Kansainvälinen liikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa 2012

Transkriptio

1 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility SIRU KORKALA Kansainvälinen liikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa /2013 TIETOA JA TILASTOJA -RAPORTTI

2 ISBN ISSN /2013 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

3 Kansainvälinen liikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa 2012 Sisältö Sisältö Lukijalle Tiedon keruu ja määritelmät Liikkuvuus Suomesta ulkomaille... 4 Liikkuvuus tutkinnoittain... 4 Valtaosa liikkujista on naisia... 5 Liikkuvuusjärjestelyt ja ulkomaanjakson tarkoitus... 5 Liikkuvuusjakson kesto... 6 Liikkuvuus tutkinnoittain... 6 Suomeen tuli yhtä paljon miehiä ja naisia... 6 Useimmat tulijoista opiskelevat ammatillisen peruskoulutuksen perustutkintoa... 6 Liikkuvuusjärjestelyt ja ulkomaanjakson tarkoitus... 6 Liikkuvuusjakson kesto Opettajien ja muun n liikkuvuus Suomeen Kansainvälisen liikkuvuuden yhteistyömaat ja alueet Liikkuvuuden kokonaiskuva ja kehitys Opiskelijaliikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa Opiskelijaliikkuvuus tutkinnoittain ja koulutusaloittain Liikkuvuusjärjestelyt ja ulkomaanjakson tarkoitus Opiskelijaliikkuvuus alueittain Opiskelijaliikkuvuus oppilaitostyypeittäin Liikkuvuusjärjestelyt ja ulkomaanjakson tarkoitus Suomeen suuntautuva opettajien ja n liikkuvuus Liikkuvuuden yhteistyömaat ja alueet LIITTEET Kansainvälinen liikkuvuus koulutuksen järjestäjittäin Kansainvälinen liikkuvuus organisaatioittain... 37

4 1 Lukijalle Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO kerää ja julkaisee vuosittain tilastot kansainvälisestä liikkuvuudesta ammatillisessa koulutuksessa ja korkea asteella. CIMO on tilastoinut ammatillisten oppilaitosten liikkuvuutta vuodesta 2008 lähtien; sitä ennen tiedot keräsi Opetushallitus. Korkeakoulujen liikkuvuutta koskevalla tilastoinnilla on jo pidemmät perinteet, sillä CIMO on vastannut siitä vuodesta 1998 lähtien. Tässä raportissa esitellään ammatillisten oppilaitosten liikkuvuuslukuja vuodelta Tilastointi koskee kaikkia opiskelijoita, jotka ovat ammatilliseen tutkintoon johtavassa koulutuksessa sekä sen parissa työskenteleviä opettajia ja muuta ä. Se kattaa siten myös oppisopimuskoulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen. Tilastoinnin piiriin kuului yhteensä 273 ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta tarjoavaa organisaatiota, joista 251 osallistui tietojen keruuseen. 23 organisaatiota ei pyytänyt tunnuksia tiedonkeruusovellukseen tai jättänyt siihen tietojaan. Ammatillisen koulutuksen kentällä tapahtuu vuosittain muutoksia oppilaitosten yhdistyessä. Tämän raportin tiedot on kerätty vuonna 2012 voimassa olleen tilanteen mukaisesti. Luettelo tilastoinnin piiriin kuuluvista oppilaitoksista on peräisin Opetushallituksen syksyllä 2012 voimassa olleesta rekisteristä. Oppisopimustoimistojen ja keskusten tiedot on kerätty Internetistä. Koulutuksen järjestäjä, oppilaitos sekä oppisopimustoimistokohtaiset liikkuvuustiedot ovat raportin liitetaulukkoina. Lämmin kiitos kaikille tiedonkeruuseen osallistuneille tahoille! Tilastoinnin tavoitteena on tuottaa tietoa, joka tukee kansainvälisen toiminnan kehittämistä ammatillisessa koulutuksessa. Toivottavasti tästä raportista on teille hyötyä! 2

5 2 Tiedon keruu ja määritelmät Liikkuvuustiedot kerättiin sähköisellä tiedonkeruusovelluksella, johon kirjauduttiin salasanalla. Tilastointiin liittyvä tiedotus tapahtui koulutuksen järjestäjien kautta; ne toimittivat sähköpostilla kyselyyn liittyvät ohjeet ja sovellukseen johtavan linkin organisaatioihin. Kirjautumiseen tarvittavan salasanan organisaatiot saivat CIMOsta erikseen pyytämällä. Sovellukseen kirjautumista pyydettiin myös sellaisilta organisaatioilta, joilla ei kansainvälistä liikkuvuutta kyseisenä vuonna ollut. Näin pyrittiin mahdollisimman kattavaan tiedonkeruuseen. Eri liikkuvuusryhmistä on kerätty hyvin eriasteista tietoa. Pitkäkestoinen Suomesta ulkomaille suuntautuva opiskelijaliikkuvuus, opettajien ja muun n liikkuvuus sekä opiskelijaliikkuvuus Suomeen tilastoidaan henkilöpohjaisesti, kun taas lyhytkestoinen Suomesta ulkomaille suuntautuva opiskelijoiden sekä opettajien ja muun n liikkuvuus ja kaikki Suomeen suuntautuva opettajien ja muun n liikkuvuus maittain summatietoina. Lyhytkestoinen ja summatietoina kerättävä liikkuvuus käsitellään tässä raportissa vain alueellisessa, maakohtaisessa ja oppilaitostyyppiä koskevassa tarkastelussa. Suomesta ulkomaille suuntautuvassa opettajien ja muun n liikkuvuudessa pitkäkestoisen ulkomaanjakson pituudeksi hyväksyttiin vähintään 5 päivää kestäneet matkat. Lyhytkestoiseksi opettajien ja muun n liikkuvuudeksi määriteltiin alle 5 päivää kestäneet matkat. Suomeen saapuvien opettajien kohdalla tilastoitavan vaihdon pituutta ei ole erikseen määritelty. Pitkäkestoisten opiskelijaliikkuvuuksien kesto on vähintään kaksi viikkoa, lyhyet kestävät vähemmän kuin kaksi viikkoa. Suomeen saapuneiden opiskelijoiden liikkuvuusjakson mittaa ei ole erikseen määritelty. 3

6 3 Yhteenveto: Kansainvälinen liikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa vuonna Liikkuvuus Suomesta ulkomaille Pitkäkestoiselle, vähintään 2 viikkoa kestävälle ulkomaanjaksolle lähti 3096 opiskelijaa (6,2 % aloittaneista), laskua edellisvuoteen 3 % lyhytkestoiselle, alle 2 viikkoa kestävälle ulkomaanjaksolle lähti 3163 opiskelijaa (6,3 % aloittaneista), laskua edellisvuoteen 6 % pitkäkestoiselle (vähintään 5 vrk) ulkomaanjaksolle lähti 1521 opettajaa ja muun n edustajaa, laskua edellisvuoteen 21 % lyhytkestoiselle (alle 5 vrk) ulkomaanjaksolle lähti 2544 opettajaa ja muun n edustajaa, laskua edellisvuoteen 5 %. Liikkuvuus tutkinnoittain Eniten liikkuivat sosiaali ja terveysalan, hotelli ja ravintola alan sekä liiketalouden perustutkinto opiskelijat. Tutkinto Opiskelijoita Suomesta Sosiaali ja terveysalan perustutkinto 535 Hotelli ja ravintola ja catering alan perustutkinto 427 Liiketalouden perustutkinto 344 Matkailualan perustutkinto 178 Käsi ja taideteollisuusalan perustutkinto 140 Sähkö ja automaatiotekniikan perustutkinto 123 Autoalan perustutkinto 109 Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto 94 Elintarvikealan perustutkinto 91 Rakennusalan perustutkinto 89 Taulukko 1. Pitkäkestoinen opiskelijaliikkuvuus tutkinnoittain, 10 yleisintä. Moni ulkomaanjaksolle lähteneistä opettajista ja muun n edustajista työskentelee muissa kuin suoranaisissa opetustehtävissä. 4

