Faktaa. Koulussa, yliopistossa, ulkomailla.

Transkriptio

1 A 05 Faktaa. TIETOA JA TILASTOJA Koulussa, yliopistossa, ulkomailla. Tilastoja yleissivistävän, ammatillisen ja korkeakoulutuksen kansainvälisestä oppilas- ja opiskelijaliikkuvuudesta 04. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility

2 IRMA GARAM JA SIRU KORKALA: Koulussa, yliopistossa, ulkomailla. Tilastoja yleissivistävän, ammatillisen ja korkeakoulutuksen kansainvälisestä oppilas- ja opiskelijaliikkuvuudesta 04 Lukijalle Tuhannet suomalaiset nuoret lähtevät vuosittain ulkomaille kokeilemaan siipiensä kantavuutta esimerkiksi erilaisille vierailuille, oppilas- tai opiskelijavaihtoon ja tutkinto-opiskelijoiksi oppilaitoksiin sekä harjoittelijoiksi ja työssäoppimisjaksolle työpaikoille. Vastaavasti tuhannet ulkomaalaiset hankkivat samanlaisia kansainvälisiä kokemuksia. Näiden liikkujien kantamuksiin tarttuu arvokasta kansainvälistä osaamista, jota työelämässä ja yhteiskunnassa juuri nyt tarvitaan. Liikkujat näkyvät myös numeroina erilaisissa tilastoissa, joiden avulla mm. seurataan oppilaitosten kansainvälisen liikkuvuuden vuosittaista volyymia. Tilastojen seuraaminen antaa paljon muutakin tärkeää tietoa. Esimerkiksi tasa-arvon kannalta on kiinnostavaa tarkastella sitä, miten kansainvälistymismahdollisuuksia hyödynnetään oppilaitoksissa eri puolilla Suomea tai miten naiset ja miehet niihin tarttuvat. Mahdollisia näkökulmia riittää. Tässä Faktaa-julkaisussa hahmotellaan kokonaiskuvaa siitä, mitä tilastot kertovat oppilaiden ja opiskelijoiden kansainvälisestä liikkuvuudesta eri koulutusasteilla Suomessa. Ulkomaanjaksoja koskevat tiedot perustuvat CIMOn keräämiin tilastoihin. Tutkinto-opiskelua koskevat tiedot on suomalaisten osalta saatu Kelan ja Suomessa opiskelevien osalta Tilastokeskuksen tilastoista. FAKTAA. TIETOA JA TILASTOJA

3 Julkaisussa paneudutaan koulutusasteittain siihen, miten oppilas- ja opiskelijaliikkuvuusluvut ovat kehittyneet, millaisia eroja näkyy Suomen eri alueiden välillä sekä mihin maanosiin ja maihin oppilaitosten liikkuvuusyhteistyö keskittyy. Suomi toimii Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajana 06; tätä taustoitetaan katsomalla erityisen tarkasti Suomen ja muiden Pohjoismaiden välistä liikkuvuutta. Taulukko : Oppilaiden ja opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus vuonna 04 ja Peruskoulujen ja lukioiden oppilaat erimittaiset vierailut ja vaihtooppilastoiminta Ammattiin opiskelevat opiskelu ja työssäoppimisjaksot kestolla ei alarajaa; keskimäärin 7 viikon jaksoja lähtijöillä ja 4 viikon jaksoja tulijoilla Korkeakouluopiskelijat opiskelu- ja harjoittelujaksot vähintään kuukautta Tutkinto-opiskelu ulkomailla Suomalaiset tutkintoopiskelijat ulkomaisissa korkeakouluissa Ulkomaalaiset tutkintoopiskelijat suomalaisissa korkeakouluissa CIMO tilastoi Lukuvuosi Kela tilastoi Tilastokeskus tilastoi Lisää tilastotietoa ja infografiikka kansainvälisestä liikkuvuudesta on koottu CIMOn verkkopalveluun osoitteessa Palvelut Tilastoja kansainvälistymisestä. Oppilas- ja opiskelijaliikkuvuuden lukujen lisäksi tietoa saa myös oppilaitosten henkilökunnan liikkuvuudesta. Samasta verkko-osoitteesta löytyvät Tietoa ja tilastoja -sarjan raportit, joihin on koottu ammatillista ja korkea-asteen koulutusta koskevat tilastoinnit kokonaisuudessaan. Raporteissa on mm. tarkempia oppilaitos- ja maakohtaisia tilastoja. FAKTAA. TIETOA JA TILASTOJA

4 Oppilasmäärät vuonna 04: peruskouluissa 54 9 lukioissa 0 406* Lukioista ulkomaille lähtee joka 8. oppilas, peruskoululaiset liikkuvat harvemmin. *Tilastokeskus 4 FAKTAA. TIETOA JA TILASTOJA

5 Yleissivistävä koulutus YLEISTRENDI Tiedot peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisestä toiminnasta kerättiin nyt toista kertaa. Edellinen tiedonkeruu koski lukuvuotta 0 0; nyt kerättiin lukuvuoden tiedot. Vastausprosentti jäi tällä kertaa huomattavasti alhaisemmaksi kuin edellisessä tiedonkeruussa: nyt se oli 9 %, silloin 46 %. Tästä syystä liikkuvuuslukuja käsitellään otoksen tapaan: liikkuvuus suhteutetaan oppilasmäärään, joka vastaa kyselyn vastausprosenttia eli 9 % kaikista yleissivistävän koulutuksen oppilaista. Tämän luvun oletetaan heijastavan tilastointiin osallistuneiden koulujen oppilasmäärää. Laskutapa on perusteltu, koska voidaan olettaa, että kansainvälistä toimintaa on myös niissä oppilaitoksissa, jotka eivät kyselyyn vastanneet. Lukuvuosien välisessä vertailussa on käytetty edellisen kyselykerran lukuja, jotka on laskettu samalla tavoin silloinen vastausprosentti huomioiden. Lukuvuonna tehtiin kyselyyn vastanneissa kouluissa 958 ulkomaille suuntautunutta matkaa, joihin osallistui yhteensä 5968 suomalaista oppilasta. Tämä vastaa, % tilastointiin osallistuneiden koulujen oppilasmäärästä. Liikkuvuusaktiivisuus on kyselyn perusteella laskenut, sillä edellisellä kyselykerralla vastaava luku oli,7 %. Kuvio : Oppilasliikkuvuus peruskouluissa ja lukioissa suhteutettuna tilastointiin osallistuneiden koulujen oppilasmääriin 0 0 Enemmistö eli 74 % ulkomaille lähteneistä oppilaista oli mukana muuksi oppilasliikkuvuudeksi tilastoidussa toiminnassa. Käytännössä tämä tarkoittaa kestoltaan vaihtelevia ulkomaanjaksoja, joiden aikana käydään koulua toisessa maassa ja opitaan sen kieltä ja kulttuuria. Tällaisen liikkuvuuden taustalla on tyypillisesti koulun kehittämishanke ,5 %,4 % 6 % ulkomaille lähteneistä oli vaihto-oppilaita. Jakson kesto on tässä tilastoinnissa vähintään 6 kuukautta ja matkaan pääsee esimerkiksi erilaisten vaihto-oppilasjärjestöjen kautta. Useimmiten oppilasvaihtoon lähdetään lukiosta., % Lukuvuonna kouluihin tuli 486,7 % ulkomaista oppilasta, mikä vastaa,4 % tilastointiin FAKTAA. TIETOA JA TILASTOJA 5

