Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2013

Transkriptio

1 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility IRMA GARAM Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa /2014 TIETOA JA TILASTOJA -RAPORTTI

2 ISBN ISSN /2014 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

3 Sisältö 1 Lukijalle 1 2 Tiedon keruu ja määritelmät 2 3 Yhteenveto: Opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus Suomen korkeakouluissa vuonna Pitkäkestoinen opiskelijaliikkuvuus Kehitys Korkeakouluittain Koulutusaloittain Alueittain Vaihto-opiskelu ja harjoittelu Liikkuvuusjärjestelyt Yhteistyömaat ja maanosat Opintoaste ja koulutuksen tyyppi Sukupuoli Liikkuvuusjakson kesto 26 5 Lyhytkestoinen opiskelijaliikkuvuus Kehitys Korkeakouluittain Koulutuslaoittain Yhteistyömaat 30 LIITE 1 Pitkäkestoinen (yli 3kk) opiskelijaliikkuvuus maanosittain ja maittain

4 1 Lukijalle Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO kerää ja julkaisee vuosittain tilastoja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla toimivien 1 yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kansainvälisestä opiskelijaliikkuvuudesta. Tässä raportissa esitellään CIMOn ja korkeakoulujen vuoden 2013 tiedonkeruun tulokset. Korkea-asteen lisäksi CIMO kerää ja julkaisee kansainvälisen liikkuvuuden tilastoja myös ammatillisesta koulutuksesta. Tilastoraportit kansainvälisestä liikkuvuudesta sekä korkea-asteella että ammatillisessa koulutuksessa löytyvät pdf-versioina CIMOn verkkopalvelusta osoitteessa Näkökulmia korkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten henkilökunnan kansainväliseen liikkuvuuteen on julkaistu CIMOn Faktaa Express -sarjassa 2/2014. Opetus- ja kulttuuriministeriö kokoaa vuosittain Vipunen tietokantaan tilastoja yliopistojen opettaja- ja tutkijaliikkuvuudesta sekä ammattikorkeakoulujen opettajaja asiantuntijaliikkuvuudesta. Tilastot yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden kansainvälisestä liikkuvuudesta sekä opetusja muun henkilökunnan kansainvälisestä liikkuvuudesta löytyvät myös Vipunen-tietokannasta kohdasta kansainvälisyys (csc.vipunen.fi). CIMOn verkkopalveluun on koottu myös muiden tahojen keräämiin tilastoihin perustuvia taulukoita ja kuvioita niille, jotka tarvitsevan yksityiskohtaisempaa numerotietoa kansainvälisestä liikkuvuudesta eri koulutusasteilla Näkökulmia kansainvälistymiseen Tietoa ja tilastoja Opiskelijoiden ja oppilaitosten henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus. 1 Tilastoinnissa eivät ole mukana puolustushallinnon alainen Maanpuolustuskorkeakoulu, sisäasiainministeriön alainen Poliisiammattikorkeakoulu sekä Ahvenanmaalla Högskolan på Åland. 1

5 2 Tiedon keruu ja määritelmät CIMO kerää korkeakouluista tammikuussa tiedot edellisen kalenterivuoden aikana alkaneista ulkomaanjaksoista. Kansainvälisellä liikkuvuudella tarkoitetaan tässä opiskelijoiden fyysistä liikkumista opiskelu- tai työskentelytarkoituksessa Suomen rajojen yli. Lähtökohtana opiskelijaliikkuvuuden tilastoinnissa on, että opiskelija suorittaa ulkomailla osan tutkinnostaan, mutta ei koko tutkintoa. Opiskelija voi olla ulkomailla joko opiskelemassa tai opintoihin kuuluvassa kansainvälisessä harjoittelussa. Liikkuminen voi tapahtua ohjelman kautta (esim. Erasmus, Nordplus), korkeakoulujen tekemien kansainvälisten sopimusten puitteissa tai opiskelijan omien järjestelyjen ja rahoituksen tuloksena. Opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus jaetaan pitkä- ja lyhytkestoiseen. Pitkäkestoista opiskelijaliikkuvuutta ovat vähintään kolme kuukautta kestävät ulkomaanjaksot, lyhytkestoista alle kolme kuukautta, mutta vähintään viikon kestävät ulkomaanjaksot. Tieto opiskelijoiden kansainvälisestä liikkuvuudesta kerätään henkilöpohjaisesti. 2

6 3 Yhteenveto: Opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus Suomen korkeakouluissa vuonna 2013 Yleiskuva Vuonna 2013 Suomesta lähti ulkomaille yli 3 kuukautta kestävälle liikkuvuusjaksolle yhteensä korkeakouluopiskelijaa, heistä 5175 yliopistosta ja 5014 ammattikorkeakoulusta Lisäksi Suomesta lähti yhteensä korkeakouluopiskelijaa lyhytkestoiselle, alle 3 kuukauden ulkomaanjaksolle, heistä yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Sekä pitkä- että lyhytkestoisten liikkuvuusjaksojen määrät ovat viime vuosina pääosin kasvaneet Suhteessa tutkintojen määrään yliopistoissa lähes joka viides opiskelija (18 ) ja ammattikorkeakouluissa joka viides opiskelija (20 ) lähtee ulkomaanjaksolle. Vuonna 2013 Suomeen tuli yli 3 kuukautta kestävälle liikkuvuusjaksolle yhteensä ulkomaalaista opiskelijaa, heistä yliopistoihin ja 3912 ammattikorkeakouluihin Lisäksi Suomeen tuli yhteensä ulkomaalaista opiskelijaa lyhytkestoiselle, alle 3 kuukauden jaksolle, heistä yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin. Myös Suomeen tulevat opiskelijavirrat ovat viime vuosina kasvaneet. Koulutusalat Yliopistoissa eniten pitkäkestoista opiskelijaliikkuvuutta on kauppatieteellisellä (Suomesta 26, Suomeen 20 kaikista) ja teknillistieteellisellä alalla (Suomesta 17, Suomeen 22 kaikista). Ammattikorkeakouluissa eniten pitkäkestoista liikkuvuutta on liiketalouden ja hallinnon alalla (Suomesta 32, Suomeen 38 kaikista) Suhteutettuna alan kokoon aktiivisimmat lähettäjäalat ovat yliopistoissa kauppatieteellinen (32 alan tutkinnon suorittajista) ja oikeustiede (28 ) ja aktiivisimmat vastaanottaja-alat ovat kuvataide 44 ) ja musiikki (30 ) Suhteutettuna alan kokoon aktiivisin lähettäjäala ammattikorkeakoulusektorilla on matkailu-, ravitsemis- ja talousala (51 alan tutkinnon suorittajista) ja aktiivisin vastaanottaja-ala on liiketalous ja hallinto (29 ). Alueet Suomessa Aktiivisimpia ulkomaille lähtijöitä ovat Etelä-Suomen korkeakouluopiskelijat Aktiivisimpia ulkomaalaisten opiskelijoiden vastaanottajia ovat Länsi-Suomen ammattikorkeakoulut ja Pohjois-Suomen yliopistot. Liikkuvuusjärjestelyt EU:n Erasmus-ohjelma on suurin yksittäinen liikkuvuusjärjestely. Sen kautta lähtee ulkomaille 53 ja tulee Suomeen 71 kaikista opiskelijoista Erasmus-ohjelman osuus on lähtevissä ulkomaanjaksoissa viime vuosian hieman kasvanut saapuvissa pienentynyt. Yli 90 liikkuvuudesta Suomesta ulkomaille kanavoituu neljän suurimman järjestelyn kautta: Erasmus-ohjelma, korkeakoulun omat sopimukset, opiskelijan itsensä järjestämä free mover opiskelu ja pohjoismainen Nordplus-ohjelma 3

