MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUTKIMUS KUUSKAJASKARIN SAARI, RAUMA

Transkriptio

1 Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUTKIMUS KUUSKAJASKARIN SAARI, RAUMA

2 1-1 TUTKIMUSRAPORTIN TIIVISTELMÄ Kuuskajaskarin saari, Rauma, maaperän pilaantuneisuuden lisätutkimus KOHDETIEDOT Tilaaja: Kohteen omistaja / haltija: Kohde: Koordinaatit: Pohjavesialue: Rauman kaupunki Rauman kaupunki Kuuskajaskarin saari N, E Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella Kaava: Alue kuuluu asemakaavanmuutosalueeseen (alustava luonnos ) Projektinro: Päivämäärä: Sovelletut säädökset: Maaperäolosuhteet: JOHDANTO Valtioneuvoston asetus 214/2007 (pima-asetus) Alueella tehtyjen ympäristöteknisten tutkimusten havaintojen perusteella alueen maaperä on pääasiassa hiekkaa ja silttiä. Alueen maanpinta on tutkituilla alueilla tasolla +2,123 +7,527 Maaperätutkimuksen tarkoituksena oli täydentää saaren alueella vuonna 2014 tehtyjä maaperän pilaantuneisuustutkimuksia. Tutkimuksissa keskityttiin Kuuskajaskarin saaren pohjoisosassa sijaitsevan kaatopaikan laajuuden kartoittamiseen sekä tutkittiin saaren alueella sijainneiden lämmitysöljysäiliöiden maaperää öljyhiilivetyjen suhteen. Tutkimusalueen sijainti on esitetty liitteessä 1 ja tarkennetusti piirustuksessa TEHDYT TOIMENPITEET Alueella suoritettiin maaperätutkimuksia lapiokaivuna ja kaivinkoneella yhteensä 24 tutkimuspisteestä Tutkimuspisteistä otettiin maanäytteitä eri syvyyksiltä. Tutkimuspisteet ulotettiin luonnonmaahan tai kallion pintaan saakka. TEHDYT ANALYYSIT JA ANALYYSITULOKSET Niton-XRF kenttämittarilla tutkittiin As-, Cr-, Cu-, Pb-, Ni- ja Zn-pitoisuudet 23 näytteestä, öljyhiilivedyt Petroflagkenttämittarilla 10 näytteestä ja haihtuvat yhdisteet PID-mittarilla yhteensä 43 näytteestä. Laboratoriossa tutkittiin yhdeksästä näytteestä metallien ja puolimetallien, neljästä näytteestä öljyhiilivetyjen (C 10-C 40) kuudesta näytteestä PAH-yhdisteiden ja kahdesta näytteestä PCB-yhdisteiden pitoisuudet. Lisäksi kahdelle näytteelle (kaatopaikan jätetäyttö ja kivääriradan taustavalli) tehtiin liukoisuusominaisuuksien testaus. Kaikki laboratorioanalyysit tehtiin Ramboll Analytics Oy:n laboratoriossa. Valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 (pima-asetus) esitettyjen kynnysarvotasojen ylittäviä pitoisuuksia havaittiin antimonin, arseenin, kadmiumin, kuparin, lyijyn, nikkelin, sinkin, vanadiinin, bentso(a)pyreenin, fenantreenin, fluoranteenin ja öljyhiilivetyjen (C10-C40) osalta. PILAANTUNEISUUDEN JA KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI Kuuskajaskarin saarella on kaksi aluetta, jätetäyttöalue ja kivääriradan taustavallin alue, joiden pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi on tutkimusten perusteella tarpeellista. Alueilta todettiin haitta-ainepitoisuuksia, joiden muodostamia riskejä ja riskien toteutumisen todennäköisyyttä on arvioitu tässä raportissa. JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTOIMENPITEET Jätetäyttöalueella todettiin mahdolliseksi haitta-aineiden kulkeutuminen mereen ja altistuminen suoran kosketuksen välityksellä lyijylle, mutta riskiä ei arvioitu tällä hetkellä merkittäväksi. Jätetäyttöalueella ei arvioinnin perusteella nykytilassa esiinny riskiperustaista maaperän puhdistustarvetta. Nykykäyttöä säännöllisempi altistuminen voidaan estää esimerkiksi peittämällä alue puhtaalla maalla. Kivääriradan taustavallista voi kulkeutua vähäisiä määriä metalleja mereen, mutta merkittävää ekologista vaikutusta tai uimalla altistumista ei arvioida tapahtuvan. Suoran kosketuksen tai tahattoman nielemisen kautta altistuminen on mahdollista, mutta terveysriski arvioidaan vähäiseksi, koska se edellyttää runsasta oleskelua alueella. Riskienhallinta on mahdollista esimerkiksi peittämällä taustavalleista se alue, jossa on iskemää.

3 1-2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUSKOHDE Sijainti Toiminnot alueella Aikaisemmat tutkimukset Kaavoitus Maaperäolosuhteet, pinta- ja pohjavedet 5 3. TUTKIMUKSET Maaperä ja jätenäytteenotto Maa- ja jätenäytteiden kenttämittaukset ja laboratorioanalyysit Vesinäytteenotto Vesinäytteiden laboratorioanalyysit Liukoisuusominaisuudet 6 4. TUTKIMUSTULOKSET JA NIIDEN TULKINTA Maaperän pilaantuneisuuden arvioinnissa käytettävät vertailuarvot7 4.2 Maaperä ja jätetäyttö Jätteen polttolaitoksen ympäristö Jätetäytön sisäinen vesi Öljysäiliöiden ja entisen pajan maaperä Kivääriradan taustavalli 9 5. PILAANTUNEISUUDEN JA PUHDISTUSTARPEEN ARVIOINTI Arvioinnin lähtökohdat Jätetäyttöalueen riskitarkastelu Merkittävät haitta-aineet ja käsitteellinen malli Kulkeutumisriskit Altistumisriskit Ekologiset riskit Todetut riskit ja puhdistustarve Ampumaratojen taustavallien riskitarkastelu Merkittävät haitta-aineet ja käsitteellinen malli Nykytilanteen riskit Riskit taustavallien pinnan peittämisen jälkeen JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET KUSTANNUSARVIO TOIMENPITEILLE Kustannusarvioista huomioitavaa Jätetäyttöalue Massanvaihto Peittäminen Taustavalli 18

4 1-3 LIITTEET Liite 1 Sijaintikartta Liite 2A koontitaulukko, maanäytteiden kenttämittaus- ja analyysitulokset v.2014 tutkimukset Liite 2B koontitaulukko, maanäytteiden kenttämittaus- ja analyysitulokset v.2015 tutkimukset Liite 3A Maanäytteiden laboratorion tutkimustodistukset Liite 3B Laboratorion tutkimustodistukset -liukoisuudet Liite 4 Ramboll Finland Oy: Pohjavesinäytteenotto, Kuuskajaskarin Saari Liite 5 Laboratorion tutkimustodistus, jätetäytön sisäinen vesi Liite Tutkimuspisteiden sijainti 1:1000