6 Kotimaassakin voi kansainvälistyä Kouluissa on oppilas- ja opettajaliikkuvuuden lisäksi muutakin kansainvälistä toimintaa. Erityisen merkittävässä roolissa näyttäisi olevan oman koulun tiloissa ja lähiympäristössä toteutuva kotikansainvälisyys. Tästä raportoi yli puolet eli 54 % kyselyyn vastanneista kouluista. Yleisimpiä kotikansainvälisyyden muotoja olivat koulussa ja paikkakunnalla järjestetyt kansainväliset tapahtumat (7 %) sekä koulukohtaiset oppitunnit tai kurssit ( %). Monet hyödynsivät lisäksi mahdollisuuksia omien maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kieleen ja kulttuuriin tutustumiseen (4 %). Myös kansainväliset vieraat kuuluvat kotikansainvälisyyteen ja ovat merkittävä osa sitä: yli 6 % ilmoitti kansainvälistymiseensä sisältyvän muiden maiden ja kulttuurien edustajien vierailuja. Sen sijaan tieto- ja viestintäteknologiaan perustuva yhteistyö näyttää yllättävän vähäiseltä, sillä sen osuus kotikansainvälisyydestä oli vain 9 %.,5 %. Tulosten mukaan liikkuvuus ulosallistuneiden koulujen oppilasmäärästä. Tulijoiden määrä on pysynyt tasaisena, sillä edellisellä kyselykerralla vastaava luku oli,5 %. Tulijoista 5 % oli vaihto-oppilaita. Taulukko : Tilastointiin osallistuneiden koulujen liikkuvuus oppilaitostyypeittäin lukuvuonna Peruskoulut Lukiot Yhteensä Oppilaita Suhteessa oppilasmäärään, %,4, Oppilaita Suhteessa oppilasmäärään, % 0,6 5, Oppilaitostyypeittäin tarkasteltuna innokkaimmin liikkuvat lukiolaiset. Kyselyyn vastanneiden lukioiden oppilaista ulkomaille lähti, %, kun edellisellä kyselykerralla luku oli 4,8 %. Peruskouluissa lähtijöiden osuus oli nyt,4 % ja edellisellä kerralla 6 FAKTAA. TIETOA JA TILASTOJA

7 komaille on siten lukioissa hieman laskenut, mutta peruskouluissa pysynyt suhteellisen tasaisena. Kyselyn tulosten mukaan tytöt lähtevät ulkomaille useammin kuin pojat. Sekä oppilasvaihtoon että muuhun opiskelijaliikkuvuuteen osallistuneista suomalaisista koululaisista yli 60 % oli tyttöjä. Sama pätee tulleisiin oppilaisiin, sillä 69 % vaihto-oppilaista ja 58 % muista liikkujista oli tyttöjä. Merkittävimmät oppilasliikkuvuuden rahoittajat ovat kyselyn mukaan vanhemmat ja oppilaan oma koulu. Lisäksi liikkuvuuteen käytetään ulkopuolista rahoitusta, joista tärkein ovat EU-ohjelmat. Kuvio : Yleisimmät yhteistyömaat peruskoulujen ja lukioiden oppilasliikkuvuudessa Saksa on suomalaiskoulujen tärkein yhteistyömaa oppilasliikkuvuudessa: sinne menee ja sieltä tulee eniten oppilaita Oppilaiden määrä Kerätyn tilastoaineiston mukaan suomalaiskoululaisten into lähteä ulkomaille näyttäisi hieman laskeneen. Sen sijaan tulijoiden määrä on pysynyt ennallaan. Yhteensä Saksa Ranska Venäjä Espanja Italia Ruotsi Britannia Viro Kiina Japani 96 5 KANSAINVÄLISEN OPPILASLIIKKUVUUDEN MAAT JA MAANOSAT Kyselyyn vastanneiden peruskoulujen ja lukioiden oppilasliikkuvuus keskittyy Euroopan maihin. Suosituin kohdemaa ja myös yleisin tulleiden kotimaista oli Saksa. Saksa oli suosituin kohde sekä vaihto-oppilailla että muuhun oppilasliikkuvuuteen osallistuneilla. Yleisimpien yhteistyömaiden joukkoon sijoittuvat Euroopan ulkopuolelta Kiina ja Japani. Japanista ja Kiinasta tuli kutakuinkin sama määrä oppilaita. Japanilaista 45 % ja kiinalaisista 4 % tuli vaihto-oppilaiksi. lähteneille oppilaille Yhdysvallat on tärkeä kohde, mutta sieltä tulevien vähäinen määrä pudottaa maan top 0 -luettelosta, kun tarkastellaan liikkuvuuden kokonaisvolyymia ja. Lukuvuonna maahan lähti 0 suomalaista. Suomi on kiinnostava vierailukohde ulkomaalaisten koulujen henkilöstölle CIMO tilastoi oppilasliikkuvuuden lisäksi myös koulujen henkilökunnan liikkuvuutta. Kyselyyn vastanneista peruskouluista ja lukioista lähti lukuvuonna ulkomaille yhteensä 8 opettajaa ja muun henkilökunnan edustajaa; lähtijöistä % kuului oppilaitoksen johtoon. Vastaavasti kouluissa vieraili 09 ulkomaisten koulujen henkilökunnan edustajaa, joista lähes kolmasosa kuului koulun johtoportaaseen. Suomi siis kiinnostaa vierailukohteena hieman enemmän kuin täältä käydään muualla. Tilanne oli samanlainen myös lukuvuotta 0 04 koskeneessa tilastoinnissa. Suomalaisen kouluhenkilöstön suosituimmat vierailukohteet olivat Saksa ja Ruotsi, kun taas oli eniten tulijoita Venäjältä ja Italiasta. Myös Japani ja Kiina olivat kärjen tuntumassa tulijoiden kotimaiden luettelossa. FAKTAA. TIETOA JA TILASTOJA 7

8 OPPILASLIIKKUVUUS MAAKUNNITTAIN Kyselyn tulosten mukaan Keski-Pohjanmaa on Suomen maakunnista se, josta lähtee eniten oppilaita ulkomaille silloin, kun lähtijöiden määrä suhteutetaan maakunnan koko oppilasmäärään. Vastaavasti Kainuu on maakunnista aktiivisin silloin, kun tarkastellaan samalla suhteutustavalla suomalaisiin kouluihin ulkomailta tulleita oppilaita. Keski-Pohjanmaa on maakunnista aktiivisin: sen oppilasta joka kahdestoista lähtee vaihtoon. Luvut on laskettu siten, että maakunnittainen vastausprosentti otetaan huomioon. Aktiivisimmin kyselyyn vastasivat Päijät-Hämeen (5 %) ja heikoiten Ahvenanmaan (4 %) koulut. Ahvenenmaalta ei raportoitu lainkaan kansainvälistä liikkuvuutta, joten se puuttuu kuviosta. Eri maakunnat tekevät oppilasliikkuvuudessa yhteistyötä eri maiden kanssa. Itä-Suomen maakuntien, kuten Etelä-Karjalan, Kainuun ja Pohjois- Karjalan koulut tekevät yhteistyötä useimmiten Venäjän kanssa. Pohjanmaan maakunnissa nousee kärkimaaksi Espanja, Keski- ja Etelä-Suomessa taas Saksa ja Britannia. Lapista oppilaat suuntasivat useimmiten Britanniaan ja Italiaan. Kuvio : Oppilasliikkuvuus suhteessa koulun oppilasmäärään maakunnittaisen vastausprosentin mukaan lukuvuonna 04 05, % Keski-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Etelä-Pohjanmaa Kainuu Uusimaa Lappi Satakunta Etelä-Karjala Pohjois-Savo Yhteensä Pirkanmaa Etelä-Savo Keski-Suomi Päijät-Häme Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjanmaa Kymenlaakso,5 4,4, 4,,7 4,,8,8,6,7,7, 0,6, 0,7, 0,6,,4,,,9 0,0,6,,,,,,0 0,,9 0,9, 0,6 0,8 0,6 8, LIIKKUVUUS POHJOISMAIHIN Ruotsi oli suomalaisille koululaisille kolmanneksi suosituin kohdemaa, mutta Suomi ei kiinnosta ruotsalaisia koululaisia läheskään samassa suhteessa. Sama koskee myös Tanskaa ja Islantia. Ainoastaan Norjan kanssa lähtijöiden ja tulijoiden määrä on lähes tasapainossa. 8 FAKTAA. TIETOA JA TILASTOJA

9 Kuvio 4: Oppilasliikkuvuus Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä lukuvuonna ISLANTI NORJA RUOTSI Oppilaiden määrä TANSKA 9 FAKTAA. TIETOA JA TILASTOJA 9

10 Opiskelijoiden määrä vuonna 0: 09* Joka 0. opiskelija lähtee ulkomaanjaksolle. *Tilastokeskus 0 FAKTAA. TIETOA JA TILASTOJA

11 Ammatillinen koulutus YLEISTRENDI lähti vuonna 04 ulkomaanjaksolle useimmiten keskimäärin 7 viikon mittaiselle työssäoppimisjaksolle yhteensä 688 ammattiin opiskelevaa opiskelijaa. Suomalaisten lähtijöiden määrä on viimeisen neljän vuoden aikana vaihdellut opiskelijan välillä. Vuosittainen heilahtelu on ollut tyypillistä ammatilliselle koulutukselle: oppilaitoskohtainen liikkuvuus on vaihdellut vuosittain. Tämä näyttää kuitenkin olevan tasaantumaan päin. Liikkuvuus on hyvin naisvaltaista: 65 % ulkomaanjaksolle lähteneistä on naisia. Ulkomaanjaksolle lähtevien ammattiopiskelijoiden määrä on kasvanut 4 % viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kuvio 5: Ammattiin opiskelevien kansainvälinen liikkuvuus opiskelijaa Kuvio 6: Ammattiin opiskelevien kansainvälinen liikkuvuus suhteessa opiskelijamäärään 005,6 % ,5 % Kun liikkujien määrä suhteutetaan vuonna 0 04 opetussuunnitelman mukaisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelleiden määrään, lähti ulkomaille vajaat 5 % opiskelijoista.,9 % 4,8 % Vuonna 04 tuli 59 ulkomaista ammattiopiskelijaa. tulleiden opiskelijoiden määrä on pysynyt tasaisena vuosia ja vastaa vajaata % ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien määrästä. FAKTAA. TIETOA JA TILASTOJA

12 Kuvio 7: Yleisimmät yhteistyömaat ammattiin opiskelevien ulkomaanjaksoissa Opiskelijamäärät 74 Yhteensä Saksa Espanja Viro Ruotsi Ranska Britannia Alankomaat Venäjä Italia Tanska KANSAINVÄLISEN OPISKELIJALIIKKUVUUDEN MAAT JA MAANOSAT Ammatillisen koulutuksen liikkuvuus on ollut erittäin Eurooppa-painotteista koko sen ajan, jolloin liikkuvuutta on tilastoitu. Sekä vuonna 04 lähteneiden että tulleiden opiskelijoiden 0 suosituinta kohde- ja lähtömaata sijaitsivat kaikki Euroopassa. ulkomaanjaksolle lähtevät ammattiopiskelijat suosivat lähialueita eli Viroa ja Ruotsia. Tyypillisesti nämä lähialueille tehtävät jaksot ovat enimmäkseen lyhyitä, kun taas kauemmaksi Keski- tai Etelä-Euroopan maihin mennään useimmiten pidemmille jaksoille. tulee ammattiopiskelijoita erityisesti Keski-Euroopan maista. LIIKKUVUUS POHJOISMAISSA Ammatillisen koulutuksen opiskelijaliikkuvuus ei ole Pohjoismaiden välillä tasapainossa. Ruotsiin lähti vuonna 04 yli kymmenkertainen määrä suomalaisia opiskelijoita verrattuna siihen, miten paljon tuli ruotsalaisia opiskelijoita. Myös muihin Pohjoismaihin meni reilusti enemmän suomalaisia opiskelijoita kuin niistä tuli tänne. Tilanne on ollut samanlainen Ruotsin suhteen jo monen vuoden ajan. Liikkuvuus on ollut aiemmin paremmassa tasapainossa Suomen ja Norjan sekä Suomen ja Islannin välillä. Esimerkiksi vuonna 00 norjalaisten ja islantilaisten tulijoiden määrä oli korkeampi kuin suomalaisten lähtijöiden. Pohjoismaat kiinnostavat suomalaisia ammattiopiskelijoita. Ruotsi, Tanska ja Norja ovat 0 suosituimman kohdemaan joukossa. FAKTAA. TIETOA JA TILASTOJA

13 Kuvio 8: Ammattiin opiskelevien kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus maanosittain 04 0, 0,4 5,4 9,4 94, POHJOIS- AMERIKKA 0,9 EUROOPPA 4,7 AASIA 0, Osuus ulkomaanjaksoista, % LATINALAINEN AMERIKKA JA KARIBIA 0,7 AFRIKKA 0, OSEANIA Kuvio 9: Ammattiin opiskelevien ulkomaanjaksot muihin Pohjoismaihin ja muista Pohjoismaista ISLANTI NORJA RUOTSI Opiskelijamäärät TANSKA FAKTAA. TIETOA JA TILASTOJA

