Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2007 SIRU KORKALA

Transkriptio

1 Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa SIRU KORKALA

2 Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2007 SIRU KORKALA CIMO Publications Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO 1

3 2 Kannen sarja-asu Graafi nen muotoilu M-L Muukka ISBN (painettu) ISBN (pdf) ISSN X

4 Sisältö 1 Lukijalle 5 2 Yhteenveto: kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus vuonna Pitkäkestoinen opiskelija- ja harjoittelijaliikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 8 Opiskelijaliikkuvuuden kehitys Opiskelijaliikkuvuuden tasapaino 10 Liikkuvat opiskelijat suhteessa uusiin opiskelijoihin 13 Opiskelijaliikkuvuus koulutusaloittain 15 Opiskelijaliikkuvuus alueittain 19 Opiskelijaliikkuvuus sukupuolen mukaan 20 Opiskelijaliikkuvuus opintoasteen ja koulutuksen tyypin mukaan 21 Opiskelijaliikkuvuuden yhteistyömaat ja -alueet 21 Liikkuvuusjärjestelyt 26 Liikkuvuuden kesto 28 4 Lyhytkestoinen opiskelijaliikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 31 5 Opettaja- ja asiantuntijaliikkuvuus ammattikorkeakouluissa 33 3

5 4

6 1 Lukijalle Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO on kerännyt tietoja yliopistojen kansainvälisestä liikkuvuudesta vuodesta 1997 ja koko korkeakoulusektorilta vuodesta 1998 lähtien. CIMOn tiedonkeruun lähtökohtana on, että opiskelija suorittaa opiskelun tai harjoittelun muodossa osan tutkinnostaan mutta ei koko tutkintoa ulkomailla. Yliopistoilta on kerätty tieto nk. pitkäkestoisista vaihtojaksoista eli vähintään 3 kuukauden mittaisesta opiskelijaliikkuvuudesta. Ammattikorkeakouluilta on tämän lisäksi kerätty tietoja myös lyhytkestoisesta opiskelijaliikkuvuudesta, eli vähintään viikon mutta alle 3 kuukauden mittaisista jaksoista, sekä opettajien ja asiantuntijoiden kansainvälisestä liikkuvuudesta. Yliopistojen lyhytkestoisen liikkuvuuden tilastointi ei ole systemaattista, joten sitä ei käsitellä raportissa samalla tarkkuudella kuin ammattikorkeakoulujen kohdalla. Tässä raportissa tarkastelu kohdistuu ensisijaisesti korkeakoulujen pitkäkestoiseen opiskelijaliikkuvuuteen. Toiveena on, että raportti antaa korkeakouluille, opetushallinnolle sekä muille kansainvälisestä opiskelijaliikkuvuudesta kiinnostuneille hyvän käsityksen liikkuvuuden nykytilanteesta ja trendistä. Tiedonkeruuseen kuuluu liikkuvuustietojen siirtäminen opetusministeriön ylläpitämiin KOTA- ja AMKOTA-tietokantoihin. Kansainvälinen liikkuvuus on yksi korkeakoulujen tuloksellisuuden mittareista, ja tiedonkeruun tuloksia hyödynnetään opetusministeriön ja korkeakoulujen välisissä tulosneuvotteluissa. Tuloksellisuustavoitteiden asettaminen nimenomaan vaihto-opiskelijamäärille kuvastaa hyvin opiskelijaliikkuvuuden merkittävää ja näkyvää asemaa koko suomalaisen korkeakoulutuksen kansainvälistämisessä. CIMO julkaisee tiedonkeruun tulokset vuosittain tilastoraportissa Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Raportti on saatavilla sekä painettuna että pdf-versiona osoitteessa Julkaisut ja tilastot Tilastot. Tiedonkeruuseen osallistuu lukuisia henkilöitä korkeakoulujen kansainvälisten asioiden yksiköissä ja opiskelijapalveluissa/rekistereissä. Lämmin kiitos heille kaikille! 5

