Diabeettisen retinopatian luokittelut
|
|
- Kai Mattila
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Silmätaudit Paula Summanen ja Gunvor von Wendt Diabeettisen retinopatian luokittelut Diabeettisessa retinopatiassa ovat keskeisiä hiussuonten paikalliset ja laaja-alaiset muutokset eli mikroaneurysmat ja intraretinaaliset mikrovaskulaariset muutokset (IRMA), vuodot, turvotus, lipidikertymät, mikroinfarktit, laskimomuutokset sekä uudissuonet seuraamuksineen. Retinopatia jaetaan tausta- ja proliferatiiviseen retinopatiaan, ja lisäksi erotetaan ns. preproliferatiivinen eli uudissuonten ilmaantumista edeltävä vaihe. Diabetologit ja silmälääkärit ovat sopineet retinopatian ja makulaturvotuksen luokittelusta tiedonkulun parantamiseksi. Retinopatia luokiteltiin viiteen vaikeusasteluokkaan ei retinopatiaa, lievä, kohtalainen tai vaikeaa taustaretinopatia eli ns. preproliferatiivinen retinopatia ja proliferatiivinen retinopatia. Makulaturvotus jaettiin vastaavasti neljään luokkaan. Seulonnassa ne silmänpohjakuvat, joissa todetaan lievää runsaammat retinopatiamuutokset, tulee ohjata silmälääkärin nähtäväksi. Myös uudissuonet jaetaan hoitoa suunniteltaessa eri vaikeusasteisiin. Duodecim 2007;123: R etinopatia on yksi yleisimmistä diabeteksen aiheuttamista elinmuutoksista sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabetesta sairastavilla. Silmänpohjien säännöllinen tutkiminen on välttämätöntä, jotta hoitoa vaativat muutokset todetaan ajoissa. Laserhoidolla ja lasiais-verkkokalvokirurgialla voidaan vähentää merkittävästi proliferatiivisen retinopatian ja makulaturvotuksen aiheuttamaa näönmenetystä. Diabeettinen retinopatia on kuitenkin edelleen läntisissä teollisuusmaissa työikäisten tärkein hankinnaisen näkövammaisuuden syy ja 65 vuotta täyttäneiden kolmanneksi tärkein näkövammaisuuden syy (Ojamo 2006). Maailman terveysjärjestön tilastojen mukaan vuonna 2002 diabeteksen vuoksi syvästi heikkonäköisiä (paremman silmän näkö alle 0,05) oli 1,8 miljoonaa (www. who.int) eli noin 1 % diabetesta sairastavista. Retinopatian ja makulaturvotuksen uusien luokittelujen toivotaan parantavan hoitopäätösten tekoa ja tiedonkulkua potilaan ja häntä hoitavien välillä ja edistävän tavoitetta vähentää diabeteksen aiheuttamaa näkövammaisuutta (Wilkinson ym. 2003). Hoitoon lähettävien käyttämä luokittelu poikkeaa jonkin verran hoidosta vastaavien luokittelusta. Retinopatiamuutokset kudostasolla Hyperglykemia vahingoittaa verisuonten sisäpintaa, endoteelia, jolloin endoteelin keskeiset toiminnot eli suonten läpäisevyyden ja jänteyden, veren hyytymisen ja tulehdusreaktion säätely häiriytyvät (Archer 1999). Hyperglykemia lisää verenvirtausta ensin aineenvaihdunnan lisääntyessä ja sairauden edettyä itsesäätelyn häiriytyessä, ja tästä aiheutuvaa venytysrasitusta pidetään tärkeänä retinopatian synnyssä (Kohner 1993). Erityisesti laskimoiden laajeneminen ennustaa retinopatian kehittymistä (Klein ym. 2003, 2006). Laskimojen veritäyteisyyttä ei kuitenkaan vielä pidetä retinopatiana. Verisuonten läpäisevyyden lisääntyminen ja plasman tihkuminen on aluksi korjaantuva muutos, joka tulee esille vain erityistutkimuksin (Lund-Andersen 2004). Ensimmäisiä näkyviä 2641
2 Kuva vuotiaan verenpainetautia ja tyypin 2 diabetesta sairastavan potilaan silmänpohjakuva, jossa on nähtävissä yleiseen valtimonkovetustautiin liittyviä muutoksia ja taustaretinopatiaa. retinopatiamuutoksia ovat pienet verenvuodot tai mikroaneurysmat. Jälkimmäiset ovat pyöreitä tai soikeita, vuodot kulmikkaita. Värikuvissa molemmat näkyvät punaisina, vihersuodattimella otetuissa kuvissa mustina (kuva 1). Myös yksittäisiä verkkokalvon mikroinfarkteja, joissa hermosäiekerroksen aksonivirtaus on pysähtynyt, esiintyy varhain. Endoteelin tai pigmenttiepiteelin toimintahäiriö (sisemmän ja ulomman veri-verkkokalvoesteen murtuminen) johtaa plasman ja makromolekyylien kertymiseen verkkokalvoon, joka paksunee. Turvotusalueelle muodostuu lipoproteiinikertymiä plasman imeydyttyä verenkiertoon (Lund-Andersen 2004). Verisuonten sisäinen kohonnut hydrostaattinen paine (verenpainetauti ja hoitamaton sydämen tai munuaisten vajaatoiminta) ja veren alhainen onkoottinen paine (hypoalbuminemia) lisäävät verkkokalvoturvotusta (Gardner ym. 2004). IRMA:n reunalla on usein mikroaneurysmia, ja sen poikki kulkevien laskimojen seinämät voivat olla epätasaisia (helminauhamaisia tai makkaramaisia). Venopatian lisäksi laskimoissa saattaa olla silmukoita tai laskimo voi haljeta (ns. duplikaatti) (kuva 2). Hiussuonten tukkeutuessa paine viereisissä suonissa kasvaa ja ne repeävät ja verkkokalvolla nähdään tummia laikkuvuotoja. Hiussuonten tukkeuduttua laajasti kasvaa tukosalueen reunaan verkkokalvolle ja jos koko verkkokalvo kärsii hapenpuutteesta näköhermon nystyyn uudissuonia, jotka poikkeavat kulultaan ja rakenteeltaan alkuperäisistä verisuonista. Uudissuonet ovat lähtöisin laskimoista, ja toisaalta IRMA voi olla osittain verkkokalvonsisäistä hiussuoniperäistä uudissuonitusta (Davis 1992). Ellei lasiainen ole irronnut verkkokalvosta, uudissuonet ja niitä tukeva arpikudos kasvavat kiinni lasiaisen takapintaan. Kun hauraat uudissuonet tihkuvat plasmaa, lasiaisen rakenne muuttuu, se irtoaa verkkokalvosta ja vetää uudissuonia, jotka vuotavat herkästi. Veri leviää lasiaiseen ja näkyy näkökentässä heiluvana samentumana. Verkkokalvon ja lasiaisen väliset kiinnikkeet (uudissuoniarpikalvot) voivat johtaa paikalliseen tai laaja-alaiseen verkkokalvon irtaumaan. Uudissuonikasvu on yleensä etenevää mutta pysähtyy joskus itsestäänkin, ja uudissuonet fibrotisoituvat joko perustaudin hyvän hoidon ansiosta tai koska hapenpuutteesta kärsivä verkkokalvo ohenee ja hapen kulutus vähenee. Uudissuonet voivat kasvaa jopa alkuperäisiä suonirunkoja suuremmiksi ja ovat laserhoidon aihe. Kuva 2. Nuoren tyypin 1 diabetesta sairastavan potilaan retinopatia on edennyt vaikeaksi proliferatiiviseksi retinopatiaksi. Laaja-alaisen suonitukoksen seurauksena papillissa on yli puolen pinta-alan peittävä uudissuoniverkko. Laskimot ovat kauttaaltaan makkaramaiset, ja niissä on myös ns. duplikaatteja. Diabeettisen retinopatian nykyluokittelujen tausta Kohner ja Oakley (1975) jakoivat diabeettisen retinopatian taudinkuvan kolmeen vaiheeseen: 1) lievään taustaretinopatiaan, joka voi ede P. Summanen ja G. von Wendt
