Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2006 IRMA GARAM

Transkriptio

1 Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa IRMA GARAM

2 Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2006 IRMA GARAM CIMO Publications

3 Kannen sarja-asu Graafi nen muotoilu M-L Muukka ISBN ISBN (pdf) ISSN X

4 Sisältö 1 Lukijalle 5 2 Yhteenveto: kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus vuonna Pitkäkestoinen opiskelija- ja harjoittelijaliikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 8 Opiskelijaliikkuvuuden kehitys Opiskelijaliikkuvuuden kehitys Opiskelijaliikkuvuuden tasapaino 10 Liikkuvat opiskelijat suhteessa uusiin opiskelijoihin 12 Opiskelijaliikkuvuus koulutusaloittain 15 Opiskelijaliikkuvuus alueittain 18 Opiskelijaliikkuvuus sukupuolen mukaan 18 Opiskelijaliikkuvuus opintoasteen ja koulutuksen tyypin mukaan 19 Opiskelijaliikkuvuuden yhteistyömaat ja -alueet 20 Liikkuvuusjärjestelyt 25 Liikkuvuuden kesto 25 4 Lyhytkestoinen opiskelijaliikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 27 5 Opettaja- ja asiantuntijaliikkuvuus ammattikorkeakouluissa 29 Liite 1 Tiedonkeruun ohjeistus yliopistoille ja yliopistojen tiedonkeruussa käyttämät luokitukset 30 Liite 2 Tiedonkeruun ohjeistus ammattikorkeakouluille ja ammattikorkeakoulujen tiedonkeruussa käyttämät luokitukset 38

5 1 Lukijalle Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO on kerännyt tietoja yliopistojen kansainvälisestä liikkuvuudesta vuodesta 1997 ja koko korkeakoulusektorilta vuodesta 1998 lähtien. Tiedonkeruun lähtökohtana on, että opiskelija suorittaa opiskelun tai harjoittelun muodossa osan tutkinnostaan mutta ei koko tutkintoa ulkomailla. Yliopistoilta on kerätty tieto nk. pitkäkestoisista vaihtojaksoista eli vähintään 3 kuukauden mittaisesta opiskelijaliikkuvuudesta. Ammattikorkeakouluilta on tämän lisäksi kerätty tietoja myös lyhytkestoisesta opiskelijaliikkuvuudesta eli vähintään viikon, mutta alle 3 kuukauden mittaisista jaksoista sekä opettajien ja asiantuntijoiden kansainvälisestä liikkuvuudesta. Tässä raportissa tarkastelu kohdistuu ensisijaisesti korkeakoulujen pitkäkestoiseen opiskelijaliikkuvuuteen. Toiveena on, että raportti antaa korkeakouluille, opetushallinnolle sekä muille kansainvälisestä opiskelijaliikkuvuudesta kiinnostuneille hyvän käsityksen liikkuvuuden nykytilanteesta ja trendistä. Tiedonkeruuseen kuuluu liikkuvuustietojen siirtäminen opetusministeriön ylläpitämiin KOTA- ja AMKOTA-tietokantoihin. Kansainvälinen liikkuvuus on yksi korkeakoulujen tuloksellisuuden mittareista, ja tiedonkeruun tuloksia hyödynnetään opetusministeriön ja korkeakoulujen välisissä tulosneuvotteluissa. Tuloksellisuustavoitteiden asettaminen nimenomaan vaihto-opiskelijamäärille kuvastaa hyvin opiskelijaliikkuvuuden merkittävää ja näkyvää asemaa koko suomalaisen korkeakoulutuksen kansainvälistämisessä. CIMO julkaisee tiedonkeruun tulokset vuosittain tilastoraportissa Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Raportti on saatavilla sekä painettuna että pdf-versiona osoitteessa Julkaisut ja tilastot Tilastot. Tiedonkeruuseen osallistuu lukuisia henkilöitä korkeakoulujen kansainvälisten asioiden yksiköissä ja opiskelijapalveluissa/rekistereissä. Lämmin kiitos heille kaikille! 5

6 2 Yhteenveto: kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus vuonna 2006 Kansainvälisen opiskelijaliikkuvuuden trendi Suomesta lähteviä opiskelijoita 8610, Suomeen saapuvia 8191 Kasvua lähtevien opiskelijoiden määrässä vajaat 200 ja saapuvissa 500 henkilöä edelliseen vuoteen (2005) verrattuna Lähtevien opiskelijoiden määrä kasvanut 25 %, saapuvien 70 % vuodesta lähtevät saapuvat > Saapuvia opiskelijoita 95 % lähtevien määrästä Saapuvien määrä kasvaa nopeammin kuin lähtevien. Suomesta lähtevien ja Suomeen saapuvien määrän välinen ero pienenee. Aktiivisuus kansainvälisessä liikkuvuudessa Liikkuvia suomalaisopiskelijoita 16 % uusien opiskelijoiden määrästä; yliopistoissa 23 %, ammattikorkeakouluissa 12 % Yliopistoissa suomalaisopiskelijoiden liikkuvuus aktiivisinta kuvataiteen sekä humanistisella, oikeustieteen ja kauppatieteen aloilla Ammattikorkeakouluissa suomalaisopiskelijoiden liikkuvuus aktiivisinta matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla 6

7 Yliopistoissa ulkomaisia vaihto-opiskelijoita suhteessa lähteviin eniten vastaanottavia aloja ovat lääketieteet, liikuntatiede ja taideteollinen Ammattikorkeakouluissa ulkomaisia vaihto-opiskelijoita suhteessa lähteviin vastaanotetaan eniten luonnonvara- ja ympäristöalalla Etelä- ja Länsi-Suomen korkeakoulut lähettävät vaihto-opiskelijoita ulkomaille aktiivisemmin kuin Itä- ja Pohjois-Suomen korkeakoulut Sukupuoli ja opintoaste Naisia lähtevistä vaihto-opiskelijoista 65 %. Saapuvissa opiskelijoissa miehiä ja naisia yhtä paljon. Yliopistoista lähtevistä vaihto-opiskelijoista jatko-opiskelijoita vain 4 %, ammattikorkeakouluista lähtevistä aikuisten koulutuksessa vain 2 % ja ylempää ammattikorkeakoulututkintoa 0. Kansainvälisen liikkuvuuden yhteistyömaat ja -alueet Suosituimmat suomalaisopiskelijoiden kohdemaat: Saksa, Britannia, Espanja, Ruotsi Yleisimmät ulkomaisten opiskelijoiden lähtömaat: Saksa, Ranska, Espanja, Puola Lähtevistä opiskelijoista 72 % menee Eurooppaan, saapuvista 87 % Euroopasta Euroopan maiden osuus suomalaisopiskelijoiden kohdemaana hieman pienentynyt, Aasian maat kasvattaneet hieman suosiotaan Liikkuvuusjärjestelyt ja liikkuvuusjakson kesto Yleisimmät liikkuvuusjärjestelyt Suomesta lähtevillä opiskelijoilla: Erasmus 45 %, korkeakoulun oma sopimus 21 %, itsenäisesti vaihtopaikan järjestävät (free mover) 13 %, Nordplus 7 % Yleisimmät liikkuvuusjärjestelyt Suomeen tulevilla opiskelijoilla: Erasmus 76 %, korkeakoulun oma sopimus 10%, itsenäisesti vaihtopaikan järjestävät (free mover) 4 % Suomesta ulkomaille suuntautuvien jaksojen kesto keskimäärin 5 kk, yliopisto-opiskelijoilla 5,8 kk, ammattikorkeakouluopiskelijoilla 4,5 kk Ulkomailta Suomeen suuntautuvien jaksojen kesto keskimäärin 5,1 kk, yliopisto-opiskelijoilla 5,9 kk, ammattikorkeakouluopiskelijoilla 4,6 kk 7

