Tilastoja koulujen kansainvälisestä toiminnasta lukuvuonna

Transkriptio

1 NUMERO 5/2013 Faktaa EXPRESS Ensimmäinen valtakunnallinen selvitys: KOULUJEN KANSAINVÄLINEN TOIMINTA ON MONIMUOTOISTA JA LAAJAA Tilastoja koulujen kansainvälisestä toiminnasta lukuvuonna Taustaa CIMO toteutti keväällä 2013 yhteistyössä Opetushallituksen, Suomen Kuntaliiton ja Suomen Rehtorit ry:n kanssa kyselyn, jossa kartoitettiin yleissivistävien oppilaitosten peruskoulujen ja lukioiden kansainvälistä toimintaa lukuvuonna Kysely kattoi oppilaiden, opettajien ja koulun muun henkilökunnan kansainväliset työmatkat eli liikkuvuuden sekä koulujen kotimaassa tapahtuvan kansainvälistymisen eli kotikansainvälisyyden. Valtakunnallinen kysely tehtiin ensimmäistä kertaa, ja se antaa kattavan kuvan koulujemme kansainvälisestä toiminnasta. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus /// Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete /// Centre for International Mobility

2 FAKTAA EXPRESS 3/2013 ENSIMMÄINEN VALTAKUNNALLINEN SELVITYS: KOULUJEN KANSAINVÄLINEN TOIMINTA ON MONIMUOTOISTA JA LAAJAA S. 2 Kyselyyn vastattiin aktiivisesti KYSELY lähetettiin peruskouluun ja lukioon, ja siihen vastasi koulua. Vastausprosentti oli siten 46. Tulosta voidaan pitää hyvänä ottaen huomioon että kyseessä oli ensimmäinen tämän kaltainen kysely. Kyselystä saatavat kokonaisluvut eivät luonnollisestikaan edusta kaikkea kansainvälistä toimintaa, joka on laajempaa. Aineiston pohjalta tehtäviä johtopäätöksiä voidaan kuitenkin pitää luotettavina hyvän vastausprosentin vuoksi. Aktiivisimmin kyselyyn ovat vastanneet lukiot ja yhtenäiskoulut. Suomenja ruotsinkielisten vastausaktiivisuus oli sama. Vastausjakaumat oppilaitoksen tyypin mukaan Oppilaitostyyppi Lukumäärä Vastanneet Vastaus Peruskoulut Perusasteen erityiskoulut Lukiot Perus- ja lukioasteen koulut Oppilaiden liikkuvuus oppilaitostyypeittäin Oppilaitostyyppi Peruskoulut Perusasteen erityiskoulut Lukiot Perus- ja lukioasteen koulut OPPILAITOSTYYPEITTÄIN tarkasteltuna eniten oppilaita sekä lähettävät että vastaanottavat lukiot. Ero on erityisen selvä, jos lukumääriä suhteutetaan kokonaisopiskelijamääriin. Raportoi- Suhteessa opiskelijamäärään, 33,1 0,3 55,0 11,5 0,7 6, ,8 0,2 45,1 13,0 Yli oppilasta ja yli opettajaa liikkuu vuosittain KYSELYAINEISTON mukaan kouluissa tehtiin lukuvuonna yhteensä matkaa, joissa lähti Suomesta ulkomaille oppilasta ja opettajaa tai muun henkilökunnan edustajaa. Keskimäärin osallistujia oli siis 9,4 henkilöä/matka. Suomalaisiin kouluihin saapui puolestaan ulkomaista oppilasta sekä opettajaa ja muuta henkilökuntaa. Koska noin puolet kouluista ei vastannut kyselyyn, ovat todelliset luvut vieläkin korkeammat. Merkillepantavaa on, että Suomeen saapui vierailuille enemmän ulkomaisia opettajia ja muuta henkilökuntaa kuin täältä lähti ulkomaille. Yhtenä syynä lienee PISA-tulosten aikaansaama kiinnostus suomalaisiin kouluihin. Lukiot ovat aktiivisimpia Opettajien ja muun henkilökunnan liikkuvuus oppilaitostyypeittäin Oppilaitostyyppi Peruskoulut Perusasteen erityiskoulut Lukiot Perus- ja lukioasteen koulut tujen liikkujien määrä vastaa 0,7 peruskoulujen kokonaisoppilasmäärästä. Lukiossa vastaava luku on 6,8 tai peräti 20, jos määrä suhteutetaan vuosittain lukiokoulutuksen aloittaneiden määrään. Peruskoulujen ja lukioiden tuloksen ero on luonnollinen: varttuneemmat osallistuvat enemmän liikkuvuuteen. Ruotsinkieliset lukiot erottuvat erityisen aktiivisina kansainvälistyjinä lähes 10 vuonna 2012 ruotsinkielisissä lukioissa opiskelevista osallistui kansainväliseen liikkuvuuteen. Suomenkielisten osalta vastaava luku on 6,3. Peruskouluista lähtee lukumääräisesti enemmän opettajia ja muuta henkilökuntaa ulkomaille kuin lukioista. Tämä selittyy henkilökunnan suuremmalla määrällä. Jos lähtijöiden määrä suhteutetaan opiskelijamääriin, lähettävät henkilökunta henkilökunta 55,7 2,8 34,0 7, ,0 1,0 26,5 17,5 lukiot noin neljä kertaa enemmän opettajia ja muuta henkilökuntaa ulkomaille kuin peruskoulut.

3 FAKTAA EXPRESS 3/2013 ENSIMMÄINEN VALTAKUNNALLINEN SELVITYS: KOULUJEN KANSAINVÄLINEN TOIMINTA ON MONIMUOTOISTA JA LAAJAA S. 3 Peruskoulujen matkat lyhyempiä Oppilaiden matkojen pituuden jakauma peruskouluissa Oppilaiden matkojen pituuden jakauma lukioissa KESTOLTAAN matkat vaihtelevat yhdestä päivästä yli 6 kuukauteen. Lukumääräisesti eniten tehtiin 1 5 päivää kestäviä matkoja. Yli 90 prosenttia matkoista oli kestoltaan alle 15 päivää. Tätä pidemmät matkat ovat harvinaisempia sekä oppilaiden että opettajien ja muun henkilökunnan kohdalla. Oppilaiden osalta pidemmät matkat ovatkin lähinnä lukiolaisten vaihto-oppilasjaksoja. Raportoidusta lukumääräistä voidaan päätellä, että vaihto-oppilasmatkoja on raportoitu varsin puutteellisesti: ilmeisesti koska niitä ei katsota koulujen omaksi toiminnaksi. Todellisuudessa luvut ovat huomattavasti korkeampia päivää 6 15 päivää enintään 3 kk enintään 6 kk yli 6 kk päivää 6 15 päivää enintään 3 kk enintään 6 kk yli 6 kk Tyypilllinen kansainväliselle matkalle lähtijä on lukiolainen tyttö SUHTEUTETTUNA tyttö- ja poikaoppilaiden määrään tytöt osallistuvat aktiivisemmin oppilasliikkuvuuteen molemmilla kouluasteilla. Liikkuvuuteen osallistuneiden oppilaiden sukupuolijakauma Tytöt Pojat YHT ,0 37,0 Saapuneet ,7 40,3 Kansainvälisissä hankkeissa liikkuvien opettajien ja muun henkilökunnan sukupuolijakauma on vielä naisvaltaisempi kuin oppilailla. Yli 70 Suomesta ulkomaille lähteneistä on naisia. Tämä heijastelee opettajakunnan sukupuolijakaumaa. Suomeen saapuvien opettajien ja muun henkilökunnan sukupuolta ei tilastoitu. Suomesta ulkomaille lähteneiden oppilaiden sukupuolijakauma kouluasteittain suhteutettuna tyttö- ja poikaoppilaiden kokonaismäärään, Lähteneitä oppilaita peruskoulusta 1,0 0,6 Lähteneitä oppilaita lukiosta 7,2 5,5 Lähteneitä oppilaita yhteensä 2,2 1,3

4 FAKTAA EXPRESS 3/2013 ENSIMMÄINEN VALTAKUNNALLINEN SELVITYS: KOULUJEN KANSAINVÄLINEN TOIMINTA ON MONIMUOTOISTA JA LAAJAA S. 4 Oppilasliikkuvuus keskittyy vahvasti Eurooppaan KOULUISSA tehtiin kyselyn mukaan yhteistyötä oppilasliikkuvuudessa yhteensä 59 maan kanssa. Saksa on selvästi yleisin yhteistyömaa. Muita suosittuja yhteistyökumppaneita ovat Ruotsi, Ranska ja Venäjä. Ruotsiin lähtee paljon suomalaisia oppilaita, mutta Ruotsista Suomeen tulee oppilaita huomattavasti vähemmän. Sama ilmiö on havaittavissa ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakoulutuksessa: Pohjoismaista tullaan huomattavasti harvemmin Suomeen kuin täältä lähdetään sinne. Myös Iso-Britanniaan lähtee huomattavasti enemmän oppilaita kuin sieltä saapuu Suomeen TOP 10 yhteistyömaat oppilasliikkuvuudessa ja TOP 10 yhteistyömaat opettajien ja muun henkilökunnan liikkuvuudessa Suomi RUOTSI VIRO VENÄJÄ BRITANNIA 488 ALANKOMAAT BELGIA RANSKA PUOLA SAKSA UNKARI ITALIA ESPANJA 88 Myös opettajien ja muun henkilökunnan liikkuvuudessa Saksa nousee kärkimaaksi. Huomionarvoista on, että Suomi kiinnostaa aasialaisia opettajia ja muuta henkilökuntaa: Korean tasavallasta ja Japanista tuli yhteensä lähes 500 opettajaa ja muuta henkilökuntaa vierailulle suomalaisiin kouluihin. Japani näkyy myös oppilaiden liikkuvuudessa: Japanista tuli 88 oppilasta vierailulle Suomeen ja Japaniin lähti Suomesta 36 oppilasta. Myös Kiinassa vieraili kyselyn mukaan lukuvuonna yli oppilasta ja 20 opettajaa. TURKKI KOREAN TASAVALTA JAPANI henkilökunta henkilökunta

5 FAKTAA EXPRESS 3/2013 ENSIMMÄINEN VALTAKUNNALLINEN SELVITYS: KOULUJEN KANSAINVÄLINEN TOIMINTA ON MONIMUOTOISTA JA LAAJAA S. 5 Oppilasliikkuvuus suhteessa oppilasmääriin (peruskoulut + lukio) maakunnittain, 4,0 3,5 3,0 Saapuneet 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Etelä- Karjala Pohjois- Karjala Keski- Etelä- Savo Etelä- Ahvenanmaa Satakunta KOKO MAA Varsinais- Suomi Lappi Uusimaa Kanta- Häme Kainuu Keski- Suomi Pirkanmaa Pohjois- Pohjois- Savo Kymenlaakso Päijät- Häme Etelä-Karjalan koulut aktiivisia MAAKUNTIEN vastausprosentit vaihtelevat välillä siten, että aktiivisimmin kyselyyn vastasivat Keski-Suomen ja Keski-n koulut. Vähiten vastauksia saatiin Etelä-Savon ja Kymenlaakson kouluista. Uudeltamaalta lähtee eniten oppilaita ulkomaanmatkoille ja sinne saapuu myös eniten ulkomaisia oppilaita, kun tarkastellaan absoluuttisia määriä. Tilanne muuttuu kuitenkin, kun lukumäärät suhteutetaan maakuntien oppilasmääriin. Tällöin Etelä-Karjala (vastaus 47) erottuu alueena, jossa kouluista lähtee erityisen paljon oppilaita ulkomaille suhteessa oppilasmäärään. Maakunnan koulut myös vastaanottavat ulkomaisia oppilaita aktiivisemmin kuin muut maakunnat. Myös Pohjois-Karjala (vastaus 49) ja Keski- (vastaus 51) sijoittuvat tilaston kärkipäähän. Tulokset ovat hyvin samansuuntaisia kuin CIMOn aiemmat selvitykset maakuntien aktiivisuudesta. Kohdemaat vaihtelevat maakunnittain. Etelä-Karjalan kouluissa ylivoimaisesti suosituin matkakohde on Venäjä. Pohjois-Karjalassa sitä vastoin tehdään tasaisemmin yhteistyötä myös muiden maiden kuten esimerkiksi Saksan, Ranskan ja Iso-Britannian kanssa. Opettajia ja muuta henkilökuntaa lähtee ulkomaille ylivoimaisesti eniten Uudeltamaalta. Maakunnan koulut myös vastaanottavat runsaasti ulkomaisia vierailijoita verrattuna muiden maakuntien kouluihin. Kun opettajien ja muun henkilökunnan liikkuvuus suhteutetaan maakuntien opiskelijamääriin, nousee Etelä-Karjala tässäkin ykköseksi ja Keski- kakkoseksi. Vähiten opettajien ja muun henkilökunnan liikkuvuutta tapahtui oppilasmäärään suhteutettuna Kymenlaaksossa ja Päijät-Hämeessä. Tarkemmat maakunta- ja kuntakohtaiset tiedot löytyvät CIMOn verkkopalvelusta: comenius/tuloksia Monet tahot rahoittavat kv-matkoja OPPILAIDEN tekemistä matkoista 11 prosenttia rahoitettiin kyselyn mukaan ensisijaisesti Comenius-ohjelmalla. Opetushallituksen valtionavustuksen turvin tehtiin puolestaan kolme prosenttia oppilaiden ulkomaanmatkoista. Tarkasteltaessa rahoitusmuotoja matkojen pituuden suhteen, toimi reilussa kolmasosassa alle 15 päivää kestäneistä matkoista rahoittajana Comenius-ohjelma. Tätä pidemmistä, enintään 3 kuukautta kestävistä matkoista Comenius-ohjelma rahoitti jo yli puolet. Tämä selittyy Comenius-ohjelman yksilöllisellä oppilasliikkuvuudella, jonka kesto on 3 10 kuukautta. Vanhemmat puolestaan osallistuvat erityisesti pitkien, yli 6 kuukautta kestäneiden matkojen rahoitukseen. Kyseessä on tällöin lähinnä vaihto-oppilastoiminta. Tyypillisiä rahoitusyhdistelmiä olivat tapaukset, joissa Comenius-ohjelma tai Opetushallitus toimii ensisijaisena rahoituslähteenä, ja koulu tai koulutuksen ylläpitäjä toisena. Kaikkein yleisin rahoitusyhdistelmä on kuitenkin vanhempien ja koulun yhteispanostus oppilaiden kansainvälisiin matkoihin. Tämä koskee erityisesti lyhyitä matkoja. Opettajien ja muun henkilökunnan liikkuvuus rahoitetaan ensisijaisesti useimmiten Comenius-ohjelmalla (36 ). Toisena rahoittajana toimii usein oma koulu tai koulutuksen ylläpitäjä eli kunta. Myös muita rahoituslähteitä käytetään paljon. Kyselyn mukaan matkoja rahoitetaan oppilaiden omalla varainhankinnalla ja erilaisten säätiöiden kuten esim. Svenska kulturfondenin avulla.

6 FAKTAA EXPRESS 3/2013 ENSIMMÄINEN VALTAKUNNALLINEN SELVITYS: KOULUJEN KANSAINVÄLINEN TOIMINTA ON MONIMUOTOISTA JA LAAJAA S. 6 Kansainvälinen toiminta on monimuotoista MATKOJEN lisäksi kyselyssä kartoitettiin myös koulujen kotimaassa tapahtuvaa kansainvälistä toimintaa. Tähän kotikansainvälistymistä koskevaan kyselyosioon vastasi 629 koulua eli 43 prosenttia kaikista kyselyyn vastanneista. Kaikista koko kyselyyn vastanneista kouluista (1 457 kpl) yli puolet raportoi vain matkoja, ja reilu kolmasosa sekä matkoja että kotikansainvälisyyttä. Kansainvälisen toiminnan eri muodot kyselyyn vastanneissa kouluissa 57 Vain matkoja Matkoja ja kotikv Vain kotikv prosenttia kotikansainvälisyyttä kartoittaneeseen kysymykseen vastanneista kouluista. Luku vastaa peräti kolmasosaa kaikista kyselyyn vastanneista. Enimmäkseen kyse oli muista kuin virallisista (Pisa ym.) vierailuista. Kouluissa käy ulkomaisia vieraita mm. kielten tunneilla. Myös kunnan muissa kouluissa oleskelevat vaihto- vierailevat toisissa kouluissa. Avovastausten perusteella kouluissa vierailee lisäksi runsaasti ulkomaista opetushenkilökuntaa osa näistä vierailuista on todennäköisesti raportoitu myös kyselyn matkaosiossa. Enemmistö kysymykseen vastanneista kouluista oli toteuttanut myös muita kansainvälisiä hankkeita tai tapahtumia käytännössä tämä tarkoittaa runsasta kolmasosaa koko kyselyaineistosta. Useimmiten kouluissa toteutetaan monien kansainvälisten hankkeiden ja tapahtumien yhdistelmiä suosituimpina yksittäiset koulun kv-tapahtumat yhdistettynä tutustumiseen oman koulun maahanmuuttajien kieleen ja kulttuuriin tai koulukohtaisiin kv-oppitunteihin. Kansainvälinen kummilapsitoiminta on kyselyn mukaan kouluissa suosittua, ja kansainvälisiä teemapäiviä ja -viikkoja järjestetään ajoittain. Kaiken kaikkiaan kouluissa harjoitetaan hyvin monipuolista kansainvälistä toimintaa. Mitä kotikansainvälisyyden eri muotoja kouluissa harjoitetaan? (osuus kotikansainvälisyyskysymykseen vastanneista) Tuloksesta voidaan arvioida, että kotikansainvälistymisen laajuus ei kyselyssä tullut kattavasti esille, sillä kaikissa Suomen kouluissa lienee jonkinasteista opetussuunnitelmien perusteiden mukaista kansainvälisyystoimintaa. Tämä osuus vaatisikin laajempaa tutkimusta. Sen sijaan aineistosta muodostuu kiinnostava kuva siitä kuinka monimuotoista kotikansainvälisyystoimintaa kouluissa harjoitetaan. Lähes 40 prosenttia kotikansainvälisyyttä kartoittaneeseen kysymykseen vastanneista kouluista oli tehnyt tietoja viestintäteknologiaan perustuvaa kansainvälistä yhteistyötä lukuvuoden aikana. Näistä kouluista vajaat 40 prosenttia oli tehnyt etwinning-yhteistyötä, ja loput olivat käyttäneet muita työkaluja kuten Skypeä tai Facebookia tai viestineet sähköpostin välityksellä. Muiden maiden ja/tai kulttuurien edustajien vierailuja oli ottanut vastaan Muita kansainvälisiä hankkeita/tapahtumia Koulussa vieraillut muiden maiden ja kulttuurien edustajia Tieto- ja viestintäteknologiaan perustuvaa yhteistyötä Kouluissa toteutetut muut kansainväliset hankkeet/tapahtumat Virallisia kansainvälisiä kielitutkintoja Tutustuttu oman koulun maahanmuuttajien kulttuuriin ja kieleen Kv-kerhotoimintaa Koulukohtaisia kv-oppitunteja/ kursseja Muuta toimintaa Kv-tapahtumia koulussa/ paikkakunnalla Näiden eri toimintojen yhdistelmiä ISBN (painettu), (pdf) Grafiikat: Liisa Valtonen Kuvat: Janne Westerlund, Mikko Lehtimäki, Hannu Piirainen, Satu Haavisto