Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "26.9.2011. www.hsl.fi"

Transkriptio

1 Joukkoliikenteen yksikkökustannukset 2010

2

3

4 HSL Helsingin seudun liikenne Opastinsilta 6 A PL 100, HSL00520 Helsinki puhelin (09) Lisätietoja: Tarja Jääskeläinen, puh Kansikuva: HSL Lauri Eriksson Edita Prima Oy Helsinki 2011

5 Esipuhe Joukkoliikenteen yksikkökustannusraportissa on tarkasteltu joukkoliikenteen liikennöintikorvauksia, kulkumuotokustannuksia ja suoritetietoja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän toiminta-alueella. Alue kattaa Helsingin, Espoon, Kauniaisten, Vantaan, Keravan ja Kirkkonummen kunnat. Tässä raportissa käsitellään HSL:n ensimmäisen toimintavuoden 2010 joukkoliikennepalvelujen yksikkökustannuksia. Aiempiin yksikkökustannusraportteihin (HSL:n julkaisuja 2010/26 sekä HKL-aikaiset yksikkökustannusraportit) verrattuna tiettyjen vertailulukujen laskentatavat ja sisältö ovat mm. sopimusteknisistä syistä muuttuneet. Tämä aiheuttaa joihinkin kerättyihin aikasarjoihin epäyhdenmukaisuutta, mutta raportin tekstissä on näistä aina kyseisessä kohdassa maininta. Tulevien yksikkökustannusraporttien tavoitteena on parantaa entisestään joukkoliikenteen eri muotojen yksikkökustannusten vertailtavuutta ja tehdä myös linjakohtaisia tarkasteluja. Tämä edellyttää tiedonkeruukäytäntöjen kehittämistä. HSL:n taloudenohjausjärjestelmää ollaan uudistamassa (Toimi!-hanke). Sen myötä myös yksikkökustannusraportissa hyödynnettävien tietojen kerääminen helpottunee. Kiitokset kaikille, jotka toimittivat tietoja tai olivat muulla tavoin avuksi raportin laatimisessa. Helsingissä Tarja Jääskeläinen

6

7 Tiivistelmäsivu Julkaisija: HSL Helsingin seudun liikenne Tekijä: Tarja Jääskeläinen Päivämäärä Julkaisun nimi: Joukkoliikenteen yksikkökustannukset 2010 Rahoittaja / Toimeksiantaja: HSL Helsingin seudun liikenne Tiivistelmä: Joukkoliikennettä hoidetaan Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa, Vantaalla, Keravalla ja Kirkkonummella viidellä eri kulkumuodolla. Bussi-, raitiovaunu-, metro-, lähijuna- ja lauttaliikenteellä on kullakin omanlaisensa kustannusrakenne. Kustannukset vaikuttavat osaltaan siihen, millä kulkumuodolla joukkoliikenne eri alueilla kannattaa toteuttaa. Tarkoituksenmukaisimman kulkumuodon valintaan vaikuttavat kustannustekijöiden ohella toimintaympäristö ja kysyntä. Tässä raportissa esitetään vuotta 2010 koskevat yksikkökustannukset. Tiedot on kerätty HSL:n tilinpäätöstietojen pohjalta. Kaikkia tietoja ei ole ollut suoraan niistä saatavissa, vaan ne on pitänyt erikseen tuottaa tätä raporttia varten. Helsingin sisäisen liikenteen osalta on lisäksi kuvattu kustannuskehitystä vuosien aikana. Avainsanat: yksikkökustannus, kokonaiskustannus, kustannusvertailu, joukkoliikenne Sarjan nimi ja numero: HSL:n julkaisuja 22/2011 ISSN (nid.) ISBN (nid.) ISSN (pdf) ISBN (pdf) Kieli: suomi Sivuja: 44 HSL Helsingin seudun liikenne, PL 100, HSL, puhelin (09)

8 Sammandragssida Utgivare: HRT Helsingforsregionens trafik Författare: Tarja Jääskeläinen Datum Publikationens titel: Styckkostnader för kollektivtrafiken 2010 Finansiär / Uppdragsgivare: HRT Helsingforsregionens trafik Sammandrag: Kollektivtrafiken sköts i Helsingfors, Esbo, Grankulla, Vanda, Kervo och Kyrkslätt med fem olika trafikslag. Varje trafikslag dvs. buss-, spårvagns-, metro-, närtågs- och färjetrafiken har sin egen kostnadsstruktur. Kostnaderna inverkar för sin del på med vilket trafikslag ska trafiken ske på olika område. Verksamhetsmiljön och efterfrågan vid sidan av kostnadsfaktorer påverkar valet av det mest ändamålsenliga trafikslaget. I denna rapport presenteras styckkostnader som gäller år Uppgifterna har i första hand hämtats från HRT:s räkenskapsavslutningar. Eftersom alla uppgifter inte direkt fanns att hitta i räkenskapsavslutningarna, har en del av uppgifterna producerats särskilt för denna rapport. I rapporten har beskrivits även kostnadsutvecklingen för Helsingfors interna trafik under år Nyckelord: styckkostnad, totalkostnad, kostnadsjämförelse, kollektivtrafik Publikationsseriens titel och nummer: HRT publikationer 22/2011 ISSN (nid.) ISBN (nid.) ISSN (pdf) ISBN (pdf) HRT Helsingforsregionens trafik, PB 100, HRT, tfn. (09) Språk: finska Sidantal: 44

9 Abstract page Published by: HSL Helsinki Region Transport Author: Tarja Jääskeläinen Date of publication Title of publication: Public transport unit costs 2010 Financed by / Commissioned by: HSL Helsinki Region Transport Abstract: Public transport in Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa, Kerava and Kirkkonummi is provided by five different modes of transport. Bus, tram, metro, commuter train and ferry services each have their own cost structures. The costs play their role in determining which mode of transport is the most favorable for each area. In addition to cost factors, the choice of the most suitable mode of transport is influenced by the operating environment and demand. This study presents unit costs for The data has mainly been extracted from the financial statements of HSL. Some of the data had to be generated specifically for this study. With regard to Helsinki internal transport services, the study also reviews changes in costs in Keywords: unit cost, total cost, cost comparison, public transport Publication series title and number: HSL publications 22/2011 ISSN (nid.) ISBN (nid.) ISSN (pdf) ISBN (pdf) Language: Finnish Pages: 44 HSL Helsinki Region Transport, P.O.Box 100, HSL, tel (0)

10

11 Sisältö Johdanto...11 Sanasto Joukkoliikenteen eri kulkumuotojen kustannuskehitys Liikennöintikorvaukset ja yksikkökustannukset Liikennöintikorvausperusteinen yksikkökustannuskehitys vuosina Yksikkökustannusten soveltaminen...35 Liitteet 1 Yksikkökustannusten rakenne Tilaajan yleiskustannusten jakautuminen kunnille kulkumuodoittain Linjakohtaiset kustannukset

12

13 11 Johdanto Yksikkökustannusraportissa tarkastellaan HSL-alueen joukkoliikennettä. Helsingin sisäisen liikenteen osalta raportissa esitetään myös kustannuskehitys vuosina Muun liikenteen osalta aikasarjojen rakentaminen alkoi vuoden 2009 toteutuneesta liikenteestä. Tässä raportissa on tarkasteltu myös linjakohtaisia kustannuksia. Kaikki raportissa esitetyt euromäärät ovat arvonlisäverottomia. Suorien tuotantokustannusten lisäksi yksikkökustannukset on arvioitu kulkumuodoittain myös ns. infra- ja yleiskustannuksille. Jokainen kulkumuoto käyttää väyliä (katu/rata) ja pysäkkejä tai asemia. Niiden rakentamisesta sekä yllä- ja kunnossapidosta syntyy infrakustannuksia. Yleiskustannukset ovat HSL:n omassa toiminnassa syntyneitä, eri kulkumuodoille kohdistettuja kustannuksia, joita syntyy eri osastoilla ja yksiköissä. Joukkoliikenteen yksikkökustannuskehitystä seurataan vuositasolla. Tietoa tarvitaan moniin tarkoituksiin. Joukkoliikenteen palveluverkon kehittämisessä tietoja käytetään yhtenä kriteerinä mm., kun haetaan tarkoituksenmukaisinta tapaa tuottaa palvelut matkustajille.

14 12

15 13 Sanasto HSL-alue: Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa, Kerava ja Kirkkonummi Infrastruktuurikustannus: Rata- ja kiinteistökustannukset, yleiskulut, poistot ja laskennalliset korot, on ns. kulkumuotokustannus Kilometrikustannus: liikennöitsijän menot linjan vaunujen korjaus- ja huoltomenoista sekä polttoainemenoista (50 %) yhtä linjakilometriä kohti Korvaus: tilaajan maksu liikennöitsijälle ajetuista linjasuoritteista (linjatunnit, linjakilometrit, vaunupäivät) Kulkumuotokustannus: ks. infrastruktuurikustannus ja yleiskustannus/tilaaja Kysyntä/ tarjonta: linjan käyttöastetta kuvaava tunnusluku = mkm/pkm Käyttökustannus: liikennöitsijälle linjan hoitamisesta syntyvät menot Liikennesuoritteet: linjakilometrit, linjatunnit ja vuoropäivät ovat liikennöintikorvausten maksuperustetietoja. Liikennöintikorvausperusteinen yksikkökustannus: liikennöitsijälle maksettava yksikköhinta ajosuoritteesta Linjakilometri: linjan vaunun ajama aikataulunmukainen yhden kilometrin mittainen ajo linjan reitillä = yksikkökilometri Linjatunti: vaunun yhden tunnin mittainen aikataulunmukainen linjalla ajo = yksikkötunti Matka: joukkoliikenteen käyttäjän yhdellä linjalla tekemä, pysäkiltä/asemalta vaunuun nousun ja vaunusta poistumisen rajaama kulkeminen. Toisin sanoen nousu = matka ja nousija = matkustaja. Tässä raportissa käsite matka siis poikkeaa yleisestä matkan määrittelystä, jossa matka on lähtöpaikasta määräpaikkaan siirtyminen. Matkan keskipituus: jollakin aikavälillä (tavallisimmin vuorokaudessa) linjalla tehtyjen kaikkien matkojen keskipituus (km) Matkustajakilometri (mkm): yhden matkustajan linjalla vaunussa kulkema yhden kilometrin matkasuorite. Esimerkiksi, jos vaunussa on kymmenen matkustajaa, on suorite yhden kilometrin matkalla 10 matkustajakilometriä. Matkustajakilometrikustannus, /mkm: matkustajan linjalla tekemän 1 km:n matkan keskimääräinen kustannus. Arvo lasketaan linjan käyttökustannukset/linjan matkat X matkan keskipituus. Paikkakilometri (pkm): vaunun matkustajapaikkojen yhteenlaskettu suorite. Esimerkiksi, jos vaunussa on 70 matkustajapaikkaa, on suorite yhden kilometrin matkalla 70 paikkakilometriä. Matkustajapaikkoihin sisältyvät sekä istuma- että seisomapaikat. Bussiliikenteessä käytetty keskimääräinen paikkaluku on 61 (laskettu toteutuneiden suoritteiden mukaisesti Helsingin sisäisestä liikenteestä ja yleistetty koko seudulle, poikkeuksena Kerava 46), raitioliikenteessä 98, metroliikenteessä 144 (vaunu), junaliikenteessä 115 (vaunu) ja lauttaliikenteessä 350. Paikkakilometrikustannus, /pkm: linjan matkustajapaikan 1 km:n matkan keskimääräinen kustannus. Arvo lasketaan linjan käyttökustannukset/linjakilometrit x vaunun/junayksikön matkustajapaikkamäärä. Pääkaupunkiseutu (PKS): Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa Tuntikustannus: liikennöitsijän menot linjan liikennehenkilöstön palkoista sivukuluineen sekä osasta (50 %) polttoainemenoista yhtä linjatuntia kohti U-liikenne: U-liikenne on HSL-alueen rajat ylittävää bussiliikennettä, jossa voi HSL-alueen sisällä matkustaa myös HSL-lipuilla. Liikennettä hoidetaan aiempiin linjaliikennelupiin perustuvien siirtymäkauden sopimusten perusteella. HSL korvaa liikennöitsijälle erillisen sopimuksen perusteella HSL-lipuilla tapahtuvan matkustuksen. Esim. Kirkkonummen bussiliikenne on toteutettu U-liikenteenä. Vaunu: kuljetusyksikkö tai sen osa, kuten bussi, raitiovaunu, junanvaunu. Vaunun matkustajapaikka on joko istumapaikka tai seisomapaikka. Seisomapaikka on tässä määritelty niin, että vaunun rekisteröidyn seisomatilan 1 m 2 :lle mahtuu 3 seisojaa. Vaunukilometri: yhden vaunun linjalla kulkema yhden kilometrin matkasuorite = yksikkökilometri

16 14 Vaunutunti: yhden vaunun käyttö linjalla yhden tunnin ajan = yksikkötunti Vaunupäivä: yhden vaunun käyttäminen linjalla yhden vuorokauden aikana vähintään yhden vuoron verran = yksikköpäivä Vuoropäivä: linjan vaunun aikataulunmukaisessa liikenteessä ajama kestoltaan vähintään yhden ajosivun mukainen vuoro. Toisin sanoen, jos linjalla tarvitaan suurimman kysynnän aikana samanaikaisesti esimerkiksi yhdeksän vaunua, syntyy tästä yhdeksän vuoropäivää. Vuoropäiväkustannus: liikennöitsijän menot linjan vaunujen pääomasta yhtä vuoropäivää kohti Yksikkökustannus: linjan liikennöimisestä syntyvä kustannus ajosuoritetta kohti Yleiskustannus/ liikennöitsijä: liikennöitsijälle linjan hoitamisesta syntyvät muut kuin suoraan ajosuoritteiden tuottamisesta syntyvät menot (hallintokustannus, pääomakustannus varikkokiinteistöistä jne.) Yleiskustannus/ tilaaja: HSL-organisaation eri yksiköiden kuluja lukuun ottamatta operointi- ja infrakuluja, on ns. kulkumuotokustannus. Yleiskustannuksiin kohdistettavat erät sisältävät liikenteen suunnittelun ja hankinnan, matkalippu- ja informaatiojärjestelmän, asiakaspalveluiden, matkalippujen tarkastustoiminnan, liikennejärjestelmäsuunnittelun, viestinnän, talouden ja hallinnon eri yksiköiden kustannukset.

