Akuutti pankreatiitti (AP) on yleinen sairaus. Vaikea akuutti haimatulehdus systeemisairautena onko monielinvaurio ennustettavissa ja estettävissä?
|
|
- Jalmari Järvinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus Leena Kylänpää, Panu Mentula, Esko Kemppainen, Heikki Repo, Reijo Haapiainen ja Pauli Puolakkainen Vaikea akuutti haimatulehdus systeemisairautena onko monielinvaurio ennustettavissa ja estettävissä? Aikaisemmin vain haiman sairautena pidettyyn vaikeaan akuuttiin pankreatiittiin liittyvä elinvaurio on taudin suurin sairastavuutta ja kuolleisuutta aiheuttava tekijä. Vaikeassa akuutissa pankreatiitissa aluksi paikallinen haiman tulehdus johtaa systeemiseen tulehdussairauteen, jolloin myös hyytymisjärjestelmä aktivoituu. Varhain käynnistyvät myös anti inflammatoriset mekanismit, jotka voivat johtaa immunosuppressioon ja infektiokomplikaatioihin. Elinvaurion ennustaminen on tärkeää, jotta tehokas seuranta ja hoito voidaan kohdistaa oikeisiin potilaisiin. Tutkimuksissamme interleukiini 10 ja kalsium ovat vaikuttaneet lupaavimmilta merkkiaineilta. Kun vaikean akuutin pankreatiitin tutkimus keskittyy yhä enemmän immuunivasteen säätelyyn ja etenkin proinflammatorisen vasteen hillitsemiseen, myös potilaan immunoinflammatorisen tilan seurannan tulisi olisi mahdollista. Immuunivaste voi olla erilainen perifeerisessä veressä ja kudoksissa, mikä muodostaa lisähaasteen hoitokokeiluja suunniteltaessa. Duodecim 2006;122:563 9 Akuutti pankreatiitti (AP) on yleinen sairaus. Sen ilmaantuvuus Suomessa kasvaa ja on jopa yli 70 sairaalahoitojaksoa sataatuhatta asukasta kohden vuodessa (Jaakkola ja Nordback 1993). AP:n kliininen kuva ja vaikeusaste vaihtelevat hyvin paljon. Useimmiten taudinkuva on lievä, mutta noin 20 %:ssa tapauksista potilas sairastuu vaikeaan tautimuotoon, ja kokonaiskuolleisuus vaihtelee välillä 2 16 %. Vaikeaan AP:hen liittyy elinvaurio %:ssa tapauksista, ja se on suurin kuolleisuutta aiheuttava tekijä. Monet erilaiset tekijät voivat aiheuttaa AP:n (Steinberg ja Tenner 1994). Noin 80 % tapauksista aiheutuu alkoholinkäytöstä tai sappikivistä. Maantieteellistä vaihtelua esiintyy paljon, ja Suomessa yli 70 % AP tapauksista on alkoholin aiheuttamia. Diagnostiikka perustuu suurelta osin kliiniseen kuvaan ja amylaasimääritykseen (Haapiainen ym. 1994). Haiman tietokonetomografia on luotettava menetelmä erityisesti diagnosoitaessa vaikeaa AP:tä. Vaikean AP:n parantuneet hoitotulokset perustuvat kehittyneeseen konservatiiviseen tehohoitoon ja oikein ajoitettuun kirurgiseen hoitoon haimanekroosin infektoituessa (Puolakkainen ym. 1998). Elinvaurioiden kehittyminen ratkaisevaa ennusteen kannalta Vaikeaan AP:hen liittyvän kuolleisuuden katsotaan olevan kaksivaiheinen. Kokonaiskuolleisuudesta puolet kertyy jo sairauden ensimmäisellä viikolla, jolloin kuolema aiheutuu vaikeasta monielinvauriosta. Jos potilas selviää ensimmäisestä vaiheesta, myöhemmin voi kehittyä sepsikseen, elinvaurion pahenemiseen ja kuolemaan johtavia infektiokomplikaatioita (Schmid ym. 1999) 563
2 Monivamma Palovamma Akuutti pankreatiitti Infektio Sepsis Kirurginen komplikaatio Varhainen kuolleisuus Sokki / monielinhäiriö Tulehdussolujen aktivoituminen Välittäjäaineiden vapautuminen Myöhäinen kuolleisuus Infektio / sepsis Immunosuppressio Tulehdusreaktiosyndrooma Paikallinen tulehdus Tulehdusreaktion hillitseminen TNF / IL-1 Yleistynyt tulehdus IL-10 / IL-6 Kuva 1. Elinvaurion kaksivaiheinen kehittyminen. TNF = tuumorinekroositekijä, IL = interleukiini. (kuva 1). Tämän kuolleisuuden kaksivaiheisuuden tunteminen on tärkeää potilaiden hoitoa suunniteltaessa ja toteutettaessa. Vuonna 1992 pidettiin Atlantassa konsensuskokous, jossa määriteltiin AP:n vaikeusasteen edelleen käytössä olevat kriteerit. Potilaan katsotaan sairastavan vaikeaa AP:tä, jos hänelle on kehittynyt paikallinen komplikaatio (esim. haimanekroosi, absessi tai pseudokysta) tai systeeminen komplikaatio (elinvaurio). Jos komplikaatioita ei kehity, AP on lievä. Elinvaurioita on todettu esiintyvän vain puolella potilaista, joilla on haimanekroosi (Lankisch ym. 2000). Viime aikoina Atlantan luokitusta on kritisoitu, koska se ei erottele elinvaurioita paikalliskomplikaatioista. Lisäksi elinvaurion määritelmä luokituksessa on liian väljä. Atlantan luokituksen ajanmukaistamista ollaankin suunnittelemassa (Bradley, suullinen tiedonanto). Yleisin systeeminen komplikaatio on hengitysvajaus. Myös muita häiriöitä voi kehittyä verenkiertoelimistöön, munuaisiin, maksaan, ruoansulatuskanavaan, hyytymisjärjestelmään, hermostoon (Deitch 1992) taikka endokriiniseen tai immuunijärjestelmään (Kox ym. 2000). Eri elinvaurioiden esiintyvyyttä ja vaikutusta kuolleisuuteen vaikeassa AP:ssä on kuvattu taulukossa (Halonen 2004). Tulehdusvaste AP:ssä muistuttaa sepsistä AP:tä pidettiin ennen»haiman tautina», mutta nykyään yhä enemmän tutkimustietoa on kertynyt taudin systeemisistä vaikutuksista. On todettu, että systeeminen tulehdusreaktio ja siihen liittyvät elinvauriot kehittyvät vaikeassa AP:ssä samoilla mekanismeilla kuin esimerkiksi vaikeassa palovammassa, monivammassa tai sepsiksessä (Deitch 1992) (kuva 1). Jokin altistava tekijä AP:n varhaisvaiheessa aiheuttaa proteolyyttisten entsyymien ennenaikaisen aktivoitumisen haimassa, mikä johtaa haiman autodigestioon. Tämä johtaa edelleen paikallisten tulehdussolujen aktivoitumiseen ja tulehduksenvälittäjäaineiden (sytokiinien) lisääntyneeseen tuottoon ja eritykseen. Elimistö pyrkii Taulukko. Elinvaurion yleisyys ja siihen liittyvä kuolleisuus vaikeassa akuutissa pankreatiitissa (Halonen 2004). Elinvaurio Yleisyys (%) Kuolleisuus (%) Hengityselimistö Hermosto Verenkiertoelimistö Hyytymisjärjestelmä 9 56 Munuaiset Maksa L. Kylänpää
