Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2008

Transkriptio

1 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility IRMA GARAM Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa /2009 TIETOA JA TILASTOJA -RAPORTTI

2 IRMA GARAM MIRA JORTIKKA PIRJO ZIRRA ISBN ISSN /2009 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

3 Sisällys 1 Lukijalle 3 2 Yhteenveto: korkeakoulujen kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus vuonna Pitkäkestoinen (yli 3 kk) opiskelijaliikkuvuus Liikkuvuuden kehitys Opiskelijaliikkuvuuden tasapaino Vaihto-opiskelu ja harjoittelu Liikkuvat opiskelijat suhteessa uusiin opiskelijoihin Opiskelijaliikkuvuus koulutusaloittain Opiskelijaliikkuvuus alueittain Liikkuvuus sukupuolen mukaan Liikkuvuus opintoasteen ja koulutuksen tyypin mukaan Yhteistyömaat ja -alueet Liikkuvuusjärjestelyt Liikkuvuusjakson kesto 29 4 Lyhytkestoinen opiskelijaliikkuvuus (alle 3 kk) yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 30 5 Opettaja- ja asiantuntijaliikkuvuus ammattikorkeakouluissa 32 2

4 1 Lukijalle Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on kerännyt tietoja yliopistojen kansainvälisestä opiskelijaliikkuvuudesta vuodesta 1997 ja koko korkeakoulusektorilta vuodesta 1998 lähtien. CIMOn tiedonkeruun lähtökohtana on, että opiskelija suorittaa opiskelun tai harjoittelun muodossa osan tutkinnostaan mutta ei koko tutkintoa ulkomailla. Yliopistoilta on kerätty tieto nk. pitkäkestoisesta eli vähintään 3 kuukauden mittaisesta opiskelijaliikkuvuudesta. Ammattikorkeakouluilta on tämän lisäksi kerätty tietoja myös lyhytkestoisesta opiskelijaliikkuvuudesta eli vähintään viikon mutta alle 3 kuukauden mittaisista jaksoista sekä opiskelijoiden että opettajien ja asiantuntijoiden kansainvälisestä liikkuvuudesta. Tässä raportissa tarkastelu kohdistuu ensisijaisesti korkeakoulujen pitkäkestoiseen opiskelijaliikkuvuuteen. Tavoitteena on, että raportti antaa korkeakouluille, opetushallinnolle sekä muille kansainvälisestä opiskelijaliikkuvuudesta kiinnostuneille hyvän käsityksen liikkuvuuden nykytilanteesta ja trendistä. Tiedonkeruuseen kuuluu liikkuvuustietojen siirtäminen opetusministeriön ylläpitämiin KOTAja AMKOTA-tietokantoihin. Kansainvälinen liikkuvuus on yksi korkeakoulujen tuloksellisuuden mittareista, ja tiedonkeruun tuloksia hyödynnetään opetusministeriön ja korkeakoulujen välisissä tulosneuvotteluissa. Tuloksellisuustavoitteiden asettaminen vaihto-opiskelijamäärille kuvastaa hyvin opiskelijaliikkuvuuden merkittävää asemaa koko suomalaisen korkeakoulutuksen kansainvälistämisessä. EVTEK ja Stadia yhdistyivät Metropoliaksi sekä Svenska yrkeshögskolan ja Yrkeshögskolan Sydväst Noviaksi Käsillä oleva raportti kattaa koko kalenterivuoden Alkuvuoden liikkuvuustiedot on lisätty yhdistettyjen ammattikorkeakoulujen lukuihin. CIMO julkaisee tiedonkeruun tulokset vuosittain Tietoa ja tilastoja -raporttisarjassa nimellä Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Raportti on saatavilla pdfversiona osoitteessa Julkaisut ja tilastot Tilastot. Tämän lisäksi aineistosta toimitetaan tiivistetty tietopaketti, joka julkaistaan sekä painettuna että pdf-muotoisena osana Faktaa. Tietoa ja tilastoja -sarjaa. Tiedonkeruuseen osallistuu lukuisia henkilöitä korkeakoulujen kansainvälisten asioiden yksiköissä ja opiskelijapalveluissa/rekistereissä. Lämmin kiitos heille kaikille! 3

