Akuutti pankreatiitti (AP) on yleinen sairaus. Vaikea akuutti haimatulehdus systeemisairautena onko monielinvaurio ennustettavissa ja estettävissä?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Akuutti pankreatiitti (AP) on yleinen sairaus. Vaikea akuutti haimatulehdus systeemisairautena onko monielinvaurio ennustettavissa ja estettävissä?"

Transkriptio

1 Katsaus Leena Kylänpää, Panu Mentula, Esko Kemppainen, Heikki Repo, Reijo Haapiainen ja Pauli Puolakkainen Vaikea akuutti haimatulehdus systeemisairautena onko monielinvaurio ennustettavissa ja estettävissä? Aikaisemmin vain haiman sairautena pidettyyn vaikeaan akuuttiin pankreatiittiin liittyvä elinvaurio on taudin suurin sairastavuutta ja kuolleisuutta aiheuttava tekijä. Vaikeassa akuutissa pankreatiitissa aluksi paikallinen haiman tulehdus johtaa systeemiseen tulehdussairauteen, jolloin myös hyytymisjärjestelmä aktivoituu. Varhain käynnistyvät myös anti inflammatoriset mekanismit, jotka voivat johtaa immunosuppressioon ja infektiokomplikaatioihin. Elinvaurion ennustaminen on tärkeää, jotta tehokas seuranta ja hoito voidaan kohdistaa oikeisiin potilaisiin. Tutkimuksissamme interleukiini 10 ja kalsium ovat vaikuttaneet lupaavimmilta merkkiaineilta. Kun vaikean akuutin pankreatiitin tutkimus keskittyy yhä enemmän immuunivasteen säätelyyn ja etenkin proinflammatorisen vasteen hillitsemiseen, myös potilaan immunoinflammatorisen tilan seurannan tulisi olisi mahdollista. Immuunivaste voi olla erilainen perifeerisessä veressä ja kudoksissa, mikä muodostaa lisähaasteen hoitokokeiluja suunniteltaessa. Duodecim 2006;122:563 9 Akuutti pankreatiitti (AP) on yleinen sairaus. Sen ilmaantuvuus Suomessa kasvaa ja on jopa yli 70 sairaalahoitojaksoa sataatuhatta asukasta kohden vuodessa (Jaakkola ja Nordback 1993). AP:n kliininen kuva ja vaikeusaste vaihtelevat hyvin paljon. Useimmiten taudinkuva on lievä, mutta noin 20 %:ssa tapauksista potilas sairastuu vaikeaan tautimuotoon, ja kokonaiskuolleisuus vaihtelee välillä 2 16 %. Vaikeaan AP:hen liittyy elinvaurio %:ssa tapauksista, ja se on suurin kuolleisuutta aiheuttava tekijä. Monet erilaiset tekijät voivat aiheuttaa AP:n (Steinberg ja Tenner 1994). Noin 80 % tapauksista aiheutuu alkoholinkäytöstä tai sappikivistä. Maantieteellistä vaihtelua esiintyy paljon, ja Suomessa yli 70 % AP tapauksista on alkoholin aiheuttamia. Diagnostiikka perustuu suurelta osin kliiniseen kuvaan ja amylaasimääritykseen (Haapiainen ym. 1994). Haiman tietokonetomografia on luotettava menetelmä erityisesti diagnosoitaessa vaikeaa AP:tä. Vaikean AP:n parantuneet hoitotulokset perustuvat kehittyneeseen konservatiiviseen tehohoitoon ja oikein ajoitettuun kirurgiseen hoitoon haimanekroosin infektoituessa (Puolakkainen ym. 1998). Elinvaurioiden kehittyminen ratkaisevaa ennusteen kannalta Vaikeaan AP:hen liittyvän kuolleisuuden katsotaan olevan kaksivaiheinen. Kokonaiskuolleisuudesta puolet kertyy jo sairauden ensimmäisellä viikolla, jolloin kuolema aiheutuu vaikeasta monielinvauriosta. Jos potilas selviää ensimmäisestä vaiheesta, myöhemmin voi kehittyä sepsikseen, elinvaurion pahenemiseen ja kuolemaan johtavia infektiokomplikaatioita (Schmid ym. 1999) 563

2 Monivamma Palovamma Akuutti pankreatiitti Infektio Sepsis Kirurginen komplikaatio Varhainen kuolleisuus Sokki / monielinhäiriö Tulehdussolujen aktivoituminen Välittäjäaineiden vapautuminen Myöhäinen kuolleisuus Infektio / sepsis Immunosuppressio Tulehdusreaktiosyndrooma Paikallinen tulehdus Tulehdusreaktion hillitseminen TNF / IL-1 Yleistynyt tulehdus IL-10 / IL-6 Kuva 1. Elinvaurion kaksivaiheinen kehittyminen. TNF = tuumorinekroositekijä, IL = interleukiini. (kuva 1). Tämän kuolleisuuden kaksivaiheisuuden tunteminen on tärkeää potilaiden hoitoa suunniteltaessa ja toteutettaessa. Vuonna 1992 pidettiin Atlantassa konsensuskokous, jossa määriteltiin AP:n vaikeusasteen edelleen käytössä olevat kriteerit. Potilaan katsotaan sairastavan vaikeaa AP:tä, jos hänelle on kehittynyt paikallinen komplikaatio (esim. haimanekroosi, absessi tai pseudokysta) tai systeeminen komplikaatio (elinvaurio). Jos komplikaatioita ei kehity, AP on lievä. Elinvaurioita on todettu esiintyvän vain puolella potilaista, joilla on haimanekroosi (Lankisch ym. 2000). Viime aikoina Atlantan luokitusta on kritisoitu, koska se ei erottele elinvaurioita paikalliskomplikaatioista. Lisäksi elinvaurion määritelmä luokituksessa on liian väljä. Atlantan luokituksen ajanmukaistamista ollaankin suunnittelemassa (Bradley, suullinen tiedonanto). Yleisin systeeminen komplikaatio on hengitysvajaus. Myös muita häiriöitä voi kehittyä verenkiertoelimistöön, munuaisiin, maksaan, ruoansulatuskanavaan, hyytymisjärjestelmään, hermostoon (Deitch 1992) taikka endokriiniseen tai immuunijärjestelmään (Kox ym. 2000). Eri elinvaurioiden esiintyvyyttä ja vaikutusta kuolleisuuteen vaikeassa AP:ssä on kuvattu taulukossa (Halonen 2004). Tulehdusvaste AP:ssä muistuttaa sepsistä AP:tä pidettiin ennen»haiman tautina», mutta nykyään yhä enemmän tutkimustietoa on kertynyt taudin systeemisistä vaikutuksista. On todettu, että systeeminen tulehdusreaktio ja siihen liittyvät elinvauriot kehittyvät vaikeassa AP:ssä samoilla mekanismeilla kuin esimerkiksi vaikeassa palovammassa, monivammassa tai sepsiksessä (Deitch 1992) (kuva 1). Jokin altistava tekijä AP:n varhaisvaiheessa aiheuttaa proteolyyttisten entsyymien ennenaikaisen aktivoitumisen haimassa, mikä johtaa haiman autodigestioon. Tämä johtaa edelleen paikallisten tulehdussolujen aktivoitumiseen ja tulehduksenvälittäjäaineiden (sytokiinien) lisääntyneeseen tuottoon ja eritykseen. Elimistö pyrkii Taulukko. Elinvaurion yleisyys ja siihen liittyvä kuolleisuus vaikeassa akuutissa pankreatiitissa (Halonen 2004). Elinvaurio Yleisyys (%) Kuolleisuus (%) Hengityselimistö Hermosto Verenkiertoelimistö Hyytymisjärjestelmä 9 56 Munuaiset Maksa L. Kylänpää