3 rajoittamaan tulehduksen paikalliseksi, mutta voimakkaassa tulehduksessa proinflammatorisia sytokiineja tuumorinekroositekijä alfaa (TNF α) ja interleukiini 1β:aa (IL 1β) pääsee portaverenkierron ja lymfanesteen kautta edelleen systeemiseen verenkiertoon. Lisäksi maksan sytokiinituotanto vahvistaa proinflammatorista signaalia. IL 6 stimuloi myös akuutin vaiheen proteiinien mm. C reaktiivisen proteiinin ja prokalsitoniinin (PCT) synteesiä maksassa. Proinflammatoristen sytokiinien katsotaan aiheuttavan verisuonten endoteelin aktivoitumisen kaikkialla elimistössä, mikä johtaa koko kehossa verisuonten lisääntyneeseen läpäisevyyteen, käynnistää valkosolujen siirtymisen kudoksiin ja luo suotuisat olosuhteet veren hyytymiskaskadeille. Valkosolujen pinta antigeenit (mm. CD11b) aktivoituvat, ja niiden proteolyyttiset entsyymit ja happiradikaalit aiheuttavat kudostuhoa. Kudosnesteen määrän lisääntyminen yhdessä mikrosirkulaation häiriöiden kanssa saa aikaan kudosten hapenpuutteen, joka puolestaan johtaa elintoimintojen heikkenemiseen ja pahimmillaan pysyvään elinvaurioon. Koska keuhkoissa ja munuaisissa on laaja endoteelin kattama kapillaarisuoniverkosto, ne ovat erityisen alttiita systeemiverenkierron proinflammatoristen sytokiinien tulehdusta lisääville vaikutukselle. AP:hen liittyvän systeemisen tulehdusreaktion herättämä elimistön anti inflammatorinen vaste on varhainen ilmiö ja käynnistyy limittäin proinflammatoristen tekijöiden kanssa (kuva 2). Anti inflammatorinen vaste saattaa johtaa immuunipuutokseen, joka voidaan havaita monosyyttien pinnassa olevien HL antigeenien (HLA DR) määrän vähenemisen perusteella. Immuunipuutoksessa monosyytit ovat anergisia, ne eivät kykene tuottamaan proinflammatorisia sytokiineja riittävästi, ja niiden kyky esitellä antigeeneja HLA DR molekyylien avulla huononee. Seurauksena on sekundaari infektioiden riskin lisääntyminen. IL 10 on nykykäsityksen mukaan tärkein anti inflammatorinen sytokiini, ja sen on todettu vähentävän monosyyttien HLA DR ekspressiota. Muita tärkeitä anti inflammatorisia sytokiineja ovat IL 1 reseptoriantagonisti (IL 1ra) ja IL 6, joista jälkimmäistä pidettiin aiemmin proinflammatorisena sytokiinina. IL 6 A Pitoisuus plasmassa tai ekspressio Tuntia oireiden alusta B Pitoisuus plasmassa tai ekspressio HLA-DR IL-10 IL-6 ja IL-8 CD11b IL-Ra PCT Tuntia oireiden alusta Kuva 2. Akuutissa pankreatiitissa proinflammatorinen (A) ja anti-inflammatorinen (B) vaste ovat limittäisiä ilmiöitä. IL = interleukiini, PCT = prokalsitoniini, CRP = C-reaktiivinen proteiini, HLA-DR = monosyyttien pinnassa olevat HL-antigeenit. estää mm. makrofagien TNF ja IL 1 tuotantoa ja näin ollen käyttäytyy myös anti inflammatorisesti (Opal ja DePalo 2000). Elinvaurion ennustaminen CRP Vaikean AP:n varhainen tunnistaminen on erittäin haasteellista ja tärkeää, koska aikainen tehostettu monitorointi ja hoito, enteraalinen ravitsemus, ja pikainen endoskooppinen retrogradinen kolangiopankreatikografia (ERCP) ja sappitiekiven poisto ovat hyödyllisiä vaikeassa sappiperäisessä AP:ssä. Useissa tutkimuksissa on Vaikea akuutti haimatulehdus systeemisairautena onko monielinvaurio ennustettavissa ja estettävissä? 565
4 todettu, että profylaktinen antibioottihoito vähentää kuolleisuutta ja nekroosin infektoitumista vaikeassa AP:ssä (Villatoro ym. 2004). Yhtä tärkeää kuin vaikean AP:n varhainen tunnistaminen on pystyä toteamaan lievä tautimuoto, jotta näillä potilailla ei turhaan kuormitettaisi rajallisia hoitoresursseja. AP:n diagnostiikassa yleisimmin käytössä olevat amylaasi ja lipaasimääritykset eivät korreloi taudin vaikeusasteeseen. Toisaalta kliinisen arvion on todettu olevan epäherkkä, joskin melko spesifinen ennustamaan vaikeaa AP:tä. On kehitetty myös monia monimuuttujajärjestelmiä (esim. Ranson ja APACHE II), mutta niiden käyttö kliinisessä työssä on liian monimutkaista ja aikaa vievää. Laboratoriotutkimuksista AP:n vaikeusastetta ennustetaan yleisimmin CRP:n määrityksellä. CRP pitoisuuden tiedetään korreloivan taudin vaikeusasteeseen (Puolakkainen ym. 1987), mutta olevan suurimmillaan vasta noin kolmen vuorokauden sairastamisen jälkeen. Näin ollen tulovaiheen arvot voivat olla epäluotettavia. Viime aikoina on tutkittu yhä enemmän tulehdusmerkkiaineita, jotka kuvastaisivat tulehdusvasteen suuruutta aivan AP:n varhaisvaiheessa. TNF a ei lyhyen puoliintumisaikansa puolesta sovellu ennusteelliseksi merkkiaineeksi. IL 6 on tunnettu tulehdusmerkkiaine AP:n vaikeusasteen arvioinnissa, ja sen pitoisuus suurenee muutamassa tunnissa AP:n alkamisen jälkeen (Inagaki ym. 1997, Oezcueruemez Porsch ym. 1998). IL 8:n pitoisuuden on todettu seurailevan melko läheisesti IL 6:n pitoisuutta AP:ssä (kuva 2A). Virtaussytometria mahdollistaa tulehdussolujen pinta antigeenien tutkimisen. Tutkimuksessamme CD11b:n ekspressio lisääntyi fagosyyttien pinnalla osoittaen niiden varhaista aktivoitumista AP:ssä ja korreloi AP:n vaikeusasteeseen ja elinvaurion kehittymiseen (Kylänpää Bäck 2001). Virtaussytometriset tutkimukset ovat kuitenkin vasta tutkimuskäytössä AP:ssä. Prokalsitoniini (PCT) on uudehko akuutin vaiheen proteiini, joka yhden tutkimuksen perusteella mahdollisesti auttaa erottamaan infektoituneen haimanekroosin steriilistä, mikä voisi olla hyödyllistä leikkauspäätöstä tehtäessä (Rau ym. 1997). Edelleen PCT:n on katsottu erottavan ödemaattisen ja nekrotisoivan AP:n. Omissa tutkimuksissamme, joissa käytimme myös kliinisesti käyttökelpoista pikatestiä, PCT pitoisuus korreloi varsin hyvin AP:n vaikeusasteeseen ja ennusti erityisesti elinvaurion syntyä (Kylänpää Bäck 2001). Suomessa testiä ei kuitenkaan vielä käytetä AP:n kliiniseen seurantaan. ERCP:n jälkeisessä AP:ssä anti inflammatorisen sytokiinin IL 10:n pitoisuuden on raportoitu korreloivan