14 Keski-Pohjanmaan kansainvälinen aktiivisuus on noussut esille useammassakin CIMOn selvityksessä. Näissä tuoreissa tilastoissa maakunta on jälleen ykkösenä, kun tarkastellaan sitä aktiivisuutta, jolla maakunnat lähettävät koululaisia ja ammattiopiskelijoita ulkomaanjaksolle. Keski- Pohjanmaalla on eniten lähtijöitä suhteessa maakunnan oppilas- ja opiskelijamääriin. Trendi on näkynyt ainakin ammatillisessa koulutuksessa jo usean vuoden ajan. Mistä tämä sitten johtuu? Keski-Pohjanmaan oppilaitosten kansainvälistyminen on ollut koordinoitua ja suunnitelmallista, ja siihen on suunnattu voimavaroja. Maakuntaliitto kannustaa alueen yrityksiä työllistämään kansainvälisiä opiskelijoita. Vastaavasti maakunnassa toimivat kansainväliset yritykset kasvattavat oppilaitosten kiinnostusta kansainväliseen toimintaan. Myös perus- ja lukioasteen koulujen kansainvälisyyttä edistää se, että maakunnan pienissäkin kunnissa sivistystoimella on oma kansainvälisyysstrategiansa. OPISKELIJALIIKKUVUUS MAAKUNNITTAIN Kun ulkomaanjaksolle lähteneiden ammattiopiskelijoiden määrä suhteutetaan maakunnan opiskelijamäärään, nousee Keski-Pohjanmaa maakunnista aktiivisimmaksi opiskelijoiden lähettäjäksi. Keski- Pohjanmaa on ollut tässä asemassa pitkään, mutta menetti kärkisijansa viime vuonna hetkellisesti Pohjanmaalle. Ulkomaalaisten tulijoiden suhteen maakuntien tilanne on vaihdellut enemmän. Vuonna 04 ykkösenä olivat Kymenlaakson oppilaitokset, joihin tuli eniten ammattiopiskelijoita suhteessa maakunnan opiskelijamäärään. Miksi Keski-Pohjanmaa pärjää niin hyvin vertailussa? Kuvio 0: Ammattiin opiskelevien ulkomaanjaksot maakunnittain suhteessa opiskelijamääriin 04, % Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Etelä-Savo Kymenlaakso Kainuu Yhteensä Keski-Suomi Lappi Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Etelä-Karjala Päijät-Häme Varsinais-Suomi Satakunta 0,4, 8,,9 7,,7 6,, 5,8,7 5,6,0 5,4 4,0 5,,0 4,8,9 4,,8 4,,8 4,,7,7,6,6,5,5 0,6,4,,6,0,0 0,6,6, ALUEILLA ON VAIKUTUSTA YHTEISTYÖMAIDEN VALINTAAN Eri maakunnissa tehdään yhteistyötä hyvin pitkälti samojen maiden kanssa: suosituimmat maat pitävät pintansa myös maakuntakohtaisessa tarkastelussa. Yhteistyön volyymi on laskettu summaamalla lähtijöiden ja tulijoiden määrä maittain kussakin maakunnassa. Saksa ja Espanja kuuluvat suosituimpien yhteistyömaiden joukkoon lähes kaikissa maakunnissa. Itä-Suomen maakuntien oppilaitokset tekevät yhteistyötä Venäjän kanssa useammin kuin muut, Pohjanmaan maakunnat puolestaan suosivat muita enemmän Viroa. Lapin ammatillisten oppilaitosten suosikki on Norja. 4 FAKTAA. TIETOA JA TILASTOJA

15 Kuvio : Suosituimmat yhteistyömaat opiskelijaliikkuvuuden kokonaisvolyymin mukaan eri maakunnissa (opiskelijat ja ) NORJA 0 VENÄJÄ RUOTSI Lappi VIRO 08 BRITANNIA SAKSA Uusimaa Pohjanmaa Kymenlaakso Varsinais- Suomi Kanta- Häme Keski- Pohjanmaa Keski- Suomi Päijät- Häme Pohjois- Savo Etelä- Savo Kainuu Pirkanmaa Pohjois- Pohjanmaa Etelä- Pohjanmaa Satakunta Etelä- Karjala Pohjois- Karjala UNKARI TURKKI RANSKA ESPANJA ITALIA FAKTAA. TIETOA JA TILASTOJA 5

16 Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijamäärä vuonna 0: 0 * Joka 0. korkeakouluopiskelija lähtee ulkomaanjaksolle. *Vipunen-tietokanta 6 FAKTAA. TIETOA JA TILASTOJA

17 Korkeakoulut YLEISTRENDI Suomalaiset korkeakouluopiskelijat tekevät vuosittain noin vähintään kolmen kuukauden mittaista ulkomaanjaksoa, joksi tässä lasketaan opiskelijavaihto ja tutkintoon kuuluva harjoittelu. Ulkomaanjaksojen määrä on 000-luvun alusta kasvanut: vuonna 000 niitä tehtiin vain 6880 eli viidessätoista vuodessa jaksot ovat lisääntyneet puolella. Viimeisten viiden vuoden aikana kasvu on kuitenkin pysähtynyt ja jaksojen määrä on pysynyt melko samanlaisena. 6 % lähtijöistä on naisia. Ulkomailla korkeakoulututkintoa suorittavien suomalaisten lukumäärä vastaa jo keskikokoisen ammattikorkeakoulun opiskelijamäärää. Myös ulkomaanjaksolla olleiden opiskelijoiden osuus kaikista opiskelijoista on kasvanut 000-luvulla. Vuonna 04 runsaat % kaikista kirjoilla olevista opiskelijoista lähti ulkomaanjaksolle. Lisäksi yli 7000 suomalaista opiskelee koko tutkintonsa ulkomaisessa korkeakoulussa. Määrä vastaa runsasta % Suomen korkeakouluissa opiskelevista. Tiedot perustuvat KELA:n opintotukitilastoihin ja kattavat opintotukea saavat opiskelijat. Suomalaisten tutkinto-opiskelu ulkomailla on viime Kuvio : Korkeakouluopiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus ulkomaille opiskelijaa Korkeakoulujen ulkomaanjaksot Tutkinto-opiskelijat ulkomaisissa korkeakouluissa Kuvio : Korkeakouluopiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus ulkomaille suhteessa opiskelijamäärään 005 Tutkinto-opiskelijat ulkomaisissa korkeakouluissa 04 Tutkinto-opiskelijat ulkomaisissa korkeakouluissa, %, %,7 %, % vuosina kasvanut voimakkaasti. Tämän joukon koko vastaa jo yhden pienehkön yliopiston tai keskikokoisen ammattikorkeakoulun opiskelijamäärää. FAKTAA. TIETOA JA TILASTOJA 7

