Kansainvälinen liikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa 2013

Transkriptio

1 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility SIRU KORKALA Kansainvälinen liikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa /2014 TIETOA JA TILASTOJA -RAPORTTI

2 ISBN ISSN /2014 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

3 Kansainvälinen liikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa 2013 Sisällysluettelo 1 Lukijalle. 2 2 Tiedon keruu ja määritelmät Yhteenveto: Kansainvälinen liikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa vuonna Liikkuvuuden kokonaiskuva ja kehitys Opiskelijaliikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa Suomesta ulkomaille suuntautuva pitkäkestoinen liikkuvuus sekä liikkuvuus Suomeen sukupuolen, opiskelumuodon ja ikäryhmän mukaan Opiskelijaliikkuvuus tutkinnoittain ja koulutusaloittain Liikkuvuusjärjestelyt ja ulkomaanjakson tarkoitus Opiskelijaliikkuvuus alueittain Opiskelijaliikkuvuus oppilaitostyypeittäin 19 6 Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa Suomesta ulkomaille suuntautuva pitkäkestoinen liikkuvuus sukupuolen ja opiskelumuodon mukaan Opettajien ja muun henkilöstön pitkäkestoinen liikkuvuus tutkinnoittain ja koulutusaloittain Liikkuvuusjärjestelyt ja ulkomaanjakson tarkoitus Suomeen suuntautuva opettajien ja henkilöstön liikkuvuus Suomesta ulkomaille lähtevien opettajien ja muun henkilöstön pitkä ja lyhytkestoinen sekä Suomeen suuntautuva liikkuvuus alueittain Suomesta lähtevien opettajien ja muun henkilöstön pitkä ja lyhytkestoinen sekä Suomeen suuntautuva liikkuvuus oppilaitostyypeittäin Liikkuvuuden yhteistyömaat ja alueet.. 28 LIITTEET 33

4 Lukijalle Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO kerää ja julkaisee vuosittain tilastot kansainvälisestä liikkuvuudesta ammatillisessa koulutuksessa ja korkea asteella. CIMO on tilastoinut ammatillisten oppilaitosten liikkuvuutta vuodesta 2008 lähtien; sitä ennen tiedot keräsi Opetushallitus. Korkeakoulujen liikkuvuutta koskevalla tilastoinnilla on jo pidemmät perinteet, sillä CIMO on vastannut siitä vuodesta 1998 lähtien. Tässä raportissa esitellään ammatillisten oppilaitosten liikkuvuuslukuja vuodelta Tilastointi koskee kaikkia opiskelijoita, jotka ovat ammatilliseen tutkintoon johtavassa koulutuksessa sekä sen parissa työskenteleviä opettajia ja muuta henkilöstöä. Se kattaa siten myös oppisopimuskoulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen. Tilastoinnin piiriin kuului yhteensä 258 ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta tarjoavaa organisaatiota, joista 227 osallistui tietojen keruuseen. 31 organisaatiota ei pyytänyt tunnuksia tiedonkeruusovellukseen tai jättänyt siihen tietojaan. Ammatillisen koulutuksen kentällä tapahtuu vuosittain muutoksia oppilaitosten yhdistyessä. Tämän raportin tiedot on kerätty vuonna 2013 voimassa olleen tilanteen mukaisesti. Luettelo tilastoinnin piiriin kuuluvista oppilaitoksista on peräisin Opetushallituksen syksyllä 2013 voimassa olleesta rekisteristä. Oppisopimustoimistojen ja keskusten tiedot on kerätty Internetistä. Koulutuksen järjestäjä, oppilaitos sekä oppisopimustoimistokohtaiset liikkuvuustiedot ovat raportin liitetaulukkoina. Lämmin kiitos kaikille tiedonkeruuseen osallistuneille tahoille! Tilastoinnin tavoitteena on tuottaa tietoa, joka tukee kansainvälisen toiminnan kehittämistä ammatillisessa koulutuksessa. Toivottavasti tästä raportista on teille hyötyä! 2

5 2 Tiedon keruu ja määritelmät Liikkuvuustiedot kerättiin sähköisellä tiedonkeruusovelluksella, johon kirjauduttiin salasanalla. Tilastointiin liittyvä tiedotus tapahtui koulutuksen järjestäjien kautta; ne toimittivat sähköpostilla kyselyyn liittyvät ohjeet ja sovellukseen johtavan linkin organisaatioihin. Kirjautumiseen tarvittavan salasanan organisaatiot saivat CIMOsta erikseen pyytämällä. Sovellukseen kirjautumista pyydettiin myös sellaisilta organisaatioilta, joilla ei kansainvälistä liikkuvuutta kyseisenä vuonna ollut. Näin pyrittiin mahdollisimman kattavaan tiedonkeruuseen. Eri liikkuvuusryhmistä on kerätty hyvin eriasteista tietoa. Pitkäkestoinen Suomesta ulkomaille suuntautuva opiskelijaliikkuvuus, opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus sekä opiskelijaliikkuvuus Suomeen tilastoidaan henkilöpohjaisesti, kun taas lyhytkestoinen Suomesta ulkomaille suuntautuva opiskelijoiden sekä opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus ja kaikki Suomeen suuntautuva opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus maittain summatietoina. Lyhytkestoinen ja summatietoina kerättävä liikkuvuus käsitellään tässä raportissa vain alueellisessa, maakohtaisessa ja oppilaitostyyppiä koskevassa tarkastelussa. Suomesta ulkomaille suuntautuvassa opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuudessa pitkäkestoisen ulkomaanjakson pituudeksi hyväksyttiin vähintään 5 päivää kestäneet matkat. Lyhytkestoiseksi opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuudeksi määriteltiin alle 5 päivää kestäneet matkat. Suomeen saapuvien opettajien kohdalla tilastoitavan vaihdon pituutta ei ole erikseen määritelty. Pitkäkestoisten opiskelijaliikkuvuuksien kesto on vähintään kaksi viikkoa, lyhyet kestävät vähemmän kuin kaksi viikkoa. Suomeen saapuneiden opiskelijoiden liikkuvuusjakson mittaa ei ole erikseen määritelty. 3

6 3 Yhteenveto: Kansainvälinen liikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa vuonna Liikkuvuus Suomesta ulkomaille Pitkäkestoiselle, vähintään 2 viikkoa kestävälle ulkomaanjaksolle lähti 3101 opiskelijaa (6,2 % aloittaneista), nousua edellisvuoteen 0,2 % lyhytkestoiselle, alle 2 viikkoa kestävälle ulkomaanjaksolle lähti 3231 opiskelijaa (6,3 % aloittaneista), nousua edellisvuoteen 2,1 % pitkäkestoiselle (vähintään 5 vrk) ulkomaanjaksolle lähti 1661 opettajaa ja muun henkilöstön edustajaa, nousua edellisvuoteen 9,2 % lyhytkestoiselle (alle 5 vrk) ulkomaanjaksolle lähti 2340 opettajaa ja muun henkilöstön edustajaa, laskua edellisvuoteen 8 %. Liikkuvuus tutkinnoittain Eniten liikkuivat sosiaali ja terveysalan, hotelli ja ravintola alan sekä liiketalouden perustutkinto opiskelijat. Tutkinto Opiskelijoita Suomesta Sosiaali ja terveysalan perustutkinto 518 Hotelli ja ravintola ja catering alan perustutkinto 441 Liiketalouden perustutkinto 376 Matkailualan perustutkinto 179 Käsi ja taideteollisuusalan perustutkinto 139 Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto 101 Autoalan perustutkinto 91 Hevostalouden perustutkinto 87 Hiusalan perustutkinto 85 Sähkö ja automaatiotekniikan perustutkinto 83 Taulukko 1. Pitkäkestoinen opiskelijaliikkuvuus tutkinnoittain, 10 yleisintä Moni ulkomaanjaksolle lähteneistä opettajista ja muun henkilöstön edustajista työskentelee muissa kuin suoranaisissa opetustehtävissä. 4

