Faktaa. TIETOA JA TILASTOJA IRMA GARAM JA SIRU KORKALA:

Transkriptio

1 Faktaa. TIETOA JA TILASTOJA IRMA GARAM JA SIRU KORKALA: Kansainvälinen liikkuvuus ammatillisissa oppilaitoksissa ja korkeakouluissa 2008 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility

2 IRMA GARAM JA SIRU KORKALA: Kansainvälinen liikkuvuus ammatillisissa oppilaitoksissa ja korkeakouluissa 2008 Taustaa Opiskelijoiden ja opettajien kansainvälinen liikkuvuus on keskeinen osa ammatillisen ja korkeaasteen koulutuksen kansainvälistymiskehitystä. Euroopan unionin koulutusohjelmat korkeakoulutuksen Erasmus vuodesta 1992 ja ammatillisen koulutuksen Leonardo da Vinci vuodesta 1995 ovat omalta osaltaan laajentaneet suomalaisten oppilaitosten mahdollisuuksia kansainväliseen yhteistyöhön. Niiden myötä yhä useampi opiskelija ja opettaja on voinut tutustua vieraaseen maahan osana opintojaan tai työtään. Samalla kansainvälisen toiminnan järjestämisestä oppilaitoksissa on tullut systemaattisempaa ja tavoitteellisempaa. Opiskelijoiden ja opettajien liikkuvuuden lisääminen ja helpottaminen ovat keskeisiä tavoitteita koulutuksen eurooppalaista yhteistyötä linjaavissa prosesseissa eli vuonna 1999 käynnistyneessä korkeakoulutuksen Bolognan prosessissa sekä vuonna 2001 käynnistyneessä ammatillisen koulutuksen Kööpenhaminan prosessissa. 2 FAKTAA. TIETOJA JA TILASTOJA

3 Liikkuvuuden keskeistä roolia kansainvälistymiskehityksessä todistavat myös sille asetetut kansalliset tavoitteet. Opetusministeriön julkaisemassa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa 1 asetetaan ammatillisen koulutuksen kansainvälistymistavoitteeksi opiskelijoiden ja opetushenkilökunnan liikkuvuuden lisääminen 30 prosentilla vuoteen 2012 mennessä. Vastaavasti korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiassa 2 esitetään tavoitteeksi, että vuonna 2015 ammattikorkeakoulujen opiskelijoista 8 prosenttia ja yliopistojen opiskelijoista 6 prosenttia osallistuu vuosittain vähintään viikon mittaiselle ulkomaanjaksolle ja vastaava määrä ulkomaisia vaihto-opiskelijoita tulee Suomeen. Tieto kansainvälisen liikkuvuuden trendeistä, volyymeistä ja jakaantumisesta eri toimijoiden kesken on tärkeää toiminnan kehittämiseksi. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO pyrkii osaltaan vastaamaan tähän tiedontarpeeseen keräämällä ja julkaisemalla vuosittain tilastot kansainvälisestä liikkuvuudesta ammatillisissa oppilaitoksissa ja korkeakouluissa. Yliopistoista ja ammattikorkeakouluista CIMO on kerännyt tietoja vuodesta 1998, ammatillisista oppilaitoksista vuodesta Tätä ennen ammatillisen koulutuksen kansainvälisen liikkuvuuden tilastoinnista vastasi Opetushallitus. Tässä Faktaa Tietoa ja tilastoja -julkaisussa esitellään ja analysoidaan CIMOn julkaisemien Kansainvälinen liikkuvuus ammatillisissa oppilaitoksissa sekä Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa raporttien tuloksia. Koko raportit on julkaistu pdf-muodossa Tietoa ja tilastoja -sarjassa (2/2009 ja 3/2009). Ne löytyvät osoitteesta Julkaisut ja tilastot Tutkimukset ja selvitykset Tietoa ja tilastoja -raportit. Tämän julkaisun ensimmäisessä luvussa tarkastellaan ammatillisen ja korkea-asteen kansainvälisen liikkuvuuden kokonaiskehitystä viime vuosina, jakaantumista Suomessa eri alueiden välille sekä yhteistyöalueita ulkomailla. Toisessa luvussa keskitytään ammatillisen koulutuksen ja kolmannessa korkeakoulujen kansainväliseen liikkuvuuteen vuonna Koulutus ja tutkimus vuosina Kehittämissuunnitelma. Opetusministeriö 2 Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia Opetusministeriö FAKTAA. TIETOJA JA TILASTOJA 3

4 4 FAKTAA. TIETOJA JA TILASTOJA

5 Näkökulmia ja kehityslinjoja KANSAINVÄLINEN OPISKELIJA- LIIKKUVUUS ON KASVAMAAN PÄIN Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna sekä ammatillisten oppilaitosten että korkeakoulujen opiskelijaliikkuvuus on kasvanut. Kehitys näyttäisi siis olevan Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteiden mukaista. Kasvu on molemmilla sektoreilla tosin ollut epätasaista ja välillä jopa taantunut. Ammatillisissa oppilaitoksissa kansainvälisen liikkuvuuden suunta on selkeästi Suomesta ulkomaille päin: suomalaisista oppilaitoksista lähtee maailmalle vuosittain noin 2 kertaa enemmän opiskelijoita kuin ulkomailta tulee tänne. Lähteviä opiskelijoita on nyt 1661 eli 45 % enemmän kuin vuonna 2002, tulijoita taas 1010 eli 67 % enemmän. Vuonna 2008 lähtijöiden määrässä näkyi selvä piikki ylöspäin, sillä ulkomaille lähti 1059 opiskelijaa enemmän kuin vuotta aikaisemmin Suomesta Suomeen Liikkuvuuden kehitys ammatillisissa oppilaitoksissa FAKTAA. TIETOJA JA TILASTOJA 5

6 Suomalaisista korkeakouluista ulkomaille lähtevien opiskelijoiden määrä on kasvanut 2000-luvun alusta lähes 2000 hengellä eli 26 prosentilla. Kasvu notkahti vuonna 2007, jolloin lähtijöiden määrä väheni noin 400 opiskelijalla edelliseen vuoteen verrattuna. Lasku näyttää kuitenkin olleen lyhytaikainen ilmiö, sillä suomalaisten vaihto-opiskelu on taas lähtenyt uuteen kasvuun. Suomeen tulevien korkeakouluopiskelijoiden määrä on kasvanut tasaisemmin ja nopeammin, luvun alusta se on lähes kaksinkertaistunut. Vuonna 2007 liikkuvuuden suunta kääntyi Suomeen päin: siitä saakka suomalaisiin korkeakouluihin on vuosittain tullut enemmän vaihto-opiskelijoita kuin täältä lähtee ulkomaille. Suomeen tulevien korkeakouluopiskelijoiden määrä kasvaa nopeimmin: se on lähes kaksinkertaistunut 2000-luvun alusta Suomesta Suomeen Liikkuvuuden kehitys korkeakouluissa FAKTAA. TIETOJA JA TILASTOJA