5 JOHDANTO Tutkimuskohteena on Raumalla sijaitseva Kuuskajaskarin saari, joka on entinen puolustusvoimien puolustus-/koulutuslinnake Rauman edustalla, Selkämeren kansallispuistossa. Kuuskajaskarin alueella suoritettiin maaperän haitta-ainetutkimuksia lokakuussa Toukokuussa 2015 suoritettujen tutkimusten tarkoituksena oli täydentää vuonna 2014 suoritettuja maaperätutkimuksia saaren pohjoisosassa sijaitsevan kaatopaikan laajuuden selvittämiseksi sekä tutkia saaren alueella sijaitsevien / sijainneiden öljysäiliöiden maaperää öljyhiilivetyjen suhteen. Kuuskajaskarin alueelle tehtiin kaivinkoneella ja lapiokaivuna yhteensä 24 koekuoppaa Maaperätutkimus tehtiin Rauman kaupungin toimeksiannosta. Tilaajan yhteyshenkilönä on toiminut Minna Kouva. Ramboll Finland Oy:ssä työstä on vastannut projektipäällikkönä Suvi Pekkarinen ja riskinarvioinnin on laatinut maaperägeologi Jenni Takala. 2. TUTKIMUSKOHDE 2.1 Sijainti Tutkimuskohde on Rauman keskisen saariston suurin saari, joka sijaitsee Rauman kaupungin edustalla, n. neljän kilometrin päässä mantereelta. Saaren pinta-ala on n. 30 ha. Kohteen sijainti on esitetty liitteessä Toiminnot alueella Kuuskajaskarin saaren historiaa tunnetaan 1600-luvulle asti, jolloin saarella on laiduntanut karjaa. Ensimmäisen maailmansodan aikaan alueelle rakennettiin venäläisten puolustusrakennelmia. Talvisodan aikana tykistö sijoitettiin Kuuskajaskariin, jonka kaupunki luovutti valtiolle. Sodan jälkeen saari jäi linnakekäyttöön ja sadat varusmiehet ovat palvelleet linnakkeessa aina 1990-luvun loppuun saakka. Saari on siirtynyt Rauman kaupungin omitukseen vuonna Puolustusvoimien toiminnan seurauksena alueella on useiden rakennusten lisäksi myös kaksi ampumarataaluetta; saaren länsipuolella sijaitseva kiväärirata ja pohjoisosassa sijaitseva pistoolirata. Saaren alueella on sijainnut ja sijaitsee edelleen useita maanpäällisiä ja maanalaisia öljysäiliöitä rakennusten lämmitystä varten. Saaren pohjoisosassa sijaitsee polttolaitos, jonka pohjoispuolella on mereen rajoittuva kaatopaikka-alue. Kaatopaikka on ollut käytössä vuosien välisenä aikana ja sinne on aikaisempien selvitysten perusteella haudattu mm. metalliromua, rakennusjätettä, akkuja, sähkökaapelia ja muita jätteitä. 2.3 Aikaisemmat tutkimukset Kuuskajaskarin saaren alueella on tehty aiemmin maaperän pilaantuneisuustutkimuksia. Tuloksia on esitetty seuraavissa raporteissa: Hietalahti Jaana, Hovi Minna. Pilaantuneen maaperän kartoitus, analysointi ja kunnostus. Tammikuu 2002 Ramboll Finland Oy. Maaperän pilaantuneisuustutkimus, Kuuskajaskarin saari. Rauman kaupunki Saaren pohjoisosassa sijaitsevan kaatopaikan alueelle asennettiin kolme pohjavesiputkea huhtikuussa Yhdestä pohjavesiputkesta otettiin vesinäyte suoritettujen maaperätutkimusten yhteydessä. Kaikista kolmesta huhtikuussa asennetusta pohjavesiputkesta ja kasarmirakennuksen lounaispuolella sijaitsevasta kaivosta otettiin vesinäytteet Pohjavesitutkimusraportti on esitetty liitteessä 4.

6 Kaavoitus Kuuskajaskarin alueella on voimassa oleva asemakaava, jossa saari on merkitty retkeily- ja matkailualueeksi, jonka ympäristö säilytetään. Kuuskajaskarin alueesta on tehty alustavia maankäyttöluonnoksia, mutta alueen tulevat käyttötarkoitukset tai niiden laajuudet eivät ole tiedossa. 2.5 Maaperäolosuhteet, pinta- ja pohjavedet Tutkimusten yhteydessä tehtyjen maalajihavaintojen perusteella maaperä on pintaosiltaan hiekkaa tai silttistä hiekkaa. Paikoitellen hiekkakerroksen alla havaittiin savipinta n. 2,0 m syvyydellä maanpinnasta. Tutkimusalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. 3. TUTKIMUKSET 3.1 Maaperä ja jätenäytteenotto Tutkimusalueelle tehtiin kaivinkoneella yhteensä 21 koekuoppaa ja lapiokaivuna yhteensä kolme kappaletta tutkimuspisteitä Tutkimuspisteet KK17 KK27 sijoittuvat saaren pohjoisosaan entisen kaatopaikan alueelle, tutkimuspisteet KK29 - KK33 sekä KK36 - KK38 alueella sijainneiden/edelleen sijaitsevien öljysäiliöiden alueella ja tutkimuspisteet KK34 ja KK35 entisen paja-rakennuksen ympäristöön. Maanäytteet otettiin maalajikerroksittain tai enimmillään 1,0 m paksuisesta osakerroksesta. Maanäytteet otettiin koekuopista lapiolla kuopan seinämästä tai kaivinkoneen kauhasta. Koekuopat kuvattiin ja dokumentoitiin. Taulukko 1. Tutkimuspisteiden koordinaatit (GK22) ja korkeusasema (N2000) Tutkimuspiste N E Z KK KK KK KK KK KK KK KK KK KK KK KK KK KK KK KK KK KK KK KK KK KK Taistelurata Taistelurata Tutkimuspisteiden paikat mitattiin paikalleen GPS-laitteistolla. Tutkimuspisteiden sijainnit on esitetty piirustuksessa Tutkimuspisteiden koordinaatit ja korkeusasema on esitetty taulukossa 1.

7 Maa- ja jätenäytteiden kenttämittaukset ja laboratorioanalyysit Yhteensä 23 maanäytteestä määritettiin yleisimpien alkuaineiden (As, Cu, Pb, Zn) pitoisuudet XRF-kenttäanalysaattorilla. Näytteenoton yhteydessä näytteistä tutkittiin haihtuvien hiilivetyjen pitoisuudet PID-kenttämittarilla. Kymmenestä näytteestä mitattiin öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuus Petroflag-kenttämittarilla. Kenttämittausten, aistinvaraisten havaintojen ja alueen käyttöhistorian perusteella valittiin laboratorioanalyysiin lähetettävät näytteet. Valituista maanäytteistä tehtiin Ramboll Analytics Oy:n laboratoriossa Lahdessa seuraavat analyysit: 3.3 Vesinäytteenotto - metallit ja puolimetallit ICP-MS-tekniikalla: 9 kpl - liukoisuustestaus (2 vaiheinen ravistelu): 2 kpl - PAH-yhdisteet: 6 kpl - PCB: 2 kpl - öljyhiilivedyt: 4 kpl Kuuskajaskarin saaren pohjoisosassa sijaitsevan entisen kaatopaikan alueelle asennettiin kolme pohjavesiputkea huhtikuussa Yhdestä pohjavesiputkesta otettiin vesinäyte suoritettujen maaperätutkimusten yhteydessä. Kaikista kolmesta huhtikuussa asennetusta pohjavesiputkesta ja kasarmirakennuksen lounaispuolella sijaitsevasta kaivosta otettiin vesinäytteet Pohjavesitutkimusraportti on esitetty liitteessä 4. Maaperänäytteenoton yhteydessä otettiin lisäksi vesinäyte myös kaatopaikan sisäisestä vedestä. 3.4 Vesinäytteiden laboratorioanalyysit Vesinäytteet toimitettiin analysoitavaksi Ramboll Analytics Oy:n laboratorioon Lahteen. Otetuista vesinäytteistä analysoitiin: - metallit - öljyhiilivedyt - aromaattiset hiilivedyt ja oksygenaatit - klooratut alifaattiset hiilivedyt - PAH-yhdisteet 3.5 Liukoisuusominaisuudet Kuuskajaskarin saaren pohjoisosan kaatopaikan jätetäytön hienoaineksesta sekä kivääriradan taustavallin maa-aineksesta kerättiin kokoomanäytteet, joista tutkittiin liukoisuusominaisuudet Ramboll Analytics Oy:n laboratoriossa Lahdessa.