5 2 Yhteenveto: korkeakoulujen kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus vuonna 2008 Kansainvälisen opiskelijaliikkuvuuden trendi lähti ulkomaille 8667 ja saapui 8843 opiskelijaa. ulkomaille lähtevistä opiskelijoista 2073 (24 %) meni työharjoitteluun, tulevista 235 (3%). Sekä lähtevien että saapuvien määrä kasvoi vuoteen 2007 verrattuna runsaalla 400 opiskelijalla eli yli 5 prosentilla saapuvat lähtevät Suhteellinen aktiivisuus kansainvälisessä liikkuvuudessa Liikkuvia suomalaisopiskelijoita on 17 % uusien opiskelijoiden määrästä eli noin joka kuudes korkeakouluopiskelija lähtee ulkomaille vaihtoon. Yliopistot ovat ammattikorkeakouluja aktiivisempia lähettämään ja vastaanottamaan vaihto-opiskelijoita Liikkuvuus suhteessa uusien opiskelijoiden määrään, % Liikkuvuus suhteessa uusien opiskelijoiden määrään, % Kaikki yhteensä 16,6 16,9 Yliopistot 23,9 27,2 Ammattikorkeakoulut 12,2 10,7 4

6 Kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus koulutusaloittain Alat, joilla liikkuvuus aktiivisinta suhteessa uusiin opiskelijoihin (yliopistot) Kuvataide Oikeustiede Kauppatiede Maatalous-metsätiede Hammaslääketiede Oikeustiede Alat, joilla liikkuvuus aktiivisinta suhteessa uusiin opiskelijoihin (ammattikorkeakoulut) Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Kulttuuriala sekä Liiketalouden ja hallinnon ala Liiketalouden ja hallinnon ala Kulttuuriala Kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus alueittain Etelä- ja Länsi-Suomen korkeakoulut ovat aktiivisimpia lähettämään opiskelijoita ulkomaille Pohjois-Suomen korkeakoulut ovat aktiivisimpia vastaanottamaan opiskelijoita ulkomailta Yhteistyömaat ja -alueet Vaihto-opiskelun yleisimmät kohde- ja lähtömaat Espanja Saksa Britannia Ruotsi Yhdysvallat Saksa Ranska Espanja Puola Italia ulkomaille lähtevistä opiskelijoista 68 % menee Eurooppaan ja ulkomailta tulevista 84 % tulee Euroopasta. Euroopan osuus opiskelijaliikkuvuuden kohdealueena on laskenut, Aasian kasvanut Eurooppa 2007 Aasia Pohjois-Amerikka Afrikka Väli- ja Etelä-Amerikka Oseania Tuntematon % 5

7 Liikkuvuusjärjestelyt Yleisimmät liikkuvuusjärjestelyt Erasmus (50 %) Korkeakoulun omat sopimukset (22 %) Itse hankittu vaihtokohde (free mover) (10 %) Erasmus (76 %) Korkeakoulun omat sopimukset (13 %) Itse hankittu vaihtokohde (free mover) (3 %) Erasmus on yleisin liikkuvuusjärjestely myös kansainvälisessä harjoittelussa ja. 6

8 3 Pitkäkestoinen (yli 3 kk) opiskelijaliikkuvuus Pitkäkestoiseksi liikkuvuusjaksoksi katsotaan tässä vähintään kolmen kuukauden mittaiset opiskelu- ja harjoittelujaksot ulkomailla. Lyhytkestoisia ulkomaanjaksoja (alle 3 kuukautta, mutta yli viikko) käsitellään tämän raportin luvussa 4. Vuonna 2008 lähti ulkomaille yhteensä 8667 korkeakouluopiskelijaa vähintään 3 kuukauden mittaiselle jaksolle. Vastaavasti saapui 8843 ulkomaista opiskelijaa. Sekä lähtevien että saapuvien opiskelijoiden määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna sekä yliopisto- että ammattikorkeakoulusektorilla (taulukko 1) Muutos % Muutos % Kaikki yhteensä , ,1 Yliopistot yhteensä , ,2 Helsingin yliopisto , ,5 Jyväskylän yliopisto , ,1 Oulun yliopisto , ,6 Joensuun yliopisto , ,1 Kuopion yliopisto , ,0 Turun yliopisto , ,4 Tampereen yliopisto , ,8 Åbo Akademi , ,1 Vaasan yliopisto , ,0 Lapin yliopisto , ,2 Teknillinen korkeakoulu , ,5 Tampereen teknillinen yliopisto , ,9 Lappeenrannan teknillinen yliopisto , ,2 Helsingin kauppakorkeakoulu , ,5 Svenska handelshögskolan , ,8 Turun kauppakorkeakoulu , ,4 Taideteollinen korkeakoulu , ,2 Sibelius-Akatemia , ,2 Teatterikorkeakoulu , ,0 Kuvataideakatemia , ,4 7

9 Muutos % Muutos % Ammattikorkeakoulut yhteensä , ,1 Arcada Nylands Svenska Yrkeshögskola , ,2 Diakonia-ammattikorkeakoulu , ,4 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu , ,8 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu , ,5 Humanistinen ammattikorkeakoulu , ,2 Hämeen ammattikorkeakoulu , ,3 Jyväskylän ammattikorkeakoulu , ,9 Kajaanin ammattikorkeakoulu , ,4 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu , ,4 Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu , ,0 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu , ,7 Lahden ammattikorkeakoulu , ,1 Laurea-ammattikorkeakoulu , ,4 Metropolia ammattikorkeakoulu , ,2 Mikkelin ammattikorkeakoulu , ,6 Oulun seudun ammattikorkeakoulu , ,1 Pirkanmaan ammattikorkeakoulu , ,8 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu , ,7 Rovaniemen ammattikorkeakoulu , ,3 Satakunnan ammattikorkeakoulu , ,0 Savonia ammattikorkeakoulu , ,7 Seinäjoen ammattikorkeakoulu , ,0 Tampereen ammattikorkeakoulu , ,5 Turun ammattikorkeakoulu , ,2 Vaasan ammattikorkeakoulu , ,0 Yrkeshögskolan Novia , ,5 Taulukko 1. Opiskelijaliikkuvuuden kehitys korkeakouluittain

10 3.1 Liikkuvuuden kehitys saapuvien määrä on kasvanut tasaisesti 2000-luvulla. Vuosi 2008 oli jo toinen vuosi, kun saapui enemmän vaihto-opiskelijoita kuin lähti ulkomaille. ulkomaille suuntautuva liikkuvuus ei ole kasvanut yhtä systemaattisesti. Vuonna 2007 lähtevien määrä laski selvästi edellisvuoteen verrattuna.viime vuoden kasvu kertoo kuitenkin sen, että kyse oli vain yksittäisestä notkahduksesta, ei pysyvämmästä trendistä saapuvat lähtevät Kuvio 1. Opiskelijaliikkuvuuden kehitys Taulukossa 2 on kehitys eritelty ammattikorkeakoulu- ja yliopistosektorin välillä. saapuvien opiskelijoiden määrä on kasvanut tasaisesti kummallakin sektorilla. lähtevien Lähtevät Saapuvat Vuosi YO AMK Yhteensä YO AMK Yhteensä Taulukko 2. Opiskelijaliikkuvuuden kehitys

11 määrä on vaihdellut yliopisto- ja ammattikorkeakoulusektorilla eriaikaisesti: yliopistoissa oli laskua 2000-luvun alussa, ammattikorkeakouluissa muutama vuosi myöhemmin. Vuonna 2007 lähtevien määrä väheni kummallakin sektorilla. 3.2 Opiskelijaliikkuvuuden tasapaino Liikkuvuuden tasapainolla tarkoitetaan tulleiden opiskelijoiden prosentuaalista osuutta lähteneistä. Kun lähteneitä ja saapuneita on yhtä paljon, suhde on sata. Vuosi 2008 oli toinen vuosi kun tuli kaiken kaikkiaan hieman enemmän opiskelijoita kuin täältä lähti. Taulukossa 3 tarkastellaan liikkuvuuden tasapainoa sektoreittain ja korkeakouluittain. Vertailun vuoksi rinnalle on otettu myös vuoden 2007 suhdeluku. Yliopistosektorille tulee enemmän opiskelijoita ulkomailta kuin täältä lähtee. Ammattikorkeakoulusektorilla lähteviä opiskelijoita on enemmän. Korkeakoulukohtainen liikkuvuuden tasapainon tarkastelu kertoo, mitkä korkeakoulut profiloituvat vaihto-opiskelijoita vastaanottavina tai lähettävinä oppilaitoksina. Yliopistosektorilla vaihto-opiskelijoita vastaanottaviksi profiloituvat vahvimmin Taideteollinen korkeakoulu, Kuvataideakatemia, Tampereen teknillinen yliopisto, Oulun yliopisto ja Lapin yliopisto. Ammattikorkeakouluista vahvimmin vaihto-opiskelijoita vastaanottaviksi profiloituvat Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Kajaanin ammattikorkeakoulu, Mikkelin ammattikorkeakoulu, Seinäjoen ammattikorkeakoulu sekä Arcada Suhde: saapuneet / lähteneet 2008 Suhde: saapuneet / lähteneet 2007 Kaikki yhteensä ,0 102,2 Yliopistot yhteensä ,0 111,5 Helsingin yliopisto ,5 106,5 Jyväskylän yliopisto ,4 77,0 Oulun yliopisto ,2 161,9 Joensuun yliopisto ,3 105,1 Kuopion yliopisto ,4 140,7 Turun yliopisto ,5 78,5 Tampereen yliopisto ,7 111,5 Åbo Akademi ,1 120,8 Vaasan yliopisto ,9 89,1 Lapin yliopisto ,0 156,9 Teknillinen korkeakoulu ,7 111,9 10

12 Suhde: saapuneet / lähteneet 2008 Suhde: saapuneet / lähteneet 2007 Tampereen teknillinen yliopisto ,9 190,1 Lappeenrannan teknillinen yliopisto ,9 112,2 Helsingin kauppakorkeakoulu ,3 87,7 Svenska handelshögskolan ,7 76,8 Turun kauppakorkeakoulu ,7 100,8 Taideteollinen korkeakoulu ,2 200,0 Sibelius-Akatemia ,4 132,7 Teatterikorkeakoulu ,9 81,8 Kuvataideakatemia ,5 164,3 Ammattikorkeakoulut yhteensä ,0 91,2 Arcada - Nylands Svenska Yrkeshögskola ,0 158,7 Diakonia-ammattikorkeakoulu ,3 30,6 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu ,8 57,9 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu ,4 76,7 Humanistinen ammattikorkeakoulu ,3 69,0 Hämeen ammattikorkeakoulu ,9 82,3 Jyväskylän ammattikorkeakoulu ,6 118,5 Kajaanin ammattikorkeakoulu ,1 212,1 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu ,6 121,1 Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu ,1 88,8 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu ,7 93,8 Lahden ammattikorkeakoulu ,6 86,2 Laurea-ammattikorkeakoulu ,4 140,6 Metropolia ammattikorkeakoulu ,1 85,3 Mikkelin ammattikorkeakoulu ,7 165,8 Oulun seudun ammattikorkeakoulu ,1 146,1 Pirkanmaan ammattikorkeakoulu ,0 102,7 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu ,8 86,4 Rovaniemen ammattikorkeakoulu ,5 91,3 Satakunnan ammattikorkeakoulu ,7 74,9 Savonia ammattikorkeakoulu ,5 104,3 Seinäjoen ammattikorkeakoulu ,8 102,0 Tampereen ammattikorkeakoulu ,3 80,5 Turun ammattikorkeakoulu ,6 78,7 Vaasan ammattikorkeakoulu ,5 50,0 Yrkeshögskolan Novia ,4 45,5 Taulukko 3. Liikkuvuuden tasapaino korkeakouluittain 2008 ja

13 3.3 Vaihto-opiskelu ja harjoittelu Yliopistoilta kerättiin vuoden 2008 tietojen yhteydessä ensimmäistä kertaa erikseen tiedot vaihto-opiskelusta ja kansainvälisestä harjoittelusta. Ammattikorkeakouluissa tämä tieto on kerätty jo useamman vuoden ajan. Tiedot korkeakoulujen vaihto-opiskelu- ja harjoittelumääristä on koottu taulukkoon 4. Kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus painottuu vahvasti vaihto-opiskeluun; erityisesti näin on yliopistoissa ja ulkomailta suuntautuvassa liikkuvuudessa. ulkomaille suuntautuvasta kansainvälisestä opiskelijaliikkuvuudesta 76 prosenttia oli sisällöltään vaihtoopiskelua (yo 87 %, amk 63 %). Ulkomailta suuntautuvasta opiskelijaliikkuvuudesta peräti 97 prosenttia oli vaihto-opiskelua (yo 99 %, amk 94 %). Vaihto-opiskelu Harjoittelu Lähtevät Saapuvat Lähtevät Saapuvat Kaikki yhteensä Yliopistot yhteensä Helsingin yliopisto Jyväskylän yliopisto Oulun yliopisto Joensuun yliopisto Kuopion yliopisto Turun yliopisto Tampereen yliopisto Åbo Akademi Vaasan yliopisto Lapin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Tampereen teknillinen yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto Helsingin kauppakorkeakoulu Svenska handelshögskolan Turun kauppakorkeakoulu Taideteollinen korkeakoulu Sibelius-Akatemia Teatterikorkeakoulu Kuvataideakatemia Ammattikorkeakoulut yhteensä Arcada Nylands Svenska Yrkeshögskola Diakonia-ammattikorkeakoulu Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Humanistinen ammattikorkeakoulu Hämeen ammattikorkeakoulu

14 Vaihto-opiskelu Harjoittelu Lähtevät Saapuvat Lähtevät Saapuvat Jyväskylän ammattikorkeakoulu Kajaanin ammattikorkeakoulu Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Lahden ammattikorkeakoulu Laurea-ammattikorkeakoulu Metropolia ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Oulun seudun ammattikorkeakoulu Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Rovaniemen ammattikorkeakoulu Satakunnan ammattikorkeakoulu Savonia ammattikorkeakoulu Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu Turun ammattikorkeakoulu Vaasan ammattikorkeakoulu Yrkeshögskolan Novia Taulukko 4. Vaihto-opiskelu ja harjoittelu korkeakouluittain Liikkuvat opiskelijat suhteessa uusiin opiskelijoihin Kansainvälisen liikkuvuuden aktiivisuutta voi kuvata vertaamalla liikkuvien opiskelijoiden määrää tilastovuonna aloittaneiden opiskelijoiden määrään. Taulukossa 5 on sekä lähtevien että saapuvien opiskelijoiden määrä suhteutettu vuonna 2008 aloittaneiden opiskelijoiden määrään. Vuonna 2008 ulkomaille lähtevien opiskelijoiden osuus uusista opiskelijoista oli keskimäärin vajaat 17 prosenttia eli noin joka kuudes aloittava opiskelija suorittaa osan tutkinnostaan ulkomailla. Yliopistosektorilla suhdeluku oli vajaat 24 prosenttia, ammattikorkeakoulusektorilla runsaat 12 prosenttia. Suomalaisopiskelijoiden liikkuvuusaktiivisuus on kasvanut vuodesta 2007, jolloin vastaava suhdeluku oli yliopistosektorilla 22,8 prosenttia ja ammattikorkeakoulusektorilla 11,7 prosenttia. Saapuvien vaihto-opiskelijoiden osuus vuosittain aloittavasta opiskelijapopulaatiosta on niin ikään keskimäärin vajaat 17 prosenttia, yliopistosektorilla 27,2 ja ammattikorkeakoulusektorilla 10,7 prosenttia. Saapuvien kohdalla vuosi 2008 oli yliopistosektorilla edellisvuotta aktiivisempi, jolloin vastaava suhdeluku oli 25,4 prosenttia. Ammattikorkeakouluissa saapuvien osuus suhteessa aloittaviin opiskelijoihin oli sama kuin vuonna 2007 (10,7 %). 13

15 Uudet opiskelijat Liikkuvuus Liikkuvuus / uudet opiskelijat % Liikkuvuus Liikkuvuus / uudet opiskelijat % Kaikki yhteensä , ,9 Yliopistot yhteensä , ,2 Helsingin yliopisto , ,1 Jyväskylän yliopisto , ,2 Oulun yliopisto , ,1 Joensuun yliopisto , ,9 Kuopion yliopisto , ,8 Turun yliopisto , ,5 Tampereen yliopisto , ,7 Åbo Akademi , ,7 Vaasan yliopisto , ,8 Lapin yliopisto , ,9 Teknillinen korkeakoulu , ,4 Tampereen teknillinen yliopisto , ,1 Lappeenrannan teknillinen yliopisto , ,0 Helsingin kauppakorkeakoulu , ,5 Svenska handelshögskolan , ,3 Turun kauppakorkeakoulu , ,2 Taideteollinen korkeakoulu , ,7 Sibelius-Akatemia , ,5 Teatterikorkeakoulu ,4 9 11,8 Kuvataideakatemia , ,2 Ammattikorkeakoulut yhteensä , ,7 Arcada Nylands Svenska Yrkeshögskola ,8 48 9,3 Diakonia-ammattikorkeakoulu ,6 20 2,4 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu , ,0 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu , ,2 Humanistinen ammattikorkeakoulu ,5 34 9,8 Hämeen ammattikorkeakoulu , ,0 Jyväskylän ammattikorkeakoulu , ,3 Kajaanin ammattikorkeakoulu , ,2 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu ,9 60 8,1 Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu , ,5 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu , ,5 Lahden ammattikorkeakoulu , ,8 Laurea-ammattikorkeakoulu , ,6 Metropolia ammattikorkeakoulu , ,1 Mikkelin ammattikorkeakoulu , ,2 Oulun seudun ammattikorkeakoulu , ,4 Pirkanmaan ammattikorkeakoulu , ,8 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu ,2 82 8,3 Rovaniemen ammattikorkeakoulu , ,4 Satakunnan ammattikorkeakoulu , ,6 Savonia ammattikorkeakoulu , ,7 Seinäjoen ammattikorkeakoulu , ,7 Tampereen ammattikorkeakoulu , ,0 Turun ammattikorkeakoulu , ,5 Vaasan ammattikorkeakoulu ,5 66 8,1 Yrkeshögskolan Novia ,3 39 5,0 Taulukko 5. Opiskelijaliikkuvuus suhteessa uusiin opiskelijoihin

16 3.5 Opiskelijaliikkuvuus koulutusaloittain Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen liikkuvuustilastoinnissa noudatetaan KOTA- ja AM- KOTA -tilastointien mukaisesti erilaisia koulutusalaluokituksia. Seuraavassa koulutusalakohtaiset tiedot esitetäänkin erikseen yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Taulukossa 6 tarkastellaan liikkuvuuden muutosta vuodesta 2007 koulutusaloittain. Yliopistoaloja, joilla ulkomaille suuntautuva liikkuvuus on kasvanut voimakkaimmin, ovat teologia, teatteri ja tanssi, terveystiede sekä hammaslääketiede. Ammattikorkeakouluissa voimakkaimmin ulkomaille suuntautuva liikkuvuutta ovat kasvattaneet humanistinen ala, luonnontieteet sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousala. Nämä kaikki matkailu-, ravitsemisja talousalaa lukuun ottamatta ovat suhteellisen pieniä aloja, jolloin jo muutaman henkilön lisäys näkyy suurina prosentuaalisina muutoksina. suuntautuva liikkuvuus on yliopistoissa kasvanut suhteellisesti eniten humanistisella, yhteiskuntatieteiden sekä farmasian aloilla. Ammattikorkeakouluissa kasvua on eniten humanistisella ja luonnontieteiden aloilla Muutos % Muutos % Yliopistot yhteensä , ,2 Teologinen , ,4 Humanistinen , ,5 Taideteollinen , ,7 Musiikkiala , ,2 Teatteri- ja tanssiala , ,0 Kasvatustieteellinen , ,5 Liikuntatieteellinen , ,5 Yhteiskuntatieteellinen , ,4 Psykologia , ,7 Terveystieteet , ,5 Oikeustieteellinen , ,3 Kauppatieteellinen , ,5 Luonnontieteellinen , ,3 Maatalous-metsätieteellinen , ,1 15

