on kuvattu esiintyvän silmänpohjassa sädekehän valtimoissa, verkkokalvon keskivaltimossa näköhermossa ja papillan ympärillä (Wise ym. 1971, Spencer 1996). Kaulavaltimoiden ateroomat ovat keskeisiä verkkokalvon keskivaltimon ja sen haaran tukoksissa ja okulaarisen iskeemisen oireyhtymän synnyssä. Hypertensiivisen retinopatian historia ja luokittelu Verenpaineen kohoamisesta johtuva verkkokalvon vaurio kuvattiin kahdeksan vuotta oftalmoskoopin käyttöönoton jälkeen, miltei neljäkymmentä vuotta ennen kuin verenpaineen mittaaminen oli mahdollista. Liebreich (1859) kuvasi munuais- ja sydänsairauksiin liittyviä silmäpohjamuutoksia, joita olivat tuskin näkyvät suoristu 2713
2 Taulukko 1. Keithin, Wagenerin ja Barkerin hypertensiivisen retinopatian luokitus (Keith ym. 1939). KWB-luokka Määritelmä 1 Valtimoiden lievä kapeneminen spasmin tai arterioloskleroosin seurauksena 2 Yllä mainitun lisäksi korostunut valtimoheijaste (huomattava arterioloskleroosi), risteysoire (painallus), valtimon paikalliset kaventumat tai valtimoiden yleinen huomattava kapeneminen (postangiospastinen) sekä laskimotukokset ja arterioskleroottinen retiniitti (eli retinopatia) 1 3 Yllä mainittujen lisäksi verkkokalvon turvotus, mikroinfarktit ja verenvuodot 4 Yllä mainittujen lisäksi papilliturvotus 1 Poistettu luokituksesta v Wagenerin johdolla kokoontuneen työryhmän esityksestä. neet valtimot, täyteläiset ja mutkittelevat laskimot, liekkimäiset ja laikkuiset verenvuodot, lipidikertymät ja papilliturvotuksen ilmeisen verkkokalvon keskilaskimotukoksen aiheuttamina. Gunn (1892, 1898) kuvasi albuminuurisilla hypertensiopotilailla seinämäheijasteen muuttumisen hyaliinidegeneraation seurauksena kuparilankamaiseksi ja risteyskohdassa valtimon alle puristukseen jäävän laskimon kapenemisen tiimalasimaiseksi, laajenemisen risteyskohdan jälkeen (ns. Gunnin merkki) ja kaartumisen valtimovirtauksen suuntaisesti. Muutokset eivät selittyneet yksin ikääntymisellä vaan liittyivät pienten valtimoiden vaurioon munuaisten lisäksi aivoissa. Mylius (1928) kuvasi raskausmyrkytykseen liittyvän etenevän vasospasmin aiheuttamat verkkokalvon keskivaltimon haarojen paikalliset kaventumat, jotka saivat aikaan verkkokalvon turvotusta. Turvotus hävisi kuten muukin turvotus raskauden jälkeen. Jo van Graefe oli esittänyt v raskausmyrkytyksen komplikaationa esiintyvän verkkokalvon nesteisen irtauman (Duke-Elder ja Dobree 1967). Salus (1929) totesi laskimon kuultavan risteyskohdassa nuorella potilaalla valtimon läpi ja jatkavan häiriintymättä kulkuaan, mutta skleroottisen valtimon aiheuttavan ikääntyneelle laskimovirtauksen esteen, jolloin laskimo laajenee. Tätä suurempi kulun muutos eli siirtymä tai kaareutuminen liittyy valtimonkovettumistautiin tai krooniseen hypertensioon, ja risteysoireet altistavat laskimohaaratukoksille. Salus (1939) piti tärkeänä Guistin kuvaamaa makulan pienten laskimoiden korkkiruuvimaisuutta (Guistin merkki) ja kapeita, tuskin näkyviä valtimohaaroja (fovea hypertonica). Friedenwaldin (1930) mukaan hypertensioon liittyvälle skleroosille ominaisia piirteitä olivat edellä mainittujen lisäksi valtimoiden suoristuminen ja haarautumiskulmien muuttuminen, läpimitan vaihtelu, paikalliset kaventumat ja laskimoiden kapeneminen. Keithin, Wagenerin ja Barkerin (KWB) laatima hypertensiivisen retinopatian (HTR) luokitus korreloi suoraan kohonneeseen verenpaineeseen ja kuolleisuuteen (Keith ym. 1939) (taulukko 1). Koska jako luokkiin 1 ja 2 oli vaikeaa, luokitusta täsmennettiin valtimoiden yleisen ja paikallisen kapenemisen ja sklerosoitumisen osalta ja käsitteestä arterioskleroottinen retiniitti luovuttiin (Wagener ym. 1947). Scheie (1953) luokitteli erikseen verenpaineja skleroosimuutokset korostaen, etteivät nämä välttämättä edenneet samaa tahtia (taulukko 2). Verenpainetaudista johtuva valtimoiden supistuminen näkyy yleisenä kapenemisena ja läpimitan epäsäännöllisyytenä. Skleroosin seurauksena valtimoiden seinämä paksuuntuu, valoheijaste levenee ja seinämä muuttuu kuparilankamaiseksi tai veripilarin peittäväksi hopealankavaltimoksi, makulan pienet valtimot mutkittelevat ja esiintyy risteysoireita, joihin liittyvän laskimon kulun muutoksen Scheie nimitti Saluksen merkiksi. HTR voidaan jakaa myös kahtia hyvänlaatuisiin verisuoniin rajoittuviin muutoksiin ja pahanlaatuisiin muutoksiin, joihin saattaa liittyä ekstravaskulaaristen muutosten lisäksi papilliturvotus. Epidemiologisiin tutkimuksiin perustuvassa Wongin ja Mitchellin (2004) HTR-luokituksessa palattiin neljään vaikeusasteeseen, joihin liittyy erilainen vaara sairastua ja kuolla sydän- ja verisuonisairauksiin. Hypertensiivisen retinopatian patogeneesi Silmävaltimon verenkierrosta 2 5 % ohjautuu verkkokalvoon. Verkkokalvon valtimot ovat 2714 M. Lindström-Karjalainen ja P. Summanen
3 Taulukko 2. Scheien (1953) laatimat hypertensiivisen retinopatian ja arterioloskleroosin luokitukset. Mitä tahansa hypertensiivistä muutosta voi vastata minkä tahansa asteinen skleroosi. Hypertensiivinen retinopatia Arterioloskleroosi Luokka Löydös Luokka Löydös 0 ei muutoksia 0 ei muutoksia 1 valtimoiden kapeneminen i valoheijasteen lievä muutos, lievä risteysoire 2 valtimoiden huomattava kapeneminen, ii astetta I suurempi valoheijasteen muutos, kohtalainen paikalliset kaventumat risteysoire 3 yllä mainittujen lisäksi verenvuodot tai eksudaatit III kuparivaltimo, vaikea risteysoire 4 yllä mainittujen lisäksi papilliturvotus iv hopealankavaltimo päätevaltimoita, joissa virtaus on myogeenisen ja metabolisen itsesäätelyn alainen. Autonomisen hermoston vaikutus on epävarma mutta toimii suonikalvossa ja näköhermon päässä. Sileälihassolujen venytyksen aiheuttamaa supistumista kutsutaan Baylissin ilmiöksi. Verenpaine on silmävaltimossa kaksi kolmasosaa olkavarsipaineesta, ja keskimääräinen perfuusiopaine on tätä silmänpaineen verran matalampi. Itsesäätely toimii silmänpainetasolla mmhg. Muutos verkkokalvon verisuonen läpimitassa vaikuttaa eksponentiaalisesti virtaukseen (Williamson ja Harris 1994). Veri-aivoestettä vastaa verkkokalvossa ulompi ja sisempi veri-verkkokalvoeste, jotka koostuvat pigmentti- ja endoteelisolujen välisistä tiiviistä liitoksista ja spesifisistä kantajavälitteisistä kuljetusproteiineista, reseptorivälitteisestä transsytoosijärjestelmästä ja ulosvirtauskuljettajaproteiineista (Patton ym. 2005). Verenpaineen nousu johtaa itsesäätelyn seurauksena verkkokalvon valtimoiden supistumiseen, joka saattaa olla korjaantuva. Ikääntyneillä hypertension valtimoita yleisesti kaventava vaikutus jää itsesäätelyn heikkenemisen ja vanhenemiseen liittyvän skleroosin vuoksi tavanomaista vähäisemmäksi (Patton ym. 2005). Itsesäätely häiriytyy, kun