Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2013
|
|
- Martti Seppälä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility IRMA GARAM Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa /2014 TIETOA JA TILASTOJA -RAPORTTI
2 ISBN ISSN /2014 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO
3 Sisältö 1 Lukijalle 1 2 Tiedon keruu ja määritelmät 2 3 Yhteenveto: Opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus Suomen korkeakouluissa vuonna Pitkäkestoinen opiskelijaliikkuvuus Kehitys Korkeakouluittain Koulutusaloittain Alueittain Vaihto-opiskelu ja harjoittelu Liikkuvuusjärjestelyt Yhteistyömaat ja maanosat Opintoaste ja koulutuksen tyyppi Sukupuoli Liikkuvuusjakson kesto 26 5 Lyhytkestoinen opiskelijaliikkuvuus Kehitys Korkeakouluittain Koulutuslaoittain Yhteistyömaat 30 LIITE 1 Pitkäkestoinen (yli 3kk) opiskelijaliikkuvuus maanosittain ja maittain
4 1 Lukijalle Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO kerää ja julkaisee vuosittain tilastoja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla toimivien 1 yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kansainvälisestä opiskelijaliikkuvuudesta. Tässä raportissa esitellään CIMOn ja korkeakoulujen vuoden 2013 tiedonkeruun tulokset. Korkea-asteen lisäksi CIMO kerää ja julkaisee kansainvälisen liikkuvuuden tilastoja myös ammatillisesta koulutuksesta. Tilastoraportit kansainvälisestä liikkuvuudesta sekä korkea-asteella että ammatillisessa koulutuksessa löytyvät pdf-versioina CIMOn verkkopalvelusta osoitteessa Näkökulmia korkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten henkilökunnan kansainväliseen liikkuvuuteen on julkaistu CIMOn Faktaa Express -sarjassa 2/2014. Opetus- ja kulttuuriministeriö kokoaa vuosittain Vipunen tietokantaan tilastoja yliopistojen opettaja- ja tutkijaliikkuvuudesta sekä ammattikorkeakoulujen opettajaja asiantuntijaliikkuvuudesta. Tilastot yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden kansainvälisestä liikkuvuudesta sekä opetusja muun henkilökunnan kansainvälisestä liikkuvuudesta löytyvät myös Vipunen-tietokannasta kohdasta kansainvälisyys (csc.vipunen.fi). CIMOn verkkopalveluun on koottu myös muiden tahojen keräämiin tilastoihin perustuvia taulukoita ja kuvioita niille, jotka tarvitsevan yksityiskohtaisempaa numerotietoa kansainvälisestä liikkuvuudesta eri koulutusasteilla Näkökulmia kansainvälistymiseen Tietoa ja tilastoja Opiskelijoiden ja oppilaitosten henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus. 1 Tilastoinnissa eivät ole mukana puolustushallinnon alainen Maanpuolustuskorkeakoulu, sisäasiainministeriön alainen Poliisiammattikorkeakoulu sekä Ahvenanmaalla Högskolan på Åland. 1
5 2 Tiedon keruu ja määritelmät CIMO kerää korkeakouluista tammikuussa tiedot edellisen kalenterivuoden aikana alkaneista ulkomaanjaksoista. Kansainvälisellä liikkuvuudella tarkoitetaan tässä opiskelijoiden fyysistä liikkumista opiskelu- tai työskentelytarkoituksessa Suomen rajojen yli. Lähtökohtana opiskelijaliikkuvuuden tilastoinnissa on, että opiskelija suorittaa ulkomailla osan tutkinnostaan, mutta ei koko tutkintoa. Opiskelija voi olla ulkomailla joko opiskelemassa tai opintoihin kuuluvassa kansainvälisessä harjoittelussa. Liikkuminen voi tapahtua ohjelman kautta (esim. Erasmus, Nordplus), korkeakoulujen tekemien kansainvälisten sopimusten puitteissa tai opiskelijan omien järjestelyjen ja rahoituksen tuloksena. Opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus jaetaan pitkä- ja lyhytkestoiseen. Pitkäkestoista opiskelijaliikkuvuutta ovat vähintään kolme kuukautta kestävät ulkomaanjaksot, lyhytkestoista alle kolme kuukautta, mutta vähintään viikon kestävät ulkomaanjaksot. Tieto opiskelijoiden kansainvälisestä liikkuvuudesta kerätään henkilöpohjaisesti. 2
6 3 Yhteenveto: Opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus Suomen korkeakouluissa vuonna 2013 Yleiskuva Vuonna 2013 Suomesta lähti ulkomaille yli 3 kuukautta kestävälle liikkuvuusjaksolle yhteensä korkeakouluopiskelijaa, heistä 5175 yliopistosta ja 5014 ammattikorkeakoulusta Lisäksi Suomesta lähti yhteensä korkeakouluopiskelijaa lyhytkestoiselle, alle 3 kuukauden ulkomaanjaksolle, heistä yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Sekä pitkä- että lyhytkestoisten liikkuvuusjaksojen määrät ovat viime vuosina pääosin kasvaneet Suhteessa tutkintojen määrään yliopistoissa lähes joka viides opiskelija (18 ) ja ammattikorkeakouluissa joka viides opiskelija (20 ) lähtee ulkomaanjaksolle. Vuonna 2013 Suomeen tuli yli 3 kuukautta kestävälle liikkuvuusjaksolle yhteensä ulkomaalaista opiskelijaa, heistä yliopistoihin ja 3912 ammattikorkeakouluihin Lisäksi Suomeen tuli yhteensä ulkomaalaista opiskelijaa lyhytkestoiselle, alle 3 kuukauden jaksolle, heistä yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin. Myös Suomeen tulevat opiskelijavirrat ovat viime vuosina kasvaneet. Koulutusalat Yliopistoissa eniten pitkäkestoista opiskelijaliikkuvuutta on kauppatieteellisellä (Suomesta 26, Suomeen 20 kaikista) ja teknillistieteellisellä alalla (Suomesta 17, Suomeen 22 kaikista). Ammattikorkeakouluissa eniten pitkäkestoista liikkuvuutta on liiketalouden ja hallinnon alalla (Suomesta 32, Suomeen 38 kaikista) Suhteutettuna alan kokoon aktiivisimmat lähettäjäalat ovat yliopistoissa kauppatieteellinen (32 alan tutkinnon suorittajista) ja oikeustiede (28 ) ja aktiivisimmat vastaanottaja-alat ovat kuvataide 44 ) ja musiikki (30 ) Suhteutettuna alan kokoon aktiivisin lähettäjäala ammattikorkeakoulusektorilla on matkailu-, ravitsemis- ja talousala (51 alan tutkinnon suorittajista) ja aktiivisin vastaanottaja-ala on liiketalous ja hallinto (29 ). Alueet Suomessa Aktiivisimpia ulkomaille lähtijöitä ovat Etelä-Suomen korkeakouluopiskelijat Aktiivisimpia ulkomaalaisten opiskelijoiden vastaanottajia ovat Länsi-Suomen ammattikorkeakoulut ja Pohjois-Suomen yliopistot. Liikkuvuusjärjestelyt EU:n Erasmus-ohjelma on suurin yksittäinen liikkuvuusjärjestely. Sen kautta lähtee ulkomaille 53 ja tulee Suomeen 71 kaikista opiskelijoista Erasmus-ohjelman osuus on lähtevissä ulkomaanjaksoissa viime vuosian hieman kasvanut saapuvissa pienentynyt. Yli 90 liikkuvuudesta Suomesta ulkomaille kanavoituu neljän suurimman järjestelyn kautta: Erasmus-ohjelma, korkeakoulun omat sopimukset, opiskelijan itsensä järjestämä free mover opiskelu ja pohjoismainen Nordplus-ohjelma 3
7 Yli 95 liikkuvuudesta ulkomailta Suomeen kanavoituu neljän suurimman järjestelyn kautta: Erasmus-ohjelman, korkeakoulun omat sopimukset, free mover-opiskelu ja CIMOn stipendit Maat ja maanosat Kaksi kolmasosaa (65 ) opiskelijaliikkuvuudesta Suomesta ulkomaille suuntautuu Eurooppaan. Euroopan osuus on pienentynyt, Aasian kasvanut. 80 prosenttia opiskelijaliikkuvuudesta ulkomailta Suomeen tulee Euroopasta. Myös Suomeen tulevassa liikkuvuudessa Euroopan osuus on hiljalleen pienentynyt, Aasian vahvistunut. Suosituimmat kohdemaat ovat: Saksa, Espanja, Britannia ja Ruotsi Yleisimmät lähtömaat ovat: Saksa, Ranska, Espanja ja Italia 4
8 4 Pitkäkestoinen opiskelijaliikkuvuus 4.1 Kehitys Vuonna 2013 Suomesta lähti ulkomaille yli 3 kuukauden jaksolle yhteensä vaihto-opiskelijaa tai harjoittelijaa ja tänne saapui ulkomaalaista opiskelijaa. Suomesta lähtevien opiskelijoiden määrä kasvoi vajaalla 200 henkilöllä edellisvuodesta. Koko 2000-luvun aikana korkeakouluopiskelijoiden vähintään 3 kuukauden mittaiset ulkomaanjaksot ovat kasvaneet lähes 50 prosentilla, vaikka kasvukäyrässä on ollut muutamia notkahduksia. Liikkuvuus ulkomailta Suomeen on kasvanut tasaisemmin ja nopeammin. Vuosituhannen alusta määrät ovat kaksinkertaistuneet Suomesta Suomeen Kuvio 1. Pitkäkestoinen (yli 3 kk) opiskelijaliikkuvuus korkeakouluissa Kun yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kansainvälistä opiskelijaliikkuvuutta tarkastelee erikseen, suurimmat erot löytyvät Suomeen tulevissa opiskelijoissa. Yliopistosektorille tulee vuosittain lähes opiskelijaa enemmän kuin ammattikorkeakoulusektorille. Suomesta ulkomaille suuntautuvassa liikkuvuudessa sektorit ovat lähempänä toisiaan. 5
9 Suomesta YO Suomesta AMK Suomeen YO Suomeen AMK Kuvio 2. Pitkäkestoinen (yli 3 kk) opiskelijaliikkuvuus korkeakouluissa , yliopistot ja ammattikorkeakoulut erikseen 4.2 Korkeakouluittain Vuonna 2013 Suomesta ulkomaille lähtevien määrä lisääntyi hieman edelliseen vuoteen verrattuna molemmilla sektoreilla: yliopistoissa 0,2 prosentilla, ammattikorkeakouluissa 3,4 prosentilla. Korkeakoulujen välillä on melko suuria eroja sen suhteen, kuinka paljon liikkuvuusluvut ovat kasvaneet tai pienentyneet viime vuodesta. Yliopistosektorilla kasvua on ollut enimmillään yli 32 prosenttia viime vuodesta ja vähennystä suurimmillaan 12 prosenttia. Ammattikorkeakoulusektorilla kasvua on ollut enimmillään 23 prosenttia ja vähennystä enimmillään lähes 30 prosenttia. Suomeen saapuvien määrä kasvoi vuodesta 2012 vain hyvin vähän. Tässä suhteessa vuosi 2013 oli poikkeuksellinen; tähän saakka Suomeen tulevien määrät ovat kasvaneet reippaammin yhtä poikkeusvuotta lukuun ottamatta. Suomesta 2013 Muutos , Suomeen 2013 Muutos , Kaikki korkeakoulut yhteensä , ,9 Yliopistot yhteensä , ,0 Helsingin yo 929-6, ,9 Jyväskylän yo , ,1 Oulun yo 342-5, ,8 6
