Transkriptio

1 Joukkoliikenteen yksikkökustannukset

2

3

4 HSL Helsingin seudun liikenne Opastinsilta 6 A PL 100, HSL00520 Helsinki puhelin (09) Lisätietoja: Tarja Jääskeläinen, puh tarja.jaaskelainen@hsl.fi Kansikuva: HSL / Lauri Eriksson Edita Prima Oy Helsinki 2010

5 Esipuhe Tässä joukkoliikenteen yksikkökustannusraportissa on tarkasteltu joukkoliikenteen liikennöintikorvauksia, kulkumuotokustannuksia ja suoritetietoja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän toiminta-alueella. Alue kattaa Helsingin, Espoon, Kauniaisten, Vantaan, Keravan ja Kirkkonummen kunnat. Vuonna 2009 joukkoliikenteen järjestämisestä vastasi pääkaupunkiseudulla kaksi tilaajaa, Helsingin kaupungin liikennelaitos HKL ja Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV. Vuoden 2010 alussa niiden suunnittelu- ja tilaajatoiminnot yhdistyivät HSL:ksi, mutta vuotta 2009 koskevat tiedot ovat kahden eri organisaation tuottamia, mikä aiheutti hankaluuksia raportin kokoamiselle. Kahdesta eri toimijasta ja toimintatavasta johtuen kaikkien kulkumuotojen osalta ei ollut käytettävissä yhteneväisiä ja täysin vertailukelpoisia tietoja. Raporttia lukiessa tuleekin huomioida myös alaviitetekstit, joilla on pyritty kuvaamaan tunnusluvuissa esiintyviä eroavuuksia. Seuraavassa, vuotta 2010 koskevassa yksikkökustannusraportissa on tarkoitus tarkistaa ja yhtenäistää terminologiaa. Lisäksi tavoitteena on parantaa kulkumuotojen yksikkökustannusten vertailtavuutta ja tehdä myös linjakohtaisia tarkasteluja. Tämä edellyttää tiedonkeruukäytäntöjen kehittämistä. Kiitokset Seppo Vepsäläiselle, Olli Ahdille, Jukka Kaikolle, Irina Stepanovalle, Sirkka-Liisa Ripatille, Nina Frösénille, Lauri Rädylle, Ville Lepistölle, Antti Lautelalle, Jami Vitikaiselle, Tapio Höltälle, Timo Elolähteelle, Ville Lehmuskoskelle ja Kerkko Vanhaselle, jotka toimittivat tietoja tai olivat muulla tavoin avuksi raportin laatimisessa. Helsingissä Tarja Jääskeläinen

6

7 Tiivistelmäsivu Julkaisija: HSL Helsingin seudun liikenne Tekijät: Tarja Jääskeläinen Päivämäärä Julkaisun nimi: Joukkoliikenteen yksikkökustannukset 2009 Rahoittaja / Toimeksiantaja: HSL Helsingin seudun liikenne Tiivistelmä: Joukkoliikennettä hoidetaan Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa, Vantaalla, Keravalla ja Kirkkonummella viidellä eri kulkumuodolla. Bussi-, raitiovaunu-, metro-, lähijuna- ja lauttaliikenteellä on kullakin omanlaisensa kustannusrakenne. Kustannukset vaikuttavat osaltaan siihen, millä kulkumuodolla joukkoliikenne eri alueilla kannattaa toteuttaa. Tarkoituksenmukaisimman kulkumuodon valintaan vaikuttavat kustannustekijöiden ohella toimintaympäristö ja kysyntä. Tässä raportissa esitetään vuotta 2009 koskevat yksikkökustannukset. Tiedot on kerätty HKL:n ja YTV:n tilinpäätöstietojen pohjalta. Kaikkia tietoja ei ole ollut suoraan niistä saatavissa, vaan ne on pitänyt erikseen tuottaa tätä raporttia varten. Helsingin sisäisen liikenteen osalta on lisäksi kuvattu kustannuskehitystä vuosien aikana. Avainsanat: yksikkökustannus, kokonaiskustannus, kustannusvertailu, joukkoliikenne Sarjan nimi ja numero: HSL:n julkaisuja 26/2010 ISSN (nid.) ISBN (nid.) ISSN (pdf) ISBN (pdf) Kieli: suomi Sivuja: 32 HSL Helsingin seudun liikenne, PL 100, HSL, puhelin (09)

8 Sammandragssida Utgivare: HRT Helsingforsregionens trafik Författare: Tarja Jääskeläinen Datum Publikationens titel: Styckkostnader för kollektivtrafiken 2009 Finansiär / Uppdragsgivare: HRT Helsingforsregionens trafik Sammandrag: Kollektivtrafiken sköts i Helsingfors, Esbo, Grankulla, Vanda, Kervo och Kyrkslätt med fem olika trafikslag. Varje trafikslag dvs. buss-, spårvagns-, metro-, närtågs- och färjetrafiken har sin egen kostnadsstruktur. Kostnaderna inverkar för sin del på med vilket trafikslag ska trafiken ske på olika område. Verksamhetsmiljön och efterfrågan vid sidan av kostnadsfaktorer påverkar valet av det mest ändamålsenliga trafikslaget. I denna rapport presenteras styckkostnader som gäller år Uppgifterna har i första hand hämtats från HST:s och SAD:s räkenskapsavslutningar. Eftersom alla uppgifter inte direkt fanns att hitta i räkenskapsavslutningarna, har en del av uppgifterna producerats särskilt för denna rapport. I rapporten har beskrivits även kostnadsutvecklingen för Helsingfors interna trafik under år Nyckelord: styckkostnad, totalkostnad, kostnadsjämförelse, kollektivtrafik Publikationsseriens titel och nummer: HRT publikationer 26/2010 ISSN (nid.) ISBN (nid.) ISSN (pdf) ISBN (pdf) HRT Helsingforsregionens trafik, PB 100, HRT, tfn. (09) Språk: finska Sidantal: 32

9 Abstract page Published by: HSL Helsinki Region Transport Author: Tarja Jääskeläinen Date of publication Title of publication: Public transport unit costs 2009 Financed by / Commissioned by: HSL Helsinki Region Transport Abstract: Public transport in Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa, Kerava and Kirkkonummi is provided by five different modes of transport. Bus, tram, metro, commuter train and ferry services each have their own cost structures. The costs play their role in determining which mode of transport is the most favorable for each area. In addition to cost factors, the choice of the most suitable mode of transport is influenced by the operating environment and demand. This study presents unit costs for The data has mainly been extracted from the financial statements of HKL and YTV. Some of the data had to be generated specifically for this study. With regard to Helsinki internal transport services, the study also reviews changes in costs in Keywords: unit cost, total cost, cost comparison, public transport Publication series title and number: HSL publications 26/2010 ISSN (nid.) ISBN (nid.) ISSN (pdf) ISBN (pdf) Language: Finnish Pages: 32 HSL Helsinki Region Transport, P.O.Box 100, HSL, tel (0)