17 15 1 Joukkoliikenteen eri kulkumuotojen kustannuskehitys Vielä vuonna 2009 Helsingin sisäisen joukkoliikenteen kustannustasokehitys oli selkeästi alhaisempaa julkisen alan palveluostojen hintaindeksiin verrattuna. Vuosien 2009 ja 2010 välillä tapahtunut muutos on merkittävä ja koskee erityisesti bussiliikennettä. Nyt joukkoliikenteen kustannustason kehitys on karkeasti samalla tasolla yleisen julkisen alan kustannuskehityksen kanssa. Mikäli energian hinta nousee yleistä kustannuskehitystä nopeammin, näkyy tämä joukkoliikenteen kustannusten voimakkaampana nousuna yleisindeksiin verrattuna. Taulukko 1. Indeksimuutos vuodesta 2005 vuoteen 2010 (v = 100) 2010 kuluttajan hintaindeksi julkisen alan palveluostojen hintaindeksi Helsingin sisäinen joukkoliikenne bussiliikenne metroliikenne raitioliikenne Aiempien vuosien yleisindeksiä alhaisempi kustannuskehitys selittynee tehokkaalla ja onnistuneella liikennepalvelujen kilpailutuksella. Kääntöpuolena rajusti kilpaillun alan alhaisille tilaajahinnoille on alan toimijoiden heikko taloudellinen tilanne. Kustannusnousu on ollut vuodesta 2009 vuoteen 2010 bussiliikenteessä nopeampaa kuin yleinen hintakehitys. Keskeinen tähän vaikuttava tekijä lienee ollut polttoaineiden hinnannousu. Sen sijaan metro- ja raitioliikenteen indeksimuutos on pienempi kuin julkisen alan palveluostojen kustannuskehitys. Taulukko 2. Indeksimuutos vuodesta 2009 vuoteen 2010 (2005 = 100) 2010 kuluttajan hintaindeksi julkisen alan palveluostojen hintaindeksi Helsingin sisäinen joukkoliikenne bussiliikenne metroliikenne raitioliikenne Hintojen tasoon ja muutosvauhtiin vaikuttavat lukuisat tekijät. Joukkoliikenteen kulkumuodoilla on keskinäisiä eroja kustannusrakenteessa ja eri kulkumuodot soveltuvat erityyppisiin palvelutehtäviin Helsingin seudulla. Sopivan joukkoliikennemuodon ja tarjonnan valinta on tutkittava aina tapauskohtaisesti kysyntä ja liikenneympäristö huomioon ottaen.

18 16 Yksikkökustannukset on arvioitu tässä raportissa suorien tuotantokustannusten lisäksi kulkumuodoittain myös nk. kulkumuotokustannuksille. Jokainen kulkumuoto käyttää väyliä ja pysäkkejä tai asemia. Niiden rakentamisesta sekä yllä- ja kunnossapidosta syntyy kustannuksia, jotka on esitetty omissa taulukoissaan. Bussiliikenne käyttää muun ajoneuvoliikenteen kanssa yhteistä katuverkkoa, eivätkä katuinfran rakentamis- ja ylläpitokustannukset siksi ole mukana bussiliikenteen kulkumuotokustannuksissa. Vuonna 2010 esimerkiksi Helsingissä katujen ylläpitomenot olivat 48,3 M ja katuinvestoinnit 107,2 M. Lisäksi katuvalaistus maksoi 18,9 M. Bussiliikenteen osuutta näistä menoista ei ole tässä arvioitu eikä objektiivinen arviointi ole käytännössä mahdollistakaan. Koska bussiliikenteelle ei jyvitetä infrastruktuurikustannuksista kuin pieni osa, mutta metro- ja raitioliikenteelle jyvitetään niiden käyttämän infrastruktuurin kustannukset kokonaisuudessaan ja lähijunaliikenteelle osa kustannuksista ratamaksun kautta, on selvää, että eri liikennemuotojen tunnusluvut eivät näiltä osin ole täysin vertailukelpoisia. Seuraavassa taulukossa on tarkasteltu liikennöintikorvausten ja yleiskustannusten jakautumista matkustaja- ja paikkakilometriä kohti eri kulkumuodoissa. Bussi 1 Raitiovaunu Metro Lautta Lähijuna 1 Liikennöintikorvaukset (milj. ) Yleiskustannukset 2 (milj. ) Liikennöintikorvaukset + yleiskustannukset (milj. ) / matkustajakilometri / paikkakilometri / istumapaikkakilometri 1 Bussi- ja lähijunaliikenne kattavat tässä HSL:n tilaaman liikenteen. 2 Yleiskustannukset sisältävät mm. HSL:n liikenteen suunnittelun ja hankinnan, matkalippu- ja informaatiojärjestelmän, asiakaspalvelut, tarkastustoiminnan, liikennejärjestelmäsuunnittelun sekä viestinnän, talouden ja hallinnon eri yksiköiden kustannukset. Kustannukset kohdistetaan kulkumuodoille sovituilla kertoimilla painotettujen nousujen jakautuman perusteella. Kertoimet ovat raportin liitteenä. 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 Kulkumuotokohtainen matkustajakilometrikustannus (liikennöintikorv. + yleiskust.) 0,83 0,24 0,44 0,07 0,13 Bussi HSL Raitiovaunu Metro Lautta Lähijuna HSL 0,20 0,15 0,10 0,05 0,05 Kulkumuotokohtainen paikkakilometrikustannus (liikennöintikorv. + yleiskust.) 0,17 0,09 0,01 0,05 Bussi HSL Raitiovaunu Metro Lautta Lähijuna HSL Kulkumuotoja vertailtaessa voidaan tilaajan yleiskustannusten (esim. liikenteen suunnittelu ja hankinta, matkalippu- ja informaatiojärjestelmä, asiakaspalvelut, tarkastustoiminta, viestintä) lisäksi tarkastella myös infrastruktuurikustannuksia. Ne syntyvät mm. rata- ja kiinteistöpalveluista. HSL maksaa joukkoliikenteen infrastruktuurista kuntien kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti. HSL maksaa investoinnista

19 17 puolet ja kunta, joka vastaa infran rakentamisesta, maksaa investoinnista toisen puolen. Infrasopimuksen mukaisen joukkoliikenneinfran hallinto- ja ylläpitokulut ohjataan täysimääräisesti HSL:lle. Varsinkin metroliikenteen osalta kulkumuotokustannukset nostavat merkittävästi matkustaja- ja paikkakilometrikustannuksia. Sopimukseen joukkoliikenneinfrastruktuurin kustannusten korvaamisesta kuuluvat seuraavat osiot: infraomaisuuden tarkistettu käypä arvo (vanha jl-infra, otettu käyttöön mennessä) (Helsingin osalta mennessä käyttöön otettu vanha jl-infra) infraomaisuuden kirjanpitoarvo (uusi jl-infra, otettu käyttöön jälkeen) (Helsingin osalta näin arvostetaan myös aikana käyttöön otettu vanha jl-infra) o kustannukset eivät sisällä kustannuksia, joista kaupunki/kunta saa erillisen korvauksen HSL:ltä tai muulta viranomaiselta erillisten sopimusten mukaan täysimääräisesti infran hallinto- ja ylläpitokustannukset, jotka kertyvät infraomaisuuden huoltamisesta, korjaamisesta, ylläpidosta ja hallinnoinnista (työ, tarvikkeet, kalusto, kulkuneuvot, tilat, siivous, vartiointi, vesi, sähkö, hallinto, johtaminen ja tietojärjestelmät) puolet pääoman poistoista ja koroista Infraomaisuudeksi luetaan: Vanha infra (otettu käyttöön tai aiemmin) Metroliikenne rata: tunnelit, alusrakenne, päällysrakenne, maarakenne, rataa kantavat sillat, käytönohjaus- ja kulunvalvontajärjestelmät sekä muut tekniset järjestelmät, sähkönsyöttöasemat ja muut sähköjärjestelmät asemat: rakennus, hissit, liukuportaat, kiinteät rakenteet ja sähköjärjestelmät Raitioliikenne rata: radat ja vaihteet, alusrakenne, päällysrakenne, raitioratojen järjestelyt, raitioratojen pohjat, muut kiinteät rakenteet, sähkönsyöttöasemat, raitioteiden ratasähkölaitteet ja raitiopysäkit Junaliikenne Vantaankosken radan asemien hallinnolliset kulut (Helsinki: Pohjois-Haaga, Kannelmäki ja Malminkartano, Vantaa: Myyrmäki, Louhela, Martinlaakso ja Vantaankoski) Bussiliikenne Seuraavat bussiterminaalit (rakennus, hissit, liukuportaat, kiinteät rakenteet, laiturialueet ja odotustilat): Helsinki: Elielinaukio, Rautatientori, Kampin Espoo-terminaali, Itäkeskus, Malmin liityntäliikenneterminaali ja Herttoniemi Espoo: Leppävaaran asema, Kampin Espoo-terminaali ja Tapiola Vantaa: Tikkurila, Myyrmäki ja Martinlaakso. Uusi infra (otettu käyttöön jälkeen) Metroliikenne rata: tunnelit, alusrakenne, päällysrakenne, maarakenne, rataa kantavat sillat, käytönohjaus- ja kulunvalvontajärjestelmät sekä muut tekniset järjestelmät, sähkönsyöttöasemat ja muut sähköjärjestelmät asemat: rakennus, hissit, liukuportaat, kiinteät rakenteet ja sähköjärjestelmät

20 18 Raitioliikenne rata: radat ja vaihteet, alusrakenne, päällysrakenne, raitioratojen järjestelyt, raitioratojen pohjat, muut kiinteät rakenteet, sähkönsyöttöasemat, raitioteiden ratasähkölaitteet ja raitiopysäkit Junaliikenne rata: tunnelit, alusrakenne, päällysrakenne, maarakenne, sillat, käytönohjaus- ja kulunvalvontajärjestelmät, sähkönsyöttöasemat ja muut sähköjärjestelmät asema: rakennus, hissit, liukuportaat, kiinteät rakenteet, sähköjärjestelmät Bussiliikenne joukkoliikennekatu, -tunneli ja -silta bussiterminaalit siltä osin, kuin mittakaava vastaa vanhaan infraan hyväksyttyjä bussiterminaaleja (rakennus, hissit, liukuportaat, kiinteät rakenteet, laiturialueet ja odotustilat) Lauttaliikenne lauttaterminaalit laiturirakenteet Bussi 1 Raitiovaunu Metro Lautta Lähijuna 1 Liikennöintikorvaukset (milj. ) Infrakustannukset 2 (milj. ) Liikennöintikorvaukset + infrakustannukset (milj. ) / matkustajakilometri / paikkakilometri / istumapaikkakilometri 1 Bussi- ja lähijunaliikenne kattavat tässä HSL:n tilaaman liikenteen. 2 Rata- ja kiinteistökustannukset, yleiskulut, poistot ja laskennalliset korot. Lähijunaliikenteen osalta mukana on sekä infrasopimuksen (0,92 M ) että liikennöintisopimuksen (2,07 M ) mukaiset infrakustannukset. 0,80 0,60 0,40 0,20 Kulkumuotokohtainen matkustajakilometrikustannus (liikennöintikorv. + infrakust.) 0,77 0,54 0,22 0,15 0,13 Bussi HSL Raitiovaunu Metro Lautta Lähijuna HSL 0,20 0,15 0,10 0,05 0,04 Kulkumuotokohtainen paikkakilometrikustannus (liikennöintikorv. + infrakust.) 0,11 0,03 0,15 0,04 Bussi HSL Raitiovaunu Metro Lautta Lähijuna HSL Kulkumuodon nopeus selittää pitkälle sen edullisuutta vertailtaessa matkustajakilometrikustannuksia. Metro ja lähijuna ovat selvästi edullisemmat kuin bussi- ja raitioliikenne. Raskas raideliikenne tarvitsee kuitenkin suuren matkustajamäärän ollakseen taloudellista. Suomenlinnan lauttaliikenne on paikkakilometrikustannusvertailussa vain jonkin verran raitiovaunua heikompi, mutta häviää sille selvästi matkustajakilometrikustannuksissa.