7 2 Yhteenveto: kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus vuonna 2007 Kansainvälisen opiskelijaliikkuvuuden trendi Suomesta lähteviä opiskelijoita oli 8232, Suomeen saapuvia Saapuvien määrä ylitti lähte- vien määrän ensimmäistä kertaa. Lähteviä opiskelijoita oli 98 % saapuvien määrästä. Lähtevien opiskelijoiden määrä laski vajaalla 400 henkilöllä ja saapuvien kasvoi runsaalla 200 henkilöllä edelliseen vuoteen (2006) verrattuna. Lähtevien lukumäärän näin runsas lasku on poikkeuksellista viime vuosien tilastojen valossa. Lähtevien opiskelijoiden määrä on kasvanut 20 % ja saapuvien 75 % vuodesta v v lähtevät saapuvat Liikkuvuusaktiivisuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa Liikkuvia suomalaisopiskelijoita oli 16 % uusien opiskelijoiden määrästä; yliopistoissa 23 %, ammattikorkeakouluissa 12 %. Liikkuvuusaktiivisuus aloittain 6 Yliopistoissa suomalaisopiskelijoiden liikkuvuus oli aktiivisinta oikeustieteen, kuvataiteen ja kauppatieteen aloilla sekä humanisteilla. Ammattikorkeakouluissa suomalaisopiskelijoita liikkui eniten matkailu-, ravitsemis- ja talousaloilla sekä yhteiskuntatieteissä, liiketaloudessa ja hallinnossa.

8 Yliopistoissa ulkomaisia vaihto-opiskelijoita vastaanottivat aktiivisimmin taidealat (erityisesti ku- vataideala), lääketieteet (erityisesti eläinlääketiede), sekä kauppatieteellinen ja oikeustieteellinen ala. Ammattikorkeakouluissa ulkomaisia vaihto-opiskelijoita tuli eniten liiketalouden ja hallinnon alalle. Liikkuvuusaktiivisuus alueittain Etelä- ja Länsi-Suomen korkeakouluista lähdetään vaihto-opiskelijaksi ulkomaille aktiivisemmin kuin Itä- ja Pohjois-Suomen korkeakouluista. Saapuvia vaihto-opiskelijoita suhteessa aloittaneisiin tulee eniten Pohjois-Suomeen. Sukupuoli Naisia lähtevistä vaihto-opiskelijoista oli 66 %. Saapuvissa opiskelijoissa naisten osuus on 54 %. Kansainvälisen liikkuvuuden yhteistyömaat ja -alueet Suosituimmat suomalaisopiskelijoiden kohdemaat olivat Saksa, Britannia, Espanja ja Ruotsi. Eniten ulkomaisia opiskelijoita tuli Saksasta, Ranskasta, Espanjasta ja Puolasta. Lähtevistä opiskelijoista 69 % menee Eurooppaan ja saapuvista 86 % tulee Euroopasta. Euroopan maiden osuus suomalaisopiskelijoiden kohteena on hieman pienentynyt, Aasian maat kasvattavat suosiotaan tasaisesti noin prosentilla vuosittain. Liikkuvuusjärjestelyt Yleisimmät liikkuvuusjärjestelyt Suomesta lähtevillä opiskelijoilla olivat EU:n Erasmus-ohjelma 43%, korkeakoulun oma sopimus 23%, itsenäisesti vaihtopaikan järjestävät (free mover) 13% ja pohjoismainen Nordplus-ohjelma 7%. Suomeen tuli eniten opiskelijoita Erasmus-ohjelman (77%) tai korkeakoulujen omien sopimusten (11%) avulla sekä itse vaihtopaikkansa järjestäen (free mover 3%). Liikkuvuusjakson kesto Suomalaisopiskelijoiden vaihtojaksot kestivät keskimäärin 5 kk. Yliopisto-opiskelijoilla jaksot olivat hieman pidempiä kuin ammattikorkeakouluopiskelijoilla. Ulkomailta Suomeen tulevien vaihto-opiskelu kesti keskimäärin 5,1 kk, yliopisto-opiskelijat viipyivät maassa vähän kauemmin kuin ammattikorkeakouluopiskelijat. 7