7 Tutkinto Opettajia ja muuta ä Suomesta Muu tehtävä (esim. hallinto) 387 Liiketalouden perustutkinto 163 Sosiaali ja terveysalan perustutkinto 122 Muu koulutus (esim. kieltenopettajat) 106 Hotelli ja ravintola ja catering alan perustutkinto 86 Käsi ja taideteollisuusalan perustutkinto 60 Muu tutkinto 56 Maatalousalan perustutkinto 37 Matkailualan perustutkinto 37 Sähkö ja automaatiotekniikan perustutkinto 36 Taulukko 2. Opettajien ja muun n liikkuvuus tutkinnoittain, 10 yleisintä Valtaosa liikkujista on naisia Opiskelijaliikkuvuus on hyvin naisvaltaista: 67 % pitkäkestoiselle ulkomaanjaksolle lähteneistä on naisia. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoista 47 % on naisia, joten naiset lähtevät miehiä useammin ulkomaanjaksoille. Suomesta ulkomaille lähteneistä opettajista ja muusta stä 60 % on naisia. Useimmat liikkujat opiskelevat ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavaa perustutkintoa Pitkäkestoiselle ulkomaanjaksolle lähteneistä opiskelijoista 95 % suoritti ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavaa perustutkintoa ulkomaille lähteneistä opettajista ja muusta stä 63 % työskenteli ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavan perustutkinnon parissa. Liikkuvuusjärjestelyt ja ulkomaanjakson tarkoitus Pitkäkestoisessa opiskelijaliikkuvuudessa järjestelyt hoidettiin useimmiten Leonardo da Vinci ohjelman avulla (43 %) tai oppilaitoksen omalla rahoituksella (35 %) pitkäkestoisen ulkomaanjakson tarkoituksena oli useimmiten työssä oppiminen (95 %) opettajien ja muun n liikkuvuudesta 31 % järjestettiin Leonardo da Vinci ohjelman avulla ja 27 % oppilaitoksen omalla rahoituksella opettajien ja muun n ulkomaanjaksojen tarkoituksena oli useimmiten muu kuin työelämäjakso tai opettajavaihto, esimerkiksi yhteistyöprojektit, kehittämishankkeet tai valmistelevat vierailut. 5

8 Liikkuvuusjakson kesto Pitkäkestoisen opiskelijaliikkuvuuden keskimääräinen kesto oli 6 viikkoa opettajien ja muun n liikkuvuusjaksot kestivät keskimäärin 1,3 viikkoa Suomeen suuntautuva opiskelijaliikkuvuus Suomeen tuli 2453 opiskelijaa (4,9 % aloittaneista), mikä on 2 % enemmän kuin vuonna Liikkuvuus tutkinnoittain Eniten ulkomaisia opiskelijoita tuli Suomeen opiskelemaan liiketalouden ja sosiaali ja terveysalan perustutkintoa. Suhteellisen suuri osa Suomeen saapuneiden opiskelijoiden tutkinnoista on jäänyt tunnistamatta. Tutkinto Opiskelijoita Suomeen Liiketalouden perustutkinto 332 Muu tutkinto / Tuntematon 314 Sosiaali ja terveysalan perustutkinto 284 Hotelli ja ravintola ja catering alan perustutkinto 181 Kone ja metallialan perustutkinto 157 Autoalan perustutkinto 115 Sähkö ja automaatiotekniikan perustutkinto 102 Rakennusalan perustutkinto 101 Matkailualan perustutkinto 70 Käsi ja taideteollisuusalan perustutkinto 64 Taulukko 3. Suomeen suuntautuva opiskelijaliikkuvuus tutkinnoittain, 10 yleisintä Suomeen tuli yhtä paljon miehiä ja naisia 6 Suomeen tulleiden opiskelijoiden sukupuolijakauma oli tasainen: 51 % oli miehiä ja 48 % naisia, 1 %:lla saapuneista sukupuoli jäi tilastoimatta. Useimmat tulijoista opiskelevat ammatillisen peruskoulutuksen perustutkintoa Suomeen saapuneista opiskelijoista 88 % opiskeli ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavaa perustutkintoa. Liikkuvuusjärjestelyt ja ulkomaanjakson tarkoitus Suomeen saapuvien opiskelijoiden järjestelyt hoidettiin useimmiten Leonardo da Vinci ohjelman avulla (54 %), Comenius tai Gruntvig ohjelmien avulla (10 %) tai oppilaitoksen omalla rahoituksella (9 %)

9 59 % opiskelijoista tuli työssäoppimaan; 41 % vaihdon tarkoituksena oli muu opiskelu eli työskentely erilaisissa projekteissa tai tutustumiskäynnit oppilaitoksiin. Liikkuvuusjakson kesto Suomeen suuntautuvan opiskelijaliikkuvuuden keskimääräinen kesto oli 4 viikkoa Opettajien ja muun n liikkuvuus Suomeen Suomeen saapui 3403 opettajaa tai muun n edustajaa, lisäystä edellisvuoteen 21 % Kansainvälisen liikkuvuuden yhteistyömaat ja alueet Suomalaisopiskelijoiden lyhyt ja pitkäkestoisen liikkuvuuden yleisimmät kohdemaat olivat Viro, Ruotsi, Espanja, Saksa ja Britannia Suomeen tulleiden opiskelijoiden yleisimmät kotimaat olivat Saksa, Ranska, Espanja, Viro ja Unkari suomalaisten opettajien ja muun n yleisimmät kohdemaat olivat Viro, Saksa, Ruotsi, Venäjä ja Espanja Suomeen tuli opettajia ja muuta ä eniten Venäjältä, Saksasta, Alankomaista, Norjasta ja Espanjasta sekä opiskelijoiden että opettajien ja muun n liikkuvuus on keskittynyt Eurooppaan. Lähteneet opiskelijat Saapuneet opiskelijat Lähteneet opettajat ja muu Saapuneet opettajat ja muu Aasia 3,5 4,7 3,7 15,3 Afrikka 1,7 0,2 0,9 1,2 Eurooppa 93,8 94,9 94,4 79,5 Latinalainen Amerikka ja Karibia 0,2 0,1 0,1 0,6 Pohjois Amerikka 0,7 0,1 0,8 3,1 Oseania 0,1 0,0 0,1 0,3 Yhteensä Taulukko 4. Liikkuvuus maanosittain (%) 7

10 4 Liikkuvuuden kokonaiskuva ja kehitys Vuonna 2012 ammatillisesta koulutuksesta lähti lyhyt tai pitkäkestoiselle ulkomaanjaksolle yhteensä 6259 opiskelijaa, mikä on 5 % vähemmän kuin edellisvuonna. Laskua on tapahtunut sekä pitkä että lyhytkestoisessa liikkuvuudessa. Vuosittainen heilahtelu on tyypillistä ammatillisen koulutuksen liikkuvuudelle: oppilaitoskohtainen liikkuvuus on satunnaista ja vaihtelee vuosittain. Kun liikkujien määrä suhteutetaan vuonna opetussuunnitelman mukaisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa aloittaneiden määrään, lähti ulkomaille keskimäärin 12,4 % aloittaneista eli 0,6 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisvuonna. Vuonna 2012 Suomeen tuli 2453 ulkomaista opiskelijaa, eli 2 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Saapuneiden osuus vastaa 5 %:a Suomen ammatillisissa oppilaitoksissa vuonna 2011 aloittaneista opiskelijoista. Kuviossa 1 on esitetty Suomesta lähteneiden ja Suomeen saapuneiden opiskelijoiden lukumäärällinen kehitys vuosina Erityisesti lähtijöiden määrät vaihtelevat runsaasti vuosittain, mutta myös Suomeen saapuneiden määrissä on pientä vaihtelua. Vuosien 2010 ja 2011 välillä lähtijöiden määrä nousi peräti 20 %, mutta nyt lähtijöiden määrä laski 5 % edellisvuodesta. Suomesta lähtevien opiskelijoiden lukumäärä sisältää sekä lyhyt että pitkäkestoisen liikkuvuuden. Saapuvien osalta tilastoitavan liikkuvuusjakson kestoa ei ole erikseen määritelty Suomesta Suomeen Kuvio 1. Opiskelijaliikkuvuuden kehitys Vuonna 2012 Suomeen saapui 3403 ja Suomesta lähti 1521 opettajaa ja muun n edustajaa. Saapuvien määrä kasvoi jo vuosien 2010 ja 2011 välillä jopa 33 % ja edelleen 1 Vuonna 2012 aloittaneiden määrää ei ollut raportointihetkellä saatavissa. 8