10 Tampereen yo 422 0, ,2 Åbo Akademi , ,6 Vaasan yo 219 6, ,6 Lapin yo 153-2, ,0 Tampereen teknillinen yo , ,9 Lappeenrannan teknillinen yo 207 8, ,8 Svenska hhs 218 3, ,5 Aalto-yo 870 1, ,1 Itä-Suomen yo 250-3, ,8 Turun yo , ,0 Taide yo 72-11, ,0 Ammattikorkeakoulut yhteensä , ,2 Arcada - Nylands svenska yhs 74-14, ,6 Centria amk 98-3, ,1 Diakonia-amk 109 4, ,8 Haaga-Helia amk 554 7, ,6 Humanistinen amk 52-28, ,8 Hämeen amk 164-7, ,7 Jyväskylän amk 270 7, ,2 Kajaanin amk 88-8, ,5 Karelia-amk , ,3 Kemi-Tornion amk 46-22, ,5 Kymenlaakson amk 147 0, ,7 Lahden amk , ,3 Laurea-amk , ,2 Metropolia amk 474 4, ,7 Mikkelin amk 157 9, ,5 Oulun seudun amk 186 1, ,1 Rovaniemen amk ,3 82-7,9 Saimaan amk 237-9, ,0 Satakunnan amk 206 9, ,6 Savonia amk , ,6 Seinäjoen amk , ,6 Tampereen amk 333-3, ,5 Turun amk , ,1 Vaasan amk ,6 51-1,9 Yhs Novia 101-2, ,5 Taulukko 1. Opiskelijaliikkuvuuden kehitys korkeakouluittain Taulukossa 2 alla tarkastellaan aktiivisuutta kansainvälisessä opiskelijaliikkuvuudessa suhteuttamalla ulkomaille lähtevien ja Suomeen tulevien määrät uusien opiskelijoiden, suoritettujen tutkintojen ja 7
11 opiskelijoiden määrään. Absoluuttiset luvut eivät ota huomioon korkeakoulujen välisiä kokoeroja, suhteellisilla luvuilla on luontevampaa verrata korkeakouluja. Uusien opiskelijoiden, tutkintojen ja opiskelijoiden määrät on saatu Opetus- ja kulttuuriministeriön Vipunen-tietokannasta. Opiskelijoiden määrät ovat yliopistosektorilla vuoden 2012 ja ammattikorkeakoulusektorilla vuoden 2013 lukuja. Mukaan on laskettu vain tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijamäärät. Uusien opiskelijoiden määrät ovat vuoden 2012 tietoja. Yliopistoissa saatavilla on vain uudet alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä (ei jatkotutkintojen suorittajia), ammattikorkeakoulujen luvuissa ovat mukana uudet ammattikorkeakoulututkinnon ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittajat. Tutkintojen määrät ovat vuoden 2013 tietoja. Liikkuvuus Suomesta Liikkuvuus Suomeen suhteessa uusiin opiskelijoihin, suhteessa tutkintoihin, suhteessa opiskelijoihin, suhteessa uusiin opiskelijoihin, suhteessa tutkintoihin, suhteessa opiskelijoihin, Kaikki korkeakoulut 19,6 18,8 3,4 18,8 18,0 3,2 yhteensä Yliopistot yhteensä 26,1 17,6 3,2 29,4 19,8 3,6 Helsingin yo 25,5 16,0 2,7 29,0 18,2 3,1 Jyväskylän yo 22,7 15,4 3,3 22,1 15,0 3,2 Oulun yo 19,9 13,5 2,3 28,9 19,5 3,4 Tampereen yo 28,1 17,8 2,9 28,9 18,4 3,0 Åbo Akademi 20,3 18,0 2,8 26,9 23,8 3,7 Vaasan yo 27,4 24,3 4,3 23,4 20,7 3,7 Lapin yo 33,9 16,4 3,3 59,4 28,8 5,7 Tampereen teknillinen yo 28,1 18,7 2,8 41,5 27,7 4,2 Lappeenrannan teknillinen yo 29,0 19,6 4,2 31,8 21,5 4,6 Svenska hhs 61,8 44,0 9,2 39,9 28,4 6,0 Aalto-yo 40,4 25,4 4,4 40,8 25,7 4,5 Itä-Suomen yo 11,4 9,2 1,7 20,5 16,7 3,1 Turun yo 26,9 17,6 3,4 22,1 14,5 2,8 Taideyo 26,1 17,5 3,6 38,0 25,5 5,3 Ammattikorkeakoulut 15,6 20,3 3,6 12,2 15,8 2,8 yhteensä Arcada - Nylands svenska yhs 14,9 18,1 3,1 11,1 13,4 2,3 Centria amk 10,8 19,0 2,9 8,1 14,1 2,2 Diakonia-amk 14,0 16,0 3,5 4,0 4,6 1,0 Haaga-Helia amk 24,0 33,6 5,5 13,4 18,8 3,1 Humanistinen amk 13,4 19,5 3,6 15,8 22,9 4,2 Hämeen amk 11,1 14,6 2,4 10,0 13,2 2,2 Jyväskylän amk 17,0 23,2 3,8 20,0 27,3 4,5 Kajaanin amk 17,0 25,1 4,0 13,7 20,3 3,3 Karelia-amk 12,1 14,5 2,6 9,8 11,8 2,1 8
12 Kemi-Tornion amk 6,2 9,9 1,7 7,1 11,2 1,9 Kymenlaakson amk 14,8 19,8 3,5 10,4 13,9 2,4 Lahden amk 24,0 32,0 6,0 12,1 16,1 3,0 Laurea-amk 14,8 18,5 3,6 13,0 16,2 3,2 Metropolia amk 12,1 17,4 2,9 9,5 13,7 2,3 Mikkelin amk 14,7 17,9 3,6 12,9 15,6 3,2 Oulun seudun amk 10,4 12,6 2,4 14,0 17,1 3,2 Rovaniemen amk 17,4 24,3 4,6 9,6 13,4 2,5 Saimaan amk 31,3 38,0 7,7 20,4 24,7 5,0 Satakunnan amk 15,4 19,6 3,6 10,1 12,8 2,4 Savonia amk 14,4 15,8 3,2 13,4 14,7 3,0 Seinäjoen amk 14,7 23,5 3,5 15,7 25,1 3,7 Tampereen amk 16,9 17,6 3,5 13,9 14,6 2,9 Turun amk 17,5 20,5 3,9 14,3 16,8 3,2 Vaasan amk 18,3 23,8 3,9 7,2 9,4 1,5 Yhs Novia 13,7 17,5 2,7 9,6 12,3 1,9 Taulukko 2. Liikkuvuus suhteessa uusien opiskelijoiden, tutkintojen ja opiskelijoiden määrään 2013 korkeakouluittain Uusien opiskelijoiden, tutkintojen ja opiskelijoiden määrään suhteuttaminen antavat erilaisen kuvan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden liikkuvuusaktiivisuudesta. Kun liikkuvuusluvut suhteutetaan uusien opiskelijoiden määrään, näyttäytyy yliopistosektori selvästi aktiivisemmalta kansainvälisessä liikkuvuudessa. Yliopistoissa ulkomaille lähtee vuosittain 26 prosenttia uusien opiskelijoiden määrästä, ammattikorkeakouluissa vain noin 16 prosenttia. Mutta kun liikkuvuusluvut suhteutetaan tutkintojen tai opiskelijoiden määrään, ovat ammattikorkeakoulut aktiivisempia. Erot selittyvät sillä, että ammattikorkeakouluissa aloittaa moni uusi opiskelija, mutta selvästi harvempi suorittaa tutkinnon. Osa siis jättää opinnot kesken tai vaihtaa opiskelupaikkaa. Yliopistoissa tutkintojen määrää taas nostaa se, että siellä yksi uusi opiskelija suorittaa lähtökohtaisesti kaksi tutkintoa: kandidaatin ja maisterin. Lukuja onkin tarkoituksenmukaisempaa verrata kummankin sektorin sisällä, ei niinkään sektoreiden välillä. Kummallakin sektorilla on suuria eroja korkeakoulujen välillä liikkuvuusaktiivisuudessa. 4.3 Koulutusaloittain Yliopistoissa eniten kansainvälistä opiskelijaliikkuvuutta on kauppatieteen ja teknillistieteellisellä alalla. Teknillistieteellisellä alalla on runsaasti nimenomaan pitkäkestoisia, yli 3 kuukautta kestäviä jaksoja. Lyhytkestoisia alle 3 kuukauden mittaisia jaksoja teknillistieteellisellä alalla tehdään vain vähän (ks. luku 5.3) kun taas kauppatieteen alalla opiskelijat tekevät runsaasti sekä pitkä- että lyhytkestoisia jaksoja. 9
13 Liikkuvuus Suomesta 2013 Osuus, Liikkuvuus Suomeen 2013 Osuus, Teologinen 24 0,5 9 0,2 Humanistinen , ,8 Taideteollinen 135 2, ,6 Musiikkiala 55 1,1 78 1,3 Teatteri- ja tanssiala 10 0,2 6 0,1 Kasvatustieteellinen 249 4, ,3 Liikuntatieteellinen 29 0,6 40 0,7 Yhteiskuntatieteellinen , ,6 Psykologia 64 1,2 73 1,3 Terveystieteet 29 0,6 42 0,7 Oikeustieteellinen 298 5, ,2 Kauppatieteellinen , ,9 Luonnontieteellinen 294 5, ,0 Maatalous-metsätieteellinen 119 2, ,1 Teknillistieteellinen , ,6 Lääketieteellinen 102 2, ,9 Hammaslääketieteellinen 6 0,1 20 0,3 Eläinlääketieteellinen 11 0,2 34 0,6 Farmasia 36 0,7 87 1,5 Kuvataideala 9 0,2 23 0,4 Tuntematon 0 0,0 0 0,0 Yliopistot yhteensä , ,0 Taulukko 3. Yliopistojen opiskelijaliikkuvuus koulutusaloittain 2013 Ammattikorkeakouluissa eniten kansainvälistä liikkuvuutta sekä Suomesta että Suomeen on liiketalouden ja hallinnon alalla. Lyhytkestoissa alle 3 kuukauden mittaisissa liikkuvuusjaksoissa liiketalouden ja hallinnon ala ei korostu yhtä voimakkaasti (ks. luku 5.3). Eniten ammattikorkeakouluopiskelijoita lähtee lyhytkestoiselle jaksolle tekniikan ja liikenteen alalta. 10
14 Liikkuvuus Suomesta 2013 Osuus, Liikkuvuus Suomeen 2013 Osuus, Humanistinen ja kasvatusala 64 1,3 29 0,7 Kulttuuriala , ,1 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala , ,7 Luonnontieteiden ala 98 2,0 93 2,4 Tekniikan ja liikenteen ala , ,4 Luonnonvara- ja ympäristöala 103 2,1 59 1,5 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala , ,2 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala , ,9 Muu/tuntematon 0 0,0 1 0,0 Ammattikorkeakoulut yhteensä , ,0 Taulukko 4. Ammattikorkeakoulujen opiskelijaliikkuvuus koulutusaloittain 2013 Yliopistosektorilla suurimmat muutokset edellisen vuoden liikkuvuuslukuihin ovat usein pienillä aloilla, joissa muutaman opiskelijan muutos aiheuttaa suuren prosentuaalisen muutoksen. Suurista opintoaloista kauppatieteellisellä ja teknillistieteellisellä alalla liikkuvuus Suomesta on lisääntynyt viime vuodesta, humanistisella, yhteiskuntatieteellisellä ja luonnontieteellisellä vähentynyt. Kun vertaa Suomesta lähtevien ja Suomeen tulevien määrää, yliopistosektorilla humanistinen ja kauppatieteellinen ala lähettävät opiskelijoita enemmän ulkomaille kuin vastaanottavat. Vastaavasti yhteiskuntatieteellinen, luonnontieteellinen ja teknillistieteellinen ala vastaanottavat enemmän ulkomaalaisia vaihto-opiskelijoita. Ammattikorkeakoulusektorilla erityisesti matkailu-, ravitsemis- ja talousala sekä liiketalouden ja hallinnon ala ovat selkeimmin kasvattaneet Suomesta ulkomaille lähteneiden määrää Suomeen tulevien määrät ovat kasvaneet voimakkaimmin kulttuurialalla sekä tekniikan ja liikenteen alalla. Ammattikorkeakoulusektorilla kaikki alat lähettävät opiskelijoita enemmän ulkomaille kuin vastaanottavat. Suomesta 2013 Muutos , Suomeen 2013 Muutos , Kaikki korkeakoulut yhteensä , ,9 Yliopistot yhteensä , ,0 Teologinen 24-22,6 9-18,2 Humanistinen 820-6, ,7 Taideteollinen 135 5, ,4 Musiikkiala 55-3, ,0 Teatteri- ja tanssiala 10-9,1 6 0,0 Kasvatustieteellinen 249 5, ,6 Liikuntatieteellinen 29-21, ,6 Yhteiskuntatieteellinen 648-0, ,9 Psykologia 64 18, ,3 Terveystieteet 29-9, ,8 Oikeustieteellinen 298 1, ,8 11