7 Mitä on kansainvälinen liikkuvuus ja miten sitä tilastoidaan? Kansainvälisellä liikkuvuudella tarkoitetaan opiskelijoiden tai oppilaitosten henkilökunnan opiskelua ja työskentelyä ulkomailla. Nyt esiteltävissä tilastoissa liikkuvuus on ollut fyysistä lukuihin lasketut henkilöt ovat konkreettisesti matkustaneet Suomesta ulkomaille ja ulkomailta Suomeen opiskelemaan tai työskentelemään tietyn mittaiseksi ajaksi. Opiskelijat ovat olleet ulkomailla mm. opiskelijavaihdossa ja perehtymässä työelämään työssäoppimisjakson tai harjoittelun avulla. Ulkomailla oleskelun pituus vaihtelee muutamasta viikosta kokonaiseen lukuvuoteen: ammatillisessa koulutuksessa olevien jaksot ovat yleensä lyhyitä, korkeakouluopiskelijoiden pitkiä. Koko tutkintoaan ulkomailla suorittavat opiskelijat jäävät tämän tilastoinnin ulkopuolelle. Oppilaitosten henkilökunta käy muissa maissa esimerkiksi yhteistyöhankkeisiin liittyvillä matkoilla ja valmistelevilla vierailuilla tai opettamassa ja muunlaisilla työelämäjaksoilla. Ammatillisen koulutuksen ja korkea-asteen tilastot kerätään melko erilaisten kriteerien perusteella. Ammatillisella puolella tilastointi koskee nuorisoasteen ammatillista peruskoulutusta suorittavia opiskelijoita ja sen parissa työskenteleviä opettajia ja muuta henkilökuntaa. Oppisopimuskoulutus ja ammatillinen aikuiskoulutus eivät ole luvuissa mukana. Ammatillisten oppilaitosten henkilökunnan liikkuvuudeksi tilastoitiin vuonna 2008 vähintään 5 päivää kestäneet matkat. Aiemmin matkan pituudella ei ole ollut merkitystä, mikä saattaa selittää sen, että lähtijöiden määrä on pienentynyt. Opiskelijoiden kohdalla pitkäkestoisiksi laskettiin vähintään 2 viikkoa kestävät vaihdot, lyhyiksi taas tätä lyhyemmät ulkomaanjaksot. Suomeen tulleiden kohdalla tilastoitavan vaihdon pituutta ei määritelty. Korkea-asteen tilastoinnissa ovat mukana opiskelijoiden vaihto-opiskelu sekä tutkintoon kuuluva harjoittelu. Nyt käsiteltävissä tilastoissa tarkastellaan ainoastaan pitkäkestoisia eli vähintään 3 kuukauden mittaisia ulkomaanjaksoja. Tässä julkaisussa ei käsitellä korkeakoulujen opettajien ja muun henkilökunnan liikkuvuutta. Ammattikorkeakoulujen opettajien ulkomaanjaksoista saa tietoa CIMOn Tietoja ja tilastoja -raportista 3/2009. Yliopistojen opettajien ja tutkijoiden liikkuvuustilastoja löytyy opetusministeriön KOTA-tietokannasta. FAKTAA. TIETOJA JA TILASTOJA 7

8 Suomesta Suomeen Etelä-Suomen lääni 12,1 4,9 Länsi-Suomen lääni 10,4 3,6 Itä-Suomen lääni 10,2 7,6 Oulun lääni 11,1 3,1 Lapin lääni 10,7 16,9 Kaikki läänit yhdessä 11,1 5,2 Ammatillisten oppilaitosten opiskelijaliikkuvuus lääneittäin, % Suomesta Suomeen Yo Amk Yo Amk Etelä-Suomen lääni 26,8 12,2 28,2 10,0 Länsi-Suomen lääni 24,6 13,9 27,5 11,5 Itä-Suomen lääni 17,2 10,2 21,1 10,0 Oulun lääni 16,5 7,8 28,1 13,6 Lapin lääni 23,5 11,2 29,9 9,4 Kaikki läänit yhdessä 23,9 12,2 27,2 10,7 Korkeakoulujen opiskelijaliikkuvuus lääneittäin, % 1.2 POHJOINEN HOUKUTTELEE ULKOMAALAISIA OPISKELIJOITA Aktiivisuus kansainvälisessä liikkuvuudessa näyttää olevan erilaista eri puolilla Suomea. Ammatillisille oppilaitoksille ja korkeakouluille on yhteistä se, että Pohjois-Suomessa sijaitseviin oppilaitoksiin tulee keskimääräistä enemmän opiskelijoita ulkomailta. Erityisen selkeästi tämä näkyy Lapin läänin ammatillisissa oppilaitoksissa, jotka ovat onnistuneet houkuttelemaan selvästi muita enemmän tulijoita. Lappi on aktiivinen myös yliopisto-opiskelijoiden vastaanottajana, mutta ammattikorkeakoulujen kohdalla eniten opiskelijoita tulee Oulun läänin oppilaitoksiin. Pohjois-Suomen oppilaitokset eivät välttämättä lähetä omia opiskelijoitaan ulkomaille erityisen aktiivisesti: erityisen laiskoja lähtijöitä näyttävät olevan Oulun läänin ammattikorkeakoulujen opiskelijat. Ammatillisella puolella eniten lähtijöitä on Etelä-Suomen ja Oulun lääneistä, korkeakoulupuolella taas Etelä- ja Länsi-Suomen lääneistä. Lapin läänin ammatilliset oppilaitokset ovat onnistuneet houkuttelemaan selvästi muita enemmän ulkomaalaisia opiskelijoita. Miten liikkuvuusaktiivisuus lasketaan? Oppilaitosten liikkuvuusaktiivisuus lasketaan suhteuttamalla vaihto-opiskelijoiden määrä samana vuonna aloittaneiden uusien opiskelijoiden määrään. Luku kertoo, kuinka suurta prosentuaalista osuutta oppilaitoksesta ulkomaille lähteneet tai sinne tulleet vaihto-opiskelijat vastaavat uusien opiskelijoiden määrästä. Tiedot ammatillisten oppilaitosten uusista opiskelijoista on saatu Tilastokeskuksesta, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen KOTA- ja AMKOTA-tietokannoista. 8 FAKTAA. TIETOJA JA TILASTOJA