7 Yli 95 liikkuvuudesta ulkomailta Suomeen kanavoituu neljän suurimman järjestelyn kautta: Erasmus-ohjelman, korkeakoulun omat sopimukset, free mover-opiskelu ja CIMOn stipendit Maat ja maanosat Kaksi kolmasosaa (65 ) opiskelijaliikkuvuudesta Suomesta ulkomaille suuntautuu Eurooppaan. Euroopan osuus on pienentynyt, Aasian kasvanut. 80 prosenttia opiskelijaliikkuvuudesta ulkomailta Suomeen tulee Euroopasta. Myös Suomeen tulevassa liikkuvuudessa Euroopan osuus on hiljalleen pienentynyt, Aasian vahvistunut. Suosituimmat kohdemaat ovat: Saksa, Espanja, Britannia ja Ruotsi Yleisimmät lähtömaat ovat: Saksa, Ranska, Espanja ja Italia 4

8 4 Pitkäkestoinen opiskelijaliikkuvuus 4.1 Kehitys Vuonna 2013 Suomesta lähti ulkomaille yli 3 kuukauden jaksolle yhteensä vaihto-opiskelijaa tai harjoittelijaa ja tänne saapui ulkomaalaista opiskelijaa. Suomesta lähtevien opiskelijoiden määrä kasvoi vajaalla 200 henkilöllä edellisvuodesta. Koko 2000-luvun aikana korkeakouluopiskelijoiden vähintään 3 kuukauden mittaiset ulkomaanjaksot ovat kasvaneet lähes 50 prosentilla, vaikka kasvukäyrässä on ollut muutamia notkahduksia. Liikkuvuus ulkomailta Suomeen on kasvanut tasaisemmin ja nopeammin. Vuosituhannen alusta määrät ovat kaksinkertaistuneet Suomesta Suomeen Kuvio 1. Pitkäkestoinen (yli 3 kk) opiskelijaliikkuvuus korkeakouluissa Kun yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kansainvälistä opiskelijaliikkuvuutta tarkastelee erikseen, suurimmat erot löytyvät Suomeen tulevissa opiskelijoissa. Yliopistosektorille tulee vuosittain lähes opiskelijaa enemmän kuin ammattikorkeakoulusektorille. Suomesta ulkomaille suuntautuvassa liikkuvuudessa sektorit ovat lähempänä toisiaan. 5

9 Suomesta YO Suomesta AMK Suomeen YO Suomeen AMK Kuvio 2. Pitkäkestoinen (yli 3 kk) opiskelijaliikkuvuus korkeakouluissa , yliopistot ja ammattikorkeakoulut erikseen 4.2 Korkeakouluittain Vuonna 2013 Suomesta ulkomaille lähtevien määrä lisääntyi hieman edelliseen vuoteen verrattuna molemmilla sektoreilla: yliopistoissa 0,2 prosentilla, ammattikorkeakouluissa 3,4 prosentilla. Korkeakoulujen välillä on melko suuria eroja sen suhteen, kuinka paljon liikkuvuusluvut ovat kasvaneet tai pienentyneet viime vuodesta. Yliopistosektorilla kasvua on ollut enimmillään yli 32 prosenttia viime vuodesta ja vähennystä suurimmillaan 12 prosenttia. Ammattikorkeakoulusektorilla kasvua on ollut enimmillään 23 prosenttia ja vähennystä enimmillään lähes 30 prosenttia. Suomeen saapuvien määrä kasvoi vuodesta 2012 vain hyvin vähän. Tässä suhteessa vuosi 2013 oli poikkeuksellinen; tähän saakka Suomeen tulevien määrät ovat kasvaneet reippaammin yhtä poikkeusvuotta lukuun ottamatta. Suomesta 2013 Muutos , Suomeen 2013 Muutos , Kaikki korkeakoulut yhteensä , ,9 Yliopistot yhteensä , ,0 Helsingin yo 929-6, ,9 Jyväskylän yo , ,1 Oulun yo 342-5, ,8 6

10 Tampereen yo 422 0, ,2 Åbo Akademi , ,6 Vaasan yo 219 6, ,6 Lapin yo 153-2, ,0 Tampereen teknillinen yo , ,9 Lappeenrannan teknillinen yo 207 8, ,8 Svenska hhs 218 3, ,5 Aalto-yo 870 1, ,1 Itä-Suomen yo 250-3, ,8 Turun yo , ,0 Taide yo 72-11, ,0 Ammattikorkeakoulut yhteensä , ,2 Arcada - Nylands svenska yhs 74-14, ,6 Centria amk 98-3, ,1 Diakonia-amk 109 4, ,8 Haaga-Helia amk 554 7, ,6 Humanistinen amk 52-28, ,8 Hämeen amk 164-7, ,7 Jyväskylän amk 270 7, ,2 Kajaanin amk 88-8, ,5 Karelia-amk , ,3 Kemi-Tornion amk 46-22, ,5 Kymenlaakson amk 147 0, ,7 Lahden amk , ,3 Laurea-amk , ,2 Metropolia amk 474 4, ,7 Mikkelin amk 157 9, ,5 Oulun seudun amk 186 1, ,1 Rovaniemen amk ,3 82-7,9 Saimaan amk 237-9, ,0 Satakunnan amk 206 9, ,6 Savonia amk , ,6 Seinäjoen amk , ,6 Tampereen amk 333-3, ,5 Turun amk , ,1 Vaasan amk ,6 51-1,9 Yhs Novia 101-2, ,5 Taulukko 1. Opiskelijaliikkuvuuden kehitys korkeakouluittain Taulukossa 2 alla tarkastellaan aktiivisuutta kansainvälisessä opiskelijaliikkuvuudessa suhteuttamalla ulkomaille lähtevien ja Suomeen tulevien määrät uusien opiskelijoiden, suoritettujen tutkintojen ja 7

11 opiskelijoiden määrään. Absoluuttiset luvut eivät ota huomioon korkeakoulujen välisiä kokoeroja, suhteellisilla luvuilla on luontevampaa verrata korkeakouluja. Uusien opiskelijoiden, tutkintojen ja opiskelijoiden määrät on saatu Opetus- ja kulttuuriministeriön Vipunen-tietokannasta. Opiskelijoiden määrät ovat yliopistosektorilla vuoden 2012 ja ammattikorkeakoulusektorilla vuoden 2013 lukuja. Mukaan on laskettu vain tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijamäärät. Uusien opiskelijoiden määrät ovat vuoden 2012 tietoja. Yliopistoissa saatavilla on vain uudet alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä (ei jatkotutkintojen suorittajia), ammattikorkeakoulujen luvuissa ovat mukana uudet ammattikorkeakoulututkinnon ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittajat. Tutkintojen määrät ovat vuoden 2013 tietoja. Liikkuvuus Suomesta Liikkuvuus Suomeen suhteessa uusiin opiskelijoihin, suhteessa tutkintoihin, suhteessa opiskelijoihin, suhteessa uusiin opiskelijoihin, suhteessa tutkintoihin, suhteessa opiskelijoihin, Kaikki korkeakoulut 19,6 18,8 3,4 18,8 18,0 3,2 yhteensä Yliopistot yhteensä 26,1 17,6 3,2 29,4 19,8 3,6 Helsingin yo 25,5 16,0 2,7 29,0 18,2 3,1 Jyväskylän yo 22,7 15,4 3,3 22,1 15,0 3,2 Oulun yo 19,9 13,5 2,3 28,9 19,5 3,4 Tampereen yo 28,1 17,8 2,9 28,9 18,4 3,0 Åbo Akademi 20,3 18,0 2,8 26,9 23,8 3,7 Vaasan yo 27,4 24,3 4,3 23,4 20,7 3,7 Lapin yo 33,9 16,4 3,3 59,4 28,8 5,7 Tampereen teknillinen yo 28,1 18,7 2,8 41,5 27,7 4,2 Lappeenrannan teknillinen yo 29,0 19,6 4,2 31,8 21,5 4,6 Svenska hhs 61,8 44,0 9,2 39,9 28,4 6,0 Aalto-yo 40,4 25,4 4,4 40,8 25,7 4,5 Itä-Suomen yo 11,4 9,2 1,7 20,5 16,7 3,1 Turun yo 26,9 17,6 3,4 22,1 14,5 2,8 Taideyo 26,1 17,5 3,6 38,0 25,5 5,3 Ammattikorkeakoulut 15,6 20,3 3,6 12,2 15,8 2,8 yhteensä Arcada - Nylands svenska yhs 14,9 18,1 3,1 11,1 13,4 2,3 Centria amk 10,8 19,0 2,9 8,1 14,1 2,2 Diakonia-amk 14,0 16,0 3,5 4,0 4,6 1,0 Haaga-Helia amk 24,0 33,6 5,5 13,4 18,8 3,1 Humanistinen amk 13,4 19,5 3,6 15,8 22,9 4,2 Hämeen amk 11,1 14,6 2,4 10,0 13,2 2,2 Jyväskylän amk 17,0 23,2 3,8 20,0 27,3 4,5 Kajaanin amk 17,0 25,1 4,0 13,7 20,3 3,3 Karelia-amk 12,1 14,5 2,6 9,8 11,8 2,1 8

