Oulun lääni vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus"

Transkriptio

1 Oulun lääni vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 %

2 Sisältö Oulun lääni Toimintaympäristö: kaksi erilaista maakuntaa 19 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja aikuisena opiskelu 195 Taulukot, kuvat ja kartat 1 Toimintaympäristö: kaksi erilaista maakuntaa Taulukko 1.1. Oulun läänin tunnusluvut vuonna Korkeasti koulutettuja yhä enemmän Kuva 1.1. Työikäisen aikuisväestön koulutusrakenne vuonna Joka neljäs ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa Kuva 1.2. Ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevat vuonna Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja aikuisena opiskelu Opiskelijat asuinmaakunnan mukaan 195 Taulukko 2.1 Vähintään 25-vuotiaat opiskelijat tutkintoon johtavassa koulutuksessa Oulun läänissä vuonna 24 opiskelijat asuinmaakunnan mukaan suhteutettuna Manner-Suomeen 195 Taulukko 2.2. Vähintään 25-vuotiaat opiskelijat tutkintoon johtavassa koulutuksessa Oulun läänissä vuonna 24 opiskelijat asuinmaakunnan mukaan suhteutettuna alueen työikäiseen aikuisväestöön 197 Opiskelijat koulutuksen sijaintimaakunnan mukaan Taulukko 2.3 Osallistuminen aikuiskoulutukseen ja aikuisena opiskelu Oulun läänissä vuonna 24 opiskelijat koulutuksen sijaintimaakunnan mukaan suhteutettuna Manner-Suomeen 198 Taulukko 2.4. Osallistuminen aikuiskoulutukseen ja aikuisena opiskelu Oulun läänissä vuonna 24 opiskelijat koulutuksen sijaintimaakunnan mukaan suhteutettuna alueen työikäiseen aikuisväestöön 21 Toisen asteen ammatillinen koulutus Kartta 2.1. Maakunnan työikäisen aikuisväestön opiskeluaktiivisuus toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa vuonna 24 tutkintoon johtavan koulutuksen 25 vuotta täyttäneet opiskelijat asuinmaakunnan mukaan 24 Kartta 2.2. Osallistuminen aikuiskoulutukseen toisen asteen ammatillisessa tutkintoon johtavassa koulutuksessa vuonna 24 tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat koulutuksen sijaintimaakunnan mukaan 25 Ammatillisen aikuiskoulutuksen uudet opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Ammatilliseen perustutkintoon johtava koulutus Kuva 2.1. Ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen (näyttötutkinto ja oppisopimus) uudet opiskelijat vuodesta 24 lähtien 26 Kuva 2.2. Ammatillisen perustutkinnon (näyttötutkinto ja oppisopimus) suorittaneet vuodesta 24 lähtien

3 Ammattitutkintoon johtava lisäkoulutus Kuva 2.3. Ammatti- tai erikoisammattitutkintoon johtavan koulutuksen (ml. oppisopimus) uudet opiskelijat vuodesta 24 lähtien 28 Kuva 2.4. Ammatti- tai erikoisammattitutkinnon (ml. oppisopimus) suorittaneet vuodesta 24 lähtien 29 Ammattikorkeakoulutus Kartta 2.3. Maakunnan työikäisen aikuisväestön opiskeluaktiivisuus ammattikorkeakoulutuksessa vuonna 24 tutkintoon johtavan koulutuksen (ml. ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot) 25 vuotta täyttäneet opiskelijat asuinmaakunnan mukaan 21 Kartta 2.4. Osallistuminen aikuiskoulutukseen ja aikuisena opiskelu maakunnissa ammattikorkeakoulutuksessa vuonna 24 tutkintoon johtavan koulutuksen (ml. ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot) opiskelijat koulutuksen sijaintimaakunnan mukaan 211 Kuva 2.5. Ammattikorkeakoulun aikuiskoulutuksen uudet opiskelijat vuodesta 24 lähtien 212 Kuva 2.6. Ammattikorkeakoulututkinnon aikuiskoulutuksena suorittaneet vuodesta 24 lähtien 213 Taulukko 2.5. Ylemmän ammattikorkeakoulutuksen uudet opiskelijat vuodesta 24 lähtien 214 Taulukko 2.6. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet vuodesta 24 lähtien 214 Yliopistokoulutus Kartta 2.5. Maakunnan työikäisen aikuisväestön opiskeluaktiivisuus yliopistokoulutuksessa vuonna 24 tutkintoon johtavan koulutuksen 25 vuotta täyttäneet opiskelijat asuinmaakunnan mukaan 215 Kartta 2.6. Vähintään 25-vuotiaiden osallistuminen yliopistotutkintoon johtavaan koulutukseen vuonna 24 tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat koulutuksen sijaintimaakunnan mukaan (sisältää myös kaikki lisensiaatin ja tohtorin tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat) 216 Taulukko 2.7. Vähintään 25-vuotiaiden osuus (%) uusista yliopisto-opiskelijoista koulutusaloittain vuodesta 24 lähtien 217 Kuva 2.7. Yliopiston alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen vähintään 25-vuotiaat uudet opiskelijat vuodesta 24 lähtien 217 Kuva 2.8. Yliopiston alemman tai ylemmän tutkinnon suorittaneet vuodesta 24 lähtien 218 Kuva 2.9. Lisensiaatin ja tohtorin tutkintoon johtavan koulutuksen uudet opiskelijat vuodesta 24 lähtien 219 Vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus Kartta 2.7. Vapaana sivistystyönä järjestetyn koulutuksen opiskelijat vuonna Kansalaisopistot Kuva Kansalaisopistossa vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus opetustunteina vuonna Kansanopistot Kuva Kansanopistossa vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus opetustunteina vuonna Liikunnan koulutuskeskukset Kuva Liikunnan koulutuskeskuksessa vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus opetustunteina vuonna Kesäyliopistot Kuva Kesäyliopistossa vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus opetustunteina vuonna

4 1 Toimintaympäristö: kaksi erilaista maakuntaa Oulun läänin väestön määrä on ollut nousussa koko 199-luvun ja on sitä edelleen. Väestön määrä tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan oli vuoden 26 lopussa (+1 618) henkilöä. Vuonna 26 lääni koostui 5 kunnasta, kahdesta maakunnasta, yhdeksästä seutukunnasta ja kahdesta TEkeskus-alueesta. Vuonna 26 Pohjois-Pohjanmaan väestö kasvoi ( henkilöä) ja Kainuussa se väheni (- 964) vuoteen 25 verrattuna. Pohjois-Pohjanmaalla koulutustaso on koko maan keskimääräistä tasoa korkeampi, indeksiluku oli 31 vuonna 25 ja 34 vuonna 24. Koko maan luku oli 35 vuonna 25 ja 3 vuonna 24. Kainuussa indeksiluku jää koko maan lukua alhaisemmaksi; se oli 26 vuonna 25 ja 256 vuonna 24. Työttömiä läänissä oli (joulukuu/26, TM) yhteensä henkilöä, joista Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa Pohjois-Pohjanmaalla työttömyysaste oli 11,3 % (13,5 %) ja Kainuussa 17,3 % (2 %). Työttömien määrät pienenivät huomattavasti verrattuna vastaavaan ajankohtaan edellisenä vuonna; Kainuussa työttömiä oli 837 ja Pohjois-Pohjanmaalla henkilöä vähemmän kuin joulukuussa 25. Pohjois-Pohjanmaalla vuonna 24 työllisistä joka kolmas toimi yhteiskunnallisten palvelujen parissa ja joka viides teollisuudessa. Kauppa-, majoitus- ja ravintolatoiminnan parissa töitä teki 14 prosenttia ja rahoitus-, kiinteistö- ym. palveluissa 12 prosenttia työllisistä. Kainuun työllisistä lähes 4 prosenttia työskenteli yhteiskunnallisissa palveluissa sekä 14 prosenttia teollisuudessa ja 13 prosenttia kauppa-, majoitus- ja ravintola toiminnassa. Bruttokansantuote asukasta kohden oli molemmissa maakunnissa pienempi kuin Manner-Suomessa keskimäärin. Taloudellinen huoltosuhde oli vuonna 25 maan keskiarvoa (1,) korkeampi molemmissa maakunnissa. Pohjois-Pohjanmaalla luku oli 1,36 ja Kainuussa 1,8 vuonna

5 Taulukko 1.1. Oulun läänin tunnusluvut vuonna 24 Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Manner- Suomi VÄESTÖ v. osuus alueen väestöstä 51 % 52 % 54 % väh. 65 v. osuus alueen väestöstä 13 % 19 % 16 % v. vieraskielisten osuus 1 % 1 % 3 % 25 64v. KOULUTUSRAKENNE ei perusasteen jälkeistä tutkintoa 21 % 25 % 24 % ylioppilastutkinto 4 % 2 % 5 % 2.asteen ammatill. peruskoulutus 39 % 44 % 34 % ammatti- ja erikoisammattitutkinto 3 % 2 % 2 % opistoasteen tutkinto 15 % 15 % 16 % ammattikorkeakoulu-, alempi kk-tutkinto 9 % 6 % 8 % ylemmät korkeakoulututkinnot 1 8 % 5 % 9 % lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot 1 %,2 % 1 % KOULUTUSTASOMITTAIN naiset miehet TYÖVOIMA työttömien osuus työvoimasta 2 13 % 18 % 11 % pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä 2 3 % 3 % 3 % yli 5 v. osuus työttömistä 2 4 % 7 % 4 % asukastiheys BKT/asukas (eur) ³ kokonaisnettomuutto TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ 24 (e) työpaikat työlliset TYÖLLISTEN MÄÄRÄ 24 (e) maa- ja metsätalous 6 % 8 % 4 % kaivostoiminta ja louhinta 1 % 1 %,2 % teollisuus 19 % 14 % 18 % sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 1 % 1 % 1 % rakentaminen 7 % 7 % 6 % kauppa, majoitus- ja rav.toiminta 13 % 12 % 15 % kuljetus, varastointi ja tietoliik. 6 % 6 % 7 % rahoitus-, kiinteistö-, ym palvelut 12 % 1 % 14 % yhteiskunnalliset palvelut 34 % 39 % 33 % toimiala tuntematon 2 % 3 % 2 % 1 sisältää lääkärien erikoistumisopinnot, 2 työttömien ja lomautettujen keskimääräinen osuus työvoimasta v. 24, 3 (ml Ahvenanmaa). 4 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) - Työlliset (alueella asuva työllinen työvoima riippumatta siitä, missä kunnassa työpaikka sijaitsee. Työllisten ja työpaikkojen tiedot ovat vuoden 24 ennakkotietoja. Koulutustaso mitataan peruskoulun jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräisellä pituudella henkeä kohti. Esim. ammatillisen koulutuksen teoreettinen pituus on 3 vuotta ja sen indeksi koulutustasomittaimessa on 3. Koulutustasomittaimessa kuvataan 2 vuotta täyttäneen väestön koulutustasoa., Työministeriö 191