10

11 Sisältö Johdanto Sanasto Joukkoliikenteen eri kulkumuotojen yksikkökustannuskehitys vuosina Liikennöintikorvaukset ja yksikkökustannukset Liikennöintikorvausperusteinen yksikkökustannuskehitys vuosina Esimerkkilaskelmia yksikkökustannusten käytöstä Liitteet 1 Yksikkökustannusten rakenne Tilaajan yleiskustannusten jakautuminen kunnille kulkumuodoittain... 32

12

13 11 Johdanto HKL:n suunnittelu- ja tilaajatoiminnot yhdistyivät YTV Liikenteen kanssa Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymäksi (HSL) Tämän myötä yksikkökustannusraportti, joka on aiemmin kattanut Helsingin sisäisen joukkoliikenteen, on laajentunut tarkastelemaan koko HSL-alueen joukkoliikennettä. On kuitenkin huomattava, että raportin tarkastelualueella toimiva joukkoliikenne on vielä vuonna 2009 järjestetty kahden eri tilaajan, HKL:n ja YTV:n toimesta. Tämän vuoksi kaikkien liikennemuotojen osalta ei ole käytettävissä yhteneväisiä tietoja. Tarkoituksena on kehittää tiedonkeruukäytäntöjä niin, että vuoden 2010 yksikkökustannusraportissa voitaisiin esittää kattavat ja vertailukelpoiset tiedot koko HSLliikenteestä. Helsingin sisäisen liikenteen osalta tässä raportissa esitetään myös kustannuskehitys vuosina Vuoden 2010 raporttia on tarkoitus laajentaa niin, että yksikkökustannusten aikasarjat saadaan koko seudulta. Samoin on tarkoitus sisällyttää seuraavaan raporttiin linjakohtaisia talouden tunnuslukuja, jotka syventäisivät tietoa joukkoliikennepalvelujen taloudellisuudesta. Yksikkökustannukset on arvioitu suorien tuotantokustannusten lisäksi kulkumuodoittain myös ns. yleiskustannuksille ja kulkumuotokustannuksille. Jokainen kulkumuoto käyttää väyliä (katu/rata) ja pysäkkejä tai asemia. Niiden rakentamisesta sekä yllä- ja kunnossapidosta syntyy kustannuksia. Joukkoliikenteen yksikkökustannuskehitystä seurataan vuositasolla. Tietoa tarvitaan moniin tarkoituksiin. Joukkoliikenteen palveluverkon kehittämisessä tietoja käytetään mm., kun haetaan edullisinta tapaa tuottaa palvelut matkustajille.

14 12 Sanasto HSL-alue: Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa, Kerava ja Kirkkonummi Kilometrikustannus: liikennöitsijän menot linjan vaunujen korjaus- ja huoltomenoista sekä polttoainemenoista (50 %) yhtä linjakilometriä kohti Korvaus: tilaajan maksu liikennöitsijälle ajetuista linjasuoritteista (linjatunnit, linjakilometrit, vaunupäivät) Kulkumuotokustannus: joukkoliikenteen kulkumuodon (bussi-, raitiovaunu-, juna-, metro-, lauttaliikenne) menot ratapalvelun, avustavan joukkoliikennepalvelun ja kiinteistöpalvelun osalta ratapalvelu: raideliikenteen radan ja siihen liittyvien laitteiden ylläpitopalvelua avustava jl-palvelu: liikenteen tilaajan toimesta järjestetyt palvelun ylläpitoon ja kehittämiseen liittyvät toimet, kuten lipunmyynti, lipuntarkastus, tiedotus ja markkinointi ja matkakorttijärjestelmä vrt. yleiskustannus/tilaaja kiinteistöpalvelu: kulkumuodon tarvitsemien kiinteistöjen ylläpitopalvelut Kysyntä/tarjonta: linjan käyttöastetta kuvaava tunnusluku = mkm/pkm Käyttökustannus: liikennöitsijälle linjan hoitamisesta syntyvät menot Liikennesuoritteet: linjakilometrit, linjatunnit ja vuoropäivät ovat liikennöintikorvausten maksuperustetietoja. Liikennöintikorvausperusteinen yksikkökustannus: liikennöitsijälle maksettava yksikköhinta ajosuoritteesta Linjakilometri: linjan vaunun ajama aikataulunmukainen yhden kilometrin mittainen ajo linjan reitillä = yksikkökilometri Linjatunti: vaunun yhden tunnin mittainen aikataulunmukainen linjalla ajo = yksikkötunti Matka: joukkoliikenteen käyttäjän yhdellä linjalla tekemä, pysäkiltä/asemalta vaunuun nousun ja vaunusta poistumisen rajaama kulkeminen. Toisin sanoen nousu = matka ja nousija = matkustaja. Tässä raportissa käsite matka siis poikkeaa yleisestä matkan määrittelystä, jossa matka on lähtöpaikasta määräpaikkaan siirtyminen. Matkan keskipituus: jollakin aikavälillä (tavallisimmin vuorokaudessa) linjalla tehtyjen kaikkien matkojen keskipituus (km) Matkustajakilometri (mkm): yhden matkustajan linjalla vaunussa kulkema yhden kilometrin matkasuorite. Esimerkiksi, jos vaunussa on kymmenen matkustajaa, on suorite yhden kilometrin matkalla 10 matkustajakilometriä. Matkustajakilometrikustannus, /mkm: matkustajan linjalla tekemän 1 km:n matkan keskimääräinen kustannus. Arvo lasketaan linjan käyttökustannukset /linjan matkat X matkan keskipituus. Paikkakilometri (pkm): vaunun matkustajapaikkojen yhteenlaskettu suorite. Esimerkiksi, jos vaunussa on 70 matkustajapaikkaa, on suorite yhden kilometrin matkalla 70 paikkakilometriä. Matkustajapaikkoihin sisältyvät sekä istuma- että seisomapaikat. Bussiliikenteessä käytetty keskimääräinen paikkaluku on 61 (laskettu toteutuneiden suoritteiden mukaisesti Helsingin sisäisestä liikenteestä ja yleistetty koko seudulle), raitioliikenteessä 98, metroliikenteessä 143,5 (yksi vaunu, vaunupari 287), junaliikenteessä 230 (vaunupari eli junayksikkö, U-junaliikenteessä käytetty paikkaluku on 211, joka sisältää Eil- ja Eilf-vaunut) ja lauttaliikenteessä 350. Paikkakilometrikustannus, /pkm: linjan matkustajapaikan 1 km:n matkan keskimääräinen kustannus. Arvo lasketaan linjan käyttökustannukset/linjakilometrit x vaunun/junayksikön matkustajapaikkamäärä. Pääkaupunkiseutu (PKS): Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa Tuntikustannus: liikennöitsijän menot linjan liikennehenkilöstön palkoista sivukuluineen sekä osasta (50 %) polttoainemenoista yhtä linjatuntia kohti U-liikenne: U-liikenne on HSL-alueen rajat ylittävää bussiliikennettä, jossa voi HSL-alueen sisällä matkustaa myös HSL-lipuilla. Liikennettä hoidetaan aiempiin linjaliikennelupiin perustuvien