12 Kemi-Tornion amk 6,2 9,9 1,7 7,1 11,2 1,9 Kymenlaakson amk 14,8 19,8 3,5 10,4 13,9 2,4 Lahden amk 24,0 32,0 6,0 12,1 16,1 3,0 Laurea-amk 14,8 18,5 3,6 13,0 16,2 3,2 Metropolia amk 12,1 17,4 2,9 9,5 13,7 2,3 Mikkelin amk 14,7 17,9 3,6 12,9 15,6 3,2 Oulun seudun amk 10,4 12,6 2,4 14,0 17,1 3,2 Rovaniemen amk 17,4 24,3 4,6 9,6 13,4 2,5 Saimaan amk 31,3 38,0 7,7 20,4 24,7 5,0 Satakunnan amk 15,4 19,6 3,6 10,1 12,8 2,4 Savonia amk 14,4 15,8 3,2 13,4 14,7 3,0 Seinäjoen amk 14,7 23,5 3,5 15,7 25,1 3,7 Tampereen amk 16,9 17,6 3,5 13,9 14,6 2,9 Turun amk 17,5 20,5 3,9 14,3 16,8 3,2 Vaasan amk 18,3 23,8 3,9 7,2 9,4 1,5 Yhs Novia 13,7 17,5 2,7 9,6 12,3 1,9 Taulukko 2. Liikkuvuus suhteessa uusien opiskelijoiden, tutkintojen ja opiskelijoiden määrään 2013 korkeakouluittain Uusien opiskelijoiden, tutkintojen ja opiskelijoiden määrään suhteuttaminen antavat erilaisen kuvan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden liikkuvuusaktiivisuudesta. Kun liikkuvuusluvut suhteutetaan uusien opiskelijoiden määrään, näyttäytyy yliopistosektori selvästi aktiivisemmalta kansainvälisessä liikkuvuudessa. Yliopistoissa ulkomaille lähtee vuosittain 26 prosenttia uusien opiskelijoiden määrästä, ammattikorkeakouluissa vain noin 16 prosenttia. Mutta kun liikkuvuusluvut suhteutetaan tutkintojen tai opiskelijoiden määrään, ovat ammattikorkeakoulut aktiivisempia. Erot selittyvät sillä, että ammattikorkeakouluissa aloittaa moni uusi opiskelija, mutta selvästi harvempi suorittaa tutkinnon. Osa siis jättää opinnot kesken tai vaihtaa opiskelupaikkaa. Yliopistoissa tutkintojen määrää taas nostaa se, että siellä yksi uusi opiskelija suorittaa lähtökohtaisesti kaksi tutkintoa: kandidaatin ja maisterin. Lukuja onkin tarkoituksenmukaisempaa verrata kummankin sektorin sisällä, ei niinkään sektoreiden välillä. Kummallakin sektorilla on suuria eroja korkeakoulujen välillä liikkuvuusaktiivisuudessa. 4.3 Koulutusaloittain Yliopistoissa eniten kansainvälistä opiskelijaliikkuvuutta on kauppatieteen ja teknillistieteellisellä alalla. Teknillistieteellisellä alalla on runsaasti nimenomaan pitkäkestoisia, yli 3 kuukautta kestäviä jaksoja. Lyhytkestoisia alle 3 kuukauden mittaisia jaksoja teknillistieteellisellä alalla tehdään vain vähän (ks. luku 5.3) kun taas kauppatieteen alalla opiskelijat tekevät runsaasti sekä pitkä- että lyhytkestoisia jaksoja. 9

13 Liikkuvuus Suomesta 2013 Osuus, Liikkuvuus Suomeen 2013 Osuus, Teologinen 24 0,5 9 0,2 Humanistinen , ,8 Taideteollinen 135 2, ,6 Musiikkiala 55 1,1 78 1,3 Teatteri- ja tanssiala 10 0,2 6 0,1 Kasvatustieteellinen 249 4, ,3 Liikuntatieteellinen 29 0,6 40 0,7 Yhteiskuntatieteellinen , ,6 Psykologia 64 1,2 73 1,3 Terveystieteet 29 0,6 42 0,7 Oikeustieteellinen 298 5, ,2 Kauppatieteellinen , ,9 Luonnontieteellinen 294 5, ,0 Maatalous-metsätieteellinen 119 2, ,1 Teknillistieteellinen , ,6 Lääketieteellinen 102 2, ,9 Hammaslääketieteellinen 6 0,1 20 0,3 Eläinlääketieteellinen 11 0,2 34 0,6 Farmasia 36 0,7 87 1,5 Kuvataideala 9 0,2 23 0,4 Tuntematon 0 0,0 0 0,0 Yliopistot yhteensä , ,0 Taulukko 3. Yliopistojen opiskelijaliikkuvuus koulutusaloittain 2013 Ammattikorkeakouluissa eniten kansainvälistä liikkuvuutta sekä Suomesta että Suomeen on liiketalouden ja hallinnon alalla. Lyhytkestoissa alle 3 kuukauden mittaisissa liikkuvuusjaksoissa liiketalouden ja hallinnon ala ei korostu yhtä voimakkaasti (ks. luku 5.3). Eniten ammattikorkeakouluopiskelijoita lähtee lyhytkestoiselle jaksolle tekniikan ja liikenteen alalta. 10

14 Liikkuvuus Suomesta 2013 Osuus, Liikkuvuus Suomeen 2013 Osuus, Humanistinen ja kasvatusala 64 1,3 29 0,7 Kulttuuriala , ,1 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala , ,7 Luonnontieteiden ala 98 2,0 93 2,4 Tekniikan ja liikenteen ala , ,4 Luonnonvara- ja ympäristöala 103 2,1 59 1,5 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala , ,2 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala , ,9 Muu/tuntematon 0 0,0 1 0,0 Ammattikorkeakoulut yhteensä , ,0 Taulukko 4. Ammattikorkeakoulujen opiskelijaliikkuvuus koulutusaloittain 2013 Yliopistosektorilla suurimmat muutokset edellisen vuoden liikkuvuuslukuihin ovat usein pienillä aloilla, joissa muutaman opiskelijan muutos aiheuttaa suuren prosentuaalisen muutoksen. Suurista opintoaloista kauppatieteellisellä ja teknillistieteellisellä alalla liikkuvuus Suomesta on lisääntynyt viime vuodesta, humanistisella, yhteiskuntatieteellisellä ja luonnontieteellisellä vähentynyt. Kun vertaa Suomesta lähtevien ja Suomeen tulevien määrää, yliopistosektorilla humanistinen ja kauppatieteellinen ala lähettävät opiskelijoita enemmän ulkomaille kuin vastaanottavat. Vastaavasti yhteiskuntatieteellinen, luonnontieteellinen ja teknillistieteellinen ala vastaanottavat enemmän ulkomaalaisia vaihto-opiskelijoita. Ammattikorkeakoulusektorilla erityisesti matkailu-, ravitsemis- ja talousala sekä liiketalouden ja hallinnon ala ovat selkeimmin kasvattaneet Suomesta ulkomaille lähteneiden määrää Suomeen tulevien määrät ovat kasvaneet voimakkaimmin kulttuurialalla sekä tekniikan ja liikenteen alalla. Ammattikorkeakoulusektorilla kaikki alat lähettävät opiskelijoita enemmän ulkomaille kuin vastaanottavat. Suomesta 2013 Muutos , Suomeen 2013 Muutos , Kaikki korkeakoulut yhteensä , ,9 Yliopistot yhteensä , ,0 Teologinen 24-22,6 9-18,2 Humanistinen 820-6, ,7 Taideteollinen 135 5, ,4 Musiikkiala 55-3, ,0 Teatteri- ja tanssiala 10-9,1 6 0,0 Kasvatustieteellinen 249 5, ,6 Liikuntatieteellinen 29-21, ,6 Yhteiskuntatieteellinen 648-0, ,9 Psykologia 64 18, ,3 Terveystieteet 29-9, ,8 Oikeustieteellinen 298 1, ,8 11