17 Muutos % Muutos % Teknillistieteellinen , ,2 Lääketieteellinen , ,5 Hammaslääketieteellinen , ,9 Eläinlääketieteellinen , ,1 Farmasia , ,6 Kuvataideala , ,4 Tuntematon Ammattikorkeakoulut yhteensä , ,1 Humanistinen ja kasvatusala , ,3 Kulttuuriala , ,0 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala , ,1 Luonnontieteiden ala , ,3 Tekniikan ja liikenteen ala , ,9 Luonnonvara- ja ympäristöala , ,0 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala , ,1 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala , ,7 Tuntematon Taulukko 6. Opiskelijaliikkuvuuden kehitys koulutusaloittain Taulukossa 7 on tarkasteltu liikkuvuuden tasapainoa eli saapuneiden prosentuaalista osuutta suhteessa lähteneisiin koulutusaloittain. Mikäli suhdeluku on yli sata, tulee alalle enemmän ulkomaalaisia opiskelijoita kuin siltä lähtee ulkomaille, mikäli alle sata, on lähteviä opiskelijoita enemmän. Yliopistoaloista ulkomaalaisia opiskelijoita vastaanottavina profiloituvat vuonna 2008 erityisesti taideteollinen, luonnontieteellinen, maatalous-metsätieteellinen, teknillistieteellinen ala sekä lääketieteet. Yliopistoissa suomalaisopiskelijoita ulkomaille lähettäviä aloja ovat puolestaan teologia ja humanistinen ala. Ammattikorkeakoulusektorilla ainoastaan yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala vetää ulkomaalaisia selvästi enemmän kuin siltä lähtee suomalaisopiskelijoita. Selkeimmin suomalaisopiskelijoita lähettävinä erottuvat humanistinen ja kasvatusala sekä luonnontieteiden ala. 16

18 Suhde: tulleet / lähteneet Yliopistot yhteensä ,0 Teologinen ,9 Humanistinen ,9 Taideteollinen ,6 Musiikkiala ,6 Teatteri- ja tanssiala ,9 Kasvatustieteellinen ,4 Liikuntatieteellinen ,8 Yhteiskuntatieteellinen ,0 Psykologia ,7 Terveystieteet ,7 Oikeustieteellinen ,3 Kauppatieteellinen ,0 Luonnontieteellinen ,2 Maatalous-metsätieteellinen ,9 Teknillistieteellinen ,9 Lääketieteellinen ,0 Hammaslääketieteellinen ,0 Eläinlääketieteellinen ,0 Farmasia ,6 Kuvataideala ,7 Tuntematon 0 1 Ammattikorkeakoulut yhteensä ,0 Humanistinen ja kasvatusala ,2 Kulttuuriala ,4 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala ,8 Luonnontieteiden ala ,3 Tekniikan ja liikenteen ala ,2 Luonnonvara- ja ympäristöala ,8 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala ,4 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala ,0 Taulukko 7. Opiskelijaliikkuvuuden tasapaino koulutusaloittain 2008 Taulukossa 8 on tarkasteltu opiskelijaliikkuvuuden aktiivisuutta suhteuttamalla liikkuvuusluvut uusien opiskelijoiden määrään. Yliopistosektorilla suhteellisesti eniten opiskelijoita lähtee vaihtoon oikeustieteen, kauppatieteen sekä kuvataiteen aloilla. Vastaavasti suhteellisesti eniten opiskelijoita saapuu taideteolliselle, oikeustieteelliselle, maatalous-metsätieteelliselle sekä hammaslääketieteen aloille. 17