8 TUTKIMUSTULOKSET JA NIIDEN TULKINTA 4.1 Maaperän pilaantuneisuuden arvioinnissa käytettävät vertailuarvot Maanäytteistä määritettyjä haitta-ainepitoisuuksia on verrattu valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista esitettyihin kynnys- ja ohjearvoihin, jotka on määritelty joko ekologisten riskien tai terveysriskien perusteella. - kynnysarvo on haitallisen aineen pitoisuusarvo, jonka alittuessa maaperän haitta-aineista aiheutuvia ympäristöriskejä voidaan pitää merkityksettöminä maankäytöstä ja muista ympäristön olosuhteista riippumatta. Kynnysarvon ylittyessä maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava - alempi ohjearvo on haitallisen aineen pitoisuusarvo, jonka ylittyessä alueen maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, ellei aluetta käytetä teollisuus-, varasto- tai liikennealueena tai muuna vastaavana alueena tai ellei kohdekohtaisella riskinarvioinnilla ole toisin osoitettu - ylempi ohjearvo on haitallisen aineen pitoisuusarvo, jonka ylittyessä maaperää pidetään yleensä pilaantuneena alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena tai muuna vastaavana alueena, ellei kohdekohtaisella riskinarvioinnilla ole toisin osoitettu Tutkimusaluetta käytetään matkailu- ja virkistyskäyttöön, jolloin maaperän haitta-aineiden vertailuarvona käytetään alempaa ohjearvotasoa. 4.2 Maaperä ja jätetäyttö Jätteen polttolaitoksen ympäristö Kuuskajaskarin saaren pohjoisosassa jätteiden polttolaitoksen läheisyydessä havaittiin saarella suoritettujen tutkimusten (vuosina 2014 ja 2015) perusteella koekuopissa KK9, KK23 ja KK26 selkeä jätekerros pintamaakerroksen alapuolella. Koekuopassa KK9 pohjamaa (SiHk) havaittiin 1,8 m syvyydellä maanpinnasta. Koekuopassa KK23 kaivu ulotettiin 2,5 m syvyydelle, jätetäyttö jatkui eikä pohjamaata havaittu. Runsaan jätetäytön sisäisen veden takia kaivua ei jatkettu syvemmälle. Koekuopassa KK26 jätetäyttö havaittiin maaperän pintaosissa ja luonnolliseksi arvioitu silttikerros tavattiin 1,3 m syvyydellä maanpinnasta. Jätekerros koostui sekalaisesta jätteestä mm. metallia, muovia, lasia, puuta. Lisäksi polttolaitoksen pohjoispuolelle tehdyissä koekuopissa KK1-KK8 sekä KK17-KK22 havaittiin paikoitellen pintamaan joukossa jätettä (pattereita, metallia, muovia, lasia). Yhtenäistä jätetäyttöä ei tältä alueelta havaittu. Tutkimustulosten perusteella alueen maaperässä on kohonneita pitoisuuksia metalleja ja puolimetalleja (antimoni, arseeni, elohopea, kadmium, kromi, kupari, lyijy, nikkeli, sinkki ja vanadiini), PAH-yhdisteitä (bentso(a)antraseeni, bentso(a)pyreeni, bentso(k)fluoranteeni, fenantreeni ja fluoranteeni) sekä öljyhiilivetyjä. Jätetäytöstä kootun näytteen liukoisuusominaisuudet on esitetty taulukossa 2. Tulosten perusteella kaikkien merkittävien haitta-aineiden liukoisuudet ovat alhaisia. Ainoastaan fenoli-indeksi ylittää pysyvän jätteen kaatopaikalle asetetun raja-arvon. Maanäytteiden kenttähavaintojen ja analyysitulosten koontitaulukko on esitetty vuoden 2014 tutkimusten osalta liitteessä 2A ja vuonna 2015 tehtyjen maaperätutkimusten osalta liitteessä 2B. Laboratorion tutkimustodistukset vuoden 2015 tutkimusten osalta on esitetty liitteessä 3A ja liukoisuuksien osalta liitteessä 3B.

9 1-8 Taulukko 2. Jätetäytöstä kootun näytteen liukoisuusominaisuudet Jätetäyttö Pysyvän Tavanomaisen Ongelmajätteen jätteen kp jätteen kp kp Liukoisuusominaisuudet L/S-suhteessa 10 Arseeni As mg/kg <0,020 0, Barium Ba mg/kg 0, Kadmium Cd mg/kg <0,020 0, Kromi Cr mg/kg <0,020 0, Kupari Cu mg/kg 0, Elohopea Hg mg/kg <0,003 0,01 0,2 2 Molybdeeni Mo mg/kg 0,11 0, Nikkeli Ni mg/kg 0,074 0, Lyijy Pb mg/kg 0,046 0, Antimoni Sb mg/kg 0,052 0,06 0,7 5 Seleeni Se mg/kg <0,020 0,1 0,5 7 Sinkki Zn mg/kg Kloridi Cl mg/kg < Fluoridi F mg/kg <4, Sulfaatti SO 4 2- mg/kg Fenoli-indeksi mg/kg 1,6 1 DOC mg/kg TDS mg/kg Kokonaispitoisuudet Hehkutushäviö % 4,8 10 TOC % 2, BTEX mg/kg <0,2 6 PCB mg/kg <0,010 1 C10-C40 mg/kg PAH mg/kg 9 40 Muut ominaisuudet ph 8,1 6 ANC Näyte ok Jätetäytön sisäinen vesi Toukokuussa 2015 suoritetun maaperätutkimuksen yhteydessä jätetäytön sisäisestä vedestä otettiin näyte, josta havaittiin koholla olevia metallien ja puolimetallien, öljyhiilivetyjen (C10-C40, pitoisuus 0,22 mg/l), bentseenin (0,0003 mg/l) ja PAH-yhdisteiden pitoisuuksia. Tulos kuvaa jätetäytössä olevaa vettä, joka ei ole luonnontilaista eikä sellaisenaan pääse ympäristöön. Jätetäytön sisäiselle vedelle ei ole olemassa suoria vertailuarvoja. Taulukossa 3 kadmium-, nikkeli-, lyijy- ja elohopeapitoisuuksia on verrattu rannikkoveden luontaisen taustapitoisuuden ja ympäristölaatunormin summaan (Vna 868/2010), jolloin vertailuarvo muodostuu taustapitoisuudesta ja aineen myrkyllisyyteen perustuvasta testiarvosta. Kadmium-, nikkeli- ja lyijypitoisuudet ovat jätetäytön sisäisestä vedestä otetussa näytteessä korkeat. Laboratorion analyysitodistus jäteveden sisäisestä täytöstä on esitetty liitteessä 5. Taulukko 3. Jätetäytön sisäinen vesi kadmium nikkeli lyijy elohopea µg/l µg/l µg/l µg/l Rannikko Vna 868/2010 luontaisen taustapitoisuuden ja ympäristölaatunormin summa 0, , jätetäytön sisäinen vesi 5, ,62