15 Kauppatieteellinen , ,4 Luonnontieteellinen 294-2, ,3 Maatalous-metsätieteellinen , ,6 Teknillistieteellinen 884 2, ,1 Lääketieteellinen , ,2 Hammaslääketieteellinen 6 20, ,0 Eläinlääketieteellinen 11 10, ,8 Farmasia 36 9, ,3 Kuvataideala 9-30, ,5 Tuntematon 0-100,0 0 - Ammattikorkeakoulut yhteensä , ,2 Humanistinen ja kasvatusala 64-4, ,4 Kulttuuriala 525-1, ,4 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala , ,2 Luonnontieteiden ala 98 1, ,9 Tekniikan ja liikenteen ala 924 0, ,9 Luonnonvara- ja ympäristöala 103-2, ,7 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 917-1, ,2 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala , ,8 Muu/tuntematon ,3 Taulukko 5. Opiskelijaliikkuvuuden kehitys koulutusaloittain Taulukossa 6 alla on ulkomaille lähtevien ja Suomeen tulevien määrät suhteutettu uusien opiskelijoiden, tutkintojen ja opiskelijoiden määrään. Tarkemmin menetelmästä on kerrottu kappaleessa 4.2 sivuilla 8-9. Yliopistosektorilla erityisesti oikeustieteen ja kauppatieteen opiskelijat ovat aktiivisia lähtemään ulkomaille. Ammattikorkeakoulusektorilla aktiivisimpia ulkomaille lähtijöitä ovat matkailu-, ravitsemis- ja talousalan sekä liiketalouden ja hallinnon opiskelijat. Aktiivisimpia ulkomaalaisten vaihto-opiskelijoiden vastaanottajia ovat yliopistosektorilla laskentatavasta hieman riippuen oikeustiede, kuvataideala, musiikkiala sekä eläinlääketieteellinen. Ammattikorkeakoulusektorilla liiketalous ja hallinnon ala sekä matkailu-, ravitsemisja talousala ovat myös aktiivisimmat vastaanottaja-alat. 12

16 Liikkuvuus Suomesta Liikkuvuus Suomeen suhteessa uusiin opiskelijoihin, suhteessa tutkintoihin suhteessa opiskelijoihin, suhteessa uusiin opiskelijoihin suhteessa tutkintoihin, suhteessa opiskelijoihin, Kaikki korkeakoulut yhteensä 19,6 18,8 3,4 18,8 18,0 3,2 Yliopistot yhteensä 26,1 17,6 3,2 29,4 19,8 3,6 Teologinen 8,6 4,9 0,9 3,2 1,8 0,3 Humanistinen 32,7 19,5 3,4 25,2 15,1 2,6 Taideteollinen 33,7 21,0 4,4 37,2 23,1 4,8 Musiikkiala 32,5 21,2 4,1 46,2 30,1 5,8 Teatteri- ja tanssiala 16,4 9,9 2,5 9,8 5,9 1,5 Kasvatustieteellinen 11,8 7,6 1,8 17,5 11,2 2,6 Liikuntatieteellinen 18,8 13,1 3,4 26,0 18,1 4,8 Yhteiskuntatieteellinen 32,6 21,3 3,6 36,9 24,2 4,0 Psykologia 33,5 12,6 3,2 38,2 14,4 3,7 Terveystieteet 6,9 3,9 1,0 10,0 5,6 1,4 Oikeustieteellinen 60,7 27,7 6,3 61,5 28,1 6,4 Kauppatieteellinen 47,2 32,2 6,7 40,5 27,6 5,7 Luonnontieteellinen 8,8 9,1 1,2 15,6 16,2 2,2 Maatalous-metsätieteellinen 25,7 19,9 3,4 38,4 29,7 5,1 Teknillistieteellinen 25,2 17,1 2,7 35,9 24,4 3,8 Lääketieteellinen 25,4 12,5 1,7 27,1 13,4 1,9 Hammaslääketieteellinen 5,7 4,1 0,6 18,9 13,7 2,0 Eläinlääketieteellinen 18,6 7,3 1,9 57,6 22,5 5,8 Farmasia 12,1 8,4 2,0 29,3 20,4 4,8 Kuvataideala 19,6 17,3 3,2 50,0 44,2 8,2 Ammattikorkeakoulut yhteensä 15,6 20,3 3,6 12,2 15,8 2,8 Humanistinen ja kasvatusala 14,1 22,5 3,7 6,4 10,2 1,7 Kulttuuriala 20,5 24,6 4,8 17,0 20,4 4,0 Yhteiskuntatieteiden, 22,7 31,7 5,6 20,9 29,2 5,1 liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala 7,4 12,0 1,7 7,0 11,4 1,6 Tekniikan ja liikenteen ala 11,4 15,5 2,3 10,8 14,7 2,2 Luonnonvara- ja ympäristöala 12,2 15,8 2,5 7,0 9,1 1,4 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 9,6 11,0 2,4 6,7 7,6 1,7 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 35,6 51,1 9,6 14,2 20,4 3,8 Taulukko 6. Liikkuvuus suhteessa uusien opiskelijoiden, tutkintojen ja opiskelijoiden määrään 2013 koulutusaloittain 13

17 4.4 Alueittain Aluejaon pohjana on Suomen läänijako, jossa Oulun ja Lapin läänit on yhdistetty yhdeksi luokaksi Pohjois- Suomi. Ahvenanmaa ei ole tarkastelussa mukana. Korkeakoulut on sijoitettu eri alueille hallinnollisen keskuksen mukaan 2. Opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus painottuu Etelä-Suomeen, jossa on myös eniten oppilaitoksia. Yliopistosektorilla 44 prosenttia kaikesta Suomesta ulkomaille suuntautuvista ulkomaanjaksoista tehdään Etelä-Suomen korkeakouluista, ammattikorkeakoulusektorilla 48 prosenttia. Vastaavasti yliopistoihin tulevista ulkomaanjaksoista 41 prosenttia tulee Etelä-Suomen alueelle, ammattikorkeakouluihin tulevista 42 prosenttia. Liikkuvuus Suomesta ulkomaille on vuosina kasvanut yliopistosektorilla vain Länsi-Suomessa. Ammattikorkeakouluissa liikkuvuus Suomesta ulkomaille on kasvanut kaikilla alueilla, eniten Itä-Suomessa. Liikkuvuus ulkomailta Suomeen on puolestaan yliopistosektorilla kasvanut Pohjois- ja Länsi-Suomessa, ammattikorkeakoulusektorilla Etelä- ja Itä-Suomessa. Suomesta Yliopistot Liikkuvuus 2013 Liikkuvuus 2012 Muutos , Ammattikorkeakoulut Liikkuvuus 2013 Liikkuvuus 2012 Muutos , Etelä-Suomi , ,8 Länsi-Suomi , ,3 Itä-Suomi , ,8 Pohjois-Suomi , ,2 Kaikki alueet yhteensä , ,4 Taulukko 7. Kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus Suomesta ulkomaille alueittain Suomeen Yliopistot Liikkuvuus 2013 Liikkuvuus 2012 Muutos , Ammattikorkeakoulut Liikkuvuus 2013 Liikkuvuus 2012 Muutos , Etelä-Suomi , ,0 Länsi-Suomi , ,3 Itä-Suomi , ,8 Pohjois-Suomi , ,1 Kaikki alueet yhteensä , ,2 Taulukko 8. Kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus ulkomailta Suomeen alueittain Etelä-Suomi. Yliopistot: Helsingin yo, Aalto-yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yo, Svenska handelshögskolan, Taideyliopisto. Ammattikorkeakoulut: Arcada, Diakonia, Saimaan amk, Haaga Helia amk, Humanistinen amk, Hämeen amk, Kymenlaakson amk, Lahden amk, Laurea, Metropolia amk Länsi-Suomi. Yliopistot: Jyväskylän yo, Turun yo, Tampereen yo, Åbo Akademi, Vaasan yo, Tampereen teknillinen yo. Ammattikorkeakoulut: Jyväskylän amk, Centria amk, Satakunnan amk, Seinäjoen amk, Tampereen amk, Turun amk, Vaasan amk, Yh Novia. Itä-Suomi. Yliopistot: Itä-Suomen yo. Ammattikorkeakoulut: Mikkelin amk, Savonia amk, Karelia amk. Pohjois-Suomi. Yliopistot: Oulun yo, Lapin yo. Ammattikorkeakoulut: Kajaanin amk, Kemi-Tornion amk, Oulun seudun amk, Rovaniemen amk. 14