3 rajoittamaan tulehduksen paikalliseksi, mutta voimakkaassa tulehduksessa proinflammatorisia sytokiineja tuumorinekroositekijä alfaa (TNF α) ja interleukiini 1β:aa (IL 1β) pääsee portaverenkierron ja lymfanesteen kautta edelleen systeemiseen verenkiertoon. Lisäksi maksan sytokiinituotanto vahvistaa proinflammatorista signaalia. IL 6 stimuloi myös akuutin vaiheen proteiinien mm. C reaktiivisen proteiinin ja prokalsitoniinin (PCT) synteesiä maksassa. Proinflammatoristen sytokiinien katsotaan aiheuttavan verisuonten endoteelin aktivoitumisen kaikkialla elimistössä, mikä johtaa koko kehossa verisuonten lisääntyneeseen läpäisevyyteen, käynnistää valkosolujen siirtymisen kudoksiin ja luo suotuisat olosuhteet veren hyytymiskaskadeille. Valkosolujen pinta antigeenit (mm. CD11b) aktivoituvat, ja niiden proteolyyttiset entsyymit ja happiradikaalit aiheuttavat kudostuhoa. Kudosnesteen määrän lisääntyminen yhdessä mikrosirkulaation häiriöiden kanssa saa aikaan kudosten hapenpuutteen, joka puolestaan johtaa elintoimintojen heikkenemiseen ja pahimmillaan pysyvään elinvaurioon. Koska keuhkoissa ja munuaisissa on laaja endoteelin kattama kapillaarisuoniverkosto, ne ovat erityisen alttiita systeemiverenkierron proinflammatoristen sytokiinien tulehdusta lisääville vaikutukselle. AP:hen liittyvän systeemisen tulehdusreaktion herättämä elimistön anti inflammatorinen vaste on varhainen ilmiö ja käynnistyy limittäin proinflammatoristen tekijöiden kanssa (kuva 2). Anti inflammatorinen vaste saattaa johtaa immuunipuutokseen, joka voidaan havaita monosyyttien pinnassa olevien HL antigeenien (HLA DR) määrän vähenemisen perusteella. Immuunipuutoksessa monosyytit ovat anergisia, ne eivät kykene tuottamaan proinflammatorisia sytokiineja riittävästi, ja niiden kyky esitellä antigeeneja HLA DR molekyylien avulla huononee. Seurauksena on sekundaari infektioiden riskin lisääntyminen. IL 10 on nykykäsityksen mukaan tärkein anti inflammatorinen sytokiini, ja sen on todettu vähentävän monosyyttien HLA DR ekspressiota. Muita tärkeitä anti inflammatorisia sytokiineja ovat IL 1 reseptoriantagonisti (IL 1ra) ja IL 6, joista jälkimmäistä pidettiin aiemmin proinflammatorisena sytokiinina. IL 6 A Pitoisuus plasmassa tai ekspressio Tuntia oireiden alusta B Pitoisuus plasmassa tai ekspressio HLA-DR IL-10 IL-6 ja IL-8 CD11b IL-Ra PCT Tuntia oireiden alusta Kuva 2. Akuutissa pankreatiitissa proinflammatorinen (A) ja anti-inflammatorinen (B) vaste ovat limittäisiä ilmiöitä. IL = interleukiini, PCT = prokalsitoniini, CRP = C-reaktiivinen proteiini, HLA-DR = monosyyttien pinnassa olevat HL-antigeenit. estää mm. makrofagien TNF ja IL 1 tuotantoa ja näin ollen käyttäytyy myös anti inflammatorisesti (Opal ja DePalo 2000). Elinvaurion ennustaminen CRP Vaikean AP:n varhainen tunnistaminen on erittäin haasteellista ja tärkeää, koska aikainen tehostettu monitorointi ja hoito, enteraalinen ravitsemus, ja pikainen endoskooppinen retrogradinen kolangiopankreatikografia (ERCP) ja sappitiekiven poisto ovat hyödyllisiä vaikeassa sappiperäisessä AP:ssä. Useissa tutkimuksissa on Vaikea akuutti haimatulehdus systeemisairautena onko monielinvaurio ennustettavissa ja estettävissä? 565