19 Ammattikorkeakoulusektorilla aktiivisimpia ulkomaille suuntautuvassa liikkuvuudessa ovat kulttuuriala sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala. Samat kaksi alaa ovat aktiivisimmat myös ulkomaalaisten vaihto-opiskelijoiden vastaanottajina. Uudet opiskelijat Liikkuvuus Liikkuvuus / uudet opiskelijat Liikkuvuus Liikkuvuus / uudet opiskelijat Yliopistot yhteensä , ,2 Teologinen ,1 11 3,5 Humanistinen , ,6 Taideteollinen , ,5 Musiikkiala , ,5 Teatteri- ja tanssiala ,4 9 11,8 Kasvatustieteellinen , ,1 Liikuntatieteellinen , ,8 Yhteiskuntatieteellinen , ,5 Psykologia , ,2 Terveystieteet , ,9 Oikeustieteellinen , ,0 Kauppatieteellinen , ,9 Luonnontieteellinen , ,5 Maatalous-metsätieteellinen , ,1 Teknillistieteellinen , ,0 Lääketieteellinen , ,0 Hammaslääketieteellinen , ,5 Eläinlääketieteellinen , ,4 Farmasia , ,7 Kuvataideala , ,2 Tuntematon Ammattikorkeakoulut yhteensä , ,7 Humanistinen ja kasvatusala ,0 26 7,0 Kulttuuriala , ,0 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala , ,4 Luonnontieteiden ala ,3 41 2,7 Tekniikan ja liikenteen ala , ,4 Luonnonvara- ja ympäristöala , ,2 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala , ,9 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala , ,5 Taulukko 8. Opiskelijaliikkuvuus suhteessa uusiin opiskelijoihin koulutusaloittain

20 3.6 Opiskelijaliikkuvuus alueittain Taulukoissa 9 ja 10 tarkastellaan opiskelijaliikkuvuutta alueittain. Aluejaon pohjana on Suomen läänijako, josta Oulun ja Lapin läänit on yhdistetty yhdeksi luokaksi Pohjois-Suomi. Ahvenanmaa ei ole tarkastelussa mukana. Opiskelijat on sijoitettu eri alueille korkeakoulun hallinnollisen keskuksen sijaintikunnan mukaan 1. Yliopistot Uudet opiskelijat Liikkuvuus Suhde: liikkuvuus / uudet opiskelijat % Ammattikorkeakoulut Uudet opiskelijat Liikkuvuus Suhde: liikkuvuus / uudet opiskelijat % Etelä-Suomi , ,2 Länsi-Suomi , ,9 Itä-Suomi , ,2 Pohjois-Suomi , ,2 Yhteensä , ,2 Taulukko 9. Opiskelijaliikkuvuus ulkomaille alueittain 2008 Yliopistot Uudet opiskelijat Liikkuvuus Suhde: liikkuvuus / uudet opiskelijat % Ammattikorkeakoulut Uudet opiskelijat Liikkuvuus Suhde: liikkuvuus / uudet opiskelijat % Etelä-Suomi , ,0 Länsi-Suomi , ,5 Itä-Suomi , ,0 Pohjois-Suomi , ,9 Yhteensä , ,7 Taulukko 10. Opiskelijaliikkuvuus ulkomailta alueittain 2008 Sekä yliopisto- että ammattikorkeakoulusektorilla ulkomaille suuntautuva liikkuvuus on aktiivisinta Etelä- ja Länsi-Suomessa. Ulkomailta suuntautuvassa liikkuvuudessa on Pohjois-Suomi aktiivisin. 1 Korkeakoulut alueittain: Etelä-Suomi. Yliopistot: Helsingin yo, Teknillinen korkeakoulu, Lappeenrannan teknillinen yo, Helsingin kauppakorkeakoulu, Svenska handelshögskolan, Taideteollinen korkeakoulu, Sibelius-Akatemia, Teatterikorkeakoulu, Kuvataideakatemia. Ammattikorkeakoulut: Arcada, Diakonia, Etelä-Karjalan amk, Haaga Helia amk, Humanistinen amk, Hämeen amk, Kymenlaakson amk, Lahden amk, Laurea, Metropolia amk Länsi-Suomi. Yliopistot: Jyväskylän yo, Turun yo, Tampereen yo, Åbo Akademi, Vaasan yo, Tampereen teknillinen yo, Turun kauppakorkeakoulu. Ammatti-korkeakoulut: Jyväskylän amk, Keski-Pohjanmaan amk, Pirkanmaan amk, Satakunnan amk, Seinäjoen amk, Tampereen amk, Turun amk, Vaasan amk, Yh Novia. Itä-Suomi. Yliopistot: Joensuun yo, Kuopion yo. Ammattikorkeakoulut: Mikkelin amk, Savonia amk, Pohjois-Karjalan amk. Pohjois-Suomi. Yliopistot: Oulun yo, lapin yo. Ammattikorkeakoulut: Kajaanin amk, Kemi-Tornion amk, Oulun seudun amk, Rovaniemen amk. 19