7 Tutkinto Opettajia ja muuta henkilöstöä Suomesta Muu tehtävä (esim. hallintohenkilöstö) 425 Sosiaali ja terveysalan perustutkinto 184 Liiketalouden perustutkinto 140 Hotelli ja ravintola ja catering alan perustutkinto 139 Muu koulutus (esim. kieltenopettajat) 116 Kone ja metallialan perustutkinto 55 Autoalan perustutkinto 48 Matkailualan perustutkinto 47 Käsi ja taideteollisuusalan perustutkinto 43 Sähkö ja automaatiotekniikan perustutkinto 43 Taulukko 2. Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus tutkinnoittain, 10 yleisintä Valtaosa liikkujista on naisia Opiskelijaliikkuvuus on hyvin naisvaltaista: 67 % pitkäkestoiselle ulkomaanjaksolle lähteneistä on naisia. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoista 47 % on naisia, joten naiset lähtevät miehiä useammin ulkomaanjaksoille. Suomesta ulkomaille lähteneistä opettajista ja muusta henkilöstöstä 58 % on naisia. Useimmat liikkujat opiskelevat ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavaa perustutkintoa Pitkäkestoiselle ulkomaanjaksolle lähteneistä opiskelijoista 93 % suoritti ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavaa perustutkintoa ulkomaille lähteneistä opettajista ja muusta henkilöstöstä 63 % työskenteli ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavan perustutkinnon parissa. Liikkuvuusjärjestelyt ja ulkomaanjakson tarkoitus opettajien pitkäkestoisessa opiskelijaliikkuvuudessa järjestelyt hoidettiin useimmiten Leonardo da Vinci ohjelman avulla (44 %) tai oppilaitoksen omalla rahoituksella (38 %) pitkäkestoisen ulkomaanjakson tarkoituksena oli useimmiten työssä oppiminen (97 %) opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuudesta 32 % järjestettiin Leonardo da Vinci ohjelman avulla ja 29 % oppilaitoksen omalla rahoituksella opettajien ja muun henkilöstön ulkomaanjaksojen tarkoituksena oli useimmiten muu kuin työelämäjakso tai opettajavaihto, esimerkiksi yhteistyöprojektit, kehittämishankkeet tai valmistelevat vierailut. Liikkuvuusjakson kesto Pitkäkestoisen opiskelijaliikkuvuuden keskimääräinen kesto oli 6,5 viikkoa 5

8 opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuusjaksot kestivät keskimäärin 1,7 viikkoa Suomeen suuntautuva opiskelijaliikkuvuus Suomeen tuli 2517 opiskelijaa (5 % aloittaneista), mikä on 2,6 % enemmän kuin vuonna Liikkuvuus tutkinnoittain Eniten ulkomaisia opiskelijoita tuli Suomeen opiskelemaan liiketalouden ja sosiaali ja terveysalan perustutkintoa. Suhteellisen suuri osa Suomeen saapuneiden opiskelijoiden tutkinnoista on jäänyt tunnistamatta. Tutkinto Opiskelijoita Suomeen Liiketalouden perustutkinto 288 Sosiaali ja terveysalan perustutkinto 276 Muu tutkinto, mikä? 230 Hotelli ja ravintola ja catering alan perustutkinto 201 Sähkö ja automaatiotekniikan perustutkinto 165 Kone ja metallialan perustutkinto 137 Maatalousalan perustutkinto 122 Rakennusalan perustutkinto 118 Autoalan perustutkinto 92 Käsi ja taideteollisuusalan perustutkinto 90 Taulukko 3. Suomeen suuntautuva opiskelijaliikkuvuus tutkinnoittain, 10 yleisintä Suomeen tuli yhtä paljon miehiä ja naisia Suomeen tulleiden opiskelijoiden sukupuolijakauma oli tasainen: 53 % oli miehiä ja 46 % naisia, 1 %:lla saapuneista sukupuoli jäi tilastoimatta. Useimmat tulijoista opiskelevat ammatillisen peruskoulutuksen perustutkintoa Suomeen saapuneista opiskelijoista 89 % opiskeli ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavaa perustutkintoa. Liikkuvuusjärjestelyt ja ulkomaanjakson tarkoitus Suomeen saapuvien opiskelijoiden järjestelyt hoidettiin useimmiten Leonardo da Vinci ohjelman avulla (62 %), Comenius tai Gruntvig ohjelmien avulla (11 %) tai oppilaitoksen omalla rahoituksella (7 %) 59 % opiskelijoista tuli työssäoppimaan; 41 % vaihdon tarkoituksena oli muu opiskelu eli työskentely erilaisissa projekteissa tai tutustumiskäynnit oppilaitoksiin. 6

9 Liikkuvuusjakson kesto Suomeen suuntautuvan opiskelijaliikkuvuuden keskimääräinen kesto oli 4 viikkoa Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus Suomeen Suomeen saapui 3373 opettajaa tai muun henkilöstön edustajaa, laskua edellisvuoteen 0,9 % Kansainvälisen liikkuvuuden yhteistyömaat ja alueet Suomalaisopiskelijoiden lyhyt ja pitkäkestoisen liikkuvuuden yleisimmät kohdemaat olivat Viro, Ruotsi, Espanja, Saksa ja Britannia Suomeen tulleiden opiskelijoiden yleisimmät kotimaat olivat Saksa, Ranska, Espanja, Alankomaat ja Viro suomalaisten opettajien ja muun henkilöstön yleisimmät kohdemaat olivat Viro, Ruotsi, Saksa, Venäjä ja Tanska Suomeen tuli opettajia ja muuta henkilöstöä eniten Venäjältä, Saksasta, Alankomaista, Korean Tasavallasta ja Espanjasta sekä opiskelijoiden että opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus on keskittynyt Eurooppaan. Lähteneet opiskelijat Saapuneet opiskelijat Lähteneet opettajat ja muu henkilöstö Saapuneet opettajat ja muu henkilöstö Aasia 3,3 3,8 4,2 14,8 Afrikka 0,9 0,2 0,8 1,8 Eurooppa 94,5 95,6 93,4 81,1 Latinalainen Amerikka ja Karibia 0,2 0,0 0,2 1,3 Pohjois Amerikka 1,0 0,4 1,3 0,9 Oseania 0,1 0,0 0,1 0,0 Yhteensä Taulukko 4. Liikkuvuus maanosittain (%) 7

10 4 Liikkuvuuden kokonaiskuva ja kehitys Vuonna 2013 ammatillisesta koulutuksesta lähti lyhyt tai pitkäkestoiselle ulkomaanjaksolle yhteensä 6332 opiskelijaa, mikä on prosentin enemmän kuin edellisvuonna. Pientä nousua on tapahtunut sekä pitkä että lyhytkestoisessa liikkuvuudessa. Vuosittainen heilahtelu on tyypillistä ammatillisen koulutuksen liikkuvuudelle: oppilaitoskohtainen liikkuvuus on satunnaista ja vaihtelee vuosittain. Liikkuvuuden vaihtelu on kuitenkin tasaantunut viime vuosina. Kun liikkujien määrä suhteutetaan vuonna opetussuunnitelman mukaisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa aloittaneiden määrään, lähti ulkomaille keskimäärin 12,7 % aloittaneista eli 0,3 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisvuonna. Vuonna 2013 Suomeen tuli 2517 ulkomaista opiskelijaa, eli 3 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Saapuneiden osuus vastaa 5 %:a Suomen ammatillisissa oppilaitoksissa vuonna 2012 aloittaneista opiskelijoista. Kuviossa 1 on esitetty Suomesta lähteneiden ja Suomeen saapuneiden opiskelijoiden lukumäärällinen kehitys vuosina Lähtijöiden määrät vaihtelivat runsaasti vuoteen 2011 saakka, mutta sen jälkeen määrät ovat pysyneet tasaisempana. Suomeen saapuneiden määrissä vaihtelu on ollut pienempää. Suomesta lähtevien opiskelijoiden lukumäärä sisältää sekä lyhyt että pitkäkestoisen liikkuvuuden. Saapuvien osalta tilastoitavan liikkuvuusjakson kestoa ei ole erikseen määritelty Suomesta Suomeen Kuvio 1. Opiskelijaliikkuvuuden kehitys Vuonna 2013 aloittaneiden määrää ei ollut raportointihetkellä saatavissa. 8