perfuusiopaine ylittää tai alittaa kriittisen tason tai prekapillaaristen valtimoiden luumenin koossa tai endoteelin toiminnassa tapahtuu muutoksia (Hayreh 1996). Se kestää keskiverenpaineen %:n nousun mutta häiriytyy diabeteksessa jo alemmilla painetasoilla esimerkiksi tyypin 1 diabeetikoilla normoglykemiassa keskiverenpaineen noustua %, hyperglykemiassa alle 15 % (Rassam ym. 1995). Myös endoteeliperäisten verisuonia laajentavien ja supistavien tekijöiden (typpioksidi, endoteliini ym.) välinen epätasapaino vaikuttaa verisuonivaurion kehittymiseen (Haef liger ym. 1994). Krooninen hypertensio johtaa arteriolin seinämän paksuuntumiseen. Valtimot kapenevat, seinämäheijaste muuttuu ja kehittyy risteysoireita (kuvat 1A F ja 2). Aluksi endoteelin ja sisemmän elastisen kerroksen välinen kudos paksuuntuu, kollageenia kerääntyy lihassolujen väliin ja niiden määrä vähenee. Myöhemmin tyvikalvo paksuuntuu, endoteeliin ja lihassoluihin tunkeutuu lipidejä, vaikeassa skleroosissa myös intiman solunulkoiseen tilaan, ja arterioli muuttuu ahtaaksi hyaliiniputkeksi. Valtimot voivat suoristua (kuva 1A) tai muuttua siniaaltomaisiksi (kuva 1B). Verenpaineen äkillinen nousu aiheuttaa valtimon voimakkaan supistumisen, mikä johtaa iskemiaan sekä suonen seinämässä että ympäröivässä kudoksessa, ja verkkokalvossa nähdään mikroinfarkteja ja plasmaa virtaa valtimon seinämään (fibrinoidi nekroosi) (Hayreh 1996, Spencer 1996). Itsesäätelyn pettäminen johtaa arteriolien laajenemiseen ja tihkumiseen (kuva 2). Muut verenpaineen aiheuttamat silmänpohjan verisuonimuutokset Kohonnut verenpaine on verkkokalvon keskilaskimo- ja haaralaskimotukosten (kuvat 1C F ja 2), valtimotukosten ja mikro- sekä makroaneurysmien vaaratekijä. Keskilaskimo- ja haaralaskimotukokset voivat aiheuttaa makulaturvotusta ja jos suonia tukkeutuu laajasti uudissuonikasvua verkkokalvon ja näköhermon pään lisäksi keski Hypertension aiheuttamat silmänpohjamuutokset 2715
4 A B C D E F Kuva 1. Verenpaineen aiheuttamia silmänpohjan verisuonimuutoksia vuotiailla potilailla, joilla on myös tyypin 2 diabetes. Valtimot ovat yleisesti kaventuneet ja seinämäheijaste on korostunut. A ja B) Useita risteysoireita: laskimon painauma risteyskohdassa ja laajeneminen sen jälkeen (Gunnin merkki) sekä kulun muutos (Saluksen merkki). Valtimoiden kulku on jonkin verran suoristunut (A) tai siniaaltomaisesti mutkitteleva (B). C) Runsaimmat retinopatiamuutokset (verkkokalvon sisäisiä verenvuotoja ja mikroinfarkteja) alatemporaalisuonikaaren risteyskohdan ympäristössä. D) Alatemporaalilaskimohaaran tuore tukos. E) Haaralaskimotukoksen jälkitila, joka on johtanut verisuonten laaja-alaiseen tukkeutumiseen. F) Verkkokalvon keskilaskimon osittaisen tukoksen jälkitila: laskimot veritäyteiset ja mutkittelevat, valtimot kauttaaltaan kaventuneet ja aiheuttavat useita risteysoireita. Huom. papillin shunttisuonet M. Lindström-Karjalainen ja P. Summanen
5 1) Valtimoiden supistuminen - yleinen kapeneminen ja paikalliset kaventumat 2) Arterioloskleroosi - valoheijasteen muutos, kupari- ja hopealankavaltimot - mutkittelu / suoristuminen - risteysoire (painuma, kulunmuutos, laskimon laajeneminen risteyskohdan jälkeen) (3) Muut laskimomuutokset) Sympaattinen hermotus / angiospasmi HTR:n aste I II Prekapillaaristen arteriolien tukkeutuminen Tupakointi Homokysteinemia Hyperlipidemia Inflammaatio Ikääntyminen Itsesäätely Hypertensio Itsesäätelyn pettäminen Hyperglykemia Valtimoiden ja laskimoiden laajeneminen Keskilaskimo- ja haaralaskimotukokset Verisuonivaurio / veri-verkkokalvoesteen vaurioituminen Mikroinfarktit Turvotus, lipidikertymät Verenvuodot III Papillan turvotus IV Kuva 2. Verkkokalvon monitekijäinen verisuonivaurio ja hypertensiivisen retinopatian (HTR) luokitus Keithin, Wagnerin ja Barkerin mukaan. laskimotukoksissa silmän etuosaan (uudissuoniglaukooman vaara) (Spencer 1996). Hypertensiivisessä korioidopatiassa yleensä nuoren toksemiaa, munuaissairautta, sklerodermaa ym. sairastavan potilaan suonikalvon valtimot supistuvat voimakkaasti sympaattisen hermoston toiminnan ja vasoaktiivisten aineiden vaikutuksesta. Proteiinipitoista plasmaa kerääntyy verkkokalvon uloimpaan kerrokseen tai verkkokalvon alle. Vauriokohdassa voidaan nähdä vaaleita laikkumaisia tai helminauhaa muistuttavia pigmenttiepiteelimuutoksia (Elschnigin täplät ja Siegristin viivat) (Ryan 2005). Hypertensiivisen optikusneuropatian taudinkuva muistuttaa papilliturvotusta ja anteriorista iskeemistä optikusneuropatiaa, jonka vaaratekijä kohonnut verenpaine on. Papilli saa verisuonituksensa verkkokalvon keskivaltimon haarojen lisäksi itsesäätelyn alaisista pehmeän aivokalvon verisuonista ja lyhyistä takimmaisista sädekehävaltimoista. Näköhermon pään turvotus on seurausta aivopaineen noususta, angiotensiini II:n ym. supistavien aineiden aiheuttamasta papillin iskemiasta tai aksoplasmisen kuljetuksen hidastumisesta (Hayreh 1996). Papilliturvotus vaadittiin aiemmin pahanlaatuisen hypertension diagnoosiin, mutta sillä ei liene ennusteellista merkitystä tehokkaan verenpainetta alentavan hoidon aikakaudella. Valtimo- ja laskimomuutosten tarkastelu, valtimo-laskimosuhde Valtimoiden lievä supistuminen näkyy parhaiten verkkokalvon keskivaltimon ensimmäisen tai toisen haarautumiskohdan jälkeen (Scheie Hypertension aiheuttamat silmänpohjamuutokset 2717
6 1953). Vertailussa käytetään joko yleistä arviota valtimosta suhteessa terveen samanikäisen henkilön valtimoon tai valtimo-laskimosuhdetta (AV-suhde) (Wagener ym. 1947). Määritettäessä suhdetta silmämääräisesti on oleellista valita vastaavalla tavoin haarautunut valtimo-laskimopari. Subjektiivisen arvion lisäksi käytetään puoliautomaattisia digitaalisia määritysmenetelmiä, jotka mittaavat AV-suhteen yleensä Atherosclerosis Risk in Communities (ARIC) -tutkimuksessa kehitetyn ristikon mukaan puolesta yhteen papillin mitan etäisyydeltä papillista. Valtimoiden ja laskimoiden keskimääräinen koko määritetään Parr Spearsin kaavan mukaan (Knudtson ym. 2003) ja AV-suhde niiden osamääränä. Silmämääräinen suhde on 2:3 mutta digitaalisesti määritettynä suurempi. Esimerkiksi ARIC-tutkimukseen osallistuneilla vuotiailla ei-diabeetikoilla se oli 0,84 (Hubbard ym. 1999). Silmänpohjan verisuonimuutosten epidemiologia ja yhteys sydän- ja verisuonitauteihin Viime vuosina on silmänpohjan verisuonimuutosten vaaratekijöitä ja yhteyttä sydän- ja verisuonisairauksiin selvitetty monissa epidemiologisissa tutkimuksissa. Merkittävimpiä niistä ovat ARIC:n ohella Beaver Dam Eye Study (BDES), Blue Mountain Eye Study (BMES), Cardiovascular Health Study (CHS), Hoornin, Rotterdamin tutkimukset sekä Multi-Ethnic Study of Atherosclerosis (MESA) (Internet-oheisaineiston taulukko, Valtimoiden yleinen kapeneminen. Valtimoiden yleistä kapenemista esiintyy hypertensiopotilaiden ryhmässä 19 %:lla naisista ja 13 %:lla miehistä. Normotensiivisistä osuudet ovat 14 % ja 10 %. Ilmaantuvuus viiden vuoden aikana on kaksinkertainen verenpainetautia sairastavilla. Valtimoiden kapeneminen on kääntäen verrannollinen keskimääräiseen verenpainetasoon. Korrelaatio heikkenee ikääntymiseen liittyvän skleroosin myötä; sen vaikutus on 2,1 4,8 µm kymmenessä vuodessa. Verenpaineen 10 mmhg:n nousua kohti AV-suhde pienenee 0,012 0,02. (Hubbard ym. 1999, Leung ym. 2003, Wong ja Mitchell 2004) AV-suhteen pieneminen liittyy myös tupakointiin, tulehdukseen, ja metaboliseen oireyhtymään ja valtimoiden kapeneminen seerumin suuren amyloidi A pitoisuuteen ja pieneen albumiini- ja folaattipitoisuuteen (Wong ym. 2004, Wong ja Mitchell 2004, Klein ym. 2006). Toisaalta eräiden tutkimusten mukaan tupakointi liittyykin diabeteksen ja suuren fibrinogeenipitoisuuden ohella sekä valtimoiden että laskimoiden laajenemiseen (Klein ym. 2006, Wong ym. 2006a). Seerumin kokonaiskolesteroli-, LDL-kolesteroli- tai triglyseridipitoisuuden ja verkkokalvon valtimoiden läpimitan välillä ei ole todettu yhteyttä. Leungin ym. (2005) tutkimuksessa suuri HDL-kolesteroliarvo liittyi valtimoiden yleiseen kapenemiseen alle 65-vuotiailla miehillä, diabeetikoilla ja tupakoitsijoilla. Useissa tutkimuksissa pieneen AV-suhteeseen on liittynyt yli kolmen vuoden seurannan perusy d i n a s i a t Nykyisin verenpaine on kohonnut 75 %:lla tyypin 2 diabeetikoista ja noin 30 %:lla tyypin 1 diabetesta sairastavista, mikä lisää silmänpohjamuutosten ilmaantumista ja etenemistä. Ikääntymiseen liittyvää valtimotautia pahentavat kaikki tunnetut valtimotaudin vaaratekijät. Metabolista oireyhtymää sairastavilla silmänpohjan verisuonimuutokset ovat yleisiä. Laskimotukokset ja retinopatiamuutokset, mikroaneurysmat, vuodot, lipidikertymät ja mikroinfarktit voivat johtaa metabolisen oireyhtymän, tyypin 2 diabeteksen ja hypertension jäljille M. Lindström-Karjalainen ja P. Summanen
7 teella lisääntynyt hypertension ja tyypin 2 diabeteksen kehittymisen vaara (Grosso ym. 2005). Naisilla yhden keskihajonnan suuruiseen AV-suhteen pienenemiseen liittyy 1,4-kertainen sepelvaltimotaudin ja 1,5-kertainen sydäninfarktin vaara sekä 1,5-kertainen kuolleisuus sepelvaltimotautiin (Wong ja Mitchell 2004, Wang ym. 2006). Verkkokalvon valtimoiden yleinen kapeneminen on yhteydessä yhteisen kaulavaltimon seinämän jäykkyyteen ja kaulavaltimon intima-mediapaksuuteen (Grosso ym. 2005). AV-suhteen pienenemiseen liittyy aivoverenkierron häiriöiden lisääntynyt vaara, mutta yhteyttä keski-ikäisten aivoatrofiaan tai kognitiivisen suorituskyvyn heikkenemiseen ei ole todettu (Wong ja Mitchell 2004, Cooper ym. 2006, Longstreth ym. 2007). Valtimoiden paikalliset kaventumat. Valtimoiden paikallisia kaventumia esiintyy 6 22 %:lla käytetyn määritelmän ja kohderyhmän mukaan. Ne sijaitsevat useimmin papillin ympärillä ja liittyvät hypertensioon ja ikääntymiseen mutta eivät diabetekseen (Wong ja Mitchell 2004, Edwards ym. 2005). Paikalliset kaventumat lisäävät valkean aineen vaurioiden ja subkliinisten aivoinfarktien ja kaulavaltimoplakkien todennäköisyyttä eräiden tutkimusten mukaan (Cooper ym. 2006) mutta eivät kaikkien (Longstreth ym. 2007). Niihin liittyy kymmenen vuoden seurannassa lisääntynyt kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin. Vaara on jopa kahdeksankertainen ilman hypertensiota tai diabetesta (Wong ja Mitchell 2004). Valtimoiden seinämäheijasteen leveneminen. Valtimoiden seinämäheijasteen huomattava levenemisen on osoitettu liittyvän keskiverenpaineeseen, runsaaseen alkoholinkäyttöön, seerumin glukoosi-, kokonaiskolesteroli-, LDL-kolesteroli, triglyseridiarvojen lievään suurenemiseen ja ylipainoon (Kaushik ym. 2007). Risteysoireet. Molemminpuoliseksi laskimokompressioksi yli puolen papillin mitan etäisyydellä papillista määritellyn risteysoireen ikävakioitu esiintyvyys on hypertensiivisillä miehillä 2,8 % ja naisilla 3,3 %. Normotensiivisilla osuudet ovat 1,5 % ja 1,9 % ja ikääntyneessä väestössä se on peräti 7,7 %. Risteysoire on yhteydessä ylipainoon, tulehdukseen, endoteelin toiminnan häiriöön ja tupakointiin. Siihen on Hypertension aiheuttamat silmänpohjamuutokset useimmissa tutkimuksissa osoitettu liittyvän lisääntynyt valkean aineen degeneraation sekä subkliinisten ja kliinisten aivoinfarktien vaara, mutta ei kognitiivisen suorituskyvyn heikkenemistä eikä aivoatrofiaa. Risteysoireeseen liittyy merkittävästi lisääntynyt kuolleisuus sydänja verisuonisairauksiin alle 75-vuotiailla, joilla ei ole hypertensiota eikä diabetesta. Eräiden tutkimusten Esimerkiksi yli 65-vuotiaista joka toisella esiintyy jokin valtimomuutos ja retinopatiaa 10 %:lla mukaan risteysoireeseen assosioituu lisääntynyt alttius munuaisten toiminnan heikkenemiselle (Wong ja Mitchell 2004 ja 2007, Cooper ym. 2006, Longstreth ym. 2007). Laskimomuutokset. Verenpaineen vaikutus laskimoiden läpimittaan on vähäinen, kapenemista tapahtuu 0,5 0,96 μm / 10 mmhg, mutta ikääntymisen myötä peräti 2,3 4,1 μm kymmenessä vuodessa (Leung ym. 2003, Wong ja Mitchell 2004). Laskimoiden laajenemisen on todettu olevan yhteydessä metaboliseen oireyhtymään (Wong ym. 2004), keskivartalolihavuuteen, lipideihin, tupakointiin, kaulavaltimoahtaumiin (Grosso ym. 2005), diabetekseen, endoteelin toiminnan häiriöön (Wong ym. 2006a) ja tulehdukseen (Klein ym. 2006). Laajoihin laskimoihin liittyy sepelvaltimotaudin (Wong ym. 2006b) ja alle 75-vuotiailla sepelvaltimotautikuoleman lisääntynyt vaara (Wang ym. 2006). Retinopatia. Väestötutkimuksissa retinopatiaa on todettu iän mukana lisääntyvästi 2 15 %:lla myös ilman hypertensiota (Wong ja Mitchell 2004). Esimerkiksi yli 65-vuotiaista joka toisella esiintyy jokin valtimomuutos ja retinopatiaa 10 %:lla (Edwards ym. 2005). Metabolinen oireyhtymä lisää retinopatian todennäköisyyttä (Wong ym. 2004). Lipidikertymät olivat diabeetikoilla yhteydessä plasman LDL-kolesteroliin ja lipoproteiini A:han mutta eivät hypertensioon (Wong ja Mitchell 2007). Mikroaneurysmat, vuodot ja mikroinfarktit liittyivät munuaisten toiminnan heikkenemiseen (Edwards ym. 2005, Wong ja Mitchell 2007). Retinopatiaan liittyy sepelvaltimotaudin, sydäninfarktin ja sydämen kongestiivisen vajaatoiminnan lisääntynyt vaara ja alle 75-vuotiailla 2719