18 Kuvio 4: Korkeakouluopiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus ulkomailta opiskelijaa 0 55 kuin suomalaisia lähtee ulkomaanjaksolle. Ulkomaalaisten opiskelijoiden ulkomaanjaksot ovat lisääntyneet melko tasaisesti läpi 000-luvun KANSAINVÄLISEN OPISKELIJALIIKKUVUUDEN MAAT JA MAANOSAT korkeakouluihin Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat korkeakouluissa Korkeakouluopiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus on Eurooppa-painotteista. Erityisen vahvasti tämä näkyy suomalaisten tutkinto-opiskelijoiden kohdalla: heistä lähes 90 % opiskelee Euroopassa. Suosituimpia maita ovat Britannia, Ruotsi ja Viro, joiden suosiota selittävät osaltaan läheinen sijainti ja suomalaisten hallitsema kieli. (Ks. taulukko, s. 0) Kuvio 5: Korkeakouluopiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus ulkomailta suhteessa opiskelijamäärään 005 korkeakouluihin Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat korkeakouluissa 04 korkeakouluihin Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat korkeakouluissa 6,5 %,5 %,9 %, % tulevien tutkintoopiskelijoiden maaprofiili poikkeaa muista: Euroopan maista tulevien määrä jää alle puoleen. Euroopan suosio ulkomaanjaksolle lähtevien suomalaisten kohteena laski aina vuoteen 00, jolloin 6 % ulkomaanjaksoista tehtiin johonkin eurooppalaiseen maahan. Tämän jälkeen Euroopan suosio on taas kääntynyt hienoiseen kasvuun. Aasian merkitys kohdealueena on kasvanut koko ajan. Selkeimmin on kasvanut tulevien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä, joka on 000-luvun alusta yli kolminkertaistunut. Kasvu on viime vuosina hidastunut, mikä saattaa kertoa siitä, että korkeakoulujen kapasiteetti ottaa vastaan ulkomaalaisia opiskelijoita alkaa täyttyä. Myös ulkomaalaisten osuus kaikista korkeakouluopiskelijoista on kasvanut: nyt joka 5. korkeakouluopiskelija on ulkomaalainen. ulkomaanjaksolle tulevilla Eurooppa-painotus on vielä selkeämpi, mutta heilläkin Euroopan osuus on ollut hienoisessa laskussa ja Aasian kasvanut. Isojen Länsi- ja Etelä-Euroopan maiden, kuten Saksan, Ranskan, Espanjan ja Italian, lisäksi tulee paljon opiskelijoita myös itäisen Euroopan maista, kuten Venäjältä, Tšekistä, Puolasta ja Unkarista. Näihin maihin lähtee selvästi tulijoiden määrää pienempi joukko opiskelijoita. (Ks. kuvio 7, s. 0) Tutkinto-opiskelijoiden lisäksi suomalaisiin korkeakouluihin tulee vuosittain noin ulkomaalaista vaihto-opiskelijaa eli suunnilleen saman verran Poikkeavin maaprofiili on tulevilla ulkomaalaisilla tutkinto-opiskelijoilla, joista vain runsas 40 % tulee Euroopasta. Aasialaisten osuus on sama 8 FAKTAA. TIETOA JA TILASTOJA

19 Kuvio 6: Korkeakoulujen kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus maanosittain POHJOIS- AMERIKKA EUROOPPA 8 AASIA LATINALAINEN AMERIKKA JA KARIBIA Osuus ulkomaanjaksoista, % AFRIKKA OSEANIA POHJOIS- AMERIKKA 6 EUROOPPA AASIA LATINALAINEN AMERIKKA JA KARIBIA Osuus tutkinto-opiskelijoista, % Suomalaiset tutkinto-opiskelijat ulkomailla Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat Suomessa AFRIKKA OSEANIA kuin eurooppalaisten. Myös Afrikasta tulee kohtalainen määrä opiskelijoita, vaikka maanosan rooli muissa liikkuvuuden muodoissa on pieni. Tutkinto-opiskelijoiden yleisimmät kotimaat ovat jo vuosia olleet Kiina ja Venäjä. Sen sijaan näiden kärkimaiden jälkeen tulevissa maissa on tapahtunut suuria muutoksia. Aasian ja Afrikan kehittyvistä maista, kuten Vietnamista, Nepalista, Nigeriasta, Intiasta ja Pakistanista, tulevien opiskelijoiden määrä on muutamassa vuodessa kasvanut voimakkaasti. Samalla esimerkiksi Ruotsista tai Saksasta tulevien määrä on vähentynyt. (Ks. taulukko, s. 0) FAKTAA. TIETOA JA TILASTOJA 9

20 Kuvio 7: Yleisimmät yhteistyömaat korkeakouluopiskelijoiden ulkomaanjaksoissa Yhteensä Saksa Ranska Espanja Alankomaat Opiskelijamäärät Kiina Britannia Venäjä Italia Itävalta Tšekki LIIKKUVUUS POHJOISMAISSA Opiskelijaliikkuvuus Pohjoismaiden välillä on pahasti epätasapainossa. lähtee opiskelijoita kaikkiin muihin Pohjoismaihin selvästi enemmän kuin niistä tullaan. Epätasapaino on systemaattista ja jatkunut usean vuoden ajan. Erityisen suuri ero on Ruotsin kohdalla, jonne menee vaihto-opiskelijoita ja harjoittelijoita yli kuusi kertaa enemmän kuin sieltä on tulijoita. Vastaava epätasapaino näkyy myös tutkinto-opiskelijoiden kohdalla. Taulukko 4 kuvaa sitä, miten eri Pohjoismaista lähdetään opiskelemaan koko tutkintoa muihin Pohjoismaihin. Tiedot perustuvat KELA:n ja muiden Pohjoismaiden vastaavien organisaatioiden opintotukitietoihin ja kuvaavat siis opintotuen turvin ulkomailla opiskelevia. Taulukko : Tutkinto-opiskelun yleisimmät kohde- ja lähtömaat 04 Suomalaiset ulkomaisissa korkeakouluissa Britannia Ruotsi Viro Yhdysvallat Alankomaat Saksa Tanska Espanja Latvia Ranska Opiskelijaa Ulkomaalaiset suomalaisissa korkeakouluissa Venäjä Kiina Vietnam Nepal Viro Intia Pakistan Saksa Nigeria Iran Opiskelijaa Suomalaiset lähtevät selvästi hanakammin suorittamaan tutkintoaan muihin Pohjoismaihin kuin sikäläiset opiskelijat tulevat. Esimerkiksi lukuvuonna 0 04 opiskeli Ruotsin korkeakouluissa yhteensä 66 suomalaista, kun ruotsalaisia oli Suomessa vain 7 eli yli 7 kertaa vähemmän. Sama epäsuhta pätee myös Norjan, Tanskan ja Islannin kohdalla. Suomalaisten tutkinto-opiskelijoiden suosikki Pohjoismaista on Ruotsi, muut suosivat Tanskaa. Muut pohjoismaalaiset suosivat Tanskaa, mutta suomalaisopiskelijoiden ykköskohde on Ruotsi. Tanska poimiikin selvästi suurimman osuuden pohjoismaalaisten tutkinto-opiskelijoiden virrasta: Tanskaan tulee kaikista muista Pohjoismaista enemmän opiskelijoita kuin sieltä lähtee niihin. Ruotsalaisopiskelijoille Pohjoismaat ovat vähemmän merkityksellinen kohdealue kuin muille pohjoismaalaisille: vain reilut 0 % ulkomailla tut- 0 FAKTAA. TIETOA JA TILASTOJA