15 Kauppatieteellinen , ,4 Luonnontieteellinen 294-2, ,3 Maatalous-metsätieteellinen , ,6 Teknillistieteellinen 884 2, ,1 Lääketieteellinen , ,2 Hammaslääketieteellinen 6 20, ,0 Eläinlääketieteellinen 11 10, ,8 Farmasia 36 9, ,3 Kuvataideala 9-30, ,5 Tuntematon 0-100,0 0 - Ammattikorkeakoulut yhteensä , ,2 Humanistinen ja kasvatusala 64-4, ,4 Kulttuuriala 525-1, ,4 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala , ,2 Luonnontieteiden ala 98 1, ,9 Tekniikan ja liikenteen ala 924 0, ,9 Luonnonvara- ja ympäristöala 103-2, ,7 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 917-1, ,2 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala , ,8 Muu/tuntematon ,3 Taulukko 5. Opiskelijaliikkuvuuden kehitys koulutusaloittain Taulukossa 6 alla on ulkomaille lähtevien ja Suomeen tulevien määrät suhteutettu uusien opiskelijoiden, tutkintojen ja opiskelijoiden määrään. Tarkemmin menetelmästä on kerrottu kappaleessa 4.2 sivuilla 8-9. Yliopistosektorilla erityisesti oikeustieteen ja kauppatieteen opiskelijat ovat aktiivisia lähtemään ulkomaille. Ammattikorkeakoulusektorilla aktiivisimpia ulkomaille lähtijöitä ovat matkailu-, ravitsemis- ja talousalan sekä liiketalouden ja hallinnon opiskelijat. Aktiivisimpia ulkomaalaisten vaihto-opiskelijoiden vastaanottajia ovat yliopistosektorilla laskentatavasta hieman riippuen oikeustiede, kuvataideala, musiikkiala sekä eläinlääketieteellinen. Ammattikorkeakoulusektorilla liiketalous ja hallinnon ala sekä matkailu-, ravitsemisja talousala ovat myös aktiivisimmat vastaanottaja-alat. 12
16 Liikkuvuus Suomesta Liikkuvuus Suomeen suhteessa uusiin opiskelijoihin, suhteessa tutkintoihin suhteessa opiskelijoihin, suhteessa uusiin opiskelijoihin suhteessa tutkintoihin, suhteessa opiskelijoihin, Kaikki korkeakoulut yhteensä 19,6 18,8 3,4 18,8 18,0 3,2 Yliopistot yhteensä 26,1 17,6 3,2 29,4 19,8 3,6 Teologinen 8,6 4,9 0,9 3,2 1,8 0,3 Humanistinen 32,7 19,5 3,4 25,2 15,1 2,6 Taideteollinen 33,7 21,0 4,4 37,2 23,1 4,8 Musiikkiala 32,5 21,2 4,1 46,2 30,1 5,8 Teatteri- ja tanssiala 16,4 9,9 2,5 9,8 5,9 1,5 Kasvatustieteellinen 11,8 7,6 1,8 17,5 11,2 2,6 Liikuntatieteellinen 18,8 13,1 3,4 26,0 18,1 4,8 Yhteiskuntatieteellinen 32,6 21,3 3,6 36,9 24,2 4,0 Psykologia 33,5 12,6 3,2 38,2 14,4 3,7 Terveystieteet 6,9 3,9 1,0 10,0 5,6 1,4 Oikeustieteellinen 60,7 27,7 6,3 61,5 28,1 6,4 Kauppatieteellinen 47,2 32,2 6,7 40,5 27,6 5,7 Luonnontieteellinen 8,8 9,1 1,2 15,6 16,2 2,2 Maatalous-metsätieteellinen 25,7 19,9 3,4 38,4 29,7 5,1 Teknillistieteellinen 25,2 17,1 2,7 35,9 24,4 3,8 Lääketieteellinen 25,4 12,5 1,7 27,1 13,4 1,9 Hammaslääketieteellinen 5,7 4,1 0,6 18,9 13,7 2,0 Eläinlääketieteellinen 18,6 7,3 1,9 57,6 22,5 5,8 Farmasia 12,1 8,4 2,0 29,3 20,4 4,8 Kuvataideala 19,6 17,3 3,2 50,0 44,2 8,2 Ammattikorkeakoulut yhteensä 15,6 20,3 3,6 12,2 15,8 2,8 Humanistinen ja kasvatusala 14,1 22,5 3,7 6,4 10,2 1,7 Kulttuuriala 20,5 24,6 4,8 17,0 20,4 4,0 Yhteiskuntatieteiden, 22,7 31,7 5,6 20,9 29,2 5,1 liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala 7,4 12,0 1,7 7,0 11,4 1,6 Tekniikan ja liikenteen ala 11,4 15,5 2,3 10,8 14,7 2,2 Luonnonvara- ja ympäristöala 12,2 15,8 2,5 7,0 9,1 1,4 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 9,6 11,0 2,4 6,7 7,6 1,7 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 35,6 51,1 9,6 14,2 20,4 3,8 Taulukko 6. Liikkuvuus suhteessa uusien opiskelijoiden, tutkintojen ja opiskelijoiden määrään 2013 koulutusaloittain 13
17 4.4 Alueittain Aluejaon pohjana on Suomen läänijako, jossa Oulun ja Lapin läänit on yhdistetty yhdeksi luokaksi Pohjois- Suomi. Ahvenanmaa ei ole tarkastelussa mukana. Korkeakoulut on sijoitettu eri alueille hallinnollisen keskuksen mukaan 2. Opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus painottuu Etelä-Suomeen, jossa on myös eniten oppilaitoksia. Yliopistosektorilla 44 prosenttia kaikesta Suomesta ulkomaille suuntautuvista ulkomaanjaksoista tehdään Etelä-Suomen korkeakouluista, ammattikorkeakoulusektorilla 48 prosenttia. Vastaavasti yliopistoihin tulevista ulkomaanjaksoista 41 prosenttia tulee Etelä-Suomen alueelle, ammattikorkeakouluihin tulevista 42 prosenttia. Liikkuvuus Suomesta ulkomaille on vuosina kasvanut yliopistosektorilla vain Länsi-Suomessa. Ammattikorkeakouluissa liikkuvuus Suomesta ulkomaille on kasvanut kaikilla alueilla, eniten Itä-Suomessa. Liikkuvuus ulkomailta Suomeen on puolestaan yliopistosektorilla kasvanut Pohjois- ja Länsi-Suomessa, ammattikorkeakoulusektorilla Etelä- ja Itä-Suomessa. Suomesta Yliopistot Liikkuvuus 2013 Liikkuvuus 2012 Muutos , Ammattikorkeakoulut Liikkuvuus 2013 Liikkuvuus 2012 Muutos , Etelä-Suomi , ,8 Länsi-Suomi , ,3 Itä-Suomi , ,8 Pohjois-Suomi , ,2 Kaikki alueet yhteensä , ,4 Taulukko 7. Kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus Suomesta ulkomaille alueittain Suomeen Yliopistot Liikkuvuus 2013 Liikkuvuus 2012 Muutos , Ammattikorkeakoulut Liikkuvuus 2013 Liikkuvuus 2012 Muutos , Etelä-Suomi , ,0 Länsi-Suomi , ,3 Itä-Suomi , ,8 Pohjois-Suomi , ,1 Kaikki alueet yhteensä , ,2 Taulukko 8. Kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus ulkomailta Suomeen alueittain Etelä-Suomi. Yliopistot: Helsingin yo, Aalto-yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yo, Svenska handelshögskolan, Taideyliopisto. Ammattikorkeakoulut: Arcada, Diakonia, Saimaan amk, Haaga Helia amk, Humanistinen amk, Hämeen amk, Kymenlaakson amk, Lahden amk, Laurea, Metropolia amk Länsi-Suomi. Yliopistot: Jyväskylän yo, Turun yo, Tampereen yo, Åbo Akademi, Vaasan yo, Tampereen teknillinen yo. Ammattikorkeakoulut: Jyväskylän amk, Centria amk, Satakunnan amk, Seinäjoen amk, Tampereen amk, Turun amk, Vaasan amk, Yh Novia. Itä-Suomi. Yliopistot: Itä-Suomen yo. Ammattikorkeakoulut: Mikkelin amk, Savonia amk, Karelia amk. Pohjois-Suomi. Yliopistot: Oulun yo, Lapin yo. Ammattikorkeakoulut: Kajaanin amk, Kemi-Tornion amk, Oulun seudun amk, Rovaniemen amk. 14
18 Kuvioissa 3 ja 4 tarkastellaan liikkuvuusaktiivisuutta alueittain suhteuttamalla lähtevien ja saapuvien määrät opiskelijoiden, tutkintojen ja uusien opiskelijoiden määrään. Suomesta ulkomaille suuntautuvassa liikkuvuudessa Etelä- ja Länsi-Suomen korkeakoulut ovat itää ja pohjoista aktiivisempia. Tämä on näkynyt jo useampana vuonna. Ulkomailta Suomeen suuntautuvassa liikkuvuudessa erot eivät ole yhtä selkeät. Ammattikorkeakoulusektorilla aktiivisin alue on Länsi-Suomi, yliopistosektorilla Pohjois-Suomi. Yliopistot Ammattikorkeakoulut suhteessa opiskelijoihin, suhteessa tutkintoihin, suhteessa uusiin opiskelijoihin, suhteessa opiskelijoihin, suhteessa tutkintoihin, 2,9 3,2 3,5 4,0 2,6 1,7 3,2 3,6 9,2 16,2 16,1 20,3 22,5 12,0 13,9 15,9 16,8 14,3 17,8 20,5 Pohjois-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Etelä-Suomi suhteessa uusiin opiskelijoihin, 11,4 22,8 25,6 32,1 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 Kuvio 3. Liikkuvuus Suomesta ulkomaille suhteessa opiskelijoihin, tutkintoihin ja uusiin opiskelijoihin alueittain 15
19 Yliopistot Ammattikorkeakoulut suhteessa opiskelijoihin, suhteessa tutkintoihin, suhteessa uusiin opiskelijoihin, suhteessa opiskelijoihin, suhteessa tutkintoihin, 2,8 2,8 3,0 2,7 4,0 3,1 3,3 3,8 15,7 14,3 17,0 15,3 11,7 12,3 13,4 11,5 22,0 16,7 18,4 21,5 Pohjois-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Etelä-Suomi suhteessa uusiin opiskelijoihin, 20,5 26,4 35,2 33,7 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 Kuvio 4. Liikkuvuus ulkomailta Suomeen suhteessa opiskelijoihin, tutkintoihin ja uusiin opiskelijoihin alueittain 4.5 Vaihto-opiskelu ja harjoittelu Kansainvälinen harjoittelu on ammattikorkeakouluissa selvästi yleisempää kuin yliopistoissa. Ammattikorkeakoulujen Suomesta ulkomaille suuntautuvasta liikkuvuudesta 40 prosenttia on kansainvälistä harjoittelua, yliopistoissa vain runsas 14 prosenttia. Ulkomailta Suomeen suuntautuvasta opiskelijaliikkuvuudesta vain pieni osa on harjoittelua. Harjoittelu Harjoittelun osuus koko liikkuvuudesta, Suomesta Vaihtoopiskelu Suomeen Vaihtoopiskelu Harjoittelu Yliopistot , ,9 Ammattikorkeakoulut , ,1 Kaikki korkeakoulut yhteensä , ,4 Taulukko 9. Vaihto-opiskelu ja harjoittelu 2013 Harjoittelun osuus koko liikkuvuudesta, 16