vatsakivun määrään (Oezcueruemez Porsch 1998). Profylaktisesti annetun IL 10:n on todettu vähentävän ERCP:n jälkeisen AP:n esiintymistä, mutta tätä koskevat tulokset eivät ole yhteneviä (Dumot ym. 2001). Omissa tutkimuksissamme olemme todenneet anti inflammatoristen sytokiinien (IL1-ra, IL 6, IL 10) pitoisuuksien olevan suurentuneita AP:ssä jo potilaan tullessa sairaalaan, heijastavan taudin vaikeusastetta ja korreloivan käänteisesti monosyyttien HLA DR ekspression kanssa (Mentula 2005). Olemme todenneet myös monosyyttien HLA DR ekspression vähenevän varhain AP:ssä immunosuppression kehittymisen merkkinä. Joillakin potilailla romahdus tapahtui 36 tunnin kuluessa ja ekspression väheneminen ennusti elinvaurion kehittymistä ja oli yhteydessä sekundaari infektioiden syntyyn (Kylänpää Bäck 2001, Mentula 2005). Anti inflammatorisen vasteen nopeutta AP:ssä kuvaavat hyvin aiemmat tutkimukset (Chen ym. 1999) ja myös äskettäinen oma tutkimuksemme, jossa tutkittiin sairaalaan tulon aikaan kymmentä rutiinikäytössä olevaa tavanomaista AP:n vaikeusastetta kuvaavaa merkkiainetta (mm. CRP ja kalsium) ja yhdeksää kokeellista tulehduksen merkkiainetta (mm. IL 6, IL 10 ja PCT) ja laskettiin APACHE II pisteet. Anti inflammatoristen sytokiinien diagnostista herkkyyttä kuvastaa se, että elinvauriota ennustavista merkkiaineista IL 6:lla ja IL 10:llä oli myös suurimmat ROC käyrän (receiver operating characteristic) alle jäävät pinta alat (molemmilla 0,87). Lisäksi IL 10 osoittautui monimuuttujamallissa itsenäiseksi elinvauriota ennustavaksi tekijäksi: merkkiaineyhdistelmän IL-10 yli 50 pg/ml tai kalsium alle 1,65 mmol/l sensitiivisyys oli 88 %, spesifisyys 93 % ja diagnostinen OR 94. Se ennusti elinvaurion kehittymistä sairaalaantulon aikaan AP potilaalla merkitsevästi paremmin kuin mi 566 L. Kylänpää
5 kään yksittäinen merkkiainearvo tai APACHE II pisteet (Mentula 2005). IL 6 ja IL 10 voidaan määrittää automatisoidulla menetelmällä, mutta nämä menetelmät eivät ole vielä rutiinikäytössä. näitä uusia menetelmiä kliinisesti mahdollisimman homogeenisissa potilasryhmissä. Hyytymisjärjestelmän liittyminen tulehdukseen Tulehdusgeenien vaikutus AP:n vaikeuteen Aiemmin on todettu, että mutaatio kationisen trypsinogeenin geenissä johtaa hereditaariseen pankreatiittiin (Whitcomb ym. 1996). Äskettäin havaitsimme, että suomalaisessa aineistossa PSTI:n (pancreatic secretory trypsin inhibitor, SPINK) N34S mutaatioon liittyy lisääntynyt riski sairastua AP:hen, mutta mutaatiolla ei ollut yhteyttä taudin vaikeusasteeseen (Tukiainen ym. 2005). Tehohoitopotilailla tulehdukseen vaikuttavien geenien polymorfismia on tutkittu huomattavasti enemmän kuin AP potilailla. Kriittisesti sairailla TNF a ja IL1R geenien polymorfismiin liittyi veren suuria IL 6 pitoisuuksia ja huono taudin ennuste. Vaikka kokeellisissa tutkimuksissa saadaan selkeä ero joidenkin tärkeiden tulehduksenvälittäjäaineiden kuten TNF a:n ja TLR (toll-like receptor) 4:n geneettisten varianttien välillä, kliinisissä töissä tulokset ovat hyvin vaihtelevia. Tämä johtuu osittain potilasmateriaalin heterogeenisuudesta (Imahara ja O Keefe 2004). Tuoreen tutkimuksen mukaan TNF a ja erityisesti lämpösokkiproteiinien polymorfismi liittyy AP:n vaikeuteen, kun taas lipopolysakkaridireseptori CD14:n polymorfismilla ei ole vaikutusta (Rahman ym. 2004). Genetiikan tutkimusmenetelmät kehittyvät nopeasti, ja ajatuksena on, että tulevaisuudessa potilaan geneettisten tekijöiden tuntemisella voitaisiin arvioida potilaan ennustetta. Transkriptomiikka ja proteomiikka tarjoavat mahdollisuuden löytää aktivoituneista geeneistä ja plasmaproteiineista muodostuvia profiileja, joiden avulla voitaisiin löytää jo sairaalaantulovaiheessa ne potilaat, joilla elinvaurioiden riski on suuri. Olemme hyödyntämässä Tulehduksessa useat proinflammatoriset sytokiinit aktivoivat koagulaatioprosessin (Levi ja Ten Cate 1999) ja aktivoituneilla endoteelisoluilla näyttäisi olevan merkittävä myötävaikuttava rooli prosessissa. Yleistynyt hyytymisjärjestelmän aktivaatio johtaa pienten ja keskisuurten suonten veritulppien muodostumiseen useissa elimissä eli disseminoituneeseen intravaskulaariseen koagulaatioon (DIC), elinten verenkierron huononemiseen ja elinvaurion kehittymiseen. Proteiini C (PC) on veren luonnollinen antikoagulantti, jolla näyttäisi olevan huomattava rooli tulehdukseen liittyvän hyytymiskaskadin säätelyssä. Endoteelin trombiini trombomoduliinikompleksi aktivoi PC:n. Aktivoitunut PC (APC) inaktivoi tekijöiden V ja VIII toimintaa ja estää trombiinin muodostusta. APC:llä on myös anti inflammatorisia ominaisuuksia. Sepsispotilailla on todettu pienentynyt PC pitoisuus verenkierrossa, ja pieni pitoisuus korreloi huonoon ennusteeseen (Fisher ja Yan 2000). Meningokokkemiapotilailla, joilla on DIC, APC hoidon on raportoitu vähentävän elinvaurioiden kehittymistä ja kuolleisuutta. y d i n a s i a t Aikaisemmin vain haiman sairautena pidettyyn vaikeaan akuuttiin pankreatiittiin liittyvä elinvaurio on taudin suurin sairastavuutta ja kuolleisuutta aiheuttava tekijä. Elinvaurion ennustaminen on tärkeää, jotta tehokas seuranta ja hoito voidaan kohdistaa oikeisiin potilaisiin. Tutkimuksissamme interleukiini 10 ja kalsium ovat vaikuttaneet lupaavimmilta merkkiaineilta. Tulehdusreaktioon vaikuttavista aineista saattaa tulevaisuudessa löytyä myös akuuttiin pankreatiittiin tehoavia lääkkeitä. Vaikea akuutti haimatulehdus systeemisairautena onko monielinvaurio ennustettavissa ja estettävissä? 567