6 Korkeasti koulutettuja yhä enemmän Vaikka väestön koulutusrakenteen tarkastelussa on mukana vain yksi vuosi (24), voidaan nuorempien ikäluokkien perustella sanoa, että korkeasti koulutettujen (alempi ja ylempi korkeakoulutus) määrä on kasvanut. Pohjois-Pohjanmaalla 18 prosenttia ja Kainuussa 11 prosenttia työikäisestä aikuisväestöstä (25 64-vuotiaat) oli suorittanut korkeakoulututkinnon vuotiaiden osalta korkeakoulutettuja oli Pohjois-Pohjanmaalla 28 prosenttia ja Kainuussa 2 prosenttia. Manner-Suomessa vastaavat luvut olivat 18 ja 26 prosenttia. Kainuussa toisen asteen ammatillisen koulutuksen (ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto) suorittaneiden osuus kaikissa ikäryhmissä oli suurempi kuin Pohjois-Pohjanmaalla. Kainuussa 46 prosenttia ja Pohjois-Pohjanmaalla 42 prosenttia työikäisestä aikuisväestöstä oli suorittanut tutkinnon toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Manner-Suomessa ammatillisen tutkinnon oli suorittanut 37 prosenttia aikuisväestöstä. Kainuussa vuotiaista 48 prosenttia oli toisen asteen ammatillisen koulutuksen suorittaneita ja Pohjois-Pohjanmaalla 4 prosenttia. Manner-Suomen vastaava luku oli 35 prosenttia. Ainoastaan lukiokoulutuksen suorittaneiden osuus oli Pohjois-Pohjanmaalla neljä ja Kainuussa kaksi prosenttia. Manner-Suomessa pelkästään lukiokoulutuksen suorittaneiden osuus oli viisi prosenttia. Prosenttilukua nostaa vuotiaiden ikäryhmä, jossa on paljon sellaisia nuoria, joiden opinnot ovat vielä kesken. Manner-Suomi vuotiaat N= vuotiaat N= vuotiaat N= vuotiaat N= % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % 1 % Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Lukiokoulutus 2.asteen ammatillinen koulutus (apt, at, eat) Opistoasteen koulutus Alempi korkeakoulutus (AMK-tutkinto tai alempi korkeakoulututkinto) Ylempi korkeakoulutus tai tutkijakoulutus Kuva 1.1. Työikäisen aikuisväestön koulutusrakenne vuonna 24 apt=ammatillinen perustutkinto, at=ammattitutkinto, eat=erikoisammattitutkinto 192

7 Pohjois-Pohjanmaa vuotiaat N= vuotiaat N= vuotiaat N= vuotiaat N= % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % 1 % Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Lukiokoulutus 2.asteen ammatillinen koulutus (apt, at, eat) Opistoasteen koulutus Alempi korkeakoulutus (AMK-tutkinto tai alempi korkeakoulututkinto) Ylempi korkeakoulutus tai tutkijakoulutus Kuva 1.1. Työikäisen aikuisväestön koulutusrakenne vuonna 24 apt=ammatillinen perustutkinto, at=ammattitutkinto, eat=erikoisammattitutkinto Kainuu vuotiaat N= vuotiaat N= vuotiaat N= vuotiaat N= % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % 1 % Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Lukiokoulutus 2.asteen ammatillinen koulutus (apt, at, eat) Opistoasteen koulutus Alempi korkeakoulutus (AMK-tutkinto tai alempi korkeakoulututkinto) Ylempi korkeakoulutus tai tutkijakoulutus Kuva 1.1. Työikäisen aikuisväestön koulutusrakenne vuonna 24 apt=ammatillinen perustutkinto, at=ammattitutkinto, eat=erikoisammattitutkinto 193

8 Joka neljäs ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa Tilastokeskuksen mukaan vuoden 24 lopussa 2 1 työikäistä henkilöä oli suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa tai yliopistoissa. Tutkinnon oli suorittanut vuotiaasta väestöstä (2,8 miljoonaa henkeä) 76 prosenttia. Ainoastaan perusasteen eli peruskoulun, keskikoulun tai kansakoulun käyneitä työikäisistä oli yli 688 henkilöä. Pohjois-Pohjanmaalla pelkästään perusasteen suorittaneita oli 28 ja Kainuussa 31 prosenttia. Työikäisestä aikuisväestöstä (24 64-vuotiaat) ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa oli Pohjois-Pohjanmaalla 21 prosenttia ja Kainuussa 25 prosenttia. Manner-Suomen vastaava luku oli 24 prosenttia. Pohjois-Pohjanmaalla ilman perusasteen jälkeistä tutkinto olevien osuus oli kaikissa ikäryhmissä (lukuun ottamatta 6 64-vuotiaita) pienempi kuin Manner-Suomessa. Kainuussa myös vuotiaiden ikäryhmässä pelkästään perusasteen suorittaneiden osuus oli suurempi kuin Manner- Suomessa. 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Manner-Suomi Kuva 1.2. Ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevat vuonna 24 Manner-Suomen absoluuttinen luku on pylväiden alapuolella ja maakunnan absoluuttinen luku pylväiden yläpuolella. 194

9 Kainuu 1 % 9 % 58 8 % 7 % 6 % % 4 % % 2 % 1 % % Kainuu Manner-Suomi Kuva 1.2. Ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevat vuonna 24 Manner-Suomen absoluuttinen luku on pylväiden alapuolella ja maakunnan absoluuttinen luku pylväiden yläpuolella. 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja aikuisena opiskelu Luvussa kaksi aikuiskoulutukseen osallistumista ja aikuisena opiskelua tarkastellaan sekä aikuisopiskelijan asuinmaakunnan että koulutuksen sijainti maakunnan mukaan. Opiskelijat asuinmaakunnan mukaan Manner-Suomen työikäisestä väestöstä seitsemän prosenttia asuu Pohjois-Pohjanmaalla ja kaksi prosenttia Kainuussa. Taulukossa 2.1 kuvataan koulutusasteittain, kuinka suuri osuus tutkintoon johtavan koulutuksen aikuisopiskelijoista asui Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa vuonna 24. Pohjois-Pohjanmaan osuus Manner-Suomen lääkärien erikoistumisopinnoista ja lisensiaattitutkintoon johtavasta koulutuksesta sekä ammatilliseen perustutkintoon (opetussuunnitelmaperusteinen) ja ammattitutkintoon tähtäävästä koulutuksesta (9 %) oli suurempi kuin alueen osuus (7 %) Manner- Suomen työikäisestä aikuisväestöstä. Myös ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen osuus (8 %) oli alueen aikuisväestön osuutta suurempi. Alempaan korkeakoulututkintoon (3 %) ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon (6 %) osallistuttiin vähemmän kuin alueen aikuisväestön osuus edellyttäisi. Kainuussa tutkintoon johtavaan koulutukseen osallistuttiin tasaisemmin eri koulutusasteiden ja -muotojen välillä. Kainuun osuudet Manner-Suomen koulutuksesta liikkui yhden ja kahden prosentin välillä lukuun ottamatta tohtoritutkintoon johtavaa koulutusta. Kainuun osuus tohtorikoulutuksesta oli,3 prosenttia. 195

10 Taulukko 2.1 Vähintään 25-vuotiaat opiskelijat tutkintoon johtavassa koulutuksessa Oulun läänissä vuonna 24 opiskelijat asuinmaakunnan mukaan suhteutettuna Manner-Suomeen Pohjois- Manner- Pohjanmaa Kainuu Suomi Työikäinen aikuisväestö v. 7 % 2 % 1 % Lukiokoulutus 7 % 1 % 1 % Ammatillinen perustutkinto, ops 9 % 2 % 1 % Ammatillinen perustutkinto, näyttö 6 % 2 % 1 % Ammattitutkinto 9 % 1 % 1 % Erikoisammattitutkinto 7 % 1 % 1 % Ammattikorkeakoulututkinto, 8 % 1 % 1 % aikuiskoulutus Ammattikorkeakoulututkinto, 8 % 1 % 1 % nuorten koulutus Ylempi ammattikorkeakoulututkinto 6 % 2 % 1 % Alempi korkeakoulututkinto 3 % 1 % 1 % Ylempi korkeakoulututkinto 8 % 1 % 1 % Lääkärien erikoistumiskoulutus 9 % 1 % 1 % Lisensiaatintutkinto 9 % 1 % 1 % Tohtorintutkinto 7 % % 1 % Opiskelijatietoihin sisältyvät opetushallinnon koulutus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus (myös ESR koulutus) sekä muuta kautta rahoitettu koulutus. Opiskelijat ovat läsnä olevia opiskelijoita asuinmaakunnittain. Oppisopimusopiskelijat ovat aineistossa mukana sijoitettuna koulutusmuodoittain: ops-perusteinen, näyttötutkinto, ammattitutkinto, erikoisammattitutkinto. Tarkastelussa ei ole mukana opisto- ja ammatillista korkea-astetta (Manner-Suomessa 94 opiskelijaa) eikä muuta tai tuntematonta koulutusastetta (Manner-Suomessa opiskelijaa). Manner-Suomen lukuun sisältyy asuinmaakunnaltaan tuntemattomat (noin 2 opiskelijaa). 196