20 Yliopistosektorilla vaihto-opiskelumäärät ovat vähentyneet vuodesta 2012 niin Suomesta ulkomaille kuin ulkomailta Suomeenkin. Harjoittelu on sen sijaan lisääntynyt. Sekä vaihto-opiskelu että harjoittelu ovat lisääntyneet niin yliopistoissa kuin ammattikorkeakouluissa. Ammattikorkeakoulusektorilla ainoastaan Suomeen tulevien harjoittelijoiden määrä on pienentynyt edellisvuodesta. Yliopistot Suomesta Suomeen Muutos, Muutos, Vaihto-opiskelu , ,5 Harjoittelu , ,8 Taulukko 10. Vaihto-opiskelun ja harjoittelun kehitys yliopistoissa Ammattikorkeakoulut Suomesta Suomeen Muutos, Muutos, Vaihto-opiskelu , ,5 Harjoittelu , ,9 Taulukko 11. Vaihto-opiskelun ja harjoittelun kehitys ammattikorkeakouluissa Liikkuvuusjärjestelyt Korkeakoulujen kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus on jo pitkään nojannut pääasiassa neljän järjestelyn varaan: Euroopan unionin Erasmus-ohjelmaan, korkeakoulujen omiin sopimuksiin, opiskelijan itse järjestämiin ja rahoittamiin vaihtopaikkoihin sekä Suomesta ulkomaille suuntautuvassa liikkuvuudessa Pohjoismaiden ministerineuvoston Nordplus-ohjelmaan. Erasmus on suurin yksittäinen liikkuvuusjärjestely. Sen rooli korostuu erityisesti Suomeen saapuvassa liikkuvuudessa ja ammattikorkeakouluissa. Nordplusohjelma puolestaan palvelee ennen kaikkea yliopistoja ja Suomesta lähteviä opiskelijoita. Suomeen saapuvat hyödyntävät kohtalaisesti myös CIMO:n stipendejä. Suomesta amk yo yo+amk lkm lkm lkm Erasmus , , ,2 Nordplus 113 2, , ,3 Korkeakoulun oma (kahdenkeskinen tai monenkeskinen) , , ,1 vaihtosopimus ISEP 0 0,0 82 1,6 82 0,8 CIMO:n ohjelmat ja stipendit 110 2,2 95 1, ,0 Muut EU-ohjelmat (esim. EU-USA, EU-Kanada, EU-Kiina, 12 0,2 29 0,6 41 0,4 Alfa) Leonardo da Vinci 0 0,0 0 0,0 0 0,0 ASLA/Fulbright 0 0,0 2 0,0 2 0,0 Muu opiskelijavaihto-ohjelma 42 0, , ,4 IAESTE 0 0,0 17 0,3 17 0,2 Opiskelija- ja kansalaisjärjestöjen harjoittelijavaihto 2 0,0 4 0,1 6 0,1 (AIESEC, FIMSIC, Nordpraktik ym.) CIMOn harjoittelijavaihto-ohjelmat 11 0, , ,5 Muu harjoittelijavaihto-ohjelma 53 1, , ,7 17
21 Free mover -opiskelu tai -harjoittelu , , ,9 Tuntematon 4 0,1 40 0,8 44 0,4 Yhteensä , , ,0 Taulukko 12. Liikkuvuusjärjestelyt Suomesta ulkomaille ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa 2013 Suomeen amk yo amk+yo lkm lkm lkm Erasmus , , ,2 Nordplus 7 0,2 68 1,2 75 0,8 Korkeakoulun oma (kahdenkeskinen tai monenkeskinen) , , ,6 vaihtosopimus ISEP 0,0 58 1,0 58 0,6 CIMO:n ohjelmat ja stipendit 115 2, , ,3 Muut EU-ohjelmat (esim. EU-USA, EU-Kanada, EU-Kiina, Alfa) 8 0,2 48 0,8 56 0,6 Leonardo da Vinci 12 0,3 0 0,0 12 0,1 ASLA/Fulbright 6 0,2 1 0,0 7 0,1 Muu opiskelijavaihto-ohjelma 45 1,2 79 1, ,3 IAESTE 2 0,1 4 0,1 6 0,1 Opiskelija- ja kansalaisjärjestöjen harjoittelijavaihto (AIESEC, 0 0,0 0 0,0 0 0,0 FIMSIC, Nordpraktik ym.) CIMOn harjoittelijavaihto-ohjelmat 0 0,0 0 0,0 0 0,0 Muu harjoittelijavaihto-ohjelma 5 0,1 9 0,2 14 0,1 Free mover -opiskelu tai -harjoittelu 25 0, , ,1 Tuntematon 14 0,4 4 0,1 18 0,2 Yhteensä , , ,0 Taulukko 13. Liikkuvuusjärjestelyt ulkomailta Suomeen ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa 2013 Vuonna 2013 liikkuvuusmäärät Suomesta ulkomaille kasvoivat kaikissa suurimmissa liikkuvuusjärjestelyissä lukuun ottamatta korkeakoulun omia sopimuksia. Suomeen tulevassa opiskelijaliikkuvuudessa Nordplusohjelman luvut pienenivät entisestään. Suomesta Suomeen Muutos , Muutos , Erasmus , ,3 Korkeakoulun oma sopimus , ,3 Free mover , ,5 Nordplus , ,7 Taulukko 14. Kehitys suurimmissa liikkuvuusjärjestelyissä 18
22 Euroopan unionin Erasmus-ohjelma kattaa hieman yli puolet kaikesta Suomesta ulkomaille suuntautuvasta liikkuvuudesta, korkeakoulujen omat sopimukset viidenneksen ja opiskelijan itsensä järjestämä free mover opiskelu runsaan kymmenesosan. Viime vuosina Erasmus on hieman kasvattanut suhteellista osuuttaan liikkuvuudessa Suomesta ulkomaille. Ulkomailta Suomeen suuntautuvassa liikkuvuudessa Erasmus-ohjelman kautta tulee yli 70 prosenttia kaikista Suomeen tulevista opiskelijoista. Erasmus-ohjelman osuus on kuitenkin hiljalleen pienentynyt. Vastaavasti korkeakoulujen omien sopimusten merkitys on kasvanut Suomeen tulevassa liikkuvuudessa; niiden kautta tulee jo lähes viidennes opiskelijoista ,1 22,5 12,9 6,5 15, ,8 21,7 13,5 5,1 11,9 Erasmus Korkeakoulun oma sopimus Free mover ,1 21,1 12,8 5,1 9,9 Nordplus Muut ,2 20,1 12,9 5,3 8, Kuvio 5. Suurimpien liikkuvuusjärjestelyjen osuus Suomesta ulkomaille suuntautuvasta liikkuvuudesta
23 ,7 2,5 10,9 6,6 3, ,9 13,8 3,0 4,4 4,9 Erasmus Korkeakoulun oma sopimus ,6 16,3 3,3 3,8 4,0 Free mover CIMO:n ohjelmat ja stipendit Muut ,2 17,6 3,3 3,8 4, Kuvio 6. Suurimpien liikkuvuusjärjestelyjen osuus ulkomailta Suomeen suuntautuvasta liikkuvuudesta Yhteistyömaat ja maanosat Suomalaiset korkeakouluopiskelijat suuntaavat yhä edelleen vahvasti Euroopan maihin. Suosituimmista kohdemaista noin puolet on läntisen Euroopan maita. Lisäksi listalta löytyvät Venäjä sekä Euroopan ulkopuolisista kohteista Yhdysvallat, Kiina, Thaimaa, Kanada, Korea ja Japani. 20 yleisintä kohdemaata kattavat kaksi kolmasosaa kaikesta Suomesta ulkomaille suuntautuvasta opiskelijaliikkuvuudesta. Yleisimpien lähtömaiden listalla on enemmän itäisen Euroopan maita kuten Tsekki, Puola, Unkari ja Liettua. Siellä on myös Euroopan ulkopuolisia maita vähemmän kuin kohdemaiden listalla. Liikkuvuus ulkomailta keskittyy harvempiin maihin kuin liikkuvuus Suomesta; tästä kertoo mm. se, että taulukon 20 yleisintä lähtömaata kattavat 84 prosenttia kaikesta ulkomailta suuntautuvasta liikkuvuudesta. 20
24 Suomesta AMK YO Yhteensä Suomeen AMK YO Yhteensä Saksa Saksa Espanja Ranska Britannia Espanja Ruotsi Italia Ranska Venäjä Alankomaat Kiina Yhdysvallat Tsekki Kiina Alankomaat Itävalta Itävalta Venäjä Belgia Thaimaa Korean tasavalta Kanada Puola Korean tasavalta Britannia Belgia Unkari Tanska Turkki Japani Japani Italia Liettua Unkari Portugali Tsekki Yhdysvallat Irlanti Kreikka Taulukko 15. Yleisimmät kohde- ja lähtömaat 2013 Euroopan osuus Suomesta ulkomaille suuntautuvasta liikkuvuudesta on 2000-luvulla laskenut, kunnes 2010 Euroopan osuus on taas hieman kasvanut. Noin kaksi kolmasosaa liikkuvista suomalaisopiskelijoista menee johonkin Euroopan mahan. Aasian maat ovat 2000-luvulla kasvattaneet osuuttaan suomalaisopiskelijoiden kohteena. Kohdemaanosissa on pieniä eroja yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden välillä: ammattikorkeakouluopiskelijat lähtevät useammin Aasiaan ja Afrikkaan, yliopisto-opiskelijat puolestaan Pohjois-Amerikkaan. 21
25 ,7 18,8 6,9 3,6 3,0 1, ,4 17,2 7,7 3,5 3,0 1, ,0 17,5 7,7 4,1 3,2 2, ,5 17,7 7,7 4,7 3,5 2, ,5 16,5 7,4 4,4 3,6 2, ,8 14,5 8,0 3,6 3,0 2, ,7 13,2 7,7 3,9 3,5 2, ,8 7,2 2,63,3 2, Eurooppa Aasia Pohj.-Amerikka Afrikka Lat. Amer ja Karibia Oseania Kuvio 7. Opiskelijaliikkuvuus Suomesta ulkomaille maanosittain AMK YO YHT Suomesta lkm lkm lkm Aasia , , ,8 Afrikka 275 5,5 96 1, ,6 Eurooppa , , ,7 Latinalainen Amerikka ja Karibia 132 2, , ,0 Pohjois-Amerikka 265 5, , ,9 Oseania 65 1, , ,6 Tuntematon 22 0,4 1 0,0 23 0,2 Kaikki yhteensä , , ,0 Taulukko 16. Liikkuvuus Suomesta ulkomaille maanosittain yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2013 Ulkomailta Suomeen tuleva opiskelijaliikkuvuus painottuu lähteviä virtoja enemmän Eurooppaan, joskin maanosan osuus on ollut laskussa 2000-luvulla. Ammattikorkeakoulujen saapuvat opiskelijat tulevat yliopistoja useammin jostakin Euroopan maasta. Yliopistoihin opiskelijat puolestaan tulevat hieman ammattikorkeakouluja enemmän Aasiasta ja Amerikasta. 22
26 ,0 13,3 2,1 2,5 1, ,9 12,2 1,9 3,1 1, ,8 11,7 1,7 3,2 1, ,7 10,1 1,7 3,0 1, ,4 9,7 1,7 2, ,4 9,3 1,5 3,0 1, ,3 8 1,6 2,9 0, ,4 1,6 2,7 1, Eurooppa Aasia Pohj.-Amerikka Lat.Amer. Ja Karibia Afrikka Oseania Kuvio 8. Opiskelijaliikkuvuus Suomesta ulkomaille maanosittain Suomeen AMK YO YHT lkm lkm lkm Aasia , , ,3 Afrikka 59 1,5 73 1, ,4 Eurooppa , , ,0 Latinalainen Amerikka ja Karibia 48 1, , ,1 Pohjois-Amerikka 41 1, , ,5 Oseania 2 0,1 53 0,9 55 0,6 Tuntematon 0 0,0 10 0,2 10 0,1 Kaikki maat yhteensä , , ,0 Taulukko 17. Liikkuvuus ulkomailta Suomeen maanosittain yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa
27 4.8 Opintoaste ja koulutuksen tyyppi Yliopistosektorilla eniten liikkuvat alempaa korkeakoulututkintoa suorittavat eli nk. Bachelor-vaiheessa olevat opiskelijat. Vajaa kaksi kolmasosaa yliopistojen lähtevistä opiskelijoista on heitä, joskin osuus on viime vuosina hieman pienentynyt. Ylempää korkeakoulututkintoa eli maisterivaiheessa opintojaan on kolmasosa lähtevistä opiskelijoista. Jatko-opintoja suorittavia on joukossa vain vajaat 3 prosenttia. Suomen yliopistoihin tulevat jakaantuvat tasaisemmin alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon kesken. Ammattikorkeakouluissa kansainvälinen liikkuvuus painottuu erittäin vahvasti nuorten koulutukseen. Aikuisten koulutuksessa tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittajat liikkuvat vain vähän. Suomesta Suomeen Alempi korkeakoulututkinto (yo) 62,6 64,2 66,2 52,9 55,0 54,8 Ylempi korkeakoulututkinto (yo) 34,9 32,6 31,2 44,3 42,2 42,0 Lisensiaatin tai tohtorin tutkinto 2,5 3,1 2,6 2,7 2,9 3,2 Yliopistot yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 N Ammattikorkeakoulututkinto (nuorten 97,5 97,9 97,9 94,8 95,1 98,9 koulutus) Ammattikorkeakoulututkinto (aikuisten 2,1 1,8 1,8 0,8 1,3 0,1 koulutus) Ylempi ammattikorkeakoulututkinto 0,4 0,3 0,2 2,2 1,6 0,7 Tuntematon 0,0 0,0 0,1 2,1 2,0 0,3 Ammattikorkeakoulut yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 N Taulukko 18. Opiskelijaliikkuvuus opintoasteen (yo) ja koulutuksen tyypin (amk) mukaan ,. 4.9 Sukupuoli Miehet osallistuvat kansainväliseen liikkuvuuteen naisopiskelijoita vähemmän. Suomesta ulkomaille lähtevien opiskelijoiden joukossa heitä on vain vajaat 40 prosenttia, kun 46 prosenttia yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoista on miehiä 3. Suomeen tulevien ulkomaisten opiskelijoiden sukupuolijakauma on tasaisempi; heistä hieman vajaat puolet (44 ) on miehiä Suomesta Suomeen Taulukko 19. Miesten osuus liikkuvista opiskelijoista Kuvioissa 9 ja 10 alla on tarkasteltu mies- ja naisopiskelijoiden aktiivisuutta lähteä ulkomaanjaksolle erikseen kullakin koulutusalalla. Prosenttiluvut on saatu suhteuttamalla alalta ulkomaille lähtevien miesopiskelijoiden määrä alan kaikkien miesopiskelijoiden määrään. Naisopiskelijoiden aktiivisuusprosentit 3 Lähde: Vipunen-tietokanta ( Tieto vuoden 2012 (yo) ja 2013 (amk) opiskelijoista. 24
28 on laskettu samoin. Yliopistosektorilla naisopiskelijat ovat miehiä aktiivisempia lähtemään ulkomaanjaksolle kaikilla aloilla lukuun ottamatta terveystieteitä ja tanssi- ja teatterialaa. Ammattikorkeakoulusektorilla niin ikään naiset ovat miehiä aktiivisempia lähtemään ulkomaanjaksolle paitsi kahdella alalla, joilla luvut ovat tasan, sosiaali- ja terveysalalla sekä luonnontieteissä. Sukupuolella on siis merkitystä valmiudessa lähteä ulkomaille: naiset ovat miehiä halukkaampia kansainvälistymään riippumatta siitä, onko ala mies- vai naisvaltainen tai onko alalla yleisesti ottaen runsaasti kansainvälistä liikkuvuutta. Kuvataideala 2,7 3,6 Farmasia 1,7 2,1 Eläinlääketieteellinen 1,6 1,9 Hammaslääketieteellinen 0,3 0,8 Lääketieteellinen 1,3 2,1 Teknillistieteellinen 2,4 3,7 Maatalous-metsätieteellinen 3,1 3,6 Luonnontieteellinen 0,9 1,8 Kauppatieteellinen 5,8 7,8 Oikeustieteellinen 3,8 8,0 Terveystieteet Psykologia 1,5 0,9 2,2 3,5 Miehet Naiset Yhteiskuntatieteellinen 3,1 3,8 Liikuntatieteellinen 3,0 4,0 Kasvatustieteellinen 1,6 1,8 Teatteri- ja tanssiala 2,7 2,3 Musiikkiala 3,9 4,3 Taideteollinen 2,5 5,3 Humanistinen 2,1 3,9 Teologinen 0,6 1,1 Yliopistot yhteensä 2,6 3,6 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 Kuvio 9. Naisten ja miesten liikkuvuusaktiivisuus yliopistoissa koulutusaloittain, 25
29 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 7,8 10,1 Sosiaali- ja terveysala 2,4 2,4 Luonnonvara- ja ympäristöala Tekniikan ja liikenteen ala 1,8 2,1 3,1 3,2 Luonnontieteiden ala Liiketalouden ja hallinnon ala 1,7 1,7 5,1 5,9 Miehet Naiset Kulttuuriala 3,0 5,7 Humanistinen ja kasvatusala Ammattikorkeakoulut yhteensä 2,3 2,8 4,1 4,3 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 Kuvio 10. Naisten ja miesten liikkuvuusaktiivisuus ammattikorkeakouluissa koulutusaloittain, 4.10 Liikkuvuusjakson kesto Ulkomaanjaksojen Suomesta ulkomaille keskikesto on 5,0 kuukautta ja ulkomailta Suomeen 5,3 kuukautta. Yliopisto-opiskelijoiden liikkuvuusjaksot ovat keskimäärin noin kuukauden pidempiä kuin ammattikorkeakouluopiskelijoiden. Vaihto-opiskelujaksot ovat harjoittelujaksoja pidempiä. Samat erot sektoreiden ja liikkuvuusjakson sisällön mukaan ovat olleet näkyvissä jo useamman vuoden. Suomesta, kk Kaikki ulkomaanjaksot yhteensä 5,0 5,3 Yliopistojen ulkomaanjaksot 5,4 5,7 Ammattikorkeakoulujen ulkomaanjaksot 4,6 4,9 Vaihto-opiskelujaksot 5,5 5,4 Harjoittelujaksot 3,8 3,9 Suomeen, kk Taulukko 20. Liikkuvuusjaksojen keskimääräinen kesto 2013, kuukautta 26
30 5 Lyhytkestoinen opiskelijaliikkuvuus 5.1 Kehitys Lyhytkestoiseksi opiskelijaliikkuvuudeksi tilastoidaan yli viikon mutta alle kolmen kuukauden mittaiset ulkomaanjaksot. Korkeakoulujen lyhytkestoiset ovat viime vuosina lisääntyneet, vaikka Suomesta ulkomaille suuntautuvissa jaksoissa tapahtuikin vuonna 2013 notkahdus. Suomen korkeakouluista lähdetään lyhytkestoiselle ulkomaanjaksolle selvästi aktiivisemmin kuin tänne tullaan ulkomailta Suomesta Suomeen Kuvio 11. Lyhytkestoinen opiskelijaliikkuvuus Korkeakouluittain Lyhytkestoinen opiskelijaliikkuvuus painottuu ammattikorkeakouluihin. 77 prosenttia jaksoista ulkomaille tehdään ja 60 prosenttia jaksoista ulkomailta Suomeen tehdään ammattikorkeakouluissa. Ammattikorkeakouluissa ulkomaille alle 3 kuukauden jaksolle lähtee lähes yhtä moni opiskelija kuin pitkäkestoisillekin liikkuvuusjaksoille. Vuonna 2013 lyhytkestoinen liikkuvuus ulkomaille pieneni sekä yliopisto- että ammattikorkeakoulusektorilla. Vastaavasti liikkuvuus Suomeen lisääntyi kummallakin sektorilla. 27
31 Suomesta 2013 Muutos , Suomeen 2013 Muutos , Kaikki korkeakoulut yhteensä , ,2 Yliopistot yhteensä , ,1 Helsingin yo , ,2 Jyväskylän yo 68-37, ,8 Oulun yo 25-52,8 31-6,1 Tampereen yo 61-20, ,0 Åbo Akademi ,3 1-50,0 Vaasan yo , ,8 Lapin yo 43-44,2 87-2,2 Tampereen teknillinen yo , ,1 Lappeenrannan teknillinen yo 4-33,3 20-9,1 Svenska hhs 48 92, ,0 Aalto-yo ,6 32 6,7 Itä-Suomen yo 74 15, ,1 Turun yo , ,6 Taideyo ,1 6-79,3 Ammattikorkeakoulut yhteensä , ,1 Arcada - Nylands Svenska Yhs 69 7,8 9-79,5 Centria amk , ,0 Diakonia-amk 0-100, ,4 Haaga-Helia amk 681-2, ,3 Humanistinen amk 23-4,2 5 - Hämeen amk 89 0, ,8 Jyväskylän amk , ,4 Kajaanin amk 32-49,2 3-50,0 Karelia-amk , ,7 Kemi-Tornion amk 41 41, ,0 Kymenlaakson amk 90-35, ,5 Lahden amk , ,3 Laurea-amk 93-7, ,8 Metropolia amk 608-5, ,8 Mikkelin amk 133 3, ,3 Oulun seudun amk 51-27,1 49-9,3 Rovaniemen amk , ,3 Saimaan amk 95-13,6 84-4,5 Satakunnan amk 35-60,7 4-86,2 Savonia amk , ,0 Seinäjoen amk 289-8, ,6 Tampereen amk , ,5 28
32 Turun amk 32-5, ,5 Vaasan amk 99 41,4 1-97,8 Yhs Novia 235 7, ,9 Taulukko 21. Lyhytkestoinen opiskelijaliikkuvuus korkeakouluittain 5.3 Koulutuslaoittain Yliopistosektorilla eniten lyhytkestoisia liikkuvuusjaksoja Suomesta ulkomaille tehdään humanistisella ja kauppatieteen aloilla, lyhytkestoisia liikkuvuusjaksoja Suomeen tehdään eniten humanistisella ja luonnontieteellisellä alalla. Taideteollisella, luonnontieteellisellä ja kuvataiteen aloilla on selvästi enemmän lyhytkestoisia liikkuvuusjaksoja Suomesta ulkomaille kuin yli 3 kuukautta kestäviä pitkäkestoisia jaksoja. Sen sijaan esimerkiksi teknillistieteellisellä alalla on lyhytkestoisia jaksoja Suomesta ja Suomeen selvästi vähemmän kuin pitkäkestoisia. Suomesta lkm Suomesta Suomeen lkm Suomeen Teologinen 6 0,5 0 0,0 Humanistinen , ,8 Taideteollinen 104 7,9 18 1,5 Musiikkiala 49 3,7 0 0,0 Teatteri- ja tanssiala 53 4,0 0 0,0 Kasvatustieteellinen 64 4,9 15 1,2 Liikuntatieteellinen 4 0,3 7 0,6 Yhteiskuntatieteellinen 110 8,4 53 4,3 Psykologia 5 0,4 0 0,0 Terveystieteet 21 1,6 21 1,7 Oikeustieteellinen 96 7,3 2 0,2 Kauppatieteellinen ,5 20 1,6 Luonnontieteellinen 94 7, ,9 Maatalous-metsätieteellinen 76 5,8 10 0,8 Teknillistieteellinen 73 5,6 67 5,4 Lääketieteellinen 64 4,9 36 2,9 Hammaslääketieteellinen 3 0,2 0 0,0 Eläinlääketieteellinen 29 2,2 14 1,1 Farmasia 2 0,2 2 0,2 Kuvataideala 99 7,5 6 0,5 Tuntematon 1 0, ,4 Yliopistot yhteensä , ,0 Taulukko 22. Yliopistojen lyhytkestoiset liikkuvuusjaksot koulutuslaoittain 2013 Ammattikorkeakoulusektorilla eniten lyhytkestoista liikkuvuutta ulkomaille on tekniikan ja liikenteen alalla, liikkuvuutta Suomeen puolestaan liiketalouden ja hallinnon alalla. Lyhytkestoinen liikkuvuus Suomesta painottuu pitkäkestoista enemmän kulttuurialalle sekä tekniikan ja liikenteen alalle. Vastaavasti 29