11 Vuonna 2013 Suomeen saapui 3373 ja Suomesta lähti 1661 opettajaa ja muun henkilöstön edustajaa. Saapuvien määrä kasvoi vuosien 2010 ja 2012 välillä jopa 61 %, mutta nyt saapuneiden määrä laski prosentilla edellisestä vuodesta. Lähtevien osuus sitä vastoin nousi nyt 9 % edellisvuodesta, vaikka trendi oli laskusuunnassa vuodesta 2010 lähtien. Kuviossa 2 on esitetty Suomesta lähteneiden ja tänne tulleiden opettajien ja muun henkilöstön lukumäärällinen kehitys vuosina Lähtijöiden osalta kuviossa ovat mukana vain pitkäkestoiset eli vähintään 5 vuorokautta kestäneet ulkomaanjaksot. Vuodesta 2010 lähtien Suomeen on tullut huomattavasti enemmän opettajia ja muuta henkilöstöä kuin täältä on lähtenyt Suomeen Suomesta Kuvio 2. Opettajien ja muun henkilöstön pitkäkestoisen sekä Suomeen saapuvan liikkuvuuden kehitys Tilastoja opettajien ja muun henkilöstön lyhytkestoisista eli alle 5 vuorokautta kestäneistä matkoista on kerätty vasta vuodesta Lyhytkestoisille ulkomaanjaksoille lähtijöiden määrät on esitetty kuviossa 3. Lähtijöitä oli 2340 vuonna 2013 eli 8 % vähemmän kuin edellisvuonna. Tilastojen mukaan ammatillisen koulutuksen opettajat ja muu henkilöstö tekevät enemmän lyhyt kuin pitkäkestoisia ulkomaanmatkoja. 9

12 Kuvio 3. Opettajien ja muun henkilöstön lyhytkestoisen liikkuvuuden kehitys

13 5 Opiskelijaliikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa Suomesta ulkomaille suuntautuva pitkäkestoinen liikkuvuus sekä liikkuvuus Suomeen sukupuolen, opiskelumuodon ja ikäryhmän mukaan Tässä luvussa käsitellään pääsääntöisesti pitkäkestoista liikkuvuutta, koska lyhytkestoinen opiskelijaliikkuvuus kerätään ainoastaan maittain summatietoina. Lyhytkestoinen opiskelijaliikkuvuus on mukana myöhemmin tarkasteltaessa liikkuvuutta oppilaitostyypeittäin sekä alueellisesti. Vuonna 2013 Suomesta lähti 3101 opiskelijaa vähintään kahden viikon mittaiselle liikkuvuusjaksolle ulkomaille ja Suomeen tuli 2517 opiskelijaa. Ulkomaille lähteneistä oli naisia 2075 eli 67 % ja miehiä 1026 eli 33 %. Ulkomaanjaksolle lähteneiden miesten määrä pysyi lähes samana edelliseen vuoteen verrattuna nousua vain prosentin verran. Ammatillisessa peruskoulutuksessa aloittaneiden määrään suhteutettuna naiset ovat jälleen miehiä huomattavasti aktiivisempia ulkomaanjaksolle lähtijöitä, sillä vuonna 2012 opintonsa aloittaneista 47 % oli naisia. Suomeen saapuneista opiskelijoista naisia oli 1149 eli 46 % ja miehiä 1341 eli 53 %. Suomen saapuneiden miesopiskelijoiden määrä on kasvanut tasaisesti jo muutaman vuoden, nyt kasvua oli 6 % edellisvuodesta. Prosentti Suomeen saapuneiden opiskelijoiden sukupuolesta jätettiin raportoimatta. Sukupuoli Opiskelijoita Suomesta % Opiskelijoita Suomeen % Mies , ,3 Nainen , ,6 Tuntematon 0,0 27 1,1 Yhteensä Taulukko 5. Suomesta lähtevä pitkäkestoinen ja Suomeen saapuva opiskelijaliikkuvuus sukupuolen mukaan 2013 Enemmistö ulkomaille lähteneistä ja Suomeen saapuneista opiskeli ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavaa perustutkintoa. Näyttötutkintona suoritettavaa perustutkintoa opiskeli 3,5 % lähteneistä ja prosentti saapuneista opiskelijoista. Suomeen tulleista opiskelijoista 2,3 % suoritti oppisopimuspohjaista ammatillista perustutkintoa. Muut opiskelumuodot ovat harvinaisia sekä ulkomaille lähteneiden että Suomeen saapuneiden opiskelijoiden keskuudessa. 11

14 Opiskelijoita Suomesta % Opiskelijoita Suomeen Opiskelumuoto Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettu perustutkinto , ,4 Näyttötutkintona suoritettu perustutkinto 110 3,5 29 1,2 Ammattitutkinto 60 1,9 31 1,2 Erikoisammattitutkinto 2 0,1 20 0,8 Oppisopimuspohjainen ammatillinen peruskoulutus 20 0,6 59 2,3 Oppisopimuspohjainen näyttötutkintona suoritettu perustutkinto 13 0,4 0 0,0 Oppisopimuksena suoritettu ammatti ja erikoisammattitutkinto 12 0,4 3 0,1 Tuntematon 0 0, ,9 Yhteensä % Taulukko 6. Suomesta lähtevä pitkäkestoinen ja Suomeen saapuva opiskelijaliikkuvuus opiskelumuodon mukaan 2013 Taulukossa 7 suhteutetaan eri opiskelumuodoissa tapahtuva pitkäkestoinen ja Suomeen suuntautuva liikkuvuus eri opiskelumuodoissa aloittaneiden määrään. Näyttötutkinto ja oppisopimusopiskelijat lähtevät selkeästi harvemmin ulkomaille kuin opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa opiskelevat. Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettu perustutkinto / Ammattitutkinto / Erikoisammattitutkinto Opiskelijoita Suomesta Suhteessa aloittaneisiin % Opiskelijoita Suomeen Suhteessa aloittaneisiin % , ,6 Näyttötutkintona suoritettu perustutkinto 110 0,3 29 0,1 Oppisopimuspohjainen tutkinto 45 0,2 62 0,3 Tuntematon Yhteensä Taulukko 7. Suomesta lähtevä pitkäkestoinen ja Suomeen suuntautuva liikkuvuus opiskelumuodon mukaan ja suhteutettuna opiskelumuodossa aloittaneisiin Valtaosa opiskelijaliikkuvuuteen osallistuneista on iältään vuotiaita eli syntynyt 1990 luvulla. Pitkäkestoiselle ulkomaanjaksolle lähteneistä tähän ikäryhmään kuuluu 79 % ja Suomeen saapuneista 70 % luvulla syntyneitä oli 68 % lähteneistä ja 7 % saapuneista. Selkeästi aikuisopiskelijoiksi miellettäviä eli 1950, 1960 tai 1970 luvulla syntyneitä oli 6 % lähteneistä, 12