3 tä 2) makulopatiaksi tai 3) proliferatiiviseksi retinopatiaksi, joka puolestaan on tyypiltään joko hidas tai»floridi» eli nopeasti etenevä. Makulopatiaksi hän määritteli tilan, jossa makulassa on turvotusta ja mikroaneurysmia, vuotoja tai lipidikertymiä ja näöntarkkuus on enintään 0,5. Taustaretinopatiassa tunnistettiin piirteitä, jotka ennustivat uudissuonten kasvua vuoden puolentoista kuluessa. Näitä muutoksia olivat runsaat mikroinfarktit (yli kahdeksan silmässä ellei potilaalla ollut verenpainetautia) ja runsaat suuret laikkuvuodot, erityisesti makulassa. Tähän tulokseen päästiin, kun oli huomattu, että muutokset etenevät eri vauhtia, ja 1960-luvun alussa Englannissa Hammersmithin sairaalassa oli alettu retinopatian tarkalla luokittelulla huomioida erikseen kaikki muutokset (mikroaneurysmat ja vuodot, lipidikertymät, venopatia, uudissuonet ja niiden aiheuttamat arpikalvot) (Oakley ym. 1967). Mallia toimintapaan oli saatu suomalaisiltakin tutkijoilta (Hernberg ym. 1959). Aivan uutta oli kunkin muutoksen vertaaminen neljän vaikeusasteen mallikuviin. Vuonna 1968 Yhdysvalloissa Airlie Housessa pidettiin kokous, jossa luokittelua kehitettiin edelleen ja mukaan otettiin useampia retinopatiamuutoksia. Airlie House -luokittelusta johdetut DRSja ETDRS-luokittelut Kun Meyer-Schwickeratin aloittama silmänpohjan valopolttohoito sai innostuneen vastaanoton ja 1960-luvuilla, tuli tarpeelliseksi määrittää hoidon hyöty ja mahdolliset haittavaikutukset ja täsmentää hoitoaiheet. Retinopatian muutokset arvioitiin seitsemästä 30 asteen stereokuvaparista (The Diabetic Retinopathy Study Research Group 1976). Retinopatiamuutosten arvioinnissa käytettiin ns. Airlie House luokitteluun perustuvaa luokitusta. Diabeettinen retinopatia arvioitiin muutos muutokselta ja kenttä kentältä käyttäen apuna mallikuvia, jollaiset oli mikroaneurysmille ja vuodoille, lipidikertymille, IRMAlle, mikroinfarkteille, venopatialle, uudissuonille ja niistä aiheutuneille vuodoille ja arpikalvoille (Early Treatment Diabetic Retinopathy Study Research Group 1991a). Löydökset tallennettiin suoraan tietokoneelle kuva kuvalta, Diabeettisen retinopatian luokittelut jolloin kulloisenkin algoritmin mukaisesti saatiin suoraan retinopatian vaikeusaste. Vuosien mittaan tieto diabeettisen retinopatian luonnollisesta kulusta, eri muutosten ilmaantumisesta ja etenemisestä ja myös häviämisestä lisääntyi ja muutosten ennustearvo selkiytyi. Mikroaneurysmien ja vuotojen, IRMAn ja venopatian vaikeusaste ja esiintymislaajuus ennustivat parhaiten taustaretinopatian etenemistä proliferatiiviseksi retinopatiaksi, ja niiden perusteella taustaretinopatia jaettiin neljään vaikeusasteeseen: lievä, kohtalainen, kohtalaisen vaikea ja vaikea (Early Treatment Diabetic Retinopathy Study Research Group 1991b). Koska arvio tehtiin 30 asteen kuvakentistä, luokittelut olivat työläitä eivätkä sopineet kliiniseen työhön. Pienet laskimosilmukat huomioitiin, samoin lipidikertymät, jotka yhdessä mikroaneurysmien tai pienten vuotojen kanssa merkitsevät lievää taustaretinopatiaa. Mikroinfarktit eivät tehneet retinopatiasta vaikeaa taustaretinopatiaa. Niillä ei ole yhtä vahvaa ennustearvoa kuin IRMAlla, venopatialla, mikroaneurysmilla ja laikkuvuodoilla. Äskettäin on väitetty, etteivät mikroinfaktit olisi seurausta suonten (hiussuonten tai prekapillaaristen arteriolien) tukkeutumisesta (McLeod 2005). Ne olisivat aksonivirtauksen pysähtymisestä johtuvaa verkkokalvon turvotusta, joka voi aiheuttaa hiussuonten tukkeutumista painevaikutuksen takia. Muutokset olisivat ns. vartijamuutoksia. Väite perustuu osittain siihen, ettei mikroinfarkteja ole koko tukosalueella eikä kaikkialla, missä suoni tukkeutuu. Mutta voisiko asiaan vaikuttaa tukkeutumisen nopeus niin, että hidas tukkeutuminen, joka jää pysyväksi, johtaa IRMA-muutoksiin, ja prekapillaarisen valtimon nopea tukkeutuminen tai äkillinen paikallinen hiussuonitukos johtaa mikroinfarktiin? Kliininen vaikutelma on, että pumpulipesäke voi hävitä kokonaan tai jättää verkkokalvon ohentuman, tai sen paikalle tulee IRMAa, jonka ennustearvo uudissuonten ilmaantumisen suhteen selittyneekin sillä, ettei niissä enää tapahdu hiussuonten avautumista. Niinpä yksikin selvä IRMA-alue riitti tekemään tilan vaikeaksi eli preproliferatiiviseksi retinopatiaksi (Early Treatment Diabetic Retinopathy 2643
4 Study Research Group 1991b). Runsaat vuodot ja mikroaneurysmat merkitsevät samaa, kun niitä on laajalti eli koko verkkokalvon alueella. Myös uudissuonet jaettiin koon ja sijainnin perusteella eri vaikeusasteisiin. Tämän perusteella oli mahdollista päättää laserhoidon kiireellisyys ja laajuus. Välitön panretinaalinen laserhoito on tarpeen, kun on todettu vaikea proliferatiivinen retinopatia, johon liittyy vakava näönmenetyksen vaara (»high risk characteristics for severe visual loss»). Yli 20 % silmistä, joiden laserhoitoa ei aloitettu heti menetti kahden vuoden seurannan aikana näöntarkkuuden sl (sormien luku) 1,5 metriä (2/500). Välitön hoito pienensi osuuden alle 10 %:iin. Tämä johti siihen, että verrokkisilmätkin alettiin hoitaa (The Diabetic Retinopathy Stydy Research Group 1976). Muutosten arvioiminen seitsemästä 30 asteen kuvakentästä»pyöristettiin» 1990-luvun puolivälissä onnistuneesti kliiniseen työhön sopivaksi silmänpohjan neljännesten arvioksi (Davis ym. 1998). Kuviteltu jako tehdään pysty- ja vaakasuoraan näköhermon nystyn kautta. Vuodot ja mikroaneurysmat neljässä, selvä venopatia kahdessa tai kohtalainen tai vaikea IRMA yhdessä neljänneksessä merkitsee vaikeaa taustaretinopatiaa, ns. preproliferatiivista tilaa (ns sääntö). Jos kaksi ehtoa täyttyy, kyseessä on erittäin vaikea taustaretinopatia, jolloin vaikean proliferatiivisen retinopatian kehittymisen todennäköisyys on yhtä suuri kuin hoitamattoman kohtalaisen proliferatiivisen retinopatian (Davis ym. 2002) (taulukko). Vuotojen määrän lisäksi myös vuodon laadulla on merkitystä (keskisuuria vuotoja eli laikkuvuotoja, ei pelkästään pieniä pistemäisiä vuotoja) (Early Treatment Diabetic Retinopathy Study Research Group 1991a). Taustaretinopatia on vaikea myös silloin, jos ns säännön ehdoista toteutuu kaksi: tiheitä ja suuria vuotoja ja miroaneurysmia kahdessa tai kolmessa neljänneksessä ja venopatiaa yhdessä tai lievä IRMA neljässä, tai venopatiaa yhdessä ja lievä IRMA neljässä. Kokeneen kliinikon arvio, että silmänpohja on»levoton» ja kaipaa laserhoitoa, saa näissä määritelmissä konkreettisen muodon. Luokittelun kaikki mahdolliset yhdistelmät eivät ole