33 kulttuurialan, tekniikan ja liikenteen alan sekä sosiaali- ja terveysalan osuudet ovat suurempia lyhytkestoisesta liikkuvuudesta ulkomailta Suomeen kuin pitkäkestoisesta. Suomesta lkm Suomesta Suomeen lkm Suomeen Humanistinen ja kasvatusala 44 1,0 11 0,6 Kulttuuriala , ,1 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala , ,1 Luonnontieteiden ala 46 1,0 26 1,4 Tekniikan ja liikenteen ala , ,1 Luonnonvara- ja ympäristöala 316 7,1 56 3,1 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala , ,2 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala , ,5 Muu/tuntematon 1 0,0 0 0,0 Ammattikorkeakoulut yhteensä , ,0 Taulukko 23. Ammattikorkeakoulujen lyhytkestoiset liikkuvuusjaksot koulutuslaoittain Yhteistyömaat Lyhytkestoisen liikkuvuuden yleisimmät kohdemaat ovat jossain määrin toiset kuin pitkäkestoisen liikkuvuuden. Lyhytkestoinen liikkuvuus painottuu pitkäkestoista enemmän lähialueille ja naapurimaihin Ruotsiin, Venäjälle ja Viroon. Suomesta AMK YO Yhteensä Suomeen AMK YO Yhteensä Saksa Saksa Ruotsi Venäjä Venäjä Alankomaat Viro Belgia Britannia Espanja Yhdysvallat Yhdysvallat Alankomaat Japani Italia Britannia Espanja Ranska Tanska Kiina Taulukko 24. Lyhytkestoisen liikkuvuuden yleisimmät kohde- ja lähtömaat
34 LIITE 1 Pitkäkestoinen (yli 3 kk) opiskelijaliikkuvuus maanosittain ja maittain 2013 Suomesta AMK YO YHT Suomeen AMK YO YHT Kaikki yhteensä Kaikki yhteensä Aasia Aasia Arabiemiirikunnat Arabiemiirikunnat Azerbaidzan Armenia Bangladesh Georgia Filippiinit Hongkong Georgia Indonesia Hongkong Intia Indonesia Iran Intia Israel Irak Japani Iran Kambodza Israel Kazakstan Japani Kiina Jordania Korean demokraattinen kansantasavalta Kazakstan Korean tasavalta Kiina Kypros Korean demokraattinen Libanon kansantasavalta Korean tasavalta Macao Kypros Malesia Laos Mongolia Macao Nepal Malesia Pakistan Nepal Qatar Pakistan Singapore Saudi-Arabia Sri Lanka Singapore Syyria Sri Lanka Taiwan Taiwan Thaimaa Thaimaa Turkki Turkki Vietnam Uzbekistan Vietnam Afrikka Afrikka Angola Botswana Benin Egypti Botswana Etelä-Afrikka
35 Djibouti Etiopia Egypti Gabon Etelä-Afrikka Ghana Etiopia Kamerun Gambia Kenia Ghana Keski-Afrikan tasavalta Kamerun Madagaskar Kenia Malawi Liberia Mali Libya Marokko Madagaskar Mosambik Malawi Namibia Marokko Nigeria Mauritania Ruanda Mosambik Sambia Namibia Sudan Nigeria Swazimaa Sambia Tansania Senegal Tsad Somalia Uganda Swazimaa Zimbabwe Tansania Tunisia Uganda Eurooppa Eurooppa Alankomaat Alankomaat Belgia Belgia Bosnia-Hertsegovina Bosnia-Hertsegovina Britannia Britannia Bulgaria Bulgaria Espanja Espanja Gibraltar Irlanti Grönlanti Islanti Irlanti Italia Islanti Itävalta Italia Kreikka Itävalta Kroatia Kreikka Latvia Kroatia Liechtenstein Latvia Liettua Liechtenstein Luxemburg Liettua Malta
Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2014
Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility IRMA GARAM Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa
LisätiedotKansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2011
Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility IRMA GARAM Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa
LisätiedotKansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2010
Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility IRMA GARAM Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa
LisätiedotKansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2009
Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility IRMA GARAM Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa
LisätiedotKansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2008
Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility IRMA GARAM Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa
LisätiedotKorkeakouluopiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus Suomessa 2015: ulkomaanjaksot
Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility IRMA GARAM Korkeakouluopiskelijoiden kansainvälinen
LisätiedotVaihto-opiskelu kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO)
1 / 9 Vaihto-opiskelu kohde- ja lähtömaittain 2005 2015 (Lähde: CIMO) Suomesta Kaikki yhteensä 8487 8610 8232 8667 9388 10123 9931 10014 10189 10171 10139 Aasia 885 1019 1088 1256 1552 1790 1737 1727 1920
LisätiedotUlkomaanjaksot kohde- ja lähtömaittain (Lähde: Vipunen ja CIMO)
Ulkomaanjaksot kohde- ja lähtömaittain 2008 2017 (Lähde: Vipunen ja CIMO) Suomesta Kaikki yhteensä 8667 9388 10123 9931 10014 10189 10171 10139 10444 9551 Aasia 1256 1552 1790 1737 1727 1920 1783 1762
LisätiedotKansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2007 SIRU KORKALA
Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2007 12008 SIRU KORKALA Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2007 SIRU KORKALA CIMO Publications 1 2008 Kansainvälisen
LisätiedotVaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO)
1 / 9 Vaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain 2000 2011 (Lähde: CIMO) Suomesta Kaikki yhteensä 6880 7475 7434 7555 8241 8487 8610 8232 8667 9388 10123 9931 Aasia 515 524 574 512 773 885 1019 1088
LisätiedotKansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2006 IRMA GARAM
Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2006 2 2007 IRMA GARAM Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2006 IRMA GARAM CIMO Publications 2 2007 Kannen
LisätiedotSuomesta 1 / 9. Kaikki yhteensä. 515 Afganistan. 3 Arabiemiirikunnat. 2 Armenia Azerbaidžan Bangladesh. 2 5 Georgia Hongkong.
/ Vaihto opiskelu Suomesta kohde ja lähtömaittain 000 00 (Lähde: CIMO) Suomesta 000 00 000 00 00 00 00 00 00 00 00 Kaikki yhteensä 0 0 0 Aasia Afganistan Arabiemiirikunnat Armenia Azerbaidžan Bangladesh
LisätiedotVaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO)
1 / 10 Vaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain 2004 2013 (Lähde: CIMO) Suomesta Kaikki yhteensä 8241 8487 8610 8232 8667 9388 10123 9931 10014 10189 Aasia 773 885 1019 1088 1256 1552 1790 1737
LisätiedotKansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2005 IRMA GARAM
Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2005 1 2006 IRMA GARAM Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2005 IRMA GARAM CIMO Publications 1 2006 Kansainvälisen
LisätiedotErasmus+ eurooppalainen korkeakoululiikkuvuus Suomesta
Erasmus+ eurooppalainen korkeakoululiikkuvuus Suomesta 2014-2017 Erasmus+ lähtevän liikkuvuuden kehitys 2014-2017 2014-2015 2015-2016 2016-2017 4239 4580 4772 1360 1322 1442 1052 1027 985 925 977 970 Opiskelijaliikkuvuus
LisätiedotOSALLISTUMISELLA ON VÄLIÄ!
FAKTAA EXPRESS 4/2012 OPISKELIJOIDEN KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA JA KORKEA-ASTEEN KOULUTUKSESSA 2011 S. 1 NUMERO 4/2012 OPISKELIJOIDEN KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA JA KORKEA-ASTEEN
LisätiedotErasmus-liikkuvuus Suomesta
Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / 2(13) AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 279 2097 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 157 1020 BG
LisätiedotErasmus-liikkuvuus Suomesta
Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 2016 2 ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa 2007/ / / / / / / / / 2016 AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 279 305 2402 BE - Belgia 88 102 109
LisätiedotErasmus-liikkuvuus Suomesta
Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 2016 2 ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 279 305 2402 BE -
LisätiedotTilastoja korkeakouluopiskelijoiden ulkomaanjaksoista 2016
5A/2017 Tilastoja korkeakouluopiskelijoiden ulkomaanjaksoista 2016 TAUSTAA Ulkomaanjakso osana opintoja tarjoaa opiskelijoille valmiuksia kansainvälisessä ympäristössä toimimiseen ja näkemyksiä alan opiskelusta
LisätiedotCatalogues. Reports. Studies. Analysis. E v a l u a t i o n s. Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2002
E v a l u a t i o n s Analysis Studies Reports Catalogues C I M O 2/2003 Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2002 Pirjo Aalto ja Irma Garam Kansainvälisen henkilövaihdon keskus
LisätiedotKansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954
LisätiedotKansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954
LisätiedotKorkeakouluopiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus Suomessa 2015: tutkinto-opiskelu ulkomailla
Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility IRMA GARAM Korkeakouluopiskelijoiden kansainvälinen
LisätiedotMITÄ TILASTOT KERTOVAT OPPILAITOKSISSA TYÖSKENTELEVIEN ULKOMAANJAKSOISTA?
FAKTAA EXPRESS 12/2011 JÄÄVÄTKÖ ULKOMAALAISET KORKEAKOULUOPISKELIJAT SUOMEEN VALMISTUTTUAAN? S. 1 NUMERO 2/2014 MITÄ TILASTOT KERTOVAT OPPILAITOKSISSA TYÖSKENTELEVIEN ULKOMAANJAKSOISTA? Opettajien ja muun
LisätiedotLeonardo-ohjelman kesäpäivät 2014
Leonardo-ohjelman kesäpäivät 2014 Alkusanat Mika Saarinen Yksikön päällikkö Erasmus+, ammatillinen Ensimmäinen hakukierros 2014 Ensimmäinen hakukierros Erasmus+, ammatillinen 63 liikkuvuushakemusta, n.