21 19 Liikennöintikorvaukset + yleiskustannukset + infrakustannukset (milj. ) / matkustajakilometri Bussi 1 Raitiovaunu Metro Lautta Lähijuna 1 / paikkakilometri / istumapaikkakilometri 1 Bussi- ja lähijunaliikenne kattavat tässä HSL:n tilaaman liikenteen. Kulkumuotokohtainen matkustajakilometrikustannus (liik.korv. + yleiskust. + infrakust.) Kulkumuotokohtainen paikkakilometrikustannus (liik.korv. + yleiskust. + infrakust.) 1,00 0,50 0,24 0,58 0,16 0,86 0,13 Bussi HSL Raitiovaunu Metro Lautta Lähijuna HSL 0,20 0,15 0,10 0,05 0,05 0,12 0,03 0,17 0,05 Bussi HSL Raitiovaunu Metro Lautta Lähijuna HSL Kun tarkastellaan kaikkia kustannuksia matkustaja- ja paikkakilometreille jyvitettyinä (yhteenlaskettuna liikennöintikorvaukset, yleis- ja infrakustannukset), metro- ja lähijunaliikenne ovat lähes yhtä tehokkaita (lähijunaliikenteen osalta on kuitenkin muistettava, että tässä raportissa junaliikenteen infrakustannuksiin lasketaan vain ratamaksu, ja Vantaankosken radan asemien hallinnolliset kustannukset, mikä ei kata junaliikenteen todellisista infrakustannuksista kuin pienen osan). HSL:n tilaama bussiliikenne on niiden kanssa samalla tasolla paikkakilometrikustannuksissa, mutta häviää matkustajakilometrikustannuksissa. Raitiovaunu- ja lauttaliikenne ovat kalleimmat kulkumuodot.

22 20 2 Liikennöintikorvaukset ja yksikkökustannukset Vuonna 2010 liikennöitsijöille maksettiin HSL-alueen joukkoliikennepalvelujen tuottamisesta liikennöintikorvauksia 383,86 M. Kulkumuodoittain liikennöintikorvaukset jakaantuivat seuraavasti: 2010, M % 2009, M % bussiliikenne lähijunaliikenne raitioliikenne metroliikenne lauttaliikenne yhteensä Vuonna 2010 liikennöintikorvaukset nousivat edellisvuoteen verrattuna kaikissa muissa kulkumuodoissa paitsi lauttaliikenteessä. Suomenlinnan liikenne Oy:n pääomarakennetta kevennettiin, minkä vuoksi yhtiön tulos parani ja se pystyi pienentämään HSL:ltä perittävää liikennöintikorvausta. Lähijunaliikenteen vuoden 2010 liikennöintikorvauksissa on mukana 3. vyöhykkeen korvaukset, jotka puuttuvat vuoden 2009 luvusta. Jos 3. vyöhykkeen osuus lähijunaliikenteen korvauksista jätetään pois, lähijunaliikenteen korvaukset vuonna 2010 ovat 53,70 miljoonaa euroa ja kulkumuodoittain maksetut liikennöintikorvausten prosenttiosuudet ovat samat kuin vuonna Tässä raportissa on vuoden 2010 kustannusten perusteella laskettu yksikkökustannustiedot HSL:n eri kulkumuodoille. Helsingin osalta on lisäksi tarkasteltu kustannuskehitystä viimeisten viiden vuoden ajalta. Tuotantokustannukset ovat kilpailutettuja ainoastaan bussiliikenteessä. Bussiliikenne on silti tässä raportissa esitettävien kustannusvertailujen mukaan keskimäärin suhteellisen kallis joukkoliikennemuoto. Siitä huolimatta busseilla tuotetut liikennepalvelut ovat edullisempia henkilöautoon verrattuna. Henkilöauton kilometrikorvaus on 0,46 euroa kilometriä kohti. Se tekee paikkakilometriä kohden 9 senttiä (viiden hengen auto). Kun henkilöauton keskimääräinen matkustajamäärä on 1,3 henkeä, maksaa yksi matkustajakilometri noin 0,35 euroa. Auton hankintahinta ja muut kustannukset (huollot, vakuutukset, hinnan aleneminen yms.) vaihtelevat erittäin paljon auton kokoluokasta, merkistä ja mallista riippuen. Alueesta riippuen vuosittainen kilometrimäärä vaihtelee suurestikin ja lisäksi liikenneolosuhteet poikkeavat toisistaan. Pääkaupunkisedun ruuhkakilometrit rasittavat autoa enemmän kuin vapailla maanteillä ajaminen. (lähde Autoliitto) Joukkoliikenteen yksikkökustannuskehitystä seurataan vuositasolla. Tietoa tarvitaan niin suunnittelun kuin päätöksenteonkin tueksi. Joukkoliikenteen palveluverkon kehittämisessä tietoja käytetään mm. haettaessa edullisinta tapaa tuottaa palvelut matkustajille. Esimerkkejä joukkoliikenteen yksikkökustannustietojen soveltamisesta on esitetty kappaleessa 4.

23 21 Yhteenveto vuoden 2010 toteutuneista liikennesuoritteista ja liikennöintikorvauksista Suoritteet Lähijuna yhteensä Lähijuna 5 Lähijuna 4 Lähijuna 3 Lautta Metro Raitiovaunu Bussi yhteensä Bussi seutu U-linjat (muut) Bussi Kirkkonummi 2 (U-linjoja) Bussi Kerava 1 Bussi Vantaa Bussi Espoo Bussi Helsinki yksikkö-km (milj.) 1 Linjat 5, 8, 9 ja 738B. Keravalle menevien seutulinjojen (633, 738 ja 973) suoritteet ja korvaukset sisältyvät seutubussien tietoihin. 2 Kirkkonummen sisäinen liikenne hoidetaan U-linjoilla. Kirkkonummen luvuissa on mukana vain sisäisillä linjoilla tehdyt sisäiset matkat ja niiden kustannukset. 3 Linjat A, E, I, K, L, M, N, S ja U. Kysyntä/tarjonta-suhde on melko korkea. Paikkakilometrit on laskettu vaunulle, kuten metrossakin. Seisomapaikkoja ei ole laskettu junan käytävälle, jossa konduktöörin pitää päästä liikkumaan. Ei sisällä Keravan ja Kirkkonummen matkustusta. 4 Linjat H, R, T, Y ja Z (vastaa bussien U-liikennettä). Luvut koskevat HSL-lipulla HSL-alueen sisällä matkustavia. Ei sisällä Keravan ja Kirkkonummen matkustusta. 5 Keravan ja Kirkkonummen lähijunamatkat: 3. vyöhykkeen HSL-lipulla tehtävät lähijunaliikenteen matkat on esitetty omana sarakkeenaan sopimusteknisistä syistä. Lukuja ei ole esitetty aiemmissa raporteissa. 6 Matkan keskipituudet perustuvat lippulajitutkimuksissa (LIPTU) kerättyihin tietoihin. Tutkimuksia tehdään noin kolmen vuoden välein. Viimeisin LIPTU tehtiin vuonna 2010 (Kirkkonummi, seutuliikenne ja lähijunaliikenne). Suomenlinnan lauttaliikenteessä matkan keskipituus tulee lautan Kauppatorilta Suomenlinnaan kulkemasta matkanpituudesta. yksikkötunnit (milj.) yksikköpäivät (milj.) matkustajakm (milj.) paikka-km (milj.) kysyntä/ tarjonta (%) nousut (milj.) matkan keskipituus 6 (km)

24 22 Liikennöintikorvaukset Lähijuna yhteensä Lähijuna 3 Lähijuna 2 Lähijuna 1 Lautta Metro Raitiovaunu Bussi yhteensä Bussi seutu U-linjat (muut) Bussi Kirkkonummi (U) Bussi Kerava Bussi Vantaa Bussi Espoo Bussi Helsinki liikennöintikorvaukset (M ) kustannus nousijaa kohden ( ) kustannus matkustajakilometriä kohden ( ) 1 Linjat A, E, I, K, L, M, N, S ja U, ei sisällä Keravan ja Kirkkonummen matkustusta 2 Linjat H, R, T, Y ja Z (vastaa bussien U-liikennettä), ei sisällä Keravan ja Kirkkonummen matkustusta 3 3. vyöhykkeen HSL-lipuilla tehdyt lähijunamatkat: Kerava ja Kirkkonummi Yhteensä Lähijuna yhteensä Lähijuna 3. vyöhyke Lähijuna U-linjat H, R, T, Z ja Y Lähijuna HSL Lautta Metro Raitiovaunu Bussi seutu U-linjat Bussi Kirkkonummi (U) Bussi Kerava Bussi Vantaa Bussi Espoo Bussi Helsinki Yhteensä Lähijuna yhteensä Lähijuna 3. vyöhyke Lähijuna U-linjat H, R, T, Z ja Y Lähijuna HSL Lautta Metro Raitiovaunu Bussi seutu U-linjat Bussi Kirkkonummi (U) Bussi Kerava Bussi Vantaa Bussi Espoo Bussi Helsinki Liikennöintikorvausperusteinen kustannus / nousija ( ) 0,43 0,79 0,82 1,18 1,32 1,32 1,20 1,65 1,70 1,90 2,01 2,27 2,89 2,06 3, Liikennöintikorvausperusteinen kustannus / matkustajakm ( ) 0,17 0,10 0,07 0,06 0,12 0,06 0,17 0,14 0,29 0,27 0,33 0,25 0,40 0,73 0,76 0,10 0,20 0,30 0,40 0,50 0,60 0,70 0,80

25 23 Yhteenveto kulkumuodoittain, HSL:n tilaama liikenne Bussi HSL Raitiovaunu Metro Lautta Lähijuna HSL Yhteensä matkustajakm (milj.) paikkakm (milj.) kysyntä/tarjonta (%) istumapaikkakm (milj.) kysyntä/istumapaikkatarjonta (%) nousut (milj.) matkan keskipituus (km) liikennöintikorvaukset (milj. ) kustannus nousijaa kohden ( ) kustannus matkustajakilometriä kohden ( ) Matkustajakilometrimäärillä mitattuna bussiliikenne kuljettaa yli puolet HSL:n joukkoliikenteen suoritteesta. Raskaan raideliikenteen (lähijuna ja metro) yhteenlaskettu suorite on noin 40 %. Raitiovaunuliikenteen osuus kaikista HSL-alueella tehdyistä matkustajakilometreistä on noin 5 %. Kysyntä-tarjontasuhteen osalta lähijunaliikenne on selvästi muuta liikennettä tehokkaampaa. Toisaalta tämä tarkoittaa pienempää matkustusväljyyttä sekä kysynnän mukaan vaihtelevien junakokoonpanojen muokkauksista aiheutuvaa heikompaa liikenteen luotettavuutta. Jos lähijunaliikenteessä siirrytään aiempaa enemmän vakiokokoonpanoihin, kasvaa junaliikenteen matkustusväljyys ainakin hiljaisemman päiväliikenteen aikana ja samalla kysyntä/tarjonta-suhde hieman heikkenee ja liikennöintikustannukset nousevat. On huomattava, että tarkasteltaessa kysyntä-tarjontasuhdetta istumapaikkatarjonnan kannalta, nousevat metro- ja raitiovaunuliikenne lähijunaliikenteen kanssa samalle tasolle. Tämä johtuu siitä, että metron ja raitiovaunun kokonaispaikkatarjonnassa seisomapaikkojen osuus on huomattavasti suurempi kuin muissa kulkumuodoissa (bussi 26 %, metro 55 %, raitiovaunu 51 % ja lähijuna 17 %). Istumapaikkatarjontaan perustuva vertailu on hyödyllistä, sillä istumapaikan saanti on matkustajan näkökulmasta tärkeä matkustusmukavuuteen vaikuttava tekijä. Edellä esitetystä taulukosta voidaan lukea myös muita kuin puhtaita kustannusteknisiä tunnuslukuja. Vaikka raitioliikenteen kustannukset matkustajakilometriä kohti ovat mm. liikenteen hitaudesta johtuen muihin liikennemuotoihin nähden melko korkeat, on raitioliikenteen tuotto nousijaa kohti hyvä. Tämä selittyy sillä, että raitioliikenteessä keskimatkan pituus on lyhyt, nousijoita on paljon ja sitä kautta myös lipputulokertymä ajettuihin kilometreihin nähden on kilpailukykyinen. Vastaavalla tavalla tarkasteltuna bussiliikenne on raideliikenteeseen verrattuna suhteellisen kallis joukkoliikennemuoto. Liikenneympäristön hitaus heikentää myös bussiliikenteen tunnuslukuja.