11 saapuvien määrä kasvoi 21 % edellisestä vuodesta. Lähtevien osuus sitä vastoin on ollut laskusuunnassa, nyt laskua on jopa 21 % edellisvuodesta. Kuviossa 2 on esitetty Suomesta lähteneiden ja tänne tulleiden opettajien ja muun n lukumäärällinen kehitys vuosina Lähtijöiden osalta kuviossa ovat mukana vain pitkäkestoiset eli vähintään 5 vuorokautta kestäneet ulkomaanjaksot. Tilastoja opettajien ja muun n lyhytkestoisista eli alle 5vuorokautta kestäneistä matkoista on kerätty vasta vuodesta 2011, joten ne eivät vielä näy kuviossa. Myös lyhytkestoisille matkoille lähteneiden opettajien ja muun n osuus laski 5 % edellisvuodesta. Vuodesta 2010 lähtien Suomeen tulevien opettajien ja muun n määrä on kasvanut tasaisesti ja Suomeen on myös tullut huomattavasti enemmän opettajia ja muuta ä kuin täältä on lähtenyt Suomeen Suomesta Kuvio 2. Opettajien ja muun n liikkuvuuden kehitys

12 5 Opiskelijaliikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa 2012 Suomesta ulkomaille suuntautuva pitkäkestoinen liikkuvuus sekä liikkuvuus Suomeen sukupuolen, opiskelumuodon ja ikäryhmän mukaan Tässä luvussa käsitellään pääsääntöisesti pitkäkestoista liikkuvuutta, koska lyhytkestoinen opiskelijaliikkuvuus kerätään ainoastaan maittain summatietoina. Lyhytkestoinen opiskelijaliikkuvuus on mukana myöhemmin tarkasteltaessa liikkuvuutta oppilaitostyypeittäin sekä alueellisesti. Vuonna 2012 Suomesta lähti 3096 opiskelijaa vähintään kahden viikon mittaiselle liikkuvuusjaksolle ulkomaille ja Suomeen tuli 2453 opiskelijaa. Ulkomaille lähteneistä oli naisia 2085 eli 67 % ja miehiä 1092 eli 33 %. Ulkomaanjaksolle lähteneiden miesten määrä laski 7 % edelliseen vuoteen verrattuna. Ammatillisessa peruskoulutuksessa aloittaneiden määrään suhteutettuna naiset ovat jälleen miehiä huomattavasti aktiivisempia ulkomaanjaksolle lähtijöitä, sillä sekä vuonna 2011 että 2012 opintonsa aloittaneista 47 % oli naisia. Suomeen saapuneista opiskelijoista naisia oli 1167 eli 48 % ja miehiä 1261 eli 51 %. Suomen saapuneiden miesten määrä kasvoi 12 % edellisvuodesta. Prosentti Suomeen saapuneiden opiskelijoiden sukupuolesta jätettiin raportoimatta. Sukupuoli Opiskelijoita Suomesta % Muutos % Opiskelijoita Suomeen % Muutos % Mies ,7 7, ,4 11,8 Nainen ,3 0, ,6 0,9 Tuntematon 25 1,0 72,5 Yhteensä Taulukko 5. Suomesta lähtevä pitkäkestoinen ja Suomeen saapuva opiskelijaliikkuvuus sukupuolen mukaan 2012 ja muutos vuodesta 2011 Enemmistö ulkomaille lähteneistä ja Suomeen saapuneista opiskeli ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavaa perustutkintoa. Näyttötutkintona suoritettavaa perustutkintoa opiskeli 3,1 % lähteneistä ja vajaa prosentti saapuneista opiskelijoista. Suomeen tulleista opiskelijoista 3 % suoritti oppisopimuspohjaista ammatillista perustutkintoa. Muut opiskelumuodot ovat harvinaisia ulkomaille lähteneiden opiskelijoiden keskuudessa. 10

13 Opiskelumuoto Opiskelijoita Suomesta % Opiskelijoita Suomeen % Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettu perustutkinto , ,1 Näyttötutkintona suoritettu perustutkinto 95 3,1 16 0,7 Ammattitutkinto 32 1,0 61 2,5 Erikoisammattitutkinto 2 0,1 4 0,2 Oppisopimuspohjainen ammatillinen peruskoulutus 2 0,1 79 3,2 Oppisopimuspohjainen näyttötutkintona suoritettu perustutkinto Oppisopimuksena suoritettu ammatti ja erikoisammattitutkinto 21 0,7 8 0,3 15 0,5 0 0,0 Tuntematon 0 0, ,0 Yhteensä Taulukko 6. Suomesta lähtevä pitkäkestoinen ja Suomeen saapuva opiskelijaliikkuvuus opiskelumuodon mukaan 2012 Taulukossa 7 suhteutetaan eri opiskelumuodoissa tapahtuva pitkäkestoinen ja Suomeen suuntautuva liikkuvuus eri opiskelumuodoissa aloittaneiden määrään. Näyttötutkinto ja oppisopimusopiskelijat lähtevät selkeästi harvemmin ulkomaille kuin opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa opiskelevat. Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettu perustutkinto / Ammattitutkinto / Erikoisammattitutkinto Opiskelijoita Suomesta Suhteessa aloittaneisiin % Opiskelijoita Suomeen Suhteessa aloittaneisiin % , ,4 Näyttötutkintona suoritettu perustutkinto 95 0,2 16 0,04 Oppisopimuspohjainen tutkinto ,4 Tuntematon Yhteensä Taulukko 7. Suomesta lähtevä pitkäkestoinen ja Suomeen suuntautuva liikkuvuus opiskelumuodon mukaan ja suhteutettuna opiskelumuodossa aloittaneisiin Valtaosa opiskelijaliikkuvuuteen osallistuneista on iältään vuotiaita eli syntynyt 1990 luvulla. Pitkäkestoiselle ulkomaanjaksolle lähteneistä tähän ikäryhmään kuuluu 76 % ja Suomeen saapuneista 71 % luvulla syntyneitä oli 18 % lähteneistä ja 9 % saapuneista. Selkeästi aikuisopiskelijoiksi miellettäviä eli 1950, 1960 tai 1970 luvulla syntyneitä oli 6 % lähteneistä, 11