15 mutta vain prosentti Suomeen saapuneista opiskelijoista. Keskimäärin ulkomaanjaksolle lähdettiin 19 vuotiaana ja Suomeen tultiin 20 vuotiaana Opiskelijaliikkuvuus tutkinnoittain ja koulutusaloittain Taulukossa 8 tarkastellaan Suomesta pitkäkestoiseen liikkuvuuteen lähteneiden ja Suomeen tulleiden lukumääriä tutkinnoittain. Eniten ulkomaanjaksolle lähti sosiaali ja terveysalan perustutkinto opiskelijoita; lähtijöitä oli 518 henkilöä, mikä on kuitenkin 3 % vähemmän kuin edellisvuonna. Sosiaali ja terveysalan perustutkinto opiskelijoiden liikkuvuus on kasvanut vuosittain runsaastikin, mutta nyt kasvu näyttää taittuneen. Toiseksi eniten lähtijöitä oli hotellija ravintola alan perustutkinto opiskelijoiden (441) ja kolmanneksi eniten liiketalouden perustutkinto opiskelijoiden (376) joukossa. Molemmissa lähtijämäärät ovat nousseet tasaisesti vuosittain. Suomeen tuli eniten liiketalouden perustutkintoa suorittavia opiskelijoita (288) ja toiseksi eniten sosiaali ja terveysalan perustutkinnon suorittajia (276). Muuta tutkintoa opiskelevien osuus (230) laski edellisvuodesta 27 %. Tähän lukuun sisältyvät sekä ne opiskelijat, jotka suorittavat jotakin muuta kuin taulukossa 8 listattua tutkintoa, että ne opiskelijat joiden tutkintoa ei pystytty tunnistamaan. Luokkaan Muu tutkinto oli lähtevien osalta kirjattu muun muassa valmentajan ammattitutkinto, eräoppaan ammattitutkinto, hierojan ammattitutkinto ja kotitalousopetus. Saapuvien osalta oli mainittu muun muassa stylistin tutkinto, valmentava koulutus ja ammatillinen lukiokoulutus. Tutkinto Opiskelijoita Suomesta Opiskelijoita Suomeen Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto Autoalan perustutkinto Bioenergia alan perustutkinto 0 1 Elintarvikealan perustutkinto Hammastekniikan perustutkinto 1 4 Hevostalouden perustutkinto Hiusalan perustutkinto Hotelli ja ravintola ja catering alan perustutkinto Kauneudenhoitoalan perustutkinto Kello ja mikromekaniikan perustutkinto 9 0 Kemiantekniikan perustutkinto 0 3 Kone ja metallialan perustutkinto Kotitalous ja kuluttajapalveluiden perustutkinto Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinto 0 12 Kuvallisen ilmaisun perustutkinto Käsi ja taideteollisuusalan perustutkinto Mediaani tilastoidusta syntymävuosista. 13

16 Laboratorioalan perustutkinto Lapsi ja perhetyön perustutkinto Lennonjohdon perustutkinto 0 4 Lentokoneasennuksen perustutkinto 6 14 Liiketalouden perustutkinto Liikunnanohjauksen perustutkinto Logistiikan perustutkinto Luonto ja ympäristöalan perustutkinto Lääkealan perustutkinto 13 4 Maanmittausalan perustutkinto 7 0 Maatalousalan perustutkinto Matkailualan perustutkinto Merenkulkualan perustutkinto 1 0 Metsäalan perustutkinto Muovi ja kumitekniikan perustutkinto 0 1 Musiikkialan perustutkinto Muu tutkinto, mikä? Nuoriso ja vapaa ajan ohjauksen perustutkinto Painoviestinnän perustutkinto Paperiteollisuuden perustutkinto 0 4 Pintakäsittelyn perustutkinto Puualan perustutkinto Puutarhatalouden perustutkinto Rakennusalan perustutkinto Sosiaali ja terveysalan perustutkinto Suunnitteluassistentin perustutkinto 6 3 Sähkö ja automaatiotekniikan perustutkinto Talotekniikan perustutkinto Tanssialan perustutkinto 5 5 Tekstiili ja vaatetusalan perustutkinto Tieto ja tietoliikennetekniikan perustutkinto Tieto ja viestintätekniikan perustutkinto Turvallisuusalan perustutkinto 12 0 Veneenrakennuksen perustutkinto 0 4 Verhoilu ja sisustusalan perustutkinto 16 4 Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto 5 0 Yhteensä

17 Taulukko 8. Suomesta lähtevä pitkäkestoinen ja Suomeen saapuva opiskelijaliikkuvuus tutkinnoittain 2013 Koulutusaloittain tarkasteltuna yleisimmin ulkomaanjaksoja tehdään suurilla koulutusaloilla. Eniten lähteneitä oli vuonna 2013 tekniikan ja liikenteen alalla (23 %) sekä sosiaali, terveys ja liikunta alalla (22 %). Seuraavaksi yleisintä ulkomaanjaksolle lähteminen oli matkailu, ravitsemis ja talousalalla (21 %). Suomeen tulleista suurin joukko opiskeli tekniikan ja liikenteen alalla (34 %). Sosiaali, terveys ja liikunta alalta Suomeen tuli 14 % ja liiketalouden ja hallinnon alalta 11 % kaikista Suomeen tulleista opiskelijoista. Taulukossa 9 on lähteneiden ja saapuneiden opiskelijoiden kokonaismäärä koulutusaloittain sekä suhteutettuna alalla aloittaneisiin vuonna Lisäksi esitetään vastaava suhdeluku vuosilta 2012 ja Humanistinen ja kasvatusala sekä matkailu, ravitsemis ja talousala lähettävät aktiivisesti opiskelijoita ulkomaille. Luonnonvara ja ympäristöala puolestaan vastaanotti tänä vuonna entistä enemmän ulkomaisia opiskelijoita. Aktiivisuuden nousua selittää se, että hevostalouden perustutkinnon opiskelijoita tuli tänä vuonna Suomeen edellisvuotta huomattavasti enemmän. Suomeen saapuneiden kohdalla luokka muu koulutus erottuu vuodesta toiseen erityisen aktiivisena. Tähän luokkaan kuuluvat ne ulkomaiset opiskelijat, joiden tutkintoa ei listalta löydy, tai joiden tutkintoa ei ole osattu vastaanottavissa oppilaitoksissa määritellä. Suomesta opiskelijoita % aloittaneista 2013 % aloittaneista 2012 % aloittaneista 2011 Suomeen opiskelijoita % aloittaneista 2013 % aloittaneista 2012 % aloittaneista 2011 Humanistinen ja kasvatusala 79 10,1 10,1 9,1 32 2,8 0,9 0,6 Kulttuuriala 322 9,2 8,5 9, ,7 5,5 5,2 Liiketalouden ja hallinnon ala 376 6,4 6,0 5, ,9 5,8 5,8 Luonnontieteiden ala 35 2,3 3,7 3,9 49 3,3 3,4 1,7 Tekniikan ja liikenteen ala 707 3,4 3,4 3, ,1 3,5 3,2 Luonnonvara ja ympäristöala 243 9,2 9,3 6, ,0 6,3 6,7 Sosiaali, terveys ja liikunta ala 677 8,2 8,2 8, ,3 4,6 4,2 Matkailu, ravitsemisja talousala ,1 9,4 9, ,4 4,0 5,3 Muu koulutus 23 6,7 6,0 17, ,2 72,5 54,6 Taulukko 9. Suomesta lähtevän pitkäkestoisen opiskelijaliikkuvuuden sekä Suomeen saapuneiden osuuden muutos vuosien 2011, 2012 ja 2013 välillä suhteessa koulutuksessa aloittaneisiin koulutusaloittain 5.3 Liikkuvuusjärjestelyt ja ulkomaanjakson tarkoitus Liikkuvuusohjelmista suosituin oli EU:n Leonardo da Vinci, jonka kautta pitkäkestoiselle ulkomaanjaksolle lähti 1359 opiskelijaa eli 44 % kaikista lähteneistä. Ohjelman osuus on noussut edellisvuodesta 2 %. Oppilaitoksen omalla rahoituksella ulkomaanjaksolle lähti 1178 opiskelijaa eli lähes 10 % enemmän kuin edellisvuonna. Suomeen tulevista enemmistö eli 62 % liikkui 15