kuitenkaan vaivattomasti hahmotettavissa. Retinopatian uusi yhteinen luokittelu Diabetologien ja silmälääkärien muodostama työryhmä pyrki tekemään mahdollisimman käytännöllisen luokittelun myös muiden kuin silmälääkärien kliiniseen työhön. Siinä hyödynnetään aikaisempia luokitteluja, ja se perustuu edellä mainittuun silmänpohjan neljännesten arviointiin (Wilkinson ym. 2003). Tämä luokittelu sopii sekä kliiniseen työhön että seulontaan. Mikäli on todettavissa vain mikroaneurysmia, kyseessä on lievä taustaretinopatia. Jos muutoksia on enemmän mutta ei niin paljon kuin vaikeassa taustaretinopatiassa, kyseessä on kohtalainen taustaretinopatia. Vaikeasta taustaretinopatiasta on kysymys, jos silmänpohjassa on yli 20 vuotoa kaikissa neljänneksissä tai venopatiaa kahdessa neljänneksessä tai selvä IRMA-muutos yhdessä. Uusi luokittelu tuo säännön entistä laajempaan käyttöön helposti sovellettavassa muodossa. Uudissuonia ei luokitella alaluok- Taulukko 1. Kohtalaisen vaikean ja vaikean taustaretinopatian eteneminen vuodessa vaikeaksi proliferatiiviseksi retinopatiaksi ETDRS-aineistossa (Davis 2002). Taustaretinopatian vaikeusaste Vaikean proliferatiivisen retinopatian tapauksia vuodessa Keskeisten muutosten lukumäärä silmänpohjan neljänneksissä n % Vaikea V/MA VP IRMA Kohtalaisen vaikea ,6 2 3 tai 1 tai 4 (lievä) Vaikea ,6 4 tai 2 tai 1 (kohtalainen) Erittäin vaikea Kaksi tai kolme vaikean ehdoista sääntö sääntö V = vuoto, MA = mikroaneurysma, IRMA = intraretinaalinen mikrovaskulaarinen muutos, VP = venopatia 2644 P. Summanen ja G. von Wendt
5 kiin. Jos todetaan yksikin uudissuoni tai niistä aiheutuvaa verenvuotoa verkkokalvon eteen tai lasiaiseen, on kyseessä proliferatiivinen retinopatia. Toisaalta myös diabetesta sairastavilla on muistettava muut lasiaisvuodon syyt (verkkokalvon reikä, laskimotukos, kasvain, verkkokalvon keskiosan ikärappeuma). Uuden yhteisen luokittelun sudenkuopat yli- ja alidiagnostiikka. Mikroaneurysmia ei voi aina erottaa pienestä vuodosta, vaikka vuodot ovat yleensä kulmikkaampia kuin hissuonen pullistumat, mikroaneurysmat. Näin ollen lievän retinopatian rajaaminen tilaan, jossa esiintyy vain mikroaneurysmia, on epärealistista. Parempi olisi sanoa, että lievässä retinopatiassa esiintyy pieniä vuotoja, mikroaneurysmia tai molempia. Jos on mikroaneurysmia ja pieni vuoto, retinopatian vaikeusaste on jo kohtalainen. Näin kohtalaisen taustaretinopatian ryhmästä tuli hyvin laaja: siihen sisältyy silmälääkärin käyttämän luokittelun mukaista lievää retinopatiaa ja tiloja, jotka tuon luokitellun mukaan määritellään jo vaikeaksi taustaretinopatiaksi, jolloin potilas tulee ohjata laserhoidon harkintaan. Tämä korostaa suositusta, että silmänpohjakuvat, joissa on todettu enemmän kuin yksittäisiä mikroaneurysmia eli lievää runsaammat retinopatiamuutokset, kuuluvat silmälääkärin arvioitavaksi. Tällöin hoitava lääkäri jakaa vastuun kuvien tulkinnasta (seurantavälin valinta ja päätös jatkohoitoon lähettämisestä) silmätautien erikoislääkärin kanssa. Toisaalta yhteisen luokittelun kriteeri yli 20 vuotoa kaikissa neljässä neljänneksessä ilman kriteeriä vuotojen koosta voi puolestaan johtaa diagnoosiin vaikea taustaretinopatia, vaikka tila olisi vuotojen koon perusteella vain kohtalaisen vaikea. Toisaalta juuri vuodot ovat helpoimmin havaittavissa ja tarkka tutkimus voi paljastaa IRMAn tai venopatian. Kahden viimeksi mainitun osalta kuvan laatu vaikuttaa oleellisesti muutosten näkymiseen ja vihersuodattimen avulla otetut kuvat ovat herkempiä kuin värikuvat (von Wendt ym. 1999). Neljän kentän keskeinen merkitys retinopatian vaikeusasteen määrittämisessä korostaa riittävän kuvakentän merkitystä. Jos silmänpohjakuvauksessa käytetään 45 asteen kenttää ja otetaan vain yksi makulakeskeinen kuva, näkyy nenänpuoleisesta kentästä niin pieni alue, että arvio perustuu varmasti vain kahteen neljännekseen, ei neljään, jolloin virhemahdollisuus on suuri molempiin suuntiin. Esimerkiksi Helsingin kaupungissa tehtävässä diabetespotilaiden silmänpohjakuvauksessa otetaan kaksi 60 asteen kuvaa, yksi makula- ja yksi papillikeskeinen (von Wendt ym. 1999). Nämä kuvakentät antavat riittävästi tietoa kaikista neljänneksistä ja kattavat yli 70 % kultaisen standardin eli seitsemän 30 asteen kuvakentän alasta (von Wendt ym. 2000). Uudissuonia jää herkästi 45 asteen kentän ulkopuolelle, ellei kuvaa oteta riittävän temporaalisesti (von Wendt ym. 2002) Makulaturvotus ja kliinisesti merkittävä makulaturvotus Laserhoidon tehoa ja turvallisuutta ja käyttöaiheita selvittäneessä satunnaistetussa kontrolloidussa monikeskustutkimuksessa makulaturvotukseksi kutsuttiin tilaa, jossa verkkokalvo on paksuuntunut papillin mitan säteellä fovean keskustasta. Laserhoidon aiheeksi täsmentyi tila, ns. kliinisesti merkittävä makulaturvotus, jossa y d i n a s i a t Luokittelut eivät ole sääntöjä vaan suuntaviivoja, jotka ovat avuksi kliinisessä työssä. Taustaretinopatiassa vuodot ja mikroaneurysmat, venopatia ja intraretinaalinen mikrovaskulaarinen muutos määräävät retinopatian vaikeusasteen. Makulaturvotuksessa keskeistä on verkkokalvoturvotuksen ja lipidikertymien sijainti makulan keskustaan nähden. Proliferatiivisen retinopatian hoitoa suunniteltaessa tulee uudissuonten koon ja sijainnin lisäksi huomioida muut retinopatiamuutokset. Diabeettisen retinopatian luokittelut 2645
6 1) turvotus tai lipidikertymät ja niihin liittyvä turvotus ovat 500 µm:n säteellä fovean keskustasta tai 2) turvotus on halkaisijaltaan vähintään papillidiametrin kokoinen ja sijaitsee papillidiametrin säteellä fovean keskustasta (Early Treatment Diabetic Retinopathy Study Research Group 1985). Lievemmissä tiloissa ei edellä mainittu tutkimus tuonut esiin eroa laserilla hoidettujen ja verrokkisilmien välillä. Makulaturvotuksen uusi yhteinen luokittelu Jos takapoolin alueella havaitaan viitteitä verkkokalvon paksuuntumisesta tai nähdään lipidikertymiä, on kyseessä makulaturvotus. Se jaetaan kolmeen vaikeusasteeseen: lievään, kohtalaiseen ja vaikeaan. Lievässä turvotuksessa verkkokalvo on hieman paksuuntunut tai takapoolin alueella todetaan lipidikertymiä, mutta ne ovat kaukana makulan keskustasta. Kohtalaisessa turvotuksessa verkkokalvon paksuuntuminen ja lipidikertymät lähestyvät makulan keskustaa (näköä uhkaava tilanne) mutta eivät ulotu siihen, kuten vaikeassa makulaturvotuksessa. Määritelmä ei anna mittoja turvotuksen laajuudelle tai etäisyydelle