9 Mikä Suomessa ja pohjoisessa kiinnostaa? Suomi on houkutteleva vaihto-opiskelun kohdemaa monestakin syystä. Suomalaiset korkeakoulut tarjoavat runsaasti ja monipuolista englanninkielistä opetusta eri aloilla. Käytännössä kaikissa suomalaisissa korkeakouluissa voi opiskella englanniksi. Ulkomaisista opiskelijoista myös pidetään hyvää huolta vaihto-opiskelun infrastruktuuri toimii hyvin ja asiat hoituvat joustavasti. Korkeakoulujen ulkomaisille vaihto-opiskelijoille suunnatun kyselyn 1 mukaan Suomea pidetään kiinnostavana vaihtokohteena, jossa yhdistyy moderni teknologia ja eksoottisuus. Suomi koetaan sekä nykyaikaisena edelläkävijämaana, jossa on toimiva yhteiskunta ja korkeatasoista koulutusta, että sopivasti erilaisena ja eksoottisena kohteena. Erilaisuus ja eksoottisuus korostuvat sitä enemmän, mitä pohjoisemmaksi mennään. Vaihto-opiskelu tarjoaakin monelle Lapin läänin oppilaitoksiin suuntaavalle ainutkertaisen mahdollisuuden kokeilla elämää Napapiirin tuntumassa. Jaana Severidt ja Outi Snellman Lapin yliopistosta sekä Hellevi Leppiaho Rovaniemen ammattikorkeakoulusta uskovat omien oppilaitostensa houkuttelevan myös pohjoiseen sijaintiin kytkeytyvällä profiililla ja siihen perustuvalla kansainvälisellä opetustarjonnalla. Molemmissa korkeakouluissa on panostettu myös opiskelijapalveluiden toimivuuteen. Pienten, mutta kansainvälisten kampusten hyvä maine on kiirinyt maailmalle kotiin palanneiden vaihto-opiskelijoiden mukana. Pia Leinonen Lapin ammattioppilaitoksesta uskoo alueen vetovoimaisuuden perustuvan myös siihen, että oppilaitoksesta löytyy halua tehdä ja kehittää kansainvälistä yhteistyötä. Lapin ammattioppilaitoksella on vakiintuneet yhteistyöverkostot ulkomaisten oppilaitosten kanssa ja toimivat suhteet myös oman alueen yrityksiin, mikä helpottaa esimerkiksi työssäoppimispaikkojen järjestämistä vaihtoon tuleville opiskelijoille. 1 Hietaluoma, Hanna: Why Finland. Selvitys ulkomaisten vaihto-opiskelijoiden hakeutumisesta suomalaisiin korkeakouluihin. CIMO Publications 3/2001. FAKTAA. TIETOJA JA TILASTOJA 9

10 1.3 SUOMALAISET VAIHTAVAT OPISKELIJOITA EUROOPPALAISTEN OPPILAITOSTEN KANSSA Erityisen voimakasta Eurooppa-keskeisyys on ammatillisessa koulutuksessa, jossa käytännössä kaikki (99 %) saapuvat opiskelijat tulevat muualta Euroopasta. Myös ylivoimainen enemmistö (95 %) ulkomaille lähtevistä opiskelijoista menee Eurooppaan, jonkin verran heitä menee myös Aasiaan ja Afrikkaan. Suomesta Suomeen Aasia 3,00 0,64 Afrikka 1,30 0,20Eu Eurooppa 94,80 98,60 Latinalainen Amerikka ja Karibia 0,25 0,00 Pohjois-Amerikka 0,50 0,52 Oseania 0,15 0,04 Yhteensä 100,00 100,00 Ammatillisen koulutuksen liikkuvuus on erittäin Eurooppa-keskeistä, korkeaasteella Euroopan merkitys on viime vuosina vähentynyt. Opiskelijaliikkuvuus maanosittain ammatillisissa oppilaitoksissa, % Korkea-asteella Euroopan merkitys vaihto-opiskelijoiden kohde- ja lähtöalueena on viime vuosina jonkin verran vähentynyt. Samalla erityisesti Aasian osuus on kasvanut. Suomesta ulkomaille lähtevien opiskelijoiden kohdalla kehitys on ollut selkeämpää: kun vuoden 2000 lähtijöistä 77 % suuntasi Eurooppaan, vuoden 2008 lähtijöistä näin teki enää 68 %. Samalla Aasian osuus kohdemaanosana kasvoi 9:stä 15:en prosenttiin. Myös Afrikan ja Pohjois-Amerikan osuus on viime vuosina kasvanut jonkin verran. Suomesta Suomeen Aasia 14,5 9,30 Afrikka 3,60 1,10Eu Pohjois-Amerikka 8,00 3,00 Latinalainen Amerikka ja Karibia 3,00 1,50 Eurooppa 67,80 84,40 Oseania 2,50 0,40 Tuntematon 0,60 0,30 Yhteensä 100,00 100,00 Opiskelijaliikkuvuus maanosittain korkeakouluissa, % 10 FAKTAA. TIETOJA JA TILASTOJA

11 Aasian merkitys kansainvälisessä koulutusyhteistyössä kasvaa Opetushallitus myöntää ammatillisille oppilaitoksille kansainvälistymiseen osoitettua määrärahaa ministeriön linjauksen mukaisesti myös Euroopan ulkopuoliseen yhteistyöhön. Viime vuosina noin 15 % määrärahasta on suunnattu Aasia-yhteistyöhön. Opetusministeriö on julkaissut korkea-asteen koulutuksen Aasia-toimintaohjelman, jossa korkeakoulujen kansainvälistymisen painopistealueeksi toivotaan Aasia-osaamista ja Aasian maiden kanssa tehtävää yhteistyötä. Yleisin yhteistyökumppani ja kohdemaa Aasiassa on Kiina. Ammatillisista oppilaitoksista Aasiaan lähti 164 opiskelijaa ja korkeakouluista 1256, kummastakin ryhmästä neljäsosan kohteena oli Kiina. Aasiaan matkusti myös 95 ammatillisen koulutuksen opettajaa, joista lähes puolet meni Kiinaan. Vastaavasti Aasian maista tuli Suomen korkeakouluihin yhteensä 825 opiskelijaa, joista lähes kolmannes Kiinasta. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu ja Ylivieskan ammattiopisto ovat olleet aktiivisia Kiinan ja erityisesti Shanghain suuntaan jo yli 10 vuoden ajan. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu koordinoi Kiina-vaihtoa, jossa suomalaisista ammattikorkeakouluista lähtee vuosittain yli 100 eri alojen opiskelijaa 3 kuukauden mittaiselle opintojaksolle Shanghain alueen yliopistoihin. Jakso sisältää tavallisesti alakohtaisten opintojen lisäksi perehtymistä Kiinan kieleen ja kulttuuriin. Ylivieskan ammattioppilaitos on puolestaan mukana Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän koordinoimassa hankkeessa, jossa lähetetään eri alojen opiskelijoita ja opettajia työssäoppimisjaksolle Shanghain alueelle. Opiskelijoiden ulkomaanjakso kestää 4 10 viikkoa; lähihoitajaopiskelijat työssäoppivat päiväkodeissa ja kaupan, hallinnon sekä matkailualan opiskelijat alueen yrityksissä tai harjoitushotellissa. Siinä missä Lapin eksotiikka kiinnostaa Suomeen tulevia ulkomaalaisia opiskelijoita, kokevat suomalaiset lähtijät Kiinan houkuttelevan erilaisuudellaan. Hannele Teir Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulusta sanoo opiskelijoiden pitävän Kiinaa haluttuna kohteena. Shanghai on hurja kokemus se on kosmopoliittinen kaupunki, jossa tapahtuu koko ajan. Sen draivi tarttuu. Kiinassa ei voi toimia ottamatta huomioon erilaista kulttuuria. Anssi Räisänen Ylivieskan ammattiopistosta nostaa esille mm. Kiinan tarkan tapakulttuurin ja hierarkian, joka säätelee esimerkiksi sitä, ketä kätellään ensimmäiseksi tai kuinka eri asemassa olevien kanssa toimitaan. Teir uskoo kuitenkin, että suomalainen perustyyppi pärjää maassa ihan normaalilla hyvällä käytöksellä: Kiinassa arvostetaan nöyryyttä eikä hiljaa oleminen ole outoa. Hannele Teir korostaa, ettei lyhyellä vaihtojaksolla opi Kiinan kieltä eikä kulttuuria. Mutta sen aikana saa avattua silmänsä sen suhteen, onko oikeasti kiinnostunut Kiinasta. Moni vaihdossa ollut on palannut maahan ja osa on työllistynyt Kiinaan liittyviin tehtäviin. FAKTAA. TIETOJA JA TILASTOJA 11

