[ Ι. Pantone 300 [ [ ±± ; ;± ±

Transkriptio

1 [ Ι ƒ Pantone 300 [ [ ±± ; ;± ± ± Ò

2

3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO AINEISTO JA MENETELMÄT TULOKSET YHTEENVETO... 5 VIITTEET LIITTEET Liite 1. Käytetyt indeksit Liite 2. Tulostaulukot Liite 3. Piilevätarkkailuraportti (Pertti Eloranta 2016)

4

5 Kalaosasto/AV Kirjenumero 836/16 KARVIANJOEN YHTEISTARKKAILU: POHJAELÄIN-JA PIILEVÄTARKKAILU JOHDANTO Karvianjoen vesistöalueen tilaa seurataan eri kuormittajien tarkkailuvelvoitteen perusteella. Velvoitteet toteutetaan Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymänä yhteistarkkailuna (LOS-2006-Y ), jonka tarkoituksena on selvittää jätevesien vaikutusta tarkkailualueen veden ja eliöstön laatuun sekä vesistön tilan kehitykseen. Tarkkailumenetelmiä ovat veden laadun fysikaaliskemiallinen ja hygieeninen tarkkailu sekä biologinen tarkkailu, joka koostuu pohjaeläin-ja piilevätarkkailusta. Tarkkailuohjelman mukaan pohjaeläin-ja piilevänäytteet otetaan joka kolmas vuosi kahdelta havaintoalueelta, jotka sijaitsevat Karvian- ja Pomarkunjoessa. Vuonna 2009 toteutettiin ensimmäinen pohjaeläinselvitys (Valkama 2011). Tässä raportissa esitetään vuoden 2015 pohjaeläintarkkailun tulokset. Piilevätarkkailu on toteutettu erillisenä työnä (Pertti Eloranta) ja tuloksista koostettu raportti on liitteenä (Liite 3.). Vesistötarkkailutulokset raportoidaan erikseen, viimeisin raportti koskee vuotta 2015 (Alajoki 2015). Karvianjoen yläosan vesimuodostuma (Karvia-Honkajoki) on tyypiltään keskisuuri turvemaiden joki ja alaosa suuri turvemaiden joki. Molempien vesimuodostumien tila on luokiteltu tyydyttäväksi 2. suunnittelukaudella. Yläosa sekä alaosa on luokiteltu päällyslevien, pohjaeläimien ja kalaston perusteella (Ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta). Pomarkunjoki on myös suurten turvemaiden jokityyppiin kuuluva ja tilaltaan tyydyttävässä luokassa kalasto-, päällyslevä-ja pohjaeläinaineiston perusteella (Ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta). 2. AINEISTO JA MENETELMÄT Piilevänäytteenottomenetelmät esitetään liitteenä olevassa raportissa (Liite 3.). Näytteenoton suoritti KVVY:n sertioidut näytteenottajat. Pohjaeläinnäytteenotto suoritettiin ympäristöhallinnon uusimpien ohjeiden (Meissner ym. 2013) sekä näytteenottostandardin SFS 5077 (1989) mukaan. Pohjaeläinnäytteet otettiin potkuhaavilla molemmista joista (Karvianjoki BIO1, Pomarkunjoki BIO2) kahdelta eri pohjan laadulta (iki ja pki) kaksi näytettä kummastakin eli yhteensä 4 näytettä/näyteasema. Vesi oli vuoden 2012 näyt- etunimi.sukunimi@kvvy.fi ( 03 ) PL 265, Tampere