11 Taulukko 2.2. Vähintään 25-vuotiaat opiskelijat tutkintoon johtavassa koulutuksessa Oulun läänissä vuonna 24 opiskelijat asuinmaakunnan mukaan suhteutettuna alueen työikäiseen aikuisväestöön Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Manner- Suomi Työikäinen aikuisväestö v Lukiokoulutus,2 %,1 %,2 % Toisen asteen ammatillinen koulutus 4 % 3 % 4 % yhteensä Ammatillinen perustutkinto, ops Ammatillinen perustutkinto, näyttö Ammattitutkinto Erikoisammattitutkinto Ammattikorkeakoulutus yhteensä 2 % 1 % 2 % Ammattikorkeakoulututkinto, aikuiskoulutus Ammattikorkeakoulututkinto, nuorten koulutus Ylempi ammattikorkeakoulututkinto Yliopistokoulutus yhteensä 4 % 1 % 3 % Alempi korkeakoulututkinto Ylempi korkeakoulututkinto Lääkärien erikoistumiskoulutus Lisensiaatintutkinto Tohtorintutkinto Kaikki yhteensä (bruttosumma) 1 % 6 % 9 % Opiskelijatietoihin sisältyvät opetushallinnon koulutus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus (myös ESR koulutus) sekä muuta kautta rahoitettu koulutus. Opiskelijat ovat läsnä olevia opiskelijoita asuinmaakunnittain. Oppisopimusopiskelijat on aineistossa mukana sijoitettuna koulutusmuodoittain: ops -perusteinen, näyttötutkinto, ammattitutkinto, erikoisammattitutkinto. Maakunnallisessa tarkastelussa ei ole mukana opistoastetta ja ammatillista korkea-astetta (Manner-Suomessa 94 opiskelijaa) eikä muuta tai tuntematonta koulutusastetta (Manner-Suomessa opiskelijaa), nämä on kuitenkin laskettu mukaan Manner-Suomen kaikki yhteensä bruttosummaan, Manner-Suomen lukuun sisältyy asuinmaakunnaltaan tuntemattomat (noin 2 opiskelijaa). Taulukosta 2.2 ilmenee, että koko maassa Ahvenanmaata lukuun ottamatta vuonna 24 tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli yli 255 aikuista eli aikuisväestöstä joka yhdestoista. Pohjois-Pohjanmaalla asuvasta aikuisväestöstä joka kymmenes ja Kainuussa joka kuudestoista osallistui tutkintoon johtavaan koulutukseen vuoden 24 aikana. Siten voidaan todeta, että Pohjois-Pohjanmaalla aikuisväestö osallistui tutkintoon johtavaan koulutukseen aktiivisemmin kuin maassa keskimäärin, kun Kainuussa jäätiin alle maan keskitason. Pohjois-Pohjanmaalla osallistuttiin muuta maata aktiivisemmin yliopistokoulutukseen. 197

12 Opiskelijat koulutuksen sijaintimaakunnan mukaan Taulukko 2.3 Osallistuminen aikuiskoulutukseen ja aikuisena opiskelu Oulun läänissä vuonna 24 - opiskelijat koulutuksen sijaintimaakunnan mukaan suhteutettuna Manner-Suomeen Pohjanmaa Kainuu Pohjois- Manner- Suomi Työikäinen aikuisväestö 25 64v. 7 % 2 % 1 % Lukiokoulutus 6 % 1 % 1 % Lukiokoulutuksen aineopinnot 4 % 1 % 1 % Toisen asteen ammatilliseen tutkintoon johtava koulutus yhteensä Ammatillinen perustutkinto, aikuisten opetussuunnitelmaperusteinen % 1 % 1 % %,4 % 1 % Ammatillinen perustutkinto, opetussuunnitelmaperusteinen, 18 % 2 % 1 % oppisopimus Ammatillinen perustutkinto, näyttötutkintoon valmistava 6 % 2 % 1 % Ammatillinen perustutkinto, näyttötutkintoon 6 % 1 % 1 % valmistava, oppisopimus Ammattitutkinto 1 % 1 % 1 % Ammattitutkinto, oppisopimus 1 6 % 2 % 1 % Erikoisammattitutkinto 8 % % 1 % Erikoisammattitutkinto, oppisopimus 1 5 %,3 % 1 % Tutkintoon johtamaton ammatillinen 9 % 4 % 1 % lisäkoulutus Tutkintoon johtamaton ammatillinen lisäkoulutus, 1 % 5 % 1 % oppisopimus Tutkintoon johtava ammattikorkeakoulutus yhteensä 7 % 1 % 1 % Ammattikorkeakoulututkinto, 6 % 1 % 1 % aikuiskoulutus Ammattikorkeakoulututkinto, nuorten koulutus, 8 % 2 % 1 % väh 25-v. %-osuus Ylempi ammattikorkeakoulututkinto 2 4 % 1 % 1 % Erikoistumisopinnot 3 5 % 1 % 1 % Opettajankoulutus 3 15 % % 1 % Avoin AMK 3 2 % 1 % 1 %

13 Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Manner- Suomi Tutkintoon johtava yliopistokoulutus 8 %,2 % 1 % yhteensä Alempi korkeakoulututkinto, väh. 25-v. %-osuus % % 1 % Ylempi korkeakoulututkinto, väh. 25-v. %-osuus %,3 % 1 % Lisensiaatintutkinto 2 1 %,1 % 1 % Tohtorintutkinto 5 7 %, % 1 % Täydennyskoulutus 3 4 % 1 % 1 % Avoin yliopisto 3 7 % % 1 % Vapaa sivistystyö yhteensä 7 % 3 % 1 % Kansalais- ja työväenopistot 3 7 % 2 % 1 % Kansanopistot 3 7 %,9 % 1 % Liikunnan koulutuskeskukset 3 4 % 11 % 1 % Kesäyliopistot 6 % 6 % 1 % Kaikki yhteensä (bruttoluku) 6 6 % 2 % 1 % Tutkintoon johtava koulutus yhteensä (bruttoluku) 7 % 1, % 1 % Muu koulutus yhteensä (bruttoluku) 6 6 % 2 % 1 % Opiskelijatietoihin sisältyvät opetushallinnon alainen koulutus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus (myös ESR koulutus) sekä muuta kautta rahoitettu koulutus. 1 Oppisopimusmuotoisen koulutuksen opiskelijat on sijoitettu maakuntiin koulutuksen järjestäjän sijaintimaakunnan mukaan. 2 Ammattikorkeakoulun ja yliopiston opiskelijatiedot sisältävät kaikki opiskelijat; läsnäolijat ja poissaolevaksi ilmoittautuneet. Yliopisto-opiskelijoissa poissaolevien keskimääräinen % osuus Manner- Suomessa on 9 %. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden vastaavat luvut ovat nuorten koulutuksessa 11 %, aikuiskoulutuksessa 8 % ja ylemmässä amk -tutkinnossa 2 %. Opiskelijatiedot on pyritty sijoittamaan maakuntiin koulutuksen sijaintimaakunnittain. 3 Ammattikorkeakoulun tutkintoon johtamaton koulutus, avoin yliopisto sekä vapaa sivistystyö on sijoitettu maakuntiin oppilaitoksen sijaintimaakunnittain. Avoimen yliopiston tarjonnan prosenttiosuudet Manner-Suomesta koulutuksen sijaintimaakunnittain ovat Pohjois-Pohjanmaalla 7 % ja Kainuussa 2 %. 4 Vähintään 25-vuotiaiden uusien opiskelijoiden prosenttiosuudella on laskettu suuntaa-antava aikuisopiskelijamäärä, prosenttiosuus on laskettu koulutussektoreittain ja alueittain. Esim. Kainuussa amk-tutkinnon nuorten koulutuksen uusia opiskelijoita oli yhteensä 43, joista yli 25-vuotiaita oli 18 % eli suuntaa-antava aikuisopiskelijamäärä on 1 666*18 % =3. 5 Sisältää erikoistumisopinnot, asiantuntijaohjelmat sekä seminaarit/ajankohtaiskurssit. 6 Opintokeskukset eivät ole mukana maakunnallisessa tarkastelussa, mutta opiskelijamäärä ( ) sisältyy Manner-Suomen kaikki yhteensä bruttolukuun sekä muu koulutus yhteensä bruttolukuun., Opetusministeriö, AMKOTA- ja KOTA-tietokannat 199

14 Aikuisten koulutukseen osallistumisen maakuntakohtaiset erot tulevat selkeämmin esille, kun osallistumista tarkastellaan koulutuksen sijaintimaakunnan mukaan. Alueiden koulutustarjonnalla on vaikutusta siihen, mihin koulutukseen osallistutaan. Taulukossa 2.3. tarkastellaan aikuisten opiskelua koulutuksen sijaintimaakunnan mukaan suhteutettuna Manner-Suomeen. Koulutusasteittain tarkasteltuna Pohjois-Pohjanmaalla järjestetyn koulutuksen osuus Manner-Suomen koulutuksesta oli suurin tutkintoon johtavassa yliopistokoulutuksessa (8 %) ja Kainuussa vapaassa sivistystyössä (3 %). Pohjois-Pohjanmaalla järjestettävän toisen asteen ammatilliseen perustutkintoon johtavan opetussuunnitelmaperusteisen oppisopimuskoulutuksen (18 %) ja ammattikorkeakoulutuksen opettajankoulutuksen (15 %) osuudet Manner-Suomen koulutuksesta olivat selvästi muita koulutusmuotoja suuremmat. Kainuun osuus liikunnan koulutuskeskusten (11 %) ja kesäyliopistojen (6 %) järjestämästä koulutuksesta sekä toisen asteen tutkintoon johtamattomasta ammatillisesta lisäkoulutuksesta (4-5 %) oli verrattain suuri. Pohjois-Pohjanmaalla prosenttiosuudet jäivät poikkeavan pieniksi avoimen ammattikorkeakoulun ja ylempien ammattikorkeakoulututkintojen opintoihin osallistumisissa. Myös yliopiston täydennyskoulutuksiin osallistuminen oli muita koulutusmuotoja vähäisempää. Kainuussa osallistumisia ei ollut lainkaan tai se oli hyvin vähäistä erikoisammattitutkintoon johtavissa koulutuksissa, avoimen yliopiston sekä alempaan korkeakoulututkintoon ja tohtorintutkintoon johtavissa koulutuksissa. 2