18 Leonardo ohjelman tuella ja 11 % Comenius tai Grundtvig ohjelman rahoituksella. Nordplusohjelman osuus Suomeen tulevien osalta laski huomattavasti edellisvuodesta. Oppilaitoksen oman rahoituksen osuus on Suomen saapuneiden osalta pudonnut tasaisesti jo muutaman vuoden. Opetushallituksen rahoittamana ei Suomeen tullut tänä vuonna yhtään ulkomaista opiskelijaa. Liikkuvuusohjelma Opiskelijoita Suomesta % Muutos % Opiskelijoita Suomeen % Muutos % Leonardo da Vinci ,8 2, ,8 16,8 Comenius/Grundtvig 32 1,0 300, ,7 9,8 Nordplus 13 0,4 64,9 64 2,5 61,2 Opetushallituksen rahoittama 210 6,8 3,2 0 0,0 100,0 Oppilaitoksen itse rahoittama ,0 9, ,0 18,4 Opiskelijan itse rahoittama ulkomaanjakso 175 5,6 13,8 75 3,0 47,1 Muu rahoitus 134 4,3 41, ,9 14,5 Yhteensä , ,6 Taulukko 10. Liikkuvuusjärjestelyt Suomesta lähtevässä pitkäkestoisessa ja Suomeen saapuvassa opiskelijaliikkuvuudessa 2013 sekä muutos vuodesta 2012 Ulkomaanjakson tarkoituksena oli ulkomaille lähteneiden osalta useimmiten työssäoppiminen (97 %). Suomeen saapuneista 59 % tuli työssäoppimisjaksolle. Työssäoppimisen osuus ulkomaanjakson tarkoituksena on noussut tasaisesti jo vuodesta 2011 asti sekä Suomesta lähteneiden että Suomeen saapuneiden kohdalla. Vaihdon tarkoitus Opiskelijoita Suomesta % Opiskelijoita Suomeen % Työssäoppiminen , ,4 Muu opiskelu 98 3, ,6 Yhteensä Taulukko 11. Ulkomaanjakson tarkoitus 2013 Suomesta lähteneiden opiskelijoiden pitkäkestoinen ulkomaanjakso oli keskimäärin 7 viikon mittainen. Lyhyimmät ulkomaanjaksot kestivät 2 viikkoa ja pisimmät yli vuoden. Suomeen saapuneet opiskelijat viipyivät maassa keskimäärin 4 viikkoa. Lyhyimmät vaihdot kestivät 1 viikon ja pisimmät 42 viikkoa. 5.4 Opiskelijaliikkuvuus alueittain Taulukossa 12 on esitetty opiskelijaliikkuvuus maakunnittain siten, että pitkä ja lyhytkestoinen liikkuvuus on yhdistetty yhdeksi luvuksi. Suomesta lähteneiden ja Suomeen saapuneiden osalta eniten liikkuvuutta tapahtuu Uudellamaalla, missä on myös lukumääräisesti eniten oppilaitoksia. Myös Pohjois Pohjanmaalta ja Pirkanmaalta lähti paljon opiskelijoita ulkomaille ja Pirkanmaalle myös tuli toiseksi eniten ulkomaisia opiskelijoita heti Uudenmaan jälkeen. 16

19 Maakunta Suomesta % Suomeen % Etelä Karjala 82 1,3 67 2,7 Etelä Pohjanmaa 300 4, ,8 Etelä Savo 201 3, ,1 Kainuu 64 1,0 36 1,4 Kanta Häme 269 4,2 41 1,6 Keski Pohjanmaa 210 3,3 61 2,4 Keski Suomi 324 5, ,6 Kymenlaakso 172 2, ,0 Lappi 259 4, ,4 Pirkanmaa 486 7, ,4 Pohjanmaa 471 7,4 77 3,1 Pohjois Karjala 244 3,9 81 3,2 Pohjois Pohjanmaa 570 9, ,9 Pohjois Savo 149 2, ,3 Päijät Häme 320 5,1 81 3,2 Satakunta 136 2,1 64 2,5 Uusimaa , ,6 Varsinais Suomi 234 3,7 67 2,7 Yhteensä Taulukko 12. Suomesta lähtevä pitkä ja lyhytkestoinen sekä Suomeen suuntautuva opiskelijaliikkuvuus maakunnittain 2013 Pelkkiä absoluuttisia lukuja havainnollisempaa on tarkastella tilastointivuosien välillä tapahtuvaa muutosta. Taulukossa 13 erotellaan pitkä ja lyhytkestoisten ulkomaanjaksojen määrät maakunnittain ja niissä tapahtunut muutos vuosien 2012 ja 2013 välillä. Lisäksi tarkastellaan Suomeen saapuneiden opiskelijoiden määrän muutosta maakunnittain. Eniten nousua lähteneiden määrässä on tapahtunut Satakunnassa, jossa sekä pitkäkestoisten ulkomaanjaksojen määrä on kaksinkertaistunut vuosien 2012 ja 2013 välillä. Myös Pohjanmaa on yli kaksinkertaistanut lähtijöiden määrän opiskelijoiden lyhytkestoisessa liikkuvuudessa. Vuonna 2013 Kainuu vastaanotti ulkomaisia opiskelijoita yhdeksän kertaa enemmän kuin edellisvuonna. Luvut kertovat siitä suuresta vuosittaisesta vaihtelusta, joka ammatillisen koulutuksen liikkuvuuteen maakuntatasolla liittyy. 17

20 Maakunta Suomesta pitkäkestoinen 2013 Suomesta pitkäkestoinen 2012 Muutos % Suomesta lyhytkestoinen 2013 Suomesta lyhytkestoinen 2012 Muutos % Suomeen 2013 Suomeen 2012 Muutos % Etelä Karjala , , ,6 Etelä Pohjanmaa , , ,2 Etelä Savo , , ,6 Kainuu , , ,0 Kanta Häme , , ,9 Keski Pohjanmaa , , ,1 Keski Suomi , , ,4 Kymenlaakso , , ,3 Lappi , , ,7 Pirkanmaa , , ,3 Pohjanmaa , , ,5 Pohjois Karjala , , ,7 Pohjois Pohjanmaa , , ,3 Pohjois Savo , , ,4 Päijät Häme , , ,2 Satakunta , , ,6 Uusimaa , , ,6 Varsinais Suomi , , ,8 Yhteensä , , ,6 Taulukko 13. Opiskelijaliikkuvuuden muutos maakunnittain 2013 ja Ulkomaille lähtevien opiskelijoiden määrä suhteessa opintonsa aloittaneisiin on noussut kaikissa muissa lääneissä paitsi Itä Suomen läänissä vuosina Suomeen saapuvien osalta laskua on tapahtunut Oulun ja erityisesti Lapin läänissä. Länsi Suomen läänissä tilanne on pysynyt samana tarkasteluvuosien välillä. 18