26 24 Seuraavissa kuvaajissa on esitetty edellisten taulukoiden tietoja graafisessa muodossa. Bussiliikenteen matkustajakilometrit (milj.) ,45 529, Bussi Helsinki 89,70 85,23 0,55 3,48 Bussi Espoo Bussi Vantaa Bussi Kerava Bussi Kirkkonummi (U) 28,19 U-linjat Bussi seutu Matkan keskipituus (km) bussiliikenteessä 3 25,00 24, ,00 1 5,00 4,75 6,20 7,30 3,00 10,12 10,09 Bussi Helsinki Bussi Espoo Bussi Vantaa Bussi Kerava Bussi Kirkkonummi (U) U-linjat Bussi seutu ,20 Bussiliikenteen nousut (milj.) 6 52, ,47 11,68 0,18 0,34 1,16 Bussi Helsinki Bussi Espoo Bussi Vantaa Bussi Kerava Bussi Kirkkonummi (U) U-linjat Bussi seutu

27 25 Bussiliikenteen matkustajakilometreistä suurin osa tehdään seutuliikenteessä ja Helsingin sisäisessä liikenteessä. Nousuista suurin osa tehdään Helsingin sisäisessä liikenteessä, jossa keskimatkan pituus on Keravan jälkeen toiseksi lyhyin, noin 4,75 km ,77 Bussiliikenteen liikennöintikorvaukset (M ) 29,85 23,44 0,41 0,99 3,98 Bussi Helsinki Bussi Espoo Bussi Vantaa Bussi Kerava Bussi Kirkkonummi (U) U-linjat 89,32 Bussi seutu 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 1,20 Bussiliikenteen kustannus ( ) nousijaa kohden 2,06 2,01 2,27 Bussi Helsinki Bussi Espoo Bussi Vantaa Bussi Kerava 2,89 Bussi Kirkkonummi (U) 3,43 U-linjat 1,70 Bussi seutu 0,80 0,70 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 Bussiliikenteen kustannus matkustajakilometriä kohden ( ) 0,25 Bussi Helsinki 0,33 0,27 0,76 0,28 Bussi Espoo Bussi Vantaa Bussi Kerava Bussi Kirkkonummi (U) 0,14 0,17 U-linjat Bussi seutu

28 26 Bussiliikenteen kustannukset matkustajakilometriä kohti ovat alhaisimmillaan U-linjoilla ja seutuliikenteessä. Tämä selittyy osittain sillä, että seutuliikenteessä palvelutaso on sovitettu melko tarkasti vallitsevaan kysyntään. Seutuliikenteen nopeus on myös kaupunkien sisäiseen liikenteeseen verrattuna suurempi ja siten seutuliikennepalvelut ovat matkustajakilometrikustannusten kannalta edullisempia tuottaa. Kaupunkien sisäisessä liikenteessä palvelutasoa pyritään paikoin pitämään todellista kysyntää korkeammalla (tiheämmät vuorovälit) myös joukkoliikenteen kilpailuaseman vahvistamiseksi. 14,00 12,00 1 8,00 6,00 4,00 2,00 Matkan keskipituus (km) HSL-alueella 12,73 6,88 7,30 2,08 2,60 Bussi kaikki Raitiovaunu Metro Lautta Lähijuna kaikki ,76 Liikennöintikorvaukset (M ) HSL-alueella ,90 44,87 24,32 3,00 Bussi kaikki Raitiovaunu Metro Lautta Lähijuna kaikki

29 27 Nousut (milj.) HSL-alueella ,49 54,50 57,09 45,45 1,58 Bussi kaikki Raitiovaunu Metro Lautta Lähijuna kaikki Keskeinen joukkoliikenteen volyymia kuvaava tunnusluku on nousujen lukumäärä. HSL:n liikenteessä tehtiin vuonna 2010 kaikkiaan noin 383 miljoonaa nousua. Yksi joukkoliikennematka saattaa sisältää yhden tai useamman nousun. Keskimäärin yhden matkan aikana tehdään 1,3 nousua (Lähde: Liikkumistottumustutkimus ). 2,00 1,50 Kustannus* / nousu ( ) HSL:n tilaamassa liikenteessä 1,50 1,90 1,32 1,00 0,82 0,50 0,43 Bussi HSL Raitiovaunu Metro Lautta Lähijuna HSL Kustannus* / matkustajakm ( ) HSL:n tilaamassa liikenteessä 0,80 0,70 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,73 0,40 0,22 0,12 0,06 Bussi HSL Raitiovaunu Metro Lautta Lähijuna HSL *kustannus = liikennöintikorvaukset

30 28 Kaksi edellistä kuvaajaa osoittavat, että kulkumuotojen väliset luonne- ja ominaisuuserot nykyisessä linjastossa ovat merkittäviä myös yksikkökustannuksiin vaikuttavien tunnuslukujen seuraamisen näkökulmasta. Raitiovaunuilla tehdään paljon lyhyitä matkoja, mistä johtuen kustannus nousijaa kohti on verrattain alhainen, mutta matkustajakilometriä kohti melko korkea. 3 Liikennöintikorvausperusteinen yksikkökustannuskehitys vuosina Seuraavassa on vertailtu yksikkökilometri-, -tunti- ja -päiväkustannuksia vuosilta Helsingin sisäisessä liikenteessä. Muun bussiliikenteen (Espoo-Kauniainen, Vantaa ja seutu) sekä lähijunaliikenteen osalta vastaavat tiedot on esitetty vuosilta 2009 ja Keravan osalta tiedot ovat vuodelta Vuoden 2007 jälkeen raitioliikenteen yksikkökilometri- ja yksikkötuntikustannukset nousivat ja yksikköpäiväkustannus aleni, mikä johtuu vuoden 2008 alusta voimaan tulleen raitioliikenteen liikennöintisopimuksen muutoksista. Sopimuksessa määriteltiin eri kalustotyypeille (variotram- ja muut vaunut) eri kilometrihinnat. Variotram-hinta koostui huoltosopimusosasta ja HKL-raitioliikenteen osasta. Vuoropäiväosaa pienennettiin ja perustettiin ns. kiinteä osa, joka ei kasva liikennöintimäärien kasvaessa (ainakaan alussa). Tällä haluttiin korjata vääristynyttä korvausrakennetta. Lisäeläkeosuus lisättiin tuntihintaan (oli aikaisemmin ollut ns. eläkemenopienennys).

31 29 Raitioliikenne / indeksikorjatut yksikkökustannukset Yksikkökilometri (vaunu) Yksikkötunti (vaunu) Yksikköpäivä (vaunu) Yksikköpäivä, laskennall. osa Yksikköpäivä (yhteensä) Yksikkökustannus Suoritteet (milj.) Kokonaiskustannukset, milj ,68 1,64 1,93 2,09 2,12 5,18 5,15 5,37 5,50 5,40 8,73 8,43 10,37 11,52 11,45 32,89 32,19 38,37 40,17 43,93 0,37 0,37 0,39 0,41 0,42 12,20 11,85 15,08 16,47 18,53 241,21 234,34 178,63 186,93 230,55 0,026 0,026 0,027 0,028 0,028 6,37 6,05 4,85 5,23 6,48 320,85 335,72 317,98 353,64 299,28 0,026 0,026 0,027 0,028 0,028 8,47 8,67 8,64 9,90 8,41 562,06 570,06 496,62 540,56 529,84 0,026 0,026 0,027 0,028 0,028 14,84 14,72 13,49 15,14 14,89 Korvaukset yhteensä (indeksikorjattu, sis. bonukset ja sanktiot) 35,78 35,01 38,94 43,13 44,87 Huom! Luvut riveillä yksikköpäivä ja yksikköpäivä, laskennallinen osa ovat olleet aiemmissa raporteissa väärinpäin. Yksikkökilometrikustannuksen kehitys, raitioliikenne Yksikkötuntikustannuksen kehitys, raitioliikenne 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 1,68 1,64 1,93 2,09 2, ,89 32,19 38,37 40,17 43, Yksikköpäiväkustannusten kehitys, raitioliikenne 241,21 320,85 562,06 234,34 335,72 570,06 178,63 317,98 496,62 186,93 353,64 540,56 230,55 299,28 529, Yksikköpäivä (vaunu) Yksikköpäivä, laskennallinen osa Yksikköpäivä (yhteensä) Liikennöintikorvausten kehitys, M raitioliikenne 35,78 35,01 38,94 43,13 44,

32 30 Metroliikenne / indeksikorjatut yksikkökustannukset Yksikkökustannus Suoritteet (milj.) Kokonaiskustannukset, milj Yksikkökilometri (vaunu) 0,46 0,47 0,45 0,47 0,47 13,07 13,53 13,55 14,23 14,15 6,03 6,31 6,05 6,62 6,68 Yksikkötunti (vaunu) 31,00 31,32 44,72 46,39 51,85 0,08 0,08 0,08 0,08 0,08 2,36 2,56 3,70 3,71 4,31 Yksikköpäivä (vaunu) 166,36 168,04 161,05 161,50 203,45 0,026 0,027 0,027 0,028 0,028 4,40 4,53 4,37 4,52 5,70 Yksikköpäivä, laskennallinen osa 257,79 266,62 266,32 285,93 269,72 0,026 0,027 0,027 0,028 0,028 6,81 7,19 7,23 8,01 7,64 Yksikköpäivä (yhteensä) 424,15 434,66 427,37 447,43 470,95 0,026 0,027 0,027 0,028 0,028 11,21 11,72 11,60 12,53 13,33 Korvaukset yhteensä (indeksikorjattu, sis. bonukset ja sanktiot) 19,60 20,60 21,35 22,86 24,32 Yksikkökilometrikustannuksen kehitys, metroliikenne Yksikkötuntikustannuksen kehitys, metroliikenne 0,60 0,50 0,40 0,46 0,47 0,45 0,47 0, ,72 46,39 51,85 0,30 0,20 0, ,00 31, Yksikköpäiväkustannusten kehitys, metroliikenne 424,15 166,36 257,79 434,66 168,04 266,62 427,37 161,05 266,32 447,43 161,50 285,93 470,95 203,45 269, Yksikköpäivä (vaunu) Yksikköpäivä, laskennallinen osa Yksikköpäivä (yhteensä) 3 25, ,00 1 5,00 Liikennöintikorvausten kehitys, M metroliikenne 19,60 20,60 21,35 22,86 24,

33 31 Bussiliikenne: Helsinki / indeksikorjatut yksikkökustannukset Yksikkökustannus Suoritteet (milj.) Kokonaiskustannukset, milj Yksikkökilometri 0,60 0,61 0,61 0,65 0,69 30,71 31,17 32,18 32,64 33,05 18,51 19,08 19,48 21,38 22,71 Yksikkötunti 32,06 32,15 32,62 32,67 32,84 1,66 1,69 1,76 1,79 1,81 53,18 54,38 57,54 58,49 59,44 Yksikköpäivä 157,75 153,94 148,98 146,90 145,83 0,137 0,140 0,146 0,146 0,148 21,62 21,54 21,77 21,45 21,62 Korvaukset yhteensä (indeksikorjattu, sis. bonukset ja sanktiot) 93,32 95,00 98,80 101,31 103,77 0,80 0,70 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 Yksikkökilometrikustannuksen kehitys, bussiliikenne (Helsinki) 0,60 0,61 0,61 0,65 0, Yksikkötuntikustannuksen kehitys, bussiliikenne (Helsinki) 32,06 32,15 32,62 32,67 32, Yksikköpäiväkustannuksen kehitys, bussiliikenne (Helsinki) ,75 153,94 155,00 148, ,90 145,83 145, , , , ,00 Liikennöintikorvausten kehitys, M bussiliikenne (Helsinki) 103,77 101,31 98,80 95,00 93,

34 32 Bussiliikenne: seutu, Espoo, Vantaa ja Kerava 2010 Yksikkökustannus Suoritteet (milj.) Kokonaiskustannukset (milj.) Seutu Espoo Vantaa Kerava Seutu Espoo Vantaa Kerava Seutu Espoo Vantaa Kerava Yksikkökilometri 0,62 0,56 0,56 0,49 35,00 12,17 9,22 0,20 21,58 6,76 5,18 0,10 Yksikkötunti 33,72 31,93 33,21 26,34 1,38 0,52 0,41 0,01 46,50 16,70 13,53 0,24 Yksikköpäivä 147,98 152,95 148,79 144,99 0,13 0,04 0, ,64 6,39 4,73 0,09 Korvaukset yhteensä (sis. bonukset ja sanktiot) 86,72 29,85 23,44 0,42 Bussiliikenne: seutu, Espoo ja Vantaa 2009 ja 2010 (indeksikorjattu) Yksikkökustannus Suoritteet Kokonaiskustannukset Seutu Espoo Vantaa Seutu Espoo Vantaa Seutu Espoo Vantaa Yksikkökilometri 0,62 0,62 0,54 0,56 0,48 0,56 34,52 35,00 12,14 12,17 8,76 9,22 21,47 21,58 6,53 6,76 4,24 5,18 Yksikkötunti 32,49 33,72 32,13 31,93 37,67 33,21 1,36 1,38 0,51 0,52 0,39 0,41 44,28 46,50 16,44 16,70 14,62 13,53 Yksikköpäivä 150,53 147,98 157,07 152,95 118,35 148,79 0,13 0,13 0,04 0,04 0,03 0,03 19,03 18,64 6,58 6,39 3,61 4,73 Korvaukset yhteensä (sis. bonukset ja sanktiot) 84,79 86,72 29,55 29,85 22,47 23,44 Yksikkökilometrikustannus, bussiliikenne Yksikkötuntikustannus, bussiliikenne 0,70 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,62 0,62 0,54 0,56 0,48 0, ,49 33,72 32,13 31,93 37,67 33, Seutu Espoo Vantaa Seutu Espoo Vantaa Yksikköpäiväkustannus, bussiliikenne Liikennöintikorvausten kehitys, M bussiliikenne ,53 147,98 157,07 152,95 148,79 118, ,79 86,72 29,55 29,85 22,47 23, Seutu Espoo Vantaa Seutu Espoo Vantaa

35 33 HSL:n tilaama lähijunaliikenne 2009 ja 2010 (ei sisällä U-linjoja H, R, T, Z ja Y, eikä 3. vyöhykkeen lipulla tehtyjä matkoja) Yksikkökustannus Suoritteet (milj.) Kokonaiskustannukset (milj.) Yksikkökilometri (vaunu) 0,23 0,23 10,98 10,53 2,52 2,45 Yksikkötunti (vaunu) 54,01 53,21 0,41 0,40 22,21 21,33 Yksikköpäivä (vaunu) 205,42 224,64 0,05 0,05 10,63 11,23 Yksikköpäivä, laskennallinen osa 213,17 232,72 0,05 0,05 11,04 11,64 Yksikköpäivä (yhteensä) 418,59 457,36 0,050 0,050 21,67 22,87 Korvaukset 46,40 46,65 Korvaukset yhteensä (sis. bonukset ja sanktiot, Kalustoyhtiön korvaukset) 51,03 51, ,23 0,23 Yksikkökilometri (vaunu) HSL:n tilaaman lähijunaliikenteen yksikkökustannusten kehitys 2009 ja 2010, 54,01 53,21 Yksikkötunti (vaunu) 224,64 232,72 205,42 213,17 Yksikköpäivä (vaunu) Yksikköpäivä, laskennallinen osa 457,36 418,59 Yksikköpäivä (yhteensä) HSL:n tilaaman lähijunaliikenteen liikennöintikorvausten kehitys 2009 ja 2010, M 46,40 46,65 Korvaukset 51,03 51,54 Korvaukset yhteensä (sis. bonukset ja sanktiot, Kalustoyhtiön korvaukset)