8 KWB lk 1 Lievä valtimoiden yleinen kapeneminen KWB lk 2 Voimakas valtimoiden yleinen kapeneminen, paikalliset kaventumat, risteysoireet KWB lk 3 Laskimoiden laajeneminen, retinopatia KWB lk 4 Papilliturvotus Muutos suhteutettava potilaan ikään ja silmästatukseen (myopia, retinitis pigmentosa yms.) Valtimotaudin ja riskitekijöiden kartoitus (katso KWB lk 1) ja tehokas hoito Valtimotaudin ja riskitekijöiden kartoitus ja tehokas hoito Hypertensiivisen kriisin hoito Anamneesi ja status ja mahdollinen verenpaineen 24 h rekisteröinti, 2 h sokerirasituskoe ja lipidiprofiili Silmänpohjan verenkiertohäiriöt Oireisen potilaan silmänpohjan tutkimus ja hoito Elämäntapaohjaus, verenpaineseuranta Oftalmologinen arvio ei tarpeen Silmänpohjan tutkimus ja hoito Diagnoosin täsmennys: diabeettinen retinopatia RVO, RAO, AION, OIO Kuva 3. Oftalmoskopian tai silmänpohjan valokuvauksen yhteydessä todetun silmänpohjan verisuonivaurion kliininen arvio. Verisuonimuutokset ryhmitelty Keithin, Wagenerin ja Barkerin luokittelun (KWB) mukaisesti. RVO = verkkokalvon keskilaskimon tukos, RAO = verkkokalvon keskivaltimon tukos, AION = anteriorinen iskeeminen optikusneuropatia, OIO = okulaarinen iskeeminen oireyhtymä. myös lisääntynyt kuolleisuus sydän- ja verisuonisairauksiin (Wong ja Mitchell 2004 ja 2007). Retinopatia on yhteydessä valkean aineen vaurioiden, aivoverenkierron häiriöiden ja niiden aiheuttaman lisääntyneen kuolleisuuden ohella kaulavaltimoahtaumiin, kaulavaltimon intimamediapaksuuteen ja seinämäjäykkyyteen, keskiikäisten heikentyneeseen kognitiiviseen suoriutumiseen ja aivoatrofiaan (Wong ja Mitchell 2004 ja 2007, Grosso ym. 2005). On huomattava, että retinopatiaa aiheuttavat myös veritaudit (esim. anemia, leukemia ja polysytemia), vaskuliitit, tulehdustaudit, kuten immuunikato, ja pään alueen sädehoito ja että makulassa voi esiintyä tuntemattomasta syystä mikroaneurysmia ja laajentuneita hiussuonia (makulan teleangiektasiatauti) (Yannuzzi ym. 2006). Silmänpohjan verisuonimuutosten merkitys Äskettäin on nostettu esille kysymys prehypertension hoidosta, jotta pysyvien verisuoni- ja kohde-elinmuutosten kehittymistä voitaisiin estää (Tikkanen 2006). Valtimon elastisuuden kajoamattomia mittausmenetelmiä kehitetään edelleen kliiniseen käyttöön. Silmänpohjan verisuonimuutosten merkitys valtimotaudin ilmaisijana on uudelleen korostunut, mutta hyödynnetäänkö tätä tietoa riittävästi? Esimerkiksi hypertension hoitoa koskevassa WHO:n suosituksessa vuodelta 2003 vain KWB-luokkien 3 ja 4 tasoisia muutoksia pidetään kohde-elinvaurioina eikä luokkien 1 ja 2 muutoksia mainita vuoden 2003 eurooppalaisessa hoitosuosituksessa ennusteeseen vaikuttavien kliinisten tilojen joukossa. Jo verkkokalvon valtimoiden kapeneminen liittyy 2720 M. Lindström-Karjalainen ja P. Summanen
9 tyypin 2 diabeteksen lisääntyneeseen kehittymisen vaaraan ja ennustaa normotensiivisillä henkilöillä verenpaineen kohoamista (Wong ym. 2005, Wong ja Mitchell 2007). Verenpaineen vuorokausivaihtelun puuttuminen saattaa liittyä merkittäviin luokan 2 muutoksiin aiemmin normotensiivisellä henkilöllä (Hyman 2000). Retinopatiamuutosten tavoin niiden toteamisen tulee johtaa sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijöiden tutkimiseen ja hoitoon (Wong ja Mitchell 2004, Grosso ym. 2005). Tämä korostaa tiedonkulun tärkeyttä (kuva 3). Kuten diabeettisen retinopatian seulonnassa valokuvaus on oftalmoskopiaa herkempi ja ainoa käytännössä luotettava menetelmä silmänpohjan lievien ja kohtalaisten verisuonimuutosten arvioimiseksi. Näin edistettäisiin sydän- ja verisuonisairauksien kanssa yhteisiä vaaratekijöitä omaavan keskeisen verkkokalvon ikärappeuman varhaista toteamista (Liew ym. 2006). Diabeettisen retinopatian luokittelu sopii eri syistä johtuvan retinopatian arviointiin mutta ei huomioi valtimomuutoksia. Valtimo- ja laskimomuutosten tarkastelussa kannattaa käyttää 150 vuoden aikana kertynyttä tietoa. Digitaalitekniikka ja mittausmenetelmien kehittyminen parantavat verisuonimuutosten dokumentointia ja tiedon hyödyntämistä. * * * Artikkelin kirjoittamista ja aiheeseen liittyvää tutkimustyötä ovat tukeneet Mary ja Georg C. Ehrnroothin säätiön ja Silmäsäätiön myöntämät apurahat. Kirjallisuutta Cooper LS, Wong TY, Klein R, ym. Retinal microvascular abnormalities and MRI-defined subclinical cerebral infarction: the Atherosclerosis Risk in Communities Study. Stroke 2006;37:82 6. Duke-Elder S, Dobree JH, toim. System of ophthalmology. Vol 10;353. Lontoo: Henry Kimpton, Edwards MS, Wilson DB, Craven TE, ym. Associations between retinal microvascular abnormalities and declining renal function in the elderly population: the Cardiovascular Health Study. Am J Kidney Dis 2005;46: Friedenwald JHS. The Doyne Memorial Lecture: Pathological changes in the retinal blood vessels in arteriosclerosis and hypertension. Trans Ophthalmol Soc UK 1930;50: Grosso A, Veglio F, Porta M, ym. Hypertensive retinopathy revisited: some answers, more questions. Br J Ophthalmol 2005;89: Gunn M. On Ophthalmoscopic evidence of general arterial disease. Trans Ophthalmol Soc UK 1898;18: Gunn M. Ophthalmoscopic evidence of (1) arterial changes associated with chronic renal disease and (2) of increased arterial tension. Trans Opthalmol Soc UK 1892;12: Haefliger IO, Meyer P, Flammer J, ym. The vascular endothelium as a regulator of the ocular circulation: a new concept in ophthalmology? Surv Ophthalmol 1994;39: Hayreh SS. Duke-Elder lecture. Systemic arterial blood pressure and the eye. Eye 1996;10:5 28. Hubbard LD, Brothers RJ, King WN, ym. Methods for evaluation of retinal microvascular abnormalities associated with hypertension/sclerosis in the Atherosclerosis Risk in Communities Study. Ophthalmology 1999;106: Hyman BN. The eye as a target organ: an updated classification of hypertensive retinopathy. J Clin Hypertens (Greenwich) 2000;2: Kaushik S, Tan AG, Mitchell P, ym. Prevalence and associations of enhanced retinal arteriolar light reflex: a new look at an old sign. Ophthalmology 2007;114: Keith NM, Wagener HP, Barker NW. Some different types of essential hypertension: their course and prognosis. Am J Med Sci 1939;191: Klein R, Klein BE, Knudtson MD, ym. Are inflammatory factors related to retinal vessel caliber? The Beaver Dam Eye Study. Arch Ophthalmol 2006;124: Knudtson MD, Lee KE, Hubbard LD, ym. Revised formulas for summarizing retinal vessel diameters. Curr Eye Res 2003;27: Leung H, Wang JJ, Rochtchina E, ym. Relationships between age, blood pressure, and retinal vessel diameters in an older population. Invest Ophthalmol Vis Sci 2003;44: Leung H, Wang JJ, Rochtchina E, ym. Dyslipidaemia and microvascular disease in the retina. Eye 2005;19: Liebreich R. Ophthalmoskopischer Befund bei Morbus Brightii. Albrecht von Graefes Arch Ophthalmol 1859;5: Liew G, Kaushik S, Rochtchina E, ym. Retinal vessel signs and 10-year incident age-related maculopathy: the Blue Mountains Eye Study. Ophthalmology 2006;113: Longstreth W Jr, Larsen EK, Klein R, ym. Associations between findings on cranial magnetic resonance imaging and retinal photography in the elderly: the Cardiovascular Health Study. Am J Epidemiol 2007;165: Mylius K. Spastische und tetanische Netzhautveränderungen bei der Eklampsie. Bericht über die Zusammenkunft. Deutsche Ophth Gesellsch 1929: Patton N, Aslam T, Macgillivray T, ym. Retinal vascular image analysis as a potential screening tool for cerebrovascular disease: a rationale based on homology between cerebral and retinal microvasculatures. J Anat 2005;206: Rassam SM, Patel V, Kohner EM. The effect of experimental hypertension on retinal vascular autoregulation in humans: a mechanism for the progression of diabetic retinopathy. Exp Physiol 1995;80: Ryan S, toim. Retina. 