21 Suomesta 2013 Suomesta 2012 Suomeen 2012 Suomeen 2012 Etelä Suomen lääni 14,6 14,2 6,2 5,4 Länsi Suomen lääni 11,9 11,7 4,0 4,0 Itä Suomen lääni 10,0 11,2 5,8 4,3 Oulun lääni 12,7 11,2 3,7 4,9 Lapin lääni 11,2 10,4 5,9 9,1 Yhteensä 12,7 12,4 5,1 4,9 Taulukko 14. Pitkä ja lyhytkestoinen opiskelijaliikkuvuus 2013 ja 2012 lääneittäin suhteessa vuonna aloittaneisiin (%) 5.5 Opiskelijaliikkuvuus oppilaitostyypeittäin Suurin osa kansainvälisestä liikkuvuudesta tapahtuu ammatillisissa oppilaitoksissa, joista lähtee ja joihin tulee yli 90 % opiskelijoista. Oppilaitostyyppi Opiskelijoita Suomesta % Opiskelijoita Suomeen % Ammatillinen oppilaitos , ,1 Ammatillinen erikoisoppilaitos 0 0,0 4 0,0 Ammatillinen erityisoppilaitos 154 2,4 55 2,2 Ammatillinen aikuiskoulutuskeskus 88 1,4 6 0,2 Oppisopimustoimisto/ keskus 11 0,2 9 0,4 Yhteensä Taulukko 15. Pitkä ja lyhytkestoinen opiskelijaliikkuvuus oppilaitostyypeittäin Vuonna 2013 aloittaneiden määrää ei ollut raportointihetkellä saatavissa 19

22 6 Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa Suomesta ulkomaille suuntautuva pitkäkestoinen liikkuvuus sukupuolen ja opiskelumuodon mukaan Tässä luvussa käsitellään pääsääntöisesti opettajien ja muun henkilöstön pitkäkestoista liikkuvuutta koska lyhytkestoinen liikkuvuus kerätään ainoastaan maittain summatietoina. Lyhytkestoinen opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus on mukana myöhemmin tarkasteltaessa liikkuvuutta oppilaitostyypeittäin sekä alueellisesti. Lyhytkestoista liikkuvuutta on tilastoitu vuodesta 2011 lähtien. Opettajien ja muun henkilöstön pitkäkestoiseksi liikkuvuudeksi laskettiin vähintään 5 työpäivää kestäneet matkat. Vuonna 2013 ammatillista koulutusta tarjoavista organisaatioista lähti ulkomaille yhteensä 1661 opettajaa ja muuta henkilöstön edustajaa, joista 58 % oli naisia. Lähtevien miesten osuus on noussut 2 % edellisvuodesta. Opettajat ja muu henkilöstö % 2012 % Mies ,7 40 Nainen ,3 60 Yhteensä Taulukko 16. Ulkomaille lähteneiden opettajien ja muun henkilöstön sukupuolijakauma 2013 ja 2012 Yli 60 % ulkomaille lähteistä opettajista ja muusta henkilöstöstä työskentelee ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavan perustutkinnon parissa. Näyttötutkintojen ja ammattitutkintojen ja erityisesti oppisopimuskoulutuksen parissa työskentelevistä opettajista ja muusta henkilöstöstä harva tekee ulkomaanmatkoja ja osuus on jopa laskenut hieman edellisvuodesta. Hallintohenkilöstön osuus lähteneistä on vaihdellut 30 %:n molemmin puolin jo vuodesta 2009 lähtien. 20

23 Opiskelumuoto Opettajat ja muu henkilöstö % 2012 % Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettu perustutkinto ,0 62,9 Näyttötutkintona suoritettu perustutkinto 31 1,9 3,3 Ammattitutkinto 52 3,1 3,4 Erikoisammattitutkinto 6 0,4 0,4 Oppisopimuspohjainen ammatillinen peruskoulutus 1 0,1 0,2 Oppisopimuspohjainen näyttötutkintona suoritettu perustutkinto 1 0,1 0,0 Oppisopimuksena suoritettu ammatti ja erikoisammattitutkinto 14 0,8 0,9 Muu esim. hallintohenkilöstö ,7 29,0 Yhteensä Taulukko 17. Ulkomaille lähteneet opettajat ja muu henkilöstö opiskelumuodoittain 2013 ja Opettajien ja muun henkilöstön pitkäkestoinen liikkuvuus tutkinnoittain ja koulutusaloittain Taulukossa 18 on esitetty Suomesta ulkomaille lähteneiden opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuusluvut tutkinnoittain. Suurin yksittäinen ryhmä lähtijöitä eli 425 henkilöä työskentelee muissa kuin suoranaisissa opetustehtävissä, esimerkiksi oppilaitoksen hallinnossa. Toiseksi suurin lähtijöiden ryhmä työskenteli sosiaali ja terveysalan perustutkinnon (184 henkilöä) parissa ja kolmanneksi suurin liiketalouden perustutkinnon (140 henkilöä) parissa. Tutkinto Opettajat ja muu henkilöstö Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto 36 Autoalan perustutkinto 48 Elintarvikealan perustutkinto 14 Hammastekniikan perustutkinto 2 Hevostalouden perustutkinto 13 Hiusalan perustutkinto 11 Hotelli ja ravintola ja catering alan perustutkinto 139 Kauneudenhoitoalan perustutkinto 5 Kello ja mikromekaniikan perustutkinto 2 Kemiantekniikan perustutkinto 4 Kone ja metallialan perustutkinto 55 Kotitalous ja kuluttajapalveluiden perustutkinto 4 Kotityö ja puhdistuspalvelujen tutkinto 8 Kuvallisen ilmaisun perustutkinto 13 Käsi ja taideteollisuusalan perustutkinto 43 Laboratorioalan perustutkinto 6 21

24 Lapsi ja perhetyön perustutkinto 2 Lentokoneasennuksen perustutkinto 5 Liiketalouden perustutkinto 140 Liikunnanohjauksen perustutkinto 3 Logistiikan perustutkinto 20 Luonto ja ympäristöalan perustutkinto 8 Lääkealan perustutkinto 2 Maanmittausalan perustutkinto 12 Maatalousalan perustutkinto 34 Matkailualan perustutkinto 47 Merenkulkualan perustutkinto 1 Metsäalan perustutkinto 25 Musiikkialan perustutkinto 11 Muu koulutus (esim. kieltenopettajat) 116 Muu tehtävä (esim. hallintohenkilöstö) 425 Muu tutkinto 37 Nuoriso ja vapaa ajan ohjauksen perustutkinto 4 Painoviestinnän perustutkinto 6 Paperiteollisuuden perustutkinto 1 Pintakäsittelyn perustutkinto 8 Puualan perustutkinto 7 Puutarhatalouden perustutkinto 20 Rakennusalan perustutkinto 39 Sosiaali ja terveysalan perustutkinto 184 Suunnitteluassistentin perustutkinto 2 Sähkö ja automaatiotekniikan perustutkinto 43 Talotekniikan perustutkinto 11 Tanssialan perustutkinto 3 Tekstiili ja vaatetusalan perustutkinto 11 Tieto ja tietoliikennetekniikan perustutkinto 11 Tieto ja viestintätekniikan perustutkinto 8 Turvallisuusalan perustutkinto 7 Veneenrakennuksen perustutkinto 3 Verhoilu ja sisustusalan perustutkinto 2 Yhteensä 1661 Taulukko 18. Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus tutkinnoittain 2013 Muu tutkinto luokkaan kuului mm. valmentavan koulutuksen parissa työskentelevää henkilöstöä. 22