10 Öljysäiliöiden ja entisen pajan maaperä Tutkimuspisteet KK29 - KK33 sekä KK36 - KK38 sijoitettiin alueella sijainneiden/edelleen sijaitsevien öljysäiliöiden alueella ja tutkimuspisteet KK34 ja KK35 entisen paja-rakennuksen ympäristöön. Kasarmirakennuksen (Rakennus 11) vieressä sijaitsevien maanalaisten öljysäiliöiden ympäristön maaperää ei tämän tutkimuksen yhteydessä tutkittu. Säiliöiden alueella kulkee paljon johtolinjoja ja kunnallistekniikkaa ja alueen asfalttipäällystettä ei haluttu rikkoa. Tutkimukset suoritetaan tarvittaessa tulevaisuudessa, jos alueen maaperässä on kaivutarvetta tai säiliöt poistetaan maaperässä. Koekuoppien KK28-KK33 ja KK35-KK38 maaperästä otetuista näytteistä tutkittiin öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuus Petroflag-kenttämittarilla ja haihtuvat yhdisteet PID-mittarilla. Pitoisuudet alittivat selkeästi öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuudelle asetetun kynnysarvotason 300 mg/kg, eikä PID-mittarilla havaittu merkkejä haihtuvista hiilivedyistä. Ainoastaan pisteestä KK28 / 0-0,4 m mitattiin kenttämittarilla pitoisuus 453 mg/kg. Aistinvaraisesti näytteestä ei havaittu merkkejä öljyhiilivedyistä ja maanäytteen runsas humuspitoisuus nostaa kokemuksemme perusteella kenttämittarin tulosta ylöspäin. 4.4 Kivääriradan taustavalli Kivääriradan taustavallin iskemäkohdan metallien kokonaispitoisuudet tutkittiin saarella vuonna 2014 suoritetun maaperätutkimuksen yhteydessä. Tutkimuksissa havaittiin että taustavallin iskemäkohdan antimoni (Sb), arseeni (As), kupari (Cu), lyijy (Pb) ja sinkkipitoisuudet (Zn) olivat koholla. Vuoden 2015 maaperän haitta-ainetutkimusten yhteydessä selvitettiin kivääriradan taustavallin iskemäkohdan liukoisuusominaisuudet. Tulokset on esitetty taulukossa 4 ja laboratorion tutkimustodistus liukoisuuksien osalta liitteessä 3B. Taulukko 4. Kivääriradan taustavallista kootun näytteen liukoisuusominaisuudet Näyte Pysyvän Tavanomaisen Ongelmajätteen jätteen kp jätteen kp kp Kiväärirata valli Liukoisuusominaisuudet L/S-suhteessa 10 Arseeni As mg/kg <0,020 0, Barium Ba mg/kg 0, Kadmium Cd mg/kg <0,020 0, Kromi Cr mg/kg <0,020 0, Kupari Cu mg/kg 0, Elohopea Hg mg/kg <0,003 0,01 0,2 2 Molybdeeni Mo mg/kg <0,020 0, Nikkeli Ni mg/kg <0,020 0, Lyijy Pb mg/kg 7,7 0, Antimoni Sb mg/kg 0,31 0,06 0,7 5 Seleeni Se mg/kg <0,020 0,1 0,5 7 Sinkki Zn mg/kg 0, Kloridi Cl mg/kg <4, Fluoridi F mg/kg <0, Sulfaatti SO4 2- mg/kg 6, Fenoli-indeksi mg/kg 1 DOC mg/kg TDS mg/kg Kokonaispitoisuudet Hehkutushäviö % 1,4 10 TOC % 0, BTEX mg/kg 6 PCB mg/kg 1 C10-C40 mg/kg 500 PAH mg/kg 40 Muut ominaisuudet ph 8 6 ANC

11 1-10 Tulosten perusteella kaikkien merkittävien haitta-aineiden liukoisuudet ovat alhaisia. Taustavallin maaperän liukoisuusominaisuudet ylittivät lyijyn ja antimonin osalta pysyvän jätteen kaatopaikalle annetut raja-arvot. 5. PILAANTUNEISUUDEN JA PUHDISTUSTARPEEN ARVI- OINTI 5.1 Arvioinnin lähtökohdat Kuuskajaskarin saarella on kaksi aluetta, joiden pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi on tutkimusten perusteella tarpeellista, jätetäyttöalue ja ampumaratojen taustavallien alue. Näillä alueilla on havaittu kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, joiden muodostamia riskejä ja riskien toteutumisen todennäköisyyttä arvioidaan seuraavissa kappaleissa. Saaren tulevasta maankäytöstä ei ole varmuutta, joten riskit arvioidaan kahdella skenaariolla: A) Retkeilyalue, jolloin pysyvää oleskelua ympäri vuoden ei esiinny, vaan oleilu sisältää käyntejä vapaa-ajalla B) Loma-asutus, jolloin alueella voisi sijaita ympäri vuoden käytössä olevia loma-asuntoja Lisäksi esitetään mahdollisia toimenpiteitä todettujen riskien hallitsemiseksi. Arviointi pohjautuu edellä kuvattuihin tutkimuksiin ja niistä saatuihin analyysituloksiin. 5.2 Jätetäyttöalueen riskitarkastelu Merkittävät haitta-aineet ja käsitteellinen malli Jätetäyttöalueella merkittävät eli alemman ohjearvotason ylittäneet haitta-aineet ovat PAHyhdisteistä fluoranteeni, öljyhiilivetyjen keskitisleet sekä metalleista arseeni, kupari, lyijy, nikkeli, sinkki ja vanadiini. Näistä laajimmalla alueella esiintyy tutkimuksen perusteella sinkkiä, jonka pitoisuus oli korkea neljässä koekuopassa. Vastaavasti kuparin ja lyijyn pitoisuus oli koholla kahdessa ja fluoranteenin, öljyhiilivetyjen, arseenin, nikkelin ja vanadiinin pitoisuus yhdessä koekuopassa. Käsitteellisellä mallilla kuvataan kohteen olosuhteissa merkittävien haitta-aineiden kulkeutumisen ja niille altistumisen mahdollisuuksia. Käsitteellisen mallin tarkoituksena on kuvata tunnistettuja reittejä, joiden toteutumisen todennäköisyyttä käsitellään tarkemmin seuraavissa kappaleissa. Kuuskajaskarin jätetäyttöalueen käsitteellinen malli on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Käsitteellinen malli jätetäyttöalueen kulkeutumis- ja altistumismahdollisuuksista.

12 1-11 Tunnistetut kulkeutumisreitit ovat: pölyäminen kulkeutuminen pintavaluntana vesistöön (meri) kulkeutuminen vajoveden välityksellä syvemmälle maaperään ja pohjaveteen Tunnistetut altistumisreitit ovat: pölyn hengitys haihtuvien yhdisteiden hengitys altistuminen suoran kosketuksen kautta eli ihokontakti tai maan (usein tahaton) nieleminen altistuminen haitta-ainepitoiselle pintavedelle Kulkeutumisriskit Öljyhiilivetyjen kevyet fraktiot voivat jossain määrin haihtua ja kulkeutua kaasumaisena ulkoilmaan. Lisäksi haitta-aineiden esiintyessä pintamaassa voi pölyämistä tapahtua. Pölyn leviäminen laajalle tai merkittävä pölyn mukana kulkeutuminen on epätodennäköistä alueen pienialaisuuden ja osittaisen humuskerroksen sekä kasvillisuuden vuoksi. Jätetäytöstä otetusta näytteestä on tehty liukoisuustesti, jonka perusteella voidaan arvioida liukoisuuskerrointa eli Kd-arvoa. Kaikkien merkittävien haitta-aineiden liukoisuudet olivat alhaisia ja aines soveltuu muiden arvojen perusteella sijoitettavaksi pysyvän jätteen kaatopaikalle lukuun ottamatta fenoli-indeksiä, joka ylitti raja-arvon. Kulkeutumista voi kohteen merkittävillä haittaaineilla tapahtua vajoveden välityksellä syvemmälle maaperään tai pintavalunnan välityksellä vesistöön. Mereen kulkeutuminen pintavalunnan mukana on mahdollista, koska haitta-aineet sijaitsevat pintamaassa, etäisyys mereen on noin 50 m ja maan pinta viettää kohteesta mereen. Vajoveden välityksellä syvemmälle maaperään tai pohjaveteen kulkeutumista ei katsota merkittäväksi, koska kohteessa on ohuet, tiiviihköt maakerrokset kallion päällä, jätetäyttöä mahdollisesti kallioon saakka ja myös alueella muodostuva vajovesi purkautuu mereen Altistumisriskit Todetuille haitta-aineille altistumista voi tapahtua suoran kosketuksen (ihokontakti, maan nieleminen) välityksellä, koska ne esiintyvät pintamaassa. Merkittävistä haitta-aineista terveysriskiä kuvaavan raja-arvon (SHPter, suurin hyväksyttävä pitoisuus terveysperustaisesti) ylittävät tutkimusten perusteella vain lyijy ja vanadiini. Öljyhiilivedyille yleistä terveysperustaista viitearvoa ei ole asetettu, vaan niiden tarkastelu tulee tehdä fraktiokohtaisesti. Vanadiinilla merkittävin altistusreitti terveysperustaisessa altistumisessa on ravintokasvien syöminen, mikä ei ole tässä kohteessa todennäköinen reitti, koska alueella ei viljellä ravintokasveja eikä siellä kasva merkittäviä määriä luonnonmarjoja tai sieniä. Lyijyn altistusreiteistä merkittävin on maan nieleminen. Lyijyn viitearvo perustuu lapsuusiän altistumiseen, koska lyijyn terveysvaikutukset ovat merkittävät lapsille. Alueen muuttuessa virkistyskäyttöön tulee lasten määrä alueella lisääntymään. Lyijyä havaittiin alemman ohjearvon ylittävänä pitoisuutena kahdessa koekuopassa ja jätetäytöstä otetussa kokoomanäytteessä. Maksimipitoisuus oli 470 mg/kg. Retkeilyalueella ahkerimmat retkeilijät oleilevat 60 päivänä vuodesta. Mikäli saaren pohjoisosassa on pääasiallinen leiriytymispaikka, lapset, jotka viettävät aikaa tutkien ympäristöään, voivat saada vuorokauden maan tahattoman nielemisen annoksesta arviolta puolet nimenomaan jätetäyttöalueelta kohonneiden lyijypitoisuuksien kohdalta (75 mg/d). Tällöin tahattoman nielemisen kautta saatava altistuminen voidaan laskea käyttämällä kaavaa ADDi BW AT Ci = IR EF ED