LisätiedotCIMO PUBLICATIONS. Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2004 IRMA GARAM, MIRA JORTIKKA JA PIRJO ZIRRA
CIMO PUBLICATIONS IES RTS YSES TIONS GUES STUD REPO ANAL EVALUA CATALO Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2004 1 2005 IRMA GARAM, MIRA JORTIKKA JA PIRJO ZIRRA Kansainvälinen
LisätiedotErasmus-liikkuvuus Suomesta
Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 2(13) ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / / / AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 1818 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 863 BG - Bulgaria
LisätiedotKorkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu
Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025 TraiNet-kyselyyn vastanneet. Työskentelen, toimin yrittäjänä tai opiskelen: 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 opetus- ja kulttuuriministeriössä
LisätiedotAikuisten ylipainon & lihavuuden esiintyvyys maailmassa alueittain
Aikuisten ylipainon & lihavuuden esiintyvyys maailmassa alueittain Euroopan alue Albania 2008-9 Kansallinen 10302 15-49 44.8 8.5 29.6 9.7 DHS Armenia 2005 Kansallinen 6016 15-49 26.9 15.5 DHS Itävalta
Lisätiedotlähtijöistä EU EUC YLIOPISTOT Lappeenrannan teknillinen yo ,
ERASMUS OPISKELIJA-APURAHAT (SMS) 2008-09 170 / vaihtokk, kk Keskim EU lähtijöistä (2v (2v vaihdon 08/09 lähtijöistä 2007-08 EU toteuma) toteuma) kesto, kk 07/08 + OPM 29582 Helsingin kauppakorkeakoulu
LisätiedotERASMUS+ -OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) LIITE 1 KORKEAKOULUITTAIN
ERASMUS+ -OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) LIITE 1 KORKEAKOULUITTAIN 230 / vaihtokk - KK YO 257712 Aalto yliopisto (Aalto korkeakoulusäätiö) 288 1 632 375 360 370 300 5 060 29604 Helsingin yliopisto 472
LisätiedotKansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Espanja 50 236 1,6 44 468-1,6 50 271-1,7 30 500 Kreikka 17 306 Iso-Britannia 11 204-7,5 10 037 21,7 2 940 44,3 866 Alankomaat 9 736 23,3 11 472 30,4 7 444
LisätiedotMDP in Information Security and CryptogIran 1 1
1 (6) B MDP in Futures Studies Australia 1 1 Iran 2 1 3 Itävalta 1 1 Latvia 1 1 Puola 1 1 Suomi 2 6 8 4 20 Tsekki 1 1 Valko-Venäjä 1 1 Venäjä 1 1 2 Viro 1 1 Z_tieto puuttuu 6 3 4 17 30 MDP in Futures Studies
LisätiedotERASMUS-OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) LIITE 3 KORKEAKOULUITTAIN
ERASMUS-OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) LIITE 3 3.5.2010 200 / vaihtokk, kk YO 177925 Aalto-yliopisto 221 1 243 248 600 255 000-6 400 Helsingin kauppakorkeakoulu 94 200 Taideteollinen korkeakoulu 26 400
LisätiedotAmmattikorkeakoulukoulutus 2013
Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavan koulutuksen uusien opiskelijoiden
LisätiedotArvio lähtijöistä. Arvio, kk. lähtijöistä (2v (2v Tuki 09/10. (2v
ERASMUS OPISKELIJA-APURAHAT (SMS) 2009-10 200 / vaihtokk, kk toteuma + toteuma + haettu, ka) haettu, ka), kk 29582 Helsingin kauppakorkeakoulu 102 471 94 200 105 502 85 340 8 860 29604 Helsingin yliopisto
LisätiedotERASMUS-OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) LIITE 5 KORKEAKOULUITTAIN
ERASMUS-OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) LIITE 5 KORKEAKOULUITTAIN 9.5.2012 245 / vaihtokk - KK YO 257712 Aalto-yliopisto 263 1,494 366,030 273,600 92430 29604 Helsingin yliopisto 438 2,771 678,895 554,200
LisätiedotArcada Nylands svenska yrkeshögskolan Opisk. / opettajat 200 %
Arcada Nylands svenska yrkeshögskolan 20 15 10 5 Diakonia ammattikorkeakoulu 20 15 10 5 Hlökunnan kv liikkuvuus /päätoim. opettajat ja tki henkilökunta Haaga Helia ammattikorkeakoulu 20 15 10 5 Humanistinen
LisätiedotOnkin erityisen tärkeää seurata ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden ja. hakijoiden määrää nyt, kun korkeakoulut Suomessa ovat uudessa tilanteessa.
9A/ TILASTOJA ULKOMAALAISISTA TUTKINTOOPISKELIJOISTA SUOMEN KORKEAKOULUISSA TAUSTAA Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälistymislinjauksissa todetaan, että suomalaisen korkeakoulutuksen kansainvälistä
LisätiedotOsaamisen johtaminen monikansallisessa ympäristössä
Osaamisen johtaminen monikansallisessa ympäristössä 2 4/14/2016 [Presentation name / Author] Koulutuksen kehitys Strategisten kompetenssien kuvaaminen Osaamisen hallinta 3 14.4.2016 [Presentation name
LisätiedotPerustuslain 97 :n mukainen selvitys EU:ssa valmisteltavista asioista
VALTIOVARAINMINISTERIÖ 18.12.2003 Eduskunta Suuri Valiokunta Asia Perustuslain 97 :n mukainen selvitys EU:ssa valmisteltavista asioista Ohessa saatetaan eduskunnan suuren valiokunnan tietoon ehdotus neuvoston
LisätiedotLUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET
LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET Lukion jälkeen vaihtoehtoina Ammatilliset perustutkinnot Ammattikorkeakoulut Yliopistot sekä tiede- ja taidekorkeakoulut Opiskelu ulkomailla AMMATILLISET Tarjoavat
LisätiedotKorkeakoulujen talouden tunnusluvut Johtaja Hannu Sirén
1 Korkeakoulujen talouden tunnusluvut 2015-2016 Johtaja Hannu Sirén Vakavaraisuus, ammattikorkeakoulut Omavaraisuusaste Centria ammattikorkeakoulu 74 % 73 % Diakonia ammattikorkeakoulu 79 % 82 % Haaga
LisätiedotAmmattikorkeakoulukoulutus 2013
Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkintojen määrä kasvoi edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2013 ammattikorkeakouluissa
LisätiedotTurun yliopisto Kv-maisteriohjelmien uudet opiskelijat ohjelmittain aiemman tutkinnon maan mukaan
1 (6) International Master in Management of IT Alankomaat 1 5 5 5 6 Australia 1 1 Belgia 1 1 Intia 2 1 Japani 1 Kiina 2 2 2 2 1 1 3 Kolumbia 1 Libanon 1 Norja 1 Papua-Uusi-Guinea 1 Portugali 1 Puola 1
Lisätiedot7A/2018 VIERAILULLA, VAIHTO-OPPILAANA JA OPPIMASSA ULKOMAISELLA TYÖPAIKALLA
7A/2018 VIERAILULLA, VAIHTO-OPPILAANA JA OPPIMASSA ULKOMAISELLA TYÖPAIKALLA Tilastoja lukiolaisten ja ammattiin opiskelevien kansainvälisestä liikkuvuudesta TAUSTAA Kansainvälisyys on arkea kaikilla koulutusasteilla
LisätiedotFaktaa. 1A 2011. Kansainvälinen liikkuvuus ammatillisessa ja korkea-asteen koulutuksessa 2010 TIETOA JA TILASTOJA
Faktaa. TIETOA JA TILASTOJA 1A 2011 IRMA GARAM ja siru korkala: Kansainvälinen liikkuvuus ammatillisessa ja korkea-asteen koulutuksessa 2010 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för
LisätiedotSisäministeriön asetus
Sisäministeriön asetus vapaaehtoisen paluun avustuksesta Sisäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta
LisätiedotWebinaari Kulttuuritietoinen ohjaus Sanna Matikainen, OAKK
Webinaari 1.10.2012 Kulttuuritietoinen ohjaus Sanna Matikainen, OAKK Maahanmuuttajakoulutus OAKK:ssa OAKK:n maahanmuuttajakoulutukseen on osallistunut vuodesta 1989 alkaen lähes 4000 opiskelijaa 114 eri
LisätiedotKansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO. ECVET ja Erasmus+
ECVET ja Erasmus+ Mika Saarinen CIMO Ammatillinen koulutus Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä Opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotPäivärahat 2016. Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat: yli 6 tuntia (osapäiväraha) 19,00. yli 10 tuntia (kokopäiväraha) 40,00
Päivärahat 2016 Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat: Työmatkan kestoaika Päivärahan enimmäismäärä (euro) yli 6 tuntia (osapäiväraha) 19,00 yli 10 tuntia (kokopäiväraha) 40,00
LisätiedotToimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011
Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 4.4.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto
LisätiedotAjankohtaista kunta- ja aluetiedoista
Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys
LisätiedotERASMUS+ KA103 -OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) KORKEAKOULUITTAIN Myöntöperuste 380 / vaihtokk. Tukisumma euroa
ERASMUS+ KA103 -OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) 380 / vaihtokk - KK YO 991256096 Aalto yliopisto (Aalto korkeakoulusäätiö) 304 1458 554 040 428 400 125 640 999994535 Helsingin yliopisto 376 1934 734 920
LisätiedotAmmattikorkeakoulukoulutus 2014
Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 138 700 opiskelijaa Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa oli 138 700 opiskelijaa vuonna 2014.
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 ammattikorkeakouluille
Opetus- ja kulttuuriministeriö Asemointitilastot 2015; yhteinen osio, tutkintojen jakautuminen alan sisällä ammattikorkeakouluittain Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 ammattikorkeakouluille
LisätiedotAmmattikorkeakoulukoulutus 2014
Koulutus 2015 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakoulututkinnot Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen määrä jatkoi kasvuaan Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2014 ammattikorkeakouluissa
LisätiedotFaktaa. Mitä tilastot kertovat kansainvälisestä opiskelijaliikkuvuudesta Suomessa? TIETOA JA TILASTOJA
1A 2013 Faktaa. TIETOA JA TILASTOJA Mitä tilastot kertovat kansainvälisestä opiskelijaliikkuvuudesta Suomessa? Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och
LisätiedotFaktaa. TIETOA JA TILASTOJA IRMA GARAM JA SIRU KORKALA:
Faktaa. TIETOA JA TILASTOJA 3 2009 IRMA GARAM JA SIRU KORKALA: Kansainvälinen liikkuvuus ammatillisissa oppilaitoksissa ja korkeakouluissa 2008 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret
LisätiedotAnalysis. Studies. Reports. Catalogues 3/2002. Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Pirjo Aalto
Analysis E v a l u a t i o n s Studies Reports Catalogues C I M O 3/2002 Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2001 Pirjo Aalto /2 Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO
LisätiedotErasmus Suomessa Tilastoja suomalaisten korkeakoulujen osallistumisesta Erasmus-ohjelmaan vuosina 2007 2010
Erasmus Suomessa Tilastoja suomalaisten korkeakoulujen osallistumisesta Erasmus-ohjelmaan vuosina 2007 2010 CIMO on opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla toimiva kansainvälisen liikkuvuuden ja
LisätiedotERASMUS+ KA103 -OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) KORKEAKOULUITTAIN Myöntöperuste 300 / vaihtokk. Tukisumma euroa
ERASMUS+ KA103 -OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) 300 / vaihtokk - KK YO 257712 Aalto yliopisto (Aalto korkeakoulusäätiö) 288 1 428 428 400 388 700 39 700 29604 Helsingin yliopisto 420 2 314 694 200 628 160
LisätiedotSopimusasiakkaan ulkomaanpuheluhinnasto
Ulkomaanpuheluhinnasto 01.01.2013 /min + pvm Afganistan 1,33 Alankomaat 0,20 Alankomaat - matkapuhelimet 0,38 Alankomaiden Antillit 1,15 Albania 0,41 Albania - matkapuhelimet 0,57 Algeria 0,41 Algeria
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen kevään yhteishaku 2014/Gemensam ansökan till yrkeshögskolor våren 2014 12.11.2013
Sosiaali- ja terveys- ja liikunta-ala Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Centria ammattikorkeakoulu 15 Karelia ammattikorkeakoulu 30 Lahden ammattikorkeakoulu 22 Metropolia ammattikorkeakoulu
LisätiedotErasmus liikkuvuus Suomesta
Erasmus liikkuvuus Suomesta 2007 2013 2(13) ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa 2007/08 2008/09 2009/10 2010/11 2011/12 2012/13 AT - Austria 239 242 230 264 294 271 BE - Belgium 88
LisätiedotKuvio 1 Lukutaidon kansalliset suorituspistemäärät
Kuvio 1 Lukutaidon kansalliset suorituspistemäärät ( ) Keskihajonta Kansallinen keskiarvo Hongkong 571 (61) h Venäjä 568 (66) h Suomi 568 (64) h Singapore 567 (80) h Pohjois-Irlanti 558 (76) h Yhdysvallat
LisätiedotColoplastin paikallistoimistot
Afrikka Aasia Australia Eurooppa Pohjois-Amerikka Etelä-Amerikka Afrikka Algeria (ranska, arabia) (maksuton*) +213 0560 16 50 18, +213 0560 16 59 59 sunnuntai torstai, 9.00 17.00 dzconsumerservice@coloplast.com
LisätiedotTaulukko 87b/1. Tarve käyttää rahaa pelaamiseen yhä enemmän opiskelun keston, opiskelupaikkakunnan ja koulutusalan mukaan (%) (YO)
Taulukko 87b/1. Tarve käyttää rahaa pelaamiseen yhä enemmän opiskelun keston, opiskelupaikkakunnan ja koulutusalan mukaan (%) (YO) en kyllä N % % 1. vuosi 381 97.9 2.1 2.-4. vuosi 838 96.7 3.3 5.-7. vuosi
LisätiedotMaa Komission tuontipäätös Maahantuonti hyväksytty kansallisesti. Alankomaiden antillit. Albania 95/90/EY Algeria Angola
1884 Liite 1 Kolmannet maat, joista saadaan tuoda maahan muita kalastustuotteita ja niistä saatuja raakavalmisteita ja jalosteita kuin kaksikuorisia simpukoita, piikkinahkaisia, vaippaeläimiä ja merikotiloita
LisätiedotKorkean tuberkuloosi-ilmaantuvuuden maat sekä pakolaisilta ja turvapaikanhakijoilta maakohtaisesti seulottavat sairaudet
Korkean tuberkuloosi-ilmaantuvuuden maat sekä pakolaisilta ja turvapaikanhakijoilta maakohtaisesti seulottavat sairaudet Afghanistan x x Alankomaat Alankomaiden Antillit Albania Algeria x x Amerikan Samoa
LisätiedotTaulukko 143.1b/4. Naisten vaivojen esiintyminen opiskelun keston, opiskelupaikkakunnan ja koulutusalan mukaan sukupuolittain (%) (AMK)
Taulukko 143.1b/3. Naisten vaivojen esiintyminen opiskelun keston, (YO) 1. vuosi 265 39.2 60.8 2.-4. vuosi 698 33.7 66.3 5.-7. vuosi 361 39.3 60.7 8.- vuosi 139 30.9 69.1 Pääkaupunkiseutu 516 35.9 64.1
LisätiedotKansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2012
Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility IRMA GARAM Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa
Lisätiedotjokseenkin samaa mieltä täysin samaa mieltä täysin eri mieltä N % % % % hiukan eri mieltä Opiskelun kesto
Taulukko 35.1b/1. Arvio väitteestä Sain selvyyden minua huolestuttaneisiin asioihin opiskelun keston, opiskelupaikkakunnan ja koulutusalan mukaan (%) (YO) N % % % % 1. vuosi 328 47.6 39.9 7.9 4.6 2.-4.