6 2 teenoton tapaan melko korkealla ja noussut muutamaa päivää aiemmin. Näyteasemien tiedot esitetään taulukossa 2.1. ja sijainnit kuvassa 2.1. Seulan silmäkoko oli 0,50 mm. Seulos säilöttiin 70 % alkoholiin ja pohjaeläimet poimittiin myöhemmin KVVY:n laboratoriossa. Pohjaeläimet määritettiin vähintään Suomen ympäristöhallinnon asettamalle vähimmäistasolle. Käytetty määrityskirjallisuus löytyy viitteistä. Pohjaeläintulokset tallennettiin ympäristöhallinnon Hertta-järjestelmän Pohje-rekisteriin. Aineistosta laskettiin pohjaeläimistön yksilömäärän lisäksi pohjaeläinyhteisöjen rakennetta kuvaava taksoniluku. Ekologisen tilan luokittelua varten laskettiin tyyppiominaisten taksonien esiintyminen (TT), tyyppiominaisten EPT-heimojen esiintyminen (EPTh) ja prosenttinen mallinkaltaisuus (PMA) (Aroviita ym. 2012). Taulukko 2.1. Näyteasemat vuonna Havaintoalue Näyteasema ETRS-TM35FIN-tasokoordinaatit Pohja Bio1 Karvianjoki, Lankoski iki karkea kivikko, isot vesisammalet; lehtiä, hiekkaa, soraa pki pikku kivikko, isot vesisammalet Bio2 Pomarkunjoki iki karkea kivikko, isot vesisammalet; lehtiä, hiekkaa, soraa pki pikku kivikko, kariketta, lehtiä, hiekkaa Näyteasema Karvianjärvi Karvia Karvianjoki Bio1 Honkajoki Merikarvia Kankaanpää Isojärvi Pomarkku Pomarkunjoki Bio2 10 km Karhijärvi Kuva 2.1. Pohjaeläintarkkailun näyteasemat Bio1 ja Bio2. Pohjakartta MML, 2014.

7 3 3. TULOKSET Pohjaeläimistön näytekohtainen lajisto, yksilömäärät ja taksoniluku on esitetty liitteessä 2 ja tulokset on tallennettu myös ympäristötiedon hallintajärjestelmän (Hertta) pohjaeläinrekisteriin (Pohje). Piileveänäytteenoton tulokset esitetään liitteessä 3. Yksilömäärä vaihteli Karvianjoen (Bio1) pohjaeläinnäytteissä välillä ja Pomarkunjoen (Bio2) näytteissä välillä Kokonaisyksilömäärä oli Karvianjoella isojen kivien näytteissä 1030, pienissä kivissä 347. Pomarkunjoella isojen kivien näytteissä yksilömäärä oli pienempi (542) kuin pienissä kivissä (828) (Taulukko 3.1). Vuoteen 2012 verraten yksilömäärissä oli vaihtelua, mutta keskimäärin vuoden 2015 yksilömäärät olivat suurempia, vaikka vuonna 2012 näytteitä otettiin 6 rinnakkaista/näyteasema (Kuva 3.1 ja Valkama 2014). Taksoniluku oli Karvianjoella isojen kivien näytteissä 39 ja pienten kivien näytteissä 28. Pomarkunjoella vaihtelu eri habitaattien välillä oli pienempi (isot kivet 33, pienet kivet 35) (Taulukko 3.1). Taksoniluvussa ei ollut niin suurta vaihtelua vuosien 2012 ja 2015 välillä, kuin yksilömäärässä (Kuva 3.1). Taulukko 3.1. Pohjaeläinnäytteiden taksoniluku ja yksilömäärä vuonna Näytepaikka Pohjan laatu Taksoniluku Yksilömäärä Karvianjoki BIO1 Isot kivet Iki Karvianjoki BIO1 Pienet kivet pki Pomarkunjoki BIO2 Isot kivet Iki Pomarkunjoki BIO2 Pienet kivet pki Taksoniluku kpl 1200 Karvianjoki Iki Karvianjoki pki Pomarkunjoki Iki Pomarkunjoki pki Yksilömäärä Karvianjoki Iki Karvianjoki pki Pomarkunjoki Iki Pomarkunjoki pki Kuva 3.1. Pohjaeläinnäytteiden taksoniluku ja yksilömäärä vuosina 2012 ja 2015.