36 34

37 35 4 Yksikkökustannusten soveltaminen Yksikkökustannukset kertovat eri joukkoliikennemuotojen kustannuksista vuoden 2010 linjastolla. Kunkin linjan liikenteen ominaisuudet (esimerkiksi liikennöintiajat, keskinopeus ja pysähdystiheys) vaikuttavat yksikkökustannusten muodostumiseen. Raportissa esitetyt luvut ovat keskiarvoja liikennemuodoittain. Yksittäisen linjan kuormitus ja keskinopeus vaikuttavat ratkaisevasti kyseisen linjan matkustajakilometrikustannukseen. Tämän raportin sisältämät yksikkökustannukset eivät edellä mainituista syistä ole yleistettävissä kertomaan liikennemuodon kustannustasosta mahdollisilla uusilla linjoilla, vaan ne kertovat vain kustannustasosta nykyisellä linjastolla. Esimerkiksi: Bussiliikenteen avainlukuja, vuosi 2010 Bussiliikenteessä tehtiin HSL-alueella kaikkiaan noin 166 miljoonaa matkaa. Yhden matkan pituus oli keskimäärin 7 kilometriä ja bussiliikenteessä ajettiin yhteensä miljoonaa matkustajakilometriä. Yhdessä bussissa on tarjolla keskimäärin 61 matkustajapaikkaa (istumapaikkoja 45 ja seisomapaikkoja 16). Busseilla ajettiin linjaliikenteessä yli 90 miljoonaa kilometriä ja tarjolla oli reilut miljoonaa paikkakilometriä. Matkustajapaikoista oli käytössä keskimäärin 20 prosenttia. Liikennöintikorvaukset olivat noin 252 miljoonaa euroa. Kustannus nousijaa kohden oli noin 1,5 euroa ja yhden matkustajakilometrin keskimääräiseksi hinnaksi tuli 22 senttiä. Yksi bussi ajoi keskimäärin linjakilometriä vuodessa. Sen liikennöinti maksoi noin euroa. Liikennemuutosten liiketaloudellista ja yhteiskuntataloudellista kannattavuutta arvioitaessa liikennöinti- ja kulkumuotokustannukset ovat vain yksi kannattavuuteen vaikuttava tekijä. Siksi liikennemuutosten vaikutuksia ei voida arvioida ainoastaan liikennöinti- ja kulkumuotokustannusten kautta. Kokonaan uutta bussilinjaa suunnitellessa bussiliikenteen yksikkökustannuksia voidaan käyttää lähtökohtana liikennöintikustannuksia arvioitaessa. Uuden liikenteen tarkkaa hintaa ei voida tietää ennen liikenteen kilpailutusta, joten keskimääräisten hintojen käyttäminen on hyvä arvio hintatasosta. Raideliikennettä lisättäessä liikennöinnin kustannukset määräytyvät liikennöitsijöiden kanssa solmittujen sopimusten perusteella ja liikennöintikustannusten muutos voidaan laskea niistä. Raideverkon laajennuksesta aiheutuvat kulkumuotokustannukset vaihtelevat tapauskohtaisesti niin paljon, että jokainen tapaus edellyttää tarkempaa suunnittelua kustannusten arvioinnin pohjaksi. Raideverkon laajennukset ovat yleensä niin laajoja, että ne edellyttävät yhteiskuntataloudellisen kannattavuuslaskelman sisältävää hankepäätöstä. Pääsääntönä voidaan pitää, että raideliikenne edellyttää suuria matkustajamääriä. Raideliikenne on yksikkökustannuksiltaan (vaunu / vaunupari / ajoneuvo) busseja kalliimpaa, mutta vastaavasti matkustajakapasiteetiltaan suurempaa. Riittävän suurella kysynnällä liikenteen järjestäminen raideliikenteenä on busseja edullisempaa. Pienen kysynnän aikoina voi kuitenkin olla kannattavaa hoitaa busseilla sellaistenkin alueiden liikenne, joille on raideyhteys.

38 36 Liitteet LIITE 1 Yksikkökustannusten rakenne Yksikkökustannusrakenne pitää kulkumuodoittain sisällään seuraavat komponentit: BUSSI (liikennöitsijäkohtainen) RAITIOVAUNU METRO LÄHIJUNA Linjakilometriosa Linjakilometriosa Linjakilometriosa Linjakilometriosa poltto- ja voiteluaineet (50 %) renkaat ja muut vara-osat sähkö (100 %) sähkö (100 %) sähkö (65 %) vara-osat vara-osat ratamaksu (35 %) korjaus ja huolto korjaus ja huolto korjaus ja huolto Linjatuntiosa Linjatuntiosa Linjatuntiosa Linjatuntiosa palkat palkat palkat palkat välilliset palkat välilliset palkat välilliset palkat välilliset palkat poltto- ja voiteluaineet (50 %) Vuoropäiväosa Vuoropäiväosa Vuoropäiväosa Vuoropäiväosa pääoman poisto korot vakuutukset vakuutukset vakuutukset yleiskustannukset yleiskustannukset yleiskustannukset Laskennallinen osa pääoman poisto korkokulut tuottotavoite Laskennallinen osa pääoman poisto korkokulut tuottotavoite Infrakustannukset Infrakustannukset Infrakustannukset Infrakustannukset Yleiskustannukset Yleiskustannukset Yleiskustannukset Yleiskustannukset

39 37 Kulkumuodon (bussi, raitio, metro, juna) tuntikustannukset ovat kuljettajien (ja konduktöörien) henkilökustannuksia. Lauttaliikenteessä kaikki kustannukset maksetaan ajotuntien perusteella. Käytännössä arviot kuljettajien henkilökustannuksista ovat epätarkkoja. Bussiliikenteessä epätarkkuus on suhteellisesti suurin, metro- ja raitioliikenteessä pienin. Bussiliikenteessä tuntikustannukset arvioidaan kilpailuttamisen kautta saatujen hintatarjousten mukaisiksi. Tähän liittyy kaksi epätarkkuustekijää: tarjoukset ovat monesti alihinnoiteltuja ja liikennöitsijöiden tarjoustavat vaihtelevat markkinatilanteen ja kohteen mukaan. Yksikkökustannus on kuitenkin tarkka kuvaus todellisuudessa linjatunnista maksettuna liikennöintikorvauksena. Kuljettajatunnin hinta tiedetään verrattain tarkkaan sopimusten perusteella ja sen kehitystä seurataan indeksilaskennoin jatkuvasti. Lähijunaliikenteessä konduktööripalvelut sisältyvät junayksiköiden tuntikustannuksiin. Kilometrikustannukset ovat: energiakustannuksia (esim. polttoaine, sähkö) kaluston huolto- ja korjauskustannuksia Vuoropäiväkustannukset bussiliikenteessä sisältävät liikennöitsijän muut kuin edellä luetellut kustannuserät, joita ovat mm: liikenne- ja vastuuvakuutukset johdon ja toimihenkilöiden palkat sivukuluineen toimitilojen vuokrat kaluston poistoista aiheutuvat kustannukset kaluston hankintaan kohdistuneiden lainojen korkokustannukset. Vuoropäiväkustannukset raideliikenteessä ovat: liikenne- ja vastuuvakuutukset johdon ja toimihenkilöiden palkat sivukuluineen toimitilojen vuokrat. Raideliikenteessä kaluston poistot sekä kaluston hankintaan kohdistuneiden lainojen korot korvataan täysimääräisesti. Myös kaupungille maksettava tuottotavoite korvataan täysimääräisesti. Yksikkökustannustasolla ne on kohdennettu erikseen vuoropäiville. Ns. kulkumuotokustannukset ovat kulkumuodon erilliskustannuksia. Kulkumuotoja vertailtaessa voidaan tilaajan yleiskustannusten (esim. liikenteen suunnittelu ja hankinta, matkalippu- ja informaatiojärjestelmä, asiakaspalvelut, tarkastustoiminta ja viestintä) lisäksi tarkastella myös infrastruktuurikustannuksia. Ne syntyvät mm. rata- ja kiinteistöpalveluista. HSL maksaa joukkoliikenteen infrastruktuurista kuntien kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti. HSL maksaa investoinnista puolet ja kunta, joka vastaa infran rakentamisesta, maksaa investoinnista toisen puolen. Infrasopimuksen mukaisen joukkoliikenneinfran hallinto- ja ylläpitokulut ohjataan täysimääräisesti HSL:lle. Liikennöintikorvaukset Liikennöintikorvausten yksikkökustannuksia varten tarvittavat tiedot on saatavissa HSL:n talousyksiköstä. Raitiovaunu- ja metroliikenteestä tiedot esitetään vuosittaisina korvaussummina jaettuna linjakilometri-, linjatunti- ja vuoropäiväosaan. Samassa korvausyhteenvedossa esitetään aikataulun mukaiset liikennesuoritemäärät, joita ei käytetä yksikkökustannuslaskuissa. Toteutuneet suoritemäärät, joita käytetään

40 38 yksikkökustannuksia laskettaessa, saadaan suoritelaskennan vuosittaisesta suoriteraportista kulkumuodoittain. Bussiliikenne eroaa raideliikenteestä siten, että kilometrien-, tuntien- ja vuoropäivien korvaussummat saadaan taulukoista, joihin ne on eritelty Helsingin sisäisen liikenteen osalta linjoittain ja muun bussiliikenteen osalta kohteittain. Yksikkökustannukset lasketaan liikennöintikorvauksista ilman muuttuvia kustannuksia. Näitä muuttuvia kustannuksia ovat mm. erinäiset vähennykset tai lisäkorvaukset, sekä bussiliikenteessä ajamattomuudesta tai poikkeavasta kalustosta johtuvat vähennykset. Linja(ajo/vaunu/auto)kilometriosa Linjakilometrin yksikkökustannus lasketaan jakamalla linjakilometrikorvaukset suoritemäärällä. Linja(ajo/vaunu/auto)tuntiosa Henkilötunnin yksikkökustannus lasketaan jakamalla henkilötuntikorvaukset tehtyjen linjatuntien määrällä. Vuoropäiväosa (kalusto) Raitiovaunu- ja metroliikenteessä kaluston osuus lasketaan jakamalla liikennemuodon laskennallinen osa vuoropäivien määrällä. Laskennallinen osa kattaa tuottotavoitteen, kaluston poistot, sekä niihin liittyvät korot. Vuoropäivä (kiinteät kulut) Raitiovaunu- ja metroliikenteessä vuoropäiväosan kiinteisiin kuluihin luetaan liikennemuodon yleiskustannukset, joihin kuuluu mm. vakuutukset kuluineen. Vuoropäivän kiinteiden kulujen yksikkökustannus lasketaan jakamalla kustannusten summa vuoropäivien määrällä. Bussiliikenteessä vuoropäivistä maksetaan korvaus, johon kuuluu kaikki liikennemuodon yleiskustannukset, kuten kaluston pääomakulut ja liikennöinnin yleiskulut. Bussiliikenteen todelliset korvaukset lasketaan vähentämällä suoritteiden mukaisista korvauksista ajamatta jääneistä lähdöistä sekä poikkeavasta kalustosta johtuvat sanktiot ja lisäämällä näiden erotukseen mahdolliset lisäkorvaukset sekä desimaaliero, joka useissa tapauksissa on miinusmerkkinen. Vuoropäivä (muut kiinteät kulut) Vuoropäivän muihin kuluihin lasketaan tilaajan kustannukset, joista avustavat joukkoliikennepalvelut kohdistetaan eri liikennemuodoille niiden liikevaihtoon suhteutettuna. Näiden kulujen yksikkökustannus lasketaan myös jakamalla kulujen summa vuoropäivien määrällä. Tätä raporttia varten tiedot saatiin talousyksiköstä valmiiksi kohdistettuna eri liikennemuodoille.

41 39 LIITE 2 Eri liikennemuodoille/linjastoille kohdistettujen tilaajan yleiskustannusten suhteellinen jakautuma kunnittain Alla olevassa taulukossa on esitetty eri liikennemuodoille/linjastoille kohdistettujen tilaajan yleiskustannusten jako-osuudet kunnittain. Suhteellinen jakautuma Helsinki Espoo Kauniainen Vantaa Kerava Kirkkonummi Helsinki, bussiliikenne 0,9235 0, , Yhteensä Raitiovaunuliikenne 0,9057 0, , Metroliikenne 0,8789 0, , Lauttaliikenne 0,6532 0,1940 0,0171 0,1127 0, Seutulinjat PKS 0,4223 0, , Seutulinjat Kerava 0,1789 0, ,4743 0, Espoon sisäinen 0,0516 0,9118 0,0107 0, Vantaan sisäinen 0,0950 0, , Keravan sisäinen 0,0451 0, ,0496 0, U-linjat PKS 0,4450 0, , ,0444 U-linjat Kirkkonummi 0,0668 0, , ,8339 VR-lähiliikenne PKS 0,5125 0,2039 0,0119 0, VR-lähiliikenne 3. vyöh. Kerava 0,1293 0, ,0660 0, VR-lähiliikenne 3. vyöh. Kirkkonummi 0,1019 0,1175 0,0106 0,0148 0,0195 0,7357

42 40 LIITE 3 Linjakohtaiset kustannukset 2010 Linjakohtainen yksikköhinta kertoo, kuinka paljon linjalla tehty yksi nousu on maksanut vuonna Yksikköhinta on laskettu jakamalla vuonna 2010 toteutuneet kustannukset vuoden aikana tehtyjen nousujen määrällä linjoittain ( / nousu). Yksikköhintojen laskemisesta vastaa operatiiviset tutkimukset -ryhmä, jolle talousosasto toimittaa linjakohtaiset kustannustiedot. Linjoittaiset nousijamäärät poimitaan Liikenteen infokannasta (L-info).