LisätiedotFaktaa. Koulussa, yliopistossa, ulkomailla.
A 05 Faktaa. TIETOA JA TILASTOJA Koulussa, yliopistossa, ulkomailla. Tilastoja yleissivistävän, ammatillisen ja korkeakoulutuksen kansainvälisestä oppilas- ja opiskelijaliikkuvuudesta 04. Kansainvälisen
LisätiedotKANSAINVÄLISYYS TOIMINTATAPANA
KANSAINVÄLISYYS TOIMINTATAPANA KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI 9. 10.12.2015 VAASA PÄIVI CASTRÉN WÄRTSILÄ OYJ / 18 KOKO ELINKAAREN KATTAVIA VOIMARATKAISUJA Kansainvälisesti johtava kestävien
LisätiedotRaakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997
Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997 Toimittajat: Aarre Peltola Helena Herrala-Ylinen 8.9.1998 447 Tuontiraakapuusta viisi kuudesosaa tuli Venäjältä Saksaan ja Iso-Britanniaan
LisätiedotLapin matkailu. lokakuu 2016
Lapin matkailu lokakuu 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 7,0 prosenttia Lokakuussa 2016 Lapissa yövyttiin 87 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 65 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 23 tuhatta yötä.
Lisätiedotlijoiden liikkuvuuden rahoittaja Euroopassa. Suomalaiset korkeakoulut ja
8A/2018 TILASTOJA KORKEAKOULUOPISKELIJOIDEN ULKOMAANJAKSOISTA TAUSTAA Tutkintoon sisältyvät ulkomaanjaksot ovat yksi keskeisistä keinoista korkeakouluopiskelun kansainvälistämiseen. Ulkomaanjaksolla opiskelija
LisätiedotTilastoja ulkomaalaisista tutkinto-opiskelijoista Suomen korkeakouluissa 2016
A/2017 Tilastoja ulkomaalaisista tutkinto-opiskelijoista Suomen korkeakouluissa 201 Korkeakoulututkinnon suorittaminen ulkomailla on globaalisti kasvava ilmiö. Erityisesti aasialaiset opiskelijat kouluttautuvat
LisätiedotOKM:N OHJAUKSEN ALAT JA ISCED-LUOKITUKSEN UUDISTUS 5.3.2015. Ylitarkastaja Jukka Haapamäki
OKM:N OHJAUKSEN ALAT JA ISCED-LUOKITUKSEN UUDISTUS 5.3.2015 Ylitarkastaja Jukka Haapamäki Sisältö Nykyisin käytössä olevat koulutus ja tieteenalaluokitukset Koulutus ja tieteenalaluokitusten käyttö ISCED
LisätiedotTaulukko 135/1b. Rokotukset ja lääkitykset ennen matkaa opiskelun keston, opiskelupaikkakunnan ja koulutusalan mukaan (%) (YO)
Taulukko 135/1b. Rokotukset ja lääkitykset ennen matkaa opiskelun keston, opiskelupaikkakunnan ja koulutusalan mukaan (%) (YO) Otin vain En Kyllä osan suositelluista % --------- 1. vuosi 140 35.0 60.0
LisätiedotUlkomailla tehdystä työmatkasta suoritettavien päivärahojen enimmäismäärät ovat:
Ulkomailla tehdystä työmatkasta suoritettavien päivärahojen enimmäismäärät ovat: Maa tai alue Afganistan 56 Alankomaat 65 Albania 52 Algeria 68 Andorra 58 Angola 97 Antigua ja Barbuda 74 Arabiemiirikunnat
LisätiedotKansainvälinen liikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa 2013
Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility SIRU KORKALA Kansainvälinen liikkuvuus ammatillisessa
LisätiedotKansainvälistä opiskelijaliikkuvuutta koskevan tilastotiedon keruu kalenterivuodelta 2014
21.11.2014 Yliopistoille Kansainvälistä opiskelijaliikkuvuutta koskevan tilastotiedon keruu kalenterivuodelta 2014 CIMO pyytää yliopistoja toimittamaan viimeistään 30.1.2015 tiedot kalenterivuoden 2014
LisätiedotN:o Liite 1. Seuraavien kolmansien maiden osalta komissio. ja jalosteita kuin kaksikuorisia simpukoita,
N:o 338 965 Liite 1 Kolmannet maat, joista saadaan tuoda maahan muita kalastustuotteita ja niistä saatuja raakavalmisteita ja jalosteita kuin kaksikuorisia simpukoita, piikkinahkaisia, vaippaeläimiä ja
LisätiedotPäivärahat 2006. Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat: yli 6 tuntia (osapäiväraha) 14,00 yli 10 tuntia (kokopäiväraha) 30,00
Päivärahat 2006 Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat: Työmatkan kestoaika Päivärahan enimmäismäärä, euroa yli 6 tuntia (osapäiväraha) 14,00 yli 10 tuntia (kokopäiväraha) 30,00
LisätiedotVALTION MATKUSTUSSÄÄNNÖN MUKAISTEN KORVAUSTEN TARKIS- TUKSET KUSTANNUSTASON MUUTOKSET HUOMIOON OTTAEN 1.1.2009 ALKAEN
VALTIOVARAINMINISTERIÖ 25.11.2008 VALTION MATKUSTUSSÄÄNNÖN MUKAISTEN KORVAUSTEN TARKIS- TUKSET KUSTANNUSTASON MUUTOKSET HUOMIOON OTTAEN 1.1.2009 ALKAEN Korvauslaji: Voimassa oleva taso Uusi taso Muutos-%
LisätiedotMatkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2
Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun
LisätiedotMetsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 43/2013 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012 8.11.2013 Aarre Peltola Puun tuonti 10 miljoonaa kuutiometriä ja metsäteollisuustuotteiden
LisätiedotVanhempainilta 14.1.2014
Vanhempainilta 14.1.2014 yliopistot ja korkeakoulut: kandidaatti 3v maisteri 2v lisää ammatillinen perustutkinto (lukion käyneelle 2 v) ammattikorkeakoulu 3,5v Koulutusjärjestelmän ulkopuoliset Vaihtoehdot
LisätiedotAPULAISOPETTAJAHARJOITTELU
Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle APULAISOPETTAJAHARJOITTELU Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville
LisätiedotTaulukko 122b/1. Omien lasten lukumäärä opiskelun keston, opiskelupaikkakunnan ja koulutusalan mukaan (%) (YO)
Taulukko 122b/1. Omien lasten lukumäärä opiskelun keston, opiskelupaikkakunnan ja koulutusalan mukaan (%) (YO) Ei yhtään 1 lapsi 2 lasta 3 lasta tai enemmä n N % % % % 1. vuosi 379 96.6 1.6 1.8 0.0 2.-4.
LisätiedotTYÖNTEKIJÖIDEN JA TOIMIHENKILÖIDEN MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET 1.1. 31.12.2015
MK 26.1.2015 1(2) TYÖNTEKIJÖIDEN JA TOIMIHENKILÖIDEN MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET 1.1. 31.12.2015 I TYÖNTEKIJÖIDEN MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET 1.1. 31.12.2015 Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen
LisätiedotMATKAPUHELUHINNAT ULKOMAILLE alkaen
1/6 MATKAPUHELUHINNAT ULKOMAILLE 1.1.2013 alkaen nnumero Afganistan 93 2,022 1,631 Alankomaat 31 0,467 0,377 0,285 0,23 - matkapuhelimiin 0,691 0,557 0,508 0,41 Alankomaiden Antillit 599 1,698 1,369 Alaska
LisätiedotULKOMAANPUHELUIDEN HINNASTO
1 ULKOMAANPUHELUIDEN HINNASTO Voimassa 1.11.2016 alkaen Kohdemaa /min Afganistan 1,65 Alankomaat 0,24 Alankomaat - matkapuhelimet 0,47 Alankomaiden Antillit 1,42 Albania 0,51 Albania - matkapuhelimet 0,71
LisätiedotMaailman valutuotanto
Maailman valutuotanto Yhteenveto Modern Castings-lehden ja American Foundry Society (AFS) - yhdistyksen tilastoimista luvuista vuosilta 2004, 2006, 2008, 2010 ja 2012 Tuula Höök 9.9.2014 Tilastoinnissa
LisätiedotYlemmät ammattikorkeakoulututkinnot 15 22 19 19 30 63 % 99 % -14 % 8 %
1 Yrkeshögskolan Novia määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK
LisätiedotTilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista. 29.3.2016 Tilasto- ja tietovarastoryhmä
Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista 29.3.216 Tilasto- ja tietovarastoryhmä OPINTOTUKIMENOT, OPINTOLAINAT JA TAKAUSVASTUUT Opintotukimenot 199 215 1 Milj. euroa (vuoden 215 rahana)
LisätiedotEn Kyllä Otin En Kyllä Otin
Taulukko 135/1b. Rokotukset ja lääkitykset ennen matkaa opiskelun keston, opiskelupaikkakunnan ja koulutusalan mukaan (%) (YO) -------------- En Kyllä Otin En Kyllä Otin vain osan vain osan suositel- suositel-
Lisätiedot