12 12 FAKTAA. TIETOJA JA TILASTOJA

13 Kansainvälinen liikkuvuus ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen koulutus lukuina Tilastointivuonna 2008 Manner-Suomessa oli opiskelijaa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa koulutuksessa. Opintonsa aloitti samana vuonna uutta opiskelijaa. Suurin koulutusala oli tekniikka ja liikenne, jossa opiskeli 43 % opiskelijoista. Sosiaali- ja terveysalalla opiskeli 15 % ja matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla 12 % opiskelijoista. Lähde: Tilastokeskus Suomesta lähti pitkäkestoiseen vaihtoon 2416 opiskelijaa (5 % aloittaneista) lyhytkestoiseen vaihtoon 2927 opiskelijaa (6 % aloittaneista) kasvua edellisvuoteen 24,7 % (1059 opiskelijaa). Suomeen tuli 2510 opiskelijaa (5 % aloittaneista) kasvua edellisvuoteen 23,2 % (472 opiskelijaa). 2.1 LIIKKUVUUSAKTIIVISUUDESSA ON SUURIA ALUEELLISIA EROJA Maakunnittain tarkasteltuna Uudenmaan oppilaitokset sekä lähettävät että vastaanottavat eniten opiskelijoita ja opetushenkilökuntaa. Tämä on ymmärrettävää, sillä alueella on lukumääräisesti eniten oppilaitoksia. Myös Lappiin tulee paljon opiskelijoita ulkomailta, Pirkanmaalle puolestaan opettajia ja muuta henkilökuntaa. Suomesta lähti opettajia ja muuta henkilöstöä 1601 henkilöä laskua edellisvuoteen 16 % (307 henkilöä). Suomeen tuli 1600 opettajaa tai muun henkilökunnan edustajaa laskua edellisvuoteen 19,7 % (384 henkilöä). Kuva liikkuvuuden jakautumisesta muuttuu, kun lähteneiden ja saapuneiden opiskelijoiden lukumäärä suhteutetaan samana vuonna ammatillisessa koulutuksessa opintonsa aloittaneiden määrään. Itä-Uusimaa ja Keski-Pohjanmaa lähettävät näin laskettuna eniten opiskelijoita ulkomaille. Näiden maakuntien aktiivisuutta nostavat erityisesti ruot- FAKTAA. TIETOJA JA TILASTOJA 13

14 sinkieliset oppilaitokset, joista lähdetään lyhytaikaisiin vierailuihin ennen kaikkea Ruotsiin. Ruotsinkielisyys siis näyttää madaltavan opiskelijoiden kynnystä ulkomaanvierailuihin. Opiskelijoita Suomesta Opiskelijoita Suomeen Opettajia Suomesta Opettajia Suomeen Etelä-Karjala 1,5 1,0 1,9 1,6 Etelä-Pohjanmaa 5,4 3,3 4,2 1,9 Etelä-Savo 2,7 7,8 3,9 6,6 Itä-Uusimaa 4,3 2,4 2,7 2,4 Kainuu 1,4 2,3 2,7 1,8 Kanta-Häme 4,4 2,8 1,9 2,9 Keski-Pohjanmaa 4,3 4,8 9,6 5,6 Keski-Suomi 7,3 4,5 5,4 6,2 Kymenlaakso 4,4 5,3 3,2 6,9 Lappi 4,5 15,1 8,2 7,6 Pirkanmaa 7,7 6,0 7,5 10,5 Pohjanmaa 2,2 1,7 2,6 1,4 Pohjois-Karjala 4,5 5,3 5,1 4,3 Pohjois-Pohjanmaa 8,9 3,9 7,6 6,8 Pohjois-Savo 4,5 5,7 5,4 5,0 Päijät-Häme 4,8 4,4 2,3 7,4 Satakunta 1,8 1,7 2,5 2,4 Uusimaa 20,2 19,0 18,4 13,0 Varsinais-Suomi 5,1 3,1 4,7 6,4 Yhteensä Liikkuvuus maakunnittain 2008 (%) Opiskelijoita Suomesta Opiskelijoita Suomeen Etelä-Karjala 7,3 2,3 Etelä-Pohjanmaa 13,4 3,9 Etelä-Savo 9,5 12,8 Itä-Uusimaa 29,7 0,9 Kainuu 10,7 8,5 Kanta-Häme 12,2 3,7 Keski-Pohjanmaa 25,5 13,4 Keski-Suomi 14,5 4,2 Kymenlaakso 13,7 7,7 Lappi 10,7 16,9 Pirkanmaa 9,8 3,6 Pohjanmaa 7,4 2,6 Pohjois-Karjala 12,7 6,9 Pohjois-Pohjanmaa 11,1 2,3 Pohjois-Savo 8,9 5,2 Päijät-Häme 13,0 5,6 Satakunta 4,5 2,0 Uusimaa 10,8 5,3 Varsinais-Suomi 7,4 2,1 Yhteensä 11,1 5,2 Opiskelijaliikkuvuus maakunnittain suhteessa samana vuonna aloittaneisiin (%) Ruotsinkielisyys näyttää madaltavan opiskelijoiden kynnystä ulkomaan vierailuihin. 14 FAKTAA. TIETOJA JA TILASTOJA