15 Taulukko 2.4. Osallistuminen aikuiskoulutukseen ja aikuisena opiskelu Oulun läänissä vuonna 24 - opiskelijat koulutuksen sijaintimaakunnan mukaan suhteutettuna alueen työikäiseen aikuisväestöön Pohjanmaa Kainuu Pohjois- Manner- Suomi Työikäinen aikuisväestö 25 64v Lukiokoulutus,3 %,2 %,3 % Lukiokoulutuksen aineopinnot,3 %,3 %,5 % Toisen asteen ammatilliseen tutkintoon johtava koulutus yhteensä Ammatillinen perustutkinto, aikuisten opetussuunnitelmaperusteinen % 3 % 4 % , %,1 % Ammatillinen perustutkinto, opetussuunnitelmaperusteinen,,1 %, %, % oppisopimus Ammatillinen perustutkinto, näyttötutkintoon valmistava,7 % 1 %,9 % Ammatillinen perustutkinto, näyttötutkintoon,5 %,4 %,6 % valmistava, oppisopimus Ammattitutkinto 2 %,7 % 1 % Ammattitutkinto, oppisopimus 1 1 %,8 % 1 % Erikoisammattitutkinto,2 % %,2 % Erikoisammattitutkinto, oppisopimus 1,4 % %,5 % Tutkintoon johtamaton ammatillinen 4 % 7 % 3 % lisäkoulutus Tutkintoon johtamaton ammatillinen,2 %,3 %,1 % lisäkoulutus, oppisopimus Tutkintoon johtava ammattikorkeakoulutus yhteensä 1 % 1 % 1 % Ammattikorkeakoulututkinto,,7 %,5 %,8 % aikuiskoulutus Ammattikorkeakoulututkinto, nuorten,7 %,7 %,6 % koulutus, väh 25-v. %-osuus Ylempi ammattikorkeakoulututkinto 2, %, %, % Erikoistumisopinnot 3,2 %,2 %,3 % Opettajankoulutus 3,3 % %,1 % Avoin AMK 3,1 %,3 %,5 %

16 Tutkintoon johtava yliopistokoulutus yhteensä Pohjanmaa Kainuu Pohjois- Manner- Suomi 3 %,2 % 2 % Alempi korkeakoulututkinto,, % %,1 % väh. 25-v. %-osuus Ylempi korkeakoulututkinto, väh. 25-v. %-osuus %,2 % 1 % Lisensiaatintutkinto 2,2 %, %,2 % Tohtorintutkinto 5,6 %, %,6 % Täydennyskoulutus 3 2 % 3 % 3 % Avoin yliopisto 3 3 % % 3 % Vapaa sivistystyö yhteensä 31 % 49 % 3 % Kansalais- ja työväenopistot 3 24 % 24 % 22 % Kansanopistot 3 4 % 2 % 4 % Liikunnan koulutuskeskukset 3 2 % 19 % 3 % Kesäyliopistot 1,2 % 4 % 1 % Kaikki yhteensä (bruttoluku) 6 49 % 65 % 55 % Tutkintoon johtava koulutus yhteensä (bruttoluku) % 5 % 8 % Muu koulutus yhteensä (bruttoluku) 6 41 % 6 % 47 % Opiskelijatietoihin sisältyvät opetushallinnon alainen koulutus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus (myös ESR koulutus) sekä muuta kautta rahoitettu koulutus. 1 Oppisopimusmuotoisen koulutuksen opiskelijat on sijoitettu maakuntiin koulutuksen järjestäjän sijaintimaakunnan mukaan. 2 Ammattikorkeakoulun ja yliopiston opiskelijatiedot sisältävät kaikki opiskelijat; läsnäolijat ja poissaolevaksi ilmoittautuneet. Yliopisto-opiskelijoissa poissaolevien keskimääräinen %-osuus Manner-Suomessa on 9 %. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden vastaavat luvut ovat nuorten koulutuksessa 11 %, aikuiskoulutuksessa 8 % ja ylemmässä amk-tutkinnossa 2 %. Opiskelijatiedot on pyritty sijoittamaan maakuntiin koulutuksen sijaintimaakunnittain. 3 Ammattikorkeakoulun tutkintoon johtamaton koulutus, avoin yliopisto sekä vapaa sivistystyö on sijoitettu maakuntiin oppilaitoksen sijaintimaakunnittain. Avoimen yliopiston tarjonnan prosenttiosuudet Manner-Suomesta koulutuksen sijaintimaakunnittain ovat Pohjois-Pohjanmaalla 7 % ja Kainuussa 2 %. 4 Vähintään 25-vuotiaiden uusien opiskelijoiden prosenttiosuudella on laskettu suuntaaantava aikuisopiskelijamäärä, prosenttiosuus on laskettu koulutussektoreittain ja alueittain. Esim. Kainuussa amk -tutkinnon nuorten koulutuksen uusia opiskelijoita oli yhteensä 43, joista yli 25-vuotiaita oli 18 % eli suuntaa-antava aikuisopiskelijamäärä on 1 666*18 % =3. 5 Sisältää erikoistumisopinnot, asiantuntijaohjelmat sekä seminaarit/ajankohtaiskurssit. 6 Opintokeskukset eivät ole mukana maakunnallisessa tarkastelussa, mutta opiskelijamäärä ( ) sisältyy Manner-Suomen kaikki yhteensä bruttolukuun sekä muu koulutus yhteensä bruttolukuun (Manner- Suomen väestöön suhteutettu %-osuus on noin 7% suurempi kuin maakuntien kun siinä on mukana opintokeskusten opiskelijatiedot ). yhteensä -lukuihin., Opetusministeriö, AMKOTA- ja KOTA-tietokannat 22

17 Taulukossa 2.4 tarkastellaan aikuisten opiskelua koulutuksen sijaintimaakunnan mukaan suhteessa alueen työikäiseen aikuisväestöön. Vuonna 24 Pohjois-Pohjanmaalla aikuisopiskelijoiden osuus alueen työikäisestä väestöstä (49 %) oli pienempi kuin Manner-Suomessa keskimäärin (55 %). Kainuussa aikuiskoulutuksessa opiskeli 65 prosenttia. Pohjois-Pohjanmaalla työikäisestä väestöstä suurempi osa osallistui tutkintoon johtavaan yliopistokoulutukseen (3 %) kuin Manner-Suomessa (2 %), Kainuun vastaava osuus oli,2 prosenttia. Vapaana sivistystyönä järjestetyn koulutukseen osallistuneiden osuus oli Kainuussa suuri (49 %). Pohjois-Pohjanmaallakin (31 %) osallistuttiin vapaan sivistystyön koulutuksiin useammin kuin Manner-Suomessa (3 %). Manner-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla tutkintoon johtavaan aikuiskoulutukseen ja aikuisen opiskeluun osallistui kahdeksan prosenttia ja Kainuussa viisi prosenttia, kun opiskelijamäärä suhteutettiin alueen työikäiseen väestöön. Kainuussa järjestettyyn tutkintoon johtamattomaan koulutukseen otti osaa yli 27 opiskelijaa eli 6 prosenttia alueen työikäisestä aikuisväestöstä. 23

18 Toisen asteen ammatillinen koulutus Aikuisopiskelijoiden %-osuus alueen työikäisestä aikuiväestöstä 4, % 4,7 % 3,5 % 3,9 % 3,1 % 3,4 % Kartta 2.1. Maakunnan työikäisen aikuisväestön opiskeluaktiivisuus toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa vuonna 24 tutkintoon johtavan koulutuksen 25 vuotta täyttäneet opiskelijat asuinmaakunnan mukaan Opiskelijatietoihin sisältyvät opetushallinnon koulutus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus (myös ESR koulutus) sekä muuta kautta rahoitettu koulutus. Opiskelijat ovat läsnä olevia opiskelijoita asuinmaakunnittain. Yllä olevassa kartassa esitetään tutkintoon johtavassa toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien aikuisopiskelijoiden osuudet aikuisväestöstä maakunnittain opiskelijan asuinmaakunnan mukaan. Manner-Suomessa toisen asteen tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli vuonna 24 keskimäärin neljä prosenttia työikäisestä aikuisväestöstä. Opiskelijan asuinmaakuntaan pohjautuvassa tarkastelussa Pohjois- Pohjanmaa (4, %) oli Manner-Suomen yksi neljästä maakunnasta, jossa toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa opiskeli yli neljä prosenttia työikäisestä aikuisväestöstä. Kainuussa toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa aikuisopiskelijoiden osuus oli pienempi eli 3,1 prosenttia. Tarkemmat tiedot on esitetty taulukossa