13 1-12 jossa Ci = haitta-aineen pitoisuus tarkasteltavassa väliaineessa (maaperä, mg/kg) ADDi = keskimääräinen päivittäisannoa tarkasteltavan altistusreitin kautta (mg/kg/d) BW = kohdehenkilön kehon paino (kg) AT = aika, jonka suhteen keskimääräinen päiväannos lasketaan (d) IR = haitta-ainetta sisältävän väliaineen päivittäinen otto elimistöön tarkasteltavan altistusreitin kautta (kg/d) EF = altistuksen toistuvuus (d/a) ED = altistuksen kesto (a) Kohteen parametrit Perustelu parametrin valinnalle ADDi 0,0018 hyväksyttävä päivittäisannos, lyijyn TDI-arvo BW 15 lapsi AT vuotta, 360 d/a IR 0, puolet keskimääräisestä annoksesta EF 60 retkeilyä saaristossa kesäkuukausina ED 6 lapsuusikä Ci 2160 mg/kg Edellä esitetyillä oletuksilla hyväksyttävä lyijypitoisuus maaperässä lapsen oletetun altistumisen mukaisesti on noin mg/kg, kun jätetäytössä havaittu lyijyn maksimipitoisuus on 470 mg/kg eli alle 25 % hyväksyttävästä tasosta. Tällä perusteella retkeilykohdekäytössä olevalla saarella ei havaituista lyijypitoisuuksista aiheudu terveysriskejä maan tahattoman nielemisen kautta. Loma-asutuksen mukainen oleskelu alueella voi olla jopa useamman kuukauden mittaista. Saaristossa sijaitsevalla loma-asunnolla oletetaan oleiltavan maksimissaan seitsemän kuukautta vuodessa eli 210 vuorokautta. Vuorokauden tahattoman nielemisen määrä oletetaan olevan maksimissaan puolet jätetäyttöalueelta, samoin kuin retkeilyskenaariossa. Tällöin edellä esitetyn kaltaisen laskennan tuloksena saatu hyväksyttävä lyijypitoisuus lapsen altistumisen mukaisesti on noin 600 mg/kg. Jätetäytössä havaittu lyijyn maksimipitoisuus on 470 mg/kg eli vajaa 80 % hyväksyttävästä tasosta. Tällä perusteella loma-asumiskäytölläkään ei aiheudu terveydellisiä riskejä maan tahattoman nielemisen kautta todetuilla lyijypitoisuuksilla. Öljyhiilivetyjen kevyet haihtuvat fraktiot voivat haihtua ulkoilmaan, mutta avoimella alueella ne leviävät välittömästi laajemmalle alueelle eikä terveysriskiä synny. Myöskään hajuhaittaa ei arvioida esiintyvän öljyjen paikallisuudesta johtuen. Pintavalunnan mukana mereen kulkeutuminen todettiin mahdolliseksi edellisen luvun kulkeutumistarkastelussa. Merivedessä haitta-ainepitoisuudet laimenevat nopeasti suureen vesimäärään, jolloin pintaveden kautta altistumista esim. uimisen yhteydessä ei arvioida tapahtuvan Ekologiset riskit Mahdollisia ekologisia vaikutuksia voi esiintyä sekä jätetäyttöalueella (maaperäeliöstö, kasvillisuus, eläimistö) että kulkeutumisen välityksellä. Jätetäyttöalue tai Kuuskajaskarin saari eivät ole luonnonsuojelualueita, mutta saaresta länteen sijaitsee Rauman saariston Natura-alue. Maaperäeliöstön altistumista voi paikallisesti tapahtua, samoin pieneläimistön ja kasvillisuuden. Tätä ei katsota merkittäväksi ekologiseksi riskiksi, koska alue on laajuudeltaan vähäinen eikä se ole luonnonsuojelullisesti merkittävä. Haitta-aineiden kulkeutuminen mereen voi aiheuttaa vesieliöiden altistumista aivan rannan tuntumassa purkuvyöhykkeellä. Laajaa tai merkittävää altistumista ei katsota todennäköiseksi, koska haitta-aineet eivät ole merkittävän vesiliukoisia ja siten pintavalunnan mukana kulkeutuminen on kokonaisuutena vähäistä huomioiden merialueen vesimassa.

14 Todetut riskit ja puhdistustarve Jätetäyttöalueella todettiin mahdolliseksi haitta-aineiden kulkeutuminen mereen ja altistuminen suoran kosketuksen välityksellä lyijylle. Lyijyn altistusmahdollisuudet koskevat erityisesti lapsia, joille lyijyaltistuksen terveysvaikutukset ovat merkittäviä. Mikäli jätetäyttöalueella liikkuu runsaasti kulkijoita, voi altistumista teoriassa tapahtua, mutta merkittävää altistusta tai terveysriskejä ei arvioinnin perusteella esiinny. Jätetäyttöalueella ei arvioinnin perusteella esiinny riskiperustaista maaperän puhdistustarvetta. Arviointi perustuu aikaan, joka alueella oleillaan ja tahattomasti niellyn maan määrään sekä tutkimuksissa todettuihin haitta-ainepitoisuuksiin. Mikäli jätetäyttöalueelle taikka sen välittömään läheisyyteen suunnitellaan retkeilijöiden majoitusta, jolloin altistuminen voi olla määrällisesti suurempaa kuin edellä kuvattu, on maaperän pintakerroksen haitta-aineiden aiheuttama riski suoran kosketuksen välityksellä syytä poistaa. Riskinhallintamenetelmiksi soveltuvat esimerkiksi peittäminen puhtaalla maalla, mikä estää suoran kosketuksen, pintavalunnan mukana kulkeutumisen sekä pölyämisen taikka kunnostaminen massanvaihtotyönä, jolloin poistetaan jätetäyttö ja tuodaan tilalle puhdasta maa-ainesta ja siten poistetaan myös kaikki edellä tunnistetut riskit. 5.3 Ampumaratojen taustavallien riskitarkastelu Merkittävät haitta-aineet ja käsitteellinen malli Ampumaratojen taustavallissa merkittävät haitta-aineet ovat ns. ampumaratametallit eli lyijy, antimoni ja kupari, joista lyijyä on määrällisesti eniten. Käsitteellisellä mallilla kuvataan kohteen olosuhteissa merkittävien haitta-aineiden kulkeutumisen ja niille altistumisen mahdollisuuksia. Käsitteellisen mallin tarkoituksena on kuvata tunnistettuja reittejä, joiden toteutumisen todennäköisyyttä käsitellään tarkemmin seuraavissa kappaleissa. Kuuskajaskarin ampumaratojen taustavallien käsitteellinen malli on esitetty kuvassa 2. Kuva 2. Käsitteellinen malli ampumaratojen taustavallien kulkeutumis- ja altistumismahdollisuuksista