18 Kuvioissa 3 ja 4 tarkastellaan liikkuvuusaktiivisuutta alueittain suhteuttamalla lähtevien ja saapuvien määrät opiskelijoiden, tutkintojen ja uusien opiskelijoiden määrään. Suomesta ulkomaille suuntautuvassa liikkuvuudessa Etelä- ja Länsi-Suomen korkeakoulut ovat itää ja pohjoista aktiivisempia. Tämä on näkynyt jo useampana vuonna. Ulkomailta Suomeen suuntautuvassa liikkuvuudessa erot eivät ole yhtä selkeät. Ammattikorkeakoulusektorilla aktiivisin alue on Länsi-Suomi, yliopistosektorilla Pohjois-Suomi. Yliopistot Ammattikorkeakoulut suhteessa opiskelijoihin, suhteessa tutkintoihin, suhteessa uusiin opiskelijoihin, suhteessa opiskelijoihin, suhteessa tutkintoihin, 2,9 3,2 3,5 4,0 2,6 1,7 3,2 3,6 9,2 16,2 16,1 20,3 22,5 12,0 13,9 15,9 16,8 14,3 17,8 20,5 Pohjois-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Etelä-Suomi suhteessa uusiin opiskelijoihin, 11,4 22,8 25,6 32,1 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 Kuvio 3. Liikkuvuus Suomesta ulkomaille suhteessa opiskelijoihin, tutkintoihin ja uusiin opiskelijoihin alueittain 15

19 Yliopistot Ammattikorkeakoulut suhteessa opiskelijoihin, suhteessa tutkintoihin, suhteessa uusiin opiskelijoihin, suhteessa opiskelijoihin, suhteessa tutkintoihin, 2,8 2,8 3,0 2,7 4,0 3,1 3,3 3,8 15,7 14,3 17,0 15,3 11,7 12,3 13,4 11,5 22,0 16,7 18,4 21,5 Pohjois-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Etelä-Suomi suhteessa uusiin opiskelijoihin, 20,5 26,4 35,2 33,7 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 Kuvio 4. Liikkuvuus ulkomailta Suomeen suhteessa opiskelijoihin, tutkintoihin ja uusiin opiskelijoihin alueittain 4.5 Vaihto-opiskelu ja harjoittelu Kansainvälinen harjoittelu on ammattikorkeakouluissa selvästi yleisempää kuin yliopistoissa. Ammattikorkeakoulujen Suomesta ulkomaille suuntautuvasta liikkuvuudesta 40 prosenttia on kansainvälistä harjoittelua, yliopistoissa vain runsas 14 prosenttia. Ulkomailta Suomeen suuntautuvasta opiskelijaliikkuvuudesta vain pieni osa on harjoittelua. Harjoittelu Harjoittelun osuus koko liikkuvuudesta, Suomesta Vaihtoopiskelu Suomeen Vaihtoopiskelu Harjoittelu Yliopistot , ,9 Ammattikorkeakoulut , ,1 Kaikki korkeakoulut yhteensä , ,4 Taulukko 9. Vaihto-opiskelu ja harjoittelu 2013 Harjoittelun osuus koko liikkuvuudesta, 16

20 Yliopistosektorilla vaihto-opiskelumäärät ovat vähentyneet vuodesta 2012 niin Suomesta ulkomaille kuin ulkomailta Suomeenkin. Harjoittelu on sen sijaan lisääntynyt. Sekä vaihto-opiskelu että harjoittelu ovat lisääntyneet niin yliopistoissa kuin ammattikorkeakouluissa. Ammattikorkeakoulusektorilla ainoastaan Suomeen tulevien harjoittelijoiden määrä on pienentynyt edellisvuodesta. Yliopistot Suomesta Suomeen Muutos, Muutos, Vaihto-opiskelu , ,5 Harjoittelu , ,8 Taulukko 10. Vaihto-opiskelun ja harjoittelun kehitys yliopistoissa Ammattikorkeakoulut Suomesta Suomeen Muutos, Muutos, Vaihto-opiskelu , ,5 Harjoittelu , ,9 Taulukko 11. Vaihto-opiskelun ja harjoittelun kehitys ammattikorkeakouluissa Liikkuvuusjärjestelyt Korkeakoulujen kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus on jo pitkään nojannut pääasiassa neljän järjestelyn varaan: Euroopan unionin Erasmus-ohjelmaan, korkeakoulujen omiin sopimuksiin, opiskelijan itse järjestämiin ja rahoittamiin vaihtopaikkoihin sekä Suomesta ulkomaille suuntautuvassa liikkuvuudessa Pohjoismaiden ministerineuvoston Nordplus-ohjelmaan. Erasmus on suurin yksittäinen liikkuvuusjärjestely. Sen rooli korostuu erityisesti Suomeen saapuvassa liikkuvuudessa ja ammattikorkeakouluissa. Nordplusohjelma puolestaan palvelee ennen kaikkea yliopistoja ja Suomesta lähteviä opiskelijoita. Suomeen saapuvat hyödyntävät kohtalaisesti myös CIMO:n stipendejä. Suomesta amk yo yo+amk lkm lkm lkm Erasmus , , ,2 Nordplus 113 2, , ,3 Korkeakoulun oma (kahdenkeskinen tai monenkeskinen) , , ,1 vaihtosopimus ISEP 0 0,0 82 1,6 82 0,8 CIMO:n ohjelmat ja stipendit 110 2,2 95 1, ,0 Muut EU-ohjelmat (esim. EU-USA, EU-Kanada, EU-Kiina, 12 0,2 29 0,6 41 0,4 Alfa) Leonardo da Vinci 0 0,0 0 0,0 0 0,0 ASLA/Fulbright 0 0,0 2 0,0 2 0,0 Muu opiskelijavaihto-ohjelma 42 0, , ,4 IAESTE 0 0,0 17 0,3 17 0,2 Opiskelija- ja kansalaisjärjestöjen harjoittelijavaihto 2 0,0 4 0,1 6 0,1 (AIESEC, FIMSIC, Nordpraktik ym.) CIMOn harjoittelijavaihto-ohjelmat 11 0, , ,5 Muu harjoittelijavaihto-ohjelma 53 1, , ,7 17