15 13 siirtymäkauden sopimusten perusteella. HSL korvaa liikennöitsijälle erillisen sopimuksen perusteella HSLlipuilla tapahtuvan matkustuksen. Esim. Kirkkonummen bussiliikenne on toteutettu U-liikenteenä. Vaunu: kuljetusyksikkö tai sen osa, kuten bussi, raitiovaunu, junanvaunu. Vaunun matkustajapaikka on joko istumapaikka tai seisomapaikka. Seisomapaikka on tässä määritelty niin, että vaunun rekisteröidyn seisomatilan 1 m2:lle mahtuu 3 seisojaa. Vaunu ja vaunupari ovat kaksi eri käsitettä. Vaunupari ja junayksikkö ovat raportissa sama käsite. Juna koostuu yhdestä tai useammasta vaunuparista eli junayksiköstä Vaunukilometri: yhden vaunun linjalla kulkema yhden kilometrin matkasuorite = yksikkökilometri Vaunutunti: yhden vaunun käyttö linjalla yhden tunnin ajan = yksikkötunti Vaunupäivä: yhden vaunun käyttäminen linjalla yhden vuorokauden aikana vähintään yhden vuoron verran = yksikköpäivä Vuoropäivä: linjan vaunun aikataulunmukaisessa liikenteessä ajama kestoltaan vähintään yhden ajosivun mukainen vuoro. Toisin sanoen, jos linjalla tarvitaan suurimman kysynnän aikana samanaikaisesti esimerkiksi yhdeksän vaunua, syntyy tästä yhdeksän vuoropäivää. Vuoropäiväkustannus: liikennöitsijän menot linjan vaunujen pääomasta yhtä vuoropäivää kohti Yksikkökustannus: linjan liikennöimisestä syntyvä kustannus ajosuoritetta kohti Yleiskustannus / liikennöitsijä: liikennöitsijälle linjan hoitamisesta syntyvät muut kuin suoraan ajosuoritteiden tuottamisesta syntyvät menot (hallintokustannus, pääomakustannus varikkokiinteistöistä jne.) Yleiskustannus / tilaaja: HSL-organisaation eri yksiköiden kuluja lukuun ottamatta operointi- ja infrakuluja. Yleiskustannuksiin kohdistettavat erät sisältävät liikenteen suunnittelun ja hankinnan, matkalippu- ja informaatiojärjestelmän, asiakaspalveluiden, matkalippujen tarkastustoiminnan, liikennejärjestelmäsuunnittelun, viestinnän, talouden ja hallinnon eri yksiköiden kustannukset. 1 Joukkoliikenteen eri kulkumuotojen yksikkökustannuskehitys vuosina Tässä raportissa on käyty läpi joukkoliikenteen yksikkökustannusten kehittymistä Helsingin sisäisen linjaston osalta. Seutulinjaston, Espoon ja Vantaan sisäisen linjaston ja kehyskuntavyöhykkeen linjaston tietoja ei saatu vielä tähän raporttiin siinä laajuudessa, että niiden muuttumista tarkastelujaksolla voidaan tässä esittää. Helsingin sisäisen joukkoliikenteen kustannustaso on ollut yleistä julkisen alan kustannuskehitystä hitaampaa vuosina Taulukko 1. Yksikkökustannusten muutos vuodesta 2005 vuoteen 2009 (v = 100) 2009 kuluttajan hintaindeksi julkisen alan palveluostojen hintaindeksi Helsingin sisäinen joukkoliikenne bussiliikenne metroliikenne raitioliikenne

16 14 Vuodesta 2008 vuoteen 2009 kehityskuva on ollut kuitenkin toisenlainen. Kustannusnousu oli jonkin verran nopeampaa kuin yleinen hintakehitys (v = 100). Taulukko 2. Yksikkökustannusten muutos vuodesta 2008 vuoteen 2009 (v = 100) 2009 kuluttajan hintaindeksi julkisen alan palveluostojen hintaindeksi Helsingin sisäinen joukkoliikenne bussiliikenne metroliikenne raitioliikenne Yksikköhintojen tasoon ja muutosvauhtiin vaikuttavat monet tekijät. Joukkoliikenteen eri kulkumuodoilla on eroja kustannusrakenteessa ja ne soveltuvat erilaisiin palvelutehtäviin laajalla kaupunkiseudulla. Jos halutaan verrata eri kulkumuotojen edullisuutta, vertailu voidaan tehdä parhaiten joko matkustajakilometrija/tai matkustajapaikkakilometrisuoritteiden hintavertailuna. Bussi HSL 1 Raitiovaunu Metro Lähijuna HSL 2 Liikennöintikorvaukset (milj. ) Tilaajan yleiskustannukset 3 (milj. ) Liikennöintikorvaukset + tilaajan yleiskustannukset (milj. ) / matkustajakilometri / paikkakilometri 1 Bussiliikenne kattaa tässä HSL:n tilaaman bussiliikenteen (Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa, Kerava ja seutu). 2 Lähijunaliikenne kattaa tässä HSL:n tilaaman lähijunaliikenteen (linjat S, U, L, E, A, M, I, K ja N). 3 Tilaajan yleiskustannukset sisältävät mm. HSL:n liikenteen suunnittelun ja hankinnan, matkalippu- ja informaatiojärjestelmän, asiakaspalvelut, tarkastustoiminnan, liikennejärjestelmäsuunnittelun sekä viestinnän, talouden ja hallinnon eri yksiköiden kustannukset. Kustannukset kohdistetaan kulkumuodoille sovituilla kertoimilla painotettujen nousujen jakautuman perusteella. Laskenta tuottaa hieman erilaisen tuloksen kuin HKL:ssä käytetty tapa. Kertoimet ovat raportin liitteenä.

17 15 Kulkumuotokohtainen matkustajakilometrikustannus (liikennöintikorv. + yleiskust.) Kulkumuotokohtainen paikkakilometrikustannus (liikennöintikorv. + yleiskust.) 0,50 0,40 0,42 0,10 0,08 0,09 0,30 0,20 0,10 0,23 0,06 0,09 0,06 0,04 0,02 0,05 0,01 0,04 Bussi HSL Raitiovaunu Metro Lähijuna HSL Bussi HSL Raitiovaunu Metro Lähijuna HSL On huomattava, että raideliikenteessä on tilaajan yleiskustannusten (esim. liikenteen suunnittelu ja hankinta, matkalippu- ja informaatiojärjestelmä, asiakaspalvelut, tarkastustoiminta, viestintä) lisäksi myös sellaisia kulkumuotokustannuksia, jotka syntyvät rata- ja kiinteistöpalveluista. HSL maksaa joukkoliikenteen infrastruktuurista kuntien kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti. Varsinkin metroliikenteen osalta kulkumuotokustannukset nostavat merkittävästi matkustajakilometri- ja paikkakilometrikustannuksia. Liikennöintikorvaukset (milj. ) Kulkumuotokustannukset 1 (milj. ) Liikennöintikorvaukset + kulkumuotokustannukset (milj. ) / matkustajakilometri / paikkakilometri Raitiovaunu Metro Lähijuna HSL 1 HKL:ssä käytetty laskentatapa eri kulkumuodoille jakautuvista kustannuksista vuonna 2009: ratapalvelut (radat, turvalaitteet, infolaitteet), kiinteistöpalvelut (asemat ja kunnossapito) ja avustavat joukkoliikennepalvelut. Kulkumuotokohtainen matkustajakilometrikustannus (liikennöintikorv. + kulkumuotokust.) Kulkumuotokohtainen paikkakilometrikustannus (liikennöintikorv. + kulkumuotokust.) 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,53 0,12 0,09 0,14 0,12 0,10 0,08 0,06 0,04 0,02 0,12 0,03 0,04 Raitiovaunu Metro Lähijuna HSL Raitiovaunu Metro Lähijuna HSL

18 16 Jos haluaa verrata eri kuljetusmuotojen edullisuutta yksikkökustannustasolla, sen voi tehdä vertaamalla matkustajakilometri- ja paikkakilometrikustannuksia. Nopeus selittää pitkälle kuljetusmuodon edullisuutta yksikköhintavertailussa. Metro ja lähijuna ovat selvästi edullisemmat kuin bussi- ja raitioliikenne. Raskas raideliikenne tarvitsee kuitenkin suuren matkustajamäärän ollakseen taloudellinen. 2 Liikennöintikorvaukset ja yksikkökustannukset Vuonna 2009 maksettiin liikennöitsijöille HSL-alueen joukkoliikennepalvelujen tuottamisesta liikennöintikorvauksia 354,49 M. Kulkumuodoittain liikennöintikorvaukset jakaantuivat seuraavasti: M % bussiliikenne lähijunaliikenne raitioliikenne metroliikenne lauttaliikenne yhteensä Tässä raportissa on vuoden 2009 toteutuneiden kustannusten perusteella laskettu yksikkökustannustiedot HSL:n eri kulkumuodoille. Helsingin osalta on lisäksi tarkasteltu kustannuskehitystä viimeisten viiden vuoden ajalta. Yksikkökustannukset on arvioitu suorien tuotantokustannusten lisäksi kulkumuodoittain myös ns. kulkumuotokustannuksille. Jokainen kulkumuoto käyttää väyliä ja pysäkkejä tai asemia. Niiden rakentamisesta sekä yllä- ja kunnossapidosta syntyy kustannuksia, jotka on esitetty omissa taulukoissaan. Bussiliikenne käyttää muun liikenteen kanssa yhteistä katuverkkoa, eikä sen rakentamis- ja ylläpitokustannuksia ole mukana bussiliikenteen kulkumuotokustannuksissa. Vuonna 2009 esimerkiksi Helsingissä katujen ylläpitomenot olivat 38,9 M ja katuinvestoinnit 103,8 M. Lisäksi katuvalaistus maksoi 18,6 M. Bussiliikenteen osuutta näistä menoista ei ole tässä arvioitu. Tuotantokustannukset ovat kilpailutettuja ainoastaan bussiliikenteessä. Bussiliikenne on silti tässä raportissa esitettävien kustannusvertailujen mukaan suhteellisen kallis joukkoliikennemuoto. Henkilöautoon verrattuna bussi kuitenkin tuottaa liikennepalvelut halvemmalla. Henkilöauton kilometrikorvaus on 0,45 euroa per kilometri. Se tekee paikkakilometriä kohden 9 senttiä. Kun henkilöauton keskimääräinen matkustajamäärä on 1,3 henkeä, yksi matkustajakilometri maksaa noin 0,35 euroa. Autojen hankintahinnat ja muut kustannukset (huollot, vakuutukset, hinnan aleneminen yms.) vaihtelevat erittäin paljon kokoluokasta, merkistä ja mallista riippuen. Myös eri alueilla ajetaan hyvin erilaisia kilometrimääriä ja erilaisissa liikenneolosuhteissa. Pääkaupunkisedun ruuhkakilometrit rasittavat autoa enemmän kuin vapailla maanteillä ajaminen. (lähde Autoliitto)

19 Lähijuna yhteensä Lautta Metro Raitiovaunu Bussi yhteensä Bussi seutu U-linjat (muut) Bussi Kirkkonummi 2 (U-linjoja) Bussi Vantaa Bussi Espoo Bussi Helsinki 17 Joukkoliikenteen yksikkökustannuskehitystä seurataan vuositasolla. Tietoa tarvitaan moniin tarkoituksiin. Joukkoliikenteen palveluverkon kehittämisessä tietoja käytetään mm., kun haetaan edullisinta tapaa tuottaa palvelut matkustajille. Joukkoliikenteen eri kulkumuotojen yksikkökustannukset on esitetty kappaleessa 4. Yhteenveto vuoden 2009 toteutuneista liikennesuoritteista ja liikennöintikorvauksista Suoritteet Bussi Kerava 1 Lähijuna 4 Lähijuna 3 yksikkö-km (milj.) yksikkötunnit (milj.) yksikköpäivät (milj.) matkustajakm (milj.) paikka-km (milj.) kysyntä/ tarjonta (%) nousut (milj.) matkan keskipituus (km) 1 Linjat 5, 8, 9 ja 738B. Keravalle menevien seutulinjojen (633, 738 ja 873) suoritteet ja korvaukset sisältyvät seutubussien tietoihin. 2 Kirkkonummella ei ole omaa sisäistä liikennettä, vaan se hoidetaan U-linjoilla. 3 Linjat A, E, I, K, L, M, N, S ja U. Kysyntä/tarjonta-suhde on melko korkea. Paikkakilometrien osalta tulee huomioida, että ne on laskettu vaunuparille käyttäen keskimääräisenä paikkalukuna 230. Seisomapaikkoja ei ole laskettu junan käytävälle, jossa konduktöörin pitää päästä liikkumaan. Vrt. metron paikkakilometrit on laskettu yhdelle vaunulle. 4 Linjat H, R, T, Y ja Z (vastaa bussien U-liikennettä). Kysyntä/tarjonta-suhde ja nousujen määrä on HSL:n osalta alhainen, koska suuri osa junien matkustajista on HSL-alueen ulkopuolelta. Paikkakilometrit on laskettu vaunuparille keskimääräisellä paikkaluvulla Helsingin sisäisiä nousuja oli seutubussiliikenteessä 11,35 miljoonaa. 6 Helsingin sisäisiä nousuja oli lähijunaliikenteessä 20,20 miljoonaa.

20 Lähijuna yhteensä Lautta Metro Raitiovaunu Bussi yhteensä Bussi seutu U-linjat (muut) Bussi Kirkkonummi (U) Bussi Kerava Bussi Vantaa Bussi Espoo Bussi Helsinki 18 Liikennöintikorvaukset Lähijuna 1 Lähijuna 2 liikennöintikorvaukset (M ) kustannus nousijaa kohden ( ) kustannus matkustajakilometriä kohden ( ) 1 Linjat A, E, I, K, L, M, N, S ja U 2 Linjat H, R, T, Y ja Z (vastaa bussien U-liikennettä) Yhteenveto kulkumuodoittain, koko HSL-alue matkustajakm (milj.) paikkakm (milj.) kysyntä/tarjonta (%) nousut (milj.) matkan keskipituus (milj.) liikennöintikorvaukset (milj. ) kustannus nousijaa kohden kustannus matkustajakilometriä kohden( ) Bussi Raitiovaunu Metro Lautta Lähijuna Yhteensä

21 19 Yhteenveto kulkumuodoittain, HSL:n tilaama liikenne Bussi HSL Raitio- vaunu Metro Lautta Lähijuna HSL Yhteensä matkustajakm (milj.) paikkakm (milj.) kysyntä/tarjonta (%) nousut (milj.) matkan keskipituus (milj.) liikennöintikorvaukset (milj. ) kustannus nousijaa kohden ( ) kustannus matkustajakilometriä kohden ( ) Edellä esitetystä taulukosta voidaan lukea myös muita kuin puhtaita kustannusteknisiä tunnuslukuja. Vaikka raitioliikenteen kustannukset matkustajakilometriä kohti ovat mm. liikenteen hitaudesta johtuen muihin liikennemuotoihin nähden melko korkeat, on raitioliikenteen tuotto nousijaa kohti hyvä. Tämä selittyy sillä, että raitioliikenteessä keskimatkan pituus on lyhyt, nousijoita on paljon ja sitä kautta myös lipputulokertymä ajettuihin kilometreihin nähden on kilpailukykyinen. Vastaavalla tavalla tarkasteltuna bussiliikenne on raideliikenteeseen verrattuna suhteellisen kallis joukkoliikennemuoto. Myös bussiliikenteen tunnuslukuja heikentää liikenneympäristön hitaus. Seuraavissa kuvaajissa on esitetty edellisten taulukoiden tietoja. Kuvaajia tarkastellessa on hyvä muistaa, että Helsingin, Espoon, Vantaan ja Keravan osalta kyse on ko. kuntien sisäisestä liikenteestä. Kirkkonummen osalta kyse on pitkän matkan U-linjoista, sillä Kirkkonummella ei ole varsinaista sisäistä bussiliikennettä kuten muissa HSL-kunnissa. Bussiliikenteen matkustajakilometrit (milj.) ,31 519, ,48 94,64 0,65 28,62 6,41 Bussi Helsinki Bussi Espoo Bussi Vantaa Bussi Kerava Bussi Kirkkonummi (U) U-linjat Bussi seutu

22 20 Matkan keskipituus (km) bussiliikenteessä 3 25,00 27, ,00 1 5,00 4,75 6,35 8,16 3,98 16,20 10,09 Bussi Helsinki Bussi Espoo Bussi Vantaa Bussi Kerava Bussi Kirkkonummi (U) U-linjat Bussi seutu Bussiliikenteen nousut (milj.) ,38 14,24 11,60 0,16 1,06 0,40 Bussi Helsinki Bussi Espoo Bussi Vantaa Bussi Kerava Bussi Kirkkonummi (U) U-linjat 51,49 Bussi seutu Bussiliikenteen matkustajakilometreistä suurin osa tehdään seutuliikenteessä ja Helsingin sisäisessä liikenteessä. Nousuista suurin osa tehdään Helsingin sisäisessä liikenteessä. Bussiliikenteen liikennöintikorvaukset (M ) ,47 28,57 21,71 0,41 3,42 1,08 Bussi Helsinki Bussi Espoo Bussi Vantaa Bussi Kerava Bussi Kirkkonummi (U) U-linjat 84,25 Bussi seutu

23 21 Bussiliikenteen kustannus ( ) nousijaa kohden 3,50 3,23 3,00 2,50 2,00 1,50 1,18 2,01 1,87 2,52 2,73 1,64 1,00 0,50 Bussi Helsinki Bussi Espoo Bussi Vantaa Bussi Kerava Bussi Kirkkonummi (U) U-linjat Bussi seutu Bussiliikenteen kustannus matkustajakilometriä kohden ( ) 0,70 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,25 0,32 0,23 0,63 0,12 Bussi Helsinki Bussi Espoo Bussi Vantaa Bussi Kerava Bussi Kirkkonummi (U) 0,17 0,16 U-linjat Bussi seutu Bussiliikenteen kustannukset matkustajakilometriä kohti ovat alhaisimmillaan Kirkkonummen U- liikenteessä ja seutuliikenteessä. Tämä selittyy osittain sillä, että seutuliikenteessä palvelutaso on sovitettu melko tarkasti vallitsevaan kysyntään, kun taas kaupunkien sisäisessä liikenteessä palvelutasoa pyritään pitämään paikoin korkeammalla (tiheämmät vuorovälit) myös joukkoliikenteen kilpailuaseman vahvistamiseksi. Matkan keskipituus (km) kulkumuodoittain 14,00 12,00 11,79 1 8,00 6,00 7,02 7,30 4,00 2,00 2,08 2,60 Bussi kaikki Raitiovaunu Metro Suomenlinnan lautta Lähijuna kaikki

24 ,92 Liikennöintikorvaukset (M ) kulkumuodoittain ,90 48,86 22,58 3,23 Bussi kaikki Raitiovaunu Metro Suomenlinnan lautta Lähijuna kaikki Nousut (milj.) kulkumuodoittain ,34 54,88 57,28 46,60 1,55 Bussi kaikki Raitiovaunu Metro Suomenlinnan lautta Lähijuna kaikki Kustannus* nousijaa kohden ( ) kulkumuodoittain 2,50 2,00 2,09 1,50 1,00 1,47 0,78 1,05 1,10 0,50 0,39 Bussi kaikki Raitiovaunu Metro Suomenlinnan lautta Lähijuna kaikki Yhteensä *kustannus = liikennöintikorvaukset

25 23 Kustannus* matkustajakilometriä kohden ( ) 0,90 0,80 0,70 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,21 0,38 0,05 0,80 0,09 0,16 Bussi kaikki Raitiovaunu Metro Suomenlinnan lautta Lähijuna kaikki Yhteensä *kustannus = liikennöintikorvaukset 3 Liikennöintikorvausperusteinen yksikkökustannuskehitys vuosina Seuraavassa on vertailtu yksikkökilometri-, -tunti- ja -päiväkustannuksia vuosilta Helsingin sisäisessä liikenteessä. Muun bussiliikenteen (Espoo-Kauniainen, Vantaa ja seutu) sekä lähijunaliikenteen osalta vastaavat tiedot on esitetty vuodelta Raitioliikenne / indeksikorjatut yksikkökustannukset Yksikkökustannus Suoritteet (milj.) Kokonaiskustannukset, milj. Yksikkökilometri (vaunu) Yksikkötunti (vaunu) Yksikköpäivä (vaunu) Yksikköpäivä, laskennallinen osa Yksikköpäivä (yhteensä) Korvaukset yhteensä (indeksikorjattu, sis. bonukset ja sanktiot) Vuoden 2007 jälkeen raitioliikenteen yksikkökustannukset nousivat, mikä johtuu vuoden 2008 alusta voimaan tulleen raitioliikenteen liikennöintisopimuksen muutoksista. Sopimuksessa määriteltiin eri kalustotyypeille (variotram- ja muut vaunut) eri kilometrihinnat. Variotram-hinta koostui huoltosopimusosasta ja HKL-raitioliikenteen osasta. Vuoropäiväosaa pienennettiin ja perustettiin ns. kiinteä osa, joka ei kasva liikennöintimäärien kasvaessa (ainakaan alussa). Tällä haluttiin korjata vääristynyttä korvausrakennetta. Lisäeläkeosuus lisättiin tuntihintaan (oli aikaisemmin ollut ns. eläkemenopienennys).