8 3 Pitkäkestoinen opiskelija- ja harjoittelijaliikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa Opiskelijaliikkuvuuden kehitys Pitkäkestoiseksi liikkuvuudeksi CIMOn tilastoinnissa katsotaan vähintään kolmen kuukauden mittaiset opiskelu- ja harjoittelujaksot ulkomailla. Lyhytkestoista opiskelijaliikkuvuutta (alle 3 kuukauden, mutta yli viikon mittaiset ulkomaanjaksot) käsitellään tämän raportin luvussa 4. Vuonna 2006 Suomen korkeakouluista lähti ulkomaille yhteensä opiskelijaa vähintään kolmen kuukauden mittaiselle jaksolle. Vastaavasti Suomeen saapui ulkomaista opiskelijaa. Kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus lisääntyi vuoteen 2005 verrattuna sekä lähtevien että saapuvien opiskelijoiden osalta. Lähtevien opiskelijoiden lukumäärä lisääntyi runsaalla prosentilla, saapuvien runsaalla 6 prosentilla. Vuonna 2006 kansainvälinen liikkuvuus lisääntyi ammattikorkeakouluissa hieman yliopistoja reilummin niin lähtevien kuin saapuvienkin kategoriassa (taulukko 1, s.9). Opiskelijaliikkuvuuden kehitys Kuvioon 1 on koottu Suomesta ulkomaille sekä ulkomailta Suomeen suuntautuvan opiskelijaliikkuvuuden kehitys 2000-luvulla. Ulkomailta Suomeen suuntautuva liikkuvuus on kasvanut ripeämmin ja tasaisemmin kuin Suomesta ulkomaille suuntautuva liikkuvuus. Ulkomailta saapuvien opiskelijoiden määrä lähenee Suomesta ulkomaille lähtevien määrää Suomesta Suomeen > Kuvio 1. Opiskelijaliikkuvuuden kehitys

9 Suomesta Suomeen Muutos % Muutos % Kaikki yhteensä , ,4 Yliopistot yhteensä , ,3 Helsingin yliopisto , ,6 Jyväskylän yliopisto , ,4 Oulun yliopisto , ,6 Joensuun yliopisto , ,0 Kuopion yliopisto , ,6 Turun yliopisto , ,1 Tampereen yliopisto , ,8 Åbo Akademi , ,5 Vaasan yliopisto , ,4 Lapin yliopisto , ,9 Teknillinen korkeakoulu , ,4 Tampereen teknillinen yliopisto , ,3 Lappeenrannan teknillinen yliopisto , ,4 Helsingin kauppakorkeakoulu , ,5 Svenska handelshögskolan , ,0 Turun kauppakorkeakoulu , ,3 Taideteollinen korkeakoulu , ,6 Sibelius-Akatemia , ,0 Teatterikorkeakoulu , ,7 Kuvataideakatemia , ,8 Ammattikorkeakoulut yhteensä , ,1 Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola , ,2 Diakonia-ammattikorkeakoulu , ,7 EVTEK-ammattikorkeakoulu , ,6 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu , ,4 Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu , ,1 Helsingin ammattikorkeakoulu , ,5 Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu , ,3 Humanistinen ammattikorkeakoulu , ,1 Hämeen ammattikorkeakoulu , ,1 Jyväskylän ammattikorkeakoulu , ,0 Kajaanin ammattikorkeakoulu , ,9 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu , ,8 Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu , ,7 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu , ,7 Lahden ammattikorkeakoulu , ,0 Laurea-ammattikorkeakoulu , ,9 Mikkelin ammattikorkeakoulu , ,7 Oulun seudun ammattikorkeakoulu , ,0 Pirkanmaan ammattikorkeakoulu , ,9 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu , ,9 Savonia-ammattikorkeakoulu , ,8 Rovaniemen ammattikorkeakoulu , ,2 Satakunnan ammattikorkeakoulu , ,0 Seinäjoen ammattikorkeakoulu , ,5 Svenska Yrkeshögskolan , ,1 Tampereen ammattikorkeakoulu , ,4 Turun ammattikorkeakoulu , ,4 Vaasan ammattikorkeakoulu , ,7 Yrkeshögskolan Sydväst , ,0 9 Taulukko 1. Opiskelijaliikkuvuuden kehitys korkeakouluittain

10 Taulukossa 2 luvut on eritelty vielä ammattikorkeakoulu- ja yliopistosektorin välillä. Suomeen saapuvien opiskelijoiden määrä on 2000-luvun kasvanut tasaisesti niin ammattikorkeakouluissa kuin yliopistoissakin. Sen sijaan Suomesta ulkomaille suuntautuvan liikkuvuuden kehitys on ollut oikukkaampaa: Yliopistosektorilla Suomesta lähtevien opiskelijoiden määrän kasvu tasaantui ja jopa hieman väheni 2000-luvun alkuvuosina. Muutaman tasaisemman vuoden jälkeen lähtevien kokonaismäärä on kuitenkin taas kasvanut. Ammattikorkeakoulusektorilla Suomesta lähtevien opiskelijoiden määrän kehitys oli hyvin tasaista vuosina ja määrä laski hieman vuosina Suomesta Suomeen Vuosi Yliopistot Ammattikorkeakoulut Yhteensä Yliopistot Ammattikorkeakoulut Yhteensä Taulukko 2. Opiskelijaliikkuvuuden kehitys yliopistoittain ja ammattikorkeakouluittain Opiskelijaliikkuvuuden tasapaino Liikkuvuuden tasapainolla tarkoitetaan Suomeen tulleiden opiskelijoiden prosentuaalista osuutta Suomesta lähteneistä. Ideaalitilanteessa lähteneitä ja saapuneita on yhtä paljon eli suhde on sata prosenttia. Yliopistojen osalta Suomeen tuli vuonna 2006 hieman enemmän ulkomaisia opiskelijoita kuin Suomesta lähti ulkomaille. Sen sijaan ammattikorkeakoulujen liikkuvuus painottuu edelleen hieman lähteviin opiskelijoihin. 10 Suomesta Suomeen Suhde: Suomeen tulleet/suomesta lähteneet Kaikki yhteensä ,1 Yliopistot yhteensä ,1 Helsingin yliopisto ,0 Jyväskylän yliopisto ,7 Oulun yliopisto ,2 Joensuun yliopisto ,8 Kuopion yliopisto ,1 Turun yliopisto ,4 Tampereen yliopisto ,6 Åbo Akademi ,3 Vaasan yliopisto ,0 Lapin yliopisto ,0 Teknillinen korkeakoulu ,2 Tampereen teknillinen yliopisto ,2 Lappeenrannan teknillinen yliopisto ,2