6 Sepsispotilailla APC hoidon on todettu olevan turvallinen ja vähentävän kuolleisuutta vaikeassa sepsiksessä (Bernard ym. 2001). Hyytymisjärjestelmän häiriintymistä AP:ssä on tutkittu hyvin vähän, mutta on todettu, että DIC komplisoi vaikeaa AP:tä. DIC:n seurauksena verihiutaleita kuluu, ja pienen verihiutalemäärän on tiedetty jo pitkään olevan yhteydessä vaikeaan AP:hen. DIC markkerin D dimeerin pitoisuus on suurentunut vaikeassa AP:ssä (Salomone ym. 2003). Kokeellisessa vaikeassa AP:ssä esiintyy mikrosirkulatorisia häiriöitä, jotka liittyvät kapillaarien verenkiertoon, permeabiliteettiin ja leukosyyttien endoteeli interaktioon haiman lisäksi myös koolonissa, maksassa ja keuhkoissa (Foitzik ym. 2002). Immunologiset hoitokokeet Uudet immunologista tilaa muokkaavat AP:n hoidot ovat lähinnä keskittyneet proinflammatorisen vasteen hillitsemiseen taudin varhaisvaiheessa. Rottamallissa TNF vasta aine osoittautui yllättäen haitalliseksi AP:ssä, joskin profylaktisesti tai pian AP:n aiheuttamisen jälkeen annettuna se lievensi tautia. Kokeellisessa tutkimuksessa IL 1RA:n on todettu vähentävän haimavauriota. Useamman proinflammatorisen sytokiinin samanaikainen esto saattaisi tuottaa vieläkin parempia tuloksia (Norman 1998). Kliinisissä tutkimuksissa PAF antagonisti leksipafantti osoittautui alustavien tulosten mukaan lupaavaksi AP:n hoidossa, mutta myöhemmin julkaistu tulos oli negatiivinen. Tämän tutkimuksen aineiston potilaista 44 %:lla oli elinvaurio jo hoidon aloitusvaiheessa ja ainakin osa heistä saattoi olla anergisia ja siten tarvita pikemminkin immunostimulaatiota kuin immunosuppressiota. Eläintutkimusten mukaan myös IL 10, IL 8 vasta aine ja samoin valkosolujen adheesiota estävä ICAM 1 vasta aine ovat olleet lupaavia AP:n hoidossa. Teoreettiselta pohjalta olemme käynnistäneet Meilahden sairaalassa sepsistutkimuksia mallina käyttäen kaksoissokkotutkimuksen, jossa elinvauriopotilaat satunnaistetaan saamaan APC:tä tai lumelääkettä. Jos potilas on jo vaipunut immunosuppressioon voi anti inflammatorinen hoito syventää immunosuppressiota ja olla siten jopa vaarallista. Immunosuppressoiduilla sepsispotilailla gammainterferonihoito on osoittautunut hyödylliseksi. Granulosyytti makrofagikasvutekijä (GM CSF) puolestaan oli hyvin siedetty ja paransi kaasunvaihtokykyä hengitysvaikeusoireyhtymässä. Myös neonataalisepsiksessä GM CSF on ollut hyödyllinen ja vähentänyt kuolleisuutta 20 %. Omassa kokoverellä tehdyssä kokeellisessa tutkimuksessa totesimme gammaninterferonin ja GM CSF:n korjaavan monosyyttien immunosuppressiota ja parantavan huomattavasti HLA DR antigeenin ekspressiota ja kykyä tuottaa TNF-α:aa vaikeassa AP:ssä (Kylänpää ym. 2005). GM CSF on todettu kliinisesti tehokkaaksi sepsispotilailla. Immunostimulaatioon on kuitenkin suhtauduttava varauksin siksi, että immunosuppressio näyttää kehittyvän lähinnä perifeeriseen vereen samaan aikaan kun proinflammatorinen tila edelleen jatkuu haimassa ja keuhkoissa (Cavaillon ym. 2001). Lopuksi AP:hen liittyvässä tulehdusvasteessa on vielä paljon selvitettävää. Tutkimus on tärkeää, sillä elinvaurioita saavia potilaita joudutaan hoitamaan laajakirjoisilla mikrobilääkkeillä useita viikkoja teho osastolla. Hoito on kallista ja lisää antibiooteille resistenttien bakteerikantojen määrää. Jotta AP:n luonnolliseen kulkuun voitaisiin tulevaisuudessa vaikuttaa, olisi tärkeää saada kliiniseen käyttöön jokin varhainen elinvauriota ennustava merkkiaine, joista IL 10 vaikuttaa omien tutkimustemme perusteella lupaavalta. Yhdessä jo käytössä olevien merkkiaineiden kanssa (esim. CRP ja kalsium) voitaisiin jo sairaalaantulovaiheessa löytää ne potilaat, joilla on suuri elinvaurion kehittymisen riski, ja suunnata tehostettu hoito tähän potilasryhmään. Virtaussytometria mahdollistaa monosyyttien ja neutrofiilien pintarakenteiden kuten HLA DR:n määrityksen immunosuppression mittarina. Anti inflammatorinen vaste ja mahdollinen immunosuppressio ovat hyvin aikaisia tapahtumia, ja näin ollen vaikuttaa vahvasti siltä, että anti inflammatoristen hoitojen tera 568 L. Kylänpää
7 peuttinen ikkuna on hyvin kapea, mikä asettaa diagnostiikalle ja ennusteen arvioinnille kovia ajallisia vaatimuksia. Suunniteltaessa immuunivasteeseen vaikuttavia hoitoja olisi tiedettävä tarkasti, missä immuunivasteen vaiheessa potilas on, eli kyettävä»immunoinflammatorisen tilan» seurantaan. Tällainen seuranta ja hoito tulisi aloittaa päivystystoimina, koska omien tutkimuksiemme mukaan elinvaurio kehittyy 45 %:ssa tapauksista 24 tunnin kuluessa sairaalaantulosta (Mentula 2005) Lisäksi hoitoratkaisua hankaloittaa se, että immunoinflammatorinen tila voi olla veressä ja kudoksissa erilainen. Tutkimustyötä on jatkettava, jotta kalliit ja mahdollisesti potilasta haittaavat hoitokokeilut immuunivastetta muokkaavilla lääkeaineilla saadaan suunnattua oikeaan potilasryhmään. Kirjallisuutta Bernard G, Vincent J, Laterre P, ym. Efficacy and safety of recombinant human activated protein C for severe sepsis. N Engl J Med 2001; 344: Cavaillon J, Adib-Conquy M, Cloez-Tayarani I, Fitting C. Immunodepression in sepsis and SIRS assessed by ex vivo cytokine production is not a generalized phenomenon: a review. J Endotoxin Res 2001; 7: Chen C, Wang S, Lu R, Chang F, Lee S. Serum interleukin 10 and interleukin 11 in patients with acute pancreatitis. Gut 1999;45: Deitch E. Multiple organ failure. Ann Surg 1992;216: Dumot J, Conwell D, Zuccaro G, ym. A randomised, double blind study of interleukin 10 for the prevention of ERCP-induced pancreatitis. Am J Gastroenterol 2001;96: Fisher C, Yan S. Protein C levels as a prognostic indicator of outcome in sepsis and related diseases. Crit Care Med 2000;28 (9 Suppl): S Foitzik T, Eibl G, Hotz H, ym. Persistent multiple organ microcirculatory disorders in severe acute pancreatitis. Experimental findings and clinical implications. Dig Dis Sci 2002;47: Haapiainen R, Puolakkainen P, Valtonen V. Fulminantti haimatulehdus. Duodecim 1994;110:1913. Halonen K. Outcome