25 Koulutusaloittain tarkasteluna eniten ulkomaanjaksoja tehdään luokassa Muu koulutus, johon kuuluvat kieltenopettajat, hallintohenkilöstö sekä erityis ja erikoisammattitutkintojen parissa työskentelevät opettajat ja muu henkilöstö. Heidän osuutensa on kuitenkin hiukan laskenut vuodesta Prosentuaalisesta suurinta laskua lähtevien määrässä on vuosian 2013 ja 2012 välillä tapahtunut humanistisella ja kasvatusalalla. Suurin nousu puolestaan on havaittavissa sosiaali, terveys ja liikunta alalla. Opettajat ja muu henkilöstö 2013 % 2012 % Muutos % Humanistinen ja kasvatusala 6 0,4 1,1 63,6 Kulttuuriala 106 6,4 8,5 24,7 Liiketalouden ja hallinnon ala 140 8,4 10,7 21,5 Luonnontieteiden ala 8 0,5 0,9 44,4 Tekniikan ja liikenteen ala ,1 16,9 13,0 Luonnonvara ja ympäristöala 100 6,0 7,6 21,1 Sosiaali, terveys ja liikunta ala ,5 8,9 40,4 Matkailu, ravitsemis ja talousala ,9 9,3 28,0 Muu koulutus ,8 36,1 3,6 Yhteensä Taulukko 19. Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus koulutusaloittain 2013 ja Liikkuvuusjärjestelyt ja ulkomaanjakson tarkoitus Vuonna 2013 opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuudesta 29 % tapahtui oppilaitoksen omalla rahoituksella ja 14 % Opetushallituksen jakamalla valtionavustuksella. Oppilaitoksen oman rahoituksen osuus nousi 7 % edellisvuodesta, kun se vuonna 2012 oli laskenut jopa 20 %. Leonardo da Vinci liikkuvuusohjelman tarjoamaa rahoitusta on jo useamman vuoden ajan käyttänyt kolmannes Suomesta ulkomaille lähteneistä opettajista ja muusta henkilöstöstä. 23

26 Liikkuvuusohjelma Opettajat ja muu henkilöstö 2013 % 2012 % Muutos % Muutos Leonardo da Vinci ,5 31,0 2 % 30,0 3 % Comenius/Grundtvig ,6 13,3 13 % 12,1 10 % Nordplus 45 2,7 3,2 16 % 1,7 93 % Opetushallituksen rahoittama ,4 11,4 26 % 10,7 7 % Oppilaitoksen itse rahoittama ,7 26,8 7 % 33,3 20 % Muu rahoitus ,1 14,3 22 % 12,2 17 % Yhteensä % Taulukko 20. Liikkuvuusjärjestelyt opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuudessa 2013, 2012 ja 2011 Opettajat ja muu henkilöstö lähtivät vuonna 2013 ulkomaille useimmiten muun kuin työelämäjakson tai opettajavaihdon takia. Tähän luokkaan kuuluvat esimerkiksi yhteistyöprojekteihin ja kehittämishankkeisiin liittyvät matkat tai valmistelevat vierailut. Opettajavaihtojen osuus liikkuvuudesta nousi hiukan. Työelämäjaksojen osuus pysyi samana verrattuna edelliseen tilastointivuoteen, kun se oli noussut lähes 40 % vuosien 2011 ja 2012 välillä. Vaihdon tarkoitus Opettajat ja muu henkilöstö 2013 % 2012 % Muutos % Muutos % Työelämäjakso ,0 37,4 Opettajavaihto ,9 18,7 Muu ,4 1,6 Yhteensä Taulukko 21. Opettajien ja muun henkilöstön ulkomaanjakson tarkoitus 2013 ja 2012 Opettajien ja muun henkilöstön pitkäkestoiset liikkuvuusjaksot kestivät keskimäärin 1,7 viikkoa. Lyhimmillään matkat kestivät viikon ja pisimmillään 24 viikkoa. 6.4 Suomeen suuntautuva opettajien ja henkilöstön liikkuvuus Suomeen tuli 3373 opettajaa tai muuta henkilöstön edustajaa. 6.5 Suomesta ulkomaille lähtevien opettajien ja muun henkilöstön pitkäja lyhytkestoinen sekä Suomeen suuntautuva liikkuvuus alueittain Uusimaa sekä lähettää että vastaanottaa edelleen eniten opettajia ja muuta henkilöstöä. Myös Pohjois Pohjanmaan osuus opettajien ja muun henkilöstön pitkäkestoisesta liikkuvuudesta on edelleen merkittävä Suomesta lähteneiden osalta muihin maakuntiin verrattuna kun verrataan edelliseen tilastointivuoteen. Lyhytkestoisia eli alle 5 työpäivää kestäviä ulkomaanmatkoja tehtiin useimmiten Uudeltamaalta ja Varsinais Suomesta. Keski Pohjanmaalta. Eniten ulkomaalaisia opettajia ja muuta henkilöstöä saapui Uudenmaan ja Etelä Savon oppilaitoksiin. 24

27 Maakunta Opettajat ja muu henkilöstö Suomesta (> 5 vrk) 2013 % Opettajat ja muu henkilöstö Suomesta (< 5 vrk) 2013 % Opettajia ja muuta henkilöstö Suomeen 2013 % Etelä Karjala 27 1,6 39 1,7 32 0,9 Etelä Pohjanmaa 64 3,9 53 2,3 57 1,7 Etelä Savo 80 4, , ,3 Kainuu 34 2,0 10 0,4 26 0,8 Kanta Häme 60 3, ,6 79 2,3 Keski Pohjanmaa 65 3,9 44 1,9 91 2,7 Keski Suomi 104 6, , ,3 Kymenlaakso 37 2,2 71 3,0 82 2,4 Lappi 64 3,9 87 3,7 93 2,8 Pirkanmaa 79 4, , ,6 Pohjanmaa 76 4, ,6 72 2,1 Pohjois Karjala 58 3,5 47 2,0 98 2,9 Pohjois Pohjanmaa 159 9,6 76 3, ,1 Pohjois Savo 50 3,0 62 2,6 85 2,5 Päijät häme 44 2, ,5 89 2,6 Satakunta 36 2,2 51 2,2 70 2,1 Uusimaa , , ,2 Varsinais Suomi 76 4, ,7 54 1,6 Yhteensä , Taulukko 22. Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus maakunnittain 2013 Taulukossa 23 on esitetty maakunnittain tapahtuneet muutokset opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuudessa vuosien 2012 ja 2013 välillä. Pitkäkestoiselle ulkomaanjaksolle lähteneiden opettajien ja muun henkilöstön määrä on noussut erityisesti Pohjamaalla. Laskua lähtijöiden määrässä on tapahtunut eniten Kymenlaaksossa. Lyhytkestoisten ulkomaanjaksojen määrässä huomattavinta kasvua tarkasteluvuosien välillä on ollut Etelä Karjalassa. Eniten nousua Suomeen saapuneiden opettajien ja muun henkilöstön määrissä oli Satakunnassa, missä liikkuvuusluvut ovat perinteisesti olleet muita maakuntia alhaisemmalla tasolla. 25

28 Maakunta Suomesta opettajat ja muu henkilöstö (> 5 vrk) 2013 Suomesta opettajat ja muu henkilöstö (> 5 vrk) 2012 Muutos % Suomesta opettajat ja muu henkilöstö (< 5 vrk) 2013 Suomesta opettajat ja muu henkilöstö (< 5 vrk) 2012 Muutos % Opettajia ja muuta henkilöstöä Suomeen 2013 Opettajia ja muuta henkilöstöä Suomeen 2012 Muutos % Etelä Karjala , , ,5 Etelä Pohjanmaa , , ,9 Etelä Savo , , ,6 Kainuu , , ,8 Kanta Häme , , ,8 Keski Pohjanmaa , , ,2 Keski Suomi , , ,4 Kymenlaakso , , ,8 Lappi , , ,2 Pirkanmaa , , ,3 Pohjanmaa , , ,4 Pohjois Karjala , , ,1 Pohjois Pohjanmaa , , ,5 Pohjois Savo , , ,6 Päijät häme , , ,3 Satakunta , , ,0 Uusimaa , , ,7 Varsinais Suomi , , ,6 Yhteensä , , ,9 Taulukko 23. Suomesta lähtevän ja Suomeen suuntautuvan opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuuden muutos maakunnittain vuosien 2013 ja 2012 välillä Lääneittäin tarkasteluna Etelä Suomen lääni lähettää eniten opettajia ja muuta henkilöstöä ulkomaille. Muissa lääneissä osuus on laskenut viime vuodesta. Etelä Suomen lääni myös vastaanotti edellisvuotta enemmän ulkomaisia opettajia ja muuta henkilöstöä. Samoin tapahtui Itä Suomen läänissä. 26