makulan keskiosasta, eikä turvotuksen määrityksessä käytetä mallikuvia, vaan määritys perustuu silmämääräiseen arvioon (Wilkinson ym. 2003). Makulaturvotus eli verkkokalvon paksuuntuminen makulassa voidaan arvioida varmasti vain kolmiulotteisella tutkimuksella. Suosituksessa viitataankin biomikroskooppitutkimukseen tai arvioon stereokuvaparista tai niiden yhdistelmään (Wilkinson ym. 2003). Seulontaa koskevissa suosituksissa ei stereokuvaparia ole pidetty välttämättömänä. Verkkokalvon paksuuntuminen, joka ilmenee värin muutoksena, on mahdollista nähdä hyvälaatuisista silmänpohjakuvista (von Wendt ym. 1999). Toisaalta lipidikertymiä alkaa muodostua varhain ja ne ovat turvotuksen ilmaisin. Jos turvotus ulottuu makulan keskiosaan, potilas valittaa näön heikentymistä tai viivat vääristyvät, oireinen potilas tulee tutkia oftalmoskooppia käyttäen ja lähettää hoitoon. Seulonta on oireettomien potilaiden määräaikaistutkimus. Jo epäily makulaturvotuksesta on aihe lähettää potilas silmälääkärin tutkimukseen. Diagnoosi varmistuu sitten biomikroskooppitutkimuksessa. Diabetes on vakava valtimotauti, mutta verkkokalvon valtimomuutoksia ei huomioida diabeettisen retinopatian luokittelussa. Näitä muutoksia ovat valtimoiden yleinen ja paikallinen kapeneminen, kulun suoristuminen tai mutkittelu, seinämäheijasteen korostuminen ja muuttuminen kupari- tai hopealankamaiseksi ja ns. risteysoireet. Äskettäin on korostettu niiden tärkeyttä hoitopäätöksiä tehdessä (Aiello 2003). Kohner (1993) mainitsi myös valkeiksi»juosteiksi» muuttuneet valtimot (hopealankavaltimot) omassa luettelossaan yhdessä vuotorypäiden, suurten vuotojen, laskimomuutosten ja IR- MAn kanssa preproliferatiiviseen retinopatiaan kuuluviksi muutoksiksi. Lopuksi Luokittelut ovat työkaluja. Niiden tulee olla käytännöllisiä ja toistettavia, kuvata nykyhetkeä tarkasti ja mikäli mahdollista kertoa ennusteesta. ETDRS-luokittelut täyttivät luotettavuuden ja toistettavuuden vaatimuksen ja ennustivat uudissuonikasvun ilmaantumista. Koska tutkimustyössä käytetyn pohjalta kehitetty luokittelu oli yleiseen kliiniseen työhön liian työläs, sovittiin retinopatian ja makulaturvotuksen uudesta luokittelusta. Tämä retinopatian luokittelu sisältää keskeisen säännön, ja se sopii myös valokuvaseulontaan, mutta kun on todettu lievää runsaammat muutokset, silmälääkärin tulee arvioida kuvat ja pitää mielessä myös sääntö ja sen alamuoto (Diabeettinen retinopatia: Käypä hoito -suositus 2006). Luokitteluja tulee kehittää ja uusia, sillä taudinkuvat muuttuvat vaaratekijöiden muuttuessa. Vaikea proliferatiivinen retinopatia on edelleen hyvin laaja käsite. Täsmennys alaryhmiin olisi tärkeää uusien hoitomahdollisuuksien (esim. verisuonikasvutekijän estäjät) myötä. Silmänpohja on kajoamattomin menetelmin saavutettava näköalapaikka elimistön verisuonten tilaan. Valtimo- ja hiussuonimuutokset heijastavat keskisuurten ja pienten valtimojen ja hiussuonten tilaa koko elimistössä P. Summanen ja G. von Wendt
7 Kirjallisuutta Aiello LM. Perspectives on diabetic retinopathy. Am J Ophthalmol 2003;136: Archer DB. Bowman lecture Diabetic retinopathy: some cellular, molecular and therapeutic considerations. Eye 1999;13: Davis MD. Diabetic retinopathy. A clinical overview. Diabetes Care 1992;15: Davis MD, Fisher MR, Gangnon RE, ym. Risk factors for high-risk proliferative diabetic retinopathy and severe visual loss: Early Treatment Diabetic Retinopathy Study Report # 18. Invest Ophthalmol Vis Sci 1998;39: Davis M. Emerging issues in the diagnosis of diabetic retinopathy and macular oedema. Proceedings of the XXIX th International Congress of Ophtalmology, Sydney, Australia, Diabeettinen retinopatia [verkkoversio]. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Silmälääkäriyhdistyksen ja Diabetesliiton lääkärineuvoston asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2006 [päivitetty ] Diabetic Retinopathy Study Research Group. Preliminary report on effects of photocoagulation therapy. Am J Ophthalmol 1976;81: Early Treatment Diabetic Retinopathy Study Research Group. Photocoagulation for diabetic macula edema. Early Treatment Diabetic Retinopathy Study Report Number 1. Arch Opthalmol 1985;103: Early Treatment Diabetic Retinopathy Study Research Group. Grading diabetic retinopathy from stereoscopic color fundus photographs an extension of the modified Airlie House classification. ETDRS report number 10. Ophthlamology 1991a;98: Early Treatment Diabetic Retinopathy Study Research Group. Fundus photographic risk factors for progression of diabetic retinopathy. ETDRS report number 12. Ophthalamology 1991b;98: Gardner TW. Antonetti DA. Barber AK, ym. Diabetic retinopathy: More than meets the eye. Surv Ophthalmol 2002;47 Suppl 2:S Hernberg CA, Björkesten G, Vannas S. Hypophysectomy in the treatment of retinopathy and nephropathy in severe juvenile diabetes. Acta Endocrinol 1959;31: Klein R, Klein BE, Moss SE, ym. Retinal vascular abnormalities in persons with type 1 diabetes. The Wisconsin epidemiological study of diabetic retinopathy. XVIII. Ophthalmology 2003;110: Klein R, Klein BEK, Moss SE, Wong TY, Sharrett AR. Retinal vascular caliber in persons with type 2 diabetes. The Wisconsin epidemiological study of diabetic retinopathy. XX. Ophthalmology 2006;113: Kohner EM, Oakley MW. Diabetic retinopathy. Progress in endocrinology and metabolism. Metabolism 1975;24: Kohner EM. Diabetic retinopathy. BMJ 1993;307: Lund-Andersen H. Mechanisms for monitoring changes in retinal status following therapeutic intervention in diabetic retinopathy. Surv Ophthalmol 2002;47 Suppl2:S McLeod D. Why cotton wool spots should not be regarded as retinal nerve fibre layer infarcts. Br J Ophthalmol 2005;89: Oakley N, Hill DW, Joplin GF, Kohner EM, Fraser TR. Diabetic retinopathy. I. The assessment of severity and progress by comparison with a set of standard fundus photographs. Diabetologia 1967;3: Ojamo M. Suomen näkövammarekisterin vuosikirja von Wendt G, Heikkilä K, Summanen P. Assessment of diabetic retinopathy using two-field 60 fundus photography. A comparison between red-free, black-and-white prints and colour transparencies. Acta Ophthalmologica Scand 1999;77: von Wendt G, Rönnholm P, Heikkilä K, Summanen P. Comparison between one- and two field 60 fundus photographgy when screening for diabetic retinopathy. Acta Ophthalmologica Scand 2000;77: von Wendt G, Heikkilä K, Summanen P. Detection of retinal neovascularizations using 45 and 60 photographic fields with varying fields simulated on a 60 photograph. Acta Ophthalmologica Scand 2002;80: Wilkinson CP, Ferris FL III, Klein R, ym. Proposed international clinical diabetic retinopathy and diabetic macular edema disease severity scales. Ophthalmology 2003;110: PAULA SUMMANEN, LKT, dosentti, osastonylilääkäri paula.summanen@hus.fi HYKS:n silmätautien klinikka PL 220, HUS GUNVOR VON WENDT, LT, osastonylilääkäri gunvor.von.wendt@sankterik.se St Eriks sjukhus Pollhemgatan Tukholma 2647