21 Free mover -opiskelu tai -harjoittelu , , ,9 Tuntematon 4 0,1 40 0,8 44 0,4 Yhteensä , , ,0 Taulukko 12. Liikkuvuusjärjestelyt Suomesta ulkomaille ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa 2013 Suomeen amk yo amk+yo lkm lkm lkm Erasmus , , ,2 Nordplus 7 0,2 68 1,2 75 0,8 Korkeakoulun oma (kahdenkeskinen tai monenkeskinen) , , ,6 vaihtosopimus ISEP 0,0 58 1,0 58 0,6 CIMO:n ohjelmat ja stipendit 115 2, , ,3 Muut EU-ohjelmat (esim. EU-USA, EU-Kanada, EU-Kiina, Alfa) 8 0,2 48 0,8 56 0,6 Leonardo da Vinci 12 0,3 0 0,0 12 0,1 ASLA/Fulbright 6 0,2 1 0,0 7 0,1 Muu opiskelijavaihto-ohjelma 45 1,2 79 1, ,3 IAESTE 2 0,1 4 0,1 6 0,1 Opiskelija- ja kansalaisjärjestöjen harjoittelijavaihto (AIESEC, 0 0,0 0 0,0 0 0,0 FIMSIC, Nordpraktik ym.) CIMOn harjoittelijavaihto-ohjelmat 0 0,0 0 0,0 0 0,0 Muu harjoittelijavaihto-ohjelma 5 0,1 9 0,2 14 0,1 Free mover -opiskelu tai -harjoittelu 25 0, , ,1 Tuntematon 14 0,4 4 0,1 18 0,2 Yhteensä , , ,0 Taulukko 13. Liikkuvuusjärjestelyt ulkomailta Suomeen ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa 2013 Vuonna 2013 liikkuvuusmäärät Suomesta ulkomaille kasvoivat kaikissa suurimmissa liikkuvuusjärjestelyissä lukuun ottamatta korkeakoulun omia sopimuksia. Suomeen tulevassa opiskelijaliikkuvuudessa Nordplusohjelman luvut pienenivät entisestään. Suomesta Suomeen Muutos , Muutos , Erasmus , ,3 Korkeakoulun oma sopimus , ,3 Free mover , ,5 Nordplus , ,7 Taulukko 14. Kehitys suurimmissa liikkuvuusjärjestelyissä 18

22 Euroopan unionin Erasmus-ohjelma kattaa hieman yli puolet kaikesta Suomesta ulkomaille suuntautuvasta liikkuvuudesta, korkeakoulujen omat sopimukset viidenneksen ja opiskelijan itsensä järjestämä free mover opiskelu runsaan kymmenesosan. Viime vuosina Erasmus on hieman kasvattanut suhteellista osuuttaan liikkuvuudessa Suomesta ulkomaille. Ulkomailta Suomeen suuntautuvassa liikkuvuudessa Erasmus-ohjelman kautta tulee yli 70 prosenttia kaikista Suomeen tulevista opiskelijoista. Erasmus-ohjelman osuus on kuitenkin hiljalleen pienentynyt. Vastaavasti korkeakoulujen omien sopimusten merkitys on kasvanut Suomeen tulevassa liikkuvuudessa; niiden kautta tulee jo lähes viidennes opiskelijoista ,1 22,5 12,9 6,5 15, ,8 21,7 13,5 5,1 11,9 Erasmus Korkeakoulun oma sopimus Free mover ,1 21,1 12,8 5,1 9,9 Nordplus Muut ,2 20,1 12,9 5,3 8, Kuvio 5. Suurimpien liikkuvuusjärjestelyjen osuus Suomesta ulkomaille suuntautuvasta liikkuvuudesta

23 ,7 2,5 10,9 6,6 3, ,9 13,8 3,0 4,4 4,9 Erasmus Korkeakoulun oma sopimus ,6 16,3 3,3 3,8 4,0 Free mover CIMO:n ohjelmat ja stipendit Muut ,2 17,6 3,3 3,8 4, Kuvio 6. Suurimpien liikkuvuusjärjestelyjen osuus ulkomailta Suomeen suuntautuvasta liikkuvuudesta Yhteistyömaat ja maanosat Suomalaiset korkeakouluopiskelijat suuntaavat yhä edelleen vahvasti Euroopan maihin. Suosituimmista kohdemaista noin puolet on läntisen Euroopan maita. Lisäksi listalta löytyvät Venäjä sekä Euroopan ulkopuolisista kohteista Yhdysvallat, Kiina, Thaimaa, Kanada, Korea ja Japani. 20 yleisintä kohdemaata kattavat kaksi kolmasosaa kaikesta Suomesta ulkomaille suuntautuvasta opiskelijaliikkuvuudesta. Yleisimpien lähtömaiden listalla on enemmän itäisen Euroopan maita kuten Tsekki, Puola, Unkari ja Liettua. Siellä on myös Euroopan ulkopuolisia maita vähemmän kuin kohdemaiden listalla. Liikkuvuus ulkomailta keskittyy harvempiin maihin kuin liikkuvuus Suomesta; tästä kertoo mm. se, että taulukon 20 yleisintä lähtömaata kattavat 84 prosenttia kaikesta ulkomailta suuntautuvasta liikkuvuudesta. 20

24 Suomesta AMK YO Yhteensä Suomeen AMK YO Yhteensä Saksa Saksa Espanja Ranska Britannia Espanja Ruotsi Italia Ranska Venäjä Alankomaat Kiina Yhdysvallat Tsekki Kiina Alankomaat Itävalta Itävalta Venäjä Belgia Thaimaa Korean tasavalta Kanada Puola Korean tasavalta Britannia Belgia Unkari Tanska Turkki Japani Japani Italia Liettua Unkari Portugali Tsekki Yhdysvallat Irlanti Kreikka Taulukko 15. Yleisimmät kohde- ja lähtömaat 2013 Euroopan osuus Suomesta ulkomaille suuntautuvasta liikkuvuudesta on 2000-luvulla laskenut, kunnes 2010 Euroopan osuus on taas hieman kasvanut. Noin kaksi kolmasosaa liikkuvista suomalaisopiskelijoista menee johonkin Euroopan mahan. Aasian maat ovat 2000-luvulla kasvattaneet osuuttaan suomalaisopiskelijoiden kohteena. Kohdemaanosissa on pieniä eroja yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden välillä: ammattikorkeakouluopiskelijat lähtevät useammin Aasiaan ja Afrikkaan, yliopisto-opiskelijat puolestaan Pohjois-Amerikkaan. 21

25 ,7 18,8 6,9 3,6 3,0 1, ,4 17,2 7,7 3,5 3,0 1, ,0 17,5 7,7 4,1 3,2 2, ,5 17,7 7,7 4,7 3,5 2, ,5 16,5 7,4 4,4 3,6 2, ,8 14,5 8,0 3,6 3,0 2, ,7 13,2 7,7 3,9 3,5 2, ,8 7,2 2,63,3 2, Eurooppa Aasia Pohj.-Amerikka Afrikka Lat. Amer ja Karibia Oseania Kuvio 7. Opiskelijaliikkuvuus Suomesta ulkomaille maanosittain AMK YO YHT Suomesta lkm lkm lkm Aasia , , ,8 Afrikka 275 5,5 96 1, ,6 Eurooppa , , ,7 Latinalainen Amerikka ja Karibia 132 2, , ,0 Pohjois-Amerikka 265 5, , ,9 Oseania 65 1, , ,6 Tuntematon 22 0,4 1 0,0 23 0,2 Kaikki yhteensä , , ,0 Taulukko 16. Liikkuvuus Suomesta ulkomaille maanosittain yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2013 Ulkomailta Suomeen tuleva opiskelijaliikkuvuus painottuu lähteviä virtoja enemmän Eurooppaan, joskin maanosan osuus on ollut laskussa 2000-luvulla. Ammattikorkeakoulujen saapuvat opiskelijat tulevat yliopistoja useammin jostakin Euroopan maasta. Yliopistoihin opiskelijat puolestaan tulevat hieman ammattikorkeakouluja enemmän Aasiasta ja Amerikasta. 22

26 ,0 13,3 2,1 2,5 1, ,9 12,2 1,9 3,1 1, ,8 11,7 1,7 3,2 1, ,7 10,1 1,7 3,0 1, ,4 9,7 1,7 2, ,4 9,3 1,5 3,0 1, ,3 8 1,6 2,9 0, ,4 1,6 2,7 1, Eurooppa Aasia Pohj.-Amerikka Lat.Amer. Ja Karibia Afrikka Oseania Kuvio 8. Opiskelijaliikkuvuus Suomesta ulkomaille maanosittain Suomeen AMK YO YHT lkm lkm lkm Aasia , , ,3 Afrikka 59 1,5 73 1, ,4 Eurooppa , , ,0 Latinalainen Amerikka ja Karibia 48 1, , ,1 Pohjois-Amerikka 41 1, , ,5 Oseania 2 0,1 53 0,9 55 0,6 Tuntematon 0 0,0 10 0,2 10 0,1 Kaikki maat yhteensä , , ,0 Taulukko 17. Liikkuvuus ulkomailta Suomeen maanosittain yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa

27 4.8 Opintoaste ja koulutuksen tyyppi Yliopistosektorilla eniten liikkuvat alempaa korkeakoulututkintoa suorittavat eli nk. Bachelor-vaiheessa olevat opiskelijat. Vajaa kaksi kolmasosaa yliopistojen lähtevistä opiskelijoista on heitä, joskin osuus on viime vuosina hieman pienentynyt. Ylempää korkeakoulututkintoa eli maisterivaiheessa opintojaan on kolmasosa lähtevistä opiskelijoista. Jatko-opintoja suorittavia on joukossa vain vajaat 3 prosenttia. Suomen yliopistoihin tulevat jakaantuvat tasaisemmin alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon kesken. Ammattikorkeakouluissa kansainvälinen liikkuvuus painottuu erittäin vahvasti nuorten koulutukseen. Aikuisten koulutuksessa tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittajat liikkuvat vain vähän. Suomesta Suomeen Alempi korkeakoulututkinto (yo) 62,6 64,2 66,2 52,9 55,0 54,8 Ylempi korkeakoulututkinto (yo) 34,9 32,6 31,2 44,3 42,2 42,0 Lisensiaatin tai tohtorin tutkinto 2,5 3,1 2,6 2,7 2,9 3,2 Yliopistot yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 N Ammattikorkeakoulututkinto (nuorten 97,5 97,9 97,9 94,8 95,1 98,9 koulutus) Ammattikorkeakoulututkinto (aikuisten 2,1 1,8 1,8 0,8 1,3 0,1 koulutus) Ylempi ammattikorkeakoulututkinto 0,4 0,3 0,2 2,2 1,6 0,7 Tuntematon 0,0 0,0 0,1 2,1 2,0 0,3 Ammattikorkeakoulut yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 N Taulukko 18. Opiskelijaliikkuvuus opintoasteen (yo) ja koulutuksen tyypin (amk) mukaan ,. 4.9 Sukupuoli Miehet osallistuvat kansainväliseen liikkuvuuteen naisopiskelijoita vähemmän. Suomesta ulkomaille lähtevien opiskelijoiden joukossa heitä on vain vajaat 40 prosenttia, kun 46 prosenttia yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoista on miehiä 3. Suomeen tulevien ulkomaisten opiskelijoiden sukupuolijakauma on tasaisempi; heistä hieman vajaat puolet (44 ) on miehiä Suomesta Suomeen Taulukko 19. Miesten osuus liikkuvista opiskelijoista Kuvioissa 9 ja 10 alla on tarkasteltu mies- ja naisopiskelijoiden aktiivisuutta lähteä ulkomaanjaksolle erikseen kullakin koulutusalalla. Prosenttiluvut on saatu suhteuttamalla alalta ulkomaille lähtevien miesopiskelijoiden määrä alan kaikkien miesopiskelijoiden määrään. Naisopiskelijoiden aktiivisuusprosentit 3 Lähde: Vipunen-tietokanta ( Tieto vuoden 2012 (yo) ja 2013 (amk) opiskelijoista. 24

28 on laskettu samoin. Yliopistosektorilla naisopiskelijat ovat miehiä aktiivisempia lähtemään ulkomaanjaksolle kaikilla aloilla lukuun ottamatta terveystieteitä ja tanssi- ja teatterialaa. Ammattikorkeakoulusektorilla niin ikään naiset ovat miehiä aktiivisempia lähtemään ulkomaanjaksolle paitsi kahdella alalla, joilla luvut ovat tasan, sosiaali- ja terveysalalla sekä luonnontieteissä. Sukupuolella on siis merkitystä valmiudessa lähteä ulkomaille: naiset ovat miehiä halukkaampia kansainvälistymään riippumatta siitä, onko ala mies- vai naisvaltainen tai onko alalla yleisesti ottaen runsaasti kansainvälistä liikkuvuutta. Kuvataideala 2,7 3,6 Farmasia 1,7 2,1 Eläinlääketieteellinen 1,6 1,9 Hammaslääketieteellinen 0,3 0,8 Lääketieteellinen 1,3 2,1 Teknillistieteellinen 2,4 3,7 Maatalous-metsätieteellinen 3,1 3,6 Luonnontieteellinen 0,9 1,8 Kauppatieteellinen 5,8 7,8 Oikeustieteellinen 3,8 8,0 Terveystieteet Psykologia 1,5 0,9 2,2 3,5 Miehet Naiset Yhteiskuntatieteellinen 3,1 3,8 Liikuntatieteellinen 3,0 4,0 Kasvatustieteellinen 1,6 1,8 Teatteri- ja tanssiala 2,7 2,3 Musiikkiala 3,9 4,3 Taideteollinen 2,5 5,3 Humanistinen 2,1 3,9 Teologinen 0,6 1,1 Yliopistot yhteensä 2,6 3,6 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 Kuvio 9. Naisten ja miesten liikkuvuusaktiivisuus yliopistoissa koulutusaloittain, 25

29 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 7,8 10,1 Sosiaali- ja terveysala 2,4 2,4 Luonnonvara- ja ympäristöala Tekniikan ja liikenteen ala 1,8 2,1 3,1 3,2 Luonnontieteiden ala Liiketalouden ja hallinnon ala 1,7 1,7 5,1 5,9 Miehet Naiset Kulttuuriala 3,0 5,7 Humanistinen ja kasvatusala Ammattikorkeakoulut yhteensä 2,3 2,8 4,1 4,3 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 Kuvio 10. Naisten ja miesten liikkuvuusaktiivisuus ammattikorkeakouluissa koulutusaloittain, 4.10 Liikkuvuusjakson kesto Ulkomaanjaksojen Suomesta ulkomaille keskikesto on 5,0 kuukautta ja ulkomailta Suomeen 5,3 kuukautta. Yliopisto-opiskelijoiden liikkuvuusjaksot ovat keskimäärin noin kuukauden pidempiä kuin ammattikorkeakouluopiskelijoiden. Vaihto-opiskelujaksot ovat harjoittelujaksoja pidempiä. Samat erot sektoreiden ja liikkuvuusjakson sisällön mukaan ovat olleet näkyvissä jo useamman vuoden. Suomesta, kk Kaikki ulkomaanjaksot yhteensä 5,0 5,3 Yliopistojen ulkomaanjaksot 5,4 5,7 Ammattikorkeakoulujen ulkomaanjaksot 4,6 4,9 Vaihto-opiskelujaksot 5,5 5,4 Harjoittelujaksot 3,8 3,9 Suomeen, kk Taulukko 20. Liikkuvuusjaksojen keskimääräinen kesto 2013, kuukautta 26

30 5 Lyhytkestoinen opiskelijaliikkuvuus 5.1 Kehitys Lyhytkestoiseksi opiskelijaliikkuvuudeksi tilastoidaan yli viikon mutta alle kolmen kuukauden mittaiset ulkomaanjaksot. Korkeakoulujen lyhytkestoiset ovat viime vuosina lisääntyneet, vaikka Suomesta ulkomaille suuntautuvissa jaksoissa tapahtuikin vuonna 2013 notkahdus. Suomen korkeakouluista lähdetään lyhytkestoiselle ulkomaanjaksolle selvästi aktiivisemmin kuin tänne tullaan ulkomailta Suomesta Suomeen Kuvio 11. Lyhytkestoinen opiskelijaliikkuvuus Korkeakouluittain Lyhytkestoinen opiskelijaliikkuvuus painottuu ammattikorkeakouluihin. 77 prosenttia jaksoista ulkomaille tehdään ja 60 prosenttia jaksoista ulkomailta Suomeen tehdään ammattikorkeakouluissa. Ammattikorkeakouluissa ulkomaille alle 3 kuukauden jaksolle lähtee lähes yhtä moni opiskelija kuin pitkäkestoisillekin liikkuvuusjaksoille. Vuonna 2013 lyhytkestoinen liikkuvuus ulkomaille pieneni sekä yliopisto- että ammattikorkeakoulusektorilla. Vastaavasti liikkuvuus Suomeen lisääntyi kummallakin sektorilla. 27