15 2.2 ALAKOHTAISET EROT OVAT HUOMATTAVIA Lukumääräisesti eniten ulkomaanjaksoja tehdään suurilla koulutusaloilla. Eniten maailmalle lähtijöitä on tekniikan ja liikenteen alalla, jonka osuus kaikista lähteneistä on 24 %. Seuraavina tulevat matkailu-, ravitsemis- ja talousala (19,5 %) sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala (19,1 %). Lukumääräisesti eniten liikkujia on suurilla koulutusaloilla, mutta uusien opiskelijoiden määrään suhteutettuna kuva muuttuu. Mikäli lähteneiden opiskelijoiden määrän suhteuttaa samana vuonna opintonsa aloittaneiden lukumäärään, nousevat luonnonvara- ja ympäristöala sekä kulttuuriala paljon opiskelijoita lähettävien koulutusalojen joukkoon. Sen sijaan tekniikan ja liikenteen ala ei näin mitattuna ole kovin aktiivinen. Opiskelijamäärältään pienetkin alat voivat siis olla kansainvälisiä. Opettajien ja muun henkilöstön kohdalla eniten ulkomaanjaksoja tehdään koulutusalakohtaisen jaottelun ryhmässä muu koulutus, johon kuuluvat esimerkiksi oppilaitosten hallintohenkilöstö ja kieltenopettajat. Toiseksi ahkerimmin liikkuvat tekniikan ja liikenteen alan opettajat. Opiskelijoita Suomesta % aloittaneista Humanistinen ja kasvatusala 45 5,4 Kulttuuriala 287 7,8 Liiketalouden ja hallinnon ala 274 5,2 Luonnontieteiden ala 44 2,4 Tekniikan ja liikenteen ala 586 2,9 Luonnonvara- ja ympäristöala 242 8,9 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 461 6,4 Matkailu,- ravitsemis- ja talousala 471 7,8 Muu koulutus 6 1,2 Opettajia Suomesta % Humanistinen ja kasvatusala 11 0,7 Kulttuuriala ,9 Liiketalouden ja hallinnon ala ,6 Luonnontieteiden ala 17 1,1 Tekniikan ja liikenteen ala ,3 Luonnonvara- ja ympäristöala 147 9,2 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala ,2 Matkailu,- ravitsemis- ja talousala 142 8,9 Muu koulutus ,2 Opiskelijaliikkuvuus suhteessa samana vuonna aloittaneisiin koulutusaloittain (%) Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus koulutusaloittain 2008 (%) FAKTAA. TIETOJA JA TILASTOJA 15

16 2.3 LÄHIALUEET KIINNOSTAVAT OPISKELI- JOITA JA KESKI-EUROOPPA OPETTAJIA Ammatillisen koulutuksen liikkuvuus on erittäin Eurooppa-keskeistä: Suomesta lähtevien opiskelijoiden, opettajien ja muun henkilökunnan suosituimmat kohdemaat sijaitsivat kaikki Euroopassa, samoin Suomeen tultiin nimenomaan Euroopan maista. Opiskelijoita lähti useimmiten Viroon tai Ruotsiin ja heitä tuli Saksasta tai Ranskasta. Näyttää siltä, että lähialueille mennään lyhytaikaisiin vaihtoihin, kun pidemmissä vaihdoissa taas suositaan kauempana olevia maita. Viroon suuntautuneista vaihdoista 90 % ja Ruotsiin suuntautuneista 77 % kesti vähemmän kuin 2 viikkoa. Myös Venäjä on suosittu nimenomaan lyhytaikaisten vaihtojen kohteena: 82 % sinne tehdyistä vaihdoista oli lyhyitä. Pitkissä vaihdoissa suosituin kohdemaa oli Espanja, jossa 89 % ulkomaanjaksolla olleista vietti vähintään 2 viikkoa. Vaikka suomalaiset opiskelijat lähtevät mielellään naapurimaihin, eivät ne sijoitu Suomeen tulevien opiskelijoiden lähtömaiden kärkikolmikkoon. Suomeen tullaan useimmiten Keski-Euroopasta. Opettajien ja muun henkilöstön vaihdoissa naapurimaiden suosio ei näy yhtä selvästi kuin opiskelijoiden. Valtaosa vierailuista tehdään Saksaan ja vastaavasti sieltä vieraillaan eniten Suomessa. Kohdemaa Lähteneet Lähtömaa Saapuneet Viro 950 Saksa 444 Ruotsi 794 Ranska 321 Espanja 542 Espanja 178 Saksa 513 Venäjä 156 Ranska 371 Ruotsi 148 Alankomaat 288 Italia 139 Britannia 261 Norja 132 Venäjä 186 Alankomaat 131 Norja 150 Britannia 127 Unkari 150 Unkari 122 Suomesta lähteneiden ja Suomeen saapuneiden opiskelijoiden 10 yleisintä kohdeja lähtömaata Kohdemaa Lähteneet Lähtömaa Saapuneet Saksa 168 Saksa 239 Alankomaat 121 Ranska 141 Venäjä 115 Venäjä 126 Espanja 110 Ruotsi 118 Ranska 110 Viro 99 Viro 102 Italia 84 Britannia 100 Alankomaat 77 Ruotsi 82 Unkari 69 Italia 67 Puola 62 Unkari 65 Britannia 61 Vaihtoon lähteneiden ja Suomeen saapuneiden opettajien ja muun henkilöstön 10 yleisintä kohde- ja lähtömaata Lähialueille mennään lyhytaikaisiin vaihtoihin, pidemmissä vaihdoissa taas suositaan kauempana olevia maita. 16 FAKTAA. TIETOJA JA TILASTOJA

17 Mitä on työssäoppiminen? Ammatillisen perustutkinnon opiskelijat saavat käytännön tuntumaa alansa työtehtäviin jo opiskeluaikana. Jokaiseen kolmevuotiseen tutkintoon sisältyy vähintään 20 opintoviikkoa työssäoppimista eli opiskelua työpaikoilla. Se on tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua. Työssäoppimista voi suorittaa joko kotimaassa tai ulkomailla. Opiskelijat oppivat työpaikoilla osan tutkintoon kuuluvasta ammattitaidosta. Työpaikat löytyvät oman alan yrityksistä, julkishallinnosta tai muista organisaatioista. Työssäoppiminen, myös ulkomailla suoritettu jakso, on useimmiten palkatonta. Sen toteutukseen voi hakea apurahaa esimerkiksi EU:n Leonardo da Vinci -ohjelman tuki kattaa pääosan ylläpito- ja matkakuluista. 2.4 OPISKELIJAT LÄHTEVÄT TYÖSSÄOPPI- MAAN, HENKILÖKUNTA VALMISTELEMAAN HANKKEITA Valtaosa ammatillisista oppilaitoksista ulkomaille lähteneistä opiskelijoista oli työssäoppimisjaksolla. Ammatillisten oppilaitosten opettajat ja muu henkilökunta lähtee ulkomaille useimmiten jonkun muun kuin opettajavaihdon tai työelämäjakson takia. Tavallisia ovat esimerkiksi yhteistyöprojekteihin ja kehittämishankkeisiin liittyvät matkat tai valmistelevat vierailut, joiden aikana valmistellaan uutta hanketta. Opiskelijoita Suomesta % Työssäoppiminen Muu opiskelu Yhteensä Pitkäkestoisen opiskelijavaihdon tarkoitus 2008 Opettajat ja muu henkilöstö % Työelämäjakso Opettajavaihto Muu Yhteensä Opettajien ja muun henkilöstön vaihdon tarkoitus 2008 FAKTAA. TIETOJA JA TILASTOJA 17