Lukijalle. Novartis Finland Oy www.novartis.fi
Diabetes ja silmät Lukijalle Diabetes on yleinen kansantauti. Sitä sairastaa arviolta jo noin 500 000 suomalaista. Diabetes voi vaurioittaa verisuonten seinämiä kaikkialla elimistössä, myös silmissä. Silmänpohjien
LisätiedotKäypä hoito -suositus. Diabeettinen retinopatia
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Silmälääkäriyhdistyksen ja Diabetesliiton lääkärineuvoston asettama työryhmä Päivitetty 15.12.2014 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti
LisätiedotSilmänpohjatutkimuksen löydöksiä. Kuvaopas optikolle silmänpohjalöydösten tarkastelun avuksi
Silmänpohjatutkimuksen löydöksiä Kuvaopas optikolle silmänpohjalöydösten tarkastelun avuksi 1 (38) Sisällys 1 Tutkimuksesta 4 2 Normaali silmänpohja 8 2.1 Nuori länsimaalainen silmänpohja 8 2.2 Ikääntynyt
LisätiedotDiabeettinen verkkokalvosairaus. Totea ja hoida ajoissa
Diabeettinen verkkokalvosairaus Totea ja hoida ajoissa Bayerin Medinfo palvelee kaikissa Bayerin tuotteisiin liittyvissä kysymyksissä. Puhelin 020 785 8222 (arkipäivisin klo 9 15) medinfo@bayer.fi Bayer
LisätiedotDiabeettinen retinopatia. Miten huomioin lisäsairaudet hoitotyössä Diabetesosaajakoulutus Hilkka Tauriainen
Diabeettinen retinopatia Miten huomioin lisäsairaudet hoitotyössä Diabetesosaajakoulutus 28.1.2015 Hilkka Tauriainen Retinopatian ilmaantumisen ja etenemisen ehkäisy Perustaudin hyvä hoito Hyvä sokeritasapaino
LisätiedotVoiko diabeettista retinopatiaa hoitaa lääkkein
Voiko diabeettista retinopatiaa hoitaa lääkkein VIII Valtakunnalliset Diabetespäivät Dipoli, Espoo 12.11.2009 Dosentti Paula Summanen HY/HUS-HYKS Silmäklinikka, diabetespkl Retinopatia Retinopatia Hyperglykemia
LisätiedotSilmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta
Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta Suomen Silmähoitajapäivät 26.8.2011 Paasitorni, Helsinki El, LT Anu Vaajanen Mikä tauti on glaukooma? Näköhermon etenevä sairaus, joka aiheuttaa vaurioita näköhermon
Lisätiedot6/2006. Diabeteksen esiintyvyys Suomessa Diabeettisen retinopatian Käypä hoito -suositus EASD 2006 VOL. 35 JOULUKUU SUOMEN DIABETESLIITTO
6/2006 VOL. 35 JOULUKUU SUOMEN DIABETESLIITTO Diabeteksen esiintyvyys Suomessa Diabeettisen retinopatian Käypä hoito -suositus EASD 2006 Kuva: Timo Saaristo Tilauslomake internetissä: www.diabetes.fi 7
LisätiedotTervetuloa mukaan silmätauteihin erikoistuvien lääkäreiden XXXIII valtakunnalliselle jatkokoulutuskurssille.
14.2.2018 Hyvä silmätauteihin erikoistuva lääkäri, Tervetuloa mukaan silmätauteihin erikoistuvien lääkäreiden XXXIII valtakunnalliselle jatkokoulutuskurssille. Koulutus järjestetään Aulangolla. Koulutuksen
LisätiedotTeemana diabetes. Kehitä osaamistasi hae apurahaa! Lasiaispistos hoitaa ikärappeumaa. Miten tulla työyhteisötaituriksi?
Suomen Silmähoitajat ry Finlands Ögonskötare rf 1/2015 www.suomensilmahoitajat.fi Kehitä osaamistasi hae apurahaa! Lasiaispistos hoitaa ikärappeumaa Miten tulla työyhteisötaituriksi? Teemana diabetes Tyypin
LisätiedotSilmänpohjan valokerroskuvaus
Katsaus JANNE P. KYTÖ JA PETRI TOMMILA Silmänpohjan valokerroskuvaus Silmänpohjan valokerroskuvaus on uusi silmänpohjan sairauksien tutkimusmenetelmä. Se mahdollistaa koko verkkokalvon ja pigmenttisolukalvon
Lisätiedotnähdään www.nahdaan.fi Tietoa diabeettisesta verkkokalvosairaudesta ja sen hoidosta 1/2015 Henkilökuvassa Outi Pietiläinen s.
www.nahdaan.fi Tietoa diabeettisesta verkkokalvosairaudesta ja sen hoidosta 1/2015 Henkilökuvassa Outi Pietiläinen s. 8 13 Diabeettisen retinopatian Käypä hoito -suositus s. 14 15 Diabeettisen makulaturvotuksen
LisätiedotRetinan periferiaa. Liisa Marttila Silmät el, KYS
Retinan periferiaa Liisa Marttila Silmät el, KYS Ei ole Sidonnaisuudet Verkkokalvorepeämät ja niiden yhteys verkkokalvoirtaumiin Takalasiaiskalvon irtauma (PVD) ja sen yhteys vek-irtaumiin Laserin/kryon
LisätiedotVERKKOKALVON JA LASIAISEN SAIRAUDET TAKAOSAKIRURGIN SILMIN
VERKKOKALVON JA LASIAISEN SAIRAUDET TAKAOSAKIRURGIN SILMIN Tarja Maaranen,, TAYS Silmähoitajap hoitajapäivät Kuopio 20.9.2008 Silmän anatomiaa Retina - rakenteeltaan ohut (
LisätiedotSILMÄNSISÄINEN BEVASITSUMABI TYYPIN 1 DIABEETIKON MAKULOPATI- AN HOIDOSSA
SILMÄNSISÄINEN BEVASITSUMABI TYYPIN 1 DIABEETIKON MAKULOPATI- AN HOIDOSSA Virtanen, Olli Syventävien opintojen tutkielma OYS / Silmätautien klinikka Oulun Yliopisto 5/2014 Hautala, Nina, Silmätautien ayl
LisätiedotPotilasesite LUCENTIS-hoidosta
LUCENTIS (ranibitsumabi) Verkkokalvon laskimotukoksesta (laskimohaara- tai keskuslaskimotukoksesta) johtuvan makulaturvotuksen aiheuttamaan näkökyvyn heikentymiseen Potilasesite LUCENTIS-hoidosta Osa 1
LisätiedotNäkövammarekisterin vuosikirjan 2015 kuvat
Näkövammarekisterin vuosikirjan 2015 kuvat Matti Ojamo, VTM, tutkimuspäällikkö Kuvia voi vapaasti käyttää, kun mainitsee lähteeksi THL-Näkövammarekisteri, Vuosikirja 2015 Kuvio 1. Vammautumisprosessi ja
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta
TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta Sisällys T2D lisäsairaudet Sydän ja verisuonet Munuaiset Hermosto Jalat Silmät Suu 4 7 10 11 12 13 14 Sydän ja verisuonet Diabeetikoiden yleisin kuolinsyy
LisätiedotSilmänpohjan ikärappeuma. Tunnista oireet ja hoida ajoissa
Silmänpohjan ikärappeuma Tunnista oireet ja hoida ajoissa Bayerin Medinfo palvelee kaikissa Bayerin tuotteisiin liittyvissä kysymyksissä. Puhelin 020 785 8222 (arkipäivisin klo 9 15) medinfo@bayer.fi Bayer
LisätiedotKohonnut verenpaine aiheuttaa muutoksia. Hypertension aiheuttamat silmänpohjamuutokset. Katsaus. Hypertensiivisen retinopatian historia ja luokittelu
Katsaus Maritta Lindström-Karjalainen ja Paula Summanen Hypertension aiheuttamat silmänpohjamuutokset Kohonnut verenpaine on tärkeä sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijä. Silmänpohja on sen eräs kohde-elin.
LisätiedotPOTILAAN OPAS. EYLEA diabeettisen makulaturvotuksen. hoidossa
POTILAAN OPAS EYLEA diabeettisen makulaturvotuksen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu diabeettinen makulaturvotus eli DME. Tämä sairaus vaikeuttaa
LisätiedotTeemana diabetes. Kehitä osaamistasi hae apurahaa! Lasiaispistos hoitaa ikärappeumaa. Miten tulla työyhteisötaituriksi?
Suomen Silmähoitajat ry Finlands Ögonskötare rf 1/2015 www.suomensilmahoitajat.fi Kehitä osaamistasi hae apurahaa! Lasiaispistos hoitaa ikärappeumaa Miten tulla työyhteisötaituriksi? Teemana diabetes Tyypin
LisätiedotLUCENTIS (ranibitsumabi) Diabeettisesta makulaturvotuksesta johtuvaan näkökyvyn heikentymiseen
LUCENTIS (ranibitsumabi) Diabeettisesta makulaturvotuksesta johtuvaan näkökyvyn heikentymiseen Potilasesite LUCENTIS-hoidosta Osa 1 Tietoja LUCENTIS-valmisteesta Tässä esitteessä kerrotaan diabeettisen
LisätiedotKostea silmänpohjan ikärappeuma. Tunnista oireet ja hoida ajoissa
Kostea silmänpohjan ikärappeuma Tunnista oireet ja hoida ajoissa Bayerin Medinfo palvelee kaikissa Bayerin tuotteisiin liittyvissä kysymyksissä. Puhelin 020 785 8222 (arkipäivisin klo 9 15) medinfo@bayer.fi
LisätiedotDIABEETTISEN RETINOPATIAN VALOKUVASEULONNAN KUSTANNUKSET JA HYÖDYT SEKÄ NÄKÖVAMMAISTEN ELÄMÄNLAATU JA KUOLLEISUUS
DIABEETTISEN RETINOPATIAN VALOKUVASEULONNAN KUSTANNUKSET JA HYÖDYT SEKÄ NÄKÖVAMMAISTEN ELÄMÄNLAATU JA KUOLLEISUUS HANNU PAJUNPÄÄ Kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos ja Taloustieteen osasto,
LisätiedotKYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma / sairaanhoitaja KOTIHOITO-OHJEET SILMÄPOHJAN LASERHOITOON TULEVILLE POTILAILLE
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma / sairaanhoitaja Marina Karhula Larissa Mykkänen KOTIHOITO-OHJEET SILMÄPOHJAN LASERHOITOON TULEVILLE POTILAILLE Opinnäytetyö 2009 TIIVISTELMÄ KYMENLAAKSON
LisätiedotKäypä hoito: Kliinisen työn helpottaja vai kurjistaja? Jorma Komulainen SSLY
Käypä hoito: Kliinisen työn helpottaja vai kurjistaja? Jorma Komulainen SSLY 14.3.2019 Mitä teidän tulee tietää minusta? LT, dosentti, lastentautien ja lastenendokrinologian erikoislääkäri Päätoimi Käypä
LisätiedotNäkö ja toimintakyky. Harriet Finne-Soveri LT ylilää. ääkäri Stakes
Näkö ja toimintakyky Harriet Finne-Soveri LT ylilää ääkäri Stakes Sisält ltö Pikakertaus vanhuspalveluista Ikä ja näkö Näkökysymykset ja RAI Toimintakyky ja heikkonäköisyys Miten pitää näkö mielessä hoito
LisätiedotTITLE CAPS 18PT. Lucentis (ranibitsumabi) Diabeettisesta makulaturvotuksesta johtuvaan näkökyvyn heikentymiseen (DME) Potilasesite Lucentis-hoidosta
TITLE CAPS 18PT Lucentis (ranibitsumabi) Diabeettisesta makulaturvotuksesta johtuvaan näkökyvyn heikentymiseen (DME) Potilasesite Lucentis-hoidosta 3 OSA 1 MITÄ LUCENTIS ON? Tässä esitteessä kerrotaan
LisätiedotKohonnut verenpaine (verenpainetauti)
Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut
LisätiedotVanhusten näkövammojen kuntoutus
Vanhusten näkövammojen kuntoutus Kuntoutus-Iiris Tuula Kääriäinen vastaava kuntoutusohjaaja tuula.kaariainen@nkl.fi 09-39604563 Ikääntymisen aiheuttamat optiset muutokset silmässä mykiön kovettuminen,
LisätiedotMitä silmänpohjan autofluoresenssi kertoo? Kai Kaarniranta SSLY kevät 2018
Mitä silmänpohjan autofluoresenssi kertoo? Kai Kaarniranta SSLY kevät 2018 Autofluoresenssikuvaus Non-invasiivinen, nopea kuvantamismenetelmä Antaa tietoa verkkokalvon Vaurio- ja rappeuma-asteesta Vaurion
LisätiedotJaana Hietala. Pirjo Laulaja. Laserhoitoon tulevan diabeettista retinopatiaa sairastavan potilaan ohjaus. kirjallinen ohje potilaalle
1 Jaana Hietala Pirjo Laulaja Laserhoitoon tulevan diabeettista retinopatiaa sairastavan potilaan ohjaus kirjallinen ohje potilaalle Opinnäytetyö Kevät 2011 Sosiaali- ja terveysalan yksikkö Hoitotyön koulutusohjelma
LisätiedotLapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö
Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö Suositusten lähtökohdat Määräaikaistarkastusten minimointi
LisätiedotSilmänpohjan ikärappeuma (ikään liittyvä
Katsaus Silmänpohjan ikärappeuman fotodynaaminen hoito Fotodynaaminen hoito on ikään liittyvän nesteisen silmänpohjarappeuman uusin ja lupaavin hoitomuoto. Siinä verkkokalvon haitalliset uudisverisuonet
LisätiedotSILMÄTAUDIT. Valoa diabeettisen retinopatian varhaisvaiheisiin. Timo Hellstedt, Pia Ikonen, Sanna Weman ja Paula Summanen
SILMÄTAUDIT Valoa diabeettisen retinopatian varhaisvaiheisiin Timo Hellstedt, Pia Ikonen, Sanna Weman ja Paula Summanen Hyperglykemia on diabeettisen retinopatian synnyssä keskeinen tekijä, vaikka kaikkia
LisätiedotTarvitseeko kliinikko päätöksentukea?
Tarvitseeko kliinikko päätöksentukea? Kumppanuusforum 24.8.2017 Jonna Salonen Asiantuntijalääkäri, Tieto Finland Oy Erikoislääkäri, Carea jonna.salonen@tieto.com CDSS = Clinical Decision Support System
LisätiedotEylea on lääke, jonka vaikuttava aine on aflibersepti. Sitä saa silmään injektoitavana liuoksena esitäytetyissä ruiskuissa tai injektiopulloissa.
EMA/677928/2015 EMEA/H/C/002392 Julkinen EPAR-yhteenveto aflibersepti Tämä on yhteenveto Euroopan julkisesta arviointilausunnosta (EPAR), joka koskee lääkevalmistetta. Tekstissä selitetään, miten lääkevalmistekomitea
LisätiedotKokeellinen interventiotutkimus
Kokeellinen interventiotutkimus Raija Sipilä LT, toimituspäällikkö Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Kriittisen arvioinnin kurssi 2.10.2017 Kiitos Käypä hoito -tiimille Interventio Interventio tarkoittaa
LisätiedotSyöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä
Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological
LisätiedotPOTILAAN OPAS. EYLEA verkkokalvon haaralaskimotukoksen. hoidossa
POTILAAN OPAS EYLEA verkkokalvon haaralaskimotukoksen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu verkkokalvon haaralaskimotukos (BRVO). Tämä sairaus
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit, diabetes
1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon
LisätiedotSOTE-odotukset, pieni toimija privaattisektorilla. Arto Hartikainen Optometristi, B.Sc.Optom. (U.S.) Optivisio Oy
SOTE-odotukset, pieni toimija privaattisektorilla Arto Hartikainen Optometristi, B.Sc.Optom. (U.S.) Optivisio Oy arto.hartikainen@optivisio.fi SSLY Kevätkoulutuspäivä 23.3.2018 Keskeisen näkökentän tutkimiseen
LisätiedotDiabeetikon uhkana mikrovaskulaarikomplikaatiot:
Diabeetikon uhkana mikrovaskulaarikomplikaatiot: miten tutkin, seuraan ja hoidan Ari Aimolahti sisätautilääkäri, diabetologi Ylilääkäri, emba (erikoislääkäripalvelut) Lääkärikeskus Aava Oy DIABETEKSEN
LisätiedotFAG ja ICG - perusteet ja tulkinta. Kirsi Ikäheimo Silmätautien erikoislääkäri, KYS Lääkärikouluttajan erityispätevyys, Itä-Suomen yliopisto
FAG ja ICG - perusteet ja tulkinta Kirsi Ikäheimo Silmätautien erikoislääkäri, KYS Lääkärikouluttajan erityispätevyys, Itä-Suomen yliopisto Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta: silmätautien erikoislääkäri,
LisätiedotTUNNISTA AJOISSA Opas yleisimmistä ikääntyneen silmäsairauksista Metsolakotien hoitohenkilökunnalle
Elisa Aho, Raija Holmi, Marja Lappalainen & Kaisa Lepistö TUNNISTA AJOISSA Opas yleisimmistä ikääntyneen silmäsairauksista Metsolakotien hoitohenkilökunnalle TUNNISTA AJOISSA Opas yleisimmistä ikääntyneen
LisätiedotLaserilla laadukkaampi kuva?
Assi Nikander, Stefan Skog, Olli Uotila Laserilla laadukkaampi kuva? Silmänpohja-atlas kahden eri kuvausmenetelmän tulkintaan Metropolia Ammattikorkeakoulu Optometristi (AMK) Optometria Opinnäytetyö 17.4.2014
LisätiedotEvidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotMetabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa
Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa Lena Thorn HYKS, sisätaudit, nefrologian klinikka, Biomedicum Helsinki Sipoon terveyskeskus VIII Valtakunnallinen diabetespäivä 12.11.2009, Dipoli, Espoo Väitöskirjan
LisätiedotAri Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015
Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat
LisätiedotNäkökyvyn nostaminen ensisijaiseksi terveydelliseksi tavoitteeksi. Hyvä näkö läpi elämän
Näkökyvyn nostaminen ensisijaiseksi terveydelliseksi tavoitteeksi Hyvä näkö läpi elämän Jokaisen näkökyky voi muuttua iän myötä Jotkut muutokset näössä voivat vaikeuttaa arkisista askareista suoriutumista.
LisätiedotT2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri
T2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri LT Merja Laine; HUS, Vantaan kaupunki, HY Yleislääke9eteen erikoislääkäri Diabeteksen hoidon erityispätevyys, Haavanhoidon erityispätevyys VANTAA 2018 - asukkaita 222
LisätiedotPredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT
PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT 2 Alzheimerin taudin diagnostiikka Alzheimerin tauti on etenevä muistisairaus. Alzheimerin tauti
LisätiedotSilmänpohjan ikärappeuma (degeneratio maculae
Katsaus TAPANI PALOSAARI Silmänpohjan ikärappeuma Silmänpohjan ikärappeuma on pysyvän näkövammaisuuden merkittävin aiheuttaja Suomessa. Koska sen tärkein riskitekijä on ikä, sairauden ilmaantuvuuden oletetaan
LisätiedotVALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ
VALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ 8.11.2018 KUINKA KÄYTÄN MOHA:A ELI MOTIVOIVAA HAASTATTELUA TYÖKALUNA MURROSIKÄISEN DIABEETIKON HOIDOSSA MARI PULKKINEN, LT, LASTENENDOKRINOLOGI, HUS, LASTEN JA NUORTEN SAIRAUDET
LisätiedotVerkkokalvon laskimotukoksen uudet hoidot
Katsaus tieteessä Sulevi Kaipiainen LL, silmätautien erikoislääkäri Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä sulevi.kaipiainen@sll.fimnet.fi Verkkokalvon laskimotukoksen uudet hoidot
LisätiedotTietoa eteisvärinästä
Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää
LisätiedotLIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS
LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot
LisätiedotMitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja
Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Sidonnaisuudet Käypä hoito päätoimittaja, Duodecim Palveluvalikoimaneuvoston pysyvä asiantuntija,
LisätiedotValtimotaudin ABC 2016
Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen
LisätiedotTavanomaiset silmänpohjan valokuvat. SSLY kevätkoulutuspäivät Johanna Liinamaa Dos., ayl OYS
Tavanomaiset silmänpohjan valokuvat SSLY kevätkoulutuspäivät 22.3.2018 Johanna Liinamaa Dos., ayl OYS Sidonnaisuudet Luentopalkkiot: Santen, Thea Kongressimatkat: Thea, Iogen Tutkimusrahoitusta: Herantis
LisätiedotTÖISSÄ NÄHDÄÄN! Heli Numminen, Anneli Olli & Viivi Sarkkinen
Heli Numminen, Anneli Olli & Viivi Sarkkinen TÖISSÄ NÄHDÄÄN! Täydennyskoulutuspäivä optikoille työikäisten yleisimmistä silmäsairauksista ja työlaseista TÖISSÄ NÄHDÄÄN! Täydennyskoulutuspäivä optikoille
LisätiedotKaihileikkauksen komplikaatiot. Saara Yli-Kyyny Silmätautien erikoislääkäri, KYS
Kaihileikkauksen komplikaatiot Saara Yli-Kyyny Silmätautien erikoislääkäri, KYS Sidonnaisuudet Matka- ja majoituskuluja: Johnson & Johnson Intraoperatiiviset komplikaatiot Takakapseliruptuura +/- lasiaismenetys
LisätiedotGlaukooman hoito Lapin sairaanhoitopiirissä 3.12.2009 Marko Ollila
Glaukooman hoito Lapin sairaanhoitopiirissä 3.12.2009 Marko Ollila Taustaa Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio 29.4.2004: Kunnalla on velvollisuus järjestää kroonisen glaukooman hoito ja sen seuraamiseksi
LisätiedotUutta lääkkeistä: Ulipristaali
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Annikka Kalliokoski Esmya, 5 mg tabletti, PregLem France SAS. Ulipristaaliasetaattia voidaan käyttää kohdun myoomien
LisätiedotRETINOPATIA JA SEN EHKÄISY DIABETEKSESSÄ
RETINOPATIA JA SEN EHKÄISY DIABETEKSESSÄ Kai Hurri C33159 Opinnäytetyön käsikirjoitus Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak, Helsinki Hoitotyön koulutusohjelma Terveydenhoitaja AMK 24.11.2016 2 TIIVISTELMÄ
LisätiedotLENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen
LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa Riitta Valtonen 1 Lene Leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio neuvolan terveydenhoitajien ja lääkäreiden työväline lapsen kehityksen arvioinnissa
Lisätiedot60122 AW0_6 eylea patient booklet_wamd_2017 No Images.indd 2 20/12/
POTILAAN OPAS EYLEA kostean silmänpohjan ikärappeuman hoidossa 60122 AW0_6 eylea patient booklet_wamd_2017 No Images.indd 1 20/12/2017 11.34 60122 AW0_6 eylea patient booklet_wamd_2017 No Images.indd 2
LisätiedotTurun yliopisto, silmätautioppi Perusopetuksen oppimistavoitteet
sivu 1 Turun yliopisto, silmätautioppi Perusopetuksen oppimistavoitteet 1 Silmän anatomia ja fysiologia 2 Silmän tutkiminen 3 Taittovirheet ja niiden korjaaminen 4 Karsastus ja amblyopia 5 Harmaakaihi
LisätiedotEylea-valmistetta saa antaa lääkäri, jolla on kokemusta lasiaiseen annettavista injektioista.
Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan epäillyistä lääkkeen haittavaikutuksista.
LisätiedotDIABEETTISEN RETINOPATIAN HOITO LASERMENETELMÄLLÄ. Potilasohjeiden laatiminen
DIABEETTISEN RETINOPATIAN HOITO LASERMENETELMÄLLÄ Potilasohjeiden laatiminen Tuija Siiskonen Heidi Yli-Kätkä Opinnäytetyö Marraskuu 2012 Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto 2 TIIVISTELMÄ
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotLääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista
Lääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista Valmisteyhteenveto on luettava huolellisesti ennen Bupropion Sandoz -valmisteen
LisätiedotLucentis (ranibitsumabi) Verkkokalvon laskimotukoksesta (RVO) (laskimohaara- tai keskuslaskimotukoksesta) johtuvan makulaturvotuksen aiheuttamaan
Lucentis (ranibitsumabi) Verkkokalvon laskimotukoksesta (RVO) (laskimohaara- tai keskuslaskimotukoksesta) johtuvan makulaturvotuksen aiheuttamaan näkökyvyn heikentymiseen Potilasesite Lucentis-hoidosta
LisätiedotYlidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014
Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence
LisätiedotNaproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on
LisätiedotKuka on näkövammainen?
Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen
LisätiedotJulkisesti rahoitettujen silmäterveydenhuollon palvelujen tuotanto optikkoliikkeessä
Julkisesti rahoitettujen silmäterveydenhuollon palvelujen tuotanto optikkoliikkeessä -Moniammatillisen työryhmän ohjeistus- Versio 1.0 1(11) Sisällysluettelo 1 ESIPUHE... 3 2 LÄHTÖKOHTA... 4 3 KESKEISET
LisätiedotTärkeää tietoa JETREA 0,5 mg/0,2 ml injektiokonsentraatti liuosta varten -valmisteesta
Tärkeää tietoa JETREA 0,5 mg/0,2 ml injektiokonsentraatti liuosta varten -valmisteesta JETREA -valmistetta käytetään aikuisille vitreomakulaariseksi traktioksi (VMT) kutsutun silmäsairauden hoitoon silloinkin
LisätiedotPOTILAAN OPAS. EYLEA kostean silmänpohjan ikärappeuman hoidossa
POTILAAN OPAS EYLEA kostean silmänpohjan ikärappeuman hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu kostea silmänpohjan ikärappeuma (kostea AMD). Tämä
LisätiedotTILKAN SILMÄSAIRAALA Coronaria
TILKAN SILMÄSAIRAALA Coronaria HARMAAKAIHI Yleisöluento Tilkan Silmäsairaala 24.11.2015 Silmäkirurgi Kaisu Järvinen KOTIMAINEN CORONARIA Vuonna 1988 perustettu suomalainen, terveys- ja hyvinvointipalveluihin
LisätiedotDIABEETTISEN RETINOPA- TIAN EHKÄISY JA HOITO
1 OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA DIABEETTISEN RETINOPA- TIAN EHKÄISY JA HOITO Opas tyypin 2 diabetesta sairastavalle asiakkaalle TEKIJÄ/T: Anna-Maria Roivas
LisätiedotLUCENTIS (ranibitsumabi) Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan
LUCENTIS (ranibitsumabi) Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan Potilasesite LUCENTIS-hoidosta Osa 1 Tietoja LUCENTIS-valmisteesta Tässä esitteessä kerrotaan silmänpohjan kosteasta ikärappeumasta ja sen hoidossa
LisätiedotTärkeimmät hoitokäytännöt silmätautien alalla
HYKS Silmätautien klinikka HUOM: Meilahden sairaala Luentosali 4 Perjantai 24.9.2010 klo 12.30-15.50 Tärkeimmät hoitokäytännöt silmätautien alalla 12.30 Avaus Silmän etuosan ja silmän apuelinten taudit
LisätiedotGLAUKOOMAKENTTIEN TULKINTA. SSLY 2018 Dos. Päivi Puska, HYKS
GLAUKOOMAKENTTIEN TULKINTA SSLY 2018 Dos. Päivi Puska, HYKS Sidonnaisuudet Luennoijana Alconin, Allerganin ja Santenin järjestämissä tilaisuuksissa Kaarisäikeet (Bjerrum alue) vertikaalisesti: 5:stä 20
LisätiedotHoitotehoa ennustavat RAS-merkkiaineet Tärkeä apuväline kolorektaalisyövän lääkehoidon valinnassa Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite auttaa ymmärtämään paremmin kolorektaalisyövän erilaisia lääkehoitovaihtoehtoja.
LisätiedotLataa Fysiatria. Lataa. Lataa kirja ilmaiseksi suomalainen Fysiatria Lataa Luettu Kuunnella E-kirja Suomi epub, Pdf, ibook, Kindle, Txt, Doc, Mobi
Lataa Fysiatria Lataa ISBN: 9789516564923 Sivumäärä: 570 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 22.63 Mb Fysiatrian toiminnan kohteena on erityisesti ihmisen toimintakyky. Fysiatrian kliinisessä osaamisessa keskeisenä
LisätiedotHMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism
HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings
LisätiedotMitä sinun on hyvä tietää JETREA -hoidosta (okriplasmiini)
Mitä sinun on hyvä tietää JETREA -hoidosta (okriplasmiini) JETREA -valmistetta käytetään aikuisille silmän vitreomakulaariseksi traktioksi (VMT eli silmän lasiaisen makulaan aiheuttamaksi kiristykseksi)
LisätiedotTyypin 2 diabetes sairautena
Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä
LisätiedotMitä raskausdiabeteksen jälkeen?
Mitä raskausdiabeteksen jälkeen? Diabeteshoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät 11.4.2019 Seinäjoki Tiina Vilmi-Kerälä, vs ylilääkäri Naistentaudit ja synnytykset, Kanta-Hämeen keskussairaala Sidonnaisuudet
LisätiedotLataa Potilaan tutkiminen. Lataa
Lataa Potilaan tutkiminen Lataa ISBN: 9789516562943 Sivumäärä: 309 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 33.01 Mb Potilaan tutkiminen -oppaassa perehdytään keskeiseen lääkärin perustaitoon: potilaan tutkimiseen
LisätiedotTärkeää tietoa JETREA -hoidosta (okriplasmiini)
Tärkeää tietoa JETREA -hoidosta (okriplasmiini) Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. JETREA -valmistetta käytetään aikuisille vitreomakulaariseksi traktioksi (VMT) kutsutun silmäsairauden hoitoon
LisätiedotPOTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa
POTILAAN OPAS EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu likitaitteisuuden aiheuttama
LisätiedotOngelmana labiili ja vaikeasti saavutettava sokeritasapaino. Jorma Lahtela TAYS, sisätaudit
Ongelmana labiili ja vaikeasti saavutettava sokeritasapaino Jorma Lahtela TAYS, sisätaudit Valtakunnallinen diabetespäivä 17.11.2015 38-vuotias nainen Diabetes todettu 12 vuotiaana Monipistoshoito 16-vuotiaasta
LisätiedotTyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula
Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri
Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti
LisätiedotDiabeteksen aiheuttaman haitan arviointi
Diabeteksen aiheuttaman haitan arviointi Diabetesliiton lääkärineuvoston suositus 27.4.2011 Lääkärin arviota diabeteksen aiheuttamasta haitasta tarvitaan muun muassa haettaessa yli 16-vuotiaan vammaistukea
Lisätiedot