26 314,69 244,36 319,14 239,92 333,93 233,09 316,29 177,68 351,75 185,93 559,05 559,06 567,02 493,96 537,68 24 Yksikkökilometrikustannuksen kehitys, raitioliikenne Yksikkötuntikustannuksen kehitys, raitioliikenne 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 1,64 1,68 1,63 1,92 2,08 45, , , ,00 1 5,00 33,63 32,72 32,02 38,16 39, Yksikköpäiväkustannusten kehitys, raitioliikenne Liikennöintikorvausten kehitys, M raitioliikenne Yksikköpäivä (vaunu) ,25 35,58 34,82 38,73 42, Yksikköpäivä, laskennallinen osa Yksikköpäivä (yhteensä) Metroliikenne / indeksikorjatut yksikkökustannukset Yksikkökustannus Suoritteet (milj.) Kokonaiskustannukset, milj. Yksikkökilometri (vaunu) Yksikkötunti (vaunu) Yksikköpäivä (vaunu) Yksikköpäivä, laskennallinen osa Yksikköpäivä (yhteensä) Korvaukset yhteensä (indeksikorjattu, sis. bonukset ja sanktiot)

27 256,06 170,71 254,60 164,30 263,32 165,96 263,02 159,06 282,39 159,50 426,77 418,90 429,28 422,08 441, ,93 0,92 0,91 0,90 0,89 0,88 0,87 0,86 0,85 Yksikkökilometrikustannuksen kehitys, metroliikenne 0,88 0,91 0,92 0,88 0, ,00 1 8,00 6,00 4,00 2,00 Yksikkötuntikustannuksen kehitys, metroliikenne 6,53 6,14 6,66 9,62 8, Yksikköpäiväkustannusten kehitys, metroliikenne Yksikköpäivä (vaunu) Yksikköpäivä, laskennallinen osa Yksikköpäivä (yhteensä) 23,00 22,00 21, ,00 18,00 17,00 Liikennöintikorvausten kehitys, M metroliikenne 19,69 19,36 20,35 21,09 22, Bussiliikenne: Helsinki / indeksikorjatut yksikkökustannukset Yksikkökustannus Suoritteet (milj.) Kokonaiskustannukset, milj. Yksikkökilometri Yksikkötunti Yksikköpäivä Korvaukset yhteensä (indeksikorjattu, sis. bonukset ja sanktiot)

28 26 Yksikkökilometrikustannuksen kehitys, bussiliikenne Yksikkötuntikustannuksen kehitys, bussiliikenne 0,64 0,62 0,60 0,58 0,56 0,54 0,56 0,58 0,59 0,58 0,63 32,00 31,50 31,00 30, ,20 30,80 30,92 31,36 31,44 0,52 29, Yksikköpäiväkustannuksen kehitys, bussiliikenne Liikennöintikorvausten kehitys, M bussiliikenne 154,00 152, ,00 146,00 144,00 142, ,00 136,00 134,00 152,33 151,52 148,04 143,23 141, ,00 96,00 94,00 92, ,00 86,00 84,00 89,19 89,63 91,36 94,98 97, Bussiliikenne: seutu, Espoo ja Vantaa 2009 Yksikkökustannus Suoritteet (milj.) Kokonaiskustannukset (milj.) Seutu* Espoo Vantaa Seutu* Espoo Vantaa Seutu* Espoo Vantaa Yksikkökilometri Yksikkötunti Yksikköpäivä Korvaukset yhteensä Korvaukset yhteensä (sis. bonukset ja sanktiot) * Ei sisällä Keravan seutulinjoja Lähijunaliikenne 2009 (ei sisällä U-lähijunalinjoja H, R, T, Z ja Y) Yksikkökilometri (vaunu) Yksikkötunti (vaunu) Yksikköpäivä (vaunu) Yksikköpäivä, laskennallinen osa Yksikköpäivä (yhteensä) Korvaukset (sis. yleiskustannukset) Yksikkökustannus Suoritteet (milj.) Kokonaiskustannukset (milj.) Korvaukset yhteensä (sis. bonukset ja sanktiot, yleiskustannukset ja Kalustoyhtiön korvaukset)

29 27 4 Esimerkkilaskelmia yksikkökustannusten käytöstä Bussiliikenteen avainlukuja, vuosi 2009 Bussiliikenteessä tehtiin HSL-alueella kaikkiaan noin 161 miljoonaa matkaa. Yhden matkan pituus oli keskimäärin 7 kilometriä eli bussiliikenteessä ajettiin yhteensä miljoonaa matkustajakilometriä. Yhdessä bussissa on tarjolla keskimäärin 61 matkustajapaikkaa (istuma- ja seisomapaikat, laskettu toteutuneiden suoritteiden perusteella). Busseilla ajettiin linjaliikenteessä yli 91 miljoonaa kilometriä ja tarjolla oli miljoonaa paikkakilometriä. Matkustajapaikoista oli käytössä keskimäärin 20 prosenttia. Liikennöintikorvaukset olivat noin 237 miljoonaa euroa ja yhden matkustajakilometrin hinnaksi tuli 21 senttiä. Yksi bussi ajoi keskimäärin linjakilometriä vuodessa. Sen liikennöinti maksoi noin euroa. Kannattaako bussiliikennettä muuttaa raitioliikenteeksi? Raitioliikenteen ominta aluetta on tiivis yhdyskuntarakenne, jossa Helsingin monipuoliset palvelut ja toiminnot antavat pohjan monipuolisille joukkoliikennepalveluille. Esimerkiksi kantakaupungin sisäinen linjasto on raitioliikennepainotteinen. Joitakin bussilinjoja on vielä täydentämässä verkkoa. Metro ja lähijunat hoitavat kantakaupungin sisäisestä liikenteestä pienen osan. Tässä raportissa esitettyjen yksikkökustannusten valossa bussiliikennettä ei kannata kustannussäästömielessä korvata raitioliikenteellä, jos palvelujen tarjonta säilytetään entisenä. Joukkoliikenteen kasvava kysyntä (ja sitä kautta tarjonta) tai useampien bussilinjojen korvaaminen yhdessä raitioliikenteellä voi sen sijaan perustella raitioliikennettä, koska sen kuljetuskapasiteetti on suurempi. Raitioliikenteen etuna on myös sen vähäiset lähipäästöt siellä, missä ihmisiä on paljon altistumassa päästöille. Esimerkkinä linja 18 on pääosin kantakaupungin sisäinen bussilinja, jota hoidetaan nykyisin telibusseilla. Jos linja muutettaisiin nykyinen liikennöinti säilyttäen (samat vuorovälit ja liikennöintiaika) raitiolinjaksi, liikennöintikustannukset olisivat vuosittain lähes miljoona euroa nykyistä liikennettä kalliimmat. Kun nykyinen liikenne busseilla maksaa noin 2,0 M, maksaisi se raitioliikenteenä 3,3 M. Kustannusnousu olisi noin 68 %. Jos linjan 18 kanssa osin samoja alueita palvelevat bussilinjat 14 ja 14B muutettaisiin raitiolinjaksi, jonka liikennetarjonta sovitettaisiin korvattavien bussilinjojen runko-osuuden nykyistä kysyntää vastaavaksi, ja lisäksi täydennettäisiin joukkoliikenteen palvelua bussilla niillä alueilla, joita raitioliikenne ei palvele, olisivat liikennöintikustannukset 0,3 M euroa nykyistä liikennettä kalliimmat. Kun nykyinen liikenne busseilla maksaa noin 4,7 M, maksaisi se raitioliikenteen ja bussiliikenteen yhdistettynä ratkaisuna noin 5,0 M. Raitiovaunu on telibussia suurempi yksikkö. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi linjalla 18 samoin vuorovälein liikennöiden matkustajapaikkojen tarjonta kasvaisi noin 30 %. Edullisempaan ratkaisuun päästään, jos raitioliikenteellä voidaan korvata useampia samalla suunnalla liikennöiviä bussilinjoja. Haittapuolena on tällöin linjaston kattavuuden tai yhdistävyyden heikkeneminen.