4 todettu, että profylaktinen antibioottihoito vähentää kuolleisuutta ja nekroosin infektoitumista vaikeassa AP:ssä (Villatoro ym. 2004). Yhtä tärkeää kuin vaikean AP:n varhainen tunnistaminen on pystyä toteamaan lievä tautimuoto, jotta näillä potilailla ei turhaan kuormitettaisi rajallisia hoitoresursseja. AP:n diagnostiikassa yleisimmin käytössä olevat amylaasi ja lipaasimääritykset eivät korreloi taudin vaikeusasteeseen. Toisaalta kliinisen arvion on todettu olevan epäherkkä, joskin melko spesifinen ennustamaan vaikeaa AP:tä. On kehitetty myös monia monimuuttujajärjestelmiä (esim. Ranson ja APACHE II), mutta niiden käyttö kliinisessä työssä on liian monimutkaista ja aikaa vievää. Laboratoriotutkimuksista AP:n vaikeusastetta ennustetaan yleisimmin CRP:n määrityksellä. CRP pitoisuuden tiedetään korreloivan taudin vaikeusasteeseen (Puolakkainen ym. 1987), mutta olevan suurimmillaan vasta noin kolmen vuorokauden sairastamisen jälkeen. Näin ollen tulovaiheen arvot voivat olla epäluotettavia. Viime aikoina on tutkittu yhä enemmän tulehdusmerkkiaineita, jotka kuvastaisivat tulehdusvasteen suuruutta aivan AP:n varhaisvaiheessa. TNF a ei lyhyen puoliintumisaikansa puolesta sovellu ennusteelliseksi merkkiaineeksi. IL 6 on tunnettu tulehdusmerkkiaine AP:n vaikeusasteen arvioinnissa, ja sen pitoisuus suurenee muutamassa tunnissa AP:n alkamisen jälkeen (Inagaki ym. 1997, Oezcueruemez Porsch ym. 1998). IL 8:n pitoisuuden on todettu seurailevan melko läheisesti IL 6:n pitoisuutta AP:ssä (kuva 2A). Virtaussytometria mahdollistaa tulehdussolujen pinta antigeenien tutkimisen. Tutkimuksessamme CD11b:n ekspressio lisääntyi fagosyyttien pinnalla osoittaen niiden varhaista aktivoitumista AP:ssä ja korreloi AP:n vaikeusasteeseen ja elinvaurion kehittymiseen (Kylänpää Bäck 2001). Virtaussytometriset tutkimukset ovat kuitenkin vasta tutkimuskäytössä AP:ssä. Prokalsitoniini (PCT) on uudehko akuutin vaiheen proteiini, joka yhden tutkimuksen perusteella mahdollisesti auttaa erottamaan infektoituneen haimanekroosin steriilistä, mikä voisi olla hyödyllistä leikkauspäätöstä tehtäessä (Rau ym. 1997). Edelleen PCT:n on katsottu erottavan ödemaattisen ja nekrotisoivan AP:n. Omissa tutkimuksissamme, joissa käytimme myös kliinisesti käyttökelpoista pikatestiä, PCT pitoisuus korreloi varsin hyvin AP:n vaikeusasteeseen ja ennusti erityisesti elinvaurion syntyä (Kylänpää Bäck 2001). Suomessa testiä ei kuitenkaan vielä käytetä AP:n kliiniseen seurantaan. ERCP:n jälkeisessä AP:ssä anti inflammatorisen sytokiinin IL 10:n pitoisuuden on raportoitu korreloivan vatsakivun määrään (Oezcueruemez Porsch 1998). Profylaktisesti annetun IL 10:n on todettu vähentävän ERCP:n jälkeisen AP:n esiintymistä, mutta tätä koskevat tulokset eivät ole yhteneviä (Dumot ym. 2001). Omissa tutkimuksissamme olemme todenneet anti inflammatoristen sytokiinien (IL1-ra, IL 6, IL 10) pitoisuuksien olevan suurentuneita AP:ssä jo potilaan tullessa sairaalaan, heijastavan taudin vaikeusastetta ja korreloivan käänteisesti monosyyttien HLA DR ekspression kanssa (Mentula 2005). Olemme todenneet myös monosyyttien HLA DR ekspression vähenevän varhain AP:ssä immunosuppression kehittymisen merkkinä. Joillakin potilailla romahdus tapahtui 36 tunnin kuluessa ja ekspression väheneminen ennusti elinvaurion kehittymistä ja oli yhteydessä sekundaari infektioiden syntyyn (Kylänpää Bäck 2001, Mentula 2005). Anti inflammatorisen vasteen nopeutta AP:ssä kuvaavat hyvin aiemmat tutkimukset (Chen ym. 1999) ja myös äskettäinen oma tutkimuksemme, jossa tutkittiin sairaalaan tulon aikaan kymmentä rutiinikäytössä olevaa tavanomaista AP:n vaikeusastetta kuvaavaa merkkiainetta (mm. CRP ja kalsium) ja yhdeksää kokeellista tulehduksen merkkiainetta (mm. IL 6, IL 10 ja PCT) ja laskettiin APACHE II pisteet. Anti inflammatoristen sytokiinien diagnostista herkkyyttä kuvastaa se, että elinvauriota ennustavista merkkiaineista IL 6:lla ja IL 10:llä oli myös suurimmat ROC käyrän (receiver operating characteristic) alle jäävät pinta alat (molemmilla 0,87). Lisäksi IL 10 osoittautui monimuuttujamallissa itsenäiseksi elinvauriota ennustavaksi tekijäksi: merkkiaineyhdistelmän IL-10 yli 50 pg/ml tai kalsium alle 1,65 mmol/l sensitiivisyys oli 88 %, spesifisyys 93 % ja diagnostinen OR 94. Se ennusti elinvaurion kehittymistä sairaalaantulon aikaan AP potilaalla merkitsevästi paremmin kuin mi 566 L. Kylänpää

5 kään yksittäinen merkkiainearvo tai APACHE II pisteet (Mentula 2005). IL 6 ja IL 10 voidaan määrittää automatisoidulla menetelmällä, mutta nämä menetelmät eivät ole vielä rutiinikäytössä. näitä uusia menetelmiä kliinisesti mahdollisimman homogeenisissa potilasryhmissä. Hyytymisjärjestelmän liittyminen tulehdukseen Tulehdusgeenien vaikutus AP:n vaikeuteen Aiemmin on todettu, että mutaatio kationisen trypsinogeenin geenissä johtaa hereditaariseen pankreatiittiin (Whitcomb ym. 1996). Äskettäin havaitsimme, että suomalaisessa aineistossa PSTI:n (pancreatic secretory trypsin inhibitor, SPINK) N34S mutaatioon liittyy lisääntynyt riski sairastua AP:hen, mutta mutaatiolla ei ollut yhteyttä taudin vaikeusasteeseen (Tukiainen ym. 2005). Tehohoitopotilailla tulehdukseen vaikuttavien geenien polymorfismia on tutkittu huomattavasti enemmän kuin AP potilailla. Kriittisesti sairailla TNF a ja IL1R geenien polymorfismiin liittyi veren suuria IL 6 pitoisuuksia ja huono taudin ennuste. Vaikka kokeellisissa tutkimuksissa saadaan selkeä ero joidenkin tärkeiden tulehduksenvälittäjäaineiden kuten TNF a:n ja TLR (toll-like receptor) 4:n geneettisten varianttien välillä, kliinisissä töissä tulokset ovat hyvin vaihtelevia. Tämä johtuu osittain potilasmateriaalin heterogeenisuudesta (Imahara ja O Keefe 2004). Tuoreen tutkimuksen mukaan TNF a ja erityisesti lämpösokkiproteiinien polymorfismi liittyy AP:n vaikeuteen, kun taas lipopolysakkaridireseptori CD14:n polymorfismilla ei ole vaikutusta (Rahman ym. 2004). Genetiikan tutkimusmenetelmät kehittyvät nopeasti, ja ajatuksena on, että tulevaisuudessa potilaan geneettisten tekijöiden tuntemisella voitaisiin arvioida potilaan ennustetta. Transkriptomiikka ja proteomiikka tarjoavat mahdollisuuden löytää aktivoituneista geeneistä ja plasmaproteiineista muodostuvia profiileja, joiden avulla voitaisiin löytää jo sairaalaantulovaiheessa ne potilaat, joilla elinvaurioiden riski on suuri. Olemme hyödyntämässä Tulehduksessa useat proinflammatoriset sytokiinit aktivoivat koagulaatioprosessin (Levi ja Ten Cate 1999) ja aktivoituneilla endoteelisoluilla näyttäisi olevan merkittävä myötävaikuttava rooli prosessissa. Yleistynyt hyytymisjärjestelmän aktivaatio johtaa pienten ja keskisuurten suonten veritulppien muodostumiseen useissa elimissä eli disseminoituneeseen intravaskulaariseen koagulaatioon (DIC), elinten verenkierron huononemiseen ja elinvaurion kehittymiseen. Proteiini C (PC) on veren luonnollinen antikoagulantti, jolla näyttäisi olevan huomattava rooli tulehdukseen liittyvän hyytymiskaskadin säätelyssä. Endoteelin trombiini trombomoduliinikompleksi aktivoi PC:n. Aktivoitunut PC (APC) inaktivoi tekijöiden V ja VIII toimintaa ja estää trombiinin muodostusta. APC:llä on myös anti inflammatorisia ominaisuuksia. Sepsispotilailla on todettu pienentynyt PC pitoisuus verenkierrossa, ja pieni pitoisuus korreloi huonoon ennusteeseen (Fisher ja Yan 2000). Meningokokkemiapotilailla, joilla on DIC, APC hoidon on raportoitu vähentävän elinvaurioiden kehittymistä ja kuolleisuutta. y d i n a s i a t Aikaisemmin vain haiman sairautena pidettyyn vaikeaan akuuttiin pankreatiittiin liittyvä elinvaurio on taudin suurin sairastavuutta ja kuolleisuutta aiheuttava tekijä. Elinvaurion ennustaminen on tärkeää, jotta tehokas seuranta ja hoito voidaan kohdistaa oikeisiin potilaisiin. Tutkimuksissamme interleukiini 10 ja kalsium ovat vaikuttaneet lupaavimmilta merkkiaineilta. Tulehdusreaktioon vaikuttavista aineista saattaa tulevaisuudessa löytyä myös akuuttiin pankreatiittiin tehoavia lääkkeitä. Vaikea akuutti haimatulehdus systeemisairautena onko monielinvaurio ennustettavissa ja estettävissä? 567