9 3 Pitkäkestoinen opiskelija- ja harjoittelijaliikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa Pitkäkestoiseksi liikkuvuudeksi CIMOn tilastoinnissa katsotaan vähintään kolmen kuukauden mittaiset opiskelu- ja harjoittelujaksot ulkomailla. Lyhytkestoista opiskelijaliikkuvuutta (alle 3 kk, mutta yli viikon mittaisen ulkomaanjaksot) käsitellään tämän raportin luvussa 4. Vuonna 2007 Suomen korkeakouluista lähti ulkomaille yhteensä opiskelijaa vähintään kolmen kuukauden mittaiselle jaksolle. Vastaavasti Suomeen saapui ulkomaista opiskelijaa. Ulkomailta Suomeen suuntautuva liikkuvuus nousi vajaalla kolmella prosentilla vuodesta 2006, lähtevien osalta sitä vastoin on huomattavissa poikkeuksellisen jyrkkää laskua edellisten vuosien tilastoihin verrattuna. Vuonna 2007 kansainvälinen liikkuvuus laski yhtä paljon ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa lähtevien osalta. Saapuvien osalta liikkuvuus nousi ammattikorkeakouluissa hieman yliopistoja runsaammin. Opiskelijaliikkuvuuden kehitys Kuvioon 1 on koottu Suomesta ulkomaille sekä ulkomailta Suomeen suuntautuvan opiskelijaliikkuvuuden kehitys 2000-luvulla. Ulkomailta Suomeen suuntautuva liikkuvuus on kasvanut ripeämmin ja tasaisemmin kuin Suomesta ulkomaille suuntautuva liikkuvuus. Vuonna 2007 ulkomailta saapuvien opiskelijoiden määrä ylitti ensimmäistä kertaa Suomesta ulkomaille lähtevien määrää v v lähtevät saapuvat 8 Kuvio 1. Opiskelijaliikkuvuuden kehitys

10 Suomesta Suomeen Muutos % Muutos % Kaikki yhteensä , ,7 Yliopistot yhteensä , ,3 Helsingin yliopisto , ,9 Jyväskylän yliopisto , ,5 Oulun yliopisto , ,7 Joensuun yliopisto , ,7 Kuopion yliopisto , ,6 Turun yliopisto , ,7 Tampereen yliopisto , ,7 Åbo Akademi , ,0 Vaasan yliopisto , ,2 Lapin yliopisto , ,9 Teknillinen korkeakoulu , ,3 Tampereen teknillinen yliopisto , ,2 Lappeenrannan teknillinen yliopisto , ,4 Helsingin kauppakorkeakoulu , ,5 Svenska handelshögskolan , ,0 Turun kauppakorkeakoulu , ,0 Taideteollinen korkeakoulu , ,9 Sibelius-Akatemia , ,8 Teatterikorkeakoulu , ,0 Kuvataideakatemia , ,7 Ammattikorkeakoulut yhteensä , ,3 Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola , ,7 Diakonia-ammattikorkeakoulu , ,7 EVTEK-ammattikorkeakoulu , ,3 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu , ,4 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu , ,5 Helsingin ammattikorkeakoulu , ,9 Humanistinen ammattikorkeakoulu , ,3 Hämeen ammattikorkeakoulu , ,8 Jyväskylän ammattikorkeakoulu , ,2 Kajaanin ammattikorkeakoulu , ,6 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu , ,8 Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu , ,2 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu , ,8 Lahden ammattikorkeakoulu , ,0 Laurea-ammattikorkeakoulu , ,4 Mikkelin ammattikorkeakoulu , ,6 Oulun seudun ammattikorkeakoulu , ,5 Pirkanmaan ammattikorkeakoulu , ,6 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu , ,6 Rovaniemen ammattikorkeakoulu , ,5 Satakunnan ammattikorkeakoulu , ,0 Savonia-ammattikorkeakoulu , ,1 Seinäjoen ammattikorkeakoulu , ,7 Svenska Yrkeshögskolan , ,3 Tampereen ammattikorkeakoulu , ,2 Turun ammattikorkeakoulu , ,5 Vaasan ammattikorkeakoulu , ,5 Yrkeshögskolan Sydväst , ,8 Taulukko 1. Opiskelijaliikkuvuuden kehitys korkeakouluittain