prediction and quality of life in severe acute pancreatitis. Väitöskirja. Helsingin yliopisto, Imahara S, O Keefe G. Genetic determinants of the inflammatory response. Curr Opin Crit Care 2004;10: Inagaki T, Hoshino M, Hayakawa T, ym. Interleukin-6 is a useful marker for early prediction of the severity of acute pancreatitis. Pancreas 1997;14:1 8. Jaakkola M, Nordback I. Pancreatitis in Finland between 1970 and Gut 1993;34: Kox W, Volk T, Kox S, Volk H. Immunomodulatory therapies in sepsis. Intensive Care Med 2000;26 Suppl 1:S Kylänpää ML, Mentula P, Kemppainen E, ym. Monocyte anergy is present in patients with severe acute pancreatitis and is significantly alleviated by GM-CSF and IFN-gamma in vitro. Pancreas 2005;31:23 7. Kylänpää-Bäck M-L. Acute pancreatitis: diagnosis and assessment of severity with markers of inflammation. Väitöskirja. Helsingin yliopisto, Lankisch P, Pflichthofer D, Lehnick D. No strict correlation between necrosis and organ failure in acute pancreatitis. Pancreas 2000; 20: Levi M, Ten Cate H. Disseminated intravascular coagulation. N Eng J Med 1999;341: Mentula P. Markers of inflammation and immunosuppression as predictors of organ failure in human acute pancreatitis. Väitöskirja. Helsingin yliopisto, Norman J. The role of cytokines in the pathogenesis of acute pancreatitis. Am J Surg 1998;175: Oezcueruemez-Porsch M, Kunz D, Hardt P, ym. Diagnostic relevance of interleukin pattern, acute-phase proteins, and procalcitonin in early phase of post-ercp pancreatitis. Dig Dis Sci 1998;43: Opal E, DePalo V. Anti-inflammatory cytokines. Chest 2000;117: Puolakkainen P, Kemppainen E, Leppäniemi A, Sainio V, Hietaranta A, Haapiainen R. Current principles of treatment in acute pancreatitis, current review. Ann Chir Gynaecol 1998;87: Puolakkainen P, Valtonen V, Paananen A, Schröder T. C-reactive protein (CRP) and serum phospholipase A2 in the assessment of the severity of acute pancreatitis. Gut 1987;28: Rahman S, Salter G, Holmfield J, Larvin M, McMahon M. Soluble CD14 receptor expression and monocyte heterogeneity but not the C- 260T CD14 genotype are associated with severe acute pancreatitis. Crit Care Med 2004;32: Rau B, Steinbach G, Gansauge F, Mayer J, Grünert A, Beger H. The potential role of procalcitonin and interleukin 8 in the prediction of infected necrosis in acute pancreatitis. Gut 1997;41: Salomone T, Tosi P, Palareti G, ym. Coagulative disorders in human acute pancreatitis: role for the D-dimer. Pancreas 2003;26: Schmid S, Uhl W, Friess H, Malfertheiner P, Büchler M. The role of infection in acute pancreatitis. Gut 1999;45: Steinberg W, Tenner S. Acute pancreatitis. N Engl J Med 1994;330: Tukiainen E, Kylänpää ML, Kemppainen E, ym. Pancreatic secretory trypsin inhibitor (SPINK1) gene mutations in patients with acute pancreatitis. Pancreas 2005;30: Villatoro E, Larvin M, Bassi C. Antibiotic therapy for prophylaxis against infection of pancreatic necrosis in acute pancreatitis. The Cochrane Database of Systematic Reviews 2004;3. Whitcomb D, Gorry M, Preston R, ym. Hereditary pancreatitis is caused by a mutation in the cationic trypsinogen gene. Nat Genet 1996;14: Leena Kylänpää, LT, osastonlääkäri leena.kylanpaa@hus.fi Panu Mentula, LT, sairaalalääkäri Esko Kemppainen, dosentti, osastonylilääkäri Reijo Haapiainen, professori, toimialajohtaja Pauli Puolakkainen, dosentti, erikoislääkäri, kliininen opettaja HUS:n kirurgian klinikka, Meilahden sairaala PL 340, HUS Heikki Repo, dosentti, ylilääkäri HUS:n sisätautien klinikka, Meilahden sairaala PL 340, HUS Vaikea akuutti haimatulehdus systeemisairautena onko monielinvaurio ennustettavissa ja estettävissä? 569
Haimatulehdusdiagnostiikka kliinikon näkökulmasta. Esko Kemppainen, Ylilääkäri Vatsaelinkirurgian klinikka HYKS-sairaanhoitoalue
Haimatulehdusdiagnostiikka kliinikon näkökulmasta Esko Kemppainen, Ylilääkäri Vatsaelinkirurgian klinikka HYKS-sairaanhoitoalue Akuutin haimatulehduksen insidenssi kovin vaihteleva maailmanlaajuisesti
LisätiedotMitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö
Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö Mitä kaikkea me vaadimme hyvältä sepsiksen biomarkkerilta? Ennustetta parantavan hoidon
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
Lisätiedotvauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit
vauriotyypit Kudosvaurion mekanismit Autoimmuniteetti Petteri Arstila Haartman-instituutti Antigeenin tunnistus HLA:ssa pitää sisällään autoimmuniteetin riskin: jokaisella on autoreaktiivisia lymfosyyttejä
LisätiedotFabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki
Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki 31.10.2018 Fabryn tauti Lysosomaalinen kertymäsairaus Glykosfingolipidisubstraattien kertyminen plasmaan, virtsaan
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotInfektio vai inflammaatio 16.4.2013
Infektio vai inflammaatio 16.4.2013 Ville Valtonen Professori, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri Ylilääkäri ( eläkkeellä ) HYKS, Infektiosairauksien klinikka, HUS Luennon rakenne Infektion
LisätiedotHYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ. Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK
HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK ISCB 2009: KORVAUSPROTOKOLLAT 2010: FIBRINOGEENI 2011: HYYTYMISEN MONITOROINTI KORVAUKSEN HISTORIAA 70-luvulla: 2 litraa kirkkaita,
LisätiedotKuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen
Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Roche Oy (koulutusmatka, luentopalkkio) Kuvantamisen rooli diagnostiikassa ja seurannassa (EUS, ERCP ei käsitellä) Kuvantamismenetelmän
LisätiedotIMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto
IMMUUNIPUUTOKSET Olli Vainio Turun yliopisto 130204 IMMUNOLOGIA Oppi kehon puolustusmekanismeista infektiota vastaan Immuunijärjestelmä = kudokset, solut ja molekyylit, jotka muodostavat vastustuskyvyn
LisätiedotLIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET
LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LÄÄKEVALMISTEKOMITEAN () 19. HEINÄKUUTA 2007 ANTAMAN VALMISTETTA NIMELTÄ NATALIZUMAB ELAN PHARMA KOSKEVAN LAUSUNNON UUDELLEENARVIOINTI Heinäkuussa
LisätiedotImmuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008
Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)
LisätiedotAkuutti vatsa raskauden aikana. Panu Mentula LT, erikoislääkäri HYKS Vatsaelinkirurgian klinikka
Akuutti vatsa raskauden aikana Panu Mentula LT, erikoislääkäri HYKS Vatsaelinkirurgian klinikka Akuutti vatsa Äkillisesti alkanut tai voimistuva tunteja tai päiviä kestävä vatsakipu Tila saattaa vaatia
LisätiedotUlosteen kalprotektiinimääritys kliinikon näkemys
Ulosteen kalprotektiinimääritys kliinikon näkemys SKKYn ja Sairaalakemistit ry:n koulutuspäivät 16.11.2012 Dosentti, sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Taina Sipponen 1 Kalprotektiinijulkaisut
LisätiedotDiabetes (sokeritauti)
Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä
LisätiedotMiten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta
Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen
LisätiedotSylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden
LisätiedotVarhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus
Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,
LisätiedotKalprotektiinin käyttö tulehduksellisten suolistosairauksien diagnostiikassa
Labquality Days 12.2.2016 Kalprotektiinin käyttö tulehduksellisten suolistosairauksien diagnostiikassa Martti Färkkilä Helsingin Yliopisto Kliininen laitos HUS Vatsakeskus, Gastroenterologian klinikka
LisätiedotErotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto
Erotusdiagnostiikasta Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Tavoitteena systemaattinen diagnostiikka Analysoi potilaan antamat tiedot ja kliiniset löydökset Tuota lista mahdollisista diagnooseista
LisätiedotTulehduksen laboratoriodiagnostiikka
Tulehduksen laboratoriodiagnostiikka Kristina Hotakainen, dos, EL Kliininen opettaja Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB Syksy 2012 Luennolla käsiteltävät asiat Tulehdusreaktio Sytokiinit
LisätiedotVirtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009
Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala Virtsa elimistön tietolähteenä Virtsa - ensimmäinen kehon aine, jonka tutkiminen yhdistettiin
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotProteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT. Jukka Kemppainen
Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT Jukka Kemppainen Proteesikirurgiasta n. 8% proteesien laitoista on revisioita Näistä 70% tehdään irtoamisen takia Toiseksi tärkein revisioiden syy on tulehdus 1/3
Lisätiedot11. Elimistö puolustautuu
11. Elimistö puolustautuu Taudinaiheuttajat Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin
LisätiedotElimistö puolustautuu
Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Miten elimistö
LisätiedotYleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus
Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy
LisätiedotAkuutin haimatulehduksen diagnostiikka ja hoito
Tieteessä katsaus teema Haimasairaudet Johanna Laukkarinen gastrokirurgian apulaisprofessori, ylilääkäri, vastuualuejohtaja Tampereen yliopisto ja TAYS, gastroenterologian vastuualue johanna.laukkarinen@pshp.fi
LisätiedotAKUUTILLE ALKOHOLIHAIMATULEHDUKSEL- LE ALTISTAVAT GEENIT
AKUUTILLE ALKOHOLIHAIMATULEHDUKSEL- LE ALTISTAVAT GEENIT Pihla Pakkanen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Maaliskuu 2016 Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö
LisätiedotLapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala
Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste
LisätiedotKeramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT
Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT VAIKUTTAVAA TERVEYSPALVELUA Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT Coronary Event Risk Test eli CERT on uusi tutkimus, jonka avulla voidaan arvioida henkilön sydäninfarktiriskiä.
LisätiedotCosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto
EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotHarvinainen Lapsuusiän Primaarinen Systeeminen Vaskuliitti,
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Harvinainen Lapsuusiän Primaarinen Systeeminen Vaskuliitti, Versio 2016 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Mitä vaskuliittityyppejä tunnetaan? Miten vaskuliitit luokitellaan?
LisätiedotMikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa
Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002
LisätiedotCORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)
LisätiedotOlysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on yhteenveto Olysio-valmisteen riskienhallintasuunnitelmasta (risk management plan, RMP), jossa esitetään yksityiskohtaisesti
LisätiedotLYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus
LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko
LisätiedotVALJAIDEN VARASSA ROIKKUMISEN TERVEYSRISKIT. KANNATTELUONNETTOMUUDEN SYNTY Alku
VALJAIDEN VARASSA ROIKKUMISEN TERVEYSRISKIT Valjaassa roikkuminen on kuin asennossa seisoisi. Veri pakkautuu jalkoihin. Tajuton on suuressa vaarassa Ongelmia voi tulla jo minuuteissa Veri kertyy jalkoihin
LisätiedotElimistö puolustautuu
Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Mistä taudinaiheuttajat
LisätiedotVaikea intra-abdominaali-infektio: Milloin sekundaari laparotomiaan?