43 41

44 42

12.11.2010. www.hsl.fi

12.11.2010. www.hsl.fi 26 12.11.2010 Joukkoliikenteen yksikkökustannukset 2009 www.hsl.fi HSL Helsingin seudun liikenne Opastinsilta 6 A PL 100, 00077 HSL00520 Helsinki puhelin (09) 4766 4444 www.hsl.fi Lisätietoja: Tarja

Lisätiedot

Joukkoliikenteen yksikkökustannukset 2008

Joukkoliikenteen yksikkökustannukset 2008 Joukkoliikenteen yksikkökustannukset 2008 Kustannus nousijaa kohden 2008, 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 1,02 0,86 1,25 1,29 1,90 2,25 Raitiovaunu Metro Juna Bussi sis Bussi seutu Lautta SUY Jarmo Riikonen D:

Lisätiedot

Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osaston johtaja Ville Lehmuskoski, p. 4766 4330, erikoissuunnittelija Tarja Jääskeläinen, p.

Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osaston johtaja Ville Lehmuskoski, p. 4766 4330, erikoissuunnittelija Tarja Jääskeläinen, p. Hallitus 152 25.10.2011 JOUKKOLIIKENTEEN YKSIKKÖKUSTANNUKSET VUONNA 2010 2966/07/71/710/2010 hall 152 Esittelijä Valmistelija Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osaston johtaja Ville Lehmuskoski, p. 4766 4330,

Lisätiedot

HSL liikuttaa meitä kaikkia. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

HSL liikuttaa meitä kaikkia. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa meitä kaikkia Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa meitä kaikkia HSL tarjoaa kattavat liikkumismahdollisuudet sekä luo edellytykset elinvoimaiselle ja viihtyisälle Helsingin

Lisätiedot

Joukkoliikenteen kustannusselvitys 2004

Joukkoliikenteen kustannusselvitys 2004 Joukkoliikenteen kustannusselvitys 2004 km 12 Kuinka pitkälle pääsee yhdellä eurolla? 10 8 6 4 2 0 Raitiovaunu Metro Juna Bussi sis. Bussi seutu SUY D: 2/2005 2 Julkaisija KUVAILULEHTI HKL-Suunnitteluyksikkö

Lisätiedot

HSL ja itsehallintoalueet

HSL ja itsehallintoalueet HSL ja itsehallintoalueet Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL Strategia teoiksi Mitä HSL tekee? Perustettu 2009 Vastaa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta

Lisätiedot

Yksi kortti riittää Ett kort räcker

Yksi kortti riittää Ett kort räcker Yksi kortti riittää Ett kort räcker Matkakortilla kaikki matkat HSL:n kolmas vyöhyke laajenee Sipooseen ja HSL:n matkakortin kausi- ja arvoliput tulevat käyttöön Sipoon bussiliikenteessä vuoden 2012 alussa.

Lisätiedot

HSL:n alustava toiminta- ja taloussuunnitelma 2013-2015

HSL:n alustava toiminta- ja taloussuunnitelma 2013-2015 HSL:n alustava toiminta- ja taloussuunnitelma 2013-2015 HSLH 12.6.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Toiminta- ja taloussuunnitelman käsittely Perussopimus Yhtymäkokouksen on vuoden loppuun mennessä

Lisätiedot

TURVALLISESTI KAUPUNGILTA KOTIIN JOUKKOLIIKENTEEN TURVALLISUUS

TURVALLISESTI KAUPUNGILTA KOTIIN JOUKKOLIIKENTEEN TURVALLISUUS TURVALLISESTI KAUPUNGILTA KOTIIN JOUKKOLIIKENTEEN TURVALLISUUS Näkökulmia joukkoliikennevälineiden turvallisuushaasteisiin ja matkustajien ja kuljettajien turvallisuuden parantamiseen Sami Aherva Helsingin

Lisätiedot

Muuton myötä uusille reiteille

Muuton myötä uusille reiteille Muuton myötä uusille reiteille Hei sinä, jonka kodin tai työpaikan osoite on vaihtumassa tai juuri muuttunut! Mitä, jos siirtyisit uusien reittien myötä joukkoliikenteen käyttäjäksi tai pyöräilijäksi osittain

Lisätiedot

HSL:n joukkoliikenteen asiakastyytyväisyystutkimus

HSL:n joukkoliikenteen asiakastyytyväisyystutkimus HSL:n joukkoliikenteen asiakastyytyväisyystutkimus kevät 2011 Helsingin seudun liikenne JLO / Operatiiviset tutkimukset 30.9.2011 HSL:n joukkoliikenteen asiakastyytyväisyystutkimus (ASTY) joukkoliikenteen

Lisätiedot

YTV:n seutulipun 3. vyöhykkeen kustannusvaikutuksia Järvenpään kaupungille

YTV:n seutulipun 3. vyöhykkeen kustannusvaikutuksia Järvenpään kaupungille TUTKIMUSRAPORTTI Nro VTT-R-02308-07 6.3.2007 VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA Järvenpään 3. vyöhykkeen lipun kustannusten kohdentuminen Valtion osuus nykytaso nn nn 000 Järvenpää kustannukset Hallinnointi

Lisätiedot

Juhlaseminaari 9.2.2010. Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne

Juhlaseminaari 9.2.2010. Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Juhlaseminaari 9.2.2010 Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Miksi seudullinen liikenneorganisaatio? 1. Toimiva liikennejärjestelmä on seudun kansainvälinen kilpailuvaltti. 2. Helsingin seudun

Lisätiedot

30.12.2011. www.hsl.fi

30.12.2011. www.hsl.fi 36 30.12.2011 Lippulajitutkimus Kirkkonummen bussiliikenteessä 2010 www.hsl.fi Lippulajitutkimus Kirkkonummen bussiliikenteessä 2010 HSL Helsingin seudun liikenne HSL Helsingin seudun liikenne Opastinsilta

Lisätiedot

Joukkoliikenteen markkinoiden toiminnan parantamisen kolme tärkeintä kohtaa suurilla kaupunkiseuduilla

Joukkoliikenteen markkinoiden toiminnan parantamisen kolme tärkeintä kohtaa suurilla kaupunkiseuduilla Joukkoliikenteen markkinoiden toiminnan parantamisen kolme tärkeintä kohtaa suurilla kaupunkiseuduilla Case pääkaupunkiseutu PLL ry:n vuosikokous 22.3.2012 Markku Tinnilä ja Jukka Kallio Perusteesi Joukkoliikenteen

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen keinovalikoima Helsingin seudulla

Liikkumisen ohjauksen keinovalikoima Helsingin seudulla Liikkumisen ohjauksen keinovalikoima Helsingin seudulla Väylät ja liikenne 2012 Tarja Jääskeläinen, HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikkumisen ohjaus edistää kestävää liikkumista kannustamalla

Lisätiedot

Sujuvia matkaketjuja, viisaita liikkumisvalintoja

Sujuvia matkaketjuja, viisaita liikkumisvalintoja Sujuvia matkaketjuja, viisaita liikkumisvalintoja Tulevaisuuden sähköinen kaupunkiliikenne seminaari 3.5.2012 Kerkko Vanhanen kehittämisryhmän päällikkö Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa

Lisätiedot

Lippulajitutkimus metroliikenteessä 2013

Lippulajitutkimus metroliikenteessä 2013 12 2014 Lippulajitutkimus metroliikenteessä 2013 Lippulajitutkimus metroliikenteessä 2013 HSL Helsingin seudun liikenne HSL Helsingin seudun liikenne Opastinsilta 6 A, 00520 Helsinki PL 100, 00077 HSL

Lisätiedot

! 9. p OTE PÖYTÄKIRJASTA. Anl Hallitus RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71.

! 9. p OTE PÖYTÄKIRJASTA. Anl Hallitus RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71. OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 K a u n i a i n e n K v & K h G r a n k u l l a S t f & S t s Anl. p 12-06- 2014 Hallitus 81 15.04.2014 CNo! 9 RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71.710/2013

Lisätiedot

Poikkeustilanteet ja liikennehäiriöt

Poikkeustilanteet ja liikennehäiriöt Poikkeustilanteet ja liikennehäiriöt JATin vierailu HSL:ään 18.3.2014 Sari Kotikangas, tiedotuspäällikkö Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä 2 Miksi varaudumme? HSL:n perustehtävä Asiakkaalla on oikeus

Lisätiedot

HKL ja ympäristö Puhtaasti raiteilla

HKL ja ympäristö Puhtaasti raiteilla HKL ja ympäristö Puhtaasti raiteilla Puhdasta raideliikennettä Tiivistyvässä kaupungissa tarvitaan tehokas liikennejärjestelmä, joka liikuttaa suuria ihmisjoukkoja ympäristöä kuormittamatta. Helsingin

Lisätiedot

ProGIS iltapäiväseminaari HSL:ssä

ProGIS iltapäiväseminaari HSL:ssä ProGIS iltapäiväseminaari HSL:ssä 13:00 HSL & paikkatiedot (Markku Huotari) 13:20 HSL:n joukkoliikennerekisteri (Krister Karppinen) 13:40 Uusi reittiopas (Tuukka Hastrup) 14:00 Lippu- ja informaatiojärjestelmä

Lisätiedot

Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015. Executive-raportti LAPPEENRANTA

Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015. Executive-raportti LAPPEENRANTA Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015 Executive-raportti LAPPEENRANTA 16.6.2015 2 1 Johdanto Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailun luvut perustuvat kuntien Rapal Oy:lle

Lisätiedot

Lippulajitutkimus runkolinjalla 550 ja Keravan seutulinjoilla 2014

Lippulajitutkimus runkolinjalla 550 ja Keravan seutulinjoilla 2014 17 2015 Lippulajitutkimus runkolinjalla 550 ja Keravan seutulinjoilla 2014 Lippulajitutkimus runkolinjalla 550 ja Keravan seutulinjoilla 2014 HSL Helsingin seudun liikenne HSL Helsingin seudun liikenne

Lisätiedot

HSL:n joukkoliikenteen asiakastyytyväisyystutkimus, Suomenlinnan lauttaliikenne kesä 2013. Tulosraportti. HSL Helsingin seudun liikenne

HSL:n joukkoliikenteen asiakastyytyväisyystutkimus, Suomenlinnan lauttaliikenne kesä 2013. Tulosraportti. HSL Helsingin seudun liikenne HSL:n joukkoliikenteen asiakastyytyväisyystutkimus, Suomenlinnan lauttaliikenne kesä 2013 Tulosraportti HSL Helsingin seudun liikenne HSL Helsingin seudun liikenne Opastinsilta 6 A PL 100, 00077 HSL00520

Lisätiedot

HSL-alueen suurten joukkoliikenneinvestointien vaikutus HSL:n talouteen, lippujen hintoihin ja kuntaosuuksiin Raide-Jokeri

HSL-alueen suurten joukkoliikenneinvestointien vaikutus HSL:n talouteen, lippujen hintoihin ja kuntaosuuksiin Raide-Jokeri HSL-alueen suurten joukkoliikenneinvestointien vaikutus HSL:n talouteen, lippujen hintoihin ja kuntaosuuksiin Raide-Jokeri 11.4.2016 Jukka Kaikko Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Raide-Jokerin vaikutus

Lisätiedot

HSL:n joukkoliikenteen asiakastyytyväisyystutkimus, kevät 2014. Liiteosio: laatukannusteet

HSL:n joukkoliikenteen asiakastyytyväisyystutkimus, kevät 2014. Liiteosio: laatukannusteet 14 2014 HSL:n joukkoliikenteen asiakastyytyväisyystutkimus, kevät 2014 Liiteosio: laatukannusteet HSL:n joukkoliikenteen asiakastyytyväisyyskysely, kevät 2014 Liiteosio: laatukannusteet HSL Helsingin

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

HELSINGIN SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN TAKSA- JA LIPPUJÄRJESTELMÄ 1.1.2013 ALKAEN

HELSINGIN SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN TAKSA- JA LIPPUJÄRJESTELMÄ 1.1.2013 ALKAEN HELSINGIN SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN TAKSA- JA LIPPUJÄRJESTELMÄ 1.1.2013 ALKAEN Helsingin seudun joukkoliikenteen taksa- ja lippujärjestelmä muodostuu matkalippujen kelpoisuusvyöhykkeistä, lippulajeista,

Lisätiedot

HSL-alueen poikittaisliikenteen kehittämissuunnitelma 2012-2022. 23.8.2011 Ville Lehmuskoski

HSL-alueen poikittaisliikenteen kehittämissuunnitelma 2012-2022. 23.8.2011 Ville Lehmuskoski HSL-alueen poikittaisliikenteen kehittämissuunnitelma 2012-2022 23.8.2011 Ville Lehmuskoski Projektin tavoitteet Vastata ennustettuun poikittaisliikenteen kysynnän merkittävään kasvuun Linjaston kehittäminen