11 Lähtevät Saapuvat Taulukossa 2 liikkuvuuden kehitys on eritelty ammattikorkeakoulu- ja yliopistosektorin välillä. Suomeen saapuvien opiskelijoiden määrä on 2000-luvun kasvanut tasaisesti niin ammattikorkeakouluissa kuin yliopistoissakin. Sen sijaan Suomesta ulkomaille suuntautuvan liikkuvuuden kehitys on ollut oikukkaampaa: Yliopistosektorilla Suomesta lähtevien opiskelijoiden määrän kasvu tasaantui ja jopa hieman väheni 2000-luvun alkuvuosina. Muutaman tasaisemman vuoden jälkeen lähtevien kokonaismäärä kääntyi kasvuun, mutta vuoteen 2007 tultaessa lähtevien määrä laski runsaalla 4 prosentilla verrattuna edellisvuoteen. Ammattikorkeakoulusektorilla Suomesta lähtevien opiskelijoiden määrän kehitys oli hyvin tasaista vuosina ja määrä laski hieman vuosina Vuosina Suomesta lähtevien opiskelijoiden määrä taas laski entisestään. Vuosi Yliopistot Ammattikorkeakoulut Yhteensä Yliopistot Ammattikorkeakoulut Yhteensä Taulukko 2. Opiskelijaliikkuvuuden kehitys yliopistoittain ja ammattikorkeakouluittain Opiskelijaliikkuvuuden tasapaino Liikkuvuuden tasapainolla tarkoitetaan Suomeen tulleiden opiskelijoiden prosentuaalista osuutta Suomesta lähteneistä. Kun lähteneitä ja saapuneita on yhtä paljon, suhde on sata prosenttia. Vuonna 2007 Suomeen tulevien opiskelijoiden määrä ylitti ensimmäistä kertaa lähteneiden määrän. Erityisesti yliopistojen osalta Suomeen tuli vuonna 2007 huomattavasti enemmän ulkomaisia opiskelijoita kuin Suomesta lähti ulkomaille. Sen sijaan ammattikorkeakoulujen liikkuvuus painottuu edelleen lähteviin opiskelijoihin. Ammattikorkeakouluilta kysytään erikseen tiedot opiskelija- ja harjoittelijaliikkuvuudesta. Taulukossa 4 nämä on erotettu. Liikkuvuuden tasapainon näkökulmasta nimenomaan harjoittelijavaihto on ongelmallista: Suomeen tulevia harjoittelijoita raportoidaan huomattavasti vähemmän kuin Suomesta lähteviä. Tulevien harjoittelijoiden osuus suhteessa lähteviin on kuitenkin hieman noussut vuodesta Sen sijaan ammattikorkeakoulujen opiskelijaliikkuvuudessa ulkomailta saapuu enemmän opiskelijoita kuin Suomesta lähtee ulkomaille. 10

12 Suomesta Suomeen Suhde: Suomeen tulleet/ Suomesta lähteneet Kaikki yhteensä ,2 Yliopistot yhteensä ,5 Helsingin yliopisto ,5 Jyväskylän yliopisto ,0 Oulun yliopisto ,9 Joensuun yliopisto ,1 Kuopion yliopisto ,7 Turun yliopisto ,5 Tampereen yliopisto ,5 Åbo Akademi ,8 Vaasan yliopisto ,1 Lapin yliopisto ,9 Teknillinen korkeakoulu ,9 Tampereen teknillinen yliopisto ,1 Lappeenrannan teknillinen yliopisto ,2 Helsingin kauppakorkeakoulu ,7 Svenska handelshögskolan ,8 Turun kauppakorkeakoulu ,8 Taideteollinen korkeakoulu ,0 Sibelius-Akatemia ,7 Teatterikorkeakoulu ,8 Kuvataideakatemia ,3 Ammattikorkeakoulut yhteensä ,2 Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola ,7 Diakonia-ammattikorkeakoulu ,6 EVTEK-ammattikorkeakoulu ,4 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu ,9 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu ,7 Helsingin ammattikorkeakoulu ,4 Humanistinen ammattikorkeakoulu ,0 Hämeen ammattikorkeakoulu ,3 Jyväskylän ammattikorkeakoulu ,5 Kajaanin ammattikorkeakoulu ,1 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu ,1 Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu ,8 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu ,8 Lahden ammattikorkeakoulu ,2 Laurea-ammattikorkeakoulu ,6 Mikkelin ammattikorkeakoulu ,8 Oulun seudun ammattikorkeakoulu ,1 Pirkanmaan ammattikorkeakoulu ,7 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu ,4 Rovaniemen ammattikorkeakoulu ,3 Satakunnan ammattikorkeakoulu ,9 Savonia-ammattikorkeakoulu ,3 Seinäjoen ammattikorkeakoulu ,0 Svenska Yrkeshögskolan ,9 Tampereen ammattikorkeakoulu ,5 Turun ammattikorkeakoulu ,7 Vaasan ammattikorkeakoulu ,0 Yrkeshögskolan Sydväst ,0 Taulukko 3. Opiskelijaliikkuvuus ja liikkuvuuden tasapaino korkeakouluittain