8 4 Runsaslukuisimpana pohjaeläinlajina olivat Karvianjoen näyteasemalla karkeassa kivikoossa (iki) surviaissääsken toukat (Chironomidae) (18 %), päivänkorento Baetis rhodani (16 %) ja Sphaeriumpallosimpukat (13 %). Vesiperhosista yleisimpänä havaittiin molemmassa raekoossa (iki, pki) aiempaan tapaan vesiperhosen toukka Lepidostoma hirtum. Karkeammassa kivikoossa yleinen oli myös melko vaatelias laji Agapetus sp., jota tavattiin runsaana myös 2012 (Valkama 2014). Hydropsychesuvun toukat esiintyivät aiempaa vähäisempänä lukuun ottamatta melko vaateliasta lajia pikkuseulakasta (Cheumatopsyche lepida), jota tavattiin molemmassa raekoossa. Koskikorennoista yleisimpänä lajina molemmilla pohjilla esiintyi Taeniopteryx nebulosa, päivänkorennoista runsaana esiintyi aiempaan tapaan myös Ephemeroptera mucronata. Pikkukivikossa kokonaisuudessaan runsaimpana lajiryhmänä esiintyivät mäkärät (Simuliidae) lähes 40 % osuudella yksilömäärästä. Mäkäröiden dominanssi on voinut vähentää muiden lajien esiintymistä pienentäen lajimäärää. Pomarkunjoen lajisto oli pitkälti samankaltainen kuin Karvianjoella, joskin Hydropsyche-suvun vesiperhosia esiintyi runsaampana, kuten myös vuonna Karkeassa kivikossa siltalansirvikäs (Hydropsyce siltalai) oli runsain vesiperhoslaji, runsaana tavattiin myös hammasjämsikästä (Psychomyia pusilla). Eri lajiryhmistä runsaimpana esiintyivät täälläkin surviaissääsket (12 %) ja päivänkorento Baetis rhodani (14 %). Pikkukivikon näytteissä runsain laji oli Hydropsyce pelludicula vesiperhosen toukka (13 %). Seuraavaksi eniten näytteissä tavattiin Ephemerella mucronata-päivänkorentoa (11 %) ja mäkäriä (Simuliidae) (12 %). Koskikorennoista runsain laji oli Taeniopteryx nebulosa molemmilla habitaateilla. Ekologisen tilan luokittelua varten laskettujen indeksien perusteella Karvianjoen näyteaseman pohjaeläinyhteisön tila osoitti erinomaista tilaa. Pomarkunjoella laskettujen muuttujien perusteella tila on hyvä-erinomainen (Taulukko 3.2). Karvianjoen pohjaeläinyhteisön tila oli erinomaisessa tilassa myös vuonna 2012, Pomarkunjoella indeksi EPTh nousi hyvästi erinomaiseen, muiden muuttujien ilmentäessä hyvää tilaa jo vuonna 2012 (Valkama 2014). Taulukko 3.2. Näytepaikkojen tyyppikohtaiset vertailuarvot (TT, T-EPTh ja PMA) ja luokkarajat sekä ekologinen luokka vuonna Karvianjoki Lankoski BIO1 Pomarkunjoki BIO2 PMA havaittu arvo 0,45 PMA havaittu arvo 0,44 PMA, luokkarajat E/Hy 0,38 PMA, luokkarajat E/Hy 0,48 Hy/T 0,28 Hy/T 0,36 T/V 0,19 T/V 0,24 V/Hu 0,095 V/Hu 0,12 Ekologinen luokka Erinomainen Ekologinen luokka Hyvä TT havaittu arvo 22 TT havaittu arvo 21 TT, luokkarajat E/Hy 18,0 TT, luokkarajat E/Hy 22,4 Hy/T 13,5 Hy/T 21 T/V 9 T/V 15,8 V/Hu 4,5 V/Hu 10,5 Erinomainen Hyvä EPTh havaittu arvo 14 EPTh havaittu arvo 14 EPTh, luokkarajat E/Hy 12,0 EPTh, luokkarajat E/Hy 12,0 Hy/T 9,0 Hy/T 9,0 T/V 6,0 T/V 6,0 V/Hu 3,0 V/Hu 3,0 Erinomainen Erinomainen