21 Kuvio 8: Korkeakouluopiskelijoiden ulkomaanjaksot muihin Pohjoismaihin ja muista Pohjoismaista ISLANTI NORJA RUOTSI Opiskelijamäärät TANSKA 07 kintoa suorittavista ruotsalaisista opiskelee toisessa Pohjoismaassa. Suomi on samoissa lukemissa kuin Tanska ja Norja, joissa noin viidennes tutkintoopiskelijoista suuntaa toiseen Pohjoismaahan. KETKÄ HAKEVAT, PÄÄSEVÄT JA JÄÄVÄT SUOMEEN? Kuviossa 9 (s. ) on tarkasteltu rinnakkain suomalaisten korkeakouluihin hakeneita, uusina opiskelijoina aloittaneita, opiskelevia, tutkinnon suorittaneita ja vuosi valmistumisen jälkeen työllistyneitä ulkomaalaisia maanosittain. Taulukko 4: Muissa Pohjoismaissa opintotuen turvin koko tutkintoa opiskelevien lukumäärä 0 04 Mihin? Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi Muihin Pohjoismaihin yhteensä Pohjoismaiden osuus maan koko liikkuvuudesta, % Mistä? Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi Lähde: KELA / Antal studenter med studiestöd från Nordiska länder i utlandet Afrikkalaisten osuus on opiskelupaikkaa hakeneiden ja työllistyneiden joukossa selvästi suurempi kuin uusien opiskelijoiden tai opiskelijoiden joukossa. Afrikkalaishakijat siis pääsevät opiskelemaan harvemmin kuin muualta tulleet, FAKTAA. TIETOA JA TILASTOJA

22 Kuvio 9: Ulkomaalaiset hakijat, uudet opiskelijat, opiskelijat, valmistuneet ja työllistyneet kansalaisuuden mukaan maanosittain, % Tuntematon Aasia Afrikka Latinalainen Amerikka ja Karibia* Pohjois- Amerikka* Eurooppa mutta toisaalta valmistuttuaan jäävät ja työllistyvät muita useammin. Eurooppalaisten osuus hakijoista on puolestaan pienempi kuin heidän osuutensa uusista opiskelijoista tai opiskelijoista yleensä. Eurooppalaisista hakijoista muita useampi pääsee suomalaiseen korkeakoulutukseen. Afrikkalaiset hakijat saavat opiskelupaikan harvemmin kuin muista maanosista tulevat, mutta työllistyvät valmistuttuaan muita paremmin Hakijat** 05 (N= 47) Opiskelijat 0 (N=5 9) *Hakijatiedoissa Pohjois-Amerikka sekä Latinalainen Amerikka ja Karibia on yhdistetty. ** Syksyn 05 yhteishaussa hakeneet. Kaikki ulkomaalaiset hakijat eivät hae yhteishaussa; esimerkiksi yliopistojen maisteriohjelmiin haetaan usein sen ulkopuolella. Lähteet: ulkomaalaiset hakijat/omk:n Vipunen-tietokanta, muut CIMOn Tilastokeskukselta tilaama aineisto Kuvio 0: Korkeakouluopiskelijoiden ulkomaanjaksojen ja ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden jakaantuminen ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin 00 % Opiskelijat 04 (N=0 55) Valmistuneet 0 (N= 47) työllistyneet vuosi valmistumisen jälkeen 0 (N=76) Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat Suomessa Opiskelijamäärät Ammattikorkeakoulut Yliopistot KANSAINVÄLINEN OPISKELIJALIIKKUVUUS ERI OPINTOASTEILLA Korkeakoulujen kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus jakaantuu kohtalaisen tasan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kesken. Ainoastaan ulkomaanjaksolle tulevien kohdalla painottuu yliopistosektori, sillä noin 60 % vaihto-opiskelijoista ja harjoittelijoista tulee yliopistoon. Ulkomaanjaksoja ja tehdään useimmiten Bachelor-tasolla eli joko osana ammattikorkeakoulututkintoa tai alempaa korkeakoulututkintoa yliopistossa. Tämä koskee erityisesti suomalaisopiskelijoita, sillä 80 % heidän ulkomaanjaksoistaan tehdään Bachelor-tasolla. Yliopistojen maisterivaiheen opiskelijat tekevät vain noin viidenneksen kaikista ulkomaanjaksoista. Tässä tilastointitapa voi luoda harhaa, sillä opiskelija lasketaan alemman korkeakoulututkinnon suorittajaksi kunnes hän on suorittanut kandidaatin tutkinnon. Käytännössä moni on siirtynyt maisteriopintoihin jo aikaisemmin. Yliopistojen jatko-opiskelijat tekevät hyvin vähän ulkomaanjaksoja, ainakaan tähän tilastointiin sisältyviä vähintään kolmen kuukauden mittaisia FAKTAA. TIETOA JA TILASTOJA