31 Suomesta 2013 Muutos , Suomeen 2013 Muutos , Kaikki korkeakoulut yhteensä , ,2 Yliopistot yhteensä , ,1 Helsingin yo , ,2 Jyväskylän yo 68-37, ,8 Oulun yo 25-52,8 31-6,1 Tampereen yo 61-20, ,0 Åbo Akademi ,3 1-50,0 Vaasan yo , ,8 Lapin yo 43-44,2 87-2,2 Tampereen teknillinen yo , ,1 Lappeenrannan teknillinen yo 4-33,3 20-9,1 Svenska hhs 48 92, ,0 Aalto-yo ,6 32 6,7 Itä-Suomen yo 74 15, ,1 Turun yo , ,6 Taideyo ,1 6-79,3 Ammattikorkeakoulut yhteensä , ,1 Arcada - Nylands Svenska Yhs 69 7,8 9-79,5 Centria amk , ,0 Diakonia-amk 0-100, ,4 Haaga-Helia amk 681-2, ,3 Humanistinen amk 23-4,2 5 - Hämeen amk 89 0, ,8 Jyväskylän amk , ,4 Kajaanin amk 32-49,2 3-50,0 Karelia-amk , ,7 Kemi-Tornion amk 41 41, ,0 Kymenlaakson amk 90-35, ,5 Lahden amk , ,3 Laurea-amk 93-7, ,8 Metropolia amk 608-5, ,8 Mikkelin amk 133 3, ,3 Oulun seudun amk 51-27,1 49-9,3 Rovaniemen amk , ,3 Saimaan amk 95-13,6 84-4,5 Satakunnan amk 35-60,7 4-86,2 Savonia amk , ,0 Seinäjoen amk 289-8, ,6 Tampereen amk , ,5 28

32 Turun amk 32-5, ,5 Vaasan amk 99 41,4 1-97,8 Yhs Novia 235 7, ,9 Taulukko 21. Lyhytkestoinen opiskelijaliikkuvuus korkeakouluittain 5.3 Koulutuslaoittain Yliopistosektorilla eniten lyhytkestoisia liikkuvuusjaksoja Suomesta ulkomaille tehdään humanistisella ja kauppatieteen aloilla, lyhytkestoisia liikkuvuusjaksoja Suomeen tehdään eniten humanistisella ja luonnontieteellisellä alalla. Taideteollisella, luonnontieteellisellä ja kuvataiteen aloilla on selvästi enemmän lyhytkestoisia liikkuvuusjaksoja Suomesta ulkomaille kuin yli 3 kuukautta kestäviä pitkäkestoisia jaksoja. Sen sijaan esimerkiksi teknillistieteellisellä alalla on lyhytkestoisia jaksoja Suomesta ja Suomeen selvästi vähemmän kuin pitkäkestoisia. Suomesta lkm Suomesta Suomeen lkm Suomeen Teologinen 6 0,5 0 0,0 Humanistinen , ,8 Taideteollinen 104 7,9 18 1,5 Musiikkiala 49 3,7 0 0,0 Teatteri- ja tanssiala 53 4,0 0 0,0 Kasvatustieteellinen 64 4,9 15 1,2 Liikuntatieteellinen 4 0,3 7 0,6 Yhteiskuntatieteellinen 110 8,4 53 4,3 Psykologia 5 0,4 0 0,0 Terveystieteet 21 1,6 21 1,7 Oikeustieteellinen 96 7,3 2 0,2 Kauppatieteellinen ,5 20 1,6 Luonnontieteellinen 94 7, ,9 Maatalous-metsätieteellinen 76 5,8 10 0,8 Teknillistieteellinen 73 5,6 67 5,4 Lääketieteellinen 64 4,9 36 2,9 Hammaslääketieteellinen 3 0,2 0 0,0 Eläinlääketieteellinen 29 2,2 14 1,1 Farmasia 2 0,2 2 0,2 Kuvataideala 99 7,5 6 0,5 Tuntematon 1 0, ,4 Yliopistot yhteensä , ,0 Taulukko 22. Yliopistojen lyhytkestoiset liikkuvuusjaksot koulutuslaoittain 2013 Ammattikorkeakoulusektorilla eniten lyhytkestoista liikkuvuutta ulkomaille on tekniikan ja liikenteen alalla, liikkuvuutta Suomeen puolestaan liiketalouden ja hallinnon alalla. Lyhytkestoinen liikkuvuus Suomesta painottuu pitkäkestoista enemmän kulttuurialalle sekä tekniikan ja liikenteen alalle. Vastaavasti 29

33 kulttuurialan, tekniikan ja liikenteen alan sekä sosiaali- ja terveysalan osuudet ovat suurempia lyhytkestoisesta liikkuvuudesta ulkomailta Suomeen kuin pitkäkestoisesta. Suomesta lkm Suomesta Suomeen lkm Suomeen Humanistinen ja kasvatusala 44 1,0 11 0,6 Kulttuuriala , ,1 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala , ,1 Luonnontieteiden ala 46 1,0 26 1,4 Tekniikan ja liikenteen ala , ,1 Luonnonvara- ja ympäristöala 316 7,1 56 3,1 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala , ,2 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala , ,5 Muu/tuntematon 1 0,0 0 0,0 Ammattikorkeakoulut yhteensä , ,0 Taulukko 23. Ammattikorkeakoulujen lyhytkestoiset liikkuvuusjaksot koulutuslaoittain Yhteistyömaat Lyhytkestoisen liikkuvuuden yleisimmät kohdemaat ovat jossain määrin toiset kuin pitkäkestoisen liikkuvuuden. Lyhytkestoinen liikkuvuus painottuu pitkäkestoista enemmän lähialueille ja naapurimaihin Ruotsiin, Venäjälle ja Viroon. Suomesta AMK YO Yhteensä Suomeen AMK YO Yhteensä Saksa Saksa Ruotsi Venäjä Venäjä Alankomaat Viro Belgia Britannia Espanja Yhdysvallat Yhdysvallat Alankomaat Japani Italia Britannia Espanja Ranska Tanska Kiina Taulukko 24. Lyhytkestoisen liikkuvuuden yleisimmät kohde- ja lähtömaat

34 LIITE 1 Pitkäkestoinen (yli 3 kk) opiskelijaliikkuvuus maanosittain ja maittain 2013 Suomesta AMK YO YHT Suomeen AMK YO YHT Kaikki yhteensä Kaikki yhteensä Aasia Aasia Arabiemiirikunnat Arabiemiirikunnat Azerbaidzan Armenia Bangladesh Georgia Filippiinit Hongkong Georgia Indonesia Hongkong Intia Indonesia Iran Intia Israel Irak Japani Iran Kambodza Israel Kazakstan Japani Kiina Jordania Korean demokraattinen kansantasavalta Kazakstan Korean tasavalta Kiina Kypros Korean demokraattinen Libanon kansantasavalta Korean tasavalta Macao Kypros Malesia Laos Mongolia Macao Nepal Malesia Pakistan Nepal Qatar Pakistan Singapore Saudi-Arabia Sri Lanka Singapore Syyria Sri Lanka Taiwan Taiwan Thaimaa Thaimaa Turkki Turkki Vietnam Uzbekistan Vietnam Afrikka Afrikka Angola Botswana Benin Egypti Botswana Etelä-Afrikka

35 Djibouti Etiopia Egypti Gabon Etelä-Afrikka Ghana Etiopia Kamerun Gambia Kenia Ghana Keski-Afrikan tasavalta Kamerun Madagaskar Kenia Malawi Liberia Mali Libya Marokko Madagaskar Mosambik Malawi Namibia Marokko Nigeria Mauritania Ruanda Mosambik Sambia Namibia Sudan Nigeria Swazimaa Sambia Tansania Senegal Tsad Somalia Uganda Swazimaa Zimbabwe Tansania Tunisia Uganda Eurooppa Eurooppa Alankomaat Alankomaat Belgia Belgia Bosnia-Hertsegovina Bosnia-Hertsegovina Britannia Britannia Bulgaria Bulgaria Espanja Espanja Gibraltar Irlanti Grönlanti Islanti Irlanti Italia Islanti Itävalta Italia Kreikka Itävalta Kroatia Kreikka Latvia Kroatia Liechtenstein Latvia Liettua Liechtenstein Luxemburg Liettua Malta