Kansainvälinen liikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa 2011

Transkriptio

1 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility SIRU KORKALA Kansainvälinen liikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa /2011 TIETOA JA TILASTOJA -RAPORTTI

2 ISBN (pdf) ISSN /2012 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

3 Sisältö 1. Lukijalle 2. Tiedon keruu ja määritelmät 3. Yhteenveto: Kansainvälinen liikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa vuonna Liikkuvuuden kokonaiskuva ja kehitys Opiskelijaliikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa 2011 Suomesta ulkomaille suuntautuva pitkäkestoinen liikkuvuus sekä liikkuvuus Suomeen sukupuolen, opiskelumuodon ja ikäryhmän mukaan Opiskelijaliikkuvuus tutkinnoittain ja koulutusaloittain Liikkuvuusjärjestelyt ja ulkomaanjakson tarkoitus Opiskelijaliikkuvuus alueittain Opiskelijaliikkuvuus oppilaitostyypeittäin 6. Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa 2011 Suomesta ulkomaille suuntautuva pitkäkestoinen liikkuvuus sukupuolen ja opiskelumuodon mukaan Opettajien ja muun henkilöstön pitkäkestoinen liikkuvuus tutkinnoittain ja koulutusaloittain Liikkuvuusjärjestelyt ja ulkomaanjakson tarkoitus Suomeen suuntautuva opettajien ja henkilöstön liikkuvuus Suomesta ulkomaille lähtevien opettajien ja muun henkilöstön pitkä- ja lyhytkestoinen sekä Suomeen suuntautuva liikkuvuus alueittain Suomesta lähtevien opettajien ja muun henkilöstön pitkä- ja lyhytkestoinen sekä Suomeen suuntautuva liikkuvuus oppilaitostyypeittäin 7. Liikkuvuuden yhteistyömaat ja -alueet 8. Sammanfattning 9. Summary Liitteet Kansainvälinen liikkuvuus koulutuksen järjestäjittäin Kansainvälinen liikkuvuus organisaatioittain

4 1. Lukijalle Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO kerää ja julkaisee vuosittain tilastot kansainvälisestä liikkuvuudesta ammatillisessa koulutuksessa ja korkea-asteella. CIMO on tilastoinut ammatillisten oppilaitosten liikkuvuutta vuodesta 2008 lähtien; sitä ennen tiedot keräsi Opetushallitus. Korkeakoulujen liikkuvuutta koskevalla tilastoinnilla on jo pidemmät perinteet, sillä CIMO on vastannut siitä vuodesta 1998 lähtien. Tässä raportissa esitellään ammatillisten oppilaitosten liikkuvuuslukuja vuodelta Tilastointi koskee kaikkia opiskelijoita, jotka ovat ammatilliseen tutkintoon johtavassa koulutuksessa sekä sen parissa työskenteleviä opettajia ja muuta henkilöstöä. Se kattaa siten myös oppisopimuskoulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen. Tilastoinnin piiriin kuului yhteensä 278 ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta tarjoavaa organisaatiota, joista 207 osallistui tietojen keruuseen. 71 organisaatiota ei pyytänyt tunnuksia tiedonkeruusovellukseen tai jättänyt siihen tietojaan. Ammatillisen koulutuksen kentällä tapahtuu vuosittain muutoksia oppilaitosten yhdistyessä. Tämän raportin tiedot on kerätty vuonna 2011 voimassa olleen tilanteen mukaisesti. Luettelo tilastoinnin piiriin kuuluvista oppilaitoksista on peräisin Opetushallituksen syksyllä 2011 voimassa olleesta rekisteristä. Oppisopimustoimistojen ja -keskusten tiedot on kerätty Internetistä. Koulutuksen järjestäjä-, oppilaitos- sekä oppisopimustoimistokohtaiset liikkuvuustiedot ovat raportin liitetaulukkoina. Lämmin kiitos kaikille tiedonkeruuseen osallistuneille tahoille! Tilastoinnin tavoitteena on tuottaa tietoa, joka tukee kansainvälisen toiminnan kehittämistä ammatillisessa koulutuksessa. Toivottavasti tästä raportista on teille hyötyä!

5 2. Tiedon keruu ja määritelmät Liikkuvuustiedot kerättiin sähköisellä tiedonkeruusovelluksella, johon kirjauduttiin salasanalla. Tilastointiin liittyvä tiedotus tapahtui koulutuksen järjestäjien kautta; ne toimittivat sähköpostilla kyselyyn liittyvät ohjeet ja sovellukseen johtavan linkin organisaatioihin. Kirjautumiseen tarvittavan salasanan organisaatiot saivat CIMOsta erikseen pyytämällä. Sovellukseen kirjautumista pyydettiin myös sellaisilta organisaatioilta, joilla ei kansainvälistä liikkuvuutta kyseisenä vuonna ollut. Näin pyrittiin mahdollisimman kattavaan tiedonkeruuseen. Eri liikkuvuusryhmistä on kerätty hyvin eriasteista tietoa. Pitkäkestoinen Suomesta ulkomaille suuntautuva opiskelijaliikkuvuus, opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus sekä opiskelijaliikkuvuus Suomeen tilastoidaan henkilöpohjaisesti, kun taas lyhytkestoinen Suomesta ulkomaille suuntautuva opiskelijoiden sekä opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus ja kaikki Suomeen suuntautuva opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus maittain summatietoina. Lyhytkestoinen ja summatietoina kerättävä liikkuvuus käsitellään tässä raportissa vain alueellisessa, maakohtaisessa ja oppilaitostyyppiä koskevassa tarkastelussa. Suomesta ulkomaille suuntautuvassa opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuudessa pitkäkestoisen ulkomaanjakson pituudeksi hyväksyttiin vähintään 5 päivää kestäneet matkat, kuten edellisenäkin tilastointivuotena. Uutena luokkana kerättiin summatietoina nyt myös lyhytkestoinen opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus eli alle 5 päivää kestäneet matkat. Suomeen saapuvien opettajien kohdalla tilastoitavan vaihdon pituutta ei ole erikseen määritelty. Pitkäkestoisten opiskelijaliikkuvuuksien kesto on vähintään kaksi viikkoa, lyhyet kestävät vähemmän kuin kaksi viikkoa. Suomeen saapuneiden opiskelijoiden liikkuvuusjakson mittaa ei ole erikseen määritelty.

6 3. Yhteenveto: Kansainvälinen liikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa vuonna Liikkuvuus Suomesta ulkomaille Pitkäkestoiselle, vähintään 2 viikkoa kestävälle ulkomaanjaksolle lähti 3196 opiskelijaa (6,3 % aloittaneista), lisäystä edellisvuoteen 14,3 % Lyhytkestoiselle, alle 2 viikkoa kestävälle ulkomaanjaksolle lähti 3370 opiskelijaa (6,6 % aloittaneista), lisäystä edellisvuoteen 25 % Pitkäkestoiselle (vähintään 5 vrk) ulkomaanjaksolle opettajia ja muuta henkilöstöä lähti 1917 henkilöä, laskua edellisvuoteen 1 % Lyhytkestoiselle (alle 5 vrk) ulkomaanjaksolle opettajia ja muuta henkilöstöä lähti 2692 henkilöä. Liikkuvuus tutkinnoittain Eniten liikkuivat sosiaali- ja terveysalan, hotelli- ja ravintola-alan sekä liiketalouden perustutkinto-opiskelijat Tutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto Liiketalouden perustutkinto Matkailualan perustutkinto Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto Sähköalan perustutkinto Rakennusalan perustutkinto Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto Autoalan perustutkinto Catering-alan perustutkinto Opiskelijoita Suomesta Taulukko 1. Pitkäkestoinen opiskelijaliikkuvuus tutkinnoittain, 10 yleisintä

7 Suuri osa ulkomaanjaksolle lähteneistä opettajista ja muusta henkilöstöstä työskentelee muissa kuin suoranaisissa opetustehtävissä. Tutkinto Muu tehtävä (esim. hallintohenkilöstö) Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Liiketalouden perustutkinto Hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto Muu koulutus (esim. kieltenopettajat) Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto Sähköalan perustutkinto Kone- ja metallialan perustutkinto Autoalan perustutkinto Muu tutkinto, mikä? Opettajia ja muuta henkilöstöä Suomesta Taulukko 2. Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus tutkinnoittain, 10 yleisintä Valtaosa liikkujista on naisia Opiskelijaliikkuvuus on hyvin naisvaltaista: 66 % pitkäkestoiselle ulkomaanjaksolle lähteneistä on naisia. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoista 47 % on naisia, joten naiset lähtevät miehiä useammin ulkomaanjaksoille. Suomesta ulkomaille lähteneistä opettajista ja muusta henkilöstöstä 55 % on naisia. Useimmat liikkujat opiskelevat ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavaa perustutkintoa Pitkäkestoiselle ulkomaanjaksolle lähteneistä opiskelijoista 95 % suoritti ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavaa perustutkintoa Suomesta ulkomaille lähteneistä opettajista ja muusta henkilöstöstä 63 % työskenteli ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavan perustutkinnon parissa. Liikkuvuusjärjestelyt ja ulkomaanjakson tarkoitus Pitkäkestoisessa opiskelijaliikkuvuudessa järjestelyt hoidettiin useimmiten Leonardo da Vinci -ohjelman avulla (39 %) tai oppilaitoksen omalla rahoituksella (39 %) Pitkäkestoisen ulkomaanjakson tarkoituksena oli useimmiten työssä oppiminen (92 %).

8 Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuudesta 33 % järjestettiin oppilaitoksen omalla rahoituksella ja 30 % Leonardo da Vinci -ohjelman avulla. Opettajien ja muun henkilöstön ulkomaanjaksojen tarkoituksena oli useimmiten muu kuin työelämäjakso tai opettajavaihto, esimerkiksi yhteistyöprojektit, kehittämishankkeet tai valmistelevat vierailut. Liikkuvuusjakson kesto Pitkäkestoisen opiskelijaliikkuvuuden keskimääräinen kesto oli 6 viikkoa Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuusjaksot kestivät keskimäärin 1,3 viikkoa Suomeen suuntautuva opiskelijaliikkuvuus Suomeen tuli 2397 opiskelijaa (4,7 % aloittaneista), mikä on 12,8 % vähemmän kuin vuonna Liikkuvuus tutkinnoittain Eniten ulkomaisia opiskelijoita tuli Suomeen opiskelemaan liiketalouden ja sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa. Suhteellisen suuri osa Suomeen saapuneiden opiskelijoiden tutkinnoista on jäänyt tunnistamatta. Tutkinto Liiketalouden perustutkinto Muu tutkinto / Tuntematon Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Kone- ja metallialan perustutkinto Hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto Maatalousalan perustutkinto Catering-alan perustutkinto Matkailualan perustutkinto Sähköalan perustutkinto Opiskelijoita Suomeen Taulukko 3. Suomeen suuntautuva opiskelijaliikkuvuus tutkinnoittain, 10 yleisintä

9 Suomeen tuli yhtä paljon miehiä ja naisia Suomeen tulleiden opiskelijoiden sukupuolijakauma oli tasainen: 47 % oli miehiä ja 49 % naisia, 4 %:lla saapuneista sukupuoli jäi tilastoimatta. Useimmat tulijoista opiskelevat ammatillisen peruskoulutuksen perustutkintoa Suomeen saapuneista opiskelijoista 89 % opiskeli ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavaa perustutkintoa. Liikkuvuusjärjestelyt ja ulkomaanjakson tarkoitus Suomeen saapuvien opiskelijoiden järjestelyt hoidettiin useimmiten Leonardo da Vinci -ohjelman avulla (49 %) tai oppilaitoksen omalla rahoituksella (13 %). 58 % opiskelijoista tuli työssäoppimaan; 42 % vaihdon tarkoituksena oli muu opiskelu eli työskentely erilaisissa projekteissa tai tutustumiskäynnit oppilaitoksiin. Liikkuvuusjakson kesto Suomeen suuntautuvan opiskelijaliikkuvuuden keskimääräinen kesto oli 3,5 viikkoa Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus Suomeen Suomeen saapui 2806 opettajaa tai muun henkilöstön edustajaa, lisäystä edellisvuoteen 32,8 % Kansainvälisen liikkuvuuden yhteistyömaat ja -alueet Suomalaisopiskelijoiden lyhyt- ja pitkäkestoisen liikkuvuuden yleisimmät kohdemaat olivat Viro, Espanja, Ruotsi, Saksa ja Britannia. Suomeen tulleiden opiskelijoiden yleisimmät kotimaat olivat Saksa, Ranska, Venäjä, Viro ja Espanja. Suomalaisten opettajien ja muun henkilöstön yleisimmät kohdemaat olivat Britannia, Saksa, Espanja, Italia ja Ranska. Suomeen tuli opettajia ja muuta henkilöstöä eniten Saksasta, Venäjältä, Korean tasavallasta, Virosta ja Ranskasta. Sekä opiskelijoiden että opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus on keskittynyt Eurooppaan.

10 Lähteneet opiskelijat Saapuneet opiskelijat Lähteneet opettajat ja muu henkilöstö Saapuneet opettajat ja muu henkilöstö Aasia 3,0 3,2 3,2 18,7 Afrikka 1,8 0,3 0,7 1,1 Eurooppa 93,1 96,0 95,1 78,8 Latinalainen Amerikka ja Karibia 0,6 0,0 0,1 0,1 Pohjois-Amerikka 1,0 0,2 0,7 1,3 Oseania 0,5 0,5 0,1 0,1 Yhteensä Taulukko 4. Liikkuvuus maanosittain (%) 10

11 4. Liikkuvuuden kokonaiskuva ja kehitys Vuonna 2011 ammatillisesta koulutuksesta lähti lyhyt- tai pitkäkestoiselle ulkomaanjaksolle yhteensä 6566 opiskelijaa, mikä on 20 % enemmän kuin edellisvuonna. Nousua on tapahtunut sekä pitkä- että lyhytkestoisessa liikkuvuudessa. Vuosittainen heilahtelu on tyypillistä ammatillisen koulutuksen liikkuvuudelle, oppilaitoskohtainen liikkuvuus on satunnaista ja vaihtelee vuosittain. Kun liikkujien määrä suhteutetaan vuonna opetussuunnitelman mukaisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa aloittaneiden määrään, lähti ulkomaille keskimäärin 13 % aloittaneista eli 2 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Vuonna 2011 Suomeen tuli 2397 ulkomaista opiskelijaa, eli 13 % vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Saapuneiden osuus vastaa 5 %:a Suomen ammatillisissa oppilaitoksissa vuonna 2010 aloittaneista opiskelijoista. 1 Vuonna 2011 aloittaneiden määrää ei ollut raportointihetkellä saatavissa 11

12 Kuviossa 1 on esitetty Suomesta lähteneiden ja Suomeen saapuneiden opiskelijoiden lukumäärällinen kehitys vuosina Erityisesti lähtijöiden määrät vaihtelevat runsaasti vuosittain, mutta myös Suomeen saapuneiden määrissä on pientä vaihtelua. Erityisen herkkää vaihtelulle näyttää olevan lyhytkestoinen liikkuvuus, vuosien 2009 ja 2010 välillä liikkuvuus Suomesta ulkomaille laski, mikä johtui juuri lyhytkestoisten liikkuvuusjaksojen määrän laskusta. Samalla pitkäkestoinen opiskelijaliikkuvuus kasvoi lähes 13 %. Vuonna 2011 lähtijöiden määrä nousi molemmissa liikkuvuusmuodoissa. Suomesta lähtevien opiskelijoiden lukumäärä sisältää sekä lyhyt- että pitkäkestoisen liikkuvuuden. Saapuvien osalta tilastoitavan liikkuvuusjakson kestoa ei ole erikseen määritelty Suomesta Suomeen Kuvio 1. Opiskelijaliikkuvuuden kehitys

13 Vuonna 2011 Suomeen saapui 2806 ja Suomesta lähti 1917 opettajaa ja muun henkilöstön edustajaa. Saapuvien määrä kasvoi jopa 33 % edellisestä vuodesta. Lähtevien osuus sitä vastoin laski prosentin verran. Kuviossa 2 on esitetty Suomesta lähteneiden ja tänne tulleiden opettajien ja muun henkilöstön lukumäärällinen kehitys vuosina Lähtijöiden osalta kuviossa ovat mukana vain pitkäkestoiset eli vähintään 5 vuorokautta kestäneet ulkomaanjaksot. Vuodesta 2009 lähtien opettajaliikkuvuus on kasvanut tasaisesti ja Suomeen on tullut enemmän opettajia ja muuta henkilöstöä kuin täältä on lähtenyt Suomesta Suomeen Kuvio 2. Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuuden kehitys

14 5. Opiskelijaliikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa 2011 Suomesta ulkomaille suuntautuva pitkäkestoinen liikkuvuus sekä liikkuvuus Suomeen sukupuolen, opiskelumuodon ja ikäryhmän mukaan Vuonna 2011 Suomesta lähti 3196 opiskelijaa vähintään kahden viikon mittaiselle liikkuvuusjaksolle ulkomaille; Suomeen tuli 2397 opiskelijaa. Ulkomaille lähteneistä oli naisia 2104 eli 66 % ja miehiä 1092 eli 34 %. Miesten osuus lähtijöistä nousi 2 % edelliseen vuoteen verratuna. Ammatillisessa peruskoulutuksessa aloittaneiden määrään suhteutettuna naiset ovat edelleen miehiä huomattavasti aktiivisempia ulkomaanjaksolle lähtijöitä, sillä vuonna 2010 opintonsa aloittaneista 48 % oli naisia. Suomeen saapuneista opiskelijoista naisia oli 1178 eli 49 % ja miehiä 1128 eli 47 %. Neljä prosenttia Suomeen saapuneiden opiskelijoiden sukupuolesta jätettiin raportoimatta. Enemmistö ulkomaille lähteneistä ja Suomeen saapuneista opiskeli ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavaa perustutkintoa. Näyttötutkintona suoritettavaa perustutkintoa opiskeli 2,6 % lähteistä ja 1 % saapuneista opiskelijoista. Muut opiskelumuodot ovat etenkin ulkomaille lähteneiden opiskelijoiden keskuudessa harvinaisia, mutta Suomeen tulleista lähes 6 % suoritti oppisopimuspohjaista ammatillista perustutkintoa. Opiskelumuoto Opiskelijoita Suomesta % Opiskelijoita Suomeen % Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettu perustutkinto , ,8 Näyttötutkintona suoritettu perustutkinto 82 2, Ammattitutkinto 37 1,2 43 1,8 Erikoisammattitutkinto 11 0,3 28 1,2 Oppisopimuspohjainen ammatillinen peruskoulutus 9 0, ,8 Oppisopimuspohjainen näyttötutkintona suoritettu perustutkinto 16 0,5 15 0,6 Oppisopimuksena suoritettu ammattija erikoisammattitutkinto 13 0,4 1 0,1 Tuntematon 17 0,7 Yhteensä Taulukko 5. Suomesta lähtevä pitkäkestoinen ja Suomeen saapuva opiskelijaliikkuvuus opiskelumuodon mukaan

15 Taulukossa 6 suhteutetaan eri opiskelumuodoissa tapahtuva pitkäkestoinen ja Suomeen suuntautuva liikkuvuus eri opiskelumuodoissa aloittaneiden määrään. Näyttötutkinto- ja oppisopimusopiskelijat lähtevät harvemmin ulkomaille kuin opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa opiskelevat. Opiskelijoita Suomesta Suhteessa aloittaneisiin % Opiskelijoita Suomeen Suhteessa aloittaneisiin % Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettu perustutkinto / Ammattitutkinto / Erikoisammattitutkinto , ,3 Näyttötutkintona suoritettu perustutkinto 82 0,2 24 0,1 Oppisopimuspohjainen tutkinto 38 0, ,7 Tuntematon 17 Yhteensä Taulukko 6. Suomesta lähtevä pitkäkestoinen ja Suomeen suuntautuva liikkuvuus opiskelumuodon mukaan Valtaosa opiskelijaliikkuvuuteen osallistuneista on iältään vuotiaita eli syntynyt luvulla. Pitkäkestoiselle ulkomaanjaksolle lähteneistä tähän ikäryhmään kuuluu 70 % ja Suomeen saapuneista 63 % luvulla syntyneitä oli 24 % lähteneistä ja 15 % saapuneista. Keskimäärin ulkomaanjaksolle lähdettiin 19-vuotiaana ja Suomeen tultiin 20-vuotiaana.* Opiskelijaliikkuvuus tutkinnoittain ja koulutusaloittain Taulukossa 7 tarkastellaan Suomesta pitkäkestoiseen liikkuvuuteen lähteneiden ja Suomeen tulleiden lukumääriä tutkinnoittain. Eniten ulkomaanjaksolle lähti sosiaali- ja terveysalan perustutkinto-opiskelijoita; lähtijöitä oli 524 henkilöä, mikä on 26 % enemmän kuin edellisvuonna. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto-opiskelijoiden liikkuvuus näyttäisi kasvavan vuosittain. Toiseksi eniten lähtijöitä oli hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto-opiskelijoiden (322) ja kolmanneksi eniten liiketalouden perustutkinto-opiskelijoiden (302) joukossa. Molemmissa lähtijämäärät ovat nousseet vuodesta Suomeen saapui eniten liiketalouden perustutkintoa suorittavia opiskelijoita (332) ja toiseksi eniten sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittajia (241). Muuta tutkintoa opiskelevien osuus oli Suomeen saapuvien osalta tänä vuonna suuri (301). Tähän lukuun sisältyvät sekä ne opiskelijat, jotka suorittavat jotakin muuta kuin taulukossa 6 listattua tutkintoa, että ne opiskelijat joiden tutkintoa ei pystytty tunnistamaan. Luokkaan Muu tutkinto oli lähtevien osalta kirjattu useimmiten hevosalan perustutkinto. Saapuvien osalta oli mainittu mm. hevosalan tutkinto ja erinäisiä vaatetusalan erikoiskursseja. * Mediaani tilastoidusta syntymävuosista 15

16 Tutkinto Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto Autoalan perustutkinto Catering-alan perustutkinto Elintarvikealan perustutkinto Hammastekniikan perustutkinto Hiusalan perustutkinto Hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto Jalkinealan perustutkinto Kalatalouden perustutkinto Kauneudenhoitoalan perustutkinto Kello- ja mikromekaniikan perustutkinto Kemiantekniikan perustutkinto Kone- ja metallialan perustutkinto Kotitalous- ja kuluttajapalveluiden perustutkinto Kuvallisen ilmaisun perustutkinto Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto Laboratorioalan perustutkinto Lapsi- ja perhetyön perustutkinto Lentokoneasennuksen perustutkinto Liiketalouden perustutkinto Liikunnanohjauksen perustutkinto Logistiikan perustutkinto Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto Lääkealan perustutkinto Maanmittausalan perustutkinto Maatalousalan perustutkinto Matkailualan perustutkinto Merenkulkualan perustutkinto Metsäalan perustutkinto Musiikkialan perustutkinto Muu tutkinto, mikä? Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto Painoviestinnän perustutkinto Paperiteollisuuden perustutkinto Pintakäsittelyn perustutkinto Opiskelijoita Suomesta Opiskelijoita Suomeen

17 Puhdistuspalvelujen perustutkinto Puualan perustutkinto Puutarhatalouden perustutkinto Rakennusalan perustutkinto Sirkusalan perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Suunnitteluassistentin perustutkinto Sähköalan perustutkinto Talotekniikan perustutkinto Tanssialan perustutkinto Tekstiilialan perustutkinto Tietojenkäsittelyn perustutkinto Turvallisuusalan perustutkinto Vaatetusalan perustutkinto Veneenrakennuksen perustutkinto Verhoilualan perustutkinto Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto Yhteensä Taulukko 7. Suomesta lähtevä pitkäkestoinen ja Suomeen saapuva opiskelijaliikkuvuus tutkinnoittain 2011 Koulutusaloittain tarkasteltuna yleisimmin ulkomaanjaksoja tehdään suurilla koulutusaloilla. Eniten lähteneitä oli vuonna 2011 tekniikan ja liikenteen alalla (25 %). Toiseksi eniten lähtijöitä oli sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla (21 %) ja kolmanneksi eniten matkailu,- ravitsemisja talousalalla (20 %). Suomeen tulijoista suurin joukko opiskeli tekniikan ja liikenteen alalla (27 %). Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan sekä matkailu,- ravitsemis- ja talousalan opiskelijoita tuli saman verran eli 14 % kaikista Suomeen tulleista. Taulukossa 8 on lähteneiden ja saapuneiden opiskelijoiden kokonaismäärä koulutusaloittain vuonna 2011 sekä suhteutettu alalla aloittaneisiin. Lisäksi esitetään vastaava suhdeluku vuodelta Kulttuuriala jatkaa nousuaan aktiivisena opiskelijoiden lähettäjänä. Sekä lähteneiden että erityisesti Suomeen saapuneiden kohdalla luokka muu koulutus erottuu erityisen aktiivisena. Tähän luokkaan kuuluvat ne ulkomaiset opiskelijat, joiden tutkintoa ei listalta löydy, tai joiden tutkintoa ei ole osattu vastaanottavissa oppilaitoksissa määritellä. Luonnonvaraja ympäristöalalle tuli paljon ulkomaisia opiskelijoita vuonna 2010, mutta nyt aktiivisuus on laskenut. Myös humanistisella ja kasvatusalalla Suomeen tuli huomattavasti aikaisempaa vähemmän opiskelijoita. 17

18 Suomesta opiskelijoita 2011 % aloittaneista 2011 % aloittaneista 2010 Suomeen opiskelijoita 2011 % aloittaneista 2011 % aloittaneista 2010 Humanistinen ja kasvatusala 75 9,1 7,6 5 0,6 7,3 Kulttuuriala 370 9,7 8, ,2 4,7 Liiketalouden ja hallinnon ala 302 5,3 5, ,8 8,6 Luonnontieteiden ala 64 3,9 2,6 28 1,7 1,4 Tekniikan ja liikenteen ala 813 3,9 3, ,2 3,5 Luonnonvara- ja ympäristöala 187 6,7 8, ,7 11,5 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 664 8,2 7, ,2 4,7 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 625 9,4 8, ,3 7,2 Muu koulutus 96 17,4 4, ,6 21,5 Taulukko 8. Suomesta lähtevän pitkäkestoisen opiskelijaliikkuvuuden sekä Suomeen saapuneiden osuuden muutos vuosien 2010 ja 2011 välillä suhteessa koulutuksessa aloittaneisiin koulutusaloittain Liikkuvuusjärjestelyt ja ulkomaanjakson tarkoitus Liikkuvuusohjelmista suosituin oli EU:n Leonardo da Vinci, jonka kautta pitkäkestoiselle ulkomaanjaksolle lähti 1251 opiskelijaa eli 39 % kaikista lähteneistä. Yhtä usein Suomesta lähteneiden liikkuvuusjärjestelyt hoidettiin oppilaitoksen omalla rahoituksella. Suomeen tulevista lähes puolet eli 49 % liikkui Leonardo-ohjelman tuella, 13 % oppilaitoksen ja 11 % Comenius tai Grundtvig -ohjelman rahoituksella. Merkittävä osuus Suomeen saapuneista rahoitti liikkuvuutensa muuten: 17,5 % sijoittuu luokkaan muu rahoitus. 18

19 Liikkuvuusohjelma Opiskelijoita Suomesta % Opiskelijoita Suomeen % Leonardo da Vinci , ,6 Comenius/Grundtvig 56 1, ,0 Nordplus 60 1,9 77 3,2 Opetushallituksen rahoittama 190 5, ,5 Oppilaitoksen itse rahoittama , ,8 Opiskelijan itse rahoittama ulkomaanjakso 195 6,1 59 2,5 Muu rahoitus 207 6, ,5 Yhteensä Taulukko 9. Liikkuvuusjärjestelyt Suomesta lähtevässä pitkäkestoisessa ja Suomeen saapuvassa opiskelijaliikkuvuudessa 2011 Ulkomaanjakson tarkoituksena oli ulkomaille lähteneiden osalta useimmiten työssäoppiminen (92 %). Suomeen saapuneista 58 % tuli työssäoppimisjaksolle. Vaihdon tarkoitus Opiskelijoita Suomesta % Opiskelijoita Suomeen % työssäoppiminen , ,9 muu opiskelu 247 7, ,1 Yhteensä Taulukko 10. Ulkomaanjakson tarkoitus 2011 Suomesta lähteneiden opiskelijoiden pitkäkestoinen ulkomaanjakso oli keskimäärin 6 viikon mittainen. Lyhyimmät ulkomaanjaksot kestivät 2 ja pisimmät 57 viikkoa. Suomeen saapuneet opiskelijat viipyivät maassa keskimäärin 3,5 viikkoa. Lyhyimmät vaihdot kestivät 1 viikon ja pisimmät 91 viikkoa. 19

20 Opiskelijaliikkuvuus alueittain Taulukossa 11 on esitetty opiskelijaliikkuvuus maakunnittain siten, että pitkä- ja lyhytkestoinen liikkuvuus on yhdistetty yhdeksi luvuksi. Suomesta lähteneiden ja Suomeen saapuneiden osalta eniten liikkuvuutta tapahtuu Uudellamaalla, missä on myös lukumääräisesti eniten oppilaitoksia. Myös Pohjois-Pohjanmaalle tuli paljon ulkomaisia opiskelijoita ja sieltä myös lähti paljon opiskelijoita ulkomaille. Maakunta Suomesta % Suomeen % Etelä-Karjala 73 1,1 38 1,6 Etelä-Pohjanmaa 486 7, ,3 Etelä-Savo 176 2, ,8 Kainuu 99 1,5 16 0,7 Kanta-Häme 322 4,9 92 3,8 Keski-Pohjanmaa 276 4, ,4 Keski-Suomi 356 5,4 95 4,0 Kymenlaakso 169 2,6 99 4,1 Lappi 255 3, ,8 Pirkanmaa 416 6, ,1 Pohjanmaa 297 4,5 36 1,5 Pohjois-Karjala 360 5,5 84 3,5 Pohjois-Pohjanmaa 587 8, ,5 Pohjois-Savo 224 3,4 99 4,1 Päijät-häme 455 6,9 74 3,1 Satakunta 67 1,0 84 3,5 Uusimaa , ,9 Varsinais-Suomi 263 4,0 56 2,3 Yhteensä , ,0 Taulukko 11. Suomesta lähtevä pitkä- ja lyhytkestoinen sekä Suomeen suuntautuva opiskelijaliikkuvuus maakunnittain 2011 Pelkkiä absoluuttisia lukuja havainnollisempaa on tarkastella tilastointivuosien välillä tapahtuvaa muutosta. Taulukossa 11 erotellaan pitkä- ja lyhytkestoisten vaihtojen määrät maakunnittain ja niissä tapahtunut muutos vuosien 2010 ja 2011 välillä. Merkittävin nousu lähteneiden määrässä on tapahtunut Varsinais-Suomessa, jossa pitkäkestoisten vaihtojen määrä on kasva- 20

21 nut lähes kolminkertaiseksi. Myös Kainuu on kasvattanut lähtijöiden määrää viime vuodesta. Huomionarvoista on myös se, että Päijät-Hämeestä lyhytkestoiselle liikkuvuusjaksolle lähti lähes nelinkertainen määrä opiskelijoita edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2011 Kainuuseen tulleiden opiskelijoiden määrä laski huomattavasti vuodesta 2010, jolloin tulijoita määrä oli kolminkertaistunut edellisestä vuodesta. Varsinais-Suomi paitsi lähetti opiskelijoita ulkomaille myös vastaanotti entistä enemmän ulkomaisia opiskelijoita. Luvut kertovat siitä suuresta vuosittaisesta vaihtelusta, joka ammatillisen koulutuksen liikkuvuuteen liittyy. Maakunta Suomesta pitkät vaihdot 2011 Suomesta pitkät vaihdot 2010 Muutos % Suomesta Suomesta lyhyet vaihdot 2011 dot lyhyet vaih Muutos % Suomeen 2011 Suomeen 2010 Muutos % Etelä-Karjala , , ,5 Etelä-Pohjanmaa , , ,7 Etelä-Savo , , ,3 Itä-Uusimaa Kainuu , , ,3 Kanta-Häme , , ,1 Keski-Pohjanmaa , , ,4 Keski-Suomi , , ,2 Kymenlaakso , , ,0 Lappi , , ,7 Pirkanmaa , , ,3 Pohjanmaa , , ,6 Pohjois-Karjala , , ,0 Pohjois-Pohjanmaa , , ,6 Pohjois-Savo , , ,4 Päijät-Häme , , ,2 Satakunta , , ,0 Uusimaa , , ,1 Varsinais-Suomi , , ,1 Yhteensä , , ,8 Taulukko 12. Opiskelijaliikkuvuuden muutos maakunnittain 2010 ja

22 Ulkomaille lähtevien opiskelijoiden määrä suhteessa opintonsa aloittaneisiin on kasvanut kaikissa lääneissä vuosina Suomeen saapuvien osalta laskua on tapahtunut Oulun ja Länsi-Suomen lääneissä. Muissa lääneissä saapuneiden osuus on hieman noussut edellisvuodesta. Suomesta 2011 Suomesta 2010 Suomeen 2011 Suomeen 2010 Etelä-Suomen lääni 14,9 12,5 5,5 4,9 Länsi-Suomen lääni 11,7 8,9 3,5 4,8 Itä-Suomen lääni 12,1 10,5 5,5 5,2 Oulun lääni 13,4 12,5 4,3 9,7 Lapin lääni 11,0 10,4 8,1 6,2 Yhteensä 13,0 10,9 4,8 5,4 Taulukko 13. Pitkä- ja lyhytkestoinen opiskelijaliikkuvuus 2010 ja 2011 lääneittäin suhteessa vuonna 2010* aloittaneisiin (%) Opiskelijaliikkuvuus oppilaitostyypeittäin Suurin osa kansainvälisestä liikkuvuudesta tapahtuu ammatillisissa oppilaitoksissa, joista lähtee ja joihin tulee yli 95 % opiskelijoista. Oppilaitostyyppi Opiskelijoita Suomesta % Opiskelijoita Suomeen % Ammatillinen oppilaitos , ,7 Ammatillinen erikoisoppilaitos 2 0,0 0 0,0 Ammatillinen erityisoppilaitos 132 2,0 89 3,7 Ammatillinen aikuiskoulutuskeskus 79 1,2 1 0,0 Oppisopimustoimisto/-keskus 24 0,4 13 0,5 Yhteensä Taulukko 14. Pitkä- ja lyhytkestoinen opiskelijaliikkuvuus oppilaitostyypeittäin 2011 * Vuonna 2011 aloittaneiden määrää ei ollut raportointihetkellä saatavissa 22

23 6. Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa 2011 Suomesta ulkomaille suuntautuva pitkäkestoinen liikkuvuus sukupuolen ja opiskelumuodon mukaan Opettajien ja muun henkilöstön pitkäkestoiseksi liikkuvuudeksi laskettiin vähintään 5 työpäivää kestäneet matkat. Vuonna 2011 ammatillista koulutusta tarjoavista organisaatioista lähti ulkomaille yhteensä 1917 opettajaa ja muuta henkilöstön edustajaa, joista vähän yli puolet oli naisia. Opettajat ja muu henkilöstö % Mies Nainen Yhteensä ,0 55,0 100 Taulukko 15. Ulkomaille lähteneiden opettajien ja muun henkilöstön sukupuolijakauma 2011 Runsaat puolet ulkomaille lähteistä opettajista ja muusta henkilöstöstä työskentelee ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavan perustutkinnon parissa. Hallintohenkilöstön osuus lähteneistä on lähes 30 %. Opiskelumuoto Opettajat ja muu henkilöstö % Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettu perustutkinto ,2 Näyttötutkintona suoritettu perustutkinto 39 2,0 Ammattitutkinto 60 3,1 Erikoisammattitutkinto 12 0,6 Oppisopimuspohjainen ammatillinen peruskoulutus 8 0,4 Oppisopimuspohjainen näyttötutkintona suoritettu perustutkinto 9 0,5 Oppisopimuksena suoritettu ammatti- ja erikoisammattitutkinto 13 0,7 Muu esim. hallintohenkilöstö ,4 Yhteensä Taulukko 16. Ulkomaille lähteneet opettajat ja muu henkilöstö opiskelumuodoittain

24 Opettajien ja muun henkilöstön pitkäkestoinen liikkuvuus tutkinnoittain ja koulutusaloittain Taulukossa 17 on esitetty Suomesta ulkomaille lähteneiden opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuusluvut tutkinnoittain. Yleisintä ulkomaille lähtö on muissa kuin suoranaisissa opetustehtävissä työskentelevän henkilöstön keskuudessa (esim. hallintohenkilöstö): lähtijöitä 460 henkilöä. Toiseksi yleisintä liikkuvuus oli sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon (151 henkilöä) ja kolmanneksi yleisintä liiketalouden perustutkinnon (143 henkilöä) parissa työskentelevien opettajien ja muun henkilöstön keskuudessa. Tutkinto Opettajat ja muu henkilöstö Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto 32 Autoalan perustutkinto 52 Bioenergia-alan perustutkinto 6 Catering-alan perustutkinto 30 Elintarvikealan perustutkinto 17 Hiusalan perustutkinto 8 Hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto 142 Kalatalouden perustutkinto 1 Kauneudenhoitoalan perustutkinto 13 Kemiantekniikan perustutkinto 5 Kone- ja metallialan perustutkinto 60 Kotitalous- ja kuluttajapalveluiden perustutkinto 16 Kuvallisen ilmaisun perustutkinto 12 Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto 69 Laboratorioalan perustutkinto 3 Lapsi- ja perhetyön perustutkinto 11 Lentokoneasennuksen perustutkinto 4 Liiketalouden perustutkinto 143 Liikunnanohjauksen perustutkinto 9 Logistiikan perustutkinto 33 Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto 13 Lääkealan perustutkinto 5 Maanmittausalan perustutkinto 4 Maatalousalan perustutkinto 42 Matkailualan perustutkinto 35 Metsäalan perustutkinto 40 24

25 Muovi- ja kumitekniikan perustutkinto 2 Musiikkialan perustutkinto 21 Muu koulutus (esim. kieltenopettajat) 135 Muu tehtävä (esim. hallintohenkilöstö) 460 Muu tutkinto, mikä? 49 Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto 10 Painoviestinnän perustutkinto 12 Paperiteollisuuden perustutkinto 1 Pintakäsittelyn perustutkinto 9 Puhdistuspalvelujen perustutkinto 8 Puualan perustutkinto 13 Puutarhatalouden perustutkinto 35 Rakennusalan perustutkinto 38 Sirkusalan perustutkinto 1 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 151 Suunnitteluassistentin perustutkinto 5 Sähköalan perustutkinto 65 Talotekniikan perustutkinto 33 Tanssialan perustutkinto 1 Tekstiilialan perustutkinto 2 Tietojenkäsittelyn perustutkinto 24 Turvallisuusalan perustutkinto 10 Vaatetusalan perustutkinto 19 Veneenrakennuksen perustutkinto 5 Verhoilualan perustutkinto 3 Yhteensä 1917 Taulukko 17. Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus tutkinnoittain 2011 Muu tutkinto -luokkaan kuului mm. valmentavassa ja/tai kuntouttavassa ohjauksessa työskenteleviä sekä opinto-ohjaajia. Koulutusaloittain tarkasteluna eniten ulkomaanjaksoja tehdään luokassa Muu koulutus, johon kuuluvat kieltenopettajat, hallintohenkilöstö sekä erityis- ja erikoisammattitutkintojen parissa työskentelevät opettajat ja muu henkilöstö. Koulutusalakohtaiset suhteelliset osuudet ovat pysyneet lähestulkoon samana vuosien 2010 ja 2011 välillä eli mitään suuria koulutusalakohtaisia muutoksia ei liikkuvuudessa ole tapahtunut. 25

26 Suomesta opettajia ja muuta henkilöstöä 2011 % 2010 % Humanistinen ja kasvatusala 21 1,1 1,0 Kulttuuriala 136 7,1 8,5 Liiketalouden ja hallinnon ala 143 7,5 6,8 Luonnontieteiden ala 24 1,3 1,7 Tekniikan ja liikenteen ala ,6 20,9 Luonnonvara- ja ympäristöala 137 7,1 8,1 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 186 9,7 10,0 Matkailu,- ravitsemis- ja talousala ,1 9,9 Muu koulutus ,6 33,2 Yhteensä Taulukko 18. Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus koulutusaloittain 2011 ja 2010 Liikkuvuusjärjestelyt ja ulkomaanjakson tarkoitus Vuonna 2011 opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuudesta 33 % tapahtui oppilaitoksen omalla rahoituksella ja 11 % Opetushallituksen jakamalla valtionavustuksella. Leonardo da Vinci -liikkuvuusohjelman osuus kasvoi edellisvuodesta: ohjelman tarjoamaa rahoitusta käytti nyt kolmannes Suomesta ulkomaille lähteneistä opettajista ja muusta henkilöstöstä. Liikkuvuusohjelma Opettajat ja muu henkilöstö 2011 % 2010 % Leonardo da Vinci Comenius/Grundtvig Nordplus Opetushallituksen rahoittama Oppilaitoksen itse rahoittama Muu rahoitus Yhteensä Taulukko 19. Liikkuvuusjärjestelyt opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuudessa 2011 ja

27 Opettajat ja muu henkilöstö lähtivät vuonna 2011 ulkomaille useimmiten muun kuin työelämäjakson tai opettajavaihdon takia, vaikkakin muu-luokan osuus hieman laski edellisvuodesta. Tähän luokkaan kuuluvat esimerkiksi yhteistyöprojekteihin ja kehittämishankkeisiin liittyvät matkat tai valmistelevat vierailut. Vastaavasti opettajavaihtojen osuus liikkuvuudesta nousi edellisestä tilastointivuodesta. Vaihdon tarkoitus Opettajat ja muu henkilöstö 2011 % 2010 % työelämäjakso opettajavaihto Muu Yhteensä Taulukko 20. Opettajien ja muun henkilöstön ulkomaanjakson tarkoitus 2011 ja 2010 Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuusjaksot kestivät keskimäärin 1,3 viikkoa. Lyhimmillään matkat kestivät viikon ja pisimmillään 15 viikkoa. Suomeen suuntautuva opettajien ja henkilöstön liikkuvuus Suomeen saapui 2806 opettajaa tai muuta henkilöstön edustajaa. 27

28 Suomesta ulkomaille lähtevien opettajien ja muun henkilöstön pitkä- ja lyhytkestoinen sekä Suomeen suuntautuva liikkuvuus alueittain Uusimaa sekä lähettää että vastaanottaa edelleen eniten opettajia ja muuta henkilöstöä. Myös Pohjois-Pohjanmaan osuus opettajien ja muun henkilöstön pitkäkestoisesta liikkuvuudesta on merkittävä Suomesta lähteneiden osalta muihin maakuntiin verrattuna. Lyhytkestoisia eli alle 5 työpäivää kestäviä ulkomaanmatkoja tehtiin useimmiten Uudeltamaalta ja Pohjanmaalta. Eniten ulkomaalaisia opettajia ja muuta henkilöstöä saapui Uudenmaan oppilaitoksiin. Maakunta Suomesta opettajat ja muu henkilöstö ( 5 vrk) 2011 % Suomesta opettajat Opettajia ja muu ja muuta henkilöstö henkilöstöä (< 5 vrk) Suomeen 2011 % 2011 % Etelä-Karjala 30 1,6 32 1,2 51 1,8 Etelä-Pohjanmaa 90 4,7 61 2,3 32 1,1 Etelä-Savo 94 4,9 81 3, ,6 Kainuu 28 1,5 25 0,9 0 0,0 Kanta-Häme 45 2, ,7 37 1,3 Keski-Pohjanmaa 120 6,3 75 2,8 60 2,1 Keski-Suomi 129 6, , ,5 Kymenlaakso 72 3,8 41 1,5 97 3,5 Lappi 108 5,6 82 3, ,2 Pirkanmaa 119 6, , ,3 Pohjanmaa 52 2, ,0 78 2,8 Pohjois-Karjala 98 5, ,3 59 2,1 Pohjois-Pohjanmaa , , ,2 Pohjois-Savo 111 5,8 42 1,6 88 3,1 Päijät-Häme 59 3, , ,7 Satakunta 45 2,3 72 2,7 36 1,3 Uusimaa , , ,3 Varsinais-Suomi 98 5, ,0 86 3,1 Yhteensä , , ,0 Taulukko 21. Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus maakunnittain

29 Taulukossa 22 on esitetty maakunnittain tapahtuneet muutokset opettajien ja muun henkilöstön pitkäkestoisessa liikkuvuudessa vuosien 2010 ja 2011 välillä. Alle 5 päivää kestäneitä jaksoja ei aikaisemmin tilastoitu. Huomattavinta kasvua sekä lähteneiden että saapuneiden määrässä on tapahtunut Varsinais-Suomessa, mutta myös Etelä-Karjala ja Pohjois-Savo ovat vastaanottaneet aikaisempaa enemmän ulkomaista opetus- ja muuta henkilöstöä. Kainuuseen ei sen sijaan tullut yhtään ulkomaisia opettajia tai muuta henkilöstöä. Maakunta Suomesta opettajat ja muu henkilöstö ( 5 vrk) 2011 Suomesta opettajat ja muu Opettajia ja muuta Opettajia ja muuta henkilöstö henkilöstöä henkilöstöä ( 5 vrk) 2010 Muutos % ( 5 vrk) Suomeen 2011 Suomeen 2010 Muutos % Etelä-Karjala , ,3 Etelä-Pohjanmaa , ,6 Etelä-Savo , ,3 Itä-Uusimaa Kainuu , ,0 Kanta-Häme , ,0 Keski-Pohjanmaa , ,8 Keski-Suomi , ,1 Kymenlaakso , ,0 Lappi , ,3 Pirkanmaa , ,1 Pohjanmaa , ,3 Pohjois-Karjala , ,4 Pohjois-Pohjanmaa , ,2 Pohjois-Savo , ,0 Päijät-Häme , ,1 Satakunta , ,3 Uusimaa , ,9 Varsinais-Suomi , ,6 Yhteensä , ,8 Taulukko 22. Suomesta lähtevien opettajien ja muun henkilöstön pitkäkestoisen ja Suomeen suuntautuvan liikkuvuuden muutos maakunnittain vuodesta

30 Lääneittäin tarkasteluna Länsi-Suomen lääni lähettää eniten opettajia ja muuta henkilöstöä ulkomaille. Erityisesti Etelä-Suomen läänin osuus on laskenut edellisvuodesta. Etelä-Suomen lääni puolestaan vastaanotti edellisvuotta enemmän ulkomaisia opettajia ja muuta henkilöstöä, kuten myös Itä-Suomi. Suomesta 2011 Suomesta 2010 Suomeen 2011 Suomeen 2010 Etelä-Suomen lääni 31,1 36,2 54,5 49,4 Länsi-Suomen lääni 34,1 32,1 23,2 26,1 Itä-Suomen lääni 15,8 13,5 9,8 7,3 Oulun lääni 13,4 14,3 7,2 12,1 Lapin lääni 5,6 3,9 5,2 5,1 Yhteensä Taulukko 23. Suomesta lähtevien opettajien ja muun henkilöstön pitkäkestoinen ja Suomeen suuntautuva liikkuvuus lääneittäin 2011 ja 2010 (%) 30

31 Suomesta lähtevien opettajien ja muun henkilöstön pitkä- ja lyhytkestoinen sekä Suomeen suuntautuva liikkuvuus oppilaitostyypeittäin Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus keskittyy opiskelijaliikkuvuuden tapaan enimmäkseen ammatillisiin oppilaitoksiin. Ammatillisista aikuiskoulutuskeskuksista lähdettiin useammin lyhytkestoisille kuin yli 5 työpäivää kestäneille matkoille. Aikuiskoulutuskeskukset myös vastaanottivat suhteellisen paljon ulkomaisia opettaja ja asiantuntijavieraita. Oppilaitostyyppi Suomesta opettajat ja muu henkilöstö ( 5 vrk) % Suomesta opettajat ja muu henkilöstö (< 5 vrk) % Opettajia ja muuta henkilöstöä Suomeen % Ammatillinen oppilaitos , , ,7 Ammatillinen erikoisoppilaitos 0 0,0 6 0,2 0 0,0 Ammatillinen erityisoppilaitos 127 6,6 76 2,8 73 2,6 Ammatillinen aikuiskoulutuskeskus 54 2, , ,2 Oppisopimustoimisto/ -keskus 3 0,2 4 0,1 14 0,5 Yhteensä , Taulukko 24. Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus oppilaitostyypeittäin

32 7. Liikkuvuuden yhteistyömaat ja -alueet Ammatillisen koulutuksen liikkuvuus oli erittäin Eurooppa-painotteista. Sekä Suomesta lähteneiden että Suomeen saapuneiden opiskelijoiden 10 suosituinta kohde- ja lähtömaata sijaitsivat kaikki Euroopassa. Opettajien ja muun henkilöstön matkat suuntautuvat enimmäkseen Eurooppaan, mutta Suomeen saapui edellisvuotta enemmän opettajia ja muuta henkilöstöä Aasiasta. Ulkomaanjaksoille lähtevät opiskelijat suosivat lähialueita eli Viroa ja Ruotsia. Lähialueille suuntautuvat jaksot ovat enimmäkseen lyhyitä, kun taas Keski- ja Etelä-Eurooppaan mennään useimmiten pidemmille ulkomaanjaksoille. Suomeen tullaan useimmiten Keski-Euroopasta ja Venäjältä. Verrattuna edelliseen tilastointivuoteen Venäjä on noussut yhdeksänneltä sijalta Suomeen tulevien opiskelijoiden kolmanneksi yleisimmäksi lähtömaaksi. Kohdemaa Lähteneet pitkäkestoiset Kohdemaa Lähteneet lyhytkestoiset Lähtömaa Saapuneet Espanja 735 Viro 947 Saksa 535 Saksa 401 Ruotsi 608 Ranska 331 Britannia 296 Saksa 306 Venäjä 185 Ruotsi 217 Italia 165 Viro 168 Viro 214 Venäjä 154 Espanja 162 Ranska 166 Ranska 135 Unkari 116 Alankomaat 117 Norja 130 Italia 107 Unkari 107 Alankomaat 122 Alankomaat 104 Italia 97 Espanja 118 Slovenia 58 Tanska 71 Britannia 91 Itävalta 56 Taulukko 25. Pitkä- ja lyhytkestoisille ulkomaanjaksoille lähteneiden ja Suomeen saapuneiden opiskelijoiden 10 yleisintä kohde- ja lähtömaata Opettajien ja muun henkilöstön pitkä- ja lyhytkestoisessa liikkuvuudessa suurin yksittäinen kohdemaa oli vuonna 2011 Britannia, joka meni monta vuotta suosituimpana kohdemaana pysyneen Saksan ohi. Suomeen tulevien opettajien ja muun henkilöstön suosituimpien lähtömaiden listalla kolmanneksi kiri Korean tasavalta, joka vuotta aikaisemmin nousi uutena maana listalle. 32

33 Lähteneet Lähteneet Kohdemaa ( 5 vrk) Kohdemaa (< 5 vrk) Lähtömaa Saapuneet Britannia 301 Britannia 545 Saksa 325 Saksa 199 Viro 339 Venäjä 316 Espanja 166 Ruotsi 336 Korean tasav. 217 Italia 111 Saksa 249 Viro 189 Ranska 100 Venäjä 247 Ranska 176 Viro 97 Latvia 180 Alankomaat 168 Unkari 78 Alankomaat 136 Espanja 157 Venäjä 74 Tanska 85 Ruotsi 150 Alankomaat 72 Belgia 68 Kiina 121 Ruotsi 64 Puola 64 Japani 115 Taulukko 26. Pitkä- ja lyhytkestoiselle ulkomaanjaksoille lähteneiden ja Suomeen saapuneiden opettajien ja muun henkilöstön 10 yleisintä kohde- ja lähtömaata. Vaikka liikkuvuus on edelleen Eurooppa-keskeistä, Aasia vahvistaa asemaansa vuosi vuodelta sekä opiskelijoiden että opettajien ja muun henkilöstön keskuudessa. Lähteneet opiskelijat pitkät vaihdot Lähteneet opiskelijat lyhyet vaihdot Saapuneet opiskelijat Lähteneet opettajat ja muu henkilöstö ( 5 vrk) Lähteneet opettajat ja muu henkilöstö (< 5 vrk) Saapuneet opettajat ja muu henkilöstö Aasia Afrikka Eurooppa Latinalainen Amerikka ja Karibia Pohjois-Amerikka Oseania Yhteensä Taulukko 27. Opiskelijaliikkuvuus sekä opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus maanosittain

34 Taulukossa 28 on esitetty maakohtaiset liikkuvuusluvut ammatillisessa koulutuksessa. Lähteneet opiskelijat pitkät vaihdot Lähteneet opiskelijat lyhyet vaihdot Saapuneet opiskelijat Lähteneet opettajat ja muu henkilöstö ( 5 vrk) Lähteneet opettajat ja muu henkilöstö ( < 5 vrk) Saapuneet opettajat ja muu henkilöstö Aasia Arabiemiirikunnat Filippiinit Geogia Indonesia Intia Irak Iran Israel Japani Kiina Korean tasavalta Kuwait Kypros Malesia Nepal Saudi-Arabia Sri Lanka Thaimaa Turkki Vietnam Afrikka Botswana Egypti Eritrea Etelä-Afrikka Etiopia

35 Gambia Ghana Kamerun Kenia Malawi Marokko Namibia Niger Nigeria Sambia Sierra Leone Tansania Zimbabwe Eurooppa Alankomaat Albania Belgia Britannia Bulgaria Espanja Färsaaret Irlanti Islanti Italia Itävalta Kreikka Kroatia Latvia Liechtenstein Liettua Luxemburg Malta Norja Portugali

36 Puola Ranska Romania Ruotsi Saksa Serbia Slovakia Slovenia Sveitsi Tanska Tšekki Ukraina Unkari Venäjä Viro Latinalainen Amerikka ja Karibia Alankomaiden Antillit Argentiina Aruba Brasilia Bolivia Chile Kolumbia Meksiko Trinidad ja Tobago Uruguay Venezuela Pohjois-Amerikka Kanada Yhdysvallat USA

37 Oseania Australia Uusi-Seelanti Kaikki yhteensä Taulukko 28. Opiskelijaliikkuvuus sekä opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus maittain

38 8. Sammanfattning: Internationell mobilitet inom yrkesutbildningen 2011 Mobilitet från Finland utomlands Totalt studerande (6,3 % av alla nya studerande) åkte ut på en långvarig, minst 2 veckor lång utlandsperiod; 14,3 % ökning jämfört med året innan. Totalt studerande (6,6 % av alla nya studerande) åkte ut på en kortvarig utlandsperiod som var kortare än 2 veckor; 25 % ökning jämfört med året innan. Sammanlagt lärare och övrig personal åkte ut på en långvarig (minst 5 dygn) utlandsperiod; 1 % minskning jämfört med året innan. Sammanlagt lärare och övrig personal åkte på en kortvarig (under 5 dygn) utlandsperiod. Mobilitet per examen Mest mobilitet förekom det bland grundexamensstuderande inom social- och hälsovård, hotell- och restaurangbranschen samt företagsekonomi. Examen Studerande från Finland Grundexamen inom social- och hälsovård 524 Grundexamen inom hotell- och restaurangbranschen 322 Grundexamen inom företagsekonomi 302 Grundexamen inom turism 190 Grundexamen inom hantverk och konstindustri 168 Grundexamen inom elbranschen 147 Grundexamen inom byggnadsbranschen 111 Grundexamen inom audiovisuell kommunikation 104 Grundexamen inom bilbranschen 100 Grundexamen inom catering 97 Tabell 1. Långvarig studentmobilitet per examen, de 10 vanligaste 38

39 De flesta av lärarna och den övriga personalen som åkte på en utlandsperiod arbetar med andra än direkta undervisningsuppgifter. Examen Lärare och övrig personal från Finland Övrig uppgift (t.ex. administrativ personal) 460 Grundexamen inom social- och hälsovård 151 Grundexamen inom företagsekonomi 143 Grundexamen inom hotell- och restaurangbranschen 142 Övrig utbildning (t.ex. språklärare) 135 Grundexamen inom hantverk och konstindustri 69 Grundexamen inom elbranschen 65 Grundexamen inom maskin- och metallbranschen 60 Grundexamen inom bilbranschen 52 Annan examen 49 Tabell 2. Mobilitet bland lärare och övrig personal per examen, de 10 vanligaste Majoriteten av deltagarna är kvinnor Studentmobiliteten är kvinnodominerad: 66 % av dem som åkte ut på en långvarig utlandsperiod var kvinnor. Inom yrkesutbildningen är 47 % av studerandena kvinnor, vilket alltså innebär att kvinnor oftare än män deltar i utlandsperioder. Av lärarna och den övriga personalen som åkte utomlands från Finland var 55 % kvinnor. De flesta deltagarna studerar för en yrkesinriktad grundexamen 95 % av studerandena som åkte på en långvarig utlandsperiod studerade för en yrkesinriktad grundexamen. Av lärarna och den övriga personalen som åkte utomlands från Finland arbetade 63 % inom utbildning för yrkesinriktad grundexamen. Mobilitetsarrangemang och utlandsperiodens syfte Inom långvarig studentmobilitet sköttes arrangemangen oftast via programmet Leonardo da Vinci (39 %) eller med läroinrättningens egen finansiering (39 %). Syftet med de långvariga utlandsperioderna var oftast inlärning i arbetet (92 %). 39

40 Av lärarnas och den övriga personalens mobilitet arrangerades 33 % med läroinrättningens egen finansiering och 30 % via programmet Leonardo da Vinci. Syftet med lärarnas och den övriga personalens utlandsperioder var oftast annat än period i arbetslivet eller lärarutbyte, exempelvis samarbetsprojekt, utvecklingsprojekt eller förberedande besök. Mobilitetsperiodens längd Perioderna inom den långvariga studentmobiliteten var i genomsnitt 6 veckor. Lärarnas och den övriga personalens mobilitetsperioder var i genomsnitt 1,3 veckor långa. Studentmobilitet till Finland Det kom studerande (4,7 % av nya studerande) till Finland, vilket är 12,8 % mindre än Mobilitet per examen Flest utländska studerande kom till Finland för att studera inom utbildning för grundexamen inom företagsekonomi och social- och hälsovård. För en relativt stor andel av de studerande som kom till Finland är examen okänd. Examen Studerande till Finland Grundexamen inom företagsekonomi 332 Övrig examen/okänd 301 Grundexamen inom social- och hälsovård 241 Grundexamen inom maskin- och metallbranschen 163 Grundexamen inom hotell- och restaurangbranschen 156 Grundexamen inom hantverk och konstindustri 98 Grundexamen inom lantbruk 93 Grundexamen inom catering 85 Grundexamen inom turism 83 Grundexamen inom elbranschen 78 Tabell 3. Långvarig studentmobilitet till Finland per examen, de 10 vanligaste 40