13 Opiskelijat Suomesta Suomeen Harjoittelijat Tasapaino % Suomesta Suomeen Tasapaino % Ammattikorkeakoulut yhteensä , ,6 Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola , ,5 Diakonia-ammattikorkeakoulu , ,9 EVTEK-ammattikorkeakoulu , ,1 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu , ,0 Haaga-Helian ammattikorkeakoulu , ,6 Helsingin ammattikorkeakoulu , ,0 Humanistinen ammattikorkeakoulu , ,0 Hämeen ammattikorkeakoulu , ,4 Jyväskylän ammattikorkeakoulu , ,7 Kajaanin ammattikorkeakoulu , ,7 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu , ,0 Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu , ,3 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu , ,2 Lahden ammattikorkeakoulu , ,7 Laurea-ammattikorkeakoulu , ,4 Mikkelin ammattikorkeakoulu , ,5 Oulun seudun ammattikorkeakoulu , ,3 Pirkanmaan ammattikorkeakoulu , ,0 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu , ,3 Rovaniemen ammattikorkeakoulu , ,4 Satakunnan ammattikorkeakoulu , ,2 Savonia-ammattikorkeakoulu , ,8 Seinäjoen ammattikorkeakoulu , ,3 Svenska Yrkeshögskolan , ,5 Tampereen ammattikorkeakoulu , ,0 Turun ammattikorkeakoulu , ,7 Vaasan ammattikorkeakoulu , ,6 Yrkeshögskolan Sydväst , ,0 Taulukko 4. Opiskelija- ja harjoittelijaliikkuvuuden tasapaino ammattikorkeakouluissa 2007 Kuviossa 2 on kuvattu liikkuvuuden tasapainon kehitys yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa vuosina Ammattikorkeakoulupuolella Suomeen tulleiden opiskelijoiden osuus suhteessa Suomesta lähteneisiin on tasaisesti kasvanut, mutta lähteneiden osuus on kuitenkin pysynyt tulevia korkeampana. Yliopistosektorilla sitä vastoin tulevien opiskelijoiden osuus on tarkasteluajanjaksolla ollut lähteviä korkeampi kaikkina muina vuosina paitsi

14 v 101,4 99,1 104,1 80,4 84,4 73,1 111,5 91, Yliopistot Ammattikorkeakoulut v Kuvio 2. Opiskelijaliikkuvuudet tasapainon kehitys (%) Liikkuvat opiskelijat suhteessa uusiin opiskelijoihin Kansainvälisen liikkuvuuden aktiivisuutta voi kuvata esimerkiksi vertaamalla liikkuvien opiskelijoiden määrää tilastovuonna aloittaneiden uusien opiskelijoiden määrään. Vuonna 2007 liikkuvien korkeakouluopiskelijoiden osuus uusista opiskelijoista oli keskimäärin 16 prosenttia eli noin joka kuudes aloittava opiskelija suorittaa osan tutkinnostaan ulkomailla. Yliopistosektorilla suhdeluku on lähtevien osalta 22,8 prosenttia eli lähes joka neljäs aloittava yliopisto-opiskelija lähtee ulkomaille. Saapuvien osalta luku on 25,4 prosenttia eli saapuvien opiskelijoiden määrä vastaa neljäsosaa vuosittaisesta sisäänotosta. Ammattikorkeakoulusektorilla suhde on pienempi eli 11,7 prosenttia lähtevissä ja 10,7 saapuvissa. Korkeakoulujen väliset erot liikkuvuuden aktiivisuudessa vaihtelevat: yliopistosektorilla Suomesta lähtevien suhde uusiin opiskelijoihin vaihtelee 14 prosentista hieman yli 50 prosenttiin, ammattikorkeakoulusektorilla 5 prosentista 20 prosenttiin. Suomeen saapuvien suhde uusiin opiskelijoihin puolestaan vaihtelee yliopistosektorilla 17 prosentista hieman yli 50 prosenttiin ja ammattikorkeakoulusektorilla 5 prosentista 16 prosenttiin. 13

15 14 Uudet opiskelijat * Liikkuvuus Suomesta Liikkuvuus Suomesta / uudet opiskelijat Liikkuvuus Suomeen Liikkuvuus Suomeen / uudet opiskelijat Kaikki yhteensä , ,3 Yliopistot yhteensä , ,4 Helsingin yliopisto , ,5 Jyväskylän yliopisto , ,3 Oulun yliopisto , ,8 Joensuun yliopisto , ,3 Kuopion yliopisto , ,0 Turun yliopisto , ,3 Tampereen yliopisto , ,5 Åbo Akademi , ,3 Vaasan yliopisto , ,2 Lapin yliopisto , ,3 Teknillinen korkeakoulu , ,3 Tampereen teknillinen yliopisto , ,5 Lappeenrannan teknillinen yliopisto , ,9 Helsingin kauppakorkeakoulu , ,8 Svenska handelshögskolan , ,2 Turun kauppakorkeakoulu , ,3 Taideteollinen korkeakoulu , ,1 Sibelius-Akatemia , ,8 Teatterikorkeakoulu ,9 9 19,6 Kuvataideakatemia , ,5 Ammattikorkeakoulut yhteensä , ,7 Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola , ,0 Diakonia-ammattikorkeakoulu ,1 38 4,9 EVTEK-ammattikorkeakoulu , ,1 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu , ,6 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu , ,6 Helsingin ammattikorkeakoulu , ,3 Humanistinen ammattikorkeakoulu ,3 29 8,5 Hämeen ammattikorkeakoulu , ,0 Jyväskylän ammattikorkeakoulu , ,5 Kajaanin ammattikorkeakoulu , ,2 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu ,1 46 6,1 Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu , ,0 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu , ,0 Lahden ammattikorkeakoulu , ,3 Laurea-ammattikorkeakoulu , ,5 Mikkelin ammattikorkeakoulu , ,0 Oulun seudun ammattikorkeakoulu , ,2 Pirkanmaan ammattikorkeakoulu , ,3 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu ,4 95 9,8 Rovaniemen ammattikorkeakoulu , ,2 Satakunnan ammattikorkeakoulu , ,1 Savonia-ammattikorkeakoulu , ,5 Seinäjoen ammattikorkeakoulu , ,0 Svenska Yrkeshögskolan ,3 18 5,0 Tampereen ammattikorkeakoulu , ,0 Turun ammattikorkeakoulu , ,3 Vaasan ammattikorkeakoulu ,4 50 6,7 Yrkeshögskolan Sydväst ,0 22 5,0 Taulukko 5. Opiskelijaliikkuvuus suhteessa uusiin opiskelijoihin 2007

16 30 20 v 22,5 23,2 22,8 Yliopistot 10 11,5 12,1 11,7 Ammattikorkeakoulut v Kuvio 3. Opiskelijaliikkuvuus Suomesta suhteessa uusiin opiskelijoihin (%) Kuviossa 3 on esitetty liikkuvuutta Suomesta kuvaavan suhdeluvun kehitystä vuosien 2005 ja 2007 välillä. Liikkuvuus on ollut vilkkaimmillaan vuonna Opiskelijaliikkuvuus koulutusaloittain Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen liikkuvuustilastoinnissa noudatetaan KOTA- ja AMKO- TA-tilastointien mukaisesti erilaisia koulutusalaluokituksia. Seuraavassa koulutusalakohtaiset liikkuvuusluvut esitetään erikseen yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Taulukossa 6 näkyy yliopistojen opiskelijaliikkuvuuden tasapaino 1 koulutusaloittain. Liikkuvuusluvut ovat parhaiten tasapainossa yhteiskuntatieteiden, oikeustieteen sekä kauppatieteiden aloilla. Ulkomaisia opiskelijoita vastaanottavia yliopistollisia koulutusaloja ovat hammas- ja eläinlääketieteelliset alat, lääketiede, terveystieteet ja taideteollinen ala. Vastaavasti selkeimmin suomalaisopiskelijoita ulkomaille lähettäviä aloja ovat teologia, teatteri- ja tanssiala, farmasia sekä humanistiset alat. Tosin humanistista alaa lukuun ottamatta nämä kaikki ovat pieniä aloja, jolloin jo muutaman opiskelijan lisäys tai vähennys muuttaa prosentuaalisia osuuksia huomattavasti. Taulukossa 7 näkyy vastaavasti ammattikorkeakoulujen liikkuvuuden tasapaino koulutusaloittain. Suomesta lähtevien ja Suomeen saapuvien välinen suhde oli tasapainossa erityisesti tekniikan ja liikenteen alalla. Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan sekä tekniikan ja liikenteen alan liikkuvuus painottuu enemmän Suomeen saapuviin. Muilla aloilla Suomesta lähtee opiskelijoita ulkomaille tänne saapuvia runsaammin. 1 Suomeen tulleiden opiskelijoiden prosentuaalinen osuus Suomesta lähteneistä. Kun lähteneitä ja saapuneita on yhtä paljon, suhde on sata prosenttia. * Taulukko viereisellä sivulla: Yliopistot uudet opiskelijat (lähde:kota), ammattikorkeakoulut nuorten ja aikuisten koulutuksessa aloittaneet opiskelijat (lähde: AMKOTA) 15

17 Suomesta Suomeen Suhde: Suomeen tulleet / Suomesta lähteneet Kaikki yhteensä ,5 Teologinen ,1 Humanistinen ,2 Taideteollinen ,1 Musiikkiala ,7 Teatteri- ja tanssiala ,8 Kasvatustieteellinen ,3 Liikuntatieteellinen ,9 Yhteiskuntatieteellinen ,8 Psykologia ,3 Terveystieteet ,0 Oikeustieteellinen ,9 Kauppatieteellinen ,7 Luonnontieteellinen ,8 Maatalous-metsätieteellinen ,8 Teknillistieteellinen ,4 Lääketieteellinen ,7 Hammaslääketieteellinen ,0 Eläinlääketieteellinen ,0 Farmasia ,2 Kuvataideala ,3 Tuntematon ,3 Taulukko 6. Opiskelijaliikkuvuuden tasapaino yliopistoissa koulutusaloittain 2007 Suomesta Suomeen Suhde: Suomeen tulleet / Suomesta lähteneet Kaikki yhteensä ,2 Humanistinen ja kasvatusala ,9 Kulttuuriala ,4 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala ,5 Luonnontieteiden ala ,8 Tekniikan ja liikenteen ala ,8 Luonnonvara- ja ympäristöala ,6 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala ,5 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala ,3 Muu koulutus Tuntematon Taulukko 7. Opiskelijaliikkuvuuden tasapaino ammattikorkeakouluissa koulutusaloittain 2007

18 Taulukossa 8 on esitetty liikkuvuuden kehitys koulutusaloittain vuosien 2006 ja 2007 välillä. Suomesta ulkomaille suuntautuva liikkuvuus on vähentynyt erityisesti teatteri- ja tanssialalla sekä kuvataidealalla. Sen sijaan lääketieteellisillä aloilla lähtevien määrä on kasvanut. Ammattikorkeakoulusektorilla humanistisen ja kasvatusalan Suomesta ulkomaille suuntautuva liikkuvuus on vähentynyt tarkasteluvuosien välillä. Suomeen saapuvien kohdalla lisäystä liikkuvuudessa on yliopistoissa havaittavissa eläinlääketieteen alalla ja ammattikorkeakouluissa matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla. Suomesta Muutos % Suomeen Muutos % Yliopistot yhteensä , ,3 Teologinen , ,0 Humanistinen , ,5 Taideteollinen , ,7 Musiikkiala , ,8 Teatteri-ja tanssiala , ,0 Kasvatustieteellinen , ,8 Liikuntatieteellinen , ,1 Yhteiskuntatieteellinen , ,2 Psykologia , ,3 Terveystieteet , ,2 Oikeustieteellinen , ,9 Kauppatieteellinen , ,8 Luonnontieteellinen , ,3 Maatalous-metsätieteellinen , ,4 Teknillistieteellinen , ,3 Lääketieteellinen , ,2 Hammaslääketieteellinen , ,2 Eläinlääketieteellinen , ,0 Farmasia , ,1 Kuvataideala , ,7 Tuntematon 3 3 0, ,0 Ammattikorkeakoulut yhteensä , ,3 Humanistinen ja kasvatusala , ,8 Kulttuuriala , ,2 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala , ,0 Luonnontieteiden ala , ,0 Tekniikan ja liikenteen ala , ,3 Luonnonvara- ja ympäristöala , ,6 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala , ,6 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala , ,9 Muu koulutus ,0 Tuntematon Taulukko 8. Opiskelijaliikkuvuuden kehitys koulutusaloittain