29 Suomesta 2013 Suomesta 2012 Suomeen 2013 Suomeen 2012 Etelä Suomen lääni 48,3 38,5 53,6 47,4 Länsi Suomen lääni 30,2 35,3 24,1 28,7 Itä Suomen lääni 10,7 11,7 13,7 10,2 Oulun lääni 7,0 10,4 5,9 6,1 Lapin lääni 3,8 4,1 2,8 7,6 Yhteensä Taulukko 24. Suomesta lähtevä ja Suomeen suuntautuva opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus lääneittäin 2013 ja 2012 (%) 6.6 Suomesta lähtevien opettajien ja muun henkilöstön pitkä ja lyhytkestoinen sekä Suomeen suuntautuva liikkuvuus oppilaitostyypeittäin Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus keskittyy opiskelijaliikkuvuuden tapaan enimmäkseen ammatillisiin oppilaitoksiin. Oppilaitostyyppi Opettajia ja muuta henkilöstöä Suomesta (> 5 vrk) % Opettajia ja muuta henkilöstöä Suomesta (< 5 vrk) % Opettajia ja muuta henkilöstöä Suomeen % Ammatillinen oppilaitos , , ,1 Ammatillinen erikoisoppilaitos 0 0,0 8 0,3 0 0,0 Ammatillinen erityisoppilaitos 126 7, ,7 74 2,2 Ammatillinen aikuiskoulutuskeskus 26 1,6 96 4,1 92 2,7 Oppisopimustoimisto/ keskus 1 0,1 2 0,1 0 0,0 Yhteensä Taulukko 25. Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus oppilaitostyypeittäin

30 7 Liikkuvuuden yhteistyömaat ja alueet Ammatillisen koulutuksen liikkuvuus on ollut erittäin Eurooppa painotteista koko sen ajan, mitä liikkuvuutta on tilastoitu. Sekä Suomesta lähteneiden että Suomeen saapuneiden opiskelijoiden 10 suosituinta kohde ja lähtömaata sijaitsevat kaikki Euroopassa. Opettajien ja muun henkilöstön matkat ovat myös suuntautuneet enimmäkseen Eurooppaan, mutta Aasian suosio näyttäisi kasvavan. Suomeen myös saapui jo edellisvuonna aiempaa enemmän opettajia ja muuta henkilöstöä Aasiasta ja sama trendi jatkuu myös tänä vuonna. Ulkomaanjaksoille lähtevät opiskelijat suosivat lähialueita eli Viroa ja Ruotsia. Lähialueille suuntautuvat jaksot ovat enimmäkseen lyhyitä, kun taas Keski ja Etelä Eurooppaan mennään useimmiten pidemmille ulkomaanjaksoille. Suomeen tullaan useimmiten Keski Euroopasta. Kohdemaa Lähteneet pitkäkestoiset Kohdemaa Lähteneet lyhytkestoiset Lähtömaa Saapuneet Espanja 640 Viro 815 Saksa 564 Saksa 425 Ruotsi 737 Ranska 302 Britannia 304 Saksa 273 Espanja 169 Viro 172 Espanja 202 Alankomaat 147 Ranska 170 Venäjä 157 Viro 137 Ruotsi 136 Italia 150 Venäjä 135 Alankomaat 102 Norja 143 Italia 112 Unkari 85 Alankomaat 96 Ruotsi 89 Italia 78 Ranska 82 Unkari 88 Irlanti 77 Tanska 80 Slovenia 79 Taulukko 26. Pitkä ja lyhytkestoisille ulkomaanjaksoille lähteneiden ja Suomeen saapuneiden opiskelijoiden 10 yleisintä kohde ja lähtömaata Saksa jatkaa suosiotaan opettajien ja muun henkilöstön pitkäkestoisen liikkuvuuden kohdemaana. Tänä vuonna kymmenenneksi nousi Kiina kohdemaiden joukossa. Lyhytkestoisessa liikkuvuudessa Viro on säilyttänyt asemansa suosituimpana kohdemaana. Suomeen tulevien opettajien ja muun henkilöstön lähtömaiden listalla ykköspaikalla pysyy edelleen Venäjä. Korean tasavalta nousi neljännelle sijalle viime vuoden kymmenenneltä sijalta. 28

31 Kohdemaa Lähteneet ( 5 vrk) Kohdemaa Lähteneet (< 5 vrk) Lähtömaa Saapuneet Saksa 223 Viro 596 Venäjä 566 Britannia 140 Ruotsi 331 Saksa 254 Espanja 113 Saksa 287 Alankomaat 243 Italia 96 Venäjä 220 Korean tasavalta 164 Ranska 89 Tanska 114 Espanja 152 Alankomaat 79 Belgia 88 Ranska 150 Viro 78 Ranska 85 Viro 130 Ruotsi 74 Itävalta 84 Italia 119 Venäjä 74 Alankomaat 77 Ruotsi 111 Kiina 59 Norja 46 Britannia 104 Taulukko 27. Pitkä ja lyhytkestoiselle ulkomaanjaksoille lähteneiden ja Suomeen saapuneiden opettajien ja muun henkilöstön 10 yleisintä kohde ja lähtömaata. Liikkuvuus on edelleen hyvin Eurooppa keskeistä, mutta myös Aasiasta tulee ja sinne lähtee vuosittain tasainen määrä opiskelijoita sekä opettajia ja muuta henkilöstöä. Lähteneet opiskelijat pitkät vaihdot Lähteneet opiskelijat lyhyet vaihdot Lähteneet opettajat ja muu henkilöstö ( 5 vrk) Lähteneet opettajat ja muu henkilöstö (<5 vrk) Saapuneet opettajat ja muu henkilöstö Saapuneet opiskelijat Aasia Afrikka Eurooppa Latinalainen Amerikka ja Karibia Pohjois Amerikka Oseania Yhteensä Taulukko 28. Opiskelijaliikkuvuus sekä opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus maanosittain 2013 Taulukossa 29 on esitetty maakohtaiset liikkuvuusluvut ammatillisessa koulutuksessa. Lähteneet opiskelijat pitkät vaihdot Lähteneet opiskelijat lyhyet vaihdot Lähteneet opettajat ( 5 vrk) Lähteneet opettajat (< 5 vrk) Saapuneet opiskelijat Saapuneet opettajat Aasia Arabiemiirikunnat Filippiinit Georgia Hong Kong Indonesia Intia Irak

32 Iran Israel Itä Timor Japani Kambodza Kazakstan Kiina Korean tasavalta Kuwait Kypros Laos Malesia Nepal Oman Pakistan Palau Qatar Saudi Arabia Sri Lanka Taiwan Thaimaa Turkki Turkmenistan Vietnam Afrikka Algeria Benin Botswana Burkina Faso Egypti Eritrea Etelä Afrikka Etiopia Gambia Ghana Kamerun Kap Verde Kenia Malawi Marokko Mauritius Namibia Niger Nigeria Reunion Ruanda

33 Sambia Sierra Leone Swazimaa Tansania Tunisia Uganda Zimbabwe Eurooppa Alankomaat Albania Andorra Belgia Bosnia Hertsegovina Britannia Bulgaria Espanja Färsaaret Irlanti Islanti Italia Itävalta Kosovo Kreikka Kroatia Latvia Liechtenstein Liettua Luxemburg Makedonia Malta Moldova Norja Portugali Puola Ranska Romania Ruotsi Saksa Serbia Slovakia Slovenia Sveitsi Tanska Tsekki Ukraina Unkari