14 mutta vain 2 % Suomeen saapuneista opiskelijoista. Keskimäärin ulkomaanjaksolle lähdettiin 19 vuotiaana ja Suomeen tultiin 20 vuotiaana. 2 Opiskelijaliikkuvuus tutkinnoittain ja koulutusaloittain Taulukossa 8 tarkastellaan Suomesta pitkäkestoiseen liikkuvuuteen lähteneiden ja Suomeen tulleiden lukumääriä tutkinnoittain. Eniten ulkomaanjaksolle lähti sosiaali ja terveysalan perustutkinto opiskelijoita; lähtijöitä oli 535 henkilöä, mikä on 2 % enemmän kuin edellisvuonna. Sosiaali ja terveysalan perustutkinto opiskelijoiden liikkuvuus näyttäisi kasvavan vuosittain; vuosien 2010 ja 2011 välillä kasvua oli jopa 26 %. Toiseksi eniten lähtijöitä oli hotellija ravintola alan perustutkinto opiskelijoiden (427) ja kolmanneksi eniten liiketalouden perustutkinto opiskelijoiden (344) joukossa. Molemmissa lähtijämäärät ovat nousseet tasaisesti vuosittain. Suomeen tuli eniten liiketalouden perustutkintoa suorittavia opiskelijoita (332) ja toiseksi eniten sosiaali ja terveysalan perustutkinnon suorittajia (284). Muuta tutkintoa opiskelevien osuus oli tänä vuonna vielä edellisvuottakin suurempi (314). Tähän lukuun sisältyvät sekä ne opiskelijat, jotka suorittavat jotakin muuta kuin taulukossa 8 listattua tutkintoa, että ne opiskelijat joiden tutkintoa ei pystytty tunnistamaan. Luokkaan Muu tutkinto oli lähtevien osalta kirjattu muun muassa sukelluskouluttajan ja matkailun ohjelmapalvelujen ammattitutkinto, floristin ammattitutkinto ja kaivosalan koulutus. Saapuvien osalta oli mainittu muun muassa pedagoginen kasvatus ja sosiaaliala, floristin tutkinto ja tutkimussukeltajan ammattitutkinto. Tutkinto Opiskelijoita Suomesta Opiskelijoita Suomeen Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto Autoalan perustutkinto Elintarvikealan perustutkinto Hammastekniikan perustutkinto 0 3 Hevostalouden perustutkinto 73 0 Hiusalan perustutkinto Hotelli ja ravintola ja catering alan perustutkinto Kaivosalan perustutkinto 2 0 Kauneudenhoitoalan perustutkinto Kello ja mikromekaniikan perustutkinto 12 6 Kemiantekniikan perustutkinto 2 2 Kone ja metallialan perustutkinto Kotitalous ja kuluttajapalveluiden perustutkinto 5 6 Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinto Mediaani tilastoidusta syntymävuosista. 12

15 Kuvallisen ilmaisun perustutkinto Käsi ja taideteollisuusalan perustutkinto Laboratorioalan perustutkinto 7 4 Lapsi ja perhetyön perustutkinto 21 6 Lentokoneasennuksen perustutkinto 12 9 Liiketalouden perustutkinto Liikunnanohjauksen perustutkinto Logistiikan perustutkinto Luonto ja ympäristöalan perustutkinto Lääkealan perustutkinto 11 8 Maanmittausalan perustutkinto 1 10 Maatalousalan perustutkinto Matkailualan perustutkinto Metsäalan perustutkinto Muovi ja kumitekniikan perustutkinto 0 1 Musiikkialan perustutkinto Muu tutkinto/ Tuntematon Nuoriso ja vapaa ajan ohjauksen perustutkinto 62 2 Painoviestinnän perustutkinto 22 9 Paperiteollisuuden perustutkinto 5 0 Pintakäsittelyn perustutkinto 18 6 Puualan perustutkinto Puutarhatalouden perustutkinto Rakennusalan perustutkinto Sirkusalan perustutkinto 8 38 Sosiaali ja terveysalan perustutkinto Suunnitteluassistentin perustutkinto 4 8 Sähkö ja automaatiotekniikan perustutkinto Talotekniikan perustutkinto 21 5 Tanssialan perustutkinto 2 2 Tekstiili ja vaatetusalan perustutkinto Tieto ja viestintätekniikan perustutkinto Turvallisuusalan perustutkinto 8 8 Veneenrakennuksen perustutkinto

16 Verhoilu ja sisustusalan perustutkinto 6 0 Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto 4 0 Yhteensä Taulukko 8. Suomesta lähtevä pitkäkestoinen ja Suomeen saapuva opiskelijaliikkuvuus tutkinnoittain 2012 Koulutusaloittain tarkasteltuna yleisimmin ulkomaanjaksoja tehdään suurilla koulutusaloilla. Eniten lähteneitä oli vuonna 2012 tekniikan ja liikenteen alalla (23 %) sekä sosiaali, terveys ja liikunta alalla (23 %). Seuraavaksi yleisintä ulkomaanjaksolle lähteminen oli matkailu, ravitsemis ja talousalalla (20 %). Suomeen tulleista suurin joukko opiskeli tekniikan ja liikenteen alalla (30 %). Sosiaali, terveys ja liikunta alalta Suomeen tuli 16 % ja liiketalouden ja hallinnon alalta 14 % kaikista Suomeen tulleista opiskelijoista. Taulukossa 9 on lähteneiden ja saapuneiden opiskelijoiden kokonaismäärä koulutusaloittain sekä suhteutettuna alalla aloittaneisiin vuonna Lisäksi esitetään vastaava suhdeluku vuosilta 2011 ja Humanistinen ja kasvatusala jatkaa nousuaan aktiivisena opiskelijoiden lähettäjänä ja luonnontieteiden ala puolestaan ulkomaisten opiskelijoiden vastaanottajana. Suomeen saapuneiden kohdalla luokka muu koulutus erottuu erityisen aktiivisena. Tähän luokkaan kuuluvat ne ulkomaiset opiskelijat, joiden tutkintoa ei listalta löydy, tai joiden tutkintoa ei ole osattu vastaanottavissa oppilaitoksissa määritellä. Lähtevien osalta tästä luokasta lähteneiden osuus laski huomattavasti edellisvuodesta. Keskeinen syy tähän on se, että hevostalouden tutkinto, joka aikaisemmin kuului kategoriaan muu tutkinto, on tänä vuonna tilastoitu omana tutkintonaan osana luonnonvara ja ympäristöalaa. Tämä luonnollisesti näkyy myös liikkuvuusaktiivisuuden nousuna kyseisellä alalla. 14

17 Suomesta opiskelijoita % aloittaneista 2012 % aloittaneista 2011 % aloittaneista 2010 Suomeen opiskelijoita % aloittaneista 2012 % aloittaneista 2011 % aloittaneista 2010 Humanistinen ja kasvatusala 87 10,1 9,1 7,6 8 0,9 0,6 7,3 Kulttuuriala 307 8,5 9,7 8, ,5 5,2 4,7 Liiketalouden ja hallinnon ala 344 6,0 5,3 5, ,8 5,8 8,6 Luonnontieteiden ala 58 3,7 3,9 2,6 53 3,4 1,7 1,4 Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara ja ympäristöala Sosiaali, terveys ja liikunta ala Matkailu, ravitsemisja talousala 714 3,4 3,9 3, ,5 3,2 3, ,3 6,7 8, ,3 6,7 11, ,2 8,2 7, ,6 4,2 4, ,4 9,4 8, ,0 5,3 7,2 Muu koulutus 26 6,0 17,4 4, ,5 54,6 21,5 Taulukko 9. Suomesta lähtevän pitkäkestoisen opiskelijaliikkuvuuden sekä Suomeen saapuneiden osuuden muutos vuosien 2010, 2011 ja 2012 välillä suhteessa koulutuksessa aloittaneisiin koulutusaloittain Liikkuvuusjärjestelyt ja ulkomaanjakson tarkoitus Liikkuvuusohjelmista suosituin oli EU:n Leonardo da Vinci, jonka kautta pitkäkestoiselle ulkomaanjaksolle lähti 1328 opiskelijaa eli 43 % kaikista lähteneistä. Ohjelman osuus on noussut edellisvuodesta 6 %. Oppilaitoksen omalla rahoituksella ulkomaanjaksolle lähti 1075 opiskelijaa. Oppilaitosrahoituksen osuus on pienentynyt 13 % edellisvuodesta. Suomeen tulevista yli puolet eli 54 % liikkui Leonardo ohjelman tuella ja 10 % Comenius tai Grundtvig ohjelman rahoituksella. Nordplus ohjelman osuus Suomeen tulevien osalta nousi huomattavasti edellisvuodesta. Oppilaitoksen oman rahoituksen osuus on Suomen saapuneiden osalta pudonnut jopa 29 % edellisvuodesta. Merkittävä osuus Suomeen saapuneista rahoitti liikkuvuutensa muuten: 18 % sijoittuu luokkaan muu rahoitus. 15

18 Liikkuvuusohjelma Opiskelijoita Suomesta % Muutos % Opiskelijoita Suomeen % Muutos % Leonardo da Vinci ,9 6, ,3 14,3 Comenius/Grundtvig 8 0,3 85, ,0 6,8 Nordplus 37 1,2 38, ,7 114,3 Opetushallituksen rahoittama 217 7,0 14,2 3 0,1 97,2 Oppilaitoksen itse rahoittama ,7 13, ,8 29,1 Opiskelijan itse rahoittama ulkomaanjakso 203 6,6 4,1 51 2,1 13,6 Muu rahoitus 228 7,4 10, ,9 4,8 Yhteensä Taulukko 10. Liikkuvuusjärjestelyt Suomesta lähtevässä pitkäkestoisessa ja Suomeen saapuvassa opiskelijaliikkuvuudessa 2012 sekä muutos vuodesta 2011 Ulkomaanjakson tarkoituksena oli ulkomaille lähteneiden osalta useimmiten työssäoppiminen (95 %). Suomeen saapuneista 59 % tuli työssäoppimisjaksolle. Työssäoppimisen osuus ulkomaanjakson tarkoituksena on noussut edellisvuodesta sekä Suomesta lähteneiden että Suomeen saapuneiden kohdalla. Vaihdon tarkoitus Opiskelijoita Suomesta % Opiskelijoita Suomeen Työssäoppiminen , ,2 Muu opiskelu 171 5, ,8 Yhteensä Taulukko 11. Ulkomaanjakson tarkoitus 2012 Suomesta lähteneiden opiskelijoiden pitkäkestoinen ulkomaanjakso oli keskimäärin 6 viikon mittainen. Lyhyimmät ulkomaanjaksot kestivät 2 ja pisimmät 36 viikkoa. Suomeen saapuneet opiskelijat viipyivät maassa keskimäärin 4 viikkoa. Lyhyimmät vaihdot kestivät 1 viikon ja pisimmät 83 viikkoa. Opiskelijaliikkuvuus alueittain Taulukossa 12 on esitetty opiskelijaliikkuvuus maakunnittain siten, että pitkä ja lyhytkestoinen liikkuvuus on yhdistetty yhdeksi luvuksi. Suomesta lähteneiden ja Suomeen saapuneiden osalta eniten liikkuvuutta tapahtuu Uudellamaalla, missä on myös lukumääräisesti eniten oppilaitoksia. Myös Pohjois Pohjanmaalle tuli paljon ulkomaisia opiskelijoita ja sieltä lähti paljon opiskelijoita ulkomaille. % 16

19 Maakunta Suomesta % Suomeen % Etelä Karjala 72 1,2 47 1,9 Etelä Pohjanmaa 297 4,7 71 2,9 Etelä Savo 244 3, ,6 Kainuu 64 1,0 4 0,2 Kanta Häme 260 4,2 66 2,7 Keski Pohjanmaa 296 4, ,4 Keski Suomi 279 4, ,9 Kymenlaakso 197 3, ,3 Lappi 229 3, ,2 Pirkanmaa 468 7, ,8 Pohjanmaa 259 4,1 87 3,5 Pohjois Karjala 218 3,5 66 2,7 Pohjois Pohjanmaa 520 8, ,3 Pohjois Savo 243 3,9 64 2,6 Päijät Häme 314 5, ,7 Satakunta 126 2,0 63 2,6 Uusimaa , ,6 Varsinais Suomi 433 6,9 76 3,1 Yhteensä Taulukko 12. Suomesta lähtevä pitkä ja lyhytkestoinen sekä Suomeen suuntautuva opiskelijaliikkuvuus maakunnittain 2012 Pelkkiä absoluuttisia lukuja havainnollisempaa on tarkastella tilastointivuosien välillä tapahtuvaa muutosta. Taulukossa 13 erotellaan pitkä ja lyhytkestoisten ulkomaanjaksojen määrät maakunnittain ja niissä tapahtunut muutos vuosien 2011 ja 2012 välillä. Lisäksi tarkastellaan Suomeen saapuneiden opiskelijoiden määrän muutosta maakunnittain. Eniten nousua lähteneiden määrässä on tapahtunut Varsinais Suomessa, jossa sekä pitkä että lyhytkestoisten ulkomaanjaksojen määrä jatkaa kasvuaan jo vuodesta 2010 lähtien. Huomionarvoista on myös se, että Satakunnasta lyhytkestoiselle liikkuvuusjaksolle lähti viisi kertaa enemmän opiskelijoita kuin edellisvuonna. Vuonna 2012 Varsinais Suomi paitsi lähetti paljon opiskelijoita ulkomaille myös vastaanotti entistä enemmän ulkomaisia opiskelijoita. Eniten ulkomaisten opiskelijoiden suosiota kasvatti Pohjanmaa, jonne heitä tuli yli kaksinkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna. Luvut kertovat siitä suuresta vuosittaisesta vaihtelusta, joka ammatillisen koulutuksen liikkuvuuteen liittyy. 17

20 Maakunta Suomesta pitkäkestoinen 2012 Suomesta pitkäkestoinen 2011 Muutos % Suomesta lyhytkestoinen 2012 Suomesta lyhytkestoinen 2011 Muutos % Suomeen 2012 Suomeen 2011 Muutos % Etelä Karjala Etelä Pohjanmaa , , , , , ,4 Etelä Savo , , ,4 Kainuu , , ,0 Kanta Häme Keski Pohjanmaa , , , , , ,1 Keski Suomi , , ,6 Kymenlaaks o , , ,3 Lappi , , ,4 Pirkanmaa , , ,9 Pohjanmaa , , ,7 Pohjois Karjala Pohjois Pohjanmaa Pohjois Savo Päijät Häme , , , , , , , , , , , ,8 Satakunta , , ,0 Uusimaa , , ,2 Varsinais Suomi , , ,7 Yhteensä , , ,3 Taulukko 13. Opiskelijaliikkuvuuden muutos maakunnittain 2011 ja Ulkomaille lähtevien opiskelijoiden määrä suhteessa opintonsa aloittaneisiin on laskenut lähes kaikissa lääneissä vuosina Länsi Suomen läänissä tilanne on pysynyt samana tarkasteluvuosien välillä. Suomeen saapuvien osalta laskua on tapahtunut Etelä ja Itä Suomen lääneissä. Muissa lääneissä saapuneiden osuus on hieman noussut edellisvuodesta. 18

21 Suomesta 2012 Suomesta 2011 Suomeen 2012 Suomeen 2011 Etelä Suomen lääni 14,2 14,9 5,4 5,5 Länsi Suomen lääni 11,7 11,7 4,0 3,5 Itä Suomen lääni 11,2 12,1 4,3 5,5 Oulun lääni 11,2 13,4 4,9 4,3 Lapin lääni 10,4 11,0 9,1 8,1 Yhteensä 12,4 13,0 4,9 4,8 Taulukko 14. Pitkä ja lyhytkestoinen opiskelijaliikkuvuus 2011 ja 2012 lääneittäin suhteessa vuonna aloittaneisiin (%) Opiskelijaliikkuvuus oppilaitostyypeittäin Suurin osa kansainvälisestä liikkuvuudesta tapahtuu ammatillisissa oppilaitoksissa, joista lähtee ja joihin tulee yli 96 % opiskelijoista. Oppilaitostyyppi Opiskelijoita Suomesta % Opiskelijoita Suomeen Ammatillinen oppilaitos , ,6 Ammatillinen erikoisoppilaitos 36 0,6 6 0,0 Ammatillinen erityisoppilaitos 93 1,5 17 0,7 Ammatillinen aikuiskoulutuskeskus 51 0,8 11 0,4 Oppisopimustoimisto/ keskus 34 0,5 26 1,1 Yhteensä Taulukko 15. Pitkä ja lyhytkestoinen opiskelijaliikkuvuus oppilaitostyypeittäin 2012 % 3 Vuonna 2012 aloittaneiden määrää ei ollut raportointihetkellä saatavissa 19

22 6 Opettajien ja muun n liikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa 2012 Suomesta ulkomaille suuntautuva pitkäkestoinen liikkuvuus sukupuolen ja opiskelumuodon mukaan Tässä luvussa käsitellään pääsääntöisesti opettajien ja muun n pitkäkestoista liikkuvuutta koska lyhytkestoinen liikkuvuus kerätään ainoastaan maittain summatietoina. Lyhytkestoinen opettajien ja muun n liikkuvuus on mukana myöhemmin tarkasteltaessa liikkuvuutta oppilaitostyypeittäin sekä alueellisesti. Opettajien ja muun n pitkäkestoiseksi liikkuvuudeksi laskettiin vähintään 5 työpäivää kestäneet matkat. Vuonna 2012 ammatillista koulutusta tarjoavista organisaatioista lähti ulkomaille yhteensä 1521 opettajaa ja muuta n edustajaa, joista 60 % oli naisia. Opettajat ja muu % Mies ,8 Nainen ,0 Tuntematon 4 0,3 Yhteensä Taulukko 16. Ulkomaille lähteneiden opettajien ja muun n sukupuolijakauma 2012 Yli 60 % ulkomaille lähteistä opettajista ja muusta stä työskentelee ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavan perustutkinnon parissa. Näyttötutkintojen ja ammattitutkintojen parissa työskentelevien opettajien ja muun n ulkomaanmatkojen osuus on kasvanut hieman edellisvuodesta. Hallinton osuus lähteneistä on pysynyt lähes 30 %:ssa vuosien 2011 ja 2012 välillä. 20

23 Opiskelumuoto 21 Opettajat ja muu % 2011 % Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettu perustutkinto ,9 63,2 Näyttötutkintona suoritettu perustutkinto 50 3,3 2,0 Ammattitutkinto 52 3,4 3,1 Erikoisammattitutkinto 6 0,4 0,6 Oppisopimuspohjainen ammatillinen peruskoulutus 3 0,2 0,4 Oppisopimuspohjainen näyttötutkintona suoritettu perustutkinto 0 0,0 0,5 Oppisopimuksena suoritettu ammatti ja erikoisammattitutkinto 13 0,9 0,7 Muu esim. hallinto ,0 29,4 Yhteensä Taulukko 17. Ulkomaille lähteneet opettajat ja muu opiskelumuodoittain 2012 ja 2011 Opettajien ja muun n pitkäkestoinen liikkuvuus tutkinnoittain ja koulutusaloittain Taulukossa 18 on esitetty Suomesta ulkomaille lähteneiden opettajien ja muun n liikkuvuusluvut tutkinnoittain. Suurin yksittäinen ryhmä lähtijöitä eli 387 henkilöä työskentelee muissa kuin suoranaisissa opetustehtävissä, esimerkiksi oppilaitoksen hallinnossa. Toiseksi suurin lähtijöiden ryhmä työskenteli liiketalouden perustutkinnon (163 henkilöä) parissa ja kolmanneksi suurin sosiaali ja terveysalan perustutkinnon (122 henkilöä) parissa. Tutkinto Opettajat ja muu Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto 34 Autoalan perustutkinto 35 Bioenergia alan perustutkinto 1 Elintarvikealan perustutkinto 15 Hevostalouden perustutkinto 5 Hiusalan perustutkinto 5 Hotelli ja ravintola ja catering alan perustutkinto Kalatalouden perustutkinto 1 Kauneudenhoitoalan perustutkinto 8 Kemiantekniikan perustutkinto 2 Kone ja metallialan perustutkinto 24 Kotitalous ja kuluttajapalveluiden perustutkinto 11 Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinto 8 86

24 Kuvallisen ilmaisun perustutkinto 11 Käsi ja taideteollisuusalan perustutkinto 60 Lapsi ja perhetyön perustutkinto 5 Lentokoneasennuksen perustutkinto 3 Liiketalouden perustutkinto 163 Logistiikan perustutkinto 24 Luonto ja ympäristöalan perustutkinto 12 Maanmittausalan perustutkinto 2 Maatalousalan perustutkinto 37 Matkailualan perustutkinto 37 Merenkulkualan perustutkinto 3 Metsäalan perustutkinto 27 Musiikkialan perustutkinto 18 Muu koulutus (esim. kieltenopettajat) 106 Muu tehtävä (esim. hallinto) 387 Muu tutkinto, mikä? 56 Nuoriso ja vapaa ajan ohjauksen perustutkinto 12 Painoviestinnän perustutkinto 20 Pintakäsittelyn perustutkinto 2 Puualan perustutkinto 14 Puutarhatalouden perustutkinto 32 Rakennusalan perustutkinto 34 Sirkusalan perustutkinto 6 Sosiaali ja terveysalan perustutkinto 122 Suunnitteluassistentin perustutkinto 2 Sähkö ja automaatiotekniikan perustutkinto 36 Talotekniikan perustutkinto 14 Tekstiili ja vaatetusalan perustutkinto 19 Tieto ja viestintätekniikan perustutkinto 14 Turvallisuusalan perustutkinto 8 Yhteensä 1521 Taulukko 18. Opettajien ja muun n liikkuvuus tutkinnoittain

25 Muu tutkinto luokkaan kuului mm. valmentavan koulutuksen parissa työskentelevää ä. Tähän luokkaan tilastoidut ulkomaanjaksot vähenivät viimevuodesta, koska hevostalouden perustutkinto tilastoidaan nykyään erikseen. Koulutusaloittain tarkasteluna eniten ulkomaanjaksoja tehdään luokassa Muu koulutus, johon kuuluvat kieltenopettajat, hallinto sekä erityis ja erikoisammattitutkintojen parissa työskentelevät opettajat ja muu. Kulttuurialalta sekä liiketalouden ja hallinnonalalta lähti hieman enemmän opettajia ja muuta ä ulkomaille kuin edellisvuonna, tekniikan ja liikenteen alalta taas hiukan edellisvuotta vähemmän. Mitään suuria koulutusalakohtaisia muutoksia ei liikkuvuudessa ole kuitenkaan tapahtunut. Opettajat ja muu 2012 % 2011 % Humanistinen ja kasvatusala 17 1,1 1,1 Kulttuuriala 129 8,5 7,1 Liiketalouden ja hallinnon ala ,7 7,5 Luonnontieteiden ala 14 0,9 1,3 Tekniikan ja liikenteen ala ,9 20,6 Luonnonvara ja ympäristöala 115 7,6 7,1 Sosiaali, terveys ja liikunta ala 135 8,9 9,7 Matkailu, ravitsemis ja talousala 142 9,3 12,1 Muu koulutus ,1 33,6 Yhteensä Taulukko 19. Opettajien ja muun n liikkuvuus koulutusaloittain 2012 ja 2011 Liikkuvuusjärjestelyt ja ulkomaanjakson tarkoitus Vuonna 2012 opettajien ja muun n liikkuvuudesta 27 % tapahtui oppilaitoksen omalla rahoituksella ja 11 % Opetushallituksen jakamalla valtionavustuksella. Oppilaitoksen oman rahoituksen osuus laski 20 % edellisvuodesta. Leonardo da Vinci liikkuvuusohjelman osuus on lähes sama kuin edellisvuonna: ohjelman tarjoamaa rahoitusta käytti molempina vuosian kolmannes Suomesta ulkomaille lähteneistä opettajista ja muusta stä. 23

26 Liikkuvuusohjelma Opettajat ja muu 2012 % 2011 % Muutos % Leonardo da Vinci ,2 Comenius/Grundtvig ,3 Nordplus ,0 Opetushallituksen rahoittama ,5 Oppilaitoksen itse rahoittama ,6 Muu rahoitus ,9 Yhteensä Taulukko 20. Liikkuvuusjärjestelyt opettajien ja muun n liikkuvuudessa 2012 ja 2011 Opettajat ja muu lähtivät vuonna 2012 ulkomaille useimmiten muun kuin työelämäjakson tai opettajavaihdon takia. Tähän luokkaan kuuluvat esimerkiksi yhteistyöprojekteihin ja kehittämishankkeisiin liittyvät matkat tai valmistelevat vierailut. Opettajavaihtojen osuus liikkuvuudesta laski ja työelämäjaksojen nousi edellisestä tilastointivuodesta. Vaihdon tarkoitus Opettajat ja muu 2011 % 2011 % Muutos % Työelämäjakso ,4 Opettajavaihto ,7 Muu ,6 Yhteensä Taulukko 21. Opettajien ja muun n ulkomaanjakson tarkoitus 2012 ja 2011 Opettajien ja muun n pitkäkestoiset liikkuvuusjaksot kestivät keskimäärin 1,3 viikkoa. Lyhimmillään matkat kestivät viikon ja pisimmillään 43 viikkoa. Suomeen suuntautuva opettajien ja n liikkuvuus Suomeen tuli 3403 opettajaa tai muuta n edustajaa. Suomesta ulkomaille lähtevien opettajien ja muun n pitkä ja lyhytkestoinen sekä Suomeen suuntautuva liikkuvuus alueittain Uusimaa sekä lähettää että vastaanottaa edelleen eniten opettajia ja muuta ä. Myös Pohjois Pohjanmaan osuus opettajien ja muun n pitkäkestoisesta liikkuvuudesta on merkittävä Suomesta lähteneiden osalta muihin maakuntiin verrattuna. Lyhytkestoisia eli alle 5 työpäivää kestäviä ulkomaanmatkoja tehtiin useimmiten Uudeltamaalta ja Keski Pohjanmaalta. Eniten ulkomaalaisia opettajia ja muuta ä saapui Uudenmaan ja Keski Suomen oppilaitoksiin. 24

27 Maakunta Suomesta opettajat ja muu (> 5 vrk) 2012 % Suomesta opettajat ja muu (< 5 vrk) 2012 % Opettajat ja muu Suomeen 2012 % Etelä Karjala 16 1,1 11 0,4 37 1,1 Etelä Pohjanmaa 64 4,2 90 3,5 31 0,9 Etelä Savo 84 5,5 70 2, ,8 Kainuu 21 1,4 12 0,5 21 0,6 Kanta Häme 54 3,6 81 3,2 74 2,2 Keski Pohjanmaa 85 5, , ,1 Keski Suomi 87 5, , ,5 Kymenlaakso 64 4,2 92 3, ,2 Lappi 76 5,0 89 3, ,6 Pirkanmaa 111 7, , ,7 Pohjanmaa 24 1, ,0 94 2,8 Pohjois Karjala 67 4,4 79 3,1 72 2,1 Pohjois Pohjanmaa , , ,5 Pohjois Savo 52 3, ,8 79 2,3 Päijät Häme 34 2,2 95 3, ,0 Satakunta 41 2,7 59 2,3 14 0,4 Uusimaa , , ,9 Varsinais Suomi 103 6, ,2 79 2,3 Yhteensä , Taulukko 22. Opettajien ja muun n liikkuvuus maakunnittain 2012 Taulukossa 23 on esitetty maakunnittain tapahtuneet muutokset opettajien ja muun n liikkuvuudessa vuosien 2011 ja 2012 välillä. Pitkäkestoiselle ulkomaanjaksolle lähteneiden opettajien ja muun n määrä on laskenut kaikissa muissa maakunnissa paitsi Kanta Hämeessä ja Varsinais Suomessa. Lyhytkestoisten ulkomaanjaksojen määrässä huomattavinta kasvua tarkasteluvuosien välillä on ollut Keski Pohjanmaalla, Kymenlaaksossa ja Pohjois Savossa. Eniten nousua Suomeen saapuneiden opettajien ja muun n määrissä oli Kanta Hämeessä, Pirkanmaalla Lapissa. 25

28 Maakunta Suomesta opettajat ja muu (> 5 vrk) 2012 Suomesta opettajat ja muu (> 5 vrk) 2011 Muutos % Suomesta opettajat ja muu (< 5 vrk) 2012 Suomesta opettajat ja muu (< 5 vrk) 2011 Muutos % Suomeen opettajat ja muu 2012 Suomeen opettajat ja muu 2011 Muutos % Etelä Karjala , , ,5 Etelä Pohjanmaa , , ,1 Etelä Savo , , ,7 Kainuu , , Kanta Häme , , ,0 Keski Pohjanmaa , , ,7 Keski Suomi , , ,8 Kymenlaakso , , ,4 Lappi , , ,3 Pirkanmaa , , ,6 Pohjanmaa , , ,5 Pohjois Karjala , , ,0 Pohjois Pohjanmaa , , ,4 Pohjois Savo , , ,2 Päijät Häme , , ,4 Satakunta , , ,1 Uusimaa , , ,2 Varsinais Suomi , , ,1 Yhteensä , , ,3 Taulukko 23. Suomesta lähtevän ja Suomeen suuntautuvan opettajien ja muun n liikkuvuuden muutos maakunnittain vuosien 2012 ja 2011 välillä Lääneittäin tarkasteluna Etelä Suomen lääni lähettää eniten opettajia ja muuta ä ulkomaille. Etelä Suomen lääni puolestaan vastaanotti edellisvuotta vähemmän ulkomaisia opettajia ja muuta ä. Länsi ja Itä Suomen sekä Lapin lääni sitä vastoin vastaanottivat edellisvuotta enemmän ulkomaisia opettajia ja muuta ä. 26

29 Suomesta 2012 Suomesta 2011 Suomeen 2012 Suomeen 2011 Etelä Suomen lääni 38,5 31,1 47,4 54,5 Länsi Suomen lääni 35,3 34,1 28,7 23,2 Itä Suomen lääni 11,7 15,8 10,2 9,8 Oulun lääni 10,4 13,4 6,1 7,2 Lapin lääni 4,1 5,6 7,6 5,2 Yhteensä Taulukko 24. Suomesta lähtevä ja Suomeen suuntautuva opettajien ja muun n liikkuvuus lääneittäin 2012 ja 2011 (%) Suomesta lähtevien opettajien ja muun n pitkä ja lyhytkestoinen sekä Suomeen suuntautuva liikkuvuus oppilaitostyypeittäin Opettajien ja muun n liikkuvuus keskittyy opiskelijaliikkuvuuden tapaan enimmäkseen ammatillisiin oppilaitoksiin. Oppilaitostyyppi Opettajia ja muuta ä Suomesta (> 5 vrk) % Opettajia ja muuta ä Suomesta (< 5 vrk) % Opettajia ja muuta ä Suomeen % Ammatillinen oppilaitos , , ,7 Ammatillinen erikoisoppilaitos 12 0,8 25 1,0 16 0,0 Ammatillinen erityisoppilaitos 97 6, ,8 88 2,6 Ammatillinen aikuiskoulutuskeskus 32 2,1 79 3,1 43 1,3 Oppisopimustoimisto/ keskus 5 0,3 4 0,2 0 0,0 Yhteensä Taulukko 25. Opettajien ja muun n liikkuvuus oppilaitostyypeittäin