11 Suomesta Suomeen Suhde: Suomeen tulleet/suomesta lähteneet Helsingin kauppakorkeakoulu ,0 Svenska handelshögskolan ,2 Turun kauppakorkeakoulu ,2 Taideteollinen korkeakoulu ,7 Sibelius-Akatemia ,5 Teatterikorkeakoulu ,7 Kuvataideakatemia ,5 Ammattikorkeakoulut yhteensä ,4 Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola ,8 Diakonia-ammattikorkeakoulu ,7 EVTEK-ammattikorkeakoulu ,1 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu ,1 Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu ,8 Helsingin ammattikorkeakoulu ,7 Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu ,1 Humanistinen ammattikorkeakoulu ,4 Hämeen ammattikorkeakoulu ,7 Jyväskylän ammattikorkeakoulu ,0 Kajaanin ammattikorkeakoulu ,4 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu ,3 Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu ,6 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu ,8 Lahden ammattikorkeakoulu ,6 Laurea-ammattikorkeakoulu ,3 Mikkelin ammattikorkeakoulu ,0 Oulun seudun ammattikorkeakoulu ,1 Pirkanmaan ammattikorkeakoulu ,4 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu ,8 Rovaniemen ammattikorkeakoulu ,7 Satakunnan ammattikorkeakoulu ,1 Savonia-ammattikorkeakoulu ,7 Seinäjoen ammattikorkeakoulu ,4 Svenska Yrkeshögskolan ,4 Tampereen ammattikorkeakoulu ,6 Turun ammattikorkeakoulu ,9 Vaasan ammattikorkeakoulu ,2 Yrkeshögskolan Sydväst ,4 Taulukko 3. Opiskelijaliikkuvuus ja liikkuvuuden tasapaino korkeakouluittain 2006 Ammattikorkeakouluilta kysytään erikseen tiedot opiskelija- ja harjoittelijaliikkuvuudesta. Taulukossa 4 nämä on erotettu (s. 12). Liikkuvuuden tasapainon näkökulmasta nimenomaan harjoittelijavaihto on ongelmallista: Suomeen tulevia harjoittelijoita raportoidaan huomattavasti vähemmän kuin Suomesta lähteviä. Sen sijaan ammattikorkeakoulujen opiskelijaliikkuvuudessa ulkomailta saapuu enemmän opiskelijoita kuin Suomesta lähtee ulkomaille. 11

12 Opiskelijat Suomesta Suomeen Tasapaino % Harjoitelijat Suomesta Suomeen Tasapaino % Ammattikorkeakoulut yhteensä , ,8 Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola , ,0 Diakonia-ammattikorkeakoulu , ,0 EVTEK-ammattikorkeakoulu , ,0 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu , ,0 Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu , ,4 Helsingin ammattikorkeakoulu , ,9 Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu , ,0 Humanistinen ammattikorkeakoulu , ,0 Hämeen ammattikorkeakoulu , ,5 Jyväskylän ammattikorkeakoulu , ,7 Kajaanin ammattikorkeakoulu , ,3 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu , ,6 Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu , ,0 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu , ,2 Lahden ammattikorkeakoulu , ,4 Laurea-ammattikorkeakoulu , ,8 Mikkelin ammattikorkeakoulu , ,0 Oulun seudun ammattikorkeakoulu , ,8 Pirkanmaan ammattikorkeakoulu , ,3 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu , ,6 Savonia-ammattikorkeakoulu , ,5 Rovaniemen ammattikorkeakoulu , ,2 Satakunnan ammattikorkeakoulu , ,9 Seinäjoen ammattikorkeakoulu , ,4 Svenska Yrkeshögskolan , ,0 Tampereen ammattikorkeakoulu , ,0 Turun ammattikorkeakoulu , ,1 Vaasan ammattikorkeakoulu , ,8 Yrkeshögskolan Sydväst , ,0 Taulukko 4. Opiskelija- ja harjoittelijaliikkuvuuden tasapaino ammattikorkeakouluissa 2006 Liikkuvat opiskelijat suhteessa uusiin opiskelijoihin Kansainvälisen liikkuvuuden aktiivisuutta voi kuvata esimerkiksi vertaamalla liikkuvien opiskelijoiden määrää tilastovuonna aloittaneiden uusien opiskelijoiden määrään. Yliopisto- ja ammattikorkeakoulusektorilla uusien opiskelijoiden määrä kerätään hieman eri perustein: Yliopistosektorilla uudeksi opiskelijaksi tilastoidaan ensi kertaa läsnä- tai poissaolevaksi ilmoittautuneet opiskelijat. Ammattikorkeakoulusektorilla aloittaneeksi opiskelijaksi tilastoidaan läsnäolevaksi ilmoittautuneet ja tiedot kerätään erikseen nuorten ja aikuisten koulutuksesta. 12

13 Uudet opiskelijat 1 Liikkuvuus Suomesta Suhde: liikkuvuus Suomesta / uudet opiskelijat Kaikki yhteensä ,4 Yliopistot yhteensä ,2 Helsingin yliopisto ,0 Jyväskylän yliopisto ,1 Oulun yliopisto ,9 Joensuun yliopisto ,4 Kuopion yliopisto ,2 Turun yliopisto ,4 Tampereen yliopisto ,0 Åbo Akademi ,6 Vaasan yliopisto ,5 Lapin yliopisto ,2 Teknillinen korkeakoulu ,5 Tampereen teknillinen yliopisto ,7 Lappeenrannan teknillinen yliopisto ,8 Helsingin kauppakorkeakoulu ,4 Svenska handelshögskolan ,0 Turun kauppakorkeakoulu ,9 Taideteollinen korkeakoulu ,3 Sibelius-Akatemia ,9 Teatterikorkeakoulu ,7 Kuvataideakatemia ,0 Ammattikorkeakoulut yhteensä ,1 Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola ,3 Diakonia-ammattikorkeakoulu ,6 EVTEK-ammattikorkeakoulu ,2 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu ,9 Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu ,7 Helsingin ammattikorkeakoulu ,5 Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu ,1 Humanistinen ammattikorkeakoulu ,9 Hämeen ammattikorkeakoulu ,0 Jyväskylän ammattikorkeakoulu ,2 Kajaanin ammattikorkeakoulu ,8 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu ,7 Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu ,2 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu ,1 Lahden ammattikorkeakoulu ,7 Laurea-ammattikorkeakoulu ,1 Mikkelin ammattikorkeakoulu ,9 Oulun seudun ammattikorkeakoulu ,6 Pirkanmaan ammattikorkeakoulu ,3 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu ,2 Savonia-ammattikorkeakoulu ,0 Rovaniemen ammattikorkeakoulu ,0 Satakunnan ammattikorkeakoulu ,9 Seinäjoen ammattikorkeakoulu ,2 Svenska Yrkeshögskolan ,8 Tampereen ammattikorkeakoulu ,4 Turun ammattikorkeakoulu ,5 Vaasan ammattikorkeakoulu ,2 Yrkeshögskolan Sydväst ,4 13 Taulukko 5. Opiskelijaliikkuvuus Suomesta suhteessa uusiin opiskelijoihin 2006

14 Taulukossa 5 on ammattikorkeakouluista liikkuvien määrä suhteutettu nuorten ja aikuisten koulutuksessa aloittaneisiin. Näin saatu suhdeluku ei ole täysin vertailukelpoinen aikaisempien vuosien kanssa, sillä aiemmin ammattikorkeakoulujen lähtevien opiskelijoiden määrä on suhteutettu vain nuorten koulutuksessa aloittaneisiin. Aikuisten koulutuksessa aloittaneet on kuitenkin perusteltua ottaa mukaan, sillä liikkuvuustiedotkin kerätään myös aikuisten koulutuksesta. Vuonna 2006 liikkuvien korkeakouluopiskelijoiden osuus uusista opiskelijoista oli keskimäärin 16 prosenttia eli noin joka kuudes aloittava opiskelija suorittaa osan tutkinnostaan ulkomailla. Yliopistosektorilla suhdeluku on 23,2 prosenttia eli lähes joka neljäs aloittava yliopisto-opiskelija lähtee ulkomaille. Vuonna 2005 vastaava suhdeluku oli 22,5. Ammattikorkeakoulusektorilla suhde on pienempi eli 12,1 prosenttia; joka kahdeksas nuorten tai aikuisten koulutuksessa aloittava lähtee opintojensa aikana ulkomaille. Vuonna 2004 ammattikorkeakoulujen vastaava suhdeluku oli 11,5. Korkeakoulujen väliset erot liikkuvuuden aktiivisuudessa ovat hyvinkin suuria: yliopistosektorilla Suomesta lähtevien suhde uusiin opiskelijoihin vaihtelee alle 10 ja yli 70 prosentin välillä, ammattikorkeakoulusektorilla hieman alle 6 ja yli 18 prosentin välillä Yliopistot uudet opiskelijat (lähde: KOTA-tietokanta), ammattikorkeakoulut nuorten ja aikuisten koulutuksessa aloittaneet opiskelijat (lähde: AMKOTA-tietokanta)

15 Opiskelijaliikkuvuus koulutusaloittain Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen liikkuvuustilastoinnissa noudatetaan KOTA- ja AMKO- TA-tilastointien mukaisesti erilaisia koulutusalaluokituksia. Seuraavassa koulutusalakohtaiset liikkuvuusluvut esitetään erikseen yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Taulukossa 6 näkyy yliopistojen opiskelijaliikkuvuuden tasapaino 2 koulutusaloittain. Liikkuvuusluvut ovat parhaiten tasapainossa musiikin, yhteiskuntatieteiden, oikeustieteen, kauppatieteiden, maa- ja metsätaloustieteen sekä farmasian aloilla. Ulkomaisia opiskelijoita vastaanottavia yliopistollisia koulutusaloja ovat hammas- ja eläinlääketieteelliset alat, lääketiede, taideteollinen ala ja liikuntatieteellinen ala. Vastaavasti selkeimmin suomalaisopiskelijoita ulkomaille lähettäviä aloja ovat teologia, teatteri- ja tanssiala, kuvataideala sekä humanistiset alat. Tosin humanistista lukuun ottamatta alat ovat pieniä, jolloin jo muutaman opiskelijan lisäys tai vähennys muuttaa prosentuaalisia osuuksia runsaasti. Suomesta Suomeen Suhde: Suomeen tuleet / Suomesta lähteneet Kaikki yhteensä ,1 Teologinen ,3 Humanistinen ,0 Taideteollinen ,7 Musiikkiala ,0 Teatteri-ja tanssiala ,8 Kasvatustieteellinen ,2 Liikuntatieteellinen ,3 Yhteiskuntatieteellinen ,5 Psykologia ,5 Terveystieteet ,3 Oikeustieteellinen ,1 Kauppatieteellinen ,5 Luonnontieteellinen ,1 Maatalous-metsätieteellinen ,4 Teknillistieteellinen ,0 Lääketieteellinen ,7 Hammaslääketieteellinen ,0 Eläinlääketieteellinen ,0 Farmasia ,5 Kuvataideala ,3 Tuntematon ,3 Taulukko 6. Opiskelijaliikkuvuuden tasapaino yliopistoissa koulutusaloittain Suomeen tulleiden opiskelijoiden prosentuaalinen osuus Suomesta lähteneistä. Ideaalitilanteessa lähteneitä ja saapuneita on yhtä paljon eli suhde on sata prosenttia. 15

16 Taulukossa 7 näkyy vastaavasti ammattikorkeakoulujen liikkuvuuden tasapaino koulutusaloittain. Suomesta lähtevien ja Suomeen saapuvien välinen suhde oli tasapainossa yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon sekä tekniikan ja liikenteen aloilla. Luonnonvara- ja ympäristöalan liikkuvuus painottuu enemmän Suomeen saapuviin. Muilla aloilla Suomesta lähtee opiskelijoita ulkomaille runsaammin kuin tänne saapuu. Suomesta Suomeen Suhde: Suomeen tuleet / Suomesta lähteneet Kaikki yhteensä ,4 Humanistinen ja kasvatusala ,6 Kulttuuriala ,4 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala ,5 Luonnontieteiden ala ,0 Tekniikan ja liikenteen ala ,9 Luonnonvara- ja ympäristöala ,5 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala ,9 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala ,9 Muu koulutus 0 1 Tuntematon 0 0 Taulukko 7. Opiskelijaliikkuvuuden tasapaino ammattikorkeakouluissa koulutusaloittain 2006 Suomesta ulkomaille suuntautuvan opiskelijaliikkuvuuden aktiivisuus koulutusaloittain eriteltynä on esitetty taulukoissa 8 (yliopistot) ja 9 (ammattikorkeakoulut). Yliopistoissa opiskelijaliikkuvuuden aktiivisuus vaihtelee suuresti koulutusalojen välillä. Aktiivisinta liikkuvuus on kuvataidealalla, jossa selvästi yli puolet uusista opiskelijoista suorittaa osan tutkinnostaan ulkomailla. Aktiivista liikkuvuus on myös humanistisella, oikeustieteellisellä ja kauppatieteellisellä alalla, joissa kaikissa liikkuvien opiskelijoiden suhde uusista opiskelijoista on hieman vajaa 40 prosenttia. Vähäisimmillään liikkuvuusaktiivisuus jää 10 prosentin tuntumaan uusista opiskelijoista teologian, kasvatustieteen, terveystieteiden, luonnontieteiden, farmasian, ja hammaslääketieteen aloilla. 16