Vaikea intra-abdominaali-infektio: Milloin sekundaari laparotomiaan? Juha Saarnio dosentti, osastonylilääkäri Leikkaus- ja tehohoiton tulosyksikkö OYS Helsinki 06.05.2010 Milloin sekundaari laparotomiaan?
LisätiedotSuomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä. Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS
Suomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS Taustaa Miksi uudet tutkimustulokset lihastautien perimmäisistä
LisätiedotHyötyosuus. ANNOS ja sen merkitys lääkehoidossa? Farmakokinetiikan perusteita. Solukalvon läpäisy. Alkureitin metabolia
Neurofarmakologia Farmakologian perusteiden kertausta Pekka Rauhala Syksy 2012 Koulu, Mervaala & Tuomisto, 8. painos, 2012 Kappaleet 11-30 (pois kappale 18) tai vastaavat asiat muista oppikirjoista n.
LisätiedotBakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015
Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa
LisätiedotHoitotehoa ennustavat RAS-merkkiaineet Tärkeä apuväline kolorektaalisyövän lääkehoidon valinnassa Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite auttaa ymmärtämään paremmin kolorektaalisyövän erilaisia lääkehoitovaihtoehtoja.
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
LisätiedotMuuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon
Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Olli Carpén, Patologian professori, Turun yliopisto ja Patologian palvelualue, TYKS-SAPA liikelaitos ChemBio Finland 2013 EGENTLIGA HOSPITAL FINLANDS DISTRICT
Lisätiedottulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä
ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10
LisätiedotNarkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset
Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset Outi Vaarala, Immuunivasteyksikön päällikkö, THL Narkolepsian kulku - autoimmuunihypoteesiin perustuva malli Hypokretiinia Tuottavat neuronit
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri
Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti
LisätiedotNivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus
Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset
LisätiedotEpidemioihin valmistautuminen tehohoidossa tehohoidon resurssit poikkeustilanteissa
Epidemioihin valmistautuminen tehohoidossa tehohoidon resurssit poikkeustilanteissa Tero Ala-Kokko oyl., prof. (ma.oa.) OYS/Tehohoito OY/Tehohoitolääketiede Tehohoidon erityispiirteet Valmiiksi korkean
LisätiedotTATI ja trypsinogeenit syöpämerkkiaineina
TATI ja trypsinogeenit syöpämerkkiaineina Annukka Paju FT, dosentti, sairaalakemisti HUSLAB ja Helsingin yliopiston kliinisen kemian laitos SKKY:n kevätkoulutuspäivät 21.4.2009 Ulf-Håkan Stenman -juhlasymposiumi
LisätiedotMiten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö
Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Miten rokottaminen suojaa yksilöä? Immuunijärjestelmä Taudinaiheuttajilta suojaavan immuniteetin
LisätiedotSappikivitaudin hoito sappikivien aiheuttamassa akuutissa haimatulehduksessa
Katsaus Panu Mentula, Esko Kemppainen ja Pauli Puolakkainen Sappikivitaudin hoito sappikivien aiheuttamassa akuutissa haimatulehduksessa Sappikivet ovat toiseksi yleisin akuutin haimatulehduksen aiheuttaja
LisätiedotHAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO
HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO Marko Lempinen osastonylilääkäri, dosentti HYKS Vatsakeskus Elinsiirto- ja Maksakirurgia Diabetespäivä 17.11.2015 Haimansiirto Ensimmäinen siirto 1966 Minnesota USA Eurooppa 1972
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotALKUPERÄISTUTKIMUS. Akuutin alkoholipankreatiitin. jälkeisten glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden
ALKUPERÄISTUTKIMUS Akuutin alkoholipankreatiitin jälkeiset glukoosiaineenvaihdunnan häiriöt Juha Saltevo, Kati Valtola, Jukka-Pekka Mecklin, Antero Palmu, Leo Niskanen ja Markku Laakso Tutkimuksessa selvitettiin
LisätiedotTYPPIOKSIDIANALYYSI. Pt-NO-ex. Katriina Jokela bio6sn 2009
TYPPIOKSIDIANALYYSI Pt-NO-ex Katriina Jokela bio6sn 2009 Typpioksidianalyysi Typpioksidianalyysi on viimeaikoina yleistynyt tutkimus jota käytetään astman diagnostiikassa. Astma aiheuttama eosinofiilinen
LisätiedotAdacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä
Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Hellävarainen vallankumous IBD-tautien hoidossa Sisältö Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön
LisätiedotAkuutti vatsa ensihoidossa ja päivystyspoliklinikalla
Akuutti vatsa ensihoidossa ja päivystyspoliklinikalla Juhani Tavasti Anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri, ensihoidon erityispätevyys Akuuttilääketieteen erikoistuva lääkäri Ensihoidon osastonylilääkäri,
LisätiedotNLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume 1. MIKÄ ON NLRP12-GEENIIN LIITTYVÄ TOISTUVA KUUME? 1.1 Mikä se on? NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume on perinnöllinen
LisätiedotHIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka
HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa
LisätiedotSuomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF
POTILAAN TIEDOTE Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF Arvoisa potilas, Tiedustelemme halukkuuttanne osallistua seuraavassa esitettävään tutkimukseen. Tutkimuksen tausta Idiopaattiset keuhkoparenkyymisairaudet
LisätiedotPfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus
https://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus Versio 2016 1. MIKÄ ON PFAPA? 1.1 Mikä se on? PFAPA on lyhenne englannin
LisätiedotUutta lääkkeistä: Vemurafenibi
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Vemurafenibi Kristiina Airola / Julkaistu 28.9.2012. Zelboraf 240 mg kalvopäällysteinen tabletti, Roche Registration Ltd. Zelboraf-valmistetta
LisätiedotNikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö
Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen
LisätiedotClostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy
Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?
LisätiedotLuun aineenvaihdunnan biokemialliset mittarit: mitä, miksi ja milloin
Luun aineenvaihdunnan biokemialliset mittarit: mitä, miksi ja milloin Marja-Kaisa Koivula FT, dosentti, sairaalakemisti 22.5.2014 Esityksen sisältö Mitä luun aineenvaihdunnalla tarkoitetaan? Mitä ovat
LisätiedotTaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen
TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus
LisätiedotAnatomia ja fysiologia 1
Anatomia ja fysiologia 1 Tehtävät Laura Partanen 2 Sisällysluettelo Solu... 3 Aktiopotentiaali... 4 Synapsi... 5 Iho... 6 Elimistön kemiallinen koostumus... 7 Kudokset... 8 Veri... 9 Sydän... 10 EKG...