30 28 Kuten esimerkistä nähdään, raitioliikenne on kustannustehokas liikennemuoto silloin, kun matkustajakysyntä edellyttää lyhyelläkin vuorovälillä raitiovaunun tarjoamaa suurempaa kapasiteettia. Tämä on harvoin mahdollista muutettaessa yhtä linjaa raitioliikenteeksi, mutta useita samansuuntaisia linjoja muutettaessa kustannustehokkuus paranee. Vaikutus voimistuu, mikäli kysyntä raitioliikenteellä korvattavaksi suunniteltujen linjojen reiteillä tulee kasvamaan ja linjoille joudutaan lisäämään bussikalustoa. Tulevaisuudessa tilanne voi tasoittua myös, kun bussiliikenteen korvaustaso todennäköisesti nousee jonkin verran nykyisestä alihinnoittelutilanteesta kilpailuttamisen edistyessä. Kannattaako lähijunien yöliikennettä korvata bussiliikenteellä? Metron yöliikenne korvataan nykyisin bussiliikenteellä. Arkisin myös Vantaankosken radan suunnan yöliikenne ajetaan busseilla. Menettelyn taustalla ovat sekä taloudelliset syyt että turvallisuus. Bussiliikenteeseen verrattuna yöliikenteen järjestäminen junilla on kallista. Esimerkiksi edestakainen I- junan vuoro välillä Helsinki Tikkurila maksaa euroa viikonpäivästä riippuen. Sama väli bussilla edestakaisin ajettuna maksaa euroa. Neljä bussivuoroa vastaa istuinkapasiteetiltaan karkeasti junaa. Neljä edestakaista bussivuoroa maksaa siten euroa. Tilaaja voisi saavuttaa liikennöintisäästöjä sellaisten junayhteyksien osalta, joiden syöttöliikennettä voitaisiin korvata seutulinjalla. Bussiliikenteen etuina ovat kustannussäästöt, jotka voivat olla jopa % junaliikenteeseen verrattuna. Bussiliikenteellä voidaan tarjota yöaikaan junaliikennettä tiheämpi vuoroväli reitin runko-osuudelle. Osa matkustajista saattaa kokea myös matkustusympäristön turvallisemmaksi. Toisaalta yöliikenteessä bussiliikenteeseen siirtyminen merkitsisi osalle matkustajista kasvanutta matka-aikaa. Junaliikenteen muut edut, kuten tasaisempi kyyti ja tarvittaessa hyvin suuri matkustajakapasiteetti sekä selkeä käytettävyys jäisivät bussiliikenteessä myös saavuttamatta.

31 29 Liitteet LIITE 1 Yksikkökustannusten rakenne Yksikkökustannusrakenne pitää kulkumuodoittain sisällään seuraavat komponentit: BUSSI RAITIOVAUNU METRO LÄHIJUNA Linjakilometriosa Linjakilometriosa Linjakilometriosa Linjakilometriosa poltto- ja voiteluaineet (50 %) renkaat ja muut vara-osat sähkö (50 %) sähkö (50 %) sähkö (50 %) vara-osat vara-osat vara-osat korjaus ja huolto korjaus ja huolto korjaus ja huolto korjaus ja huolto Linjatuntiosa Linjatuntiosa Linjatuntiosa Linjatuntiosa palkat palkat palkat palkat välilliset palkat välilliset palkat välilliset palkat välilliset palkat poltto- ja voiteluaineet (50 %) sähkö (50 %) sähkö (50 %) sähkö (50 %) Vuoropäiväosa Vuoropäiväosa Vuoropäiväosa Vuoropäiväosa pääoman poisto korot vakuutukset vakuutukset vakuutukset yleiskustannukset yleiskustannukset yleiskustannukset Laskennallinen osa 1 Laskennallinen osa 1 pääoman poisto korkokulut tuottotavoite pääoman poisto korkokulut tuottotavoite Kulkumuotokustann. Kulkumuotokustann. Kulkumuotokustann. Kulkumuotokustann. ratapalvelut ratapalvelut ratapalvelut ratapalvelut avustavat jl-palvelut avustavat jl-palvelut kiinteistöpalvelut vuokratulot kiinteistöistä avustavat jl-palvelut 1 Kaluston poistot sekä kaluston hankintaan kohdistuneiden lainojen korot korvataan täysimääräisesti. Myös kaupungille maksettava tuottotavoite korvataan täysimääräisesti.

32 30 Kulkumuodon (bussi, raitio, metro, juna) tuntikustannukset ovat: kuljettajien (ja konduktöörien) henkilökustannuksia energiakustannuksia (puolet korvataan kilometrikustannuksina). Lauttaliikenteessä kaikki kustannukset maksetaan ajotuntien perusteella. Käytännössä arviot kuljettajien henkilökustannuksista ovat epätarkkoja. Bussiliikenteessä epätarkkuus on suhteellisesti suurin, metro- ja raitioliikenteessä pienin. Bussiliikenteessä tuntikustannukset arvioidaan kilpailuttamisen kautta saatujen hintatarjousten mukaisiksi. Tähän liittyy kaksi epätarkkuustekijää: tarjoukset ovat monesti alihinnoiteltuja ja liikennöitsijöiden tarjoustavat vaihtelevat markkinatilanteen ja kohteen mukaan. Yksikkökustannus on kuitenkin tarkka kuvaus todellisuudessa linjatunnista maksettuna liikennöintikorvauksena. Kuljettajatunnin hinta tiedetään verrattain tarkkaan sopimusten perusteella ja sen kehitystä seurataan indeksilaskennoin jatkuvasti. Energiakustannukset ajettua tuntia kohti on voitu laskea lähes samalla tarkkuudella kuin kuljettajakustannukset. Kilometrikustannukset ovat: energiakustannuksia (esim. polttoaine, sähkö) kaluston huolto- ja korjauskustannuksia Vuoropäiväkustannukset bussiliikenteessä sisältävät liikennöitsijän muut kuin edellä luetellut kustannuserät, joita ovat mm: liikenne- ja vastuuvakuutukset johdon ja toimihenkilöiden palkat sivukuluineen toimitilojen vuokrat kaluston poistoista aiheutuvat kustannukset kaluston hankintaan kohdistuneiden lainojen korkokustannukset. Vuoropäiväkustannukset raideliikenteessä ovat: liikenne- ja vastuuvakuutukset johdon ja toimihenkilöiden palkat sivukuluineen toimitilojen vuokrat. Raideliikenteessä kaluston poistot sekä kaluston hankintaan kohdistuneiden lainojen korot korvataan täysimääräisesti. Myös kaupungille maksettava tuottotavoite korvataan täysimääräisesti. Yksikkökustannustasolla ne on kohdennettu erikseen vuoropäiville. Ns. kulkumuotokustannukset ovat kulkumuodon erilliskustannuksia, enimmäkseen ns. tilaajakustannuksia ko. kulkumuodon ylläpidosta. Raideliikenteessä suurin osa niistä on rata- ja kiinteistökustannuksia: radat ja niiden peruskorjaus kokonaisuudessaan (itse radat + sähköt jne.) pysäkkien kunnossapito liikenteenohjaus- ja turvalaitteet viestilaitteet liityntäpysäköintialueet pysäköintilaitokset asemat.

33 31 Nämä on pystytty pääosin jakamaan oikealle kulkumuodolle suoraan kustannuspaikan mukaan. Muilta osin jakosuhteet on arvioitu. Kustannukset sisältävät sekä poistot että muut käyttötalouden menot: esimerkiksi metroasemien osalta mukana ovat sekä asemien poistot että asemien siivous, vartiointi jne. Tilaajan ns. avustavat joukkoliikennepalvelukustannukset on jaettu kulkumuodoille tehtyjen nousujen mukaan: lippujärjestelmä informaatio markkinointi hallinto suunnittelu ym. Liikennöintikorvaukset Liikennöintikorvausten yksikkökustannuksia varten tarvittavat tiedot on saatavissa HSL:n talousyksiköstä. Raitiovaunu- ja metroliikenteestä tiedot esitetään vuosittaisina korvaussummina jaettuna linjakilometri-, linjatunti- ja vuoropäiväosaan. Samassa korvausyhteenvedossa esitetään aikataulun mukaiset liikennesuoritemäärät, joita ei käytetä yksikkökustannuslaskuissa. Toteutuneet suoritemäärät, joita käytetään yksikkökustannuksia laskettaessa, saadaan suoritelaskennan vuosittaisesta suoriteraportista kulkumuodoittain. Bussiliikenne eroaa raideliikenteestä siten, että kilometrien-, tuntien- ja vuoropäivien korvaussummat saadaan taulukoista, joihin ne on eritelty Helsingin sisäisen liikenteen osalta linjoittain ja muun bussiliikenteen osalta kohteittain. Yksikkökustannukset lasketaan liikennöintikorvauksista ilman muuttuvia kustannuksia. Näitä muuttuvia kustannuksia ovat mm. erinäiset vähennykset tai lisäkorvaukset, sekä bussiliikenteessä ajamattomuudesta tai poikkeavasta kalustosta johtuvat vähennykset. Linja(ajo/vaunu/auto)kilometriosa Linjakilometrin yksikkökustannus lasketaan jakamalla linjakilometrikorvaukset suoritemäärällä. Linja(ajo/vaunu/auto)tuntiosa Henkilötunnin yksikkökustannus lasketaan jakamalla henkilötuntikorvaukset tehtyjen linjatuntien määrällä. Vuoropäiväosa (kalusto) Raitiovaunu- ja metroliikenteessä kaluston osuus lasketaan jakamalla liikennemuodon laskennallinen osa vuoropäivien määrällä. Laskennallinen osa kattaa tuottotavoitteen, kaluston poistot, sekä niihin liittyvät korot. Vuoropäivä (kiinteät kulut) Raitiovaunu- ja metroliikenteessä vuoropäiväosan kiinteisiin kuluihin luetaan liikennemuodon yleiskustannukset, joihin kuuluu mm. vakuutukset kuluineen. Vuoropäivän kiinteiden kulujen yksikkökustannus lasketaan jakamalla kustannusten summa vuoropäivien määrällä. Bussiliikenteessä vuoropäivistä maksetaan korvaus, johon kuuluu kaikki liikennemuodon yleiskustannukset, kuten kaluston pääomakulut ja liikennöinnin yleiskulut.

34 32 Bussiliikenteen todelliset korvaukset lasketaan vähentämällä suoritteiden mukaisista korvauksista ajamatta jääneistä lähdöistä sekä poikkeavasta kalustosta johtuvat sanktiot ja lisäämällä näiden erotukseen mahdolliset lisäkorvaukset sekä desimaaliero, joka useissa tapauksissa on miinusmerkkinen. Vuoropäivä (muut kiinteät kulut) Vuoropäivän muihin kuluihin lasketaan tilaajan kustannukset, joista avustavat joukkoliikennepalvelut kohdistetaan eri liikennemuodoille niiden liikevaihtoon suhteutettuna. Näiden kulujen yksikkökustannus lasketaan myös jakamalla kulujen summa vuoropäivien määrällä. Tätä raporttia varten tiedot saatiin talousyksiköstä valmiiksi kohdistettuna eri liikennemuodoille. LIITE 2 Tilaajan yleiskustannusten jakautuminen kunnille kulkumuodoittain Tilaajan yleiskustannukset on jaettu eri liikennemuodoille kuntalaisten nousujen mukaan. Kertoimet on päätetty vuonna Tämän jälkeen niissä on huomioitu kuntien asukasmäärien muutokset. Suhteellinen jakautuma, jossa kuntalaisuusmuutos otettu huomioon Kuntalaisuusmuutos Helsinki, bussiliikenne Helsinki Espoo Kauniainen Vantaa Kerava Kirkkonummi Yhteensä Raitiovaunuliikenne Metroliikenne Lauttaliikenne Seutulinjat PKS Seutulinjat Kerava Espoon sisäinen Vantaan sisäinen Keravan sisäinen U-linjat PKS U-linjat Kirkkonummi VR-lähiliikenne PKS VR-lähiliikenne 3. vyöh. Kerava VR-lähiliikenne 3. vyöh. Kirkkonummi Yhteensä

35

36 HSL:n julkaisuja 26/2010 ISSN (nid.) ISBN (nid.) ISSN (pdf) ISBN (pdf) HSL Helsingin seudun liikenne Opastinsilta 6A, Helsinki PL 100, HSL puh. (09) HRT Helsingforsregionens trafik Semaforbron 6 A, Helsingfors PB 100, HRT tfn (09) fornamn.efternamn@hsl.fi