15 1-14 Tunnistetut kulkeutumismahdollisuudet ovat: pölyäminen kulkeutuminen pintavalunnan mukana vesistöön (meri) kulkeutuminen vajoveden välityksellä syvemmälle maaperään ja edelleen pohjaveteen Tunnistetut altistumismahdollisuudet ovat: pölyn hengitys altistuminen suoran kosketuksen kautta (maan nieleminen, ihokontakti) altistuminen haitta-ainepitoiselle pintavedelle Nykytilanteen riskit Kuuskajaskarin saaren itäosaan on suunniteltu retkeilyaluetta ja mahdollisesti loma-asuntoja. Saaren länsiosa soveltuisi mahdollisesti luonnonsuojelualueeksi. Kaavamuutoksen jälkeen saarella liikkuu retkeilijöitä, jotka käytännössä majoittuvat itäpuolella, mutta liikkuvat ja oleilevat myös luonnonsuojelualueen puolella. Ampumaratojen taustavalli on kalteva pinta ja materiaaliltaan yleensä pääosin hiekkaa. Käytön päätyttyä kasvillisuus valtaa taustavallin pintaosan, jolloin pölyäminen estyy. Kulkeutumista voi tapahtua veden välityksellä, jolloin huomioiden vallien sijainnin lähellä merta, todennäköinen veden välityksellä kulkeutumisen päätepiste on meri. Kulkeutumista voi tapahtua pintavaluntana tai maaperän kautta. Käytännössä kulkeutuminen tapahtuu vain pintavaluntana, koska saaren länsiosassa on maaperäkartan ja maastokartan mukaan kallioista aluetta, jossa maakerrokset ovat erittäin ohuita ja avokallioita esiintyy runsaasti. Koska pölyämistä ei kasvillisuudesta johtuen juurikaan tapahdu, ei myöskään pölyn hengitystä katsota merkittäväksi altistumisriskiksi. Liukoisuustestillä selvitettiin kivääriradan taustavallin pintamaa-aineksen metallien liukoisuutta. Tulosten perusteella neste-kiinteä suhteella 10 liukenee lyijyä noin 7,7 mg/kg, kun lyijyn kokonaispitoisuus oli noin mg/kg. Tällöin liukenemiskerroin eli ns. Kd-arvo voidaan arvioida seuraavasti: Huokosveden pitoisuus on huokosveden pitoisuudella eli, / liukeneminen on hyvin vähäistä. / /, / = 0,77 / ja Kd-arvo on maanäytteen pitoisuus jaettuna = Kd-arvo on suuri, josta voidaan päätellä, että Pintavalunnan mukana mereen kulkeutuva ampumaratametallien määrä on hyvin vähäinen, koska kyseiset metallit ovat heikosti vesiliukoisia, eikä uimisen yhteydessä altistumista siten katsota merkittäväksi. Pohjaan sedimentoituva haitta-ainepitoinen hienoaines voi teoriassa aiheuttaa paikallista altistusta pohjaeliöille. Alueella liikkuvat retkeilijät eivät todennäköisesti oleile vallien kaltevalla osalla, mutta vallien alueella liikkuminen ja rinteiden kiipeäminen ovat mahdollisia. Tällöin altistumista voi tapahtua suoran kosketuksen kautta. Ampumaratametallien osalta ihokontakti ei ole merkittävä altistumisreitti, koska niiden imeytyminen ihon läpi on erittäin vähäistä. Tahaton nieleminen on merkittävä altistusreitti, mutta altistusmäärä jää vähäiseksi edellä kuvatulla käytöllä. Oletuksella, että taustavallin maa-aineksen lyijypitoisuus olisi mg/kg, hyväksyttävä altistuksen toistuvuus (päivää vuodessa) lapsuusiän altistukselle voidaan arvioida laskennallisesti seuraavan kaavan avulla =

16 1-15 jossa Ci = haitta-aineen pitoisuus tarkasteltavassa väliaineessa (maaperä, mg/kg) ADDi = keskimääräinen päivittäisannoa tarkasteltavan altistusreitin kautta (mg/kg/d) BW = kohdehenkilön kehon paino (kg) AT = aika, jonka suhteen keskimääräinen päiväannos lasketaan (d) IR = haitta-ainetta sisältävän väliaineen päivittäinen otto elimistöön tarkasteltavan altistusreitin kautta (kg/d) EF = altistuksen toistuvuus (d/a) ED = altistuksen kesto (a) Kohteen parametrit Perustelu parametrin valinnalle Ci tutkimusten perusteella lyijyn maksimipitoisuus ADDi 0,0018 hyväksyttävä päivittäisannos, lyijyn TDI-arvo BW 15 lapsi AT vuotta, 360 d/a IR 0, /5 keskimääräisestä annoksesta ED 6 lapsuusikä Ci 36 d/a Laskennassa on oletettu, että haitta-ainepitoista maa-ainesta taustavallien alueelta niellään 30 g päivässä, mikä on viidesosa koko päivän tahattoman maan nielemisen osuudesta lapsilla. Oletus on konservatiivinen huomioiden taustavallien vähäisen koon koko saaren mittakaavassa sekä rinteen jyrkkyyden, jolloin alue ei ole houkutteleva eväiden syömiseen tai muuten pidempiaikaiseen oleskeluun. Tahaton nieleminen tarkoittaa esimerkiksi likaisilla käsillä syödessä suuhun menevää maa-ainesta tai pienemmillä lapsilla myös tahallisesti suuhun laitettavaa maa-ainesta. Laskennan perusteella voidaan todeta, että turvallinen oleskeluaika ampumaratojen taustavallien alueella on noin kuukauden ajan vuodessa, mikäli alueella ei leiriydytä. Edellä kuvatun riskinarvioinnin perusteella ampumaratojen taustavalleista voi kulkeutua vähäisessä määrin metalleja mereen, mutta merkittävää ekologista vaikutusta tai uimalla altistumista ei arvioida tapahtuvan. Suoran kosketuksen ja tahattoman nielemisen kautta altistuminen on mahdollista, mutta terveysriskin muodostuminen edellyttää runsasta oleskelua alueella. Tämä on tulevaisuudessa mahdollista, sillä alustavissa maankäyttösuunnitelmissa on esitetty mahdollisuutta myös loma-asuntojen rakentamiseen Riskit taustavallien pinnan peittämisen jälkeen Riskinhallintavaihtoehtona on alustavasti pohdittu taustavallien pinnan peittämistä puhtaalla maa-aineksella. Taustavallien peittäminen tarkoittaa puhtaan maa-aineksen sijoittamista vallien pintaan alueelle, jossa on luotien iskemää. Puhtaan maan kerroksen suositeltava paksuus on vähintään 0,5 m, jolloin vähäinen kaivaminen (esim. lapset, koirat, luonnoneläimet) ei vaikuta suojausvaikutusta vähentävästi. Puhtaalla maa-aineksella peittäminen poistaa edellä nykytilan tarkastelussa todetuista riskeistä sekä pintavalunnan kautta kulkeutumisen että suoran kosketuksen kautta altistumisen. Lisäksi pölyämisen mahdollisuus poistuu, vaikka se edellä todettiinkin epätodennäköiseksi nykytilassa kasvillisuuden vuoksi. Peittäminen on toteutettava huomioiden pinnan kaltevuus eli siten, ettei puhtaan maa-aineksen valumisesta aiheudu haitta-ainepitoisen maa-aineksen esiin tulemista.

17 JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET Toukokuussa 2015 Kuuskajaskarin saaren alueella suoritettujen tutkimusten tarkoituksena oli täydentää vuonna 2014 suoritettuja maaperätutkimuksia. Tutkimukset kohdennettiin saaren pohjoisosassa sijaitsevalle entiselle kaatopaikka-alueelle, jonka lisäksi tarkastettiin saarella sijaisevien rakennusten entisten lämmitysöljysäiliöiden alueiden maaperä. Öljysäiliöiden alueiden maaperässä ei havaittu merkkejä öljyhiilivedyistä. Kenttämittauksissa todetut pitoisuudet jäivät alle asetetun kynnysarvotason. Kasarmirakennusten vieressä sijaitsevien maanalaisten öljysäiliöiden maaperää ei tutkittu, maaperä tarkastetaan tarvittaessa myöhemmin esimerkiksi, jos säiliöiden alueelle tulee kaivutarvetta. Jätetäyttöalueen ja kivääriradan taustavallin osalta tehtiin pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi, joka pohjautui alueella suoritettuihin tutkimuksiin ja analyysituloksiin. Jätetäyttöalueella todettiin mahdolliseksi haitta-aineiden kulkeutuminen mereen ja altistuminen suoran kosketuksen välityksellä lyijylle, mutta riskiä ei arvioitu tällä hetkellä merkittäväksi. Mikäli jätetäyttöalueelle taikka sen välittömään läheisyyteen suunnitellaan esimerkiksi retkeilijöiden majoitusta on maaperän pintakerroksen haitta-aineiden aiheuttama riski suoran kosketuksen välityksellä syytä poistaa. Riskinhallintamenetelmiksi soveltuvat esimerkiksi peittäminen puhtaalla maalla, mikä estää suoran kosketuksen, pintavalunnan mukana kulkeutumisen sekä pölyämisen taikka kunnostaminen massanvaihtotyönä, jolloin poistetaan jätetäyttö ja tuodaan tilalle puhdasta maa-ainesta ja siten poistetaan myös kaikki edellä tunnistetut riskit. Kivääriradan taustavallista voi kulkeutua vähäisiä määriä metalleja mereen, mutta merkittävää ekologista vaikutusta tai uimalla altistumista ei arvioida tapahtuvan. Suoran kosketuksen tai tahattoman nielemisen kautta altistuminen on mahdollista. Terveysriski arvioidaan vähäiseksi, koska se edellyttää runsasta oleskelua alueella. Riskienhallinta on mahdollista esimerkiksi peittämällä taustavalleista se alue, jossa on iskemää. Taustavallien iskemäalueen peittäminen puhtaalla maa-aineksella poistaa edellä ampumaradan taustavallin nykytilan tarkastelussa todetuista riskeistä sekä pintavalunnan kautta kulkeutumisen että suoran kosketuksen kautta altistumisen. Lisäksi pölyämisen mahdollisuus poistuu, vaikka se edellä todettiinkin epätodennäköiseksi nykytilassa kasvillisuuden vuoksi. 7. KUSTANNUSARVIO TOIMENPITEILLE 7.1 Kustannusarvioista huomioitavaa Kustannukset on arvioitu vastaavanlaisten kohteiden toteutuneiden kustannusten perusteella huomioiden kohteen erityispiirteet. Kustannustaso määräytyy sen hetkisen tilanteen mukaisesti ja siihen vaikuttavia seikkoja ovat mm. urakoitsijoiden työtilanne sekä saatavilla olevan maaaineksen hintataso. Suurin epävarmuus kustannustasossa liittyy ainesten kuljetukseen, koska kohde sijaitsee saaressa. Maa-aineksen kuljetukseen soveltuvia lauttoja tai proomuja on rannikkoalueilla muutamia, joten sekä kustannustaso että aikataulu riippuu niiden työtilanteesta. Kustannusten kannalta edullisinta voi olla yhdistää täyttö- tai kaivutyö muihin saarella tehtäviin töihin (loma-asuntojen rakentaminen, tiestön parannus tai muu vastaava työ), jolloin saarelle on kuljetettava muitakin tarvikkeita ja kalustoa.

18 Jätetäyttöalue Jätetäyttöalueen vaihtoehtoiset riskinhallintatoimet ovat massanvaihto tai peittäminen puhtaalla maa-aineksella. Toimenpiteiden arvioidut kustannukset on esitetty alla Massanvaihto Kustannusarvio on laskettu seuraavin oletuksin: poistettavan maa-aineksen määrä on m2 x 3 m = m t poistettava maa-aines kuljetetaan saaresta mantereelle, jolloin tulee useampi lastaus ja purku, joten autokuljetuksen kustannustasoksi on arvioitu noin kaksinkertainen verrattuna mantereella tapahtuvaan kuljetukseen Työvaihe Määrä Yksikköhinta Kokonaiskustannus Kaivutyö t 5 /t Kuljetus kuorma-autoilla, 100 km t 0,2 /t/km Lauttakuljetus t 190 /h Vastaanottomaksu t 40 /t Täyttömaa ja täyttötyö t 15 /t Muut erittelemättömät kustannukset Kustannusarvio yhteensä Peittäminen Kustannusarvio on laskettu seuraavin oletuksin: maa-ainesta ei tarvitse poistaa peitettävän alueen pinta-ala on noin m 2 peittoon tarvittavan maa-aineksen määrä on noin m 2 x 0,5 m = 500 m t tarvittava maa-aines joudutaan kuljettamaan saareen, jolloin tulee useampi lastaus ja purku, joten autokuljetuksen kustannustasoksi arvioitu noin kaksinkertainen mantereella tapahtuvaan täyttöön verrattuna Työvaihe Määrä Yksikköhinta Kokonaiskustannus Peittoon tarvittava maa-aines 500 m 3 5 /m Kuljetus kuorma-autoilla kohteeseen, 100 km t 0,2 /t/km Lauttakuljetus t 190 /h Kaivinkonetyö 10 tv 700 /tv Miestyö 10 tv 500 /tv Muut erittelemättömät kustannukset Kustannusarvio yhteensä

19 Taustavalli Kivääriradan taustavallin riskinhallintatoimenpiteiksi on esitetty peittämistä vähintään 0,5 m paksuisella puhtaalla maalla kaltevuus huomioiden. Toimenpiteen arvioidut kustannukset on esitetty alla. Kustannusarvio on laskettu seuraavin oletuksin: maa-ainesta ei tarvitse poistaa jyrkintä vallin osaa voi olla tarve tasoittaa siirtämällä vähäisessä määrin maa-aineksia vallin alueella vallin peitettävän osan pinta-ala on noin 200 m 2 kaltevuus huomioiden peittomaata oletetaan tarvittavan noin 2 x 0,5 m x 200 m 2 = 200 m t tarvittava maa-aines joudutaan kuljettamaan saareen, jolloin tulee useampi lastaus ja purku, joten autokuljetuksen kustannustasoksi arvioitu noin kaksinkertainen mantereella tapahtuvaan täyttöön verrattuna Työvaihe Määrä Yksikköhinta Kokonaiskustannus Peittoon tarvittava maa-aines 200 m 3 5 /m Kuljetus kuorma-autoilla kohteeseen, 100 km 350 t 0,2 /t/km Lauttakuljetus 350 t 190 /h Kaivinkonetyö 10 tv 700 /tv Miestyö 10 tv 500 /tv Kaltevan pinnan mahdolliset tukirakenteet Muut erittelemättömät kustannukset Kustannusarvio yhteensä Ramboll Finland Oy Turussa Timo Salmi projektipäällikkö Suvi Pekkarinen projektipäällikkö

20

21 Natura alue FI Rauman saaristo Yksityiset suojelualueet YSA Puuvallinokan luonnonsuojelualue Muinaisjäännöskohteita YSA Pihluksensäikän luonnonsuojelualue YSA Säikänniemen luonnonsuojelualue YSA Haurukarin Kloppien luonnonsuojelualue YSA Kylmäsantakarin luonnonsuojelualue KUUSKAJASKARI YSA Saukonkarien luonnonsuojelualue FI Rauman saaristo YSA Hylkikartojen luonnonsuojelualue 0 ² 0, Kuuskajaskarin Saari, Rauma Maaperätutkimukset Sijaintikartta 1: Km

22

23 Kenttähavaintojen ja analyysitulosten yhteenvetotaulukko Ramboll Finland Oy Sivu 1/1 Asiakas: Rauman kaupunki Kohde: Kuuskajaskarin saari, Rauma Projektinumero: pvm Pistetunnus Syvyys Kerrospaksuus Kenttämittaukset Metallit ja puolimetallit 2 Polyaromaattiset hiilivedyt PCB Öljyhiilivetyjakeet Bentso(a Bentso(a Bentso(g,h Dibentso(a, Fluora Indeno(1, Maalaji Lisätietoja Viitearvot As Cu Pb Zn Kuiva- Sb As Hg Cd Co Cr Cu Pb Ni Zn V Antra- Asenaf- Asenaf- ) ) Bentso(b),i) Bentso(k) h) Fenen- n- Fluo- 2,3- Kry- Nafta- Py- PAH 5 PCB 6 C 10-C 21 C 21-C 40 C 10-C 40 1 arvio havainnot luontainen pit aine 0,02 1 0,005 0, seeni teeni tyleeni antrasee pyreeni fluorantee peryleeni fluorantee antraseeni treeni teeni reeni c.d) seeni leeni reeni sum. Keskit. Raskaat sum. ni ni ni pyreeni kynnysarvo , , , alempi ohjearvo , ylempi ohjearvo vaarallisen jätteen raja-arvo ### (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) % (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg)(mg/kg)(mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg)(mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) RF KK 1 0,0-0,1 0,1 Hm 0,1-1,0 0,9 TäHk, Sr < < ,0-1,8 0,8 TäSr < < ,8-2,0 0,2 Tä, tumma, tiiltä < ,90 6,1 0,11 5,30 12, ,0-2,3 0,3 Si/Sa 2,3- e.k.s. RF KK 2 0,0-0,1 0,1 Hm, jäte metalli, kaapeli, talousjäte < ,40 7,6 3,00 0,85 5, ,1-1,0 0,9 Louhe < < ,56 2,5 0,13 <0,2 6, ,0-2,0 1,0 TäSr, kiveä 2,0-2,2 0,2 Sa 2,2- e.k.s. RF KK 3 0,0-0,1 0,1 Hm < ,1-1,0 0,9 Hk < < ,0-1,8 0,8 Tä, Sr, kiveä 1,8-2,0 0,2 Tä, tumma talousjäte, lasi < ,1 0,03 0,1 0,58 0,57 0,65 0,41 0,29 0,08 0,9 1,4 0,07 0,42 0,65 0,02 1 7,2 < ,0-2,2 0,2 SiHk 2,2- e.k.s. RF KK 4 0,0-0,1 0,1 Hm, tiiltä < < ,1-1,6 1,5 Hk,Sr, kiveä < ,6-1,8 0,2 Tä, tumma < ,8-2,0 0,2 louhe 2,0- e.k.s. Si/Sa RF KK 5 0,0-0,1 0,1 Hm < ,1-1,0 0,9 Tä, Sr, kiveä vesipinta < < ,0-1,6 0,6 Tä, kiveä 1,6-1,8 0,2 SiHk/Sa 1,8- e.k.s. RF KK 6 0,0-0,1 0,1 Hm ,1-1,0 0,9 Tä, kiveä, jätettälasi, keramiika < < ,0-1,3 0,3 Tumma kerros tuhka? ,3-1,5 0,2 SiHk/Sa 1,5- e.k.s. RF KK 7 0,0-0,1 0,1 Hm < ,1-1,1 1,0 Tä, jäte tiiltä, talousjätettä, metallia < ,1 0,19 0,66 8,2 7,7 6,4 4 3,9 0,92 5,5 16 0,38 4 7,2 0, ,01 < ,1-1,5 0,4 SiHk 1,5- e.k.s. RF KK 8 0,0-0,1 0,1 Hm < ,0 % <0,5 4,1 <0,1 0,56 6, ,1-0,5 0,4 Tä, jäte tiiltä, puuta, luu ,0 % 0,87 14 <0,1 0, <0,01 0,5-0,9 0,4 Tä, tumma 0,9-1,5 0,6 Hk 1,5- e.k.s. RF KK 9 0,0-0,1 0,1 Hm 0,1-1,0 0,9 jätetäyttö metallia, talousjätettä ,0 % <0,1 6, ,23 0,08 0,03 0,35 0,28 0,24 0,24 0,12 0,07 0,94 0,81 0,18 0,2 0,3 0,16 0,59 4,8 <0, ,0-1,8 0,8 vesipinta ei näytettä 1,8-2,0 0,2 SiHk < < ,0 % <0,5 3,8 <0,1 <0,2 4, , ,0- e.k.s. RF KK 10 0,0-0,1 0,1 Hm < ,1-0,6 0,5 TäHk kivinen < ,6-1,0 0,4 SiHk 1,0-2,0 1,0 SiHk haju? <20 <20 <20 2,0-2,2 0,2 SiHk lievä haju 2,2- e.k.s. kivi/kallio RF KK 11 0,0-0,2 0,2 Hm/Hk puuta < < ,2-0,6 0,4 SiHk kivinen 0,6- e.k.s. RF KK 12 0,0-0,5 0,5 Hm/Hk 0,5-1,0 0,5 TäHk ,0-1,2 0,2 Hk/Si 1,2- e.k.s. RF KK 13 0,0-0,4 0,4 Hm/Hk 0,4-1,0 0,6 Hk/Si ,0-1,6 0,6 Hk/Si 1,6-1,8 0,2 SiHk vetinen 1,8- e.k.s. RF KK 14 0,0-1,2 0,6 Hk/Hm 1,2- e.k.s. kivi/kallio RF KK 15 0,0-0,5 0,5 Hm 0,5-1,5 1,0 Hk 1,5- e.k.s. 0,0 RF KK 16 0,0-1,0 1,0 Hk 1,0-1,5 0,5 Hk, kivinen 1,5- e.k.s. RF Kiväärirata 0,0-0,1 0,1 Hm/Hk < < etuvalli 0,1-0,2 0,1 Hk < < RF Kiväärirata 0,0-0,6 0,6 TäHk < ,0 % 28 6,9 <0,1 <0,2 4, taustavalli 0,6-0,8 Hk < RF Pistoolirat 0,0-0,5 0,5 Hk taustavalli 0,5-0,7 0,3 Hk < < RF Pistoolirat 0,0-0,1 0,1 Hm 35 < taustavallin edu 0,1-0,2 0,1 Hk < RF Pistoolirat 0,0-0,1 0,1 Hm < Etuvallin edusta 0,1-0,2 0,1 Hk < < Viitearvovertailu, VnA 214/2007 ja Syke opas 98/2002: X tulos ylittää kynnysarvon XX tulos ylittää alemman ohjearvon XXX tulos ylittää ylemmän ohjearvon XXXX tulos ylittää suuntaa-antavan vaarallisen jätteen raja-arvon Huomautukset: = kts. VnA 214/ = Luvuissa mukana kaikki numeeriset tulokset. Jos tulos alle detektiorajan, on laskennassa tuloksena käytetty detektiorajaa. 14. = Aistihavainto kosteudesta, kts. oheinen luokitus 15. = Aistihavainto pilaantuneisuudesta, kts. oheinen luokitus Kosteus: 0 = kuiva 1 = kostea 2 = märkä 3 = pv-tason alla Aistihavainnot pilaantuneisuudesta: 0 = pilaantumaton L = Luonnonmaa 1 = lievä T = Täyttömaa 2 = kohtalainen 3 = voimakas