18 Tavoitteita ammatillisen koulutuksen liikkuvuudelle Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa (KESU ) asetetaan tavoitteita myös ammatillisen koulutuksen liikkuvuudelle. KESUssa halutaan mm. lisätä ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien ja työskentelevien sekä sieltä tutkintonsa suorittaneiden liikkuvuutta, jonka toivotaan kasvavan suunnittelukauden aikana 30 % vuosittain. Erityistä huomiota kiinnitetään opettajien kansainvälisiin työelämäjaksoihin, joiden osuus opettajien ja muun henkilökunnan liikkuvuudesta on tällä hetkellä vain alle 10 %. Samoin halutaan edistää koulutuksen järjestäjien mahdollisuuksia kansainväliseen vertaisoppimiseen. KESUssa otetaan kantaa myös ammatillisen koulutuksen liikkuvuuden Eurooppa-keskeisyyteen: oppilaitoksia kannustetaan lisäämään yhteistyötä EU:n ulkopuolelle jäävien maiden kanssa. Tällä hetkellä 10 yleisimmän yhteistyömaan luettelossa ainoastaan Venäjä ei kuulu EU/ETA-maihin. 2.5 LIIKKEELLE LÄHDETÄÄN USEIMMITEN OPPILAITOKSEN OMALLA TAI OPETUS- HALLITUKSEN RAHOITUKSELLA Varsinaisista liikkuvuusohjelmista suosituin on EU:n Leonardo da Vinci, mutta hyvin suuri osa liikkuvuudesta tapahtuu kokonaan oppilaitoksen omalla rahoituksella tai omalla rahoituksella, jota on täydennetty Opetushallituksen valtionavustuksella. Opiskelijat suuntasivat Leonardoohjelman tukemina erityisesti Britanniaan ja Alankomaihin, mutta myös Saksaan ja Espanjaan. Opetushallituksen tuella käytiin useimmiten Saksassa, Espanjassa ja Ruotsissa. Opiskelijat % Opettajat ja muu henkilöstö % Leonardo da Vinci Comenius/Grundtvig Nordplus Muu oppilaitoksen yhteistyö Opiskelijan itse sopima ulkomaanjakso Yhteensä Liikkuvuusjärjestelyt pitkäkestoisessa opiskelijaliikkuvuudessa sekä opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuudessa Oppilaitoksen oma rahoitus tai Opetushallituksen jakama valtionavustus 18 FAKTAA. TIETOJA JA TILASTOJA

19 FAKTAA. TIETOJA JA TILASTOJA 19

20 3 Kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus korkeakouluissa 2008 Korkeakoulutus lukuina Korkeakoulutus käsittää yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Tilastointivuonna 2008 Suomessa oli yhteensä 20 yliopistoa ja 26 ammattikorkeakoulua. Yliopistoissa opiskeli ja ammattikorkeakouluissa opiskelijaa; opintonsa aloitti yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa uutta opiskelijaa. Opiskelijamääriltään suurimmat koulutusalat olivat yliopistoissa teknillistieteellinen ja humanistinen ala, ammattikorkeakouluissa tekniikka ja liikenne sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala. Lähde: AMKOTA- ja KOTA-tietokannat Suomesta lähti ulkomaille 8667 opiskelijaa, joista yliopistoista 4691 ja ammattikorkeakouluista 3976 kasvua edellisvuoteen 5,3 % (435 opiskelijaa). Ulkomailta tuli Suomeen 8843 opiskelijaa, joista yliopistoihin 5346 ja ammattikorkeakouluihin 3497 kasvua edellisvuoteen 5,1 % (428 opiskelijaa). 3.1 YLIOPISTO-OPISKELIJAT OVAT AKTIIVI- SEMPIA, KUN LIIKKUJIEN MÄÄRÄ SUHTEU- TETAAN UUSIIN OPISKELIJOIHIN Kun vaihtoon lähtevien ja tulevien opiskelijoiden määrä suhteutetaan samana vuonna opintonsa aloittaneiden opiskelijoiden määrään, ovat yliopistot selvästi ammattikorkeakouluja aktiivisempia lähettämään ja vastaanottamaan vaihto-opiskelijoita. Ero selittynee sillä, että ammattikorkeakouluissa opiskelu on tiiviimpää ja koulumaisempaa, jolloin ulkomaille lähtöön jää vähemmän tilaa opintoohjelmassa. Yliopistoissa taas opiskelijat ovat perinteisesti voineet monella alalla suunnitella opintojensa aikataulun ja sisällön vapaammin. Jatkossa on kiinnostavaa seurata, vaikuttaako siirtyminen Bachelor-Master s -tutkintorakenteeseen yliopistoopiskelijoiden mahdollisuuksiin ja halukkuuteen suorittaa opintoja ulkomailla. 20 FAKTAA. TIETOJA JA TILASTOJA

21 10,7 Suomeen 27,2 16,9 12,2 Suomesta 23,9 16,6 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 Ammattikorkeakoulut Yliopistot Kaikki yhteensä Opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus suhteessa uusiin opiskelijoihin 2008, % Kuva opiskelijaliikkuvuuden aktiivisuudesta muuttuu, kun valitaan toinen indikaattori. Mikäli vaihtoon osallistuneiden määrä suhteutetaankin uusien opiskelijoiden sijasta koko opiskelijamäärään, lähettävät ammattikorkeakoulut opiskelijoitaan maailmalle ahkerammin kuin yliopistot. Yliopistoissa opiskellaan keskimäärin pidempään kuin ammattikorkeakouluissa, mikä kasvattaa niiden opiskelijamäärää ammattikorkeakoulusektoriin verrattuna. Suomesta Suomeen Yliopistot 2,8 3,3 Ammattikorkeakoulut 3,1 2,7 Mikäli vaihtoon osallistuneiden määrä suhteutetaankin uusien opiskelijoiden sijasta koko opiskelijamäärään, lähettävät ammattikorkeakoulut opiskelijoitaan maailmalle ahkerammin kuin yliopistot. Opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus suhteessa opiskelijamäärään 2008, % FAKTAA. TIETOJA JA TILASTOJA 21

22 3.2 TOISET KOULUTUSALAT OVAT AKTIIVISIA VAIHTOON LÄHETTÄJIÄ, TOISET VASTAAN- OTTAJIA Yliopistosektorilla ulkomaille lähdön aktiivisuus on jossain määrin linjassa alan pehmeyden tai kovuuden kanssa: humanistis-yhteiskuntatieteellisten alojen opiskelijat lähtevät keskimääräistä useammin ulkomaille, teknillis-luonnontieteellisten alojen opiskelijat puolestaan harvemmin. Samalla monelle teknillis-luonnontieteelliselle alalle, kuten maa- ja metsätalouteen, lääketieteeseen ja tekniikkaan, tulee lähtijöiden määrää enemmän opiskelijoita ulkomailta. Ammattikorkeakoulusektorilla vaihto-opiskelua hallitsee kolme alaa: matkailu-, ravitsemis- ja talousala, liiketalous ja hallinto sekä kulttuuriala. Nämä ovat aktiivisimmat sekä lähettämään että vastaanottamaan opiskelijoita, vain alojen keskinäinen järjestys muuttuu. Suomesta % uusista lkm Suomeen % uusista lkm Kuvataide 55,8 24 Maatalous-metsätiede 48,1 200 Oikeustiede 45,7 241 Hammaslääketiede 46,5 33 Kauppatiede 38,4 997 Oikeustiede 45,0 237 Humanistinen 36,2 961 Taideteollisuus 42,5 172 Musiikki 34,4 56 Kauppatiede 39, Yhteiskuntatiede 33,1 654 Kuvataide 37,2 16 Psykologia 30,2 48 Eläinlääketiede 36,4 20 Liikuntatiede 27,2 41 Yhteiskuntatiede 35,5 700 Maatalous-metsätiede 25,7 107 Psykologia 35,2 56 Taideteollisuus 25,2 102 Musiikki 32,5 53 Teatteri ja tanssi 22,4 17 Lääketiede 32,0 140 Tekniikka 20,0 748 Tekniikka 30, Hammaslääketiede 16,9 12 Liikuntatiede 29,8 45 Lääketiede 15,3 67 Humanistinen 25,6 681 Teologia 12,1 38 Kasvatustiede 15,1 298 Kasvatustiede 11,4 225 Farmasia 13,7 45 Farmasia 9,7 32 Luonnontiede 13,5 428 Eläinlääketiede 9,1 5 Teatteri ja tanssi 11,8 9 Luonnontiede 9,0 285 Terveystiede 10,9 43 Terveystiede 7,9 31 Teologia 3,5 11 Kaikki yhteensä 23, Kaikki yhteensä 27, Yliopistojen kansainvälinen liikkuvuus suhteessa uusiin opiskelijoihin koulutusaloittain (% ja lukumäärä) 22 FAKTAA. TIETOJA JA TILASTOJA

23 Suomesta % uusista lkm Suomeen % uusista lkm Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 27,4 578 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden 22, Yhteiskuntatieteiden, 18, ja hallinnon ala liiketalouden ja hallinnon ala Kulttuuriala 14,0 377 Kulttuuriala 18,1 487 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 11,5 243 Luonnonvara- ja ympäristöala 13,8 141 Humanistinen ja kasvatusala 10,7 26 Humanistinen ja kasvatusala 13,0 48 Luonnonvara- ja ympäristöala 10,2 104 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 8,2 752 Tekniikan ja liikenteen ala 7,4 670 Tekniikan ja liikenteen ala 7,3 662 Sosiaali- ja terveysala 5,9 537 Luonnontieteiden ala 6,3 97 Luonnontieteiden ala 2,7 41 Kaikki yhteensä 12, Kaikki yhteensä 10, Ammattikorkeakoulujen kansainvälinen liikkuvuus suhteessa uusiin opiskelijoihin koulutusaloittain (% ja lukumäärä) 3.3 SAKSA, RANSKA, ESPANJA OVAT VAIHTO- OPISKELUN KOLME KÄRKIMAATA Vaikka korkeakouluopiskelijat liikkuvat yhteensä yli 100 maassa, on valtavirta kuitenkin keskittynyt muutamaan Euroopan maahan. Kolme suosituinta kohdemaata Espanja, Saksa ja Britannia vastaanottavat neljäsosan (25 %) kaikista Suomesta ulkomaille lähtevistä opiskelijoista. Kolme yleisintä lähtömaata Saksa, Ranska ja Espanja lähettävät puolestaan yli kolmanneksen (35 %) kaikista Suomeen tulevista korkeakouluopiskelijoista. 10 suosituimman kohdemaan listalla on vain 2 maata Euroopan ulkopuolelta. Suomesta Amk Yo Yhteensä Suomeen Amk Yo Yhteensä Espanja Saksa Saksa Ranska Britannia Espanja Ruotsi Puola Yhdysvallat Italia Ranska Tšekki Alankomaat Venäjä Kiina Alankomaat Itävalta Unkari Venäjä Itävalta Korkeakouluopiskelijoiden 10 yleisintä kohde- ja lähtömaata FAKTAA. TIETOJA JA TILASTOJA 23

24 24 FAKTAA. TIETOJA JA TILASTOJA Korkeakoulujen omat sopimukset liikuttavat opiskelijoita ennen kaikkea Euroopan ulkopuolelle ja sieltä Suomeen.

25 Kohdemaiden 10 kärkeen mahtuu ainoastaan 2 maata Euroopan ulkopuolelta eli Kiina ja Yhdysvallat. Näistä Kiina on noussut kohdemaiden kärkijoukkoon 2000-luvulla. Kiina on erityisesti ammattikorkeakouluopiskelijoiden suosiossa, Yhdysvallat taas yliopisto-opiskelijoiden. Itä-Euroopan maat näkyvät lähtömaiden joukossa, mutta eivät kohdemaiden. Kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus Suomen ja Itä-Euroopan maiden välillä onkin selvästi Suomelle ylijäämäistä: Itä- Euroopasta tulee Suomeen opiskelijoita enemmän kuin Suomesta lähtee sinne. Suomesta Amk Yo Suomeen Amk Yo Harjoittelu Vaihto-opiskelu Yhteensä Vaihto-opiskelun ja harjoittelun osuus kansainvälisestä opiskelijaliikkuvuudesta, % 3.4 AMMATTIKORKEAKOULU- OPISKELIJOIDEN LIIKKUVUUDESTA YLI KOLMANNES ON KANSAIN- VÄLISTÄ HARJOITTELUA Ammattikorkeakoulujen opiskelijat suuntaavat ulkomaille opiskelun lisäksi myös työharjoitteluun: yli kolmannes eli 37 % ammattikorkeakoulujen liikkuvuudesta on kansainvälistä harjoittelua. Harjoittelun osuus on 2000 luvulla kasvanut. Sen sijaan yliopisto-opiskelijoista vain 13 % oli ulkomailla harjoittelemassa. Tämä selittynee sillä, että työharjoittelujaksot ovat pakollinen osa ammattikorkeakouluissa suoritettavia tutkintoja, mutta yliopistoissa harjoittelu on harvoin pakollista ja sen voi usein korvata muilla opintosuorituksilla. 3.5 PUOLET SUOMESTA LÄHTEVISTÄ JA KOLME NELJÄNNESTÄ TULEVISTA KORKEA- KOULUOPISKELIJOISTA LIIKKUU ERASMUS- OHJELMAN KAUTTA Free mover -opiskelu tai -harjoittelu; 10,2 Korkeakoulun oma sopimus; 21,9 Free mover -opiskelu tai -harjoittelu; 3,4 Korkeakoulun oma sopimus; 12,8 Nordplus; 1,0 Muu; 12,4 Nordplus; 5,9 Muu; 7,1 SUOMESTA SUOMEEN Erasmus; 49,5 Erasmus; 75,7 Korkeakoulujen kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus pyörii käytännössä neljän järjestelyn varassa: opiskelijoita liikuttavat EU:n Erasmus-ohjelma, korkeakoulujen omat sopimukset, opiskelijoiden itsensä hankkimat free mover -paikat sekä pohjoismainen Liikkuvuusjärjestelyt, % FAKTAA. TIETOJA JA TILASTOJA 25