19 Aikuisopiskelijoiden %-osuus alueen työikäisestä aikuiväestöstä 4,4 % 5,1 % 3,9 % 4,3 % 3,1 % 3,8 % 2,6 % 3, % Kartta 2.2. Osallistuminen aikuiskoulutukseen toisen asteen ammatillisessa tutkintoon johtavassa koulutuksessa vuonna 24 tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat koulutuksen sijaintimaakunnan mukaan Opiskelijatietoihin sisältyvät oppisopimusmuotoisessa, näyttötutkintoon valmistavassa (apk. at, eat) sekä ammatilisen perustutkinnon aikuisten opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa opiskelevat. Opiskelijatiedot ovat koulutuksen sijaintimaakunnittain. Yllä olevassa kartassa esitetään tutkintoon johtavassa toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien aikuisopiskelijoiden osuudet aikuisväestöstä maakunnittain koulutuksen sijaintimaakunnan mukaan. Koulutuksen sijaintimaakuntaan pohjautuvassa tarkastelussa Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun osuudet toisen asteen ammatillisen koulutuksen aikuisopiskelijoista suhteessa alueen työikäiseen aikuisväestöön ovat lähes samat kuin opiskelijan asuinmaakuntaan perustuvassa tarkastelussa. Ero näissä tarkastelunäkökulmissa on vain prosentin kymmenyksen. Tarkemmat tiedot on esitetty taulukossa 2.4. Edellisiä karttoja vertailtaessa täytyy huomioida luokitteluerot prosenttiasteikoissa. 25

20 Ammatillisen aikuiskoulutuksen uudet opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Alla käsitellään ensin ammatillisen peruskoulutuksen uusien opiskelijoiden lukumääriä ja tutkinnon suorittaneita vuosilta koulutusaloittain. Seuraavaksi tarkastellaan ammatillisen lisäkoulutuksen ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon tähtäävää koulutusta. Tarkastelussa ovat mukana näyttötutkintona ja oppisopimuskoulutuksena toteutettava koulutus. Ammatilliseen perustutkintoon johtava koulutus Manner-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Humanistinen ja kasvatusala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Tekniikan ja liikenteen ala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Kulttuuriala Luonnontieteiden ala Luonnonvara- ja ympäristöala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Kuva 2.1. Ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen (näyttötutkinto ja oppisopimus) uudet opiskelijat vuodesta 24 lähtien Vuonna 25 Manner-Suomessa ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa aloitti opiskelun uutta opiskelijaa. Uusien opiskelijoiden määrä kasvoi vuodesta 24 noin 2 2:lla. Pohjois-Pohjanmaalla oli 125 uutta opiskelijaa ammatilliseen perustutkintoon tähtäävässä koulutuksessa vuonna 25. Opiskelijoiden määrä kasvoi 25:llä edellisestä vuodesta. Pohjois-Pohjanmaan osuus Manner-Suomen uusista opiskelijoista oli 6, prosenttia. Kainuussa uusien opiskelijoiden määrä väheni 3:llä. Vuonna 25 opiskelun aloitti 23 uutta opiskelijaa. Kainuun osuus uusista opiskelijoista oli 1,1 prosenttia. Vuonna 25 Manner-Suomessa ammatillisen perustutkinnon suoritti opiskelijaa. Tutkinnon suorittaneiden määrä kasvoi kuudella sadalla vuodesta

21 Manner-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Humanistinen ja kasvatusala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Tekniikan ja liikenteen ala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Kulttuuriala Luonnontieteiden ala Luonnonvara- ja ympäristöala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Kuva 2.2. Ammatillisen perustutkinnon (näyttötutkinto ja oppisopimus) suorittaneet vuodesta 24 lähtien Pohjois-Pohjanmaalla aikuiskoulutuksena toisen asteen perustutkinnon suorittaneita oli 592 vuonna 25. Tarkastelun kohteena olevina vuosina tutkinnon suorittaneiden määrä pysyi lähes ennallaan. Vuonna 25 Pohjois-Pohjanmaan osuus Manner-Suomessa suoritetuista tutkinnoista oli 6,3 prosenttia. Kainuussa tutkinnon suorittaneiden määrä laski vuodesta 24 vuoteen 25 lähes sadalla tutkinnolla. Vuonna 25 tutkinnon suoritti 127 opiskelijaa. Kainuun osuus Manner-Suomen tutkinnoista oli 1,3 prosenttia. Ammattitutkintoon johtava lisäkoulutus Vuonna 25 Manner-Suomessa oli yhteensä yli uutta opiskelijaa ammatti- ja erikoisammattitutkintoon tähtäävässä koulutuksessa. Ammattitutkintoa suorittavien osuus oli 77 prosenttia. Uusien opiskelijoiden määrä kasvoi 3 6:lla vuodesta

22 16 Manner-Suomi 9 Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Humanistinen ja kasvatusala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Tekniikan ja liikenteen ala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Kulttuuriala Luonnontieteiden ala Luonnonvara- ja ympäristöala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Kuva 2.3. Ammatti- tai erikoisammattitutkintoon johtavan koulutuksen (ml. oppisopimus) uudet opiskelijat vuodesta 24 lähtien Pohjois-Pohjanmaalla opiskelijaa aloitti ammatillisen lisäkoulutuksen. Heistä ammattitutkintoon johtavan koulutuksen aloitti 85 prosenttia. Uusien opiskelijoiden määrä kasvoi vuodesta 24 vuoteen 25 vajaalla sadalla opiskelijalla. Pohjois-Pohjanmaan osuus Manner-Suomen opiskelijoista oli 7,4 prosenttia vuonna 25. Kainuussa uusien opiskelijoiden määrä ammatillisessa lisäkoulutuksessa kasvoi vuodesta 24 reilulla kahdella sadalla opiskelijalla. Vuoden 25 uusien opiskelijoiden määrä oli 465. Ammattitutkintoa suorittavien osuus oli 81 prosenttia. Kainuun osuus Manner-Suomen opiskelijoista oli 1,3 prosenttia. Ammatti- tai erikoisammattitutkinnon suorittaneita oli Manner-Suomessa vuonna Ammattitutkinnon suorittaneita oli 74 prosenttia. Tutkintojen määrä kasvoi 1 3:lla vuodesta

23 7 Manner-Suomi 9 Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Humanistinen ja kasvatusala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Tekniikan ja liikenteen ala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Kulttuuriala Luonnontieteiden ala Luonnonvara- ja ympäristöala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Kuva 2.4. Ammatti- tai erikoisammattitutkinnon (ml. oppisopimus) suorittaneet vuodesta 24 lähtien Vuonna 25 Pohjois-Pohjanmaalla suoritettiin ammatillisen lisäkoulutuksen tutkintoa. Ammattitutkintojen osuus oli 83 prosenttia. Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen määrä nousi 7:llä vuodesta 24. Pohjois-Pohjanmaan osuus Manner-Suomen tutkinnoista oli 9,2 prosenttia. Vuonna 25 suoritetuista ammatillisen lisäkoulutuksen tutkinnoista ammattitutkintojen osuus Kainuussa oli 96 prosenttia. Ammatti- ja erikoisammattitutkintoja suoritettiin yhteensä 245. Vuoteen 24 verrattuna tutkintojen määrä kasvoi lähes 6:llä. Kainuun osuus Manner-Suomen tutkinnoista oli 1,4 prosenttia. 29

24 Ammattikorkeakoulutus Aikuisopiskelijoiden %-osuus alueen työikäisestä aikuiväestöstä 1,8 % 2, % 1,5 % 1,7 % 1, % 1,4 % Kartta 2.3. Maakunnan työikäisen aikuisväestön opiskeluaktiivisuus ammattikorkeakoulutuksessa vuonna 24 - tutkintoon johtavan koulutuksen (ml. ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot) 25 vuotta täyttäneet opiskelijat asuinmaakunnan mukaan. Opiskelijatietoihin sisältyvät opetushallinnon koulutus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus (myös ESR koulutus) sekä muuta kautta rahoitettu koulutus. Opiskelijat ovat läsnä olevia opiskelijoita asuinmaakunnittain. Lähde: AMKOTA -tietokanta Yllä olevassa kartassa esitetään tutkintoon johtavassa ammattikorkeakoulutuksessa opiskelevien aikuisopiskelijoiden osuudet aikuisväestöstä maakunnittain opiskelijan asuinmaakunnan mukaan. Vuonna 24 Manner-Suomessa ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli 1,7 prosenttia työikäisestä aikuisväestöstä. Pohjois-Pohjanmaa (1,9 %) oli yksi Manner-Suomen neljästä maakunnasta, jossa aikuisväestöstä 1,8 2, prosenttia opiskeli ammattikorkeakoulutuksessa. Kainuussa ammattikorkeakoulutuksessa opiskelevien osuus oli 1,5 prosenttia. Tarkemmat tiedot on esitetty taulukossa

25 Aikuisopiskelijoiden %-osuus alueen työikäisestä aikuiväestöstä 1,8 % 2,1 % 1,3 % 1,7 % 1,1 % 1,2 %,5 % 1, % Kartta 2.4. Osallistuminen aikuiskoulutukseen ja aikuisena opiskelu maakunnissa ammattikorkeakoulutuksessa vuonna 24 tutkintoon johtavan koulutuksen (ml. ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot) opiskelijat koulutuksen sijaintimaakunnan mukaan. Opiskelijatietoihin sisältyvät opetushallinnon koulutus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus (myös ESR koulutus) sekä muuta kautta rahoitettu koulutus. Opiskelijatiedot ovat koulutuksen sijaintimaakunnittain. Opiskelijatiedot sisältävät kaikki opiskelijat; läsnäolijat ja poissa olevaksi ilmoittautuneet. Nuorten koulutuksen osalta tiedot sisältävät vähintään 25-vuotiaiden uusien opiskelijoiden prosenttiosuudella (Manner-Suomessa 16 %) lasketun suuntaa-antavan aikuisopiskelijamäärän. Lähde: AMKOTA tietokanta Kartassa 2.4 esitetään tutkintoon johtavassa ammattikorkeakoulutuksessa aikuiskoulutuksena ja aikuisena opiskelevien väestöosuus maakunnittain koulutuksen sijaintimaakunnan mukaan. Pohjois-Pohjanmaalla tutkintoon johtavan ammattikorkeakoulutuksen aikuisopiskelijoiden osuus oli 1,3 prosenttia ja Kainuussa 1,2 prosenttia alueen työikäisestä aikuisväestöstä. Manner-Suomessa aikuisopiskelijoiden osuus oli 1,4 prosenttia. Edellisiä karttoja vertailtaessa täytyy huomioida luokitteluerot prosenttiasteikoissa. Tarkemmat tiedot on esitetty taulukossa

