Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2005 IRMA GARAM

Transkriptio

1 Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa IRMA GARAM

2 Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2005 IRMA GARAM CIMO Publications Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO

3 Kannen sarja-asu Graafi nen muotoilu M-L Muukka ISBN (painettu) ISBN pdf) ISSN X

4 Sisältö 1 Johdanto 4 2 Pitkäkestoinen opiskelija- ja harjoittelijaliikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 6 Liikkuvat opiskelijat suhteessa uusiin opiskelijoihin 7 Opiskelijaliikkuvuuden kehitys Opiskelijaliikkuvuuden kehitys Opiskelijaliikkuvuuden tasapaino 12 Opiskelijaliikkuvuus koulutusaloittain 14 Opiskelijaliikkuvuus sukupuolen mukaan 17 Opiskelijaliikkuvuus opintoasteen ja koulutuksen tyypin mukaan 19 Opiskelijaliikkuvuuden yhteistyömaat ja -alueet 19 Liikkuvuusjärjestelyt 24 Liikkuvuuden kesto 25 3 Lyhytkestoinen opiskelijaliikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 27 4 Opettaja- ja asiantuntijaliikkuvuus ammattikorkeakouluissa 29 Liitteet 30 3

5 1 Johdanto Kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus Suomen korkeakouluissa jatkaa kasvuaan. Vuonna 2005 Suomesta ulkomaille lähti yhteensä 8487 opiskelijaa, lisäystä edelliseen vuoteen (8241) oli runsaat 200 opiskelijaa. Vuosituhannen vaihteessa havaittu liikkuvien opiskelijoiden määrän tasaantuminen, jopa hienoinen vähentyminen, näyttää jääneen tilapäiseksi. Tosin Suomesta ulkomaille suuntautuvien opiskelijavirtojen kasvu ei ole itsestään selvää, automaattista eikä välttämättä jakaannu tasaisesti. Ammattikorkeakoulusektorilla Suomesta ulkomaille lähtevien määrä väheni vuonna 2005 parillasadalla opiskelijalla edelliseen vuoteen verrattuna, kasvua oli vain yliopistosektorilla. Vastaavasti muutama vuosi sitten tilanne oli päinvastainen: yliopistosektorilla liikkuvuusluvut vähenivät, ammattikorkeakoulusektorilla lisääntyivät. Uusista yliopisto-opiskelijoista jo melkein joka neljäs (22,5%) ja uusista ammattikorkeakouluopiskelijoista noin joka seitsemäs 1 (14,5%) suorittaa osan tutkinnostaan ulkomailla. Ulkomailta Suomeen saapuvien opiskelijoiden määrä jatkoi kasvuaan myös vuonna Suomeen saapui yhteensä 7697 opiskelijaa. Kasvua vuoden 2004 lukuun (7237) tuli lähes 500 opiskelijan verran. Ideaalitilanteessa kansainvälinen liikkuvuus on tasapainossa eli Suomesta lähtee yhtä paljon vaihto-opiskelijoita ja harjoittelijoita kuin tänne saapuu. Vuonna 2005 Suomeen saapuneiden osuus Suomesta lähteneistä oli 91 prosenttia. Yliopistosektorilla tasapaino on jo saavutettu (saapuneiden osuus lähteneistä 99%), ammattikorkeakouluissa saapuneiden osuus on selvästi pienempi, 80 prosenttia. Naiset ovat edelleen selvästi yliedustettuja Suomesta ulkomaille lähtevien opiskelijoiden keskuudessa. Kaksi kolmasosaa (66%) ulkomaille lähtevistä opiskelijoista on naisia. Yliopistosektorilla jatko-opiskelijoiden liikkuvuus on vähäistä. On vaikea sanoa, onko kyse siitä, etteivät jatko-opiskelijat liiku vai siitä, ettei jatko-opiskelijoiden liikkuvuus aina päädy tilastoihin. Ammattikorkeakoulusektorilla käytännössä kaikki liikkuvuus tapahtuu nuorten koulutuksessa, aikuisten koulutuksessa liikkuu vain muutama yksittäinen henkilö, jatkotutkintojen suorittajista ei kukaan. Suomalaiset korkeakoulut tekivät vuonna 2005 yhteistyötä yhteensä 117 maan kanssa, joista 33 sijaitsee Aasiassa, 26 Afrikassa, 20 Amerikassa, 36 Euroopassa ja 2 Oseaniassa. Vuonna 2005 liikkuvuus oli aavistuksen vähemmän Eurooppa-keskeistä kuin edellisenä vuonna. Suomesta ulkomaille suuntautuvasta liikkuvuudesta 73 prosenttia (77% vuonna 2004) ja ulkomailta Suomeen suuntautuvasta liikkuvuudesta 88 prosenttia (90% vuonna 2004) keskittyi Euroopan maihin. Vielä on kuitenkin mahdotonta sanoa, onko kyseessä pidempiaikainen trendi vai yksittäinen, poikkeava vuosi. Suosituimmat 4 1 Joka kahdeksas eli 11,5% mikäli myös aikuisten koulutuksessa aloittavat opiskelijat lasketaan mukaan.

6 yhteistyömaat ovat samat kuin aikaisempinakin vuosina. Saksa on ylivoimaisen suosittu sekä kohde- että lähtömaana. Muita suosittuja suomalaisopiskelijoiden kohdemaita olivat edellisten vuosien tapaan Espanja, Ruotsi, Britannia ja Ranska. Saksan lisäksi muita yleisiä ulkomaisten opiskelijoiden lähtömaita ovat puolestaan Ranska, Espanja, Puola ja Alankomaat. Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO on kerännyt tietoja yliopistojen kansainvälisestä liikkuvuudesta vuodesta 1997 ja koko korkeakoulusektorilta vuodesta 1998 lähtien. Tiedonkeruun lähtökohtana on, että opiskelija suorittaa opiskelun tai harjoittelun muodossa osan tutkinnostaan mutta ei koko tutkintoa ulkomailla. Tiedot kerätään korkeakouluilta tammikuussa. Tiedonkeruuseen kuuluu liikkuvuustietojen siirtäminen opetusministeriön ylläpitämiin KOTA- ja AMKOTA-tietokantoihin. Kansainvälinen liikkuvuus on yksi korkeakoulujen tuloksellisuuden mittareista, ja tiedonkeruun tuloksia hyödynnetään opetusministeriön ja korkeakoulujen välisissä tulosneuvotteluissa. CIMO julkaisee tiedonkeruun tulokset vuosittain tilastoraportissa Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Raportti on saatavilla sekä painettuna että pdf-versiona osoitteessa Julkaisut ja tilastot Tilastot. Käsillä olevan raportin rakenne on uusi. Yliopisto- ja ammattikorkeakoulusektorien liikkuvuutta ei esitellä erikseen omina osioinaan vaan rinnakkain kunkin otsikon alla. 5

7 2 Pitkäkestoinen opiskelija- ja harjoittelijaliikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa Pitkäkestoiseksi liikkuvuudeksi CIMOn tilastoinnissa katsotaan vähintään kolmen kuukauden mittaiset opiskelu- ja harjoittelujaksot ulkomailla. Vuonna 2005 Suomen korkeakouluista lähti ulkomaille yhteensä opiskelijaa vähintään kolmen kuukauden mittaiselle jaksolle. Lisäystä vuoteen 2004 verrattuna tuli runsaat 200 henkilöä (8 241 hlöä vuonna 2004) eli noin 3 prosenttia. Vuonna 2005 Suomeen saapui 7697 ulkomaista opiskelijaa. Suomeen saapuvien opiskelijoiden määrä kasvoi lähteviä runsaammin. Kasvua vuoteen 2004 (7 237) verrattuna oli 460 opiskelijaa eli 6 prosenttia. Suomesta Suomeen Kaikki yhteensä Yliopistot yhteensä Helsingin yliopisto Jyväskylän yliopisto Oulun yliopisto Joensuun yliopisto Kuopion yliopisto Turun yliopisto Tampereen yliopisto Åbo Akademi Vaasan yliopisto Lapin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Tampereen teknillinen yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto Helsingin kauppakorkeakoulu Svenska handelshögskolan Turun kauppakorkeakoulu Taideteollinen korkeakoulu Sibelius-Akatemia Teatterikorkeakoulu 12 3 Kuvataideakatemia > 6

8 Suomesta Suomeen Ammattikorkeakoulut yhteensä Arcada Nylands svenska yh Diakonia-amk EVTEK-amk Etelä-Karjalan amk Haaga Instituutin amk Helsingin amk Helsingin liiketalouden amk Humanistinen amk Hämeen amk Jyväskylän amk Kajaanin amk Kemi-Tornion amk Keski-Pohjanmaan amk Kymenlaakson amk Lahden amk Laurea-amk Mikkelin amk Oulun seudun amk Pirkanmaan amk Pohjois-Karjalan amk Rovaniemen amk Satakunnan amk Savonia-amk Seinäjoen amk Svenska yh Tampereen amk Turun amk Vaasan amk Yh Sydväst Taulukko 1. Opiskelijaliikkuvuus yliopistoittain ja ammattikorkeakouluittain 2005 Liikkuvat opiskelijat suhteessa uusiin opiskelijoihin Kansainvälisen liikkuvuuden aktiivisuutta kuvataan vertaamalla liikkuvien opiskelijoiden määrää tilastovuonna aloittaneiden uusien opiskelijoiden määrään. Yliopisto- ja ammattikorkeakoulusektorilla uusien opiskelijoiden määrä kerätään hieman eri tavoin: Yliopistosektorilla uudeksi opiskelijaksi tilastoidaan ensi kertaa läsnä- tai poissaolevaksi ilmoittautuneet opiskelijat. Ammattikorkeakoulusektorilla aloittaneeksi opiskelijaksi tilastoidaan läsnäolevaksi ilmoittautuneet ja tiedot kerätään erikseen nuorten ja aikuisten koulutuksesta. Taulukossa 2 on ammattikorkeakouluista liikkuvien määrä suhteutettu ensisijaisesti vain nuorten koulutuksessa aloittaneisiin; näin luku on vertailukelpoinen edellisten vuosien suhdelukuun. Rinnalle on kuitenkin laskettu suhdeluku myös siten, että mukana ovat aloittaneet sekä aikuisten että nuorten koulutuksessa. Tämä laskutapa on sikäli perusteltu, että liikkuvuustiedotkin kerätään 7

9 myös aikuisten koulutuksesta, vaikka se aikuisten keskuudessa onkin hyvin vähäistä. Lisäksi yliopistosektorillakaan ei erotella aikuisopiskelijoita muista opiskelijoista. Vuonna 2005 liikkuvien korkeakouluopiskelijoiden osuus uusista opiskelijoista oli keskimäärin 18 prosenttia eli lähes joka viides aloittava opiskelija suorittaa osan tutkinnostaan ulkomailla. Yliopistosektorilla suhdeluku on 22,5 prosenttia; kasvua viime vuoden lukuun (20,9 %) on lähes pari prosenttiyksikköä. Ammattikorkeakoulusektorilla suhdeluku on hieman pienempi, 15,7 prosenttia, eli melkein joka kuudes nuorten koulutuksessa aloittava lähtee opintojensa aikana ulkomaille. Vuonna 2004 ammattikorkeakoulujen suhdeluku oli lähes sama (15 %). Keskimäärin uusiin opiskelijoihin suhteutettu kansainvälinen liikkuvuus on hyvinkin stabiilia eikä siinä vuosittain tapahdu suuria muutoksia. Samalla korkeakoulujen väliset erot ovat hyvinkin suuria: yliopistosektorilla vilkkaimmillaan joka toinen uusi opiskelija lähtee ulkomaille ja vaisuimmillaan joka seitsemäs, ammattikorkeakoulusektorilla vastaavasti vilkkaimmillaan joka viides lähtee ulkomaille ja vaisuimmillaan joka viidestoista. Suhde: liikkuvuus Suomesta / uudet opiskelijat Suhde: liikkuvuus Suomesta / uudet opiskelijat 3 Uudet Liikkuvuus opiskelijat 2 Suomesta Kaikki yhteensä ,0 15,7 Yliopistot yhteensä ,5 Helsingin yliopisto ,3 Jyväskylän yliopisto ,8 Oulun yliopisto ,0 Joensuun yliopisto ,7 Kuopion yliopisto ,2 Turun yliopisto ,8 Tampereen yliopisto ,8 Åbo Akademi ,4 Vaasan yliopisto ,3 Lapin yliopisto ,6 Teknillinen korkeakoulu ,5 Tampereen teknillinen yliopisto ,4 Lappeenrannan teknillinen yliopisto ,9 Helsingin kauppakorkeakoulu ,8 Svenska handelshögskolan ,7 Turun kauppakorkeakoulu ,1 Taideteollinen korkeakoulu ,4 Sibelius-Akatemia ,4 Teatterikorkeakoulu ,1 Kuvataideakatemia ,5 > 2 Yliopistot uudet opiskelijat (lähde: KOTA), ammattikorkeakoulut nuorten koulutuksessa aloittaneet opiskelijat (lähde: AMKOTA) 3 Suhdeluku kun ammattikorkeakouluissa uusiksi opiskelijoiksi lasketaan sekä nuorten että aikuisten koulutuksessa aloittaneet opiskelijat (lähde:amkota) 8

10 Uudet opiskelijat Liikkuvuus Suomesta Suhde: liikkuvuus Suomesta / uudet opiskelijat Suhde: liikkuvuus Suomesta / uudet opiskelijat Kaikki yhteensä ,0 15,7 Ammattikorkeakoulut yhteensä ,5 11,5 Arcada Nylands svenska yh ,0 11,0 Diakonia-amk ,3 12,0 Etelä-Karjalan amk ,6 10,1 EVTEK-amk ,5 12,4 Haaga Instituutin amk ,2 12,2 Helsingin amk ,0 7,5 Helsingin liiketalouden amk ,0 16,2 Humanistinen amk ,8 12,7 Hämeen amk ,2 13,5 Jyväskylän amk ,2 14,0 Kajaanin amk ,8 7,9 Kemi-Tornion amk ,5 6,7 Keski-Pohjanmaan amk ,5 15,3 Kymenlaakson amk ,5 10,7 Lahden amk ,0 10,9 Laurea-amk ,5 7,9 Mikkelin amk ,2 7,5 Oulun seudun amk ,0 10,6 Pirkanmaan amk ,9 18,2 Pohjois-Karjalan amk ,6 12,1 Rovaniemen amk ,0 12,8 Satakunnan amk ,9 9,4 Savonia-amk ,6 10,0 Seinäjoen amk ,6 13,7 Svenska yh ,9 12,9 Tampereen amk ,2 13,2 Turun amk ,2 12,4 Vaasan amk ,9 16,1 Yh Sydväst ,5 5,6 Taulukko 2. Opiskelijaliikkuvuus Suomesta suhteessa uusiin opiskelijoihin korkeakouluittain 2005 Opiskelijaliikkuvuuden kehitys Kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus lisääntyi vuoteen 2004 verrattuna sekä lähtevien että saapuvien opiskelijoiden osalta. Lähtevien opiskelijoiden lukumäärä lisääntyi 3 prosentilla ja saapuvien 6 prosentilla. Suomesta ulkomaille suuntautuva liikkuvuus kasvoi ainoastaan yliopistojen kategoriassa, ammattikorkeakouluissa lähteviä opiskelijoita oli vuonna 2005 runsaat sata vähemmän kuin edellisenä vuonna. Sen sijaan Suomeen saapuvien opiskelijoiden määrän kasvu jatkui viime vuosien tapaan sekä yliopisto- että ammattikorkeakoulusektorilla. Korkeakoulukohtainen kehitys vahvistaa sitä käsitystä, että liikkuvien opiskelijoiden määrä vaihtelee vuodesta toiseen varsin satunnaisesti. Moni vuonna 2004 liikkuvuuslukujaan kasvattanut korkeakoulu kärsi nyt määrien vähenemisestä ja päinvastoin. 9

11 10 Suomesta Muutos % Suomeen Muutos % Kaikki yhteensä , ,4 Yliopistot yhteensä , ,6 Helsingin yliopisto , ,7 Jyväskylän yliopisto , ,1 Oulun yliopisto , ,2 Joensuun yliopisto , ,0 Kuopion yliopisto , ,7 Turun yliopisto , ,2 Tampereen yliopisto , ,9 Åbo Akademi , ,3 Vaasan yliopisto , ,3 Lapin yliopisto , ,2 Teknillinen korkeakoulu , ,9 Tampereen teknillinen yliopisto , ,5 Lappeenrannan teknillinen yliopisto , ,7 Helsingin kauppakorkeakoulu , ,8 Svenska handelshögskolan , ,4 Turun kauppakorkeakoulu , ,5 Taideteollinen korkeakoulu , ,2 Sibelius-Akatemia , ,0 Teatterikorkeakoulu , ,0 Kuvataideakatemia , ,3 Ammattikorkeakoulut yhteensä , ,9 Arcada Nylands svenska yh , ,5 Diakonia-amk , ,4 Etelä-Karjalan amk , ,4 EVTEK-amk , ,6 Haaga Instituutin amk , ,7 Helsingin amk , ,3 Helsingin liiketalouden amk , ,9 Humanistinen amk , ,3 Hämeen amk , ,6 Jyväskylän amk , ,9 Kajaanin amk , ,8 Kemi-Tornion amk , ,9 Keski-Pohjanmaan amk , ,1 Kymenlaakson amk , ,7 Lahden amk , ,2 Laurea-amk , ,6 Mikkelin amk , ,6 Oulun seudun amk , ,7 Pirkanmaan amk , ,5 Pohjois-Karjalan amk , ,5 Rovaniemen amk , ,6 Satakunnan amk , ,0 Savonia-amk , ,8 Seinäjoen amk , ,8 Svenska yh , ,4 Tampereen amk , ,7 Turun amk , ,5 Vaasan amk , ,6 Yh Sydväst , ,1 Taulukko 3. Opiskelijaliikkuvuuden kehitys korkeakouluittain

12 Opiskelijaliikkuvuuden kehitys Kuvioon 1 on koottu Suomesta ulkomaille sekä ulkomailta Suomeen suuntautuvan opiskelijaliikkuvuuden kehitys viimeisen viiden vuoden ajalta. Taulukossa 4 luvut on eritelty vielä ammattikorkeakoulu- ja yliopistosektorin välillä. Suomesta ulkomaille suuntautuvan liikkuvuuden kasvu tasaantui 2000-luvun alkuvuosina. Näin kävi varsinkin yliopistosektorilla. Mutta muutaman tasaisemman vuoden jälkeen lähtevien kokonaismäärä on jälleen kasvanut. Varsinkin yliopistosektorilla kasvu on ollut selvää. Ammattikorkeakoulusektorilla kasvu on vähäisempää ja vuonna 2005 lähtevien määrä jopa väheni. Sen sijaan Suomeen saapuvien opiskelijoiden määrä on koko viiden vuoden ajan tasaisesti kasvanut niin ammattikorkeakouluissa kuin yliopistoissakin Suomesta Suomeen > Kuvio 1. Opiskelijaliikkuvuuden kehitys Suomesta Suomeen Vuosi Yliopistot Ammattikorkeakoulut Yhteensä Yliopistot Ammattikorkeakoulut Yhteensä Taulukko 4. Opiskelijaliikkuvuuden kehitys yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa

13 Opiskelijaliikkuvuuden tasapaino Liikkuvuuden tasapainolla tarkoitetaan Suomeen tulleiden opiskelijoiden prosentuaalista osuutta Suomesta lähteneistä. Ideaalitilanteessa lähteneitä ja saapuneita on yhtä paljon eli suhde on sata prosenttia. Vuonna 2005 tilanne liikkuvuuden tasapainossa (taulukko 5) oli sama kuin edellisenä vuonnakin: Yliopistojen osalta tasapaino on saavutettu ja Suomeen tulee kutakuinkin yhtä paljon opiskelijoita kuin Suomesta lähtee. Sen sijaan ammattikorkeakoulujen liikkuvuus painottuu edelleen hieman lähteviin opiskelijoihin. Suomesta Suomeen Suhde: Suomeen tulleet / Suomesta lähteneet Kaikki yhteensä ,7 Yliopistot yhteensä ,1 Helsingin yliopisto ,9 Jyväskylän yliopisto ,7 Oulun yliopisto ,6 Joensuun yliopisto ,0 Kuopion yliopisto ,9 Turun yliopisto ,7 Tampereen yliopisto ,8 Åbo Akademi ,6 Vaasan yliopisto ,7 Lapin yliopisto ,6 Teknillinen korkeakoulu ,8 Tampereen teknillinen yliopisto ,5 Lappeenrannan teknillinen yliopisto ,5 Helsingin kauppakorkeakoulu ,3 Svenska handelshögskolan ,4 Turun kauppakorkeakoulu ,6 Taideteollinen korkeakoulu ,4 Sibelius-Akatemia ,4 Teatterikorkeakoulu ,0 Kuvataideakatemia ,3 > 12

14 Suomesta Suomeen Suhde: Suomeen tulleet / Suomesta lähteneet Kaikki yhteensä ,7 Ammattikorkeakoulut yhteensä ,4 Arcada Nylands svenska yh ,0 Diakonia-amk ,9 Etelä-Karjalan amk ,8 EVTEK-amk ,3 Haaga Instituutin amk ,8 Helsingin amk ,9 Helsingin liiketalouden amk ,4 Humanistinen amk ,7 Hämeen amk ,6 Jyväskylän amk ,6 Kajaanin amk ,3 Kemi-Tornion amk ,4 Keski-Pohjanmaan amk ,8 Kymenlaakson amk ,3 Lahden amk ,0 Laurea-amk ,9 Mikkelin amk ,9 Oulun seudun amk ,0 Pirkanmaan amk ,7 Pohjois-Karjalan amk ,9 Rovaniemen amk ,3 Satakunnan amk ,9 Savonia-amk ,9 Seinäjoen amk ,9 Svenska yh ,5 Tampereen amk ,1 Turun amk ,7 Vaasan amk ,6 Yh Sydväst ,0 Taulukko 5. Opiskelijaliikkuvuuden tasapaino korkeakouluissa 2005 Ammattikorkeakouluilta kysytään erikseen tiedot opiskelija- ja harjoittelijaliikkuvuudesta. Taulukossa 6 nämä on erotettu. Liikkuvuuden tasapainon näkökulmasta nimenomaan harjoittelijavaihto on ongelmallista. Kun ammattikorkeakoulujen opiskelijaliikkuvuuden tasapainoa kuvaava suhdeluku oli 108 prosenttia, on se harjoittelijaliikkuvuuden kohdalla vain 15 prosenttia. Koska liikkuvuustiedot kerätään korkeakouluilta, on mahdollista, että moni suoraan yritykseen menevä ulkomainen harjoittelija jää tilastoinnin ulkopuolelle. Tässä suhteessa käsillä olevat tilastot tuskin kuvaavat koko Suomeen suuntautuvaa harjoittelijaliikkuvuutta kattavasti. 13

15 Opiskelijat Harjoittelijat Suomesta Suomeen % Suomesta Suomeen % Ammattikorkeakoulut yht , ,4 Arcada - Nylands svenska yh ,5 12 Diakonia-amk ,0 77 Etelä-Karjalan amk , ,9 EVTEK-amk , ,0 Haaga Instituutin amk , ,1 Helsingin amk , ,3 Helsingin liiketalouden amk , ,8 Humanistinen amk ,6 7 Hämeen amk , ,5 Jyväskylän amk , ,9 Kajaanin amk , ,2 Kemi-Tornion amk , ,8 Keski-Pohjanmaan amk , ,0 Kymenlaakson amk ,1 33 Lahden amk , ,6 Laurea-amk , ,1 Mikkelin amk ,8 18 Oulun seudun amk , ,6 Pirkanmaan amk , ,7 Pohjois-Karjalan amk , ,7 Rovaniemen amk , ,7 Satakunnan amk , ,5 Savonia-amk , ,3 Seinäjoen amk , ,5 Svenska yh ,2 10 Tampereen amk , ,4 Turun amk , ,0 Vaasan amk , ,2 Yh Sydväst ,5 11 Taulukko 6. Opiskelija- ja harjoittelijaliikkuvuuden tasapaino ammattikorkeakouluissa 2005 Opiskelijaliikkuvuus koulutusaloittain Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen liikkuvuustilastoinnissa noudatetaan KOTA- ja AMKO- TA-tilastointien mukaisesti erilaisia koulutusalaluokituksia. Seuraavassa koulutusalakohtaiset liikkuvuusluvut esitetään erikseen yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Taulukossa 7 näkyy yliopistojen opiskelijaliikkuvuuden tasapaino 4 koulutusaloittain. Moni yliopiston koulutusala profiloituu vahvasti joko ulkomaisia opiskelijoita vastaanottavaksi tai suomalaisia opiskelijoita lähettäväksi. Liikkuvuusluvut ovat parhaiten tasapainossa farmasian, yhteiskuntatieteiden, kauppatieteiden, kasvatustieteiden ja luonnontieteiden aloilla. Ulkomaisia opiskelijoita vastaanottavia yliopistollisia koulutusaloja ovat hammas- ja eläinlääketieteelliset alat, lääketiede, taideteollinen ala ja liikuntatieteellinen ala. Vastaavasti selkeimmin suomalaisopiskeli Suomeen tulleiden opiskelijoiden prosentuaalinen osuus Suomesta lähteneistä. Ideaalitilanteessa lähteneitä ja saapuneita on yhtä paljon eli suhde on sata prosenttia.

16 joita ulkomaille lähettäviä aloja ovat teologia, teatteri- ja tanssiala sekä terveystieteet. Tosin nämä kaikki ovat pieniä aloja, jolloin jo muutaman opiskelijan lisäys tai vähennys muuttaa prosentuaalisia osuuksia runsaasti. Suhde: Suomeen tulleet Suomesta Suomeen / Suomesta lähteneet Kaikki yhteensä ,1 Teologinen ,8 Humanistinen ,7 Taideteollinen ,6 Musiikkiala ,4 Teatteri-ja tanssiala ,0 Kasvatustieteellinen ,2 Liikuntatieteellinen ,0 Yhteiskuntatieteellinen ,0 Psykologia ,6 Terveystieteet ,3 Oikeustieteellinen ,5 Kauppatieteellinen ,6 Luonnontieteellinen ,4 Maatalous-metsätieteellinen ,4 Teknillistieteellinen ,9 Lääketieteellinen ,1 Hammaslääketieteellinen ,0 Eläinlääketieteellinen ,7 Farmasia ,0 Kuvataideala ,2 Tuntematon ,3 Taulukko 7. Opiskelijaliikkuvuuden tasapaino yliopistoissa koulutusaloittain 2005 Taulukossa 8 näkyy vastaavasti ammattikorkeakoulujen liikkuvuuden tasapaino koulutusaloittain. Liikkuvuuden tasapaino on toteutunut yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla. Myös luonnonvara- ja ympäristöalalla liikkuvuus on hyvin lähellä tasapainoa. Muilla aloilla Suomesta lähtee opiskelijoita ulkomaille runsaammin kuin tänne saapuu. Yksikään ammattikorkeakoulun koulutusala ei profiloidu ulkomaisia opiskelijoita ja harjoittelijoita vastaanottavaksi alaksi. Suomesta Suomeen Suhde: Suomeen tulevat / Suomesta lähtevät Kaikki yhteensä ,4 Humanistinen ja kasvatusala ,0 Kulttuuriala ,9 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala ,9 Luonnontieteiden ala ,2 Tekniikan ja liikenteen ala ,1 Luonnonvara- ja ympäristöala ,7 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala ,5 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala ,4 Muu koulutus ,0 Taulukko 8. Opiskelijaliikkuvuuden tasapaino ammattikorkeakouluissa koulutusaloittain

17 Suomesta ulkomaille suuntautuvan opiskelijaliikkuvuuden aktiivisuus koulutusaloittain eriteltynä on esitetty taulukoissa 9 (yliopistot) ja 10 (ammattikorkeakoulut). Yliopistoissa erot opiskelijaliikkuvuuden aktiivisuudessa koulutusalojen välillä vaihtelevat suuresti. Aktiivisinta liikkuvuus on kuvataidealalla, jossa yli puolet uusista opiskelijoista suorittaa osan tutkinnostaan ulkomailla. Aktiivista liikkuvuus on myös oikeustieteellisellä, musiikin ja kauppatieteellisellä alalla, joissa kaikissa liikkuvien opiskelijoiden suhde uusista opiskelijoista on noin 40 prosenttia. Vähäisimmillään liikkuvuusaktiivisuus on alle 10 prosenttia uusista opiskelijoista terveystieteiden, farmasian, teologian ja luonnontieteiden aloilla. Uudet opiskelijat 5 Liikkuvuus Suomesta Suhde: liikkuvuus Suomesta / uudet opiskelijat Kaikki yhteensä ,4 Teologinen ,4 Humanistinen ,8 Taideteollinen ,7 Musiikkiala ,4 Teatteri-ja tanssiala ,1 Kasvatustieteellinen ,1 Liikuntatieteellinen ,0 Yhteiskuntatieteellinen ,7 Psykologia ,8 Terveystieteet ,3 Oikeustieteellinen ,3 Kauppatieteellinen ,1 Luonnontieteellinen ,8 Maatalous-metsätieteellinen ,8 Teknillistieteellinen ,7 Lääketieteellinen ,1 Hammaslääketieteellinen ,9 Eläinlääketieteellinen ,7 Farmasia ,7 Kuvataideala ,5 Tuntematon 0 3 Taulukko 9. Opiskelijaliikkuvuuden aktiivisuus yliopistoissa koulutusaloittain Lähde: Tilastokeskus. Tarkkaavainen lukija huomaa, että taulukossa 9 uusien yliopisto-opiskelijoiden kokonaismäärä on aavistuksen suurempi kuin taulukossa 2. Taulukoiden tiedot on haettu eri lähteistä: taulukon 2 KOTA-tietokannasta ja taulukon 9 suoraan Tilastokeskuksesta, sillä koulutusaloittaista erittelyä uusista opiskelijoista ei KOTA-tietokannassa ollut saatavilla huhtikuussa Ei ole tiedossa, miksi eri lähteet antavat hieman eri luvut uusien opiskelijoiden määrälle. Ero on kuitenkin niin pieni (noin 100 opiskelijaa), ettei se olennaisesti muuta kuvaa opiskelijaliikkuvuuden aktiivisuudesta aloittain. 16

18 Myös ammattikorkeakouluissa koulutusalojen väliset erot liikkuvuusaktiivisuudessa ovat suuria. Aktiivisinta liikkuvuus on matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon aloilla. Luonnontieteen sekä tekniikan ja liikenteen aloilla kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus on kaikkein vähäisintä. Aloittaneet opiskelijat liikkuvuus Suomesta Suhde: Liikkuvuus Suomesta / aloittaneet opiskelijat Kaikki yhteensä ,5 Humanistinen ja kasvatusala ,2 Kulttuuriala ,5 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala ,6 Luonnontieteiden ala ,4 Tekniikan ja liikenteen ala ,4 Luonnonvara- ja ympäristöala ,4 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala ,9 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala ,8 Muu koulutus 0 2 Taulukko 10. Opiskelijaliikkuvuuden aktiivisuus ammattikorkeakouluissa koulutusaloittain 2005 Opiskelijaliikkuvuus sukupuolen mukaan Taulukkoon 11 on koottu naisten suhteellinen osuus lähtevistä ja saapuvista vaihto-opiskelijoista. Naisten yliedustus lähtevien joukossa on jo pysyvä ilmiö kansainvälisessä opiskelijaliikkuvuudessa. Vuonna 2005 naisten osuus kaikista yliopisto-opiskelijoista oli 53,6 prosenttia ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 54,2 prosenttia. Samaan aikaan naisten osuus liikkuvista opiskelijoista oli noin kymmenen prosenttiyksikköä korkeampi kummallakin sektorilla. Saapuvista vaihto-opiskelijoista noin puolet on naisia. Lähtevät opiskelijat Saapuvat opiskelijat Naisia lkm Naisia % Naisia lkm Naisia % Kaikki yhteensä , ,9 Yliopistot , ,6 Ammattikorkeakoulut , ,8 Taulukko 11. Naisten osuus opiskelijaliikkuvuudessa

19 Taulukosta 12 löytyvät naisten suhteelliset osuudet Suomesta ulkomaille lähteneistä opiskelijoista koulutusaloittain. Erot koulutusalojen välillä ovat suuret. Naisia lkm Naisia % Kaikki yliopistojen koulutusalat yhteensä ,5 Teologinen 14 60,9 Humanistinen ,2 Taideteollinen 70 70,7 Musiikkiala 43 60,6 Teatteri-ja tanssiala 6 50,0 Kasvatustieteellinen ,4 Liikuntatieteellinen 19 76,0 Yhteiskuntatieteellinen ,9 Psykologia 24 92,3 Terveystieteet 25 89,3 Oikeustieteellinen ,6 Kauppatieteellinen ,0 Luonnontieteellinen ,1 Maatalous-metsätieteellinen 59 62,8 Teknillistieteellinen ,5 Lääketieteellinen 56 70,9 Hammaslääketieteellinen 7 70,0 Eläinlääketieteellinen 6 100,0 Farmasia 24 77,4 Kuvataideala 19 70,4 Tuntematon 2 66,7 Kaikki ammattikorkeakoulujen alat yhteensä ,9 Humanistinen ja kasvatusala 36 78,3 Kulttuuriala ,1 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala ,0 Luonnontieteiden ala 23 29,5 Tekniikan ja liikenteen ala ,7 Luonnonvara- ja ympäristöala 86 64,7 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala ,4 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala ,9 Muu koulutus 1 50,0 Taulukko 12. Naisten osuus Suomesta ulkomaille suuntautuvasta opiskelijaliikkuvuudesta koulutusaloittain

20 Opiskelijaliikkuvuus opintoasteen ja koulutuksen tyypin mukaan Yliopistosektorilla ylivoimaisesti suurin osa lähtevistä (96%) ja saapuvista (98%) vaihto-opiskelijoista suorittaa ylempää tai alempaa korkeakoulututkintoa. Jatko-opiskelijoita vaihto-opiskelijoiden joukossa on vain muutama. Jatko-opiskelijoiden vähäinen määrä voi tosin johtua myös siitä, ettei heidän liikkuvuuttaan tilastoida yliopistoissa yhtä tarkasti kuin perustutkinto-opiskelijoiden. Toinen yliopistojen tilastointiin liittyvä ongelma on se, ettei ylempiä ja alempia korkeakoulututkintoja eroteta. Uuden tutkintorakenteen myötä on kuitenkin entistä kiinnostavampaa tietää, missä määrin liikkuvuus toteutuu Bachelor- ja missä määrin Masters-tasolla. Tämä onkin syytä korjata jatkossa. Vastaavasti ammattikorkeakouluissa lähes kaikki lähtevät (98%) ja saapuvat (100%) vaihtoopiskelijat opiskelevat ammattikorkeakoulun perustutkintoa nuorten koulutuksessa. Aikuiskoulutuksessa liikkuu vain muutama opiskelija, jatkotutkinnon suorittajia ei lainkaan. Suomesta Suomeen Yliopistot yhteensä Alempi tai ylempi perustutkinto Lisensiaatin tai tohtorin tutkinto Tuntematon 1 0 Ammattikorkeakoulut yhteensä Ammattikorkeakoulututkinto (nuorten koulutus) Ammattikorkeakoulututkinto (aikuisten koulutus) 63 8 Ammattikorkeakoulun jatkotutkinto 0 0 Tuntematon 5 1 Taulukko 13. Opiskelijaliikkuvuus opintoasteen ja koulutuksen tyypin mukaan 2005 Opiskelijaliikkuvuuden yhteistyömaat ja -alueet Taulukkoon 14 on kerätty 20 suosituinta suomalaisopiskelijoiden vaihtokohdetta sekä 20 yleisintä ulkomaisten opiskelijoiden lähtömaata. Opiskelijaliikkuvuuden yhteistyömaana Saksa on omaa luokkaansa. Lisäksi kummankin listan kärkipäästä löytyy suuria EU-maita kuten Espanja, Ranska ja Italia. Euroopan ulkopuolisista maista 20 kärkeen suomalaisopiskelijoiden kohteena ovat päässeet Yhdysvallat, Kiina, Kanada, Australia ja Malesia. Suomeen tulevien listalla Euroopan ulkopuolisista maista 20 kärkeen yltävät vain Kiina, Yhdysvallat ja Meksiko. Suomeen saapuvien listalla on enemmän Itä-Euroopan maita kuten Tšekki, Unkari, Liettua, Viro ja Latvia. Näiden maiden kanssa yhteistyö onkin Suomelle ylijäämäistä eli Suomeen tullaan niistä aktiivisemmin kuin suomalaiset lähtevät niihin. Vastaavasti esim. Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden kanssa vaihto on Suomelle alijäämäistä eli Suomesta lähdetään Pohjoismaihin runsaammin kuin niistä tullaan Suomeen. 19

21 Suomesta Suomeen AMK YO Yht AMK YO Yht Saksa Saksa Espanja Ranska Ruotsi Espanja Britannia Puola Ranska Alankomaat Alankomaat Italia Yhdysvallat Venäjä Itävalta Tsekki Kiina Itävalta Italia Unkari Belgia Belgia Tsekki Britannia Venäjä Liettua Kanada Kiina Australia Kreikka Unkari Yhdysvallat Irlanti Viro Tanska Portugali Malesia Meksiko Norja Ruotsi Sveitsi Latvia Taulukko 14. Korkeakoulujen 20 tärkeintä yhteistyömaata 2005 Sekä Suomesta ulkomaille että ulkomailta Suomeen suuntautuva liikkuvuus on erittäin Eurooppa-keskeistä. Suomesta lähtevistä opiskelijoista 73 prosenttia suuntaa Euroopan maahan ja Suomeen tulevista opiskelijoista peräti 88 prosenttia tulee jostain Euroopan maasta. Taulukossa 15 on tarkasteltu maanosittaisia prosenttiosuuksia myös erikseen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen osalta. Ammattikorkeakouluissa Suomesta lähtevät opiskelijavirrat jakaantuvat hieman yliopistoja tasaisemmin eri maanosiin. Sen sijaan Suomeen saapuvat opiskelijavirrat keskittyvät ammattikorkeakouluissa yliopistoja enemmän Eurooppaan. Suomesta Suomeen Hlöä % AMK % Yo % Hlöä % AMK % YO % Aasia ,4 13,1 8,2 Aasia 458 6,0 4,3 7,0 Afrikka 253 3,0 5,3 1,1 Afrikka 56 0,7 0,6 0,8 Amerikka ,4 8,7 11,7 Amerikka 341 4,4 1,7 6,2 Eurooppa ,4 70,6 75,8 Eurooppa ,1 93,4 84,6 Oseania 189 2,2 1,9 2,5 Oseania 27 0,4 0,0 0,6 Tuntematon 49 0,6 0,4 0,7 Tuntematon 33 0,4 0,0 0,7 Yhteensä ,0 100,0 100,0 Yhteensä ,0 100,0 100,0 Taulukko 15. Opiskelijaliikkuvuus maanosittain

22 Taulukkoon 16 on kerätty kaikki korkeakoulujen yhteistyömaat maanosittain. Suomalaiset korkeakoulut tekivät vuonna 2005 opiskelijaliikkuvuuteen liittyvää yhteistyötä yhteensä 117 maan kanssa, joista 33 sijaitsee Aasiassa, 26 Afrikassa, 20 Amerikassa, 36 Euroopassa ja 2 Oseaniassa. Suomesta Suomeen AMK YO Yht AMK YO Yht Aasia Aasia Arabiemiirikunnat Arabiemiirikunnat Azerbaidzan Armenia Filippiinit Bangladesh Georgia Hong kong Hong kong Intia Indonesia Irak Intia Iran Iran Israel Israel Japani Japani Jordania Jordania Kiina Kambodza Korean tasavalta Kiina Kypros Korean tasavalta Libanon Kypros Malesia Libanon Pakistan Macao Palestiinan itsehallintoalue 1 1 Malesia Saudi-Arabia Mongolia Singapore Nepal Sri Lanka Singapore Syyria Sri Lanka Taiwan Syyria Thaimaa Taiwan Turkki Thaimaa Turkki Vietnam Afrikka Afrikka Benin Egypti Botswana Etelä-Afrikka Egypti Ghana Etelä-Afrikka Libya Etiopia Malawi Gambia Marokko Ghana Mosambik Kenia Namibia Malawi Norsunluurannikko Marokko Sambia Mauritania Sudan Mosambik Tansania Namibia Togo Nigeria Tunisia Sambia Uganda

23 Suomesta Suomeen AMK YO Yht AMK YO Yht Senegal Zimbabwe Seychellit Swazimaa Tansania Tunisia Uganda Amerikka Amerikka Argentiina Argentiina Bahama Brasilia Bolivia Chile Brasilia Kanada Chile Kolumbia Costa Rica Kuuba Ecuador Meksiko Guatemala Peru Honduras Uruguay Kanada Venezuela Kolumbia Yhdysvallat USA Kuuba Meksiko Nicaragua Peru Trinidad ja Tobago Uruguay Venezuela Yhdysvallat Yhdysvaltain Neitsytsaaret Eurooppa Eurooppa Alankomaat Alankomaat Belgia Belgia Bosnia-Hertsegovina Bosnia-Hertsegovina Britannia Britannia Bulgaria Bulgaria Espanja Espanja Färsaaret Irlanti Irlanti Islanti Islanti Italia Italia Itävalta Itävalta Kreikka Kreikka Kroatia Kroatia Latvia Latvia Liechtenstein Liettua Liettua Luxemburg Makedonia Malta Malta Norja Norja

24 Suomesta Suomeen AMK YO Yht AMK YO Yht Portugali Portugali Puola Puola Ranska Ranska Romania Romania Ruotsi Ruotsi Saksa Saksa Serbia ja Montenegro Serbia ja Montenegro Slovakia Slovakia Slovenia Slovenia Sveitsi Suomi Tanska Sveitsi Tsekki Tanska Ukraina Tsekki Unkari Ukraina Valko-Venäjä Unkari Venäjä Valko-Venäjä Viro Venäjä Viro Oseania Oseania Australia Australia Uusi-Seelanti Uusi-Seelanti Tuntematon Tuntematon Kaikki yhteensä Kaikki yhteensä Taulukko 16. Opiskelijaliikkuvuus maanosittain ja maittain

25 YO ja AMK Liikkuvuusohjelma Suomesta % Suomeen % Sokrates Nordplus Korkeakoulun oma vaihtosopimus ISEP Tempus CIMO:n stipendit Muut EU-ohjelmat Leonardo da Vinci ASLA/Fulbright Muu opiskelijavaihto-ohjelma IAESTE Opiskelija- ja kansalaisjärjestöjen harjoittelijavaihto CIMOn harjoittelijavaihto-ohjelmat Muu harjoittelijavaihto-ohjelma Free mover -opiskelu tai -harjoittelu Tuntematon Yhteensä Taulukko 17. Liikkuvuusjärjestelyt 2005 Liikkuvuusjärjestelyt Taulukkoon 17 on kerätty opiskelijaliikkuvuus ohjelmittain sekä korkeakouluissa yhteensä että erikseen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Vajaa puolet Suomesta ulkomaille suuntautuvasta liikkuvuudesta ja kolme neljäsosaa ulkomailta Suomeen suuntautuvasta liikkuvuudesta kanavoituu Sokrates/Erasmus -ohjelman kautta. Erityisesti ammattikorkeakouluihin saapuva liikkuvuus on vahvasti Erasmus-painotteista. Kaiken kaikkiaan liikkuvuus keskittyy pääosin kolmeen liikkuvuusjärjestelyyn: Erasmus-ohjelmaan, korkeakoulujen omiin vaihtosopimuksiin ja opiskelijan itsenäisiin järjestelyihin eli nk. free mover -liikkuvuuteen. Yliopistosektorilla myös pohjoismainen Nordplus-ohjelma tarjoaa merkittävän kanavan erityisesti Suomesta ulkomaille suuntautuvaan liikkuvuuteen. Ammattikorkeakouluissa ohjelma ei ole yhtä yleisesti käytetty. 24

26 YO AMK Suomesta % Suomeen % Suomesta % Suomeen % Opiskelijaliikkuvuuden kesto Vuonna 2005 Suomesta ulkomaille suuntautuvien pitkäkestoisten (yli 3 kk) liikkuvuusjaksojen keskimääräinen pituus oli hieman yli viisi kuukautta. Ulkomailta Suomeen suuntautuvat pitkäkestoisten liikkuvuusjaksojen keskimääräinen pituus oli niin ikään hieman yli viisi kuukautta. Yliopistojen liikkuvuusjaksot ovat keskimäärin runsaan kuukauden pidempiä kuin ammattikorkeakoulujen sekä Suomesta ulkomaille että ulkomailta Suomeen suuntautuvien kategoriassa. Suomesta Suomeen Kaikki yhteensä 5,2 5,1 Yliopistot yhteensä 5,9 5,9 Helsingin yliopisto 6,1 6,1 Jyväskylän yliopisto 5,7 5,9 Oulun yliopisto 5,7 6,3 Joensuun yliopisto 5,6 5,9 Kuopion yliopisto 5,0 6,0 Turun yliopisto 6,2 6,7 Tampereen yliopisto 6,1 7,5 Åbo Akademi 6,8 6,0 Vaasan yliopisto 5,2 5,4 25

27 Lapin yliopisto 6,0 5,5 Teknillinen korkeakoulu 7,1 6,7 Tampereen teknillinen yliopisto 7,1 6,5 Lappeenrannan teknillinen yliopisto 6,3 5,3 Helsingin kauppakorkeakoulu 4,4 4,8 Svenska handelshögskolan 5,3 5,1 Turun kauppakorkeakoulu 5,9 6,5 Taideteollinen korkeakoulu 5,0 5,1 Sibelius-Akatemia 7,3 7,1 Teatterikorkeakoulu 7,4 5,3 Kuvataideakatemia 4,7 5,3 Ammattikorkeakoulut yhteensä 4,6 4,5 Arcada - Nylands Svenska Yrkeshögskola 4,8 4,6 Diakonia-ammattikorkeakoulu 3,3 3,3 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu 4,7 4,3 EVTEK-ammattikorkeakoulu 5,7 4,7 Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu 5,4 5,3 Helsingin ammattikorkeakoulu 4,2 4,3 Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu 5,2 5,4 Humanistinen ammattikorkeakoulu 3,9 3,4 Hämeen ammattikorkeakoulu 4,4 4,6 Jyväskylän ammattikorkeakoulu 5,0 5,2 Kajaanin ammattikorkeakoulu 5,3 4,6 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu 3,9 4,8 Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu 4,2 4,5 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 4,9 5,3 Lahden ammattikorkeakoulu 4,7 4,7 Laurea-ammattikorkeakoulu 4,7 4,8 Mikkelin ammattikorkeakoulu 5,7 4,6 Oulun seudun ammattikorkeakoulu 4,6 4,2 Pirkanmaan ammattikorkeakoulu 4,0 3,7 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 3,8 3,9 Rovaniemen ammattikorkeakoulu 4,6 4,1 Satakunnan ammattikorkeakoulu 5,2 4,4 Savonia ammattikorkeakoulu 4,3 4,7 Seinäjoen ammattikorkeakoulu 4,5 3,5 Svenska Yrkeshögskolan 4,4 4,7 Tampereen ammattikorkeakoulu 5,2 4,6 Turun ammattikorkeakoulu 4,5 4,6 Vaasan ammattikorkeakoulu 4,2 5,2 Yrkeshögskolan Sydväst 5,4 5,9 Taulukko 18. Opiskelijaliikkuvuuden keskimääräinen kesto kuukausina

28 3 Lyhytkestoinen opiskelijaliikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa Lyhytkestoiseksi opiskelijaliikkuvuudeksi tilastoidaan yli viikon mutta alle kolmen kuukauden mittaiset ulkomaanjaksot. Huomattavaa on, että yliopistot ja ammattikorkeakoulut raportoivat lyhytkestoisen liikkuvuuden eri tavoin. Ammattikorkeakouluille lyhytkestoisten liikkuvuusjaksojen ilmoittaminen on pakollista ja tiedot ilmoitetaan henkilöpohjaisena kuten pitkäkestoisessakin opiskelijaliikkuvuudessa. Yliopistoille lyhytkestoisten liikkuvuusjaksojen ilmoittaminen on vapaaehtoista ja tiedot annetaan summatietoina maittain. Taulukkoon 19 on kerätty yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen lyhytkestoisen opiskelijaliikkuvuuden määrät. Yliopistojen luvut ovat selvästi ammattikorkeakoulujen lukuja pienempiä. Ero johtunee erilaisesta tietojen keräämistavasta: koska yliopistoissa lyhytkestoisen liikkuvuuden tilastointi on vapaaehtoista, ei sitä tehdä systemaattisesti. Yliopistojen luvuissa onkin todennäköisesti mukana vain pieni osa niiden todellisesta lyhytkestoisesta liikkuvuudesta. Ammattikorkeakoulujen osalta on huomattavaa, että suuri osa niiden opiskelija- ja harjoittelijaliikkuvuudesta on kestoltaan alle kolme kuukautta. Erityisesti Suomesta ulkomaille suuntautuvassa liikkuvuudessa lyhytkestoisia jaksoja on lähes yhtä paljon kuin pitkäkestoisiakin. Suomesta Suomeen Kaikki yhteensä Yliopistot yhteensä Helsingin yliopisto Jyväskylän yliopisto 26 0 Oulun yliopisto Joensuun yliopisto Kuopion yliopisto Turun yliopisto Tampereen yliopisto Åbo Akademi Vaasan yliopisto 0 46 Lapin yliopisto Teknillinen korkeakoulu 0 0 Tampereen teknillinen yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto 0 0 Helsingin kauppakorkeakoulu 3 0 Svenska handelshögskolan 0 0 Turun kauppakorkeakoulu 14 0 Taideteollinen korkeakoulu 3 0 Sibelius-Akatemia Teatterikorkeakoulu 0 0 Kuvataideakatemia > 27

29 Ammattikorkeakoulut yhteensä Arcada Nylands Svenska Yrkeshögskola Diakonia-ammattikorkeakoulu Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu EVTEK-ammattikorkeakoulu 27 9 Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Helsingin ammattikorkeakoulu Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu Humanistinen ammattikorkeakoulu 42 1 Hämeen ammattikorkeakoulu Jyväskylän ammattikorkeakoulu Kajaanin ammattikorkeakoulu Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu 73 0 Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 46 2 Lahden ammattikorkeakoulu Laurea-ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Oulun seudun ammattikorkeakoulu Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Rovaniemen ammattikorkeakoulu 6 7 Satakunnan ammattikorkeakoulu Savonia ammattikorkeakoulu Seinäjoen ammattikorkeakoulu Svenska Yrkeshögskolan Tampereen ammattikorkeakoulu Turun ammattikorkeakoulu Vaasan ammattikorkeakoulu Yrkeshögskolan Sydväst Taulukko 19. Lyhytkestoinen opiskelijaliikkuvuus

30 4 Opettaja- ja asiantuntijaliikkuvuus ammattikorkeakouluissa Ammattikorkeakoulusektorilla CIMOn suorittamaan tilastointiin kuuluu myös opettaja- ja asiantuntijaliikkuvuustietojen kerääminen. Ammattikorkeakoulujen opettaja- ja asiantuntijaliikkuvuus jaetaan niin ikään pitkä- ja lyhytkestoiseen liikkuvuuteen. Pitkäkestoiseksi liikkuvuudeksi lasketaan kaikki vähintään kuukauden mittaiset jaksot ja lyhytkestoiseksi liikkuvuudeksi alle kuukauden mutta vähintään viikon mittaiset jaksot. Taulukossa 20 esitetään rinnakkain sekä pitkä- että lyhytkestoinen liikkuvuus. Ammattikorkeakoulujen opettaja- ja asiantuntijaliikkuvuus painottuu selvästi alle kuukauden mittaisiin jaksoihin. Pitkäkestoinen opettaja- ja asiantuntijaliikkuvuus on ammattikorkeakouluissa tyypillisesti satunnaista ja hyvin vähäistä. Pitkäkestoinen liikkuvuus Lyhytkestoinen liikkuvuus Suomesta Suomeen Suomesta Suomeen Arcada Nylands Svenska Yrkeshögskola Diakonia-ammattikorkeakoulu Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu EVTEK-ammattikorkeakoulu Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Helsingin ammattikorkeakoulu Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu Humanistinen ammattikorkeakoulu Hämeen ammattikorkeakoulu Jyväskylän ammattikorkeakoulu Kajaanin ammattikorkeakoulu Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Lahden ammattikorkeakoulu Laurea-ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Oulun seudun ammattikorkeakoulu Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Rovaniemen ammattikorkeakoulu Satakunnan ammattikorkeakoulu Savonia ammattikorkeakoulu Seinäjoen ammattikorkeakoulu Svenska Yrkeshögskolan Tampereen ammattikorkeakoulu Turun ammattikorkeakoulu Vaasan ammattikorkeakoulu Yrkeshögskolan Sydväst Yhteensä Taulukko 20. Ammattikorkeakoulujen opettaja- ja asiantuntijaliikkuvuus

31 Liite 1 Tiedonkeruun ohjeistus yliopistoille ja yliopistojen tiedonkeruussa käyttämät luokitukset Yliopistoille Asia: Kansainvälistä opiskelijaliikkuvuutta koskevan tilastotiedon keruu kalenterivuodelta 2005 Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO pyytää yliopistoja toimittamaan mennessä tiedot kalenterivuoden 2005 aikana toteutuneesta opiskelijaliikkuvuudesta. Tiedonkeruun lähtökohtana on, että liikkuva opiskelija suorittaa kokonaista korkeakoulututkintoa (perus- tai jatkotutkintoa) joko Suomessa tai ulkomailla ja suorittaa osan, vähintään 3 kuukautta, opinnoistaan ulkomailla niin, että ulkomailla suoritetut opinnot luetaan hyväksi tutkintoon (ulkomaisessa korkeakoulussa ei suoriteta kuitenkaan kokonaista tutkintoa). Tiedot ilmoitetaan sekä kansainvälisissä vaihto-ohjelmissa liikkuvista opiskelijoista että vaihto-ohjelmien ulkopuolella itsenäisesti liikkuvista opiskelijoista, ns. free movereista. Opiskelijaliikkuvuudeksi luetaan myös kansainvälinen harjoittelu silloin kun se sisältyy tutkintoon. A Pitkäkestoinen liikkuvuus (liikkuvuuden kesto vähintään 3 kk): Suomesta ulkomaille lähtevistä sekä ulkomailta Suomeen saapuvista opiskelijoista ja harjoittelijoista ilmoitetaan seuraavat tiedot: 1) yliopisto 2) opiskelijan henkilö- tai muu tunnus 3) sukupuoli 4) koulutusala 5) opintoaste 6) liikkuvuusohjelma 7) kansalaisuus (saapuvat) 8) kohdemaa (lähtevät) tai lähtömaa (saapuvat) 9) liikkuvuuden kesto kuukausina B Lyhytkestoinen liikkuvuus: Suomesta ulkomaille lähtevät ja ulkomailta Suomeen tulevat opiskelijat/harjoittelijat (vaihdon kesto 1 viikko alle 3 kuukautta) 30 Lyhytkestoinen liikkuvuus ilmoitetaan summatietoina. Suomesta lähtevistä ja Suomeen tulevista opiskelijoista ilmoitetaan maittain opiskelijoiden lukumäärät ja liikkuvuuksien yhteenlaskettu kesto viikkoina. Lyhytkestoisen liikkuvuuden tilastointi on yliopistoille vapaaehtoista. Tietojen keruussa noudatetaan tämän kirjeen liitteessä 1 löytyviä luokituksia. Tiedot toimitetaan CIMOn tiedonkeruusovellukseen, joka sijaitsee osoitteessa Kukin yliopisto saa käyttöönsä yhden käyttäjätunnuksen ja salasanan, jotka tilataan osoitteesta irma.garam@cimo.fi.

32 Liikkuvuustiedot voi syöttää sovellukseen yksi kerrallaan tai siirtää kokonaisena Excel-taulukkona. Excel-taulukoissa tulee noudattaa tämän ohjeiston liitteenä 2 olevaa tietuemäärittelyä. Yliopistojen yhdyshenkilönä tilastoinnissa on tutkija Irma Garam, jolle voi osoittaa kaikki asiaa koskevat kyselyt. Yhteystiedot: puh , sähköposti: irma.garam@cimo.fi. KANSAINVÄLISEN HENKILÖVAIHDON KESKUS CIMO Irma Garam JAKELU Yliopistojen kansainvälisten asioiden yksiköt (cimeoni-lista) TIEDOKSI Tomi Halonen, opetusministeriö Jouni Virta, HCI Productions Kaisa Honkonen-Ratinen, HCI Productions Kansainvälisen liikkuvuuden tilastointi (CIMO, KOTA) Tilastoinnissa käytettävät luokitukset 1) Yliopisto 01 Helsingin yliopisto 02 Jyväskylän yliopisto 03 Oulun yliopisto 04 Joensuun yliopisto 05 Kuopion yliopisto 06 Turun yliopisto 07 Tampereen yliopisto 08 Åbo Akademi 09 Vaasan yliopisto 10 Lapin yliopisto 12 Teknillinen korkeakoulu 13 Tampereen teknillinen yliopisto 14 Lappeenrannan teknillinen yliopisto 15 Helsingin kauppakorkeakoulu 16 Svenska handelshögskolan 17 Turun kauppakorkeakoulu 18 Taideteollinen korkeakoulu 19 Sibelius-Akatemia 20 Teatterikorkeakoulu 23 Kuvataideakatemia 2) Opiskelijan henkilö- tai muut tunnus (esim. opiskelijanumero) 31