26 Erasmus-harjoittelu kasvatti ohjelman suosiota Lukuvuonna opiskelijoille tarjoutui ensimmäistä kertaa mahdollisuus lähteä harjoittelemaan Eurooppaan Erasmus-ohjelman tuella. Mahdollisuutta käytti hyväkseen yhteensä 687 suomalaista opiskelijaa, joista valtaosa eli 535 opiskeli ammattikorkeakouluissa. Ammattikorkeakoulujen opiskelijat näyttävät tarttuneen hanakasti uuteen mahdollisuuteen harjoittelujaksonsa rahoittamisessa. Erasmus-harjoittelu voi tapahtua yrityksissä tai erilaisissa organisaatioissa; paikka hankitaan itse tai oppilaitoksen avulla. Harjoittelija saa Erasmusstipendin, jolla voi korvata osan harjoittelusta aiheutuvista kuluista, mutta varsinainen palkanmaksu jää työnantajan harkinnan varaan. Suuri osa harjoittelusta on palkatonta. Harjoittelujakson pituus on 3 12 kuukautta. Käytännössä Erasmus-harjoittelujaksot jäävät lyhyemmiksi kuin ohjelmassa tapahtuva vaihto-opiskelu, joka kestää keskimäärin 5,5 kuukautta. CIMOn Erasmus-tilastojen mukaan suomalaisten ensimmäiset ohjelman tuella tapahtuneet harjoittelut olivat keskimäärin 3,8 kuukauden mittaisia ja ajoittuivat useimmiten kesään eli oppilaitosten loma-aikaan. Useimmiten opiskelijat järjestivät harjoittelupaikkansa itse. Selkein poikkeus näyttää olevan sosiaalija terveysala, jossa harjoittelu tapahtuu esimerkiksi terveyskeskuksissa tai vastaavissa organisaatioissa, joihin paikat järjestyvät aina oppilaitosten sopimusten kautta. Mahdollisuus Erasmus-harjoitteluun selittää omalta osaltaan sitä, että ohjelman osuus suomalaisten liikkujien vaihtojärjestelystä on kasvanut. Erasmustilastointi tehdään lukuvuosittain, korkeakoulujen liikkuvuutta koskeva tilastointi kalenterivuosittain. 26 FAKTAA. TIETOJA JA TILASTOJA

27 Nordplus-ohjelma. Näiden kautta kanavoituu 88 % Suomesta muualle suuntautuvista ja 93 % Suomeen tulevista vaihdoista. Järjestelyjen maaprofiilit ovat erilaiset: Erasmusohjelman kautta liikutaan muiden EU/ETA-maiden ja Suomen välillä, Nordplus-ohjelmassa puolestaan Pohjoismaiden tai Baltian ja Suomen välillä. Korkeakoulujen omat sopimukset liikuttavat opiskelijoita ennen kaikkea Euroopan ulkopuolelle ja sieltä Suomeen. Free movereita taas liikkuu kaikilla alueilla. Erasmus-ohjelman rooli Suomesta ulkomaille suuntautuvassa vaihdossa näyttää vahvistuneen. Vuonna 2008 Erasmus-opiskelijoita lähti Suomesta ulkomaille 4288, mikä on yli 700 opiskelijaa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Suomesta ulkomaille vaihtoon lähteneistä opiskelijoista 49,5 % hyödynsi Erasmusta, kun ohjelman osuus jäi edellisenä vuonna 43 %:iin. Kasvu on poikkeuksellista, sillä viime vuosina Erasmuksen osuus koko Suomesta ulkomaille suuntautuvasta liikkuvuudesta on pienentynyt. Asiantuntija Siru Korkala työskentelee CIMOn Tietopalvelut-ryhmässä, vastuualueenaan erityisesti yleissivistävän, ammatillisen ja aikuiskoulutuksen kansainvälistymiseen liittyvä tutkimusja selvitystoiminta. Vastaava asiantuntija Irma Garam työskentelee CIMOn Tietopalvelut-ryhmässä vastuualueenaan erityisesti korkeakoulutuksen kansainvälistymiseen liittyvä tutkimus- ja selvitystoiminta. FAKTAA. TIETOJA JA TILASTOJA 27

28 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on opetusministeriön hallinnonalalla toimiva asiantuntija- ja palveluorganisaatio, joka edistää kansainvälistä vuorovaikutusta koulutuksen, työelämän ja kulttuurin alueilla sekä nuorison keskuudessa. CIMO hallinnoi ja toimeenpanee erilaisia vaihtoja apurahaohjelmia ja vastaa Euroopan unionin koulutus- ja nuoriso-ohjelmien kansallisesta toimeenpanosta sekä Kulttuuri- ja Kansalaisten Eurooppa -ohjelmien tiedottamisesta. Lisäksi CIMO edistää Suomen kielen ja kulttuurin opetusta ulkomaisissa yliopistoissa. Keskeisiin tehtäviin kuuluu myös kerätä, muokata ja välittää toimialaan kuuluvaa tietoa eri asiakasryhmien tarpeisiin. Libris Oy 12/2009/2000. Kuvat: Fennopress ja Satu Haavisto. CIMOn tutkimus- ja selvitystoiminta tuottaa tietoa kansainvälisen koulutusyhteistyön suunnittelun ja kehittämisen tueksi. Se mm. tilastoi kansainvälistä opiskelijaliikkuvuutta sekä tekee erilaisia selvityksiä koulutuksen kansainvälistymisestä ja kansainvälisen koulutusyhteistyön ajankohtaisista teemoista. FAKTAA Tietoa ja tilastoja on julkaisusarja, jossa esitellään CIMOn tutkimusja selvitystoiminnan tuloksia tiivistetyssä muodossa. FAKTAA-julkaisut ilmestyvät sekä painettuina että pdf-muodossa CIMOn verkkopalvelussa. Raportit (pdf) julkaistaan Tietoa ja tilastoja -sarjassa CIMOn verkkopalvelussa osoitteessa Julkaisut ja tilastot Tutkimukset ja selvitykset. FAKTAA 3/2009 julkaisun toimitti Tiina Lehmusvaara. ISSN (painettu) ISSN (pdf) ISBN ISBN (pdf)