Lisätiedot

TEKNISTEN PALVELUIDEN TILAUKSIEN MUUTOSPAKETIT. Kaupunginvaltuuston talousseminaari 15.9.2014

TEKNISTEN PALVELUIDEN TILAUKSIEN MUUTOSPAKETIT. Kaupunginvaltuuston talousseminaari 15.9.2014 TEKNISTEN PALVELUIDEN TILAUKSIEN MUUTOSPAKETIT Kaupunginvaltuuston talousseminaari 15.9.2014 TAUSTATEKIJÖITÄ Rakennemuutosohjelma edennyt hyvin Tekninen keskus parantanut tuottavuutta ja onnistunut hyvin

Lisätiedot

HSL:n tavaraliikennetutkimusten tulosseminaari 3.4.2014

HSL:n tavaraliikennetutkimusten tulosseminaari 3.4.2014 HSL:n tavaraliikennetutkimusten tulosseminaari 3.4.2014 Suvi Rihtniemi HSL:n toimitusjohtaja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa meitä kaikkia HSL tarjoaa kattavat liikkumismahdollisuudet

Lisätiedot

9.12.2011. HSL:n joukkoliikenteen asiakastyytyväisyystutkimus, Suomenlinnan lauttaliikenne, kesä 2011 Tulosraportti. www.hsl.fi

9.12.2011. HSL:n joukkoliikenteen asiakastyytyväisyystutkimus, Suomenlinnan lauttaliikenne, kesä 2011 Tulosraportti. www.hsl.fi 32 9.12.2011 HSL:n joukkoliikenteen asiakastyytyväisyystutkimus, Suomenlinnan lauttaliikenne, kesä 2011 Tulosraportti www.hsl.fi HSL:n joukkoliikenteen asiakastyytyväisyystutkimus, Suomenlinnan lauttaliikenne

Lisätiedot

Joukkoliikenteen suunnitteluohje HSL-liikenteessä

Joukkoliikenteen suunnitteluohje HSL-liikenteessä Joukkoliikenteen suunnitteluohje HSL-liikenteessä HSL Helsingin seudun liikenne HSL Helsingin seudun liikenne Opastinsilta 6 A PL 100, 00077 HSL puhelin (09) 4766 4444 www.hsl.fi Lisätietoja: N N n.n@hsl.fi

Lisätiedot

Selvitys kehyskuntien liittymisestä HSL:een 28.10.2010

Selvitys kehyskuntien liittymisestä HSL:een 28.10.2010 Selvitys kehyskuntien liittymisestä HSL:een 28.10.2010 HSL:n yhteistyöalue 6 perustajakuntaa: Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa, Kerava ja Kirkkonummi Perustettu 17.6.2009 Vihti Hyvinkää Nurmijärvi Mäntsälä

Lisätiedot

Luettelo kohteiden linjoista ja reiteistä on jäljempänä. Bussiliikenteen tarjouskilpailu 37/2015. Tarjouskilpailussa mukana olevat kohteet ovat:

Luettelo kohteiden linjoista ja reiteistä on jäljempänä. Bussiliikenteen tarjouskilpailu 37/2015. Tarjouskilpailussa mukana olevat kohteet ovat: Hallitus 164 08.12.2015 BUSSILIIKENTEEN TARJOUSKILPAILUN 37/2015 RATKAISU 280/07.71.711/2015 Hallitus 164 Esittelijä Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Valmistelija Osaston johtaja Reijo Mäkinen, p. 4766 4230;

Lisätiedot

Suomen Paikallisliikenneliiton 41. vuosikokousseminaari

Suomen Paikallisliikenneliiton 41. vuosikokousseminaari Suomen Paikallisliikenneliiton 41. vuosikokousseminaari 17.3.2011 RAITIOVAUNULIIKENTEEN RENESSANSSI Renessanssi Mitä renessanssi voisi tarkoitta: Renessanssi voisi tarkoittaa uudelleensyntymistä Joskus

Lisätiedot

Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä

Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä Asukastilaisuuden Raportti Aihe: "Länsimetron liityntäliikenne Suur-Espoonlahden alueella Aika: 18 Maaliskuuta 2014 klo 18 20.30 Paikka: Soukan palvelutalo

Lisätiedot

Näin käytät joukkoliikennettä Helsingin seudulla

Näin käytät joukkoliikennettä Helsingin seudulla Näin käytät joukkoliikennettä Helsingin seudulla Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa, Kerava, Sipoo ja Kirkkonummi muodostavat yhtenäisen joukko liikennealueen, jolla on helppoa ja edullista liikkua. Yhden

Lisätiedot

SIPOON KUNNAN LIITTYMINEN HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE -KUNTAYHTYMÄN JÄSENEKSI

SIPOON KUNNAN LIITTYMINEN HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE -KUNTAYHTYMÄN JÄSENEKSI HSL/PLE + Sipoon kunta/rlö/hul 14.9.2011 SIPOON KUNNAN LIITTYMINEN HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE -KUNTAYHTYMÄN JÄSENEKSI Johdanto/tausta Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) perustettiin kesäkuussa

Lisätiedot

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 HSY seutu- ja ympäristötieto 6.6.2015 Katsauksen sisältö: 1. Työmatkasukkuloinnin karttasarjat 2. Työmatkasukkuloinnin kehitys 3. HSY:n työmatkasukkulointia

Lisätiedot

HSL liikuttaa meitä kaikkia. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

HSL liikuttaa meitä kaikkia. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa meitä kaikkia Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL:n tavoitetila 2025 HSL Strategia teoiksi Yhä suurempi joukko ihmisiä käyttää joukkoliikennettä työssä ja vapaa-aikana. Tarjoamme asiakkaille

Lisätiedot

TAITEIDEN YÖN LIIKENNEJÄRJESTELYT 22. 23.8.2008

TAITEIDEN YÖN LIIKENNEJÄRJESTELYT 22. 23.8.2008 TAITEIDEN YÖN LIIKENNEJÄRJESTELYT 22. 23.8.2008 POIKKEUSREITIT Juhlakonsertin vuoksi Senaatintorille liikennöivät linjat ajavat poikkeusreittejä pitkin klo 18.00 23.00 välisen ajan. Senaatintorin alueelle

Lisätiedot

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys Niko Setälä, 6.9.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Selvityksen sisältö Liikenteellinen tarkastelu Mahdolliset liikennöintimallit ja kapasiteettitarpeet

Lisätiedot

HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä. Opiskelijametropoli kampusliikenne 10.3.2010

HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä. Opiskelijametropoli kampusliikenne 10.3.2010 HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Opiskelijametropoli kampusliikenne 10.3.2010 HSL:n toimialue Kuusi perustajakuntaa: Helsinki,Espoo, Kauniainen, Vantaa, Kerava ja Kirkkonummi Laajenemisvaraus

Lisätiedot

Matkustajien tyytyväisyys Helsingin joukkoliikennepalveluihin vuonna 2003

Matkustajien tyytyväisyys Helsingin joukkoliikennepalveluihin vuonna 2003 Matkustajien tyytyväisyys Helsingin joukkoliikennepalveluihin vuonna 2003 Laatinut: B: 1/2004 Suunnitteluyksikkö Seppo Haataja Julkaisija HELSINGIN KAUPUNKI LIIKENNELAITOS KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä

Lisätiedot

Kalasataman linjasto - idealuonnos

Kalasataman linjasto - idealuonnos Kalasataman linjasto idealuonnos luonnos 24.4.2015 HSL Helsingin seudun liikenne HSL Helsingin seudun liikenne Opastinsilta 6 A PL 100, 00077 HSL00520 Helsinki puhelin (09) 4766 4444 www.hsl.fi Lisätietoja:

Lisätiedot

Joukkoliikenteen valtakunnalliset indikaattorit

Joukkoliikenteen valtakunnalliset indikaattorit Joukkoliikenteen valtakunnalliset indikaattorit Toni Bärman, Joukkoliikenteen palvelut yksikkö, Liikennevirasto 10.9.2015 Joukkoliikenteen valtakunnalliset indikaattorit Joukkoliikenteen muutokset & toimivaltaiset

Lisätiedot

Lippulajitutkimus lähijunaliikenteessä 2014

Lippulajitutkimus lähijunaliikenteessä 2014 14 2015 Lippulajitutkimus lähijunaliikenteessä 2014 Lippulajitutkimus lähijunaliikenteessä 2014 HSL Helsingin seudun liikenne HSL Helsingin seudun liikenne Opastinsilta 6 A, 00520 Helsinki PL 100, 00077

Lisätiedot

Joukkoliikenteen kustannusvertailu

Joukkoliikenteen kustannusvertailu Joukkoliikenteen kustannusvertailu Antero Alku, DI Sähköposti: antero.alku@alkutieto.fi www.kaupunkiliikenne.net Joukkoliikenne pääkaupunkiseudulla Helsingin seutu on Suomen laajin kaupunkiseutu, jossa

Lisätiedot

Linjasto- ja aikataulusuunnittelun periaatteet miten luodaan matkustajia houkutteleva tarjonta?

Linjasto- ja aikataulusuunnittelun periaatteet miten luodaan matkustajia houkutteleva tarjonta? Linjasto- ja aikataulusuunnittelun periaatteet miten luodaan matkustajia houkutteleva tarjonta? Joukkoliikenteen toimintaympäristön muutokset valmistautuminen tuleviin muutoksiin, seminaari 11.12.2012

Lisätiedot

Kehäradan liikennöinti 2015

Kehäradan liikennöinti 2015 Kehäradan liikennöinti 2015 Suvi Rihtniemi 14.4.2015 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Kehäradan aikamatka 1975: Martinlaakson rata valmistuu. Aletaan puhua Marja-radasta Martinlaakson radan jatke:

Lisätiedot

Joukkoliikenteen matka-aikasaavutettavuuskarttojen (MASA) päivitys

Joukkoliikenteen matka-aikasaavutettavuuskarttojen (MASA) päivitys Joukkoliikenteen matka-aikasaavutettavuuskarttojen (MASA) päivitys Tekninen muistio 16.6.2014 HSL Helsingin seudun liikenne Sisällysluettelo 1 MASA-päivitys... 1 LIITE: Vuosien 2012 ja 2013 vyöhykekohtaisten

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 2/2014

Osavuosikatsaus 2/2014 Osavuosikatsaus 2/2014 HSLH 30.9.2014 HSL Helsingin seudun liikenne HSL Helsingin seudun liikenne Opastinsilta 6 A PL 100, 00077 HSL00520 Helsinki puhelin (09) 4766 4444 www.hsl.fi Lisätietoja: Ilkka Heinänen

Lisätiedot

HSL:n joukkoliikenteen asiakastyytyväisyystutkimus, kevät 2015

HSL:n joukkoliikenteen asiakastyytyväisyystutkimus, kevät 2015 16 2015 HSL:n joukkoliikenteen asiakastyytyväisyystutkimus, kevät 2015 Tulosraportti HSL:n joukkoliikenteen asiakastyytyväisyystutkimus, kevät 2015 Tulosraportti HSL Helsingin seudun liikenne HSL Helsingin

Lisätiedot

Tampereen raitiotie,

Tampereen raitiotie, Tampereen raitiotie, yleissuunnitelma Raitiotie joukkoliikennejärjestelmän runkona Kaupunginvaltuuston iltakoulu 24.4.2013 joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita Lähtökohtia vuoden 2030 joukkoliikennejärjestelmän

Lisätiedot

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008 Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla Raportti 10.12.2008 Sisällysluettelo 1.Johdanto 2.Yhteenveto 3.Tunnelivaihtoehdon kuvaus 4.Siltavaihtoehdon kuvaus 5.Lauttavaihtoehdon

Lisätiedot

Helsingin seudun joukkoliikenneorganisaatio Helsingin Seudun Liikenne (HSL)

Helsingin seudun joukkoliikenneorganisaatio Helsingin Seudun Liikenne (HSL) Helsingin seudun joukkoliikenneorganisaatio Helsingin Seudun Liikenne (HSL) Helsingin seudun yhteistyökokous 19.3.2009 Pekka Sauri Seutu laajenee: Pääkaupunkiseudusta Helsingin seutuun Seutu nähdään tänään

Lisätiedot

Lausunto HSL:n alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta 2016-2018 / Utlåtande om HRT:s preliminära verksamhets- och ekonomiplan 2016-2018

Lausunto HSL:n alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta 2016-2018 / Utlåtande om HRT:s preliminära verksamhets- och ekonomiplan 2016-2018 Kunnanhallitus/Kommunstyrel sen 164 25.08.2015 Lausunto HSL:n alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta 2016-2018 / Utlåtande om HRT:s preliminära verksamhets- och ekonomiplan 2016-2018 1150/00.04.02/2015

Lisätiedot

kutsuplus.fi Kari Rissanen, hankejohtaja, ryhmäpäällikkö Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

kutsuplus.fi Kari Rissanen, hankejohtaja, ryhmäpäällikkö Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä kutsuplus.fi Kari Rissanen, hankejohtaja, ryhmäpäällikkö Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä 10.6.2014 kutsuplus.fi Maailmanlaajuisestikin täysin uusi joukkoliikennemuoto täydentämään nykyistä joukkoliikennetarjontaa

Lisätiedot

Joukkoliikenteen matka-aikasaavutettavuuskarttojen (MASA) päivitys

Joukkoliikenteen matka-aikasaavutettavuuskarttojen (MASA) päivitys Joukkoliikenteen matka-aikasaavutettavuuskarttojen (MASA) päivitys Tekninen muistio 17.6.2015 HSL Helsingin seudun liikenne Sisällysluettelo 1 Joukkoliikenteen matka-aikasaavutettavuusanalyysin (MASA)