23 jaksoja. Voi olla, että näin pitkät jaksot eivät palvele jatko-opiskelijoiden tarpeita, sillä heidän osuutensa lyhemmistä ulkomaanjaksoista on jo yli viidennes. Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat jakaantuvat opintoasteille toisin kuin ulkomaanjaksolla olevat. Käytännössä tutkinto-opiskelijoita on kolmella tasolla eli suorittamassa ammattikorkeakoulututkintoa, maisteriopintoja yliopistossa tai tohtoritutkintoa. Vain vähän tutkinto-opiskelijoita opiskelee yliopiston alempaa korkeakoulututkintoa, joka taas on ulkomaalaisten vaihto-opiskelijoiden suosiossa. Tämä heijastaa sitä, millä opintoasteilla yliopistot tarjoavat englanninkielisiä tutkinto-ohjelmia. Kuvio : Korkeakouluopiskelijoiden ulkomaanjaksot ja ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat eri opintoasteilla 00 % Opiskelijamäärät Tuntematon Lisensiaatin ja tohtorintutkinto Ylempi korkeakoulututkinto Ylempi ammattikorkeakoulututkinto Alempi korkeakoulututkinto Ammattikorkeakoulututkinto tulevista tutkintoopiskelijoista suuri osa tekee maisteri- tai tohtoriopintoja. Sen sijaan ulkomaanjaksolle tullaan useimmiten alemman korkeakoulututkinnon tasolle Ulkomaalaiset tutkintoopiskelijat 0 KOULUTUSALAT Kansainvälisen opiskelijaliikkuvuuden eri muodot painottuvat eri tavoin eri koulutusaloilla (ks. taulukot 5 ja 6 s. 5). Yliopisto-opiskelijoista ulkomaille lähtevät erityisesti kaupallisen, humanististen ja yhteiskunnallisten alojen opiskelijat. Sen sijaan ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita tulee eniten teknilliselle ja luonnontieteelliselle alalle. Alat, joilla liikkuvien opiskelijoiden määrät ovat suurimmat, eivät välttämättä ole aktiivisimpia, kun liikkujia tarkastellaan suhteessa alan opiskelijamäärään. Tällä tavalla tarkasteltuna aktiivisimmiksi nousevat pienet taidealat. Ammattikorkeakouluissa liiketalouden ja hallinnon ala on vahva kaikissa liikkuvuuden muodoissa, niin suomalaisten ja tulevien opiskelijoiden ul- FAKTAA. TIETOA JA TILASTOJA

24 Kuvio : Suomalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä ulkomaisissa korkeakouluissa lukuvuonna Terveys- ja sosiaaliala Maa- ja metsätalous 5 Tekniikka 0 Yhteiskuntatieteellinen Luonnontieteellinen 0 54 Palvelualat 990 Muu 44 Kasvatustiede 09 Humanistinen 67 Taidealat 708 Kaupallinen ala 65 komaanjaksojen kuin ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoidenkin kohdalla. Tekniikan ala houkuttelee paljon opiskelijoita sekä ulkomaanjaksolle että tutkintoa suorittamaan. Suomalaiset sosiaali- ja terveysalan opiskelijat puolestaan tekevät runsaasti ulkomaanjaksoja. Suomalaisten tutkinto-opiskelu ulkomaisissa korkeakouluissa painottuu eri aloille verrattuna niihin, joita korkeakouluopiskelijat opiskelevat Suomessa. Ulkomailla opiskellaan erityisesti humanistisia ja taidealoja sekä kaupallista alaa ja yhteiskuntatieteitä. Myös sosiaali- ja terveysala, erityisesti lääketiede sen sisällä, ovat suosittuja. Näiden alojen osuus on Naisvaltaisuus ja samat yhteistyömaat näkyvät kansainvälisessä liikkuvuudessa kaikilla koulutusasteilla ulkomailla opiskelevien joukossa suurempi kuin Suomessa opiskelevien. Sen sijaan tekniikkaa ja luonnontieteitä opiskellaan ulkomailla harvemmin kuin kotimaassa. Oppilas- ja opiskelijaliikkuvuudessa on piirteitä, jotka yhdistävät kaikkia koulutusasteita yleissivistävästä koulutuksesta korkeakouluihin saakka. Tyypillistä on esimerkiksi se, että liikkuvuus ainakin suomalaisten osalta näyttäisi olevan ennen kaikkea tyttöjen ja naisten juttu: maailmalle lähtevistä yli 60 % on naisia. Ulkomailla opiskelevien suosimat koulutusalat heijastavat osaltaan sitä, minne Suomessa on vaikea päästä opiskelemaan. Suomalaiset tekevät opiskelijaliikkuvuuteen liittyvää yhteistyötä pitkälti samojen maiden kanssa koulutusasteesta riippumatta. Ylivoimaisesti suosituin yhteistyömaa on Saksa, joka on ykkösenä kaikkien asteiden top 0 -listalla, toiseksi suosituin on Espanja. Kaikilla koulutusasteilla tehdään paljon yhteistyötä myös Venäjän, Italian ja Britannian kanssa. Myös epätasapaino Suomen ja Pohjoismaiden välillä ilmenee jokaisella koulutusasteella: Ruotsi kuuluu kaikenikäisten suomalaisten liikkujien suosikkikohteisiin, mutta Suomi ei kiinnosta ruotsalaisopiskelijoita läheskään samalla tavalla. Yleissivistävän koulutuksen oppilaita ja korkeakouluopiskelijoita lähtee Ruotsiin noin 6 kertaa enemmän kuin sieltä tullaan, ammattiin opiskelevien kohdalla ero on yli kymmenkertainen. Muiden Pohjoismaiden kohdalla epätasapaino ei ole niin näkyvää, mutta suomalaisia lähtijöitä on silti aina selvästi enemmän kuin tulijoita. Ainoa poikkeus on yleissivistävän koulutuksen kohdalla Norja, jossa lähtevien ja tulevien oppilaiden määrä on lähes sama. Ulkomailla opiskelevien suosimat koulutusalat heijastavat osaltaan sitä, mille alalle on Suomessa vaikea päästä opiskelemaan. Opiskelupaikan saamisen hankaluus kuuluu tärkeimpiin syihin, joiden takia hakeudutaan tutkinto-opiskelijaksi ulkomaille. Toisaalta kaupallisella, humanistisilla, yhteiskunnallisilla ja taidealoilla tehdään myös paljon ulkomaanjaksoja. Näiden alojen opiskelijat voivat myös olla muita orientoituneempia ulkomaille lähtemiseen. Eniten edellisestä lukuvuodesta on lisääntynyt sosiaali- ja terveysalan ja sen sisällä erityisesti lääketieteen sekä toisaalta yhteiskuntatieteellisen alan ja sen sisällä oikeustieteen opiskelu ulkomailla. Kun opintie vie ulkomaille. Suomalaiset tutkinto-opiskelijat ulkomaisissa korkeakouluissa. CIMO Occasional Paper c/00. 4 FAKTAA. TIETOA JA TILASTOJA

25 Taulukko 5: ja sekä ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat yliopistoissa koulutusaloittain 04 lkm suhteessa alan opiskelijoihin, % muutos , % lkm suhteessa alan opiskelijoihin, % muutos , % Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat lkm suhteessa alan opiskelijoihin, % muutos , % Humanistinen ja teologia Taidealat Kasvatustiede ja psykologia Yhteiskunta- ja oikeustiede Kauppatieteellinen Lääketieteet, terveystiede Luonnontieteellinen Teknillistieteellinen Muut Kaikki alat yhteensä Suurimmat lukumäärät Aktiivisimmat suhteessa opiskelijamäärään Suurin kasvu Taulukko 6: ja sekä ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat ammattikorkeakouluissa koulutusaloittain 04 Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Kaikki alat yhteensä lkm suhteessa alan opiskelijoihin, % muutos , % lkm suhteessa alan opiskelijoihin, % muutos , % Suurimmat lukumäärät Aktiivisimmat suhteessa opiskelijamäärään Suurin kasvu Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat lkm suhteessa alan opiskelijoihin, % muutos , % FAKTAA. TIETOA JA TILASTOJA 5

26 Kuvio : Korkeakoulujen kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus Suomen eri alueilla Ulkomaalaiset tutkintoopiskelijat Suomessa Korkeakouluopiskelijoiden määrä alueilla on vuodelta 0. Aluejako perustuu vanhaan läänijakoon; Lapin ja Oulun läänit on yhdistetty. Lähteet: CIMO, Vipunen ja Tilastokeskus 79 Suhteessa opiskelijamäärään Minne top Alat top, % 64 %. Saksa. Espanja. Britannia YO:. Kauppatiede. Humanistinen. Yhteiskuntatiede AMK:. Liiketalous ja hallinto. Tekniikka ja liikenne. Sosiaali- ja terveysala Ulkomaisia tutkintoopiskelijoita Mistä top Aasia 4 %. EU/Eta-alue 5 %. Afrikka 4 % Suhteessa opiskelijamäärään Alat top 684 Suhteessa opiskelijamäärään Mistä top Alat top, % 57 %. Saksa. Ranska. Espanja YO:. Kauppatiede. Tekniikka. Humanistinen AMK:. Liiketalous ja hallinto. Tekniikka ja liikenne. Sosiaali- terveysala 5,7 % 4 %. Matkailu-, ravitsemis- ja talousala. Tekniikka ja liikenne. Yhteiskuntatiede, liiketalous ja hallinto 4 685,7 % 6 % 4 66, % 55 % Suhteessa opiskelijamäärään Suhteessa opiskelijamäärään Minne top Alat top. Saksa. Espanja. Britannia YO:. Kauppatiede. Tekniikka. Yhteiskuntatiede AMK:. Liiketalous ja hallinto. Sosiaali- ja terveysala. Tekniikka ja liikenne Mistä top Alat top. Saksa. Ranska. Espanja YO:. Tekniikka. Kauppatiede. Yhteiskuntatiede AMK:. Liiketalous ja hallinto. Tekniikka ja liikenne. Kulttuuri Länsi-Suomi Yliopistoja: 6 Ammattikorkeakouluja: 8 Opiskelijoita: 6 86 Ulkomaisia tutkintoopiskelijoita Mistä top 9 5. Aasia 9 %. EU/Eta-alue 6 %. Muu Eurooppa 8 % Suhteessa opiskelijamäärään Alat top 7,8 % 44 %. Matkailu-, ravitsemis- ja talousala. Tekniikka ja liikenne. Yhteiskuntatiede, liiketalous ja hallinto 6 FAKTAA. TIETOA JA TILASTOJA

27 945,6 % 60 % 46, % 56 % Suhteessa opiskelijamäärään Suhteessa opiskelijamäärään Minne top. Saksa. Espanja. Tšekki Mistä top. Saksa. Ranska. Tšekki Pohjois-Suomi Yliopistoja: Ammattikorkeakouluja: Opiskelijoita: Alat top YO:. Kauppatiede. Tekniikka. Kasvatustiede AMK:. Liiketalous ja hallinto. Sosiaali- ja terveysala. Tekniikka ja liikenne Alat top YO:. Tekniikka. Luonnontiede. Yhteiskuntatiede AMK:. Liiketalous ja hallinto. Sosiaali- ja terveysala. Tekniikka ja liikenne Ulkomaisia tutkintoopiskelijoita Mistä top 85. Aasia 44 %. EU/Eta-alue 8 %. Muu Eurooppa 8 % Suhteessa opiskelijamäärään Alat top 5,0 % 4 %. Luonnontiede. Matkailu-, ravitsemisja talousala. Yhteiskuntatiede, liiketalous ja hallinto 784,5 % 70 % 940, % 6 % Suhteessa opiskelijamäärään Suhteessa opiskelijamäärään Itä-Suomi Yliopistoja: Ammattikorkeakouluja: Opiskelijoita: Minne top Alat top. Saksa. Espanja. Venäjä YO:. Kauppatiede. Humanistinen. Yhteiskuntatiede AMK:. Liiketalous ja hallinto. Sosiaali- ja terveysala. Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Mistä top Alat top. Saksa. Ranska. Espanja YO:. Yhteiskuntatiede. Kasvatustiede. Kauppatieteet AMK:. Liiketalous ja hallinto. Tekniikka ja liikenne. Sosiaali- ja terveysala Etelä-Suomi Yliopistoja: 5 Ammattikorkeakouluja: 0 Opiskelijoita: 6 78 Ulkomaisia tutkintoopiskelijoita Mistä top 779. Aasia 8 %. EU/Eta-alue 4 %. Muu Eurooppa 4 % Suhteessa opiskelijamäärään Alat top 5,8 % 46 %. Luonnonvara- ja ympäristöala. Luonnontiede. Tekniikka- ja liikenne FAKTAA. TIETOA JA TILASTOJA 7

28 CIMO on kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön asiantuntija- ja palveluorganisaatio, joka toimii opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla. Edistämme kansainvälistymistä monin eri tavoin. Koordinoimme harjoittelu-, vaihto- ja apurahaohjelmia ja vastaamme EU-ohjelmien toimeenpanosta ja tiedottamisesta Suomessa. Tuemme Suomen kielen ja kulttuurin opetusta ulkomaisissa yliopistoissa ja teemme maailmalla tunnetuksi suomalaista koulutusta. Keräämme, tuotamme ja välitämme kansainvälistymistä koskevaa tietoa kansalaisille, eri alojen asiantuntijoille ja päätöksentekijöille. Unelmamme on aidosti avarakatseinen Suomi. CIMOn tutkimus- ja selvitystoiminta tuottaa tietoa kansainvälisen yhteistyön suunnittelun ja kehittämisen tueksi. Se mm. tilastoi kansainvälistä opiskelijaliikkuvuutta sekä tekee erilaisia selvityksiä koulutuksen ja nuorisotoiminnan kansainvälistymisestä sekä kansainvälistymisen ajankohtaisista teemoista. FAKTAA Tietoa ja tilastoja on julkaisusarja, jossa esitellään CIMOn tutkimusja selvitystoiminnan tuloksia tiivistetyssä muodossa. FAKTAA-julkaisut ilmestyvät sekä painettuina että pdf-muodossa CIMOn verkkopalvelussa. Raportit (pdf) julkaistaan Tietoa ja tilastoja -sarjassa CIMOn verkkopalvelussa osoitteessa Palvelut Julkaisut Selvitykset. Lönnberg 0/05, 500. Graafinen suunnittelu ja grafiikat: Liisa Valtonen, kuvat: Satu Haavisto ja Antero Aaltonen FAKTAA /05 -julkaisun toimitti Tiina Lehmusvaara. Suuntana aidosti avarakatseinen Suomi. ISSN (painettu) ISSN (pdf) ISBN ISBN (pdf)