17 Suhde: liikkuvuus Uudet Liikkuvuus Suomesta / uudet opiskelijat Suomesta opiskelijat Kaikki yhteensä ,2 Teologinen ,2 Humanistinen ,7 Taideteollinen ,3 Musiikkiala ,1 Teatteri-ja tanssiala ,6 Kasvatustieteellinen ,1 Liikuntatieteellinen ,2 Yhteiskuntatieteellinen ,4 Psykologia ,7 Terveystieteet ,4 Oikeustieteellinen ,8 Kauppatieteellinen ,8 Luonnontieteellinen ,6 Maatalous-metsätieteellinen ,1 Teknillistieteellinen ,8 Lääketieteellinen ,2 Hammaslääketieteellinen ,5 Eläinlääketieteellinen ,8 Farmasia ,3 Kuvataideala ,5 Tuntematon 3 Taulukko 8. Opiskelijaliikkuvuuden aktiivisuus yliopistoissa koulutusaloittain 2006 Myös ammattikorkeakouluissa koulutusalojen väliset erot liikkuvuusaktiivisuudessa ovat suuria. Aktiivisinta liikkuvuus on matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon aloilla. Luonnontieteen sekä tekniikan ja liikenteen aloilla kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus on kaikkein vähäisintä. Aloittaneet opiskelijat Liikkuvuus Suomesta Suhde: liikkuvuus Suomesta / uudet opiskelijat Kaikki yhteensä ,1 Humanistinen ja kasvatusala ,1 Kulttuuriala ,1 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala ,7 Luonnontieteiden ala ,2 Tekniikan ja liikenteen ala ,9 Luonnonvara- ja ympäristöala ,0 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala ,2 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala ,1 Muu koulutus 0 Tuntematon 0 Taulukko 9. Opiskelijaliikkuvuuden aktiivisuus ammattikorkeakouluissa koulutusaloittain

18 Opiskelijaliikkuvuus alueittain Taulukossa 10 on tarkasteltu yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijaliikkuvuutta alueittain. Aluejaon pohjana on Suomen läänijako, josta Oulun ja Lapin läänit on yhdistetty yhdeksi luokaksi Pohjois-Suomi. Opiskelijat on sijoitettu eri alueille korkeakoulun hallinnollisen keskuksen sijaintikunnan mukaan 3. Sekä yliopisto- että ammattikorkeakoulusektorilla Suomesta ulkomaille suuntautuva liikkuvuus on aktiivisinta Etelä- ja Länsi-Suomessa; Itä- ja Pohjois-Suomessa sen sijaan hieman alle valtakunnallisen keskiarvon. Yliopistot Aloittaneet opiskelijat Liikkuvuus Suomesta Suhde: liikkuvuus / uudet opiskelijat Ammattikorkeakoulut Aloittaneet opiskelijat Liikkuvuus Suomesta Suhde: liikkuvuus / uudet opiskelijat Etelä-Suomi , ,3 Länsi-Suomi , ,1 Itä-Suomi , ,7 Pohjois-Suomi , ,3 Yhteensä , ,1 Taulukko 10. Opiskelijaliikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa alueittain 2006 Opiskelijaliikkuvuus sukupuolen mukaan Taulukkoon 11 on koottu naisten suhteellinen osuus lähtevistä ja saapuvista vaihto-opiskelijoista. Naisten yliedustus lähtevien joukossa on jo pysyvä ilmiö kansainvälisessä opiskelijaliikkuvuudessa. Vuonna 2006 naisten osuus kaikista yliopisto-opiskelijoista oli 53,8 prosenttia ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 54,3 prosenttia 4. Samaan aikaan naisten osuus liikkuvista opiskelijoista oli noin kymmenen prosenttiyksikköä korkeampi kummallakin sektorilla. Saapuvista vaihto-opiskelijoista noin puolet on naisia Korkeakoulut alueittain: Etelä-Suomi. Yliopistot: Helsingin yo, Teknillinen korkeakoulu, Lappeenrannan teknillinen yo, Helsingin kauppakorkeakoulu, Svenska handelshögskolan, Taideteollinen korkeakoulu, Sibelius-Akatemia, Teatterikorkeakoulu, Kuvataideakatemia. Ammattikorkeakoulut: Arcada, Diakonia, EVTEK, Etelä-Karjalan amk, Haaga Instituutin amk, Helsingin amk, Helia, Humanistinen amk, Hämeen amk, Kymenlaakson amk, Lahden amk, Laurea, Yh Sydväst Länsi-Suomi. Yliopistot: Jyväskylän yo, Turun yo, Tampereen yo, Åbo Akademi, Vaasan yo, Tampereen teknillinen yo, Turun kauppakorkeakoulu. Ammattikorkeakoulut: Jyväskylän amk, Keski-Pohjanmaan amk, Satakunnan amk, Seinäjoen amk, Svenska yh, Tampereen amk, Turun amk, Vaasan amk. Itä-Suomi. Yliopistot: Joensuun yo, Kuopion yo. Ammattikorkeakoulut: Mikkelin amk, Savonia amk, Pohjois-Karjalan amk. Pohjois-Suomi. Yliopistot: Oulun yo, Lapin yo. Ammattikorkeakoulut: Kajaanin amk, Kemi-Tornion amk, Oulun seudun amk, Rovaniemen amk. 4 Tilastokeskus: Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijatilastot

19 Lähtevät opiskelijat Saapuvat opiskelijat Naisia lkm Naisia % Naisia lkm Naisia % Kaikki yhdessä , ,6 Yliopistot , ,5 Ammattikorkeakoulut , ,8 Taulukko 11. Naisten osuus opiskelijaliikkuvuudessa 2006 Opiskelijaliikkuvuus opintoasteen ja koulutuksen tyypin mukaan Vuoden 2006 osalta yliopistojen liikkuvuustiedot kerättiin viimeisen kerran vanhan opintoasteluokituksen mukaan alempi ja ylempi tutkinto erottelematta. Uuden tutkintorakenteen myötä on kiinnostava tietää, missä määrin liikkuvuus toteutuu Bachelor- ja missä määrin Masters-tasolla. Yliopistosektorilla ylivoimaisesti suurin osa lähtevistä (96%) ja saapuvista (98%) vaihto-opiskelijoista suorittaa ylempää tai alempaa korkeakoulututkintoa. Jatko-opiskelijoita vaihto-opiskelijoiden joukossa on vähän. Jatko-opiskelijoiden vähäinen määrä voi tosin johtua myös siitä, ettei heidän liikkuvuuttaan tilastoida yliopistoissa yhtä tarkasti kuin perustutkinto-opiskelijoiden. Vastaavasti ammattikorkeakouluissa lähes kaikki lähtevät (98%) ja saapuvat (100%) vaihtoopiskelijat opiskelevat ammattikorkeakoulun perustutkintoa nuorten koulutuksessa. Aikuiskoulutuksessa liikkuu vain muutama opiskelija, samoin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittajissa. Suomesta Suomeen lkm % lkm % Yliopistot yhteensä Alempi tai ylempi perustutkinto Lisensiaatin tai tohtorin tutkinto Tuntematon Ammattikorkeakoulut yhteensä Ammattikorkeakoulututkinto (nuorten koulutus) Ammattikorkeakoulututkinto (aikuisten koulutus) Ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tuntematon Taulukko 12. Yliopistojoen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijaliikkuvuus opintoasteen ja koulutuksen tyypin mukaan

20 Opiskelijaliikkuvuuden yhteistyömaat ja -alueet Taulukkoon 13 on kerätty 20 suosituinta suomalaisopiskelijoiden vaihtokohdetta sekä 20 yleisintä ulkomaisten opiskelijoiden lähtömaata. Opiskelijaliikkuvuuden yhteistyömaana Saksa on suosituin. Lisäksi kummankin listan kärkipäästä löytyy muita EU-maita kuten Espanja, Ranska, Itävalta ja Italia. Euroopan ulkopuolisista maista 20 suosituimman joukkoon suomalaisopiskelijoiden kohteena ovat päässeet viime vuoden tapaan Yhdysvallat, Kiina, Kanada, Australia ja Malesia. Suomeen tulevien listalla Euroopan ulkopuolisista maista 20 kärkeen yltävät vain Kiina, Yhdysvallat ja uutena tulokkaana Korean tasavalta. Uusi tulokas saapuvien listalla on Turkki, joka on ollut mukana Euroopan unionin rahoittamassa Erasmus-ohjelmassa lukuvuodesta lähtien. Suomesta Suomeen Yo Amk Yht Yo Amk Yht Saksa Saksa Britannia Ranska Espanja Espanja Ruotsi Puola Ranska Italia USA Tšekki Alankomaat Alankomaat Itävalta Venäjä Kiina Itävalta Venäjä Unkari Italia Belgia Kanada Britannia Belgia Liettua Australia Kiina Unkari Turkki Tanska USA Irlanti Portugal Malesia Viro Tšekki Kreikka Kreikka Korean tasavalta Taulukko 13. Korkeakoulujen 20 tärkeintä yhteistyömaata

21 Sekä Suomesta ulkomaille että ulkomailta Suomeen suuntautuva liikkuvuus on hyvin Eurooppakeskeistä. Suomesta lähtevistä opiskelijoista 72 prosenttia suuntaa toiseen eurooppalaiseen maahan ja Suomeen tulevista opiskelijoista peräti 87 prosenttia tulee muualta Euroopasta. Taulukossa 14 on tarkasteltu maanosittaisia prosenttiosuuksia myös erikseen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen osalta. Ammattikorkeakouluissa Suomesta lähtevä opiskelijaliikkuvuus jakaantuvat hieman yliopistoja tasaisemmin eri maanosiin. Sen sijaan Suomeen saapuva liikkuvuus keskittyy ammattikorkeakouluissa yliopistoja enemmän Eurooppaan. Suomesta Suomeen Henkilöä % Yo % Amk % Henkilöä % Yo % Amk % Aasia ,8 10,0 14,1 Aasia 604 7,4 8,7 5,5 Afrikka 228 2,6 1,0 4,6 Afrikka 88 1,1 1,1 1,1 Eurooppa ,0 73,3 70,5 Eurooppa ,0 83,7 91,8 Latinalainen Amerikka ja Karibia 280 3,3 4,1 2,2 Latinalainen Amerikka ja Karibia 129 1,6 2,3 0,5 Pohjois-Amerikka 620 7,2 8,2 6,0 Pohjois-Amerikka 218 2,7 3,8 1,1 Oseania 202 2,3 2,7 1,9 Oseania 21 0,3 0,4 0,0 Tuntematon 58 0,7 0,6 0,7 Tuntematon 6 0,1 0,1 0,0 Yhteensä ,0 100,0 100,0 Yhteensä ,0 100,0 100,0 Taulukko 14. Opiskelijaliikkuvuus maanosittain 2006 Erityisesti Suomesta ulkomaille suuntautuvassa liikkuvuudessa Euroopan osuus on kuitenkin hiljalleen pienenemässä. Vuonna 2005 Euroopan maiden osuus lähtevästä liikkuvuudesta oli 73 prosenttia ja vuonna 2004 vielä 77 prosenttia. Vastaavasti erityisesti Aasian maat ovat lisänneet suosiotaan kohdemaina. Taulukkoon 15 on kerätty kaikki korkeakoulujen yhteistyömaat maanosittain. Suomalaiset korkeakoulut tekivät vuonna 2006 opiskelijaliikkuvuuteen liittyvää yhteistyötä yhteensä 115 maan kanssa. Suomesta Suomeen Amk Yo Yht Amk Yo Yht Aasia Aasia Arabiemiirikunnat Arabiemiirikunnat Bangladesh Armenia Filippiinit Bangladesh Hong kong Hong kong Indonesia Indonesia Intia Intia Irak Iran Iran Israel Israel Japani Japani Kiina Jordania Korean tasavalta Kazakstan Kypros Kiina Macao Korean demokraattinen kansantasavalta Malesia Korean tasavalta Nepal

22 22 Suomesta Suomeen Amk Yo Yht Amk Yo Yht Kypros Pakistan Macao Singapore Malesia Sri Lanka Mongolia Taiwan Nepal Thaimaa Pakistan Turkki Palestiinan itsehallintoalue Vietnam Saudi-Arabia Singapore Sri Lanka Syyria Taiwan Thaimaa Turkki Vietnam Afrikka Afrikka Angola Egypti Benin Etelä-Afrikka Botswana Etiopia Egypti Ghana Etelä-Afrikka Kamerun Etiopia Kenia Ghana Kongo Kamerun Madagaskar Kenia Malawi Libya Marokko Malawi Mauritania Marokko Mosambik Mauritius Namibia Mosambik Nigeria Namibia Sambia Nigeria Sudan Norsunluurannikko Swazimaa Sambia Tansania Senegal Uganda Swazimaa Tansania Tunisia Uganda Eurooppa Eurooppa Alankomaat Alankomaat Belgia Belgia Britannia Bosnia-Hertsegovina Bulgaria Britannia Espanja Bulgaria Irlanti Espanja Islanti Irlanti Italia Islanti

23 Suomesta Suomeen Amk Yo Yht Amk Yo Yht Itävalta Italia Kreikka Itävalta Kroatia Kreikka Latvia Kroatia Liechtenstein Latvia Liettua Liechtenstein Luxemburg Liettua Malta Luxemburg Norja Malta Portugali Norja Puola Portugali Ranska Puola Romania Ranska Ruotsi Romania Saksa Ruotsi Serbia Saksa Slovakia Serbia Slovenia Slovakia Sveitsi Slovenia Tanska Suomi Tšekki Sveitsi Ukraina Tanska Unkari Tšekki Venäjä Ukraina Viro Unkari Valko-Venäjä Venäjä Viro Latinalainen Latinalainen Amerikka ja Amerikka ja Karibia Karibia Argentiina Argentiina Bahama Brasilia Bolivia Chile Brasilia Honduras Chile Kolumbia Costa Rica Kuuba Dominikaaninen tasavalta Meksiko Ecuador Panama Jamaika Peru Kolumbia Venezuela Kuuba Meksiko Nicaragua Peru Puerto Rico Uruguay Venezuela

24 Pohjois- Amerikka Suomesta Suomeen Amk Yo Yht Amk Yo Yht Pohjois- Amerikka Kanada Kanada Yhdysvallat Yhdysvallat Oseania Oseania Australia Australia Uusi-Seelanti Tuntematon Tuntematon Kaikki yhteensä Kaikki yhteensä Taulukko 15. Opiskelijaliikkuvuus maanosittain ja maittain Taulukko 16. Liikkuvuusjärjestelyt 2006 Yo ja Amk Suomesta Suomeen Liikkuvuusohjelma hlöä % hlöä % Sokrates/Erasmus Nordplus Korkeakoulun oma vaihtosopimus ISEP Tempus CIMO:n stipendit Pohjoismaiden Ministerineuvoston apurahaohjelma Baltiaan ja Venäjän lähialueille Muut EU-ohjelmat Leonardo da Vinci ASLA/Fulbright Muu opiskelijavaihto-ohjelma IAESTE Opiskelija- ja kansalaisjärjestöjen harjoittelijavaihto CIMOn harjoittelijavaihto-ohjelmat Muu harjoittelijavaihto-ohjelma Free mover -opiskelu tai -harjoittelu Tuntematon Yhteensä

25 Liikkuvuusjärjestelyt Taulukkoon 16 on kerätty opiskelijaliikkuvuus ohjelmittain sekä korkeakouluissa yhteensä että erikseen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Vajaa puolet Suomesta ulkomaille ja kolme neljäsosaa ulkomailta Suomeen suuntautuvasta liikkuvuudesta kanavoituu Sokrates/Erasmus-ohjelman kautta. Erityisesti ammattikorkeakouluihin saapuva liikkuvuus on vahvasti Erasmus-painotteista. Kaiken kaikkiaan liikkuvuus keskittyy pääosin kolmeen liikkuvuusjärjestelyyn: Erasmusohjelmaan, korkeakoulujen omiin vaihtosopimuksiin ja opiskelijan itsenäisiin järjestelyihin eli nk. free mover -liikkuvuuteen. Yliopistosektorilla myös pohjoismainen Nordplus-ohjelma tarjoaa merkittävän kanavan erityisesti Suomesta ulkomaille suuntautuvaan liikkuvuuteen. Ammattikorkeakouluissa ohjelma ei ole yhtä yleisesti käytetty. Liikkuvuuden kesto Vuonna 2006 Suomesta ulkomaille suuntautuvien pitkäkestoisten (yli 3 kk) liikkuvuusjaksojen keskimääräinen pituus oli viisi kuukautta ja ulkomailta Suomeen suuntautuvien hieman yli viisi kuukautta. Yliopistojen liikkuvuusjaksot ovat keskimäärin runsaan kuukauden pidempiä kuin ammattikorkeakoulujen sekä Suomesta ulkomaille että ulkomailta Suomeen suuntautuvien kategoriassa (taulukko 17, s. 26). Yo Amk Suomesta Suomeen Suomesta Suomeen hlöä % hlöä % hlöä % hlöä %

26 26 Suomesta Suomeen Kaikki yhteensä 5,0 5,1 Yliopistot yhteensä 5,8 5,9 Helsingin yliopisto 6,0 6,2 Jyväskylän yliopisto 5,4 5,3 Oulun yliopisto 5,6 5,9 Joensuun yliopisto 5,4 6,5 Kuopion yliopisto 5,2 5,2 Turun yliopisto 6,2 6,6 Tampereen yliopisto 6,1 7,3 Åbo Akademi 6,7 6,2 Vaasan yliopisto 5,4 5,4 Lapin yliopisto 5,7 5,7 Teknillinen korkeakoulu 6,7 6,7 Tampereen teknillinen yliopisto 7,0 5,8 Lappeenrannan teknillinen yliopisto 6,9 5,4 Helsingin kauppakorkeakoulu 4,5 4,7 Svenska handelshögskolan 4,7 5,1 Turun kauppakorkeakoulu 5,2 5,9 Taideteollinen korkeakoulu 4,7 5,5 Sibelius-Akatemia 7,8 6,6 Teatterikorkeakoulu 4,1 5,8 Kuvataideakatemia 6,2 6,1 Ammattikorkeakoulut yhteensä 4,5 4,6 Arcada Nylands svenska yrkeshögskola 4,5 5,1 Diakonia-ammattikorkeakoulu 3,2 3,5 EVTEK-ammattikorkeakoulu 5,7 4,6 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu 4,3 4,3 Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu 4,3 5,6 Helsingin ammattikorkeakoulu 4,2 4,6 Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu 5,4 5,4 Humanistinen ammattikorkeakoulu 3,7 3,9 Hämeen ammattikorkeakoulu 4,6 4,6 Jyväskylän ammattikorkeakoulu 4,8 5,1 Kajaanin ammattikorkeakoulu 4,8 5,2 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu 4,0 4,1 Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu 4,0 4,1 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 5,4 5,2 Lahden ammattikorkeakoulu 4,8 4,9 Laurea-ammattikorkeakoulu 4,7 5,2 Mikkelin ammattikorkeakoulu 5,6 4,4 Oulun seudun ammattikorkeakoulu 4,5 4,5 Pirkanmaan ammattikorkeakoulu 3,7 3,8 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 3,8 4,1 Rovaniemen ammattikorkeakoulu 3,8 4,5 Satakunnan ammattikorkeakoulu 5,1 4,7 Savonia-ammattikorkeakoulu 4,6 4,3 Seinäjoen ammattikorkeakoulu 4,4 3,7 Svenska Yrkeshögskolan 4,5 4,7 Tampereen ammattikorkeakoulu 5,0 4,9 Turun ammattikorkeakoulu 4,7 5,1 Vaasan ammattikorkeakoulu 4,2 4,7 Yrkeshögskolan Sydväst 4,9 4,7 Taulukko 17. Opiskelijaliikkuvuuden keskimääräinen kesto kuukausina 2006

27 4 Lyhytkestoinen opiskelijaliikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa Lyhytkestoiseksi opiskelijaliikkuvuudeksi tilastoidaan yli viikon mutta alle kolmen kuukauden mittaiset ulkomaanjaksot. Ammattikorkeakouluille lyhytkestoisten liikkuvuusjaksojen ilmoittaminen on pakollista ja tiedot ilmoitetaan henkilöpohjaisena kuten pitkäkestoisessakin opiskelijaliikkuvuudessa. Yliopistoille lyhytkestoisten liikkuvuusjaksojen ilmoittaminen on puolestaan vapaaehtoista ja tiedot annetaan summatietoina maittain. Taulukkoon 18 on kerätty yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen lyhytkestoisen opiskelijaliikkuvuuden määrät. Yliopistojen luvut ovat selvästi ammattikorkeakoulujen lukuja pienempiä. Koska yliopistoissa lyhytkestoisen liikkuvuuden tilastointi on vapaaehtoista, ei sitä todennäköisesti tehdä systemaattisesti. Ammattikorkeakouluissa suuri osa varsinkin Suomesta ulkomaille suuntautuvasta liikkuvuudesta on lyhytkestoista. Suomesta Suomeen Kaikki yhteensä Yliopistot yhteensä Helsingin yliopisto Jyväskylän yliopisto 18 0 Oulun yliopisto 22 6 Joensuun yliopisto Kuopion yliopisto Turun yliopisto Tampereen yliopisto Åbo Akademi 1 8 Vaasan yliopisto 8 59 Lapin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Tampereen teknillinen yliopisto 6 0 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Helsingin kauppakorkeakoulu 0 0 Svenska handelshögskolan 29 0 Turun kauppakorkeakoulu 0 0 Taideteollinen korkeakoulu 54 0 Sibelius-Akatemia 0 0 Teatterikorkeakoulu Kuvataideakatemia Ammattikorkeakoulut yhteensä Arcada Nylands svenska yrkeshögskola Diakonia-ammattikorkeakoulu EVTEK-ammattikorkeakoulu Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Helsingin ammattikorkeakoulu