LisätiedotVirtaussytometrian perusteet
Virtaussytometrian perusteet 11.2.2016 Sorella Ilveskero LT, erikoislääkäri Virtaussytometrian perusteet ja käyttö kliinisessä laboratoriossa virtaussytometrian periaate virtaussytometrinen immunofenotyypitys
LisätiedotFysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos
Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Stressin merkitys terveydelle Työelämän fysiologiset stressitekijät Aikapaine Työn vaatimukset
LisätiedotCOPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka
COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava
LisätiedotHIV-pikatesti Jukka Suni osastonlääkäri HUSLAB / virologian osasto
HIV-pikatesti Jukka Suni osastonlääkäri HUSLAB / virologian osasto WHO:n hyväksymiä HIV-pikatestejä Näitä käytetään USAssa FDA/USA: hyväksytyt HIVpikatestit OraQuick Advance - whole blood -oral fluid -plasma
LisätiedotDira Eli Interleukiini-1-Reseptorin Salpaajan Puute
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Dira Eli Interleukiini-1-Reseptorin Salpaajan Puute Versio 2016 1. MIKÄ ON DIRA? 1.1 Mikä se on? DIRA on lyhenne sanoista "Deficiency of IL-1-Receptor Antagonist"
LisätiedotOsteoporoosin diagnostiikka. Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka
Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka Tavoitteet Oireet ja löydökset Periaatteet ja menetelmät Diagnostiset kriteerit Erotusdiagnostiikka Seulonta Lähde:
LisätiedotVakava kausi-influenssa. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013
Vakava kausi-influenssa Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013 Mikä on influenssa Influenssavirusten (influenssa A tai influenssa B) aiheuttama äkillinen ylempien
LisätiedotPET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset. Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala
PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala ISI Web of Science: hakusana PET/CT N = 4974, 27.4.2010 Mihin diagnostisia menetelmiä tarvitaan?
LisätiedotVastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan
1 1) Tunnista molekyylit (1 piste) ja täytä seuraava taulukko (2 pistettä) a) b) c) d) a) Syklinen AMP (camp) (0.25) b) Beta-karoteeni (0.25 p) c) Sakkaroosi (0.25 p) d) -D-Glukopyranoosi (0.25 p) 2 Taulukko.
LisätiedotK&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen
An update on the diagnosis of proteinuria in dogs Oct 1, 2003 By: Johanna Frank, DVM, Dipl. ACVIM PLN: Vioittuneet munuaiskeräset (glomerulus) laskevat veren proteiinin (albumiini) virtsaan. Syitä: glomerulonefriitti
LisätiedotBiopankit miksi ja millä ehdoilla?
Suomalaisen Tiedeakatemian 100 v-symposium, Helsinki 4.9.2008 Biopankit miksi ja millä ehdoilla? Juha Kere Karolinska Institutet, Stockholm, Sverige ja Helsingin yliopisto Tautien tutkimus Geeni/ valkuaisaine
Lisätiedot10/12/12. HIV-1 O and P. HIV-1 M and N NATURE VOL 397 4 FEBRUARY 1999
1 2 3 NATURE VOL 397 4 FEBRUARY 1999 HIV-1 O and P HIV-1 M and N 4 MITEN HIV-EPIDEMIA ALKOIKAAN 1980 s 1990 s?? 1970 s 1980 s 1980 s 5 HIV Gp120 Gp41 RNA p17 p24 6 HIV 1 simpanssista ihmiseen Myron S.
LisätiedotConflict of interest: No! VH has no association with companies mentioned! VH has authored reviews on virus vectors in Suomen Lääkärilehti and
Conflict of interest: No! VH has no association with companies mentioned! VH has authored reviews on virus vectors in Suomen Lääkärilehti and Duodecim, and a textbook chapter on viral gene therapy for
LisätiedotTerveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011
Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia
LisätiedotViekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto
EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotGENOMITIETO JA TERVEYSTALOUS Riittävätkö rahat? terveystaloustieteen näkökulma
GENOMITIETO JA TERVEYSTALOUS Riittävätkö rahat? terveystaloustieteen näkökulma Miika Linna, dos. TkT. Aalto-yliopisto HEMA / Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Taustaa Uudet genomitietoon perustuvat hoidon
LisätiedotUutta sydänmerkkiaineista. Kari Pulkki HUSLAB, Meilahden sairaalan laboratorio
Uutta sydänmerkkiaineista Kari Pulkki HUSLAB, Meilahden sairaalan laboratorio Merkkiaineiden esiintyminen sepelvaltimotaudissa STABLE CAD PLAQUE RUPTURE UA/NSTEMI STEMI MPO CRP IL-6 MPO MMP scd40l PAPP-A
LisätiedotMiten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä
Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?
TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? Sisällys Mitä tarkoittaa tyypin 2 diabetes (T2D)? Mihin T2D vaikuttaa? Miten T2D hoidetaan? T2D hoidon seuranta Mitä nämä kokeet ja tutkimukset kertovat? Muistiinpanot
LisätiedotLikvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala
Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu
LisätiedotPerioperatiivisen homeostaasin merkitys SSI estossa
Perioperatiivisen homeostaasin merkitys SSI estossa Arto Rantala Dosentti, vastaava ylilääkäri Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka TYKS 41. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 10.3. Leikkausalueen
LisätiedotAnnikka Kalliokoski, Vesa Mustalammi / Kirjoitettu / Julkaistu
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2016 Reslitsumabi Annikka Kalliokoski, Vesa Mustalammi / Kirjoitettu 28.9.2016 / Julkaistu 7.11.2016 Cinqaero 10 mg/ml infuusiokonsentraatti, liuosta varten, Teva Pharmaceuticals
LisätiedotKandiakatemiA Kandiklinikka
Kandiklinikka Kandit vastaavat Immunologia Luonnollinen ja hankittu immuniteetti IMMUNOLOGIA Ihmisen immuniteetti pohjautuu luonnolliseen ja hankittuun immuniteettiin. Immunologiasta vastaa lymfaattiset
LisätiedotAIH PSC. Autoimmuunimaksasairaudet. 9.2.2012 LT Henna Rautiainen Jorvin sairaala, HYKS 1.3.2012
Autoimmuunimaksasairaudet 9.2.2012 LT Henna Rautiainen Jorvin sairaala, HYKS AIH= Autoimmuunihepatiitti PBC= Primaari biliaari kirroosi PSC= Primaari sklerosoiva kolangiitti Tyyppi 1 AIH Tyyppi 2 5 19%
LisätiedotLuonnonmarjat ja kansanterveys. Raija Tahvonen MTT/BEL
Luonnonmarjat ja kansanterveys Raija Tahvonen MTT/BEL 15.8.2013 Jos poimit marjat itse, saat Liikuntaa Luonnossa liikkumisen hyvät vaikutukset aivoille Marjasi tuoreena Varman tiedot, mistä marjat ovat
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA MITÄ ROKOTUKSIA? Muistatko mitä rokotuksia olet saanut ja minkä viimeiseksi? Miten huolehdit koulun jälkeen rokotuksistasi? Mikrobit uhkaavat elimistöä Mikrobit voivat olla bakteereita,
Lisätiedot