9 5 4. YHTEENVETO Karvianjoen vesistöalueen pohjaeläimistön tilaa tutkittiin vuonna 2015 kahdelta eri näyteasemalta (Karvianjoki Lankoski BIO1 ja Pomarkunjoki BIO2). Näytteitä otettiin kahdelta eri pohjanlaadulta (isot kivet iki, pienet kivet pki). Mitattujen parametrien perusteella Karvianjoen Lankosken pohjaeläimistön ekologinen tila on erinomainen, kuten myös vuoden 2012 tarkkailussa. Taksoniluku ja lajimäärä ei ole mainittavasti muuttunut vuosien välillä. Lajisto oli monipuolinen ja vaateliaita lajeja esiintyi. Pomarkunjoen ekologinen tila oli hyvä-erinomainen, ja täten tila hieman koheni edellisestä tarkkailusta. Lajisto oli melko monipuolinen ja samankaltainen kuin aiemmissa tarkkailuissa. Piilevien tilaa tutkittiin samoilta näyteasemilta kuin pohjaeläimiä. Piileväanalyysien perusteella molempien jokien ekologinen tila on hyvä. Verrattuna vuosien 2009 ja 2012 tuloksiin, veden laatu oli piileväyhteisöjen kuvastamana loppukesällä ja syksyllä 2015 jokseenkin edellisten seurantakertojen tulosten kaltainen (Liite 3.). KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Laatinut: Biologi,FM Anna Väisänen Hyväksynyt: Osastonjohtaja Olli Piiroinen JAKELU Jakelu postitse Karvian kunta Honkajoen kunta Honkajoki Oy Kankaanpään kaupunki Lavian kunta Pomarkun kunta Siikaisten kunta Kankaanpään kansanterveystyön kuntayhtymä, valvontaosasto Luoteis-Satakunnan kansanterveystyön kl Sastamalan peruskuntayhtymä, ympäristötarkastaja Pomarkun kunnan ympäristölautakunta Siikaisten kunnan ympäristölautakunta

10 6 Jakelu sähköisesti Varsinais-Suomen ELY-keskus/Kirjaamo Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Asko Sydänoja Varsinais-Suomen ELY-keskus/kalatalousyksikkö VIITTEET Alajoki H Karvianjoen yhteistarkkailu Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Julkaisu 760. Aroviita, J., Hellsten, S., Jyväsjärvi, J., Järvenpää, L., Järvinen, M., Karjalainen, S.M., Kauppila, P., Keto, A., Kuoppala, M., Manni, K., Mannio, J., Mitikka, S., Olin, M., Pilke, A., Rask, M., Riihimäki, J., Sutela, T., Vehanen, T. & Vuori, K.-M. 2012: Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. - Ympäristöhallinnon ohjeita 7/2012 Edington, J.M. & Hildrew, A.G. 1995: A revised key to the caseless caddis larvae of the British Isles with notes on their ecology. - Biol.Ass.Sci.Publ. 53. Lillehammer, A. 1988: Stoneflies (Plecoptera) of Fennoscandia and Denmark. Fauna Ent.Scand. 21. Meissner, K., Aroviita, J., Hellsten, S., Järvinen, M., Karjalainen, S. M., Kuoppala, M., Mykrä, H. ja Vuori, K-M. 2013: Jokien ja järvien biologinen seuranta näytteenotosta tiedon tallentamiseen. - Moniste, versio Nilsson, A. N. (ed.) 1996: Aquatic insects of Northern Europe: A Taxonomic handbook. Volume I.- Apollo Books, Stenstrup, Danmark. Nilsson, A. N. (ed.) 1997: Aquatic insects of Northern Europe: A Taxonomic handbook. Volume II. Apollo Books, Stenstrup, Danmark. Rinne A. & Salokannel J.: Suomen vesiperhoset (julkaisematon painos). Svensson, B. S. 1986: Sveriges dagsländor (Ephemeroptera), bestämning av larver. - Ent. Tidskr Valkama J Karvianjoen yhteistarkkailu, pohjaeläintarkkailu Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Kirjenro 123/14. Wallace, I.D, Wallace, B. & Philipson, G.N. 1990: A key to the case-bearing caddis larvae of Britain and Ireland. - Freshw.Biol.Ass.Sci.Publ. 51: Ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta (http//.portaali.ymparisto.fi, viitattu )

11 Liite 1. Raportissa käytetyn joki- ja virtavesi ympäristöön kehitetyn ekologisen luokan (TT, EPTh ja PMA) laskennassakäytetyt parametrit ja luokkarajat. (Aroviita ym. 2012).

12 Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta / Pohjaeläimet, :00 SEMIKVANTITATIIVISET TULOKSET Yksilömäärä Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Kasvillisuustyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Pöyhintäaika [s] Pöyhintämatka [m] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Karvianjoki Lankoski iki Honkajoki joki virtapaikka iki (karkea kivikko) vesisammalia kova pohja Semikvantitatiivinen 0,6-0,7 Käsihaavi Karvianjoki Lankoski pki Honkajoki joki virtapaikka pki (pikkukivikko) vesisammalia kova pohja Semikvantitatiivinen 0,4-0,6 Käsihaavi ,5 2 0,5 2 Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji 1 2 yks yks yks 1 2 yks yks yks PLATYHELMINTHES TURBELLARIA 1 1 0,1 0,5 0,71 ANNELIDA OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA , , ,9 8,5 0,71 HIRUDINEA Glossiphonia complanata 4 4 0,4 2 2, ,6 1 0 Erpobdella 1 1 0,1 0,5 0,71 MOLLUSCA GASTROPODA Radix peregra , ,2 2 1,41 BIVALVIA Pisidium ,2 6 5, ,3 0,5 0,71 Sphaerium ,1 67,5 53, ,6 11,5 4,95 ARTHROPODA CRUSTACEA Asellus aquaticus ,8 9,5 12, ,6 11,5 10,61 INSECTA EPHEMEROPTERA Ephemerella mucronata ,5 3, ,4 2,5 3,54 Serratella ignita ,8 4 4, ,6 1 0 Heptagenia sulphurea ,5 2,5 2,12 Kageronia fuscogrisea 2 2 0,2 1 1, ,3 0,5 0,71 Baetis rhodani , , , ,31 Baetis niger group , , ,6 4,5 6,36 Baetis vernus group 9 9 0,9 4,5 6,36 PLECOPTERA Taeniopteryx nebulosa ,6 3 1, ,3 4 0 Leuctra 2 2 0,2 1 1, ,3 0,5 0,71 Capnia ,2 1 0 Nemoura 1 1 0,1 0,5 0, ,9 1,5 0,71 Diura 1 1 0,1 0,5 0, ,3 0,5 0,71 HETEROPTERA Corixidae 1 1 0,1 0,5 0,71 TRICHOPTERA Rhyacophila nubila ,7 3,5 2, ,3 0,5 0,71 Agapetus ochripes , , ,5 0,71 Hydropsyche pellucidula ,4 2 1,41 Hydropsyche siltalai 1 1 0,1 0,5 0,71 Hydropsyche angustipennis ,3 1,5 0,71 Cheumatopsyche lepida ,3 22 5, ,6 1 1,41 Micrasema setiferum ,4 2 1, ,3 0,5 0,71 Lepidostoma hirtum , , , ,31 Limnephilidae ,5 0,71 Ceraclea 1 1 0,1 0,5 0,71 Athripsodes ,8 9,5 12, ,7 3 2,83 DIPTERA Chironomidae Chironomidae , , ,8 13,5 16,26 Ceratopogonidae Ceratopogonidae 9 9 0,9 4,5 6, ,6 1 0 Simuliidae Simuliidae ,6 49,5 26, ,5 68,5 86,97 Tipulidae Tipula 2 2 0,2 1 1,41 Limoniidae Limoniidae 4 4 0,4 2 2,83 COLEOPTERA Elmidae Elmis aenea ,1 5,5 0, ,5 0,71 Oulimnius tuberculatus ,2 11,5 9, ,9 1,5 2,12 Limnius volckmari ,5 2,5 0, ,3 0,5 0,71 Summa , ,5 105,36 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) 39 28

13 Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta / Pohjaeläimet, :00 SEMIKVANTITATIIVISET TULOKSET Yksilömäärä Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Kasvillisuustyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Pöyhintäaika [s] Pöyhintämatka [m] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Pomarkunjoki iki Pomarkku joki virtapaikka iki (karkea kivikko) vesisammalia kova pohja Semikvantitatiivinen 0,4-0,5 Käsihaavi Pomarkunjoki pki Pomarkku joki virtapaikka pki (pikkukivikko) ei tietoa kasvillisuudesta kova pohja Semikvantitatiivinen 0,5-0,5 Käsihaavi ,5 2 0,5 2 Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji Iki1 Iki2 yks yks yks pki1 pki2 yks yks yks ANNELIDA OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA ,2 6 1, ,6 15 7,07 HIRUDINEA Erpobdella 1 1 0,1 0,5 0,71 MOLLUSCA BIVALVIA Sphaerium ,3 9 4, ,6 15 7,07 ARTHROPODA ARACHNIDA Hydracarina 2 2 0,4 1 1, ,1 0,5 0,71 CRUSTACEA Asellus aquaticus 1 1 0,1 0,5 0,71 INSECTA EPHEMEROPTERA Ephemerella mucronata , ,2 46,5 44,55 Serratella ignita ,5 4 2, ,7 7 8,49 Caenis horaria 1 1 0,2 0,5 0,71 Heptagenia sulphurea ,5 3, ,3 13,5 9,19 Kageronia fuscogrisea ,1 3 2, ,1 13 7,07 Baetis rhodani ,5 36,5 23, ,6 31,5 13,44 Baetis niger group ,1 8,5 2, ,2 5 1,41 Cloeon dipterum 1 1 0,1 0,5 0,71 PLECOPTERA Taeniopteryx nebulosa ,3 22,5 21, ,7 19,5 6,36 Leuctra 1 1 0,2 0,5 0, ,1 0,5 0,71 Amphinemura 1 1 0,1 0,5 0,71 Nemoura ,8 3,5 0,71 Diura ,5 2 1,41 Diura nanseni 1 1 0,2 0,5 0,71 TRICHOPTERA Rhyacophila nubila 4 4 0,7 2 2, ,1 8,5 6,36 Agapetus ochripes ,7 2 1, ,1 0,5 0,71 Tinodes waeneri ,2 14 9, ,3 5,5 3,54 Lype phaeopa 1 1 0,2 0,5 0,71 Psychomyia pusilla ,7 23,5 27, ,7 11 7,07 Polycentropus flavomaculatus 1 1 0,1 0,5 0,71 Hydropsyche pellucidula , ,7 52,5 50,2 Hydropsyche siltalai ,4 25,5 27, , ,67 Hydropsyche angustipennis 4 4 0,7 2 2, ,2 5 7,07 Hydropsyche bulgaromanorum 1 1 0,2 0,5 0,71 Cheumatopsyche lepida ,5 4, ,1 4,5 4,95 Lepidostoma hirtum ,3 3,5 0, , ,87 Limnephilidae 4 4 0,7 2 2,83 Athripsodes 1 1 0,1 0,5 0,71 Mystacides 1 1 0,1 0,5 0,71 DIPTERA Chironomidae Chironomidae , , , ,18 Ceratopogonidae Ceratopogonidae 1 1 0,2 0,5 0,71 Simuliidae Simuliidae , ,7 48,5 24,75 Limoniidae Limoniidae ,5 4 1,41 COLEOPTERA Gyrinidae Gyrinus 1 1 0,2 0,5 0, ,1 0,5 0,71 Orectochilus villosus 1 1 0,1 0,5 0,71 Elmidae Elmis aenea ,2 11,5 12, ,6 6,5 2,12 Elmis aenea adult 2 2 0,4 1 1,41 Oulimnius tuberculatus 2 2 0,4 1 1, ,4 1,5 0,71 Summa , ,53 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) 33 35

14 Karvianjoen ja Pomarkunjoen tarkkailu 2015 Piileväanalyysien tulokset Havaintopaikat Karvianjoella Honkajoen Lankoskessa sekä Pomarkunjoessa Pomarkussa tarkkailtiin päällyslevästöä (piilevät) syksyllä Näytteenotossa, näytteiden käsittelyssä ja analysoinnissa noudatettiin päällyslevästön seurantaan kehitettyä piilevämenetelmää, joka on kuvattu standardissa SFS-EN Piilevänäytteet otettiin kiviltä ympäristöhallinnon ohjeiden mukaisesti 5.8. sekä 27. ja Kuva 1. Havaintopaikkojen sijainti. Taulukko 1. Karvianjoen ja Pomarkunjoen piilevänäytteiden ottopaikat. Uoman lev. P-koord. I-koordin. Näytesyv. Virtausnop.lk Pohjan laatu Karvianjoki, Lankoski 15 m cm I kiviä Pomarkunjoki, Pomarkku 12 m cm II kiviä Karvianjoen havaintopaikalla kivien pinnalla oli vähän (+) orgaanista tai saviainesta ja vesisammalia kohtalaisesti (++). Pomarkunjoen havaintopaikalla ja näytekivillä orgaanista tai saviainesta ja