6 Sepsispotilailla APC hoidon on todettu olevan turvallinen ja vähentävän kuolleisuutta vaikeassa sepsiksessä (Bernard ym. 2001). Hyytymisjärjestelmän häiriintymistä AP:ssä on tutkittu hyvin vähän, mutta on todettu, että DIC komplisoi vaikeaa AP:tä. DIC:n seurauksena verihiutaleita kuluu, ja pienen verihiutalemäärän on tiedetty jo pitkään olevan yhteydessä vaikeaan AP:hen. DIC markkerin D dimeerin pitoisuus on suurentunut vaikeassa AP:ssä (Salomone ym. 2003). Kokeellisessa vaikeassa AP:ssä esiintyy mikrosirkulatorisia häiriöitä, jotka liittyvät kapillaarien verenkiertoon, permeabiliteettiin ja leukosyyttien endoteeli interaktioon haiman lisäksi myös koolonissa, maksassa ja keuhkoissa (Foitzik ym. 2002). Immunologiset hoitokokeet Uudet immunologista tilaa muokkaavat AP:n hoidot ovat lähinnä keskittyneet proinflammatorisen vasteen hillitsemiseen taudin varhaisvaiheessa. Rottamallissa TNF vasta aine osoittautui yllättäen haitalliseksi AP:ssä, joskin profylaktisesti tai pian AP:n aiheuttamisen jälkeen annettuna se lievensi tautia. Kokeellisessa tutkimuksessa IL 1RA:n on todettu vähentävän haimavauriota. Useamman proinflammatorisen sytokiinin samanaikainen esto saattaisi tuottaa vieläkin parempia tuloksia (Norman 1998). Kliinisissä tutkimuksissa PAF antagonisti leksipafantti osoittautui alustavien tulosten mukaan lupaavaksi AP:n hoidossa, mutta myöhemmin julkaistu tulos oli negatiivinen. Tämän tutkimuksen aineiston potilaista 44 %:lla oli elinvaurio jo hoidon aloitusvaiheessa ja ainakin osa heistä saattoi olla anergisia ja siten tarvita pikemminkin immunostimulaatiota kuin immunosuppressiota. Eläintutkimusten mukaan myös IL 10, IL 8 vasta aine ja samoin valkosolujen adheesiota estävä ICAM 1 vasta aine ovat olleet lupaavia AP:n hoidossa. Teoreettiselta pohjalta olemme käynnistäneet Meilahden sairaalassa sepsistutkimuksia mallina käyttäen kaksoissokkotutkimuksen, jossa elinvauriopotilaat satunnaistetaan saamaan APC:tä tai lumelääkettä. Jos potilas on jo vaipunut immunosuppressioon voi anti inflammatorinen hoito syventää immunosuppressiota ja olla siten jopa vaarallista. Immunosuppressoiduilla sepsispotilailla gammainterferonihoito on osoittautunut hyödylliseksi. Granulosyytti makrofagikasvutekijä (GM CSF) puolestaan oli hyvin siedetty ja paransi kaasunvaihtokykyä hengitysvaikeusoireyhtymässä. Myös neonataalisepsiksessä GM CSF on ollut hyödyllinen ja vähentänyt kuolleisuutta 20 %. Omassa kokoverellä tehdyssä kokeellisessa tutkimuksessa totesimme gammaninterferonin ja GM CSF:n korjaavan monosyyttien immunosuppressiota ja parantavan huomattavasti HLA DR antigeenin ekspressiota ja kykyä tuottaa TNF-α:aa vaikeassa AP:ssä (Kylänpää ym. 2005). GM CSF on todettu kliinisesti tehokkaaksi sepsispotilailla. Immunostimulaatioon on kuitenkin suhtauduttava varauksin siksi, että immunosuppressio näyttää kehittyvän lähinnä perifeeriseen vereen samaan aikaan kun proinflammatorinen tila edelleen jatkuu haimassa ja keuhkoissa (Cavaillon ym. 2001). Lopuksi AP:hen liittyvässä tulehdusvasteessa on vielä paljon selvitettävää. Tutkimus on tärkeää, sillä elinvaurioita saavia potilaita joudutaan hoitamaan laajakirjoisilla mikrobilääkkeillä useita viikkoja teho osastolla. Hoito on kallista ja lisää antibiooteille resistenttien bakteerikantojen määrää. Jotta AP:n luonnolliseen kulkuun voitaisiin tulevaisuudessa vaikuttaa, olisi tärkeää saada kliiniseen käyttöön jokin varhainen elinvauriota ennustava merkkiaine, joista IL 10 vaikuttaa omien tutkimustemme perusteella lupaavalta. Yhdessä jo käytössä olevien merkkiaineiden kanssa (esim. CRP ja kalsium) voitaisiin jo sairaalaantulovaiheessa löytää ne potilaat, joilla on suuri elinvaurion kehittymisen riski, ja suunnata tehostettu hoito tähän potilasryhmään. Virtaussytometria mahdollistaa monosyyttien ja neutrofiilien pintarakenteiden kuten HLA DR:n määrityksen immunosuppression mittarina. Anti inflammatorinen vaste ja mahdollinen immunosuppressio ovat hyvin aikaisia tapahtumia, ja näin ollen vaikuttaa vahvasti siltä, että anti inflammatoristen hoitojen tera 568 L. Kylänpää