Lisätiedot

Savonlinja-yhti. yhtiöt. Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta

Savonlinja-yhti. yhtiöt. Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta Savonlinja-yhti yhtiöt Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta Joukkoliikennepalvelut tuottajan näkökulmasta Olli Hirvonen paikallispäällikkö Autolinjat Oy Luotettavaa matkustajapalvelua jo vuodesta 1924

Lisätiedot

Linja-autoliikenteen kustannusindeksi

Linja-autoliikenteen kustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2014 Linja-autoliikenteen kustannusindeksi 2014, huhtikuu Linja-autoliikenteen kustannukset nousivat huhtikuussa 1,1 prosenttia Tilastokeskuksen mukaan linja-autoliikenteen kustannukset

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto. Liikenteen kehitys Helsingissä vuonna 2011

Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto. Liikenteen kehitys Helsingissä vuonna 2011 Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto Helsinki Suunnittelee 212:2 Liikenteen kehitys Helsingissä vuonna 211 Autokanta kasvoi Vuoden 211 lopussa Helsingissä oli rekisteröitynä yhteensä lähes 28

Lisätiedot

Uusi lippu- ja informaatiojärjestelmä

Uusi lippu- ja informaatiojärjestelmä Uusi lippu- ja informaatiojärjestelmä Kaikille helppo matkanteko -seminaari 25.5.2016 Mirva Ilmoniemi, HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Lippujärjestelmän uudistus Arvioitu aikataulu Uudet kortinlukijat

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne

Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne Miksi uudistus? - EU:n palvelusopimusasetus - Joukkoliikennelaki (2009) Toimijat 1.7.2014 alkaen Joukkoliikennejaosto - joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen

Lisätiedot

JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi

JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi SUY C:1/2003 Seppo Vepsäläinen ISSN 0786-8480 JOUKKOLIIKENTEEN HAASTE Helsinki on joukkoliikennekaupunki. Junat, bussit ja raitiovaunut tarjoavat

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1/2012. HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

OSAVUOSIKATSAUS 1/2012. HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä OSAVUOSIKATSAUS 1/2012 HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä ESPOO HELSINKI KAUNIAINEN KERAVA KIRKKONUMMI SIPOO VANTAA SISÄLLYSLUETTELO 1 KATSAUS TARKASTELUKAUTEEN 1.1. - 30.4.2014... 2 2 TOIMINNAN

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 1 / 1 1665/2016 08.00.00 67 Espoon liikennekatsaus 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Seudullinen ratikkalinjasto Östersundomiin metron hinnalla

Seudullinen ratikkalinjasto Östersundomiin metron hinnalla Seudullinen ratikkalinjasto Östersundomiin metron hinnalla Tämä on kevyt luonnos Östersundomiin päättyvien ratikkalinjojen suunnitelmaksi sisältäen reitit, matka-ajat, kustannukset, Liikennöintisuunnitelman,

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Helsingin seudun liikenneturvallisuusstrategia

Helsingin seudun liikenneturvallisuusstrategia HLJ 2011 Helsingin seudun liikenneturvallisuusstrategia Helsingin seudun liikenneturvallisuusstrategia Sisällysluettelo Johdanto 4 Liikenneturvallisuuden nykytilanne 6 Liikenneturvallisuusvisio ja -tavoitteet

Lisätiedot

Poikkeusinfo XML-rajapinnan kuvaus, rajapinnan versio 2 Seasam Group

Poikkeusinfo XML-rajapinnan kuvaus, rajapinnan versio 2 Seasam Group 1.10.2010 1(15) Poikkeusinfo XML-rajapinnan kuvaus, rajapinnan versio 2 Seasam Group Graanintie 7 Tel. + 358 15 338 800 FIN-50190 MIKKELI Fax + 358 15 338 810 VERSIOHISTORIA Versio Pvm Tekijä Selite 1.0

Lisätiedot

PSA-suojan poistaminen ja paikallisliikenne

PSA-suojan poistaminen ja paikallisliikenne PSA-suojan poistaminen ja paikallisliikenne Paikallisliikenneliiton vuosikokousseminaari 10.3.2016 Osastonjohtaja Tero Anttila Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Esityksen sisältö Mistä PSA-suojan

Lisätiedot

Miten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä?

Miten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä? Miten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä? Suomen Paikallisliikenneliiton 43. vuosikokousseminaari Heikki Metsäranta Strafica Oy Esityksen sisältö 1. Kustannuksista 2. Tavoitteista

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1 Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 21 16.1.212 Alatunniste 1 Liikenne 16.1.212 Alatunniste 2 Liikenteen päästöt ajoneuvoluokittain khk-päästöt (1 t CO 2- ekv.) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 9 1 2 3 4 5 6 7

Lisätiedot

TUUSULAN PUROLA-NUPPULINNA-JOKELA - JOUKKOLIIKENNELINJAN HANKINTA

TUUSULAN PUROLA-NUPPULINNA-JOKELA - JOUKKOLIIKENNELINJAN HANKINTA TARJOUSPYYNNÖN LIITE 1 TUUSULAN PUROLA-NUPPULINNA-JOKELA - JOUKKOLIIKENNELINJAN HANKINTA PALVELUKUVAUS 2 PALVELUKUVAUS SISÄLLYSLUETTELO 1 LIIKENNÖINTIKOHTEEN YLEISKUVAUS... 3 2 MAKSULAITEVAATIMUKSET...

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun joukkoliikenne

Pääkaupunkiseudun joukkoliikenne Pääkaupunkiseudun joukkoliikenne Selvitys käyvilläarvoilla vuokrattavan (YTV-malli) tai luovutettavan omaisuuden (keskitetty yhtiömalli) taloudellisista vaikutuksista tariffitukeen ja käyvilläarvoilla

Lisätiedot

Lepuskin Bussiliikenne-ilta

Lepuskin Bussiliikenne-ilta Lepuskin Bussiliikenne-ilta 10.3.2015 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Lepuskin Bussiliikenne-ilta Mihin me pyrimme ja miksi? Liikennöintisuunnitelma 2015 2016 Leppävaaran palvelulinjojen suunnittelu

Lisätiedot

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson Pikaraitiotie Mikä se on Davy Beilinson Pikaraitiotien suunnittelutavoitteet Tavoitteena on kohtuuhintainen, tehokas joukkoliikenneväline, jonka kapasiteetti ja matkanopeus (noin 25 km/h pysähdyksineen)

Lisätiedot

20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma Mittarit-kärkihankkeen sote tiedonkeruun tuloksia 2012. Kuntamarkkinat 2012

20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma Mittarit-kärkihankkeen sote tiedonkeruun tuloksia 2012. Kuntamarkkinat 2012 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma Mittarit-kärkihankkeen sote tiedonkeruun tuloksia 2012 Kuntamarkkinat 2012 Sisällys Yleistä Tiedonkeruun tulokset» Lasten päivähoito» Vanhainkotihoito» Tk pitkäaikaishoito»

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Elisa Molin 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

PUUTARHAHARJOITTELURAPORTIN TALOUSLASKELMAT

PUUTARHAHARJOITTELURAPORTIN TALOUSLASKELMAT PUUTARHAHARJOITTELURAPORTIN TALOUSLASKELMAT Ohjeet perustuvat kululajikohtaiseen tuloslaskelmaan. Lisätietoja tuloslaskelmien ja taseiden esittämisestä löydät esim. http://ktm.elinar.fi/ktm/fin/kirjanpi.nsf/0/ecd13ea878482b8bc22567da002d67f2/$file/tpyleis.pdf

Lisätiedot

Työraportin LIITE 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TASAPAINOTETTU TULOSKORTTI 2011

Työraportin LIITE 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TASAPAINOTETTU TULOSKORTTI 2011 1. Elinympäristö turvallisemmaksi ja terveemmäksi Kokonaismatkustajamäärä 1,33 miljoonaa /vuosi Joukkoliikennematkat / asukas 19 matkaa / asukas / vuosi Autoistumisaste 559 autoa / 1000 asukasta Kävely,

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/5 1 HKL-LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA 19.3.2009

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/5 1 HKL-LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA 19.3.2009 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/5 1 5 JOUKKOLIIKENTEEN LIIKENNEVALOETUUSJÄRJESTELMIEN JATKOKEHITYS HKL EHDOTUS Johtokunta päättänee ettei joukkoliikennelautakunnan (29.5.2008) tekemän hankepäätöksen

Lisätiedot

Kauppatori - Suomenlinna

Kauppatori - Suomenlinna 12.8.-15.9.2013 & 30.4.-15.6.2014 8 20 50 8 00 40 9 20 40 9 10 40 10-11 00 20 40 10-11 00 20 40 1 20 1 20 13-14 00 20 40 13-14 00 20 40 15 00 20 15 00 20 50 16-18 00 20 40 16 20 40 19 00 20 17-18 00 20

Lisätiedot

Ikäihmisten pitkäaikaishoidon kustannusten vertailu palveluntuottajalähtöisesti vai asiakastasolla yli palvelurakenteen?

Ikäihmisten pitkäaikaishoidon kustannusten vertailu palveluntuottajalähtöisesti vai asiakastasolla yli palvelurakenteen? Ikäihmisten pitkäaikaishoidon kustannusten vertailu palveluntuottajalähtöisesti vai asiakastasolla yli palvelurakenteen? Joonas Sakki, tutkija RAI-seminaari 4.4.2013 4.4.2013 Joonas Sakki, Ikäihmisten

Lisätiedot

ETELÄ-SIPOON LÄPIMENOLIIKENNE - GENOMFARTSTRAFIKEN I SÖDRA SIBBO PORVOO - SÖDERKULLA - HELSINKI / BORGÅ - SÖDERKULLA - HELSINGFORS

ETELÄ-SIPOON LÄPIMENOLIIKENNE - GENOMFARTSTRAFIKEN I SÖDRA SIBBO PORVOO - SÖDERKULLA - HELSINKI / BORGÅ - SÖDERKULLA - HELSINGFORS ETELÄ-SIPOON LÄPIMENOLIIKENNE - GENOMFARTSTRAFIKEN I SÖDRA SIBBO AIKATAULUT - TIDTABELLER 7.1. - 31.5.2015 HSL:n matkakortti käy toistaiseksi niissä vuoroissa, jotka on merkitty lihavoidulla tekstityypillä.

Lisätiedot

kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto

kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto Liikkumistarpeet kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Hanna Kalenoja Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto 1 Liikkumistarpeet yksilön näkökulmasta

Lisätiedot

Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla

Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla Muutosten vaikutukset matkustajamääriin, palvelutasoon ja kustannuksiin. Kannattiko muutos? Joukkoliikennepäällikkö Minna Soininen, Oulun

Lisätiedot

5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus

5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus TARJOUSPYYNNÖN LIITE 5 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus 5.1. Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän toteuttaa liikenteenharjoittaja tai tämän valtuuttama

Lisätiedot

Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla. Mitä me siitä tiedämme ennalta

Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla. Mitä me siitä tiedämme ennalta Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla Mitä me siitä tiedämme ennalta Uusi brandy Mikä on Kehärata Suunnittelijan visio radasta http://www.youtube.com/watch?v=zkg4xunimmg 3 Aviapoliksen asema elokuu 2014

Lisätiedot

Ratikka vai rollikka?

Ratikka vai rollikka? Ratikka vai rollikka? Väärä kysymys ECO 2 liikennefoorumi 5.5.2011 joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita Tampereen kaupunki Joukkoliikennevälineen valintaopas RASKAS RAIDELIIKENNE KEVYT RAIDELIIKENNE

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus kaupan alalla -esiselvityksen tuloksia

Liikkumisen ohjaus kaupan alalla -esiselvityksen tuloksia LISÄÄ KAUPPAMATKOJA PYÖRÄILLEN OVATKO PYÖRÄILIJÄT HYVIÄ ASIAKKAITA? Lähde: Cycle logistics Liikkumisen ohjaus kaupan alalla -esiselvityksen tuloksia Sara Lukkarinen, Suomi pyöräilee tietoisku 7.3.2014

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2014 1 (5) Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunta (HKL) Infraj/3 27.03.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2014 1 (5) Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunta (HKL) Infraj/3 27.03.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2014 1 (5) 59 Kaisaniemi-Pasila raitiotiekiskojen uusimisen hankesuunnitelman hyväksyminen HEL 2014-003512 T 08 00 02 Päätös päätti hyväksyä Raitiotieurakka 2014 hankesuunnitelman

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

E-junan sunnuntailiikenne lopetetaan, koska kapasiteettia on lisätty Kirkkonummen liikenteessä siirtymällä Sm5-junien käyttöön S- ja U-junissa.

E-junan sunnuntailiikenne lopetetaan, koska kapasiteettia on lisätty Kirkkonummen liikenteessä siirtymällä Sm5-junien käyttöön S- ja U-junissa. HSL kerää kommentteja liikennöintisuunnitelmasta 2014-2015 HSL laatii vuosittain seutulinjojen sekä Helsingin, Espoon, Kauniaisten, Vantaan ja Keravan sisäisten linjojen sekä juna-, raitio-, metro- ja

Lisätiedot

Liikenteenharjoittajan toteuttama lippujärjestelmä perustuu kilometritaksaan.

Liikenteenharjoittajan toteuttama lippujärjestelmä perustuu kilometritaksaan. 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus 5.1. Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän toteuttaa liikenteenharjoittaja tai tämän valtuuttama taho. Järjestelmä

Lisätiedot

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa.

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa. 3.11.2014 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2014 VR-konsernin liikevaihto oli kolmannella vuosineljänneksellä 348,9 (382,5) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto laski 7,0 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot