Faktaa. Mitä tilastot kertovat kansainvälisestä opiskelijaliikkuvuudesta Suomessa? TIETOA JA TILASTOJA

Transkriptio

1 1A 2013 Faktaa. TIETOA JA TILASTOJA Mitä tilastot kertovat kansainvälisestä opiskelijaliikkuvuudesta Suomessa? Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility

2 IRMA GARAM JA SIRU KORKALA: Mitä tilastot kertovat kansainvälisestä opiskelijaliikkuvuudesta Suomessa? Taustaa Tässä Faktaa-julkaisussa luodaan kokonaiskuvaa siitä, mitä eri tilastot kertovat opiskelijoiden kansainvälisestä liikkuvuudesta ja sen kehityksestä Suomessa. Opiskelijaliikkuvuutta tarkastellaan kolmesta eri näkökulmasta: ammattiin opiskelevien ulkomaanjaksot sekä korkeakouluopiskelijoiden ulkomaanjaksot ja tutkinto-opiskelu ulkomaisessa korkeakoulussa. Tutkinto-opiskelua katsotaan sekä suomalaisissa korkeakouluissa opiskelevien ulkomaalaisten että ulkomaisissa korkeakouluissa opiskelevien suomalaisten kannalta. Julkaisun alussa tarkastellaan liikkuvuuden kokonaiskehitystä viime vuosina, sitten liikkuvuuden jakaantumista eri maanosiin. Lopuksi paneudutaan vielä Suomen eri alueiden, naisten ja miesten sekä eri koulutusaloilla opiskelevien aktiivisuuteen liikkuvuudessa. CIMO kerää vuosittain tiedot opiskelijoiden ulkomaanjaksoista ammatillisissa oppilaitoksissa ja korkeakouluissa; tuoreimmat luvut ovat vuodelta Korkeakouluopiskelijoiden kohdalla tilastoidaan sekä vaihto-opiskelu että harjoittelu ulkomailla, ammattiin opiskelevilla ulkomaanjakso tarkoittaa useimmiten työssäoppimista ulkomaisella työpaikalla. Koulutusasteita koskevat luvut eivät ole keskenään vertailukelpoisia, sillä jaksojen kestot vaihtelevat. Ammattiin opiskelevien kohdalla tilastoidaan sekä lyhyet, alle 2 viikkoa kestävät, että sitä pidemmät ulkomaanjaksot; korkeakouluopiskelijoiden vaihdot ovat vähintään 3 kuukauden mittaisia. 2 FAKTAA. TIETOJA JA TILASTOJA

3 Kansainväliseen opiskelijaliikkuvuuteen lasketaan myös ne opiskelijat, jotka suorittavat koko tutkintonsa ulkomailla. CIMOn tilastoissa heidän liikkumisensa ei näy, mutta Kela tuottaa tilastoja suomalaisista opintotuen saajista ulkomaisissa korkeakouluissa ja Tilastokeskus ulkomaalaisista opiskelijoista suomalaisissa korkeakouluissa. Tässä julkaisussa tutkinto-opiskelua käsitellään näiden tilastojen valossa. Kelan tilastot tarjoavat suuntaa antavaa tietoa siitä, miten paljon suomalaisia tutkinnonsuorittajia opiskelee ulkomaisissa korkeakouluissa; luvut ovat lukuvuodelta Tiedot suomalaisissa korkeakouluissa tutkintoa suorittavista ulkomaalaisista ovat Tilastokeskuksen eri aineistoista, joissa on tietoa kaikista korkeakoulujen tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevista opiskelijoista. Nämä luvut ovat pääosin vuodelta Opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus Ammattiin opiskelevien ulkomaanjaksot Korkeakouluopiskelijoiden ulkomaanjaksot Suomalaiset tutkinto-opiskelijat ulkomaisissa korkeakouluissa Tutkinto-opiskelu ulkomailla Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat suomalaisissa korkeakouluissa CIMO tilastoi Kela tilastoi Tilastokeskus tilastoi Tilastotietoa mukaan lukien Kelan ja Tilastokeskuksen tilastot saa myös CIMOn verkkopalvelusta ( Tarkempaa tietoa oppilaitosten opiskelijoiden ja henkilöstön liikkuvuudesta vuodelta 2012 saa CIMOn Tietoa ja tilastoja -sarjan pdf-raporteista (1/2013 ja 2/2013), jotka voi ladata verkkopalvelun tilastosivuilta. FAKTAA. TIETOJA JA TILASTOJA 3

4 1 Opiskelijaliikkuvuus Suomessa jatkaa kasvuaan Suomesta lähtevien ja Suomeen tulevien opiskelijoiden määrä on lisääntynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Absoluuttisten määrien ohella kasvaa myös lähtijöiden suhteellinen osuus 1 opiskelijoista: yhä useampi suomalainen hankkii kansainvälistä kokemusta opiskelemalla, harjoittelemalla tai työssäoppimalla ulkomailla. Selkeimmin kasvaa kuitenkin suomalaisissa korkeakouluissa opiskelevien ulkomaalaisten määrä ja heidän osuutensa korkeakouluopiskelijoista. Suomesta lähtevien opiskelijoiden määrä henkilöä ammattiin opiskelevien ulkomaanjaksot korkeakouluopiskelijoiden ulkomaanjaksot Suomesta lähtevien opiskelijoiden osuus kaikista opiskelijoista suomalaiset tutkinto-opiskelijat ulkomaisissa korkeakouluissa Ulkomaanjaksolle lähtevien korkeakouluopiskelijoiden ja ulkomailla tutkintoa suorittavien määrä on kasvanut kolmanneksella vuodesta Tutkinto-opiskelijoiden kohdalla tahti on reipastunut viimeisinä vuosina. Ammattiin opiskelevien ulkomaanjaksoissa näkyy enemmän vuosittaista vaihtelua 2. 1 Ulkomailla opiskelevien määrä suhteessa opiskelijamäärään kyseisellä koulutussektorilla. 2 CIMO on tilastoinut ammatillisen koulutuksen liikkuvuutta vuodesta 2008; sitä ennen tiedot keräsi Opetushallitus. Hyppäys lähtijöiden määrässä vuosien 2007 ja 2008 välillä heijastaa sitä, että tiedonkeruun periaatteet muuttuivat % 4,7 % 3,3 % 1,9 % Ulkomaille lähtee vuosittain 3 % kaikista korkeakouluopiskelijoista ja Kelan opintotuen turvin ulkomaisessa korkeakoulussa tutkintoa suorittavien määrä vastaa 2 % korkeakouluopiskelijoista. Ammattiin opiskelevista ulkomaanjaksolle lähtee noin 5 % FAKTAA. TIETOJA JA TILASTOJA

5 Opiskelijoiden määrä v. 2012: Ammatillisen koulutuksen opiskelijat Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijat Suomeen tulevien opiskelijoiden määrä henkilöä Suomalaisissa korkeakouluissa opiskelevien ulkomaalaisten määrä kasvaa reippaasti: esimerkiksi tutkintoopiskelijoiden määrä on yli kaksinkertaistunut vuodesta Ammatillisessa koulutuksessa tulijoiden määrä on pysynyt kutakuinkin samalla tasolla ammattiin opiskelevien ulkomaanjaksot korkeakouluopiskelijoiden ulkomaanjaksot ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat suomalaisissa korkeakouluissa Suomeen tulevien opiskelijoiden osuus kaikista opiskelijoista % 6,2 % 3,1 % 1,8 % Ulkomaanjaksolle tulevien ja koko tutkintoa suorittavien ulkomaalaisten määrä vastaa yhteensä jo lähes 10 % kaikista korkeakouluopiskelijoista. Ammattioppilaitoksissa opiskelevien ulkomaalaisten osuus on alle 2 % koko opiskelijamäärästä FAKTAA. TIETOJA JA TILASTOJA 5

6 MONET ASIAT VAIKUTTAVAT OPISKELIJOIDEN INTOON LÄHTEÄ ULKOMAILLE Ulkomaille lähtevien opiskelijoiden määrä ei kasva tasaisesti, vaan välillä on notkahduksia ja välillä reippaita pyrähdyksiä ylöspäin. Mistä tämä johtuu? Ammattiin opiskelevilla ovat erityisesti lyhyiden ulkomaanjaksojen määrät olleet alttiita vaihteluille, esimerkiksi vuonna 2012 niiden määrä laski edellisestä vuodesta 6 %, pitkien vain 3 %. Vuosittaista vaihtelua selittää yleensä rahoitus: vuonna 2012 oppilaitosten oma osuus liikkuvuuden rahoituksesta laski 13 %:lla. Yksittäisissä korkeakouluissa ulkomaanjaksolle lähtevien määrä saattaa heitellä eri vuosina. Vaikuttaa siltä, että jos yhtenä vuotena saadaan motivoitua paljon opiskelijoita liikkeelle, on innokkaiden reservi hetkiseksi käytetty eikä seuraavalle vuodella enää riitä yhtä paljon lähtijöitä. Koko koulutussektorin tasolla tapahtuville muutoksille on vaikea löytää yhtä selittävää tekijää. On arveltu, että työmarkkinoiden veto vaikuttaisi lähtöhaluihin: kun opiskelijat työllistyvät hyvin, intoa ei riitä maailmalle lähtemiseen. Myös oppilaitoksesta saatu kannustus, sopivien vaihtokohteiden määrä ja oma elämäntilanne vaikuttavat. Päätös suorittaa koko tutkinto ulkomailla voi olla seurausta siitä, että saman alan opiskelupaikkaa on vaikea saada Suomesta. Myös opiskelukieli vaikuttaa lähtömahdollisuuksiin. Suomalaisnuoret opiskelevat mielellään englanniksi, koska hallitsevat kielen hyvin. Vaihto-opintoihin sopivia pienempiä opintokokonaisuuksia on englanniksi tarjolla enemmän kuin tutkinto-ohjelmia. Suomi on Euroopan maista ainoa, jossa ammatillisen koulutuksen ulkomaanjaksot tilastoidaan vuosittain kattavasti siten, että asiasta saadaan kaikki rahoitusmuodot käsittävä kokonaiskuva. Kansainvälistä vertailutietoa on olemassa EU:n Leonardo da Vinci -ohjelmasta, joka on tärkeä liikkuvuuden rahoittaja Euroopassa. Vuonna 2012 Leonardo-ohjelmalla rahoitettiin 43 % suomalaisen ammatillisen koulutuksen ulkomaanjaksoista. Leonardo da Vinci -rahoitteinen liikkuvuus kansainvälisessä vertailussa Suomen, Norjan ja Saksan Leonardo-lukuja verrattaessa näkyy, että trendi on ollut nouseva kaikissa maissa. Saksassa se on kuitenkin noussut huomattavasti reippaammin kuin muualla. Berthold Hübers Saksan Leonardo da Vinci -liikkuvuudesta vastaavasta toimistosta arvelee, että jatkuvasti nousevien lukujen takana on maan elinkeinoelämän lisääntyvä kiinnostus ja tarve työvoimalle, jolle on karttunut kansainvälistä osaamista. Lisäksi Saksa on läpikäynyt väestörakenteen muutoksen, jonka seurauksena elinkeinoelämä kaipaa lisää ammatillisen tutkinnon suorittaneita nuoria työntekijöitä. Ammatilliset oppilaitokset kilpailevat koulutuksen tarjoajina korkeakoulujen kanssa; ulkomaanjaksojen myötä on ammatillisesta koulutuksesta yritetty tehdä entistä houkuttelevampi vaihtoehto nuorille. Liikkuvuus Leonardo da Vinci -ohjelmassa Saksassa, Suomessa ja Norjassa henkilöä Saksa Suomi Norja FAKTAA. TIETOJA JA TILASTOJA

7 OECD:n tilastot ja ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat Suomessa Suomalaisissa korkeakouluissa tutkintoa suorittavien ulkomaalaisten määrän hulppea kasvu on seurausta systemaattisesta panostamisesta heidän rekrytointiinsa. Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiassa yhdeksi aidosti kansainvälisen korkeakouluyhteisön indikaattoriksi ja tavoitteeksi sen, että ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä kasvaa :een vuoteen 2015 mennessä. Käytännössä tämä tavoite on saavutettu. Korkeakouluja on kannustettu rekrytoimaan opiskelijoita ulkomailta ja ulkomaalaisten suorittamien tutkintojen määrä on yksi korkeakoululle myönnetyn rahoituksen kriteereistä. Korkeakoulut ovat kehittäneet ulkomaalaisille opiskelijoille suunnattuja palveluja. Suomen korkeakouluissa on tarjolla yli 300 tutkintoon johtavaa englanninkielistä koulutusohjelmaa: käytännössä kaikissa ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa voi opiskella englanniksi. Suomi onkin englanninkielisen opetustarjonnan suhteen yksi Euroopan kärkimaista. Globaalisti yhä useampi nuori lähtee opiskelemaan korkeakouluun oman maansa ulkopuolelle. OECD:n tilastojen mukaan vuonna 2011 lähes 4,3 miljoonaa opiskelijaa opiskeli muualla kuin kotimaassaan. Ulkomailla opiskelevien määrä on lähes nelinkertaistunut 1980-luvulta. Suurimmat opiskelijajoukot lähtevät Aasiasta, erityisesti Kiinasta, Intiasta ja Koreasta. Määrällisesti eniten ulkomaalaisia opiskelijoita suuntaa OECD-maihin, erityisesti Yhdysvaltoihin, Britanniaan, Australiaan, Saksaan, Ranskaan ja Kanadaan, joihin päätyi lähes puolet kaikista ulkomailla opiskelevista. Kasvavista määristä huolimatta Suomessa tutkintoaan suorittavien ulkomaalaisten osuus kaikista opiskelijoista jää alle OECD-keskiarvon. Toisaalta esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Norjassa ulkomaalaisten tutkinnonsuorittajien osuus on vieläkin pienempi. Australiassa ja Britanniassa korkeakoulutus on merkittävä kaupan ala. Myös englannin kieli opiskelukielenä helpottaa ulkomaalaisten opiskelijoiden rekrytointia ja integroitumista. Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden osuus opiskelijoista OECD-maissa 2011, % Australia Britannia Sveitsi Uusi-Seelanti Itävalta Ranska Tšekki Belgia Ruotsi Tanska Kanada OECD KESKIARVO Irlanti Islanti Kreikka Hollanti SUOMI Unkari Slovakia Italia Japani Yhdysvallat Portugali Espanja Viro Korea Slovenia Norja Puola Turkki Chile 0,3 % 4,6 % 6,9 % 19,8 % % Lähde: OECD / Education at a Glance 2013 FAKTAA. TIETOJA JA TILASTOJA 7

8 2 Liikkuvuus on edelleen Eurooppa-keskeistä, Aasian merkitys kasvaa 2,5 6,9 8,0 3,0 0,7 POHJOIS- AMERIKKA 0,1 Ammattiin opiskelevien ulkomaanjaksot painottuvat lähes kokonaan Eurooppaan. Korkeakoulusektorillakin suurimmat opiskelijavirrat kulkevat Euroopassa, mutta Aasian osuus kasvaa koko ajan. Suomalaisissa korkeakouluissa tutkintoa suorittavien ulkomaalaisten joukossa on jo yhtä paljon Aasiasta kuin Euroopan maista tulleita opiskelijoita. 2,4 2,0 3,0 0,2 0,1 KARIBIA JA LATINALAINEN AMERIKKA 8 FAKTAA. TIETOJA JA TILASTOJA

9 Katso myös ulkomaanjaksot Euroopan kartalla s ,0 66,0 39,3 87,3 94,9 93,8 EUROOPPA 40,9 17,0 2,2 12,0 AASIA 4,7 3,5 AFRIKKA 14,2 0,2 1,7 4,0 2,0 Suomesta lähtevien ammattiin opiskelevien ulkomaanjaksot, % Suomeen tulevien ammattiin opiskelevien ulkomaanjaksot, % Suomesta lähtevien korkeakouluopiskelijoiden ulkomaanjaksot, % Suomeen tulevien korkeakouluopiskelijoiden ulkomaanjaksot, % Suomalaiset tutkintoopiskelijat ulkomaisissa korkeakouluissa, % Ulkomaalaiset tutkintoopiskelijat suomalaisissa korkeakouluissa, % 0,1 2,0 1,5 0,3 OSEANIA FAKTAA. TIETOJA JA TILASTOJA 9

10 Ulkomaanjaksot Euroopan kartalla Kartalla näkyvät suomalaisten ammattiin opiskelevien ja korkeakouluopiskelijoiden ulkomaanjaksojen suosituimmat kohdemaat Euroopassa sekä Suomeen ulkomaanjaksolle tulevien eurooppalaisten opiskelijoiden yleisimmät lähtömaat. RUOTSI SUOMI BRITANNIA VIRO SAKSA RANSKA 714 UNKARI ESPANJA 505 ITALIA 10 Suomesta lähtevien ulkomaanjaksot ammatillisessa koulutuksessa, lukumäärä Suomesta lähtevien korkeakouluopiskelijoiden ulkomaanjaksot Euroopassa, lukumäärä Euroopasta Suomeen tulevien ulkomaanjaksot ammatillisessa koulutuksessa, lukumäärä Euroopasta Suomeen tulevien korkeakouluopiskelijoiden ulkomaanjaksot, lukumäärä FAKTAA. TIETOJA JA TILASTOJA Katso myös tutkintoopiskelijat Euroopan kartalla s VENÄJÄ

11 AASIAN ASEMA VAHVISTUU Vaikka selvä enemmistö korkeakouluopiskelijoiden ulkomaanjaksoista tehdään johonkin eurooppalaiseen maahan, on maanosa viime vuosina menettänyt suhteellista osuuttaan suomalaisista opiskelijavirroista. Esimerkiksi vuonna 2005 Euroopassa opiskeli vielä 73 % suomalaisista vaihto-opiskelijoista, nyt enää 66 %. Aasian suhteellinen osuus on vastaavasti kasvanut. Vuonna 2005 Aasian maihin meni 10 % opiskelijoista, nyt peräti 17 %. Vastaava trendi näkyy myös korkeakouluihin tulevien vaihto-opiskelijoiden kohdalla, joskin heikompana: Euroopan asema heikkenee, Aasian vahvistuu. Vuonna 2005 suomalaisissa korkeakouluissa ulkomaanjaksolla olleista 88 % tuli Euroopasta ja vain 6 % Aasiasta, vuonna 2012 vastaavat luvut olivat 81 % ja 12 %. Ammatillisen koulutuksen liikkuvuus keskittyy Eurooppaan: viimeisten 5 vuoden aikana yli 90 % suomalaisopiskelijoiden ulkomaanjaksoista on tehty Euroopassa. Aasian osuus on ollut 2 3 % ja Afrikan jäänyt alle 2 %, joskin se on hiljalleen kasvanut. Eurooppa-keskeisyyteen on monta syytä: ammattiin opiskelevat ovat nuorempia kuin korkeakouluopiskelijat ja heidän ulkomaanjaksonsa ovat selvästi lyhyempiä kuin korkeakouluopiskelijoilla. Lisäksi oppilaitosten kansainväliseen yhteistyöhön tarjolla oleva rahoitus keskittyy Eurooppaan: esimerkiksi ammatillisen koulutuksen ulkomaanjaksoista 43 % rahoitettiin EU:n Leonardo da Vinci -ohjelmalla. Lähes 95 % Suomeen ulkomaanjaksolle tulevista ammattiin opiskelevista on peräisin muista Euroopan maista. Aasian maista tulevien osuus näyttää kuitenkin olevan kasvussa: vuonna 2008 tulijoista 0,6 % oli Aasiasta, nyt jo lähes 5 %. FAKTAA. TIETOJA JA TILASTOJA 11

12 Opiskelijavirrat maanosien välillä eivät mene tasan Suomen korkeakouluista ulkomaanjaksolle lähtevien ja tänne Monen Euroopan ulkopuolella olevan maan kanssa tilanne on tulevien opiskelijoiden määrät ovat lähes tasoissa: vuonna 2012 toinen, suomalaisia vaihtoon lähtijöitä on enemmän kuin Suo- lähtijöitä oli ja tulijoita Maanosittain katsottuna meen tulijoita. Tämä koskee erityisesti Aasian ja Afrikan maiden lähtevien ja tulevien opiskelijoiden virrat eivät mene tasan. korkeakouluja. Eksoottiset maat tarjoavat suomalaisopiskelijoille Suomeen tulee Euroopasta enemmän vaihto-opiskelijoita kuin kiinnostavia vaihtokohteita, mutta näiden maiden opiskelijoilla ei täältä lähtee Euroopan maihin. Vastaavasti muihin maanosiin välttämättä ole taloudellisia mahdollisuuksia tulla Suomeen. suomalaisia lähtee enemmän kuin niistä riittää tulijoita täkäläisiin korkeakouluihin. Myös pohjoismainen vaihto on epätasapainoista Suomesta lähdetään vaihtoon muiden Pohjoismaiden korkeakouluihin, ei Opiskelijaliikkuvuus on epätasapainossa monen itäisen ja niinkään toisinpäin. eteläisen Euroopan maan kanssa: näistä maista tulee vaihtoopiskelijoita Suomeen huomattavasti enemmän kuin Suomesta Suomesta ulkomaanjaksolle lähtevien ammattiopiskelijoiden lähtee niihin. Epätasapainon taustalla vaikuttaa todennäköisesti määrä ylittää reilusti tänne tulevien määrän. Jokaiseen maan- se, että kyseisissä maissa ei ole vielä tarjolla englanninkielistä osaan riittää suomalaisia lähtijöitä enemmän kuin niistä on opetusta, mikä hankaloittaa suomalaisten opiskelua. Myös tulijoita Suomeen. suomalaisopiskelijoiden maihin liittyvillä mielikuvilla saattaa olla osuutta asiaan. Korkeakouluopiskelijoiden ulkomaanjaksot Suomesta, lukumäärä 12 Korkeakouluopiskelijoiden ulkomaanjaksot Suomeen, lukumäärä Ammattiin opiskelevien ulkomaanjaksot Suomesta, lukumäärä Ammattiin opiskelevien ulkomaanjaksot Suomeen, lukumäärä Aasia Afrikka Eurooppa Pohjois-Amerikka Latinalainen Amerikka ja Karibia Oseania FAKTAA. TIETOJA JA TILASTOJA

13 Tutkinto-opiskelijat Euroopan kartalla Valtaosa suomalaisista tutkinnonsuorittajista opiskelee eurooppalaisessa korkeakoulussa, kaksi kolmannesta Britanniassa, Ruotsissa ja Virossa. Suomalaisiin korkeakouluihin tulee paljon tutkinto-opiskelijoita Venäjältä. Tutkinto-opiskelijoiden valtavirrat tulevat kuitenkin muista maanosista, sillä tulijoista vain 40 % on eurooppalaisia RUOTSI SUOMI VIRO VENÄJÄ BRITANNIA 281 ALANKOMAAT SAKSA 266 ITALIA Valtaosa suomalaisten korkeakoulujen ulkomaalaisista tutkinto-opiskelijoista tulee Euroopan ulkopuolelta Suomalaiset tutkinto-opiskelijat ulkomaisissa korkeakouluissa, lukumäärä Eurooppalaiset tutkinto-opiskelijat suomalaisissa korkeakouluissa, lukumäärä FAKTAA. TIETOJA JA TILASTOJA 13

14 VAIHTOON MENNÄÄN KORKEAKOULUJEN YHTEISTYÖMAIHIN, TUTKINTO-OPISKELUA OHJAAVAT GLOBAALIT KOULUTUSMARKKINAT Korkeakouluopiskelijoiden ulkomaanjaksot ja tutkinto-opiskelu ovat ilmiöinä hyvin erityyppisiä; ne esimerkiksi painottuvat eri maihin. Vaihto-opiskelu perustuu pääosin korkeakoulujen välisiin sopimuksiin ja tapahtuu niissä maissa, joiden kanssa korkeakoulut tekevät yhteistyötä. Vaihto-opiskelijoiden valtavirrat suuntautuvat yhä EU/ETA-Eurooppaan, vaikka Aasian merkitys korkeakoulujen yhteistyöalueena onkin kasvamassa. Tutkinto-opiskelu ulkomailla kytkeytyy sen sijaan ilmiönä globaaleihin koulutusmarkkinoihin, joissa eri maiden korkeakoulujärjestelmissä on toisaalta opiskelijoita ulkomaille työntäviä tekijöitä (esimerkiksi liian vähän opiskelupaikkoja) ja toisaalta opiskelijoita puoleensa vetäviä tekijöitä (esimerkiksi kansainvälisesti tunnetut korkeakoulut), ja joissa kansainvälisesti vetovoimainen koulutus nähdään kilpailukykyä tuottavana tuotannonalana. merkittävä eli noin 24 %. Kärkimaiden joukkoon on noussut myös Intia. Näyttää siltä, että Suomi on kiinnostava kohde nousevien talouksien BRICmaiden (Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina) opiskelijoille. Myös Vietnamista, Nepalista, Nigeriasta, Pakistanista, Bangladeshista ja Etiopiasta tulevien opiskelijoiden määrä on kasvanut nopeasti. Näissä maissa oma korkeakoulutusjärjestelmä ei ole pystynyt vastaamaan koulutuksen kasvaneeseen kysyntään. Suomi voi olla tuttu ja kiinnostava kohde mm. kehitysyhteistyösuhteiden perusteella. Opiskelijoita houkuttelee Suomeen myös laaja englanninkielinen koulutustarjonta, PISA-menestyksen myötä kasvanut tunnettuus koulutusmaana sekä lukukausimaksuttomuus. Suomalaisten tutkinto-opiskelu painottuu sekin hyvin vahvasti Eurooppaan ja siellä muutamaan maahan. Kaikista ulkomailla Kelan tuella tutkintoaan suorittavista suomalaisista 87 % opiskelee Euroopassa ja 63 % kolmessa suosituimmassa maassa eli Britanniassa, Ruotsissa ja Virossa. Maiden suosiota selittänevät läheinen sijainti sekä suomalaisnuorten hallitsema kieli. Ainoa poikkeus Eurooppa-keskeisissä opiskelijavirroissa ovat ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat, joita tulee Suomeen yhtä paljon Aasiasta (41 %) kuin Euroopasta (40 %). Euroopan osuus on viime vuosina ollut pienenemään päin, Aasian ja Afrikan osuus tulijoissa kasvussa. Suomalaisiin korkeakouluihin tulee eniten tutkintoopiskelijoita Venäjältä ja Kiinasta, jotka ovat olleet kärkimaita jo pitkään. Niiden yhteenlaskettu osuus ulkomaalaisten opiskelijoiden kokonaismäärästä on 14 FAKTAA. TIETOJA JA TILASTOJA

15 Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden yleisimmät lähtömaat kansainvälisessä vertailussa Kansainvälisesti verrattuna tulee suomalaisiin korkeakouluihin keskimääräistä enemmän tutkinto-opiskelijoita Aasian ja Afrikan maista. Esimerkiksi Tanskassa, Alankomaissa ja Saksassa opiskelevista ulkomaalaisista selvästi suurempi osuus on lähtöisin Euroopasta. Suomessa opiskelevien 10 yleisimmän kotimaan listalta löytyy peräti 6 Aasian maata. Suomessa opiskelee mm. kiinalaisia, vietnamilaisia ja nepalilaisia selvästi enemmän kuin vaikkapa Tanskassa. Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden kansalaisuudet maanosittain Suomessa, Tanskassa, Alankomaissa ja Saksassa, % Suomi 2012 Tanska 2011 Alankomaat 2011/12 Saksa 2011/12 Aasia 40,9 10,0 20,4 34,4 Afrikka 14,2 2,1 2,9 10,1 Eurooppa 39,3 77,9 69,9 47,0 Pohjois-Amerikka 2,5 1,2 3,2 2,5 Latinalainen Amerikka ja Karibia 2,4 1,1 3,2 5,5 Oseania 0,3 * 0,3 0,3 Muu/tuntematon 0,0 7,6 0,0 0,0 *Tilastoitu osaksi Aasiaa Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden top10 kansalaisuutta Suomessa, Tanskassa, Alankomaissa ja Saksassa Suomi 2012 Tanska 2011 Alankomaat 2011/12 Saksa 2011/12 lkm % lkm % lkm % lkm % Venäjä ,1 Norja ,1 Saksa ,3 Venäjä ,4 Kiina ,4 Saksa ,2 Kiina ,4 Itävalta ,1 Vietnam ,1 Ruotsi ,5 Belgia ,0 Bulgaria ,6 Nepal ,0 Romania ,2 Yhdysvallat ,7 Puola ,6 Nigeria 844 4,4 Liettua ,8 Bulgaria ,6 Turkki ,4 Viro 791 4,1 Bulgaria ,5 Kreikka ,3 Ukraina ,2 Pakistan 691 3,6 Kiina 996 4,5 Indonesia ,0 Intia ,0 Intia 639 3,3 Islanti 914 4,1 Britannia ,9 Ranska ,9 Saksa 607 3,2 Puola 871 3,9 Italia ,7 Kamerun ,9 Bangladesh 577 3,0 Latvia 739 3,3 Ranska ,7 Espanja ,7 Lähteet: Tanska / Danish Agency for Higher Education, Alankomaat / Nuffic; Saksa / DAAD German Academic Exchange Service FAKTAA. TIETOJA JA TILASTOJA 15

16 3 Maakuntien aktiivisuudessa on suuria eroja Maakuntien välillä on suuria eroja siinä, miten aktiivisesti opiskelijat niistä ulkomaanjaksoille lähtevät ja niihin tulevat. Vuonna 2012 suomalaisista ammattiin opiskelevista lähti ulkomaille 4,7 % ja korkeakouluopiskelijoista 3,3 %. Tulijoiden osuudet vastasivat 1,8 % opiskelijoiden määrästä ammatillisessa koulutuksessa ja 3,1 % korkeakouluissa. 3,2 3,6 Lappi Ammatillisen koulutuksen ulkomaanjaksot suhteessa opiskelijamääriin maakunnittain 2,2 4,5 3,4 0,2 Ammatillisen koulutuksen opiskelijaliikkuvuudessa selvästi aktiivisin maakunta on Keski-Pohjanmaa. Lähtevät yli 5 % Lähtevät 3 5 % Lähtevät alle 3 % Tulevat yli 5 % Tulevat 3 5 % Tulevat alle 3 % 1,2 1,0 1,3 2,0 5,1 1,2 5,2 3,9 4,2 0,7 2,0 6,2 2,0 5,8 Pohjanmaa a Satakunta 3,8 Varsin arsinais-suomi 11,6 Etelä- Pohjanmaa Pirkanmaa Keski- Pohjanmaa Pohjois- Pohjanmaa Kanta- Häme Uusimaa Etelä- Karjala Kymen- laakso Keski- Suomi 2,1 Päijät- Häme 5,8 2,0 5,3 Kainuu Pohjois- Savo Etelä-Savo 4,4 2,9 2,5 3,5 1,6 4,3 Pohjois- Karjala 0,9 6,1 3,4 1,6 16 FAKTAA. TIETOJA JA TILASTOJA

17 Korkeakoulusektorilla aktiivisin on Etelä-Karjala. 3,1 Lappi 3,6 Korkeakoulujen ulkomaanjaksot suhteessa opiskelijamääriin maakunnittain Lähtevät yli 5 % Lähtevät 3 5 % Lähtevät alle 3 % 2,3 2,9 2,8 2,3 Pohjois- Pohjanmaa Kainuu 4,2 3,6 Tulevat yli 5 % Tulevat 3 5 % 2,6 3,5 3,6 3,6 Keski- Pohjanmaa 2,0 2,8 Tulevat alle 3 % Pohjanmaa 2,9 Etelä- Pohjanmaa Pohjois- Savo* Pohjois- Karjala* 2,3 3,1 *Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntien opiskelijoiden ja vaihtoon lähtevien sekä saapuvien suhde on laskettu yhdistämällä maakunnat, sillä Itä-Suomen yliopistolla on kampukset molemmissa maakunnissa. (Kuopion kampus ja Joensuun kampus) 1,8 3,2 2,2 4,3 2,8 Varsin arsinais-suomi 3,1 2,8 Satakunta Pirkanmaa Kanta- Häme Uusimaa Etelä- Karjala Kymen- laakso Keski- Suomi Päijät- Häme 3,5 3,1 2,9 Etelä-Savo 5,2 3,5 2,6 5,6 4,6 3,2 3,3 FAKTAA. TIETOJA JA TILASTOJA 17

18 KESKI-POHJANMAA JA ETELÄ-KARJALA OVAT AKTIIVISIA USEALLAKIN MITTARILLA MITATTUNA Näyttää siltä, että aktiivisuus kansainvälisessä opiskelijaliikkuvuudessa kasaantuu ainakin jossain määrin samoille seuduille. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Karjalan opiskelijat lähtevät aktiivisesti ulkomaanjaksoille ja maakunnissa opiskelee myös paljon ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita. Lukumääräisesti eniten ammattiin opiskelevia lähtee ulkomaanjaksolle Uudeltamaalta, jonne myös tulee eniten opiskelijoita ulkomailta. Kun lähtijöiden ja tulijoiden määrät suhteutetaan maakuntien opiskelijamääriin, selvästi aktiivisimmaksi nousee Keski-Pohjanmaa. Korkeakoulusektorilla määrällisesti eniten ulkomaanjaksoja tehdään Uudenmaan maakunnassa, josta lähti vuonna 2012 ulkomaanjaksolle yli opiskelijaa. Tämä vastaa yli kolmasosaa kaikista lähteneistä. Maakunnan korkeakouluihin myös tuli eniten opiskelijoita ulkomailta. Suhteessa opiskelijamäärään aktiivisimpia ovat Etelä-Karjala ja Päijät-Häme, joiden korkeakouluissa opiskelevista keskiarvoa useampi lähtee ulkomaanjaksolle; Etelä-Karjalan korkeakouluihin myös tulee tavallista enemmän opiskelijoita. Erot muihin maakuntiin eivät tosin ole niin selviä kuin ammatillisessa koulutuksessa. Ulkomaalaisia tutkinnon suorittajia tulee lukumäärällisesti eniten Uudenmaan, Pirkanmaan, Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan korkeakouluihin. Näissä neljässä maakunnassa opiskeli vuonna 2011 lähes kaksi kolmannesta kaikista Suomessa tutkintoa suorittavista ulkomaalaisista. Maakunnan opiskelijamäärään suhteutettuna eniten ulkomaalaisia tutkinnon suorittajia on Ahvenanmaan, Keski- Pohjanmaan ja Etelä-Karjalan korkeakouluissa. Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat korkeakouluissa maakunnittain 2011 Ahvenanmaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Karjala Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Savo Päijät-Häme Kainuu Kanta-Häme Lappi Kymenlaakso Pirkanmaa Keski-Suomi Varsinais-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Satakunta KOKO MAA men korkeakouluissa opiskelevat. Itä- ja Pohjois- lukumäärä ETELÄ-SUOMEN OPPILAITOKSISSA AKTIIVISIMMAT LÄHTIJÄT, POHJOIS-SUOMI HOUKUTTELEE TULIJOITA Opiskelijoiden aktiivisuutta voi tarkastella myös maakuntia suurempina alueina 1. Lukumääräisesti eniten suomalaisia lähtee ulkomaanjaksoille Etelä- Suomen korkeakouluista, jonne myös tulee eniten opiskelijoita ulkomailta: noin 80 % lähtijöistä ja tulijoista on tältä alueelta. Etelä-Suomen opiskelijat ovat myös aktiivisimpia vaihtoon lähtijöitä silloin, kun ulkomaille lähtevien määrä suhteutetaan alueen korkeakouluopiskelijoiden määrään. % maakunnan opiskelijoista 29,3 16,2 10,8 7,9 6,8 5,7 5,5 5,4 5,1 5,1 5,1 5,0 4,9 4,6 4,5 4,4 3,8 3,4 1,6 5,7 Passiivisimpia lähtijöitä näyttävät olevan Itä-Suo- 18 FAKTAA. TIETOJA JA TILASTOJA

19 Suomen korkeakoulujen opiskelijaliikkuvuuden painopiste onkin ulkomailta tulevissa opiskelijoissa, joita on enemmän kuin lähteviä. Etelä-Suomen korkeakouluissa tilanne on päinvastainen, Länsi- Suomessa taas lähtevien ja tulevien määrät ovat tasapainossa. Etelä-Suomen ammatillisista oppilaitoksista lähtee ja niihin tulee lukumääräisesti eniten opiskelijoita ulkomaanjaksolle. Alueen opiskelijat ovat myös aktiivisimpia lähtijöitä silloin, kun lähtijöiden määrä suhteutetaan opiskelijamäärään. Aktiivisin ulkomaisten opiskelijoiden vastaanottaja on kuitenkin Pohjois-Suomi. 1 Aluejako perustuu vuoden 2009 läänijakoon, josta Oulun ja Lapin läänit on yhdistetty Pohjois-Suomeksi. Korkeakoulujen ulkomaanjaksot alueittain 2012 Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi KAIKKI ALUEET YHDESSÄ Suomesta, lukumäärä Suomesta, % 46,6 37,1 6,5 9,7 100 Suomeen, lukumäärä Ammatillisen koulutuksen ulkomaanjaksot alueittan 2012 Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi KAIKKI ALUEET YHDESSÄ Suomesta, lukumäärä Suomesta, % 41,3 34,5 11,3 13,0 100 Suomeen, lukumäärä Suomeen, % 41,2 38,0 8,8 12,0 100 Suomeen, % 40,2 30,2 10,9 18,7 100 Keski-Pohjanmaan aktiivisuus selittyy strategisella ohjauksella Ammattiin opiskelevien ulkomaanjaksoja koskevissa tilastoissa nousee yksi maakunta yli muiden: Keski-Pohjanmaa on jo usean vuoden ajan ollut poikkeuksellisen aktiivinen opiskelijoiden lähettäjänä ja vastaanottajana. Lähtijöiden suhteellinen osuus maakunnan kaikista opiskelijoista oli 11,6 % vuonna 2012; se on pysytellyt yli 8 %:ssa vuodesta 2008 lähtien, kun toiseksi aktiivisimman maakunnan vastaava osuus on jäänyt 5 6 %:iin. Keski-Pohjanmaalle ulkomaanjaksolle tulleiden osuus kaikista maakunnan ammattiin opiskelevista on ollut vuosittain 5 %:n luokkaa, muissa maakunnissa on jääty 1 3 %:n tuntumaan. Korkeakouluopiskelijoiden ulkomaanjaksoja koskevissa tilastoissa Keski-Pohjanmaa ei ole erityisen aktiivinen. Sen sijaan maakunnan korkeakouluihin tässä tapauksessa yhteen oppilaitokseen eli Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakouluun tulee poikkeuksellisen paljon ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita. Tutkintoa suorittavien ulkomaalaisten osuus on Keski-Pohjanmaalla 16,2 % korkeakouluopiskelijoiden kokonaismäärästä, kun se useimmissa maakunnissa jää selvästi alle 10 %:iin. CIMOssa valmistui maakuntien kansainvälistä toimintaa koskeva selvitys vuonna Maakuntien aktiivisuutta arvioitiin suhteuttamalla CIMOon tulleiden rahoitushakemusten lukumäärä maakunnan yleissivistävien ja ammatillisten oppilaitosten sekä korkeakoulujen opiskelijoiden määrään. Tässäkin tarkastelussa Keski-Pohjanmaa nousi ylivoimaiseksi ykköseksi. Maakuntaselvityksessä löytyi useitakin selityksiä sille, miksi Keski-Pohjanmaa on niin aktiivinen. Maakunnan oppilaitokset ovat kansainvälisesti hyvin aktiivisia ja maakuntaliitto tekee niiden kanssa tiivistä hankeyhteistyötä. Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymässä on laadittu kansainvälisyysstrategia, jonka tavoitteita maakunnan jokainen oppilaitos toteuttaa omissa toimintasuunnitelmissaan. Koulutuskuntayhtymä on asettanut määrälliset tavoitteet oppilaitoksista kansainväliseen harjoitteluun lähteville. Ulkomaanjaksojen määrää seurataan mm. tasa-arvon näkökulmasta. FAKTAA. TIETOJA JA TILASTOJA 19

20 4 Ulkomaanjaksolle lähtee useimmiten nainen kaikilla koulutusaloilla Suomalaiset naiset lähtevät miehiä useammin ulkomaanjaksolle: ammattiin opiskelevista lähtijöistä 67 % on naisia, korkeakouluopiskelijoista 63 %. Sukupuolen lisäksi lähtöaktiivisuuteen vaikuttaa koulutusala. Aktiivisilla aloilla sekä naiset että miehet lähtevät runsain määrin ulkomaille, passiivisilla aloilla kummankin sukupuolen edustajia lähtee vain vähän. Naisten ja miesten osuus yliopistojen opiskelijoiden ulkomaanjaksoista eri koulutusaloilla, % 1 Kauppatieteellinen Yhteiskunta- ja oikeustieteet Taidealat 4,6 3,3 4,3 3,7 7,7 5,5 Humanistinen ala ja teologia Teknillistieteellinen Kasvatustiede ja psykologia 3,8 2,2 3,7 2,3 1,9 1,3 Luonnontieteellinen Lääketieteet Muut alat 2,0 0,8 1,0 0,6 1 Ulkomaille lähtevät naiset/miehet suhteessa nais-/miesopiskelijoiden määrään koulutusalalla. 4,4 4,3 20 FAKTAA. TIETOJA JA TILASTOJA

21 Naisten ja miesten osuus ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden ulkomaanjaksoista eri koulutusaloilla, % Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Kulttuuriala 5,6 4,9 5,2 2,7 8,1 6,7 Humanistinen ja kasvatusala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala 3,0 2,0 4,3 3,0 3,2 2,1 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Luonnontieteiden ala 2,5 2,2 2,0 1,6 Naisten ja miesten osuus ammattiin opiskelevien ulkomaanjaksoilla eri koulutusaloilla, % Humanistinen ja kasvatusala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Luonnonvara- ja ympäristöala 3,8 3,7 3,9 3,3 4,8 2,1 Kulttuuriala Sosiaali-, terveys ja liikunta-ala Liiketalouden ja hallinnon ala 2,7 1,6 3,5 Tekniikan ja liikenteen ala 2,3 2,3 1,0 3,4 Luonnontieteiden ala 1,1 2,3 1,4 Suomeen tulevien osalta sukupuolijakauma on tasaisempi: naisia ja miehiä tulee lähes yhtä paljon. FAKTAA. TIETOJA JA TILASTOJA 21

22 SUOMESTA LÄHTEE ENEMMÄN NAISIA KUIN MIEHIÄ, TULIJOIDEN SUKUPUOLIJAKAUMA ON TASAISEMPI Korkeakouluissa opiskelevat naiset lähtevät miehiä aktiivisemmin ulkomaille opintojensa aikana: opiskelijavaihtoon tai harjoitteluun lähtevistä opiskelijoista 63 % prosenttia on naisia. Naisten osuus kaikista korkeakouluopiskelijoista on 54 %. Suomeen tulevien korkeakouluopiskelijoiden sukupuolijakauma on tasaisempi: naisia on 56 %. Ammatillisen koulutuksen ulkomaanjaksolle lähtijöistä 67 % on naisia. Naisten osuus sektorin kaikista opiskelijoista on 47 %. Suomeen tulee lähes sama määrä naisia ja miehiä eli tulijoiden sukupuolijakauma on tasainen. Korkeakouluissa naiset ovat miehiä innokkaampia lähtijöitä kaikilla koulutusaloilla, mutta sukupuolen lisäksi myös koulutusala vaikuttaa lähtöaktiivisuuteen. Esimerkiksi ammattikorkeakouluissa matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla sekä naiset että miehet lähtevät aktiivisesti ulkomaanjaksolle, kun taas tekniikan ja liikenteen sekä luonnontieteiden alalla kummankin sukupuolen edustajia lähtee ulkomaille selvästi vähemmän. Yliopistoissa kauppatiedettä opiskelevat naiset ja miehet ovat aktiivisia ulkomaille lähtijöitä, kun taas lääketieteen opiskelijoista sekä naiset että miehet lähtevät ulkomaanjaksolle harvemmin. Myös ammatillisessa koulutuksessa naiset lähtevät miehiä aktiivisemmin ulkomaanjaksolle lähes kaikilla koulutusaloilla. Esimerkiksi hyvin miesvaltaisella tekniikan ja liikenteen alalla aktiivisimmin liikkuvat naiset. Ainoa poikkeus, jossa miehet ovat aktiivisempia, on luonnontieteiden ala. Ala on hyvin miesvaltainen, vain 13 % opiskelijoista on naisia. Sukupuolten väliset erot kansainvälisessä vertailussa Suomessa naisopiskelijat ovat miehiä aktiivisempia ulkomaille lähtijöitä, mutta tilanne ei ole sama kaikkialla Euroopassa. Alankomaissa tehdyn tutkimuksen 1 mukaan vuonna valmistuneista ammatillisen korkeaasteen naisopiskelijoista 22 % ja miehistä 18 % oli ollut opiskeluaikanaan ulkomailla. Yliopistosta valmistuneilla tilanne oli päinvastainen: miehistä 28 % ja naisista 26 % oli suorittanut osan opinnoistaan ulkomailla. Saksan korkeakouluissa kansainvälisyys kasaantuu hieman useammin naisopiskelijoille. Saksalaisen tutkimuksen 2 mukaan 28 % naisista ja 21 % miehistä oli ollut ulkomailla opintojensa osana. Maasta vaihtoon lähtevistä Erasmus-opiskelijoista peräti 62 % on naisia. Myös saksalaisen ammatillisen koulutuksen liikkuvuus on naisvaltaista: 60 % kansainväliseen harjoitteluun lähtevistä opiskelijoista on naisia. Syyksi arvellaan naisten parempaa kielitaitoa 3. 1 Nuffic 2012: Mapping Mobility International Mobility in Dutch Higher Education. mobility-statistics/mapping-mobility DAAD/HIS Student Mobility Survey Ammatillisen koulutuksen vertailutieto on peräisin Berthold Hübersiltä Saksan Leonardo da Vinci -liikkuvuudesta vastaavasta toimistosta 22 FAKTAA. TIETOJA JA TILASTOJA

23 LIIKKUVUUSAKTIIVISUUS VAIHTELEE KOULUTUSALOITTAIN Määrällisesti eniten korkeakouluopiskelijoita lähtee ulkomaanjaksoille suurilla koulutusaloilla, joilla opiskelijamäärät muutenkin ovat suuria. Ammattikorkeakouluista eniten vaihtoon lähtijöitä ja tulijoita on yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla, tekniikan ja liikenteen alalla sekä sosiaali- ja terveysalalla. Yliopistoissa taas liikutaan eniten kauppatieteellisellä, teknillistieteellisellä, humanistisella ja yhteiskuntatieteellisellä alalla. Suuret määrät eivät kuitenkaan tarkoita sitä, että alan opiskelijat olisivat erityisen aktiivisia liikkujia. Kun ulkomaille lähtevien määrät suhteutetaan alalla opiskelevien määrään, nousevat matkailu-, ravitsemis- ja talousalan opiskelijat ylivoimaisesti aktiivisimmiksi liikkujiksi ammattikorkeakoulusektorilla. Yliopistoissa aktiivisimpia vaihtoon lähtijöitä ovat kauppatieteen opiskelijat. Ammattikorkeakouluista lähtee ulkomaanjaksolle enemmän opiskelijoita kuin niihin tullaan vaihtoon ulkomailta. Ainoan poikkeuksen tekee luonnontieteiden ala, jossa tulijoita on hieman enemmän kuin lähtijöitä. Yliopistosektorilla tilanne on toinen: suuri osa koulutusaloista houkuttelee Suomeen enemmän vaihto-opiskelijoita kuin lähettää niitä ulkomaille. Erityisen suuri ero tulijoiden eduksi on lääketieteen, kuvataiteen ja taideteollisella alalla sekä luonnontieteen ja teknillistieteellisillä aloilla. Ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden ulkomaanjaksot koulutusaloittain Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tuntematon YHTEENSÄ Yliopistojen opiskelijoiden ulkomaanjaksot koulutusaloittain Teologinen Humanistinen Taideteollinen Musiikkiala Teatteri- ja tanssiala Kasvatustieteellinen Liikuntatieteellinen Yhteiskuntatieteellinen Psykologia Terveystieteet Oikeustieteellinen Kauppatieteellinen Luonnontieteellinen Maatalous-metsätieteellinen Teknillistieteellinen Lääketieteellinen Hammaslääketieteellinen Eläinlääketieteellinen Farmasia Kuvataideala Tuntematon YHTEENSÄ Suomesta 2012 lkm % ,4 10,9 31,0 2,0 19,0 2,2 19,2 14, Suomesta 2012 lkm % 31 0, ,0 2,5 1,1 0,2 4,6 0,7 12,6 1,0 0,6 5,7 25,3 5,8 2,9 16,6 1,2 0,1 0,2 0,6 0,3 0,2 100 Suomeen 2012 lkm % ,9 10,0 38,5 2,8 20,8 2,7 15,6 8,6 0,2 100 Suomeen 2012 lkm % 0,2 13,3 3,0 1,2 0,1 5,6 0,6 11,5 1,7 0,9 4,2 20,6 7,4 3,0 22,3 2,2 0,3 0,4 1,1 0, FAKTAA. TIETOJA JA TILASTOJA 23

24 24 FAKTAA. TIETOJA JA TILASTOJA

25 Ammatillisen koulutuksen koulutusaloista eniten ulkomaanjaksoja sekä lähtijöitä että tulijoita on tekniikan ja liikenteen alalla. Myös sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalan opiskelijat lähtevät innokkaasti ulkomaanjaksolle. Alakohtaiset erot kansainvälisessä vertailussa Myös muualla on huomattu koulutusalojen välisiä eroja opiskelijoiden aktiivisuudessa ulkomaanjaksolle lähtemisessä. Erot eivät välttämättä ole kaikissa maissa samansuuntaisia. Suomesta pitkäkestoiselle ulkomaanjaksolle lähteneet ja Suomeen tulleet opiskelijat koulutusaloittain ammatillisessa koulutuksessa Humanistinen ja kasvatusala Suomesta opiskelijoita % 87 2,8 Suomeen opiskelijoita % 8 0,3 Saksassa tehdyn tutkimuksen mukaan 1 kielten ja kulttuurialojen, taloustieteen sekä yhteiskuntatieteitten opiskelijat lähtevät suhteellista osuuttaan aktiivisemmin opiskelijavaihtoon. Sen sijaan tekniikan ja luonnontieteitten opiskelijat liikkuvat vähemmän. Tulos on samansuuntainen kuin tilanne Suomessa, jossa kauppatieteen sekä humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen alan opiskelijat ovat aktiivisempia ulkomaille lähtijöitä kuin tekniikan ja luonnontieteitten opiskelijat. Kulttuuriala Liiketalouden ja hallinnon ala ,9 11, ,1 13,5 Alankomaissa aktiivisimmat opiskelijat löytyvät yllättäen muilta aloilta. Maan yliopistotason oppilaitoksista valmistuneiden parissa tehdyssä tutkimuksessa 2 selvisi, että ulkomaille lähtevät erityisesti maa- ja metsätalouden, tekniikan, terveysalan sekä Luonnontieteiden ala 58 1,9 53 2,2 luonnontieteitten opiskelijat. Kauppatieteilijöiden, kulttuurialan opiskelijoitten sekä yhteiskuntatieteilijöitten keskuudessa ulko- Tekniikan ja liikenteen ala , ,7 mailla opiskelu on harvinaisempaa. Luonnonvaraja ympäristöala 248 8, ,8 Saksan ammatillisessa koulutuksessa liikkuvuuskeskiarvojen yläpuolelle nousevat kaupallinen, tekninen sekä matkailuala, Sosiaali-, terveys ja liikunta-ala , ,9 samaan tapaan kuin Suomessakin. Lisäksi harjoittelu ulkomailla on Saksassa yleistä perinteisissä käsityöammateissa.3 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Muu koulutus ,9 0, ,7 12,8 1 DAAD/HIS Student Mobility Survey Nuffic 2012: Mapping Mobility International Mobility in Dutch Higher Education. mapping-mobility Ammatillisen koulutuksen vertailutieto on peräisin Berthold Hübersiltä Saksan YHTEENSÄ Leonardo da Vinci -liikkuvuudesta vastaavasta toimistosta FAKTAA. TIETOJA JA TILASTOJA 25

26 TEKNIIKKA JA LUONNONTIETEET HOUKUTTELEVAT ULKOMAALAISIA TUTKINTO-OPISKELIJOITA SUOMEEN, MUTTA EIVÄT SUOMALAISIA ULKOMAILLE Ulkomaisissa korkeakouluissa tutkintoaan suorittavat suomalaiset opiskelevat useimmiten kaupallisella, yhteiskuntatieteellisellä, humanistisella tai taidealalla. Näillä aloilla opiskeli lähes kolme neljännestä niistä, jotka ovat saaneet Kelan opintotukea ulkomaisen korkeakoulututkinnon suorittamiseen lukuvuonna Suomalaisten korkeakoulujen opiskelijoista näitä aloja opiskeli selvästi alle puolet. Ulkomailla opiskeluun saattaa kannustaa se, että näille aloille on keskimääräistä vaikeampi päästä Suomessa. Vastaavasti tekniikkaa ja luonnontieteitä opiskellaan ulkomailla huomattavasti vähemmän kuin Suomessa. Suomalaiset opiskelevat ulkomailla usein myös terveys- ja sosiaalialalla. Pääasiassa kyse on lääke- tai eläinlääketieteen opiskelijoista, joita opiskelee mm. Virossa, Ruotsissa ja Latviassa. Suomalaiset tutkinto-opiskelijat ulkomaisissa korkeakouluissa aloittain, lukuvuosi , % Tekniikan koulutus 3,9 % Luonnontieteen koulutus 4,2 % Muu tai tuntematon koulutusala 0,6 % Palvelualojen koulutus 2,9 % Terveys- ja sosiaalialan koulutus 11,1 % Maa- ja metsätalousalan koulutus 0,4 % Kasvatustieteellinen ja opettajankoulutus 1,7 % Humanistinen koulutus 21,7 % Taidealojen koulutus 10,5 % Yhteiskuntatieteen koulutus 19,6 % Kaupallinen koulutus 23,3 % 26 FAKTAA. TIETOJA JA TILASTOJA

27 Suomalaisissa korkeakouluissa tutkintoa suorittavat ulkomaalaiset opiskelevat pääasiassa kahdella koulutusalalla: tekniikan ja liikenteen alalla sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla opiskelee reilusti yli puolet ulkomaalaisista tutkinto-opiskelijoista. Kela ja Tilastokeskus käyttävät erilaisia koulutusalaluokituksia, mistä johtuen ulkomailla opiskelevien suomalaisten ja Suomessa opiskelevien ulkomaalaisten tutkinnonsuorittajien jakautumista eri koulutusaloille ei voi kaikilta osin verrata. Luokituksen erilaisuudesta huolimatta on selvää, että Suomeen tulevat tutkinto-opiskelijavirrat painottuvat selvästi enemmän tekniikan ja luonnontieteen aloille kuin täältä lähtevät. Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat suomalaisissa korkeakouluissa koulutusaloittain, vuosi 2011, % Humanistinen ja kasvatusala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 6,1 % 4,9 % Sosiaali-, terveys- ja Kulttuuriala liikunta-ala 6,1 % 10,0 % Luonnonvara- ja ympäristöala 2,4 % Tekniikan ja liikenteen ala 32,4 % Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 26,7 % Luonnontieteiden ala 11,3 % FAKTAA. TIETOJA JA TILASTOJA 27

28 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla toimiva asiantuntija- ja palveluorganisaatio, joka edistää kansainvälistä vuorovaikutusta koulutuksen, työelämän ja kulttuurin alueilla sekä nuorison keskuudessa. CIMO hallinnoi ja toimeenpanee erilaisia harjoittelu-, vaihto- ja apurahaohjelmia ja vastaa Euroopan unionin koulutus- ja nuoriso-ohjelmien kansallisesta toimeenpanosta sekä Kulttuuri- ja Kansalaisten Eurooppa -ohjelmien tiedottamisesta. Lisäksi CIMO edistää Suomen kielen ja kulttuurin opetusta ulkomaisissa yliopistoissa. Keskeisiin tehtäviin kuuluu myös kerätä, muokata ja välittää toimialaan kuuluvaa tietoa eri asiakasryhmien tarpeisiin. CIMOn tutkimus- ja selvitystoiminta tuottaa tietoa kansainvälisen yhteistyön suunnittelun ja kehittämisen tueksi. Se mm. tilastoi kansainvälistä opiskelijaliikkuvuutta sekä tekee erilaisia selvityksiä koulutuksen ja nuorisotoiminnan kansainvälistymisestä sekä kansainvälistymisen ajankohtaisista teemoista. FAKTAA Tietoa ja tilastoja on julkaisusarja, jossa esitellään CIMOn tutkimus- ja selvitystoiminnan tuloksia tiivistetyssä muodossa. FAKTAA-julkaisut ilmestyvät sekä painettuina että pdf-muodossa CIMOn verkkopalvelussa. Raportit (pdf) julkaistaan Tietoa ja tilastoja -sarjassa CIMOn verkkopalvelussa osoitteessa Palvelut Julkaisut Selvitykset. FAKTAA 1/2013 -julkaisun toimitti Tiina Lehmusvaara. Suuntana aidosti avarakatseinen Suomi. Kopijyvä Oy 10/2013/1500. Graafinen suunnittelu: Liisa Valtonen, kuvat: Satu Haavisto, Antero Aaltonen, Esko Koivisto, Johanna Kokkonen ja Mikko Lehtimäki ISSN (painettu) ISSN (pdf) ISBN ISBN (pdf)