28 Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu Humanistinen ammattikorkeakoulu 51 7 Hämeen ammattikorkeakoulu Jyväskylän ammattikorkeakoulu Kajaanin ammattikorkeakoulu Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu 96 3 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Lahden ammattikorkeakoulu Laurea-ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Oulun seudun ammattikorkeakoulu Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Rovaniemen ammattikorkeakoulu 22 0 Satakunnan ammattikorkeakoulu Savonia-ammattikorkeakoulu Seinäjoen ammattikorkeakoulu Svenska Yrkeshögskolan Tampereen ammattikorkeakoulu Turun ammattikorkeakoulu Vaasan ammattikorkeakoulu 57 5 Yrkeshögskolan Sydväst Taulukko 18. Lyhytkestoinen opiskelijaliikkuvuus

29 5 Opettaja- ja asiantuntijaliikkuvuus ammattikorkeakouluissa Ammattikorkeakoulusektorilla CIMOn suorittamaan tilastointiin kuuluu myös opettaja- ja asiantuntijaliikkuvuustietojen kerääminen. Ammattikorkeakoulujen opettaja- ja asiantuntijaliikkuvuus jaetaan niin ikään pitkä- ja lyhytkestoiseen liikkuvuuteen. Pitkäkestoiseksi liikkuvuudeksi lasketaan kaikki vähintään kuukauden mittaiset jaksot ja lyhytkestoiseksi liikkuvuudeksi alle kuukauden mutta vähintään viikon mittaiset jaksot. Taulukossa 19 esitetään rinnakkain sekä pitkä- että lyhytkestoinen liikkuvuus. Ammattikorkeakoulujen opettaja- ja asiantuntijaliikkuvuus painottuu selvästi alle kuukauden mittaisiin jaksoihin. Pitkäkestoinen opettaja- ja asiantuntijaliikkuvuus on ammattikorkeakouluissa tyypillisesti satunnaista ja hyvin vähäistä. Pitkäkestoinen liikkuvuus Lyhytkestoinen liikkuvuus Suomesta Suomeen Suomesta Suomeen Ammattikorkeakoulut yhteensä Arcada Nylands svenska yrkeshögskola Diakonia-ammattikorkeakoulu EVTEK-ammattikorkeakoulu Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Helsingin ammattikorkeakoulu Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu Humanistinen ammattikorkeakoulu Hämeen ammattikorkeakoulu Jyväskylän ammattikorkeakoulu Kajaanin ammattikorkeakoulu Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Lahden ammattikorkeakoulu Laurea-ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Oulun seudun ammattikorkeakoulu Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Rovaniemen ammattikorkeakoulu Satakunnan ammattikorkeakoulu Savonia-ammattikorkeakoulu Seinäjoen ammattikorkeakoulu Svenska Yrkeshögskolan Tampereen ammattikorkeakoulu Turun ammattikorkeakoulu Vaasan ammattikorkeakoulu Yrkeshögskolan Sydväst Taulukko 19. Ammattikorkeakoulujen opettaja- ja asiantuntijaliikkuvuus

30 Liite 1 Tiedonkeruun ohjeistus yliopistoille ja yliopistojen tiedonkeruussa käyttämät luokitukset Yliopistoille Asia: Kansainvälistä opiskelijaliikkuvuutta koskevan tilastotiedon keruu kalenterivuodelta 2006 Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO pyytää yliopistoja toimittamaan mennessä tiedot kalenterivuoden 2006 aikana toteutuneesta opiskelijaliikkuvuudesta. Tiedonkeruun lähtökohtana on, että liikkuva opiskelija suorittaa kokonaista korkeakoulututkintoa (perus- tai jatkotutkintoa) joko Suomessa tai ulkomailla ja suorittaa osan, vähintään 3 kuukautta, opinnoistaan ulkomailla niin, että ulkomailla suoritetut opinnot luetaan hyväksi tutkintoon (ulkomaisessa korkeakoulussa ei suoriteta kuitenkaan kokonaista tutkintoa). Tiedot ilmoitetaan sekä kansainvälisissä vaihto-ohjelmissa liikkuvista opiskelijoista että vaihto-ohjelmien ulkopuolella itsenäisesti liikkuvista opiskelijoista, ns. free movereista. Opiskelijaliikkuvuudeksi luetaan myös kansainvälinen harjoittelu silloin kun se sisältyy tutkintoon. A Pitkäkestoinen liikkuvuus (liikkuvuuden kesto vähintään 3 kk): Suomesta ulkomaille lähtevistä sekä ulkomailta Suomeen saapuvista opiskelijoista ja harjoittelijoista ilmoitetaan seuraavat tiedot: 1) yliopisto 2) opiskelijan henkilö- tai muu tunnus 3) sukupuoli 4) koulutusala 5) opintoaste 6) liikkuvuusohjelma 7) kansalaisuus (saapuvat) 8) kohdemaa (lähtevät) tai lähtömaa (saapuvat) 9) liikkuvuuden kesto kuukausina B Lyhytkestoinen liikkuvuus: Suomesta ulkomaille lähtevät ja ulkomailta Suomeen tulevat opiskelijat/harjoittelijat (vaihdon kesto 1 viikko alle 3 kuukautta) 30 Lyhytkestoinen liikkuvuus ilmoitetaan summatietoina. Suomesta lähtevistä ja Suomeen tulevista opiskelijoista ilmoitetaan maittain opiskelijoiden lukumäärät ja liikkuvuuksien yhteenlaskettu kesto viikkoina. Lyhytkestoisen liikkuvuuden tilastointi on yliopistoille vapaaehtoista. Tietojen keruussa noudatetaan tämän kirjeen liitteessä 1 löytyviä luokituksia. Tiedot toimitetaan CIMOn tiedonkeruusovellukseen, joka sijaitsee osoitteessa Kukin yliopisto saa käyttöönsä yhden käyttäjätunnuksen ja salasanan, jotka tilataan osoitteesta irma.garam@cimo.fi.

31 Liikkuvuustiedot voi syöttää sovellukseen yksi kerrallaan tai siirtää kokonaisena Excel-taulukkona. Excel-taulukoissa tulee noudattaa tämän ohjeiston liitteenä 2 olevaa tietuemäärittelyä. Yliopistojen yhdyshenkilönä tilastoinnissa on erikoissuunnittelija Irma Garam, jolle voi osoittaa kaikki asiaa koskevat kyselyt. Yhteystiedot: sähköposti: irma.garam@cimo.fi, puh ( alkaen, ennen tätä ). KANSAINVÄLISEN HENKILÖVAIHDON KESKUS CIMO Irma Garam JAKELU Yliopistojen kansainvälisten asioiden yksiköt (cimeoni-lista) TIEDOKSI Tomi Halonen, opetusministeriö, Kaisa Honkonen-Ratinen, HCI Productions 31