7 peuttinen ikkuna on hyvin kapea, mikä asettaa diagnostiikalle ja ennusteen arvioinnille kovia ajallisia vaatimuksia. Suunniteltaessa immuunivasteeseen vaikuttavia hoitoja olisi tiedettävä tarkasti, missä immuunivasteen vaiheessa potilas on, eli kyettävä»immunoinflammatorisen tilan» seurantaan. Tällainen seuranta ja hoito tulisi aloittaa päivystystoimina, koska omien tutkimuksiemme mukaan elinvaurio kehittyy 45 %:ssa tapauksista 24 tunnin kuluessa sairaalaantulosta (Mentula 2005) Lisäksi hoitoratkaisua hankaloittaa se, että immunoinflammatorinen tila voi olla veressä ja kudoksissa erilainen. Tutkimustyötä on jatkettava, jotta kalliit ja mahdollisesti potilasta haittaavat hoitokokeilut immuunivastetta muokkaavilla lääkeaineilla saadaan suunnattua oikeaan potilasryhmään. Kirjallisuutta Bernard G, Vincent J, Laterre P, ym. Efficacy and safety of recombinant human activated protein C for severe sepsis. N Engl J Med 2001; 344: Cavaillon J, Adib-Conquy M, Cloez-Tayarani I, Fitting C. Immunodepression in sepsis and SIRS assessed by ex vivo cytokine production is not a generalized phenomenon: a review. J Endotoxin Res 2001; 7: Chen C, Wang S, Lu R, Chang F, Lee S. Serum interleukin 10 and interleukin 11 in patients with acute pancreatitis. Gut 1999;45: Deitch E. Multiple organ failure. Ann Surg 1992;216: Dumot J, Conwell D, Zuccaro G, ym. A randomised, double blind study of interleukin 10 for the prevention of ERCP-induced pancreatitis. Am J Gastroenterol 2001;96: Fisher C, Yan S. Protein C levels as a prognostic indicator of outcome in sepsis and related diseases. Crit Care Med 2000;28 (9 Suppl): S Foitzik T, Eibl G, Hotz H, ym. Persistent multiple organ microcirculatory disorders in severe acute pancreatitis. Experimental findings and clinical implications. Dig Dis Sci 2002;47: Haapiainen R, Puolakkainen P, Valtonen V. Fulminantti haimatulehdus. Duodecim 1994;110:1913. Halonen K. Outcome prediction and quality of life in severe acute pancreatitis. Väitöskirja. Helsingin yliopisto, Imahara S, O Keefe G. Genetic determinants of the inflammatory response. Curr Opin Crit Care 2004;10: Inagaki T, Hoshino M, Hayakawa T, ym. Interleukin-6 is a useful marker for early prediction of the severity of acute pancreatitis. Pancreas 1997;14:1 8. Jaakkola M, Nordback I. Pancreatitis in Finland between 1970 and Gut 1993;34: Kox W, Volk T, Kox S, Volk H. Immunomodulatory therapies in sepsis. Intensive Care Med 2000;26 Suppl 1:S Kylänpää ML, Mentula P, Kemppainen E, ym. Monocyte anergy is present in patients with severe acute pancreatitis and is significantly alleviated by GM-CSF and IFN-gamma in vitro. Pancreas 2005;31:23 7. Kylänpää-Bäck M-L. Acute pancreatitis: diagnosis and assessment of severity with markers of inflammation. Väitöskirja. Helsingin yliopisto, Lankisch P, Pflichthofer D, Lehnick D. No strict correlation between necrosis and organ failure in acute pancreatitis. Pancreas 2000; 20: Levi M, Ten Cate H. Disseminated intravascular coagulation. N Eng J Med 1999;341: Mentula P. Markers of inflammation and immunosuppression as predictors of organ failure in human acute pancreatitis. Väitöskirja. Helsingin yliopisto, Norman J. The role of cytokines in the pathogenesis of acute pancreatitis. Am J Surg 1998;175: Oezcueruemez-Porsch M, Kunz D, Hardt P, ym. Diagnostic relevance of interleukin pattern, acute-phase proteins, and procalcitonin in early phase of post-ercp pancreatitis. Dig Dis Sci 1998;43: Opal E, DePalo V. Anti-inflammatory cytokines. Chest 2000;117: Puolakkainen P, Kemppainen E, Leppäniemi A, Sainio V, Hietaranta A, Haapiainen R. Current principles of treatment in acute pancreatitis, current review. Ann Chir Gynaecol 1998;87: Puolakkainen P, Valtonen V, Paananen A, Schröder T. C-reactive protein (CRP) and serum phospholipase A2 in the assessment of the severity of acute pancreatitis. Gut 1987;28: Rahman S, Salter G, Holmfield J, Larvin M, McMahon M. Soluble CD14 receptor expression and monocyte heterogeneity but not the C- 260T CD14 genotype are associated with severe acute pancreatitis. Crit Care Med 2004;32: Rau B, Steinbach G, Gansauge F, Mayer J, Grünert A, Beger H. The potential role of procalcitonin and interleukin 8 in the prediction of infected necrosis in acute pancreatitis. Gut 1997;41: Salomone T, Tosi P, Palareti G, ym. Coagulative disorders in human acute pancreatitis: role for the D-dimer. Pancreas 2003;26: Schmid S, Uhl W, Friess H, Malfertheiner P, Büchler M. The role of infection in acute pancreatitis. Gut 1999;45: Steinberg W, Tenner S. Acute pancreatitis. N Engl J Med 1994;330: Tukiainen E, Kylänpää ML, Kemppainen E, ym. Pancreatic secretory trypsin inhibitor (SPINK1) gene mutations in patients with acute pancreatitis. Pancreas 2005;30: Villatoro E, Larvin M, Bassi C. Antibiotic therapy for prophylaxis against infection of pancreatic necrosis in acute pancreatitis. The Cochrane Database of Systematic Reviews 2004;3. Whitcomb D, Gorry M, Preston R, ym. Hereditary pancreatitis is caused by a mutation in the cationic trypsinogen gene. Nat Genet 1996;14: Leena Kylänpää, LT, osastonlääkäri leena.kylanpaa@hus.fi Panu Mentula, LT, sairaalalääkäri Esko Kemppainen, dosentti, osastonylilääkäri Reijo Haapiainen, professori, toimialajohtaja Pauli Puolakkainen, dosentti, erikoislääkäri, kliininen opettaja HUS:n kirurgian klinikka, Meilahden sairaala PL 340, HUS Heikki Repo, dosentti, ylilääkäri HUS:n sisätautien klinikka, Meilahden sairaala PL 340, HUS Vaikea akuutti haimatulehdus systeemisairautena onko monielinvaurio ennustettavissa ja estettävissä? 569

Haimatulehdusdiagnostiikka kliinikon näkökulmasta. Esko Kemppainen, Ylilääkäri Vatsaelinkirurgian klinikka HYKS-sairaanhoitoalue

Haimatulehdusdiagnostiikka kliinikon näkökulmasta. Esko Kemppainen, Ylilääkäri Vatsaelinkirurgian klinikka HYKS-sairaanhoitoalue Haimatulehdusdiagnostiikka kliinikon näkökulmasta Esko Kemppainen, Ylilääkäri Vatsaelinkirurgian klinikka HYKS-sairaanhoitoalue Akuutin haimatulehduksen insidenssi kovin vaihteleva maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö

Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö Mitä kaikkea me vaadimme hyvältä sepsiksen biomarkkerilta? Ennustetta parantavan hoidon

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

vauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit

vauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit vauriotyypit Kudosvaurion mekanismit Autoimmuniteetti Petteri Arstila Haartman-instituutti Antigeenin tunnistus HLA:ssa pitää sisällään autoimmuniteetin riskin: jokaisella on autoreaktiivisia lymfosyyttejä

Lisätiedot

Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki

Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki 31.10.2018 Fabryn tauti Lysosomaalinen kertymäsairaus Glykosfingolipidisubstraattien kertyminen plasmaan, virtsaan

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Infektio vai inflammaatio 16.4.2013

Infektio vai inflammaatio 16.4.2013 Infektio vai inflammaatio 16.4.2013 Ville Valtonen Professori, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri Ylilääkäri ( eläkkeellä ) HYKS, Infektiosairauksien klinikka, HUS Luennon rakenne Infektion

Lisätiedot

HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ. Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK

HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ. Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK ISCB 2009: KORVAUSPROTOKOLLAT 2010: FIBRINOGEENI 2011: HYYTYMISEN MONITOROINTI KORVAUKSEN HISTORIAA 70-luvulla: 2 litraa kirkkaita,

Lisätiedot

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Roche Oy (koulutusmatka, luentopalkkio) Kuvantamisen rooli diagnostiikassa ja seurannassa (EUS, ERCP ei käsitellä) Kuvantamismenetelmän

Lisätiedot

IMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto

IMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto IMMUUNIPUUTOKSET Olli Vainio Turun yliopisto 130204 IMMUNOLOGIA Oppi kehon puolustusmekanismeista infektiota vastaan Immuunijärjestelmä = kudokset, solut ja molekyylit, jotka muodostavat vastustuskyvyn

Lisätiedot

LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET

LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LÄÄKEVALMISTEKOMITEAN () 19. HEINÄKUUTA 2007 ANTAMAN VALMISTETTA NIMELTÄ NATALIZUMAB ELAN PHARMA KOSKEVAN LAUSUNNON UUDELLEENARVIOINTI Heinäkuussa

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

Akuutti vatsa raskauden aikana. Panu Mentula LT, erikoislääkäri HYKS Vatsaelinkirurgian klinikka

Akuutti vatsa raskauden aikana. Panu Mentula LT, erikoislääkäri HYKS Vatsaelinkirurgian klinikka Akuutti vatsa raskauden aikana Panu Mentula LT, erikoislääkäri HYKS Vatsaelinkirurgian klinikka Akuutti vatsa Äkillisesti alkanut tai voimistuva tunteja tai päiviä kestävä vatsakipu Tila saattaa vaatia

Lisätiedot

Ulosteen kalprotektiinimääritys kliinikon näkemys

Ulosteen kalprotektiinimääritys kliinikon näkemys Ulosteen kalprotektiinimääritys kliinikon näkemys SKKYn ja Sairaalakemistit ry:n koulutuspäivät 16.11.2012 Dosentti, sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Taina Sipponen 1 Kalprotektiinijulkaisut

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen

Lisätiedot

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

Kalprotektiinin käyttö tulehduksellisten suolistosairauksien diagnostiikassa

Kalprotektiinin käyttö tulehduksellisten suolistosairauksien diagnostiikassa Labquality Days 12.2.2016 Kalprotektiinin käyttö tulehduksellisten suolistosairauksien diagnostiikassa Martti Färkkilä Helsingin Yliopisto Kliininen laitos HUS Vatsakeskus, Gastroenterologian klinikka

Lisätiedot

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Erotusdiagnostiikasta Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Tavoitteena systemaattinen diagnostiikka Analysoi potilaan antamat tiedot ja kliiniset löydökset Tuota lista mahdollisista diagnooseista

Lisätiedot

Tulehduksen laboratoriodiagnostiikka

Tulehduksen laboratoriodiagnostiikka Tulehduksen laboratoriodiagnostiikka Kristina Hotakainen, dos, EL Kliininen opettaja Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB Syksy 2012 Luennolla käsiteltävät asiat Tulehdusreaktio Sytokiinit

Lisätiedot

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009 Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala Virtsa elimistön tietolähteenä Virtsa - ensimmäinen kehon aine, jonka tutkiminen yhdistettiin

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT. Jukka Kemppainen

Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT. Jukka Kemppainen Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT Jukka Kemppainen Proteesikirurgiasta n. 8% proteesien laitoista on revisioita Näistä 70% tehdään irtoamisen takia Toiseksi tärkein revisioiden syy on tulehdus 1/3

Lisätiedot

11. Elimistö puolustautuu

11. Elimistö puolustautuu 11. Elimistö puolustautuu Taudinaiheuttajat Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin

Lisätiedot

Elimistö puolustautuu

Elimistö puolustautuu Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Miten elimistö

Lisätiedot

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy

Lisätiedot

Akuutin haimatulehduksen diagnostiikka ja hoito

Akuutin haimatulehduksen diagnostiikka ja hoito Tieteessä katsaus teema Haimasairaudet Johanna Laukkarinen gastrokirurgian apulaisprofessori, ylilääkäri, vastuualuejohtaja Tampereen yliopisto ja TAYS, gastroenterologian vastuualue johanna.laukkarinen@pshp.fi

Lisätiedot

AKUUTILLE ALKOHOLIHAIMATULEHDUKSEL- LE ALTISTAVAT GEENIT

AKUUTILLE ALKOHOLIHAIMATULEHDUKSEL- LE ALTISTAVAT GEENIT AKUUTILLE ALKOHOLIHAIMATULEHDUKSEL- LE ALTISTAVAT GEENIT Pihla Pakkanen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Maaliskuu 2016 Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö

Lisätiedot

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste

Lisätiedot

Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT

Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT VAIKUTTAVAA TERVEYSPALVELUA Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT Coronary Event Risk Test eli CERT on uusi tutkimus, jonka avulla voidaan arvioida henkilön sydäninfarktiriskiä.

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

Harvinainen Lapsuusiän Primaarinen Systeeminen Vaskuliitti,

Harvinainen Lapsuusiän Primaarinen Systeeminen Vaskuliitti, www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Harvinainen Lapsuusiän Primaarinen Systeeminen Vaskuliitti, Versio 2016 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Mitä vaskuliittityyppejä tunnetaan? Miten vaskuliitit luokitellaan?

Lisätiedot

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on yhteenveto Olysio-valmisteen riskienhallintasuunnitelmasta (risk management plan, RMP), jossa esitetään yksityiskohtaisesti

Lisätiedot

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko

Lisätiedot

VALJAIDEN VARASSA ROIKKUMISEN TERVEYSRISKIT. KANNATTELUONNETTOMUUDEN SYNTY Alku

VALJAIDEN VARASSA ROIKKUMISEN TERVEYSRISKIT. KANNATTELUONNETTOMUUDEN SYNTY Alku VALJAIDEN VARASSA ROIKKUMISEN TERVEYSRISKIT Valjaassa roikkuminen on kuin asennossa seisoisi. Veri pakkautuu jalkoihin. Tajuton on suuressa vaarassa Ongelmia voi tulla jo minuuteissa Veri kertyy jalkoihin

Lisätiedot

Elimistö puolustautuu

Elimistö puolustautuu Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Mistä taudinaiheuttajat

Lisätiedot

Vaikea intra-abdominaali-infektio: Milloin sekundaari laparotomiaan?

Vaikea intra-abdominaali-infektio: Milloin sekundaari laparotomiaan? Vaikea intra-abdominaali-infektio: Milloin sekundaari laparotomiaan? Juha Saarnio dosentti, osastonylilääkäri Leikkaus- ja tehohoiton tulosyksikkö OYS Helsinki 06.05.2010 Milloin sekundaari laparotomiaan?

Lisätiedot

Suomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä. Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS

Suomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä. Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS Suomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS Taustaa Miksi uudet tutkimustulokset lihastautien perimmäisistä

Lisätiedot

Hyötyosuus. ANNOS ja sen merkitys lääkehoidossa? Farmakokinetiikan perusteita. Solukalvon läpäisy. Alkureitin metabolia

Hyötyosuus. ANNOS ja sen merkitys lääkehoidossa? Farmakokinetiikan perusteita. Solukalvon läpäisy. Alkureitin metabolia Neurofarmakologia Farmakologian perusteiden kertausta Pekka Rauhala Syksy 2012 Koulu, Mervaala & Tuomisto, 8. painos, 2012 Kappaleet 11-30 (pois kappale 18) tai vastaavat asiat muista oppikirjoista n.

Lisätiedot

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015 Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa

Lisätiedot

Hoitotehoa ennustavat RAS-merkkiaineet Tärkeä apuväline kolorektaalisyövän lääkehoidon valinnassa Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite auttaa ymmärtämään paremmin kolorektaalisyövän erilaisia lääkehoitovaihtoehtoja.

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon

Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Olli Carpén, Patologian professori, Turun yliopisto ja Patologian palvelualue, TYKS-SAPA liikelaitos ChemBio Finland 2013 EGENTLIGA HOSPITAL FINLANDS DISTRICT

Lisätiedot

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10

Lisätiedot

Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset

Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset Outi Vaarala, Immuunivasteyksikön päällikkö, THL Narkolepsian kulku - autoimmuunihypoteesiin perustuva malli Hypokretiinia Tuottavat neuronit

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot

Epidemioihin valmistautuminen tehohoidossa tehohoidon resurssit poikkeustilanteissa

Epidemioihin valmistautuminen tehohoidossa tehohoidon resurssit poikkeustilanteissa Epidemioihin valmistautuminen tehohoidossa tehohoidon resurssit poikkeustilanteissa Tero Ala-Kokko oyl., prof. (ma.oa.) OYS/Tehohoito OY/Tehohoitolääketiede Tehohoidon erityispiirteet Valmiiksi korkean

Lisätiedot

TATI ja trypsinogeenit syöpämerkkiaineina

TATI ja trypsinogeenit syöpämerkkiaineina TATI ja trypsinogeenit syöpämerkkiaineina Annukka Paju FT, dosentti, sairaalakemisti HUSLAB ja Helsingin yliopiston kliinisen kemian laitos SKKY:n kevätkoulutuspäivät 21.4.2009 Ulf-Håkan Stenman -juhlasymposiumi

Lisätiedot

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Miten rokottaminen suojaa yksilöä? Immuunijärjestelmä Taudinaiheuttajilta suojaavan immuniteetin

Lisätiedot

Sappikivitaudin hoito sappikivien aiheuttamassa akuutissa haimatulehduksessa

Sappikivitaudin hoito sappikivien aiheuttamassa akuutissa haimatulehduksessa Katsaus Panu Mentula, Esko Kemppainen ja Pauli Puolakkainen Sappikivitaudin hoito sappikivien aiheuttamassa akuutissa haimatulehduksessa Sappikivet ovat toiseksi yleisin akuutin haimatulehduksen aiheuttaja

Lisätiedot

HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO

HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO Marko Lempinen osastonylilääkäri, dosentti HYKS Vatsakeskus Elinsiirto- ja Maksakirurgia Diabetespäivä 17.11.2015 Haimansiirto Ensimmäinen siirto 1966 Minnesota USA Eurooppa 1972

Lisätiedot

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon

Lisätiedot

ALKUPERÄISTUTKIMUS. Akuutin alkoholipankreatiitin. jälkeisten glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden

ALKUPERÄISTUTKIMUS. Akuutin alkoholipankreatiitin. jälkeisten glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden ALKUPERÄISTUTKIMUS Akuutin alkoholipankreatiitin jälkeiset glukoosiaineenvaihdunnan häiriöt Juha Saltevo, Kati Valtola, Jukka-Pekka Mecklin, Antero Palmu, Leo Niskanen ja Markku Laakso Tutkimuksessa selvitettiin

Lisätiedot

TYPPIOKSIDIANALYYSI. Pt-NO-ex. Katriina Jokela bio6sn 2009

TYPPIOKSIDIANALYYSI. Pt-NO-ex. Katriina Jokela bio6sn 2009 TYPPIOKSIDIANALYYSI Pt-NO-ex Katriina Jokela bio6sn 2009 Typpioksidianalyysi Typpioksidianalyysi on viimeaikoina yleistynyt tutkimus jota käytetään astman diagnostiikassa. Astma aiheuttama eosinofiilinen

Lisätiedot

Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Hellävarainen vallankumous IBD-tautien hoidossa Sisältö Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön

Lisätiedot

Akuutti vatsa ensihoidossa ja päivystyspoliklinikalla

Akuutti vatsa ensihoidossa ja päivystyspoliklinikalla Akuutti vatsa ensihoidossa ja päivystyspoliklinikalla Juhani Tavasti Anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri, ensihoidon erityispätevyys Akuuttilääketieteen erikoistuva lääkäri Ensihoidon osastonylilääkäri,

Lisätiedot

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume 1. MIKÄ ON NLRP12-GEENIIN LIITTYVÄ TOISTUVA KUUME? 1.1 Mikä se on? NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume on perinnöllinen

Lisätiedot

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa

Lisätiedot

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF POTILAAN TIEDOTE Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF Arvoisa potilas, Tiedustelemme halukkuuttanne osallistua seuraavassa esitettävään tutkimukseen. Tutkimuksen tausta Idiopaattiset keuhkoparenkyymisairaudet

Lisätiedot

Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus

Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus https://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus Versio 2016 1. MIKÄ ON PFAPA? 1.1 Mikä se on? PFAPA on lyhenne englannin

Lisätiedot

Uutta lääkkeistä: Vemurafenibi

Uutta lääkkeistä: Vemurafenibi Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Vemurafenibi Kristiina Airola / Julkaistu 28.9.2012. Zelboraf 240 mg kalvopäällysteinen tabletti, Roche Registration Ltd. Zelboraf-valmistetta

Lisätiedot

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen

Lisätiedot

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?

Lisätiedot

Luun aineenvaihdunnan biokemialliset mittarit: mitä, miksi ja milloin

Luun aineenvaihdunnan biokemialliset mittarit: mitä, miksi ja milloin Luun aineenvaihdunnan biokemialliset mittarit: mitä, miksi ja milloin Marja-Kaisa Koivula FT, dosentti, sairaalakemisti 22.5.2014 Esityksen sisältö Mitä luun aineenvaihdunnalla tarkoitetaan? Mitä ovat

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

Anatomia ja fysiologia 1

Anatomia ja fysiologia 1 Anatomia ja fysiologia 1 Tehtävät Laura Partanen 2 Sisällysluettelo Solu... 3 Aktiopotentiaali... 4 Synapsi... 5 Iho... 6 Elimistön kemiallinen koostumus... 7 Kudokset... 8 Veri... 9 Sydän... 10 EKG...

Lisätiedot

Virtaussytometrian perusteet

Virtaussytometrian perusteet Virtaussytometrian perusteet 11.2.2016 Sorella Ilveskero LT, erikoislääkäri Virtaussytometrian perusteet ja käyttö kliinisessä laboratoriossa virtaussytometrian periaate virtaussytometrinen immunofenotyypitys

Lisätiedot

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Stressin merkitys terveydelle Työelämän fysiologiset stressitekijät Aikapaine Työn vaatimukset

Lisätiedot

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava

Lisätiedot

HIV-pikatesti Jukka Suni osastonlääkäri HUSLAB / virologian osasto

HIV-pikatesti Jukka Suni osastonlääkäri HUSLAB / virologian osasto HIV-pikatesti Jukka Suni osastonlääkäri HUSLAB / virologian osasto WHO:n hyväksymiä HIV-pikatestejä Näitä käytetään USAssa FDA/USA: hyväksytyt HIVpikatestit OraQuick Advance - whole blood -oral fluid -plasma

Lisätiedot

Dira Eli Interleukiini-1-Reseptorin Salpaajan Puute

Dira Eli Interleukiini-1-Reseptorin Salpaajan Puute www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Dira Eli Interleukiini-1-Reseptorin Salpaajan Puute Versio 2016 1. MIKÄ ON DIRA? 1.1 Mikä se on? DIRA on lyhenne sanoista "Deficiency of IL-1-Receptor Antagonist"

Lisätiedot

Osteoporoosin diagnostiikka. Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka

Osteoporoosin diagnostiikka. Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka Tavoitteet Oireet ja löydökset Periaatteet ja menetelmät Diagnostiset kriteerit Erotusdiagnostiikka Seulonta Lähde:

Lisätiedot

Vakava kausi-influenssa. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013

Vakava kausi-influenssa. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013 Vakava kausi-influenssa Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013 Mikä on influenssa Influenssavirusten (influenssa A tai influenssa B) aiheuttama äkillinen ylempien

Lisätiedot

PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset. Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala

PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset. Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala ISI Web of Science: hakusana PET/CT N = 4974, 27.4.2010 Mihin diagnostisia menetelmiä tarvitaan?

Lisätiedot

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1 1) Tunnista molekyylit (1 piste) ja täytä seuraava taulukko (2 pistettä) a) b) c) d) a) Syklinen AMP (camp) (0.25) b) Beta-karoteeni (0.25 p) c) Sakkaroosi (0.25 p) d) -D-Glukopyranoosi (0.25 p) 2 Taulukko.

Lisätiedot

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen An update on the diagnosis of proteinuria in dogs Oct 1, 2003 By: Johanna Frank, DVM, Dipl. ACVIM PLN: Vioittuneet munuaiskeräset (glomerulus) laskevat veren proteiinin (albumiini) virtsaan. Syitä: glomerulonefriitti

Lisätiedot

Biopankit miksi ja millä ehdoilla?

Biopankit miksi ja millä ehdoilla? Suomalaisen Tiedeakatemian 100 v-symposium, Helsinki 4.9.2008 Biopankit miksi ja millä ehdoilla? Juha Kere Karolinska Institutet, Stockholm, Sverige ja Helsingin yliopisto Tautien tutkimus Geeni/ valkuaisaine

Lisätiedot

10/12/12. HIV-1 O and P. HIV-1 M and N NATURE VOL 397 4 FEBRUARY 1999

10/12/12. HIV-1 O and P. HIV-1 M and N NATURE VOL 397 4 FEBRUARY 1999 1 2 3 NATURE VOL 397 4 FEBRUARY 1999 HIV-1 O and P HIV-1 M and N 4 MITEN HIV-EPIDEMIA ALKOIKAAN 1980 s 1990 s?? 1970 s 1980 s 1980 s 5 HIV Gp120 Gp41 RNA p17 p24 6 HIV 1 simpanssista ihmiseen Myron S.

Lisätiedot

Conflict of interest: No! VH has no association with companies mentioned! VH has authored reviews on virus vectors in Suomen Lääkärilehti and

Conflict of interest: No! VH has no association with companies mentioned! VH has authored reviews on virus vectors in Suomen Lääkärilehti and Conflict of interest: No! VH has no association with companies mentioned! VH has authored reviews on virus vectors in Suomen Lääkärilehti and Duodecim, and a textbook chapter on viral gene therapy for

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

GENOMITIETO JA TERVEYSTALOUS Riittävätkö rahat? terveystaloustieteen näkökulma

GENOMITIETO JA TERVEYSTALOUS Riittävätkö rahat? terveystaloustieteen näkökulma GENOMITIETO JA TERVEYSTALOUS Riittävätkö rahat? terveystaloustieteen näkökulma Miika Linna, dos. TkT. Aalto-yliopisto HEMA / Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Taustaa Uudet genomitietoon perustuvat hoidon

Lisätiedot

Uutta sydänmerkkiaineista. Kari Pulkki HUSLAB, Meilahden sairaalan laboratorio

Uutta sydänmerkkiaineista. Kari Pulkki HUSLAB, Meilahden sairaalan laboratorio Uutta sydänmerkkiaineista Kari Pulkki HUSLAB, Meilahden sairaalan laboratorio Merkkiaineiden esiintyminen sepelvaltimotaudissa STABLE CAD PLAQUE RUPTURE UA/NSTEMI STEMI MPO CRP IL-6 MPO MMP scd40l PAPP-A

Lisätiedot

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän

Lisätiedot

TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?

TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? Sisällys Mitä tarkoittaa tyypin 2 diabetes (T2D)? Mihin T2D vaikuttaa? Miten T2D hoidetaan? T2D hoidon seuranta Mitä nämä kokeet ja tutkimukset kertovat? Muistiinpanot

Lisätiedot

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu

Lisätiedot

Perioperatiivisen homeostaasin merkitys SSI estossa

Perioperatiivisen homeostaasin merkitys SSI estossa Perioperatiivisen homeostaasin merkitys SSI estossa Arto Rantala Dosentti, vastaava ylilääkäri Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka TYKS 41. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 10.3. Leikkausalueen

Lisätiedot

Annikka Kalliokoski, Vesa Mustalammi / Kirjoitettu / Julkaistu

Annikka Kalliokoski, Vesa Mustalammi / Kirjoitettu / Julkaistu Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2016 Reslitsumabi Annikka Kalliokoski, Vesa Mustalammi / Kirjoitettu 28.9.2016 / Julkaistu 7.11.2016 Cinqaero 10 mg/ml infuusiokonsentraatti, liuosta varten, Teva Pharmaceuticals

Lisätiedot

KandiakatemiA Kandiklinikka

KandiakatemiA Kandiklinikka Kandiklinikka Kandit vastaavat Immunologia Luonnollinen ja hankittu immuniteetti IMMUNOLOGIA Ihmisen immuniteetti pohjautuu luonnolliseen ja hankittuun immuniteettiin. Immunologiasta vastaa lymfaattiset

Lisätiedot

AIH PSC. Autoimmuunimaksasairaudet. 9.2.2012 LT Henna Rautiainen Jorvin sairaala, HYKS 1.3.2012

AIH PSC. Autoimmuunimaksasairaudet. 9.2.2012 LT Henna Rautiainen Jorvin sairaala, HYKS 1.3.2012 Autoimmuunimaksasairaudet 9.2.2012 LT Henna Rautiainen Jorvin sairaala, HYKS AIH= Autoimmuunihepatiitti PBC= Primaari biliaari kirroosi PSC= Primaari sklerosoiva kolangiitti Tyyppi 1 AIH Tyyppi 2 5 19%

Lisätiedot

Luonnonmarjat ja kansanterveys. Raija Tahvonen MTT/BEL

Luonnonmarjat ja kansanterveys. Raija Tahvonen MTT/BEL Luonnonmarjat ja kansanterveys Raija Tahvonen MTT/BEL 15.8.2013 Jos poimit marjat itse, saat Liikuntaa Luonnossa liikkumisen hyvät vaikutukset aivoille Marjasi tuoreena Varman tiedot, mistä marjat ovat

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA MITÄ ROKOTUKSIA? Muistatko mitä rokotuksia olet saanut ja minkä viimeiseksi? Miten huolehdit koulun jälkeen rokotuksistasi? Mikrobit uhkaavat elimistöä Mikrobit voivat olla bakteereita,

Lisätiedot