4. painos. Elsevier Mosby, Salus R. Das Gefässystem der Fovea centralis. Acta Ophthalmol (Copenh) 1939;17: Salus R. Veränderungen der Netzhautvenen bei allgemeiner Blutdrucksteigerung. Klinische Monatsblätter für Augenheilkunde und für augenärztliche Fortbildung 1929;82: Scheie HG. Evaluation of ophthalmoscopic changes of hypertension and arteriolar sclerosis. AMA Arch Ophthalmol 1953;49: Spencer WH, toim. Ophthalmic pathology an atlas and textbook. 4. painos. Philadelphia: W.B.Saunders, Tikkanen I. Pitäisikö prehypertensiota hoitaa? Suom Lääkäril 2006;61:4811. Wagener HP, Clay GE, Gibner JF. Classification of retinal lesions in the presence of vascular hypertension. Trans Am Ophthalmol Soc 1947;45: Wang JJ, Liew G, Wong TY, ym. Retinal vascular calibre and the risk of coronary heart disease-related death. Heart 2006;92: Williamson TH, Harris A. Ocular blood flow measurement. Br J Ophthalmol 1994;78: Wise GN, Dollery CT, Henkind P, toim. The retinal circulation. Harper & Row Publishers, Inc, Wong TY, Duncan BB, Golden SH, ym. Associations between the metabolic syndrome and retinal microvascular signs: the Athero- Hypertension aiheuttamat silmänpohjamuutokset 2721
10 sclerosis Risk In Communities study. Invest Ophthalmol Vis Sci 2004;45: Wong TY, Islam FMA, Klein R, ym. Retinal vascular caliber, cardiovascular risk factors, and inflammation: The Multi-Ethnic Study of Atherosclerosis (MESA). Invest Ophthalmol Vis Sci 2006a;47: Wong TY, Kamineni A, Klein R, ym. Quantitative retinal venular caliber and risk of cardiovascular disease in older persons. Arch Intern Med 2006b;166: Wong TY, Mitchell P. Hypertensive retinopathy. N Engl J Med 2004;351: Wong TY, Mitchell P. The eye in hypertension. Lancet 2007;369: Wong TY, Shankar A, Klein R, ym. Retinal arteriolar narrowing, hypertension, and subsequent risk of diabetes mellitus. Arch Intern Med 2005;165: Yannuzzi LA, Bardal AM, Freund KB, ym. Idiopathic macular telangiectasia. Arch Ophthalmol 2006;124: MARITTA LINDSTRÖM-KARJALAINEN, LL, tutkija maritta.lindstrom-karjalainen@hus.fi Vantaan sosiaali- ja terveyskeskus Jönsaksentie 4, Vantaa ja HYKS:n silmätautien klinikka PL 220, HUS PAULA SUMMANEN, LKT, dosentti, osastonylilääkäri paula.summanen@hus.fi HYKS:n silmätautien klinikka PL 220, HUS Kirjallisuutta (taulukko 3) 1 Klein R, Klein BE, Moss SE, ym. Hypertension and retinopathy, arteriolar narrowing, and arteriovenous nicking in a population. Arch Ophthalmol 1994;112: Wong TY, Hubbard LD, Klein R, ym. Retinal microvascular abnormalities and blood pressure in older people: the Cardiovascular Health Study. Br J Ophthalmol 2002;86: Wong TY, Duncan BB, Golden SH, ym. Associations between the metabolic syndrome and retinal microvascular signs: the Atherosclerosis Risk In Communities study. Invest Ophthalmol Vis Sci 2004;45: Wong TY, Klein R, Sharrett AR, ym. Retinal arteriolar narrowing and risk of diabetes mellitus in middle-aged persons. JAMA 2002;287: Wong TY, Shankar A, Klein R, ym. Retinal arteriolar narrowing, hypertension, and subsequent risk of diabetes mellitus. Arch Intern Med 2005;165: Cooper LS, Wong TY, Klein R, ym. Retinal microvascular abnormalities and MRI-defined subclinical cerebral infarction: the Atherosclerosis Risk in Communities Study. Stroke 2006;37: Longstreth W Jr, Larsen EK, Klein R, Wong TY, ym. Associations between findings on cranial magnetic resonance imaging and retinal photography in the elderly: the Cardiovascular Health Study. Am J Epidemiol 2007;165: Liao D, Wong TY, Klein R, ym. Relationship between carotid artery stiffness and retinal arteriolar narrowing in healthy middle-aged persons. Stroke 2004;35: Wong TY, Klein R, Sharrett AR, ym. Retinal arteriolar narrowing and risk of coronary heart disease in men and women. The Atherosclerosis Risk in Communities Study. JAMA 2002;287: Wong TY, Klein R, Nieto FJ, ym. Retinal microvascular abnormalities and 10-year cardiovascular mortality: a population-based case-control study. Ophthalmology 2003;110: Wang JJ, Liew G, Wong TY, ym. Retinal vascular calibre and the risk of coronary heart disease-related death. Heart 2006;92: Hubbard LD, Brothers RJ, King WN, ym. Methods for evaluation of retinal microvascular abnormalities associated with hypertension/sclerosis in the Atherosclerosis Risk in Communities Study. Ophthalmology 1999;106: Wong TY, Klein R, Sharrett AR, ym. Cerebral white matter lesions, retinopathy, and incident clinical stroke. JAMA 2002;288: Klein R, Sharrett AR, Klein BE, ym. Are retinal arteriolar abnormalities related to atherosclerosis?: The Atherosclerosis Risk in Communities Study. Arterioscler Thromb Vasc Biol 2000;20: Wong TY, Klein R, Couper DJ, ym. Retinal microvascular abnormalities and incident stroke: the Atherosclerosis Risk in Communities Study. Lancet 2001;358: Yu T, Mitchell P, Berry G, Li W, Wang JJ. Retinopathy in older persons without diabetes and its relationship to hypertension. Arch.Ophthalmol 1998;116: van Leiden HA, Dekker JM, Moll AC ym. Risk factors for incident retinopathy in a diabetic and nondiabetic population: the Hoorn study. Arch Ophthalmol 2003;121: Wong TY, Kamineni A, Klein R, ym. Quantitative retinal venular caliber and risk of cardiovascular disease in older persons. Arch Intern Med 2006;166: Wong TY, Coresh J, Klein R, ym. Retinal microvascular abnormalities and renal dysfunction: the atherosclerosis risk in communities study. J Am Soc Nephrol 2004;15: Edwards MS, Wilson DB, Craven TE, ym. Associations between retinal microvascular abnormalities and declining renal function in the elderly population: the Cardiovascular Health Study. Am J Kidney Dis 2005;46: Wong TY, Klein R, Sharrett AR, ym. The prevalence and risk factors of retinal microvascular abnormalities in older persons: The Cardiovascular Health Study. Ophthalmology 2003;110: Wong TY, Klein R, Sharrett AR, ym. Retinal microvascular abnormalities and cognitive impairment in middle-aged persons: the Atherosclerosis Risk in Communities Study. Stroke 2002;33: Wong TY, Mosley TH,Jr, Klein R ym. Retinal microvascular changes and MRI signs of cerebral atrophy in healthy, middle-aged people. Neurology 2003;61: Wong TY, Rosamond W, Chang PP, ym. Retinopathy and risk of congestive heart failure. JAMA 2005;293: van Hecke MV, Dekker JM, Nijpels G, ym. Retinopathy is associated with cardiovascular and all-cause mortality in both diabetic and nondiabetic subjects: the Hoorn study. Diabetes Care 2003;26:
11 Taulukko 3. Silmänpohjan verisuonimuutosten yhteys sydän- ja verisuonisairauksiin ja niiden vaaratekijöihin Valtimoiden Valtimoiden Risteysoire Retinopatia Laskimoiden yleinen kapeneminen paikalliset kaventumat laajeneminen Hypertensio RR 1,34 (1,03-1,74) miehet 1 OR 2,0 (1,87-2,14) 12 RR 1,87 (0,99-3,54) miehet 1 RR 1,47 (1,10-1,96) miehet 1 RR 1,37 (1,14-1,64) naiset 1 OR 4,0 (2,4-6,9 ) 2 RR 1,65 (1,00-2,73) naiset 1 RR 1,69 (1,26-2,27) naiset 1 OR 2,1 (1,4-3,1 ) 2 OR 1,25 (1,16-1,34) 12 RR 1,47 (1,07-2,00) miehet 16 OR 2,9 (1,6-5,3 ) 2 RR 1,67 (1,26-2,21) naiset 16 OR 1,25 (1,14-1,37) 12 OR 2,8 (1,5-5,2 ) 2 OR 2,36 (1,02-5,49) 17 Metabolinen OR 1,23 (1,12-1,35) 3 OR 1,24 (1,10-1,38) 3 OR 1,30(1,16-1,45) 3 OR 1,68 (1,45-1,96) 3 OR 1,3 (1,18-1,48) 3 oireyhtymä Diabeteksen OR 1,71 (1,13-2,57)/ 3,5v 4 OR 2,3 (1,0-5,3 ) 18 kehittyminen RR 1,53 (1,03-2,27)/ 10v 5 Munuaisten OR 1,4 (1,0-1,9 ) 19 OR 2,0 (1,4-2,8 ) 19 toiminnan OR 3,2 (1,58-6,5 ) 20 heikkeneminen Aivoinfarkti OR 1,74 (0,95-3,21) 6 OR 1,89 (1,22-2,92) 6 RR 1,6 (1,03-2,47) 15 OR 2,58(1,59-4,20) 15 OR 1,18 (1,05-1,19) 7 OR 1,9 (1,25-2,88) 6 OR 2,0 (1,1-3,6 ) 21 OR 1,84(1,23-2,76) 7 Valkean aineen vaurio OR 2,1 (1,4-3,1 ) 13 OR 2,1 (1,4-3,2 ) 13 OR 2,5 (1,5-4,0 ) 13 Kognition lievä lasku OR 2,6 (1,3-2,91) 22 Aivoatrofia OR 1,9 (1,2-3,0 ) kortikaalinen 23 OR 1,5 (1,0-2,3 ) sentraalinen 23 Kaulavaltimot OR 1,12 (1,05-1,19) 8 OR 1,39 ( 1,11-1,74) 14 OR 2,3 (1,3-4,1 ) yhteinen 21 OR 1,8 (1,1-3,1 ) sisempi 21 Sepelvaltimotauti RR 1,37 (1,08-1,72) naiset 9 OR 1,7 (1,2-2,6 ) 21 RR 3,0 (1,6-5,7 ) 18 Sydäninfarkti RR 1,5 (1,10-2,04) naiset 9 OR 1,7 (1,1-2,8 ) 21 Kongestiivinen RR 1,96 (1,51-2,54) 24 syd. vajaatoiminta RR 2,98 (1,50-5,92) 24 Sydän- ja OR 1,9 (1,2-2,9 ) 10 OR 2,7 (1,0-7,4 ) 10 OR 1,8 (0,8-4,5) 10 OR 1,8 (1,2-2,7 ) 10 RR 1,8 (1,1-2,7) miehet 11 verisuonitauti- RR 1,5 (1,1-2,2 ) naiset 11 OR 2,20 (1,03-4,70) 25* RR 2,0 (1,1-3,6) naiset 11 kuolleisuus <75v Numeeriset yläindeksit vastaavat lähdeluottelon numerointia. * = diabeetikot 2723
Diabeettisen retinopatian luokittelut
Silmätaudit Paula Summanen ja Gunvor von Wendt Diabeettisen retinopatian luokittelut Diabeettisessa retinopatiassa ovat keskeisiä hiussuonten paikalliset ja laaja-alaiset muutokset eli mikroaneurysmat
LisätiedotVerenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota
Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota Ilkka Kantola Hoyl, dosentti. Sisätautien el TYKS sisätautien klinikka Hypertension and Target-Organ Sequelae Eyes Retinopathy
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta
TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta Sisällys T2D lisäsairaudet Sydän ja verisuonet Munuaiset Hermosto Jalat Silmät Suu 4 7 10 11 12 13 14 Sydän ja verisuonet Diabeetikoiden yleisin kuolinsyy
LisätiedotMetabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa
Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa Lena Thorn HYKS, sisätaudit, nefrologian klinikka, Biomedicum Helsinki Sipoon terveyskeskus VIII Valtakunnallinen diabetespäivä 12.11.2009, Dipoli, Espoo Väitöskirjan
LisätiedotDIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF
DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ 11.5.2017 MPU UEF 1 SIDONNAISUUDET UEF kardiologian kliininen opettaja KYS konsultoiva kardiologi, Medisiininen keskus Osallistunut
LisätiedotSilmänpohjatutkimuksen löydöksiä. Kuvaopas optikolle silmänpohjalöydösten tarkastelun avuksi
Silmänpohjatutkimuksen löydöksiä Kuvaopas optikolle silmänpohjalöydösten tarkastelun avuksi 1 (38) Sisällys 1 Tutkimuksesta 4 2 Normaali silmänpohja 8 2.1 Nuori länsimaalainen silmänpohja 8 2.2 Ikääntynyt
LisätiedotMitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto
Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit, diabetes
1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon
LisätiedotSydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho
Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn
LisätiedotMiksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?
Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine
LisätiedotMUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ
MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk
LisätiedotLukijalle. Novartis Finland Oy www.novartis.fi
Diabetes ja silmät Lukijalle Diabetes on yleinen kansantauti. Sitä sairastaa arviolta jo noin 500 000 suomalaista. Diabetes voi vaurioittaa verisuonten seinämiä kaikkialla elimistössä, myös silmissä. Silmänpohjien
LisätiedotValtimotaudin ABC 2016
Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen
LisätiedotLääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot
Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre
LisätiedotMikä on valtimotauti?
Valtimotaudin ABC Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen
LisätiedotMitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta
Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä
LisätiedotREUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS
REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka
LisätiedotValkotakkiverenpaine ja piilevä hypertensio totta vai tarua? Antti Jula Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Valkotakkiverenpaine ja piilevä hypertensio totta vai tarua? Antti Jula Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 135/85 Ambulatory awake or Home BP Antti Jula 2 Valkotakkihypertensio ja piilevä
LisätiedotDiabeettinen retinopatia. Miten huomioin lisäsairaudet hoitotyössä Diabetesosaajakoulutus Hilkka Tauriainen
Diabeettinen retinopatia Miten huomioin lisäsairaudet hoitotyössä Diabetesosaajakoulutus 28.1.2015 Hilkka Tauriainen Retinopatian ilmaantumisen ja etenemisen ehkäisy Perustaudin hyvä hoito Hyvä sokeritasapaino
LisätiedotKELPOISUUSVAATIMUKSET VERENPAINE
KELPOISUUSVAATIMUKSET VERENPAINE Juha Hartikainen KYS-SYDÄNKESKUS AME 2003 1 ILMAILUMÄÄRÄYKSET EASA Part Med HYPERTENSIO ILMAILUMÄÄRÄYKSET EASA Part Med B.010 Sydän ja verisuonisto (c) ILMAILUMÄÄRÄYKSET
LisätiedotUudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle?
Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Timo Strandberg Geriatrian professori, LKT, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri, Helsingin ja Oulun yliopistot, Hyks Tyypin 2 diabetes ja riskit
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotDiabeettinen verkkokalvosairaus. Totea ja hoida ajoissa
Diabeettinen verkkokalvosairaus Totea ja hoida ajoissa Bayerin Medinfo palvelee kaikissa Bayerin tuotteisiin liittyvissä kysymyksissä. Puhelin 020 785 8222 (arkipäivisin klo 9 15) medinfo@bayer.fi Bayer
LisätiedotVerenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012
Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Kohonnut verenpaine Yleisin yleislääkärille tehtävän vastaanottokäynnin aihe Lääkitys
LisätiedotLabquality Days Jaana Leiviskä
Labquality Days 8.2.2018 1 LIPIDIMÄÄRITYKSET TARVITAANKO PAASTOA? JAANA LEIVISKÄ DOSENTTI, SAIRAALAKEMISTI HUSLAB 2 LIPIDIT JA LIPOPROTEIINIT Pääosa rasvoista saadaan ravinnosta Elimistö valmistaa erilaisia
LisätiedotKohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016
Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)
LisätiedotYksityiskohtaiset mittaustulokset
Yksityiskohtaiset mittaustulokset Jyrki Ahokas ahokasjyrki@gmail.com Näyttenottopäivä: 28.03.2019 Oma arvosi Väestöjakauma Hoitosuositusten tavoitearvo Matalampi riski Korkeampi riski Tässä ovat verinäytteesi
LisätiedotValintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto
Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future
LisätiedotMitä silmänpohjan autofluoresenssi kertoo? Kai Kaarniranta SSLY kevät 2018
Mitä silmänpohjan autofluoresenssi kertoo? Kai Kaarniranta SSLY kevät 2018 Autofluoresenssikuvaus Non-invasiivinen, nopea kuvantamismenetelmä Antaa tietoa verkkokalvon Vaurio- ja rappeuma-asteesta Vaurion
LisätiedotDiabetes (sokeritauti)
Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä
LisätiedotKohonnut verenpaine on kiistatta sydän- ja
Kohonnut verenpaine Ilkka Tikkanen ja Tuula Tikkanen Kiistatta on osoitettu, että jo lievästi kohonnutta verenpainetta kannattaa hoitaa. Uusimmissa suosituksissa ollaan kuitenkin luopumassa kategorisista
LisätiedotMikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.
Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut
LisätiedotTervetuloa mukaan silmätauteihin erikoistuvien lääkäreiden XXXIII valtakunnalliselle jatkokoulutuskurssille.
14.2.2018 Hyvä silmätauteihin erikoistuva lääkäri, Tervetuloa mukaan silmätauteihin erikoistuvien lääkäreiden XXXIII valtakunnalliselle jatkokoulutuskurssille. Koulutus järjestetään Aulangolla. Koulutuksen
LisätiedotLihavuus ja liitännäissairaudet
Rasvahapot valtimotaudin vaaran arvioinnissa Lihavuus ja liitännäissairaudet Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä 12.12.2011 Lihavuus ja liitännäissairaudet
LisätiedotTyypin 2 diabetes - mitä se on?
- mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava
LisätiedotOlmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan
LisätiedotSepelvaltimotaudin ja muiden ateroskleroosin
Aikuistyypin diabetes on valtimotauti Valtimotaudin vaaran yksilöllinen arvioiminen Kalevi Pyörälä Viimeaikaisissa sepelvaltimotaudin ja muiden ateroskleroosin aiheuttamien valtimotautien ehkäisyä koskevissa
LisätiedotVerenpaine mihin kaikkeen se vaikuttaa? Mika Koskinen Neurologian el
Verenpaine mihin kaikkeen se vaikuttaa? Mika Koskinen Neurologian el 10.4.2018 Verenpaine (RR) Suurimmissa valtimoissa oleva painetta Pitää veren liikkeessä Vaihtelee sydämen pumppauksen tahdissa Suurimmillaan
LisätiedotSuolan terveyshaitat ja kustannukset
Suolan terveyshaitat ja kustannukset Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL Seminaari Suola Näkymätön vaara 8.2.2011 Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration,
LisätiedotKatsaus tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksen lääkehoidon uusiin tuuliin. LT Merja Laine Tampere
Katsaus tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksen lääkehoidon uusiin tuuliin LT Merja Laine 23.1.2018 Tampere Eriksson, Laine. Duodecim 2016 Tyypin 2 diabeteksen patofysiologia Nykyisten perusinsuliinien rajoi8eet
LisätiedotDiabetes ja verenpaine - uudet suositukset
Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset Ilkka Tikkanen Professori, osastonylilääkäri Sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, nefrologia, ja Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minerva
LisätiedotKananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa
Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa Helsinki, 27.11.2018 Jyrki Virtanen, FT, ravitsemusepidemiologian dosentti Laillistettu ravitsemusterapeutti Esityksen sisältö Kananmunan ravitsemuksellinen
LisätiedotPRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN
PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.
LisätiedotSydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,
Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan
LisätiedotDiabetes. Iida, Sofia ja Vilma
Diabetes Iida, Sofia ja Vilma Diabetes Monia aineenvaihduntasairauksia, joissa veren sokeripitoisuus kohoaa liian korkeaksi Useimmiten syynä on haiman erittämän insuliinihormonin vähäisyys tai sen puuttuminen
LisätiedotIäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes
Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c
LisätiedotPULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ. Tee tilaa. kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon
PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ Tee tilaa kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon Lähteet 1. Catapano et al. ESC/EAS Guidelines for the management of dyslipidaemias. Atherosclerosis 2016;
LisätiedotMikä puuttuu. potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta?
Mikä puuttuu potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta? Alentaa 1-4 kolesterolia todistetun tehokkaasti Terveysvaikutteiset elintarvikkeet, joihin on lisätty kasvistanolia*, tarjoavat tehokkaan
LisätiedotSVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä
SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus
LisätiedotMetabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?
Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes
Lisätiedot1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT
1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1. HOMA indeksit...2 2. Metabolisen oireyhtymän liittyviä vaaratekijöitä...3 3. Metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä kuvaavat muuttujat...7 1 1. HOMA indeksit
LisätiedotIäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku
Iäkkään verenpaineen hoito Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration, Lancet 2002;360:1903-13 Verenpaine ja sepelvaltimotautikuolleisuus
LisätiedotFINLAND Land of Beautiful Widows. 1 Sydän- ja verisuonisairauksien lääkehoidon perusteet SISÄLTÖ HYPERTENSION SILENT KILLER
SISÄLTÖ Sydän- ja verisuonisairauksien lääkehoidon perusteet Professori Eero Mervaala Biolääketieteen laitos Farmakologia Helsingin yliopisto Sydän- ja verisuonisairaudet ja niiden ehkäisy Lyhyt kertaus
LisätiedotGeriatripäivät 2013 Turku
Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa
LisätiedotStabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito
Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito Kai Kiilavuori, kardiologi HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Jorvin sairaala Labquality Days 8.2.2018 Stabiili sepelvaltimotauti Patogeneesi Stabiilit anatomiset
LisätiedotTrombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla. 8.5.2006 el Hannele Rintala
Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla 8.5.2006 el Hannele Rintala Laskimotukoksen epidemiologia Ilmaantuvuus 1/1000 hv Miehillä yleisempiä Yleisyys lisääntyy 40 v jälkeen 10 v lisäys iässä kaksinkertaistaa
LisätiedotRetinan periferiaa. Liisa Marttila Silmät el, KYS
Retinan periferiaa Liisa Marttila Silmät el, KYS Ei ole Sidonnaisuudet Verkkokalvorepeämät ja niiden yhteys verkkokalvoirtaumiin Takalasiaiskalvon irtauma (PVD) ja sen yhteys vek-irtaumiin Laserin/kryon
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?
TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? Sisällys Mitä tarkoittaa tyypin 2 diabetes (T2D)? Mihin T2D vaikuttaa? Miten T2D hoidetaan? T2D hoidon seuranta Mitä nämä kokeet ja tutkimukset kertovat? Muistiinpanot
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 46v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, professori,
LisätiedotEteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy
Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta
LisätiedotMitä raskausdiabeteksen jälkeen?
Mitä raskausdiabeteksen jälkeen? Diabeteshoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät 11.4.2019 Seinäjoki Tiina Vilmi-Kerälä, vs ylilääkäri Naistentaudit ja synnytykset, Kanta-Hämeen keskussairaala Sidonnaisuudet
LisätiedotKeski-ikä oli 38,5 vuotta.
Väestö Vuosina 1800-1950 Suomen väestö kaksinkertaistui aina 50 vuodessa. Vuosina 1950-1990 väestön lisäys on ollut 1 miljoona eikä se enää juuri muutu. Alle työikäisiä on noin 1 milj. ja yli 65-vuotiaita
LisätiedotFeokromosytoomapotilaan anestesia
Feokromosytoomapotilaan anestesia Leila Niemi-Murola dosentti, MME, lääkärikouluttajan erityispätevyys, AFAMEE kliininen opettaja Clinicum, HY ja TutKA, HYKS Feokromosytooma Insidenssi 1/400 000 - verenpainetautia
LisätiedotKäypä hoito -suositus. Diabeettinen retinopatia
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Silmälääkäriyhdistyksen ja Diabetesliiton lääkärineuvoston asettama työryhmä Päivitetty 15.12.2014 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti
LisätiedotTerveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta
LisätiedotTietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta
Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta Ehkäisee tutkitusti sydänkohtauksen ja aivoinfarktin riskiä Mikä valtimotauti on? Elimistömme mm. sydän ja aivot tarvitsevat toimiakseen happea, jota kuljettaa
LisätiedotTietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta
Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta Ehkäisee tutkitusti sydänkohtauksen ja aivoinfarktin riskiä Mikä valtimotauti on? Elimistömme mm. sydän ja aivot tarvitsevat toimiakseen happea, jota kuljettaa
LisätiedotNeurokirugisen potilaan nestehoito. LT Ann-Christine Lindroos HYKS, Töölön sairaala
Neurokirugisen potilaan nestehoito LT Ann-Christine Lindroos HYKS, Töölön sairaala 80% brain tissue 10% blood 10% cerebrospinal fluid Nestehoidon tavoitteet riittävä verenkierto: aivojen perfuusiopaine
LisätiedotSydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon
Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,
LisätiedotSairauksien ehkäisyn strategiat
VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien
LisätiedotHMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism
HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings
LisätiedotLiite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn
LisätiedotOnko testosteronihoito turvallista?
Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll
LisätiedotMistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?
Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa
LisätiedotTyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla
Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden
LisätiedotRavitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia
Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat
LisätiedotAkuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa
Vatsa 4: maksa 1. Akuutti maksan vajaatoiminta 2. Hepatiitti B ja C: tartunta, taudinkulku ja näiden vertailu 3. Kroonisen hepatiitin syyt 4. Maksakirroosin syyt, oireet ja hoito 5. Maksabiopsian aiheet
LisätiedotAlkoholin juomatapa ja sen merkitys sydän ja verisuonisairauksille. Laura Sundell LT 5.4.2012 A-klinikkasäätiö. Esityksen sisältö
Alkoholin juomatapa ja sen merkitys sydän ja verisuonisairauksille Laura Sundell LT 5.4.2012 A-klinikkasäätiö Esityksen sisältö Taustaa alkoholin kulutuksen yhteydestä sydän ja verisuonisairauksiin Alkoholin
LisätiedotPainavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä
Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä Mitä kolesteroli on ja mihin sitä tarvitaan? Hyvä ja paha kolesteroli Liika kolesteroli kertyy valtimoiden seinämiin Tavoiteltavat kolesterolitasot Tavoiteltava
Lisätiedot5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1
Apolipoproteiinit p p metabolisen häiriön ennustajina Jaana Leiviskä, THL Labquality-päivät 5.2.2010 5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1 Energiatasapaino i Energian saanti = energian kulutus
LisätiedotKäypä hoito -suositus
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Nefrologiyhdistyksen asettama työryhmä Duodecim 2007;123(20):2510 4 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORION OYJ
RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CANDESARTAN/HYDROCHLOROTHIAZIDE ORION 8 MG/12,5 MG, 16 MG/12,5 MG, 32 MG/12,5 MG, 32 MG/25 MG ORION OYJ PÄIVÄYS: 17.4.2015, versio 2 Sivu 1/6 VI.2 Julkisen
LisätiedotTyypin 2 diabetes sairautena
Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä
LisätiedotFysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos
Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Stressin merkitys terveydelle Työelämän fysiologiset stressitekijät Aikapaine Työn vaatimukset
LisätiedotMitä tyypin 2 diabeteksessa kannattaa hoitaa ja miksi?
Aikuisten diabetes Mikko Syvänne Mitä tyypin 2 diabeteksessa kannattaa hoitaa ja miksi? Diabetes määritellään plasman glukoosipitoisuuden mukaan, mutta glykemian tehokas hoito ehkäisee lähinnä diabeteksen
LisätiedotKohonnut verenpaine (verenpainetauti)
Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut
LisätiedotFAG ja ICG - perusteet ja tulkinta. Kirsi Ikäheimo Silmätautien erikoislääkäri, KYS Lääkärikouluttajan erityispätevyys, Itä-Suomen yliopisto
FAG ja ICG - perusteet ja tulkinta Kirsi Ikäheimo Silmätautien erikoislääkäri, KYS Lääkärikouluttajan erityispätevyys, Itä-Suomen yliopisto Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta: silmätautien erikoislääkäri,
LisätiedotHelsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus
Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Timo Strandberg Geriatrian professori Oulun yliopisto Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Elämänlaatu, successful aging, compression of morbidity Painonmuutoksen merkitys
LisätiedotVoimaa arkeen. Sepelvaltimotauti. Sydänhoitaja Aino Rantamäki
Voimaa arkeen Sepelvaltimotauti Sydänhoitaja Aino Rantamäki Sydän Sydämen rakenne Sydämen rytminen toiminta perustuu sähköilmiöön. Jokainen sydänlihassolu sisältää sähkövarauksen, jonka muutos saa sydänlihaksen
LisätiedotAvaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta,
Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, vaan liikunnan määrästä ja ruokavalion terveellisyydestä. Liikkuvat Koen terveyteni hyväksi 8% 29 % Olen tyytyväinen
LisätiedotJulkisen yhteenvedon osiot. Lerkanidipiinin käyttöä ei suositella alle 18-vuotiaille lapsille, koska tiedot turvallisuudesta ja tehosta puuttuvat.
RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORIDIP 10 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT ORIDIP 20 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 22.3.2016, VERSIO 1.1 VI.2 Julkisen yhteenvedon
LisätiedotRavinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö
Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö 1 7.4.2011 Ravintoaineiden saantisuositukset Ruoankäyttösuositukset
LisätiedotAivoverenkiertohäiriöt ja verenpaine- mitä uutta?
Aivoverenkiertohäiriöt ja verenpaine- mitä uutta? Kirsi Rantanen Neurologi, vs oyl Mei neu ppkl, HUS SVPY sihteeri 10.9.2015 1 SVPY syysristeily 4.-6.9.2015 Verenpaine ja AVH-sairaudet 70%:lla AVH-potilaista
LisätiedotDiabetes. Diabetespäiväkirja
Diabetes Diabetespäiväkirja Diabetespäiväkirja Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, sinun on tärkeä löytää oikea tasapaino asianmukaisen hoidon, säännöllisen liikunnan ja terveellisen ruokavalion välillä.
LisätiedotOnko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen
Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure
LisätiedotJohdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Valtimosykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella
Johdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Valtimosykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella Liisa Peltonen Sydänäänien kuuntelu Matti Ahlström VERENKIERTOON
LisätiedotKASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO
KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO Näyttöä väestötutkimuksista, 1960 2015 www.puolikiloa.fi 2 Meta- analyysi Tutkimus Maa Vuodet Key ym. 1999 Adven7st Mortality USA 1960 65 Mukana Adven7st
LisätiedotELÄMÄÄ ETEISVÄRINÄN KANSSA
ELÄMÄÄ ETEISVÄRINÄN KANSSA Miksi eteisvärinän hoito on tärkeää? Eteisvärinä on rytmihäiriö, jossa sydämen eteisten aktiivinen supistelu lakkaa, jolloin eteisten sopukoihin muodostuu verihyytymiä. Hyytymä
LisätiedotTerveyden edistäminen - valintakoe , kello
1 (7) Terveyden edistäminen - valintakoe 22.5.2017, kello 12.00-16.00 alintakoetehtävien vastaukset ja pisteytys Tehtävä 1. ikein väärin väittämät Perehdy artikkeliin 1. uori I. Elintapojen terveysvaikutukset.
LisätiedotDiabeettinen nefropatia Pia Paalosmaa Sisätautien ja nefrologian El.
Diabeettinen nefropatia 28.3.2019 Pia Paalosmaa Sisätautien ja nefrologian El. Taulukko 1. Raja-arvot mikroalbuminurian ja proteinurian diagnostiikassa käytetyille menetelmille. Albuminuria Taulukko 1.
Lisätiedot