26 Manner-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Humanistinen ja kasvatusala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Tekniikan ja liikenteen ala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Kulttuuriala Luonnontieteiden ala Luonnonvara- ja ympäristöala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Kuva 2.5. Ammattikorkeakoulun aikuiskoulutuksen uudet opiskelijat vuodesta 24 lähtien Lähde: AMKOTA tietokanta Manner-Suomessa oli vuonna 26 ammattikorkeakoulutuksen aikuiskoulutuksessa 5 85 uutta opiskelijaa. Vuoteen 24 verrattuna opiskelijoita oli 39 vähemmän. Pohjois-Pohjanmaalla opiskelijoiden määrä väheni kolmanneksen vuodesta 24. Tutkintotavoitteisessa aikuiskoulutuksessa oli 275 uutta opiskelijaa vuonna 26. Pohjois-Pohjanmaan osuus Manner-Suomen uusista opiskelijoista oli 4,7 prosenttia vuonna 26. Kainuussa uusien opiskelijoiden määrä kasvoi lähes 3:llä. Vuonna 26 uusia opiskelijoita oli 79. Kainuun osuus uusista opiskelijoista oli 1,4 prosenttia. 212

27 Manner-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Humanistinen ja kasvatusala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Tekniikan ja liikenteen ala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Kulttuuriala Luonnontieteiden ala Luonnonvara- ja ympäristöala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Kuva 2.6. Ammattikorkeakoulututkinnon aikuiskoulutuksena suorittaneet vuodesta 24 lähtien Lähde: AMKOTA-tietokanta Ammattikorkeakoulutuksen aikuiskoulutuksessa suoritettiin Manner-Suomessa tutkintoa vuonna 25. Tutkintojen määrä kasvoi lähes kahdella sadalla vuoteen 24 verrattuna. Pohjois-Pohjanmaalla suoritettiin 228 tutkintoa ammattikorkeakoulutuksen aikuiskoulutuksessa vuonna 25. Tutkintoja oli 28 enemmän kuin vuonna 24. Pohjois-Pohjanmaan osuus Manner- Suomessa suoritetuista tutkinnoista oli 5,1 prosenttia. Vuonna 25 Kainuussa suoritettiin aikuiskoulutuksen ammattikorkeakoulututkintoja 6. Määrä oli 15 vähemmän kuin vuonna 24. Kainuun osuus Manner-Suomen tutkinnoista oli 1,3 prosenttia. Vuonna 26 Manner-Suomessa ylemmän ammattikorkeakoulutuksessa oli 1 22 uutta opiskelijaa. Määrä on kasvanut selvästi edellisistä vuosista. Eniten uusia opiskelijoita oli sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla. Pohjois-Pohjanmaan osuus vuoden 26 ammattikorkeakoulutuksen uusista opiskelijoista oli 2,4 prosenttia. 213

28 Taulukko 2.5. Ylemmän ammattikorkeakoulutuksen uudet opiskelijat vuodesta 24 lähtien Vuodet Manner-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Kaikki yhteensä Kainuu Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala 12 Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Kaikki yhteensä 12 Lähde: AMKOTA-tietokanta Taulukko 2.6. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet vuodesta 24 lähtien Vuodet Manner- Suomi Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 14 5 Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Kaikki yhteensä Lähde: AMKOTA-tietokanta 214

29 Yliopistokoulutus Aikuisopiskelijoiden %-osuus alueen työikäisestä aikuiväestöstä 3,5 % 5,2 % 1,6 % 3,4 % 1,3 % 1,5 % 1, % 1,2 % Kartta 2.5. Maakunnan työikäisen aikuisväestön opiskeluaktiivisuus yliopistokoulutuksessa vuonna 24 - tutkintoon johtavan koulutuksen 25 vuotta täyttäneet opiskelijat asuinmaakunnan mukaan Opiskelijatietoihin sisältyvät opetushallinnon koulutus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus (myös ESR koulutus) sekä muuta kautta rahoitettu koulutus. Opiskelijat ovat läsnä olevia opiskelijoita asuinmaakunnittain. Yllä olevassa kartassa esitetään tutkintoon johtavassa yliopistokoulutuksessa opiskelevien aikuisopiskelijoiden osuudet työikäisestä aikuisväestöstä maakunnittain opiskelijan asuinmaakunnan mukaan. Vuonna 24 Manner-Suomessa yliopistotutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli 3,4 prosenttia työikäisestä aikuisväestöstä. Pohjois-Pohjanmaa (3,8 %) oli yksi Manner-Suomen viidestä maakunnasta, jossa aikuisväestöstä 3, 5,2 prosenttia opiskeli yliopistokoulutuksessa. Kainuussa yliopistokoulutuksessa opiskelevien osuus oli 1,3 prosenttia. Tarkemmat tiedot on esitetty taulukossa

30 Aikuisopiskelijoiden %- osuus alueen työikäisestä aikuiväestöstä 2,7 % 3,6 %,9 % 2,6 %,2 %,8 % ei yliopistokoulutusta Kartta 2.6. Vähintään 25-vuotiaiden osallistuminen yliopistotutkintoon johtavaan koulutukseen vuonna 24 - tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat koulutuksen sijaintimaakunnan mukaan (sisältää myös kaikki lisensiaatin ja tohtorin tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat). Opiskelijatietoihin sisältyvät opetushallinnon koulutus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus (myös ESR koulutus) sekä muuta kautta rahoitettu koulutus. Opiskelijatiedot ovat koulutuksen sijaintimaakunnittain. Opiskelijatiedot sisältävät kaikki opiskelijat; läsnäolijat ja poissa olevaksi ilmoittautuneet. Ylemmän ja alemman korkeakoulututkinnon osalta tiedot sisältävät vähintään 25-vuotiaiden uusien opiskelijoiden prosenttiosuudella (Manner-Suomessa 27 %) lasketun suuntaa-antavan aikuisopiskelijamäärän. Yllä olevassa kartassa esitetään tutkintoon johtavassa yliopistokoulutuksessa opiskelevien aikuisopiskelijoiden osuudet aikuisväestöstä maakunnittain koulutuksen sijaintimaakunnan mukaan. Pohjois- Pohjanmaalla tutkintoon johtavassa yliopistokoulutuksessa opiskeli 2,5 prosenttia ja Kainuussa,2 prosenttia alueen työikäisestä aikuisväestöstä. Manner-Suomessa aikuisopiskelijoiden osuus oli 2,1 prosenttia. Karttoja vertailtaessa täytyy huomioida luokitteluerot prosenttiasteikoissa. Tarkemmat tiedot on esitetty taulukossa

31 Taulukko 2.7. Vähintään 25-vuotiaiden osuus (%) uusista yliopisto-opiskelijoista koulutusaloittain vuodesta 24 lähtien Vuodet Manner- Suomi Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Kaikki yhteensä Manner-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Humanistinen ja kasvatusala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Tekniikan ja liikenteen ala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Kulttuuriala Luonnontieteiden ala Luonnonvara- ja ympäristöala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Kuva 2.7. Yliopiston alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen vähintään 25-vuotiaat uudet opiskelijat vuodesta 24 lähtien. Kuvassa ovat mukana sekä poissaolevat että läsnä olevat uudet opiskelijat. Poissaolevien uusien opiskelijoiden määrä koko maassa on noin 1 opiskelijaa. 217

32 Vuonna 25 Manner-Suomen uusien aikuisopiskelijoiden määrä yliopistokoulutuksessa oli Laskua edelliseen vuoteen ei juuri tapahtunut. Pohjois-Pohjanmaalla oli vuonna 25 uusia aikuisia yliopisto-opiskelijoita 386. Määrä väheni edellisestä vuodesta reilulla sadalla. Pohjois-Pohjanmaan osuus Manner-Suomen aikuisopiskelijoista vuonna 25 oli 6,9 prosenttia. Kainuussa uusia aikuisia yliopisto-opiskelijoita vuonna 25 oli 63. Määrä kasvoi edellisestä vuodesta lähes 4:llä. Kainuun osuus Manner-Suomen uusista aikuisopiskelijoista vuonna 25 oli 1,1 prosenttia. 6 Manner-Suomi 4 Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Humanistinen ja kasvatusala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Tekniikan ja liikenteen ala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Kulttuuriala Luonnontieteiden ala Luonnonvara- ja ympäristöala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Kuva 2.8. Yliopiston alemman tai ylemmän tutkinnon suorittaneet vuodesta 24 lähtien Aineisto sisältää kaikki tutkinnon suorittaneet. Manner-Suomessa vuonna 25 suoritettiin yliopistokoulutuksen ylempiä ja alempia tutkintoja Tutkintoja suoritettiin 2 5 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Pohjois-Pohjanmaalla vuonna 25 suoritettiin 945 yliopistotutkintoa. Tutkintoja oli 3 vähemmän kuin vuonna 24. Pohjois-Pohjanmaan osuus Manner-Suomessa suoritetuista tutkinnoista oli vuonna 25 7,2 prosenttia. Vuonna 25 Kainuussa suoritettiin 85 yliopistotutkintoa. Edellisenä vuonna tutkintoja suoritettiin saman verran. Kainuun osuus Manner-Suomen tutkinnoista vuonna 25 oli,6 prosenttia. 218

Itä-Suomi. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Itä-Suomi. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus Itä-Suomi 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Itä-Suomi 69 1 Toimintaympäristö 72 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja aikuisena opiskelu 8 Taulukot, kuvat

Lisätiedot

Lappi. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Lappi. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus Lappi 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Lappi 225 1 Toimintaympäristö: Lappi Suomen suurin maakunta 228 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja aikuisena

Lisätiedot

Etelä-Suomi. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Etelä-Suomi. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus Etelä-Suomi 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Etelä-Suomi 11 1 Toimintaympäristö: iso Uusimaa ja viisi pienempää maakuntaa 14 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