30 7 Liikkuvuuden yhteistyömaat ja alueet Ammatillisen koulutuksen liikkuvuus oli erittäin Eurooppa painotteista. Sekä Suomesta lähteneiden että Suomeen saapuneiden opiskelijoiden 10 suosituinta kohde ja lähtömaata sijaitsivat kaikki Euroopassa. Opettajien ja muun n matkat suuntautuvat enimmäkseen Eurooppaan, mutta Suomeen saapui edellisvuotta enemmän opettajia ja muuta ä Aasiasta. Ulkomaanjaksoille lähtevät opiskelijat suosivat lähialueita eli Viroa ja Ruotsia. Lähialueille suuntautuvat jaksot ovat enimmäkseen lyhyitä, kun taas Keski ja Etelä Eurooppaan mennään useimmiten pidemmille ulkomaanjaksoille. Suomeen tullaan useimmiten Keski Euroopasta ja Virosta. Kohdemaa Lähteneet pitkäkestoiset Kohdemaa Lähteneet lyhytkestoiset Lähtömaa Saapuneet Espanja 623 Viro 791 Saksa 555 Saksa 387 Ruotsi 729 Ranska 186 Britannia 366 Saksa 312 Espanja 149 Ruotsi 159 Venäjä 227 Viro 144 Viro 146 Latvia 107 Unkari 141 Ranska 144 Italia 92 Alankomaat 126 Alankomaat 139 Espanja 91 Venäjä 111 Italia 91 Alankomaat 89 Ruotsi 106 Unkari 86 Tanska 71 Italia 99 Irlanti 59 Ranska 67 Britannia 94 Taulukko 26. Pitkä ja lyhytkestoisille ulkomaanjaksoille lähteneiden ja Suomeen saapuneiden opiskelijoiden 10 yleisintä kohde ja lähtömaata Saksa ja Espanja jatkavat suosiotaan opettajien ja muun n pitkäkestoisen liikkuvuuden kohdemaina. Lyhytkestoisessa liikkuvuudessa suurin yksittäinen kohdemaa oli vuonna 2012 Viro, joka on viime vuosina tasaisesti kasvattanut asemaansa suosituimpana maana. Suomeen tulevien opettajien ja muun n lähtömaiden listalla ykköspaikkaa pitää Venäjä. Korean tasavalta pysyy edelleen suosituimpien lähtömaiden joukossa, vaikka putosikin nyt kymmenenneksi viime vuoden kolmannelta sijalta. 28

31 Kohdemaa Lähteneet ( 5 vrk) Kohdemaa Lähteneet (< 5 vrk) Lähtömaa Saapuneet Saksa 206 Viro 517 Venäjä 565 Espanja 132 Ruotsi 365 Saksa 357 Britannia 125 Saksa 302 Alankomaat 211 Alankomaat 102 Venäjä 200 Norja 148 Venäjä 101 Belgia 171 Espanja 133 Ranska 73 Italia 120 Viro 132 Italia 71 Espanja 115 Ruotsi 127 Viro 66 Tanska 100 Kiina 125 Tanska 57 Britannia 96 Ranska 120 Belgia 47 Alankomaat 66 Korean tasavalta Taulukko 27. Pitkä ja lyhytkestoiselle ulkomaanjaksoille lähteneiden ja Suomeen saapuneiden opettajien ja muun n 10 yleisintä kohde ja lähtömaata. Liikkuvuus on edelleen hyvin Eurooppa keskeistä, mutta myös Aasiasta tulee ja sinne lähtee vuosittain tasainen määrä opiskelijoita sekä opettajia ja muuta ä. Lähteneet opiskelijat pitkät vaihdot Lähteneet opiskelijat lyhyet vaihdot Saapuneet opiskelijat Lähteneet opettajat ja muu ( 5 vrk) Lähteneet opettajat ja muu (<5 vrk) Taulukko 28. Opiskelijaliikkuvuus sekä opettajien ja muun n liikkuvuus maanosittain Saapuneet opettajat ja muu Aasia Afrikka Eurooppa Latinalainen Amerikka ja Karibia Pohjois Amerikka Oseania Yhteensä

32 Lähteneet opiskelijat pitkät vaihdot Lähteneet opiskelijat lyhyet vaihdot Saapuneet opiskelijat Lähteneet opettajat ( 5 vrk) Lähteneet opettajat (< 5 vrk) Saapuneet opettajat Aasia Arabiemiirikunnat Filippiinit Georgia Hong Kong Indonesia Intia Irak Iran Israel Japani Kambodza Kazakstan Kiina Korean tasavalta Kuwait Kypros Malesia Nepal Palau Qatar Saudi Arabia Sri Lanka Taiwan Thaimaa Turkki Vietnam Afrikka Algeria Botswana Burkina Faso Egypti Eritrea Etelä Afrikka Etiopia Gambia Ghana Kamerun Kap Verde Kenia Malawi Marokko Mauritius Namibia

33 Niger Nigeria Reunion Sambia Sierra Leone Swazimaa Tansania Uganda Zimbabwe Eurooppa Alankomaat Albania Andorra Belgia Bosnia Hertsegovina Britannia Bulgaria Espanja Färsaaret Irlanti Islanti Italia Itävalta Kreikka Kroatia Latvia Liechtenstein Liettua Luxemburg Makedonia Malta Norja Portugali Puola Ranska Romania Ruotsi Saksa Serbia Slovakia Slovenia Sveitsi Tanska Tšekki Ukraina Unkari Venäjä Viro

34 Latinalainen Amerikka ja Karibia Alankomaiden Antillit Argentiina Aruba Brasilia Bolivia Chile Dominikaaninen tasavalta Ecuador Kolumbia Martinique Meksiko Peru Puerto Rico Suriname Uruguay Venezuela Pohjois Amerikka Bahama Grönlanti Kanada Yhdysvallat USA Oseania Australia Salomonsaaret Uusi Seelanti Wallis ja Futuna Kaikki yhteensä Taulukko 29: Ammatillisen koulutuksen liikkuvuus maittain

35 LIITTEET Kansainvälinen liikkuvuus koulutuksen järjestäjittäin 33 Lähteneet opiskelijat pitkät vaihdot Lähteneet opiskelijat lyhyet vaihdot Saapuneet opiskelijat Lähteneet opettajat ja muu ( 5 vrk) Lähteneet opettajat ja muu (< 5 vrk) Saapuneet opettajat ja muu ABB Oy Ahlmanin koulun säätiö Aitoon emäntäkoulu Oy Ami säätiö Ammattienedistämislaitossäätiö AVA instituutin kannatusyhdistys ry Axxell Utbildning Ab Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Etelä Karjalan koulutuskuntayhtymä Etelä Savon Koulutus Oy Faktia Koulutus Oy Finanssi ja vakuutuskoulutus FINVA Finavia Oyj Finnair Oyj Fria kristliga folkhögskolföreningen r.f. X X X X X X Haaga Instituutti säätiö Haapaveden opiston kannatusyhdistys ry Harjun Oppimiskeskus Oy HAUS Kehittämiskeskus Oy Helmi Liiketalousopisto Oy Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö Helsingin kaupunki Helsingin Konservatorion Säätiö Helsinki Business College Oy Hengitysliitto Heli ry Hevosopisto Oy Hyria koulutus Oy Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymä Invalidiliitto ry Invalidisäätiö Itä Savon koulutuskuntayhtymä Itä Suomen Liikuntaopisto Oy Itä Uudenmaan koulutuskuntayhtymä