19 Yliopistoissa opiskelijaliikkuvuuden aktiivisuus vaihtelee lähtevien osalta suuresti koulutusalojen välillä. Aktiivisinta Suomesta ulkomaille suuntautuva liikkuvuus on oikeustieteessä ja kuvataidealalla, joissa 40 prosenttia uusista opiskelijoista suorittaa osan tutkinnostaan ulkomailla. Aktiivista liikkuvuus on myös humanistisella ja kauppatieteellisellä alalla, joissa liikkuvien opiskelijoiden suhde uusista opiskelijoista on yli 35 prosenttia. Saapuvien kohdalla vaihto-opiskelijoita suhteessa aloittaneisiin vastaanottavat eniten eläinlääketieteellinen, oikeustieteellinen ja taideteollinen ala. Uudet opiskelijat Liikkuvuus Suomesta Suhde: liikkuvuus Suomesta / uudet opiskelijat, % Liikkuvuus Suomeen Suhde: liikkuvuus Suomeen / uudet opiskelijat, % Kaikki yhteensä , ,4 Teologinen ,7 13 4,5 Humanistinen ,2 Taideteollinen , ,5 Musiikkiala , ,8 Teatteri-ja tanssiala ,9 9 19,6 Kasvatustieteellinen , ,6 Liikuntatieteellinen , ,0 Yhteiskuntatieteellinen ,5 Psykologia , ,2 Terveystieteet , ,8 Oikeustieteellinen , ,6 Kauppatieteellinen , ,2 Luonnontieteellinen , ,1 Maatalous-metsätieteellinen , ,7 Teknillistieteellinen , ,8 Lääketieteellinen , ,5 Hammaslääketieteellinen ,0 Eläinlääketieteellinen ,0 Farmasia ,7 Kuvataideala , ,5 Tuntematon Taulukko 9. Opiskelijaliikkuvuuden aktiivisuus yliopistoissa koulutusaloittain 2007 Myös ammattikorkeakouluissa koulutusalojen väliset erot liikkuvuusaktiivisuudessa ovat suuria. Aktiivisinta Suomesta ulkomaille suuntautuva liikkuvuus on matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla. Luonnontieteen sekä tekniikan ja liikenteen aloilla kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus on kaikkein vähäisintä. Saapuvia vaihto-opiskelijoita vastaanottavat suhteellisesti eniten yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala sekä kulttuuriala. 18

20 Uudet opiskelijat Liikkuvuus Suomesta Suhde: liikkuvuus Suomesta / uudet opiskelijat, % Liikkuvuus Suomeen Suhde: liikkuvuus Suomeen / uudet opiskelijat, % Kaikki yhteensä , ,7 Humanistinen ja kasvatusala ,1 15 4,3 Kulttuuriala , ,1 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala , ,0 Luonnontieteiden ala ,1 23 1,4 Tekniikan ja liikenteen ala , ,6 Luonnonvara- ja ympäristöala , ,1 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala , ,9 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala , ,8 Muu koulutus Tuntematon Taulukko 10. Opiskelijaliikkuvuuden aktiivisuus ammattikorkeakouluissa koulutusaloittain 2007 Opiskelijaliikkuvuus alueittain Taulukoissa 11 ja 12 on tarkasteltu yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijaliikkuvuutta alueittain. Aluejaon pohjana on Suomen läänijako, josta Oulun ja Lapin läänit on yhdistetty yhdeksi luokaksi Pohjois-Suomi. Opiskelijat on sijoitettu eri alueille korkeakoulun hallinnollisen keskuksen sijaintikunnan mukaan 2. Sekä yliopisto- että ammattikorkeakoulusektorilla Suomesta ulkomaille suuntautuva liikkuvuus on aktiivisinta Etelä- ja Länsi-Suomessa, Itä- ja Pohjois-Suomessa sen sijaan hieman alle valtakunnallisen keskiarvon. Saapuvia vaihto-opiskelijoita suhteessa aloittaneisiin sitä vastoin tulee eniten Pohjois-Suomeen. Ilmiö on sama sekä yliopisto että ammattikorkeakoulusektorilla. 2 Korkeakoulut alueittain: Etelä-Suomi. Yliopistot: Helsingin yo, Teknillinen korkeakoulu, Lappeenrannan teknillinen yo, Helsingin kauppakorkeakoulu, Svenska handelshögskolan, Taideteollinen korkeakoulu, Sibelius-Akatemia, Teatterikorkeakoulu, Kuvataideakatemia. Ammattikorkeakoulut: Arcada, Diakonia, EVTEK, Etelä-Karjalan amk, Haaga -Helia amk, Helsingin amk, Humanistinen amk, Hämeen amk, Kymenlaakson amk, Lahden amk, Laurea, Yh Sydväst Länsi-Suomi. Yliopistot: Jyväskylän yo, Turun yo, Tampereen yo, Åbo Akademi, Vaasan yo, Tampereen teknillinen yo, Turun kauppakorkeakoulu. Ammattikorkeakoulut: Jyväskylän amk, Keski-Pohjanmaan amk, Satakunnan amk, Seinäjoen amk, Svenska yh, Tampereen amk, Turun amk, Vaasan amk. Itä-Suomi. Yliopistot: Joensuun yo, Kuopion yo. Ammattikorkeakoulut: Mikkelin amk, Savonia amk, Pohjois-Karjalan amk. Pohjois-Suomi. Yliopistot: Oulun yo, lapin yo. Ammattikorkeakoulut: Kajaanin amk, Kemi-Tornion amk, Oulun seudun amk, Rovaniemen amk. 19