Aikuisopiskelun aluetilastot

Aikuisopiskelun aluetilastot Opetusministeriö Undervisningsministeriet Aikuisopiskelun aluetilastot Opetusministeriön julkaisuja 2007:25 Aikuisopiskelun aluetilastot Opetusministeriön julkaisuja 2007:25 Opetusministeriö Koulutus-

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014 Koulutus 2015 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä ennallaan Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,27 miljoonaa vuonna

Lisätiedot

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 55 600 osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Tilastoja Kaakkois-Suomen aikuiskoulutuksesta

Tilastoja Kaakkois-Suomen aikuiskoulutuksesta Tilastoja Kaakkois-Suomen aikuiskoulutuksesta Tarja Paananen 7/2010 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN JULKAISUJA

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Kuukauden tilasto: opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Vuonna 2015 perusopetuksen oppilaista kuusi prosenttia oli vieraskielisiä, ts. äidinkieli oli jokin muu kuin suomi,

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 66 000 osallistujaa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2010

Ammatillinen koulutus 2010 Koulutus 2011 Ammatillinen koulutus 2010 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 59 700 osallistujaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2010

Ammatillinen koulutus 2010 Koulutus 2011 Ammatillinen koulutus 2010 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijat ja/tai tutkinnon suorittaneet Näyttötutkintoon valmistavissa koulutuksissa 84 400 osallistujaa vuonna 2009

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Näyttötutkintoon valmistavissa koulutuksissa 88 400 osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen

Lisätiedot

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 15.05.2012 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 YHTEENVETO Väestön koulutusaste on selvästi korkeampi yliopistokaupungeissa (,, )

Lisätiedot

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja työelämän kehittäjä. 1 Suomalainen koulutusjärjestelmä Tohtorin tutkinto

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita oli 131 200 vuonna 2009 Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavan koulutuksen uusien opiskelijoiden

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2011

Ammatillinen koulutus 2011 Koulutus 2012 Ammatillinen koulutus 2011 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2008

Opiskelijoiden työssäkäynti 2008 Koulutus 2010 Opiskelijoiden työssäkäynti 2008 Opiskelijoiden työssäkäynti oli vuonna 2008 yleisempää kuin vuotta aiemmin Opiskelijoiden työssäkäynti oli vuonna 2008 yleisempää kuin vuotta aiemmin. Opiskelijoista

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita oli 132 600 vuonna

Lisätiedot

Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään

Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma seminaari Paasitorni 2.8.213 Erityisasiantuntija Riku Honkasalo Opetushallitus Esityksen sisältö Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Länsi-Suomi. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Länsi-Suomi. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus Länsi-Suomi 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Länsi-Suomi 71 1 Toimintaympäristö: Monimuotoinen Länsi-Suomi 74 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja aikuisena

Lisätiedot

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 OPETUSHALLITUS Laskentapalvelut PERUSTIEDOT/Ammattikorkeakoulu Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 1.Yhteystiedot Ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2010

Opiskelijoiden työssäkäynti 2010 Koulutus 2012 Opiskelijoiden työssäkäynti 2010 Opiskelijoiden työssäkäynti yleisempää vuonna 2010 kuin vuotta aiemmin Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti oli yleisempää vuonna

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 13.07.2010 1. Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi Tiedotusvälineille 9.8.2010 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2010 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Yliopistotutkintojen läpäisy parani yli 10 prosenttiyksikköä

Yliopistotutkintojen läpäisy parani yli 10 prosenttiyksikköä Koulutus 2010 Opintojen kulku 2008 Yliopistotutkintojen läpäisy parani yli 10 prosenttiyksikköä Tilastokeskuksen mukaan yliopistotutkinnon läpäisi viidessä ja puolessa vuodessa 44 prosenttia, kun viime

Lisätiedot

Koulutuksen keskeyttäminen 2012

Koulutuksen keskeyttäminen 2012 Koulutus 2014 Koulutuksen keskeyttäminen 2012 Koulutuksen keskeyttäminen väheni Tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoista 5,5 prosenttia keskeytti opinnot eikä jatkanut missään tutkintoon johtavassa

Lisätiedot

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2013

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2013 Koulutus 2014 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2013 Oppilaitosten tutkintoon johtamattomassa aikuiskoulutuksessa 2,2 miljoonaa osallistujaa vuonna 2013 Tilastokeskuksen oppilaitoksilta keräämien tietojen mukaan

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 15 22 19 19 30 63 % 99 % -14 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 15 22 19 19 30 63 % 99 % -14 % 8 % 1 Yrkeshögskolan Novia määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2014

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2014 Koulutus 2015 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2014 Tutkintoon johtamattomassa aikuiskoulutuksessa annettiin opetusta 6 miljoonaa tuntia 2014 Tilastokeskuksen oppilaitoksilta keräämien tietojen mukaan oppilaitosten

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2013

Koulutukseen hakeutuminen 2013 Koulutus 2015 Koulutukseen hakeutuminen 2013 Joka kymmenes korkeakoulujen uusi opiskelija suorittanut aiemmin korkeakoulututkinnon Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan lähes 12 prosenttia alemman

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2010

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2010 Koulutus 211 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 21 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä yhä ennallaan Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,25 miljoonaa vuonna

Lisätiedot

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2011

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2011 Koulutus 2012 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2011 Oppilaitosten tutkintoon johtamattomassa aikuiskoulutuksessa 2,2 miljoonaa osallistujaa vuonna 2011 Tilastokeskuksen oppilaitoksilta keräämien tietojen mukaan

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2015

Yliopistokoulutus 2015 Koulutus 26 Yliopistokoulutus 25 Yliopistotutkintojen määrät kasvoivat edellisvuodesta Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintojen määrät kasvoivat vuonna 25 edellisestä vuodesta

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2009

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2009 Koulutus 2010 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2009 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä ennallaan Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,25 miljoonaa vuonna

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2009

Opiskelijoiden työssäkäynti 2009 Koulutus 2011 Opiskelijoiden työssäkäynti 2009 Opiskelijoiden työssäkäynti väheni hieman vuonna 2009 Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti väheni hieman vuonna 2009 edellisestä vuodesta.

Lisätiedot

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2012

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2012 Koulutus 2013 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2012 Oppilaitosten tutkintoon johtamattomassa aikuiskoulutuksessa 2,2 miljoonaa osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen oppilaitoksilta keräämien tietojen mukaan

Lisätiedot

Enontekiö. Kittilä. Muonio. Kolari. Pello Rovaniemi. Ylitornio. Tornio. Kemi

Enontekiö. Kittilä. Muonio. Kolari. Pello Rovaniemi. Ylitornio. Tornio. Kemi LAPIN LUKIOT, AMMATILLISET OPPILAITOKSET JA KANSANOPISTOT, JOISSA AMMATILLISTA KOULUTUSTA LUKUVUONNA 2011-2012 Utsjoki Inari Enontekiö Lukioita 23 Kittilä Ammatillisia oppilaitoksia tai niiden sivuopetuspisteitä

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen alueelliset toimenpideohjelmat

Aikuiskoulutuksen alueelliset toimenpideohjelmat Opetusministeriö Undervisningsministeriet Aikuiskoulutuksen alueelliset toimenpideohjelmat Opetusministeriön julkaisuja 2005:28 Aikuiskoulutuksen alueelliset toimenpideohjelmat Opetusministeriön julkaisuja

Lisätiedot

Viite: Opetusministeriön päätökset 25.6.2002 ja 27.9.2002 (36/400/2002) Asia: Opetushallinnon koulutusluokituksen muuttaminen

Viite: Opetusministeriön päätökset 25.6.2002 ja 27.9.2002 (36/400/2002) Asia: Opetushallinnon koulutusluokituksen muuttaminen Dnro 19/400/2004 Pvm 25.3.2004 Jakelussa mainituille Viite: Opetusministeriön päätökset 25.6.2002 ja 27.9.2002 (36/400/2002) Asia: Opetushallinnon koulutusluokituksen muuttaminen Opetusministeriö on päättänyt

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2011

Opiskelijoiden työssäkäynti 2011 Koulutus 013 Opiskelijoiden työssäkäynti 011 Yli puolet opiskelijoista kävi opintojen ohella töissä Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti oli yleisempää vuonna 011 kuin vuotta aiemmin.

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 131 159 163 151 130 125 % 99 % 3 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 131 159 163 151 130 125 % 99 % 3 % 8 % 1 Turun ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

file:///h:/tilastot% /ophn%20lomake%201.htm

file:///h:/tilastot% /ophn%20lomake%201.htm Sivu 1/3 OPETUSHALLITUS Rahoitus-yksikkö E-mail: laskentapalvelut@oph.fi Valtionosuuden saaja: 913 Helsingin kaupunki Oppisopimus Perustiedot PERUSTIEDOT/Oppisopimus Käyttökustannusten valtionosuuksien

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012 Koulutus 2013 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä 1,23 miljoonaa Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,23 miljoonaa

Lisätiedot

Hukassa! Mistä olemme tulossa ja mihin menossa? Pekka Myrskylä, kehittämispäällikkö (eläkkeellä), Tilastokeskus

Hukassa! Mistä olemme tulossa ja mihin menossa? Pekka Myrskylä, kehittämispäällikkö (eläkkeellä), Tilastokeskus Hukassa! Mistä olemme tulossa ja mihin menossa? Pekka Myrskylä, kehittämispäällikkö (eläkkeellä), Tilastokeskus Kaikki esityksen tiedot perustuvat työssäkäyntitilaston aikasarjatiedostoon. Se kuvaa kaikkien

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 138 700 opiskelijaa Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa oli 138 700 opiskelijaa vuonna 2014.

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkintojen määrä kasvoi edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2013 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

t i l a s t o j a Väestön koulutusrakenne Helsingissä H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S

t i l a s t o j a Väestön koulutusrakenne Helsingissä H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S t i l a s t o j a 2009 42 Väestön koulutusrakenne Helsingissä Helsingin väestön koulutusrakenne 31.12.2007 Lisätietoja: Sanna Ranto, p: 310 36408

Lisätiedot

TAUSTATIEDOT. Tilastoissa on

TAUSTATIEDOT. Tilastoissa on TAUSTATIEDOT Tilastot taustatiedoista sisältävät väestön määrän ja väestön koulutusrakenteen, oppivelvollisten määrät sekä koulutuksen järjestäjien, oppilaitosten ja opetuspisteiden määrät ja luettelot

Lisätiedot

Kevään yhteishaku 2016. Turun AMK:n hakijatilastoja

Kevään yhteishaku 2016. Turun AMK:n hakijatilastoja Kevään yhteishaku 2016 Turun AMK:n ilastoja Viestintäpalvelut 19.5.2016 Taustatietoa Tiedot hakijoista perustuvat OPH:n vipunen.fi -palvelussa julkaistuihin tilastoihin. Kevään 2016 yhteishaun osalta tiedot

Lisätiedot

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2015

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2015 Koulutus 2016 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2015 Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen suosio jatkoi kasvuaan vuonna 2015 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan avoimen ammattikorkeakouluopetuksen antaminen

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2013

Opiskelijoiden työssäkäynti 2013 Koulutus 2015 Opiskelijoiden työssäkäynti 2013 Työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden osuus väheni vajaa kaksi prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2012

Opiskelijoiden työssäkäynti 2012 Koulutus 2014 Opiskelijoiden työssäkäynti 2012 Työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni 3 prosenttiyksikköä vuonna

Lisätiedot

Puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, Suomen Yrittäjät 19.2.2010 1

Puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, Suomen Yrittäjät 19.2.2010 1 Puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, Suomen Yrittäjät 19.2.2010 1 Yrittäjäksi ryhtymisen puolesta puhuvat seikat Voi olla oman itsensä pomo Voi itse määritellä työtehtävänsä Voi periaatteessa valita työaikansa

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012 Koulutus 01 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 01 Suomessa oli 1, miljoonaa opiskelijaa vuonna 01 Tilastokeskuksen koulutustilastojen tietojen mukaan Suomessa oli 1, miljoonaa koululaista ja opiskelijaa

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 45 82 80 69 60 133 % 99 % -2 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 45 82 80 69 60 133 % 99 % -2 % 8 % 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Opetusministeriön asettama työryhmä segregaation purkamiseksi Kokous 18.12.2009 Matematiikan valinnaiset kurssit

Lisätiedot

Korkeakoulujen KOTA-seminaari

Korkeakoulujen KOTA-seminaari Tilastokeskuksen tiedonkeruut korkeakouluilta Opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut Korkeakoulujen Anna Loukkola Oppilaitostilastojen tiedonkeruut korkeakouluilta Tutkintoon johtavan koulutuksen yliopisto-opiskelijat

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 79 84 75 79 105 71 % 99 % -11 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 79 84 75 79 105 71 % 99 % -11 % 8 % 1 Lahden ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Koulutus 2015 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakoulututkinnot Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen määrä jatkoi kasvuaan Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2014 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2013

Väestön koulutusrakenne 2013 Koulutus 2014 Väestön koulutusrakenne 2013 Nuoret naiset korkeasti koulutettuja, Uudellamaalla asuu koulutetuin väestö Vuoden 2013 loppuun mennessä 3 164 095 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 6.8.2009 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Taustaa Hallitusohjelma: Sukupuolten välisiä eroja osaamistuloksissa, koulutukseen osallistumisessa ja koulutuksen suorittamisessa

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2013

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2013 Koulutus 2015 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2013 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä 1,27 miljoonaa Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä

Lisätiedot

KOTA-AMKOTA-seminaari

KOTA-AMKOTA-seminaari Tilastokeskuksen opiskelija- ja tutkintotietojen tilastointi ja tiedonkeruu korkeakouluista KOTA-AMKOTA-seminaari Vesa Hämäläinen 14.11.2008 Oppilaitostilastojen tiedonkeruut korkeakouluilta Tutkintoon

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin

Lisätiedot

Sijoittumispalvelu. www.tilastokeskus.fi/sijoittumispalvelu. Tommi Nieminen

Sijoittumispalvelu. www.tilastokeskus.fi/sijoittumispalvelu. Tommi Nieminen Sijoittumispalvelu www.tilastokeskus.fi/sijoittumispalvelu Tommi Nieminen Sijoittumispalvelu -tilastopalvelu Internet -välitteinen maksullinen tilastopalvelu 500 euroa + alv.(24%) / vuosi Sisältää tietoja

Lisätiedot

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Hakukirje Yksi kirje, jolla haetaan lukiokoulutuksen järjestämislupaa ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaa

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Opintojen kulku Tutkinnon suorittaminen nopeutui

Opintojen kulku Tutkinnon suorittaminen nopeutui Koulutus 2013 Opintojen kulku 2011 Tutkinnon suorittaminen nopeutui Tilastokeskuksen mukaan yliopistokoulutuksen suoritti viidessä ja puolessa vuodessa 49 prosenttia, ylemmän korkeakoulututkinnon 21 ja

Lisätiedot

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Hakukirje Yksi kirje, jolla haetaan lukiokoulutuksen järjestämislupaa ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaa

Lisätiedot

Opintojen kulku Ammatillisen koulutuksen läpäisy parantunut

Opintojen kulku Ammatillisen koulutuksen läpäisy parantunut Koulutus 2011 Opintojen kulku 2009 Ammatillisen koulutuksen läpäisy parantunut Tilastokeskuksen mukaan nuorille suunnatun ammatillisen koulutuksen suoritti kolmen ja puolen vuoden aikana 63 prosenttia.

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2014

Opiskelijoiden työssäkäynti 2014 Koulutus 206 Opiskelijoiden työssäkäynti 204 Työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden osuus väheni vajaa kaksi prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli

Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli Segregaation lieventäminen kouluissa ja oppilaitoksissa keskustelutilaisuus 21.1.2010 Heli Kuusi Esityksen kuviot perustuvat Koulutus ja sukupuolten tasa-arvo

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen vuosikirja

Aikuiskoulutuksen vuosikirja Opetusministeriö Undervisningsministeriet Aikuiskoulutuksen vuosikirja Tilastotietoja aikuisten opiskelusta 2006 Opetusministeriön julkaisuja 2008:22 Timo Kumpulainen (toim.) Aikuiskoulutuksen vuosikirja

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Ammattiopisto Luovi luvuin Suomen suurin ammatillinen erityisoppilaitos Osa Hengitysliittoa Toimii 25 paikkakunnalla Henkilöstö yli 860 asiantuntijaa Ammatillisessa peruskoulutuksessa

Lisätiedot

- 48 - 8.1. KAUPUNGIN KOULULAITOKSEN KOULUT, OPPILAAT, OPETTAJAT JA OPETUSTUNNIT

- 48 - 8.1. KAUPUNGIN KOULULAITOKSEN KOULUT, OPPILAAT, OPETTAJAT JA OPETUSTUNNIT - 48-8. SIVISTYSTOIMI 8.1. KAUPUNGIN KOULULAITOKSEN KOULUT, OPPILAAT, OPETTAJAT JA OPETUSTUNNIT 2008-200 200-2010 2010-2011 2011-2012 2012-2013 2013-2014 Kouluja Peruskoulut 5 5 5 6 6 6 Lyseon lukio 1

Lisätiedot

Tilastotietoa aikuiskoulutustuesta vuonna 2016

Tilastotietoa aikuiskoulutustuesta vuonna 2016 Tilastotietoa aikuiskoulutustuesta vuonna 2016 Edunsaajien lukumäärät ja maksetut aikuiskoulutustuet vuosina 2001 2016 Edunsaajien lukumäärät, kpl Maksetut aikuiskoulutustuet, MEUR 26 000 24 000 22 000

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2012

Yliopistokoulutus 2012 Koulutus 2013 Yliopistokoulutus 2012 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 169 000 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2012 169 000

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2009

Väestön koulutusrakenne 2009 Koulutus 2010 Väestön koulutusrakenne 2009 Kuntien koulutustasoissa edelleen huomattavia eroja 2009 Vuoden 2009 loppuun mennessä 2 955 000 henkeä oli suorittanut peruskoulun jälkeen tutkinnon lukiokoulutuksessa,

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2014

Yliopistokoulutus 2014 Koulutus 25 Yliopistokoulutus 2 Yliopistojen opiskelijamäärä väheni ja tutkintojen määrä kasvoi vuonna 2 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Työvoima- ja koulutustarve 2025 maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Maakunnan suunnittelun kokonaisuus UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAKAAVA Budj. rahoitus EU-ohj.rahoitus

Lisätiedot

Korkeakoulujen KOTA-seminaari

Korkeakoulujen KOTA-seminaari Tilastokeskuksen tiedonkeruut korkeakouluilta Opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut Korkeakoulujen Vesa Hämäläinen Oppilaitostilastojen tiedonkeruut korkeakouluilta Tutkintoon johtavan koulutuksen yliopisto-opiskelijat

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2013

Ammatillinen koulutus 2013 Koulutus 2014 Ammatillinen 2013 Ammatillisessa koulutuksessa 313 600 opiskelijaa vuonna 2013 Tilastokeskuksen tilastojen mukaan tutkintoon johtavassa ammatillisessa koulutuksessa opiskeli kalenterivuoden

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2015

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2015 Koulutus 2017 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2015 Vastavalmistuneiden työllistyminen heikkeni edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys jatkoi heikkenemistään

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2014

Ammatillinen koulutus 2014 Koulutus 2015 Ammatillinen 2014 Ammatillisessa koulutuksessa 120 700 uutta opiskelijaa vuonna 2014 Tilastokeskuksen tilastojen mukaan tutkintoon johtavassa ammatillisessa koulutuksessa opiskeli kalenterivuoden

Lisätiedot

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve koulutuksen aloittajatarpeeksi VATT:n toimialaennuste (työlliset) 2008 2025» Perusura ja tavoiteura Toimialaennuste muunnettu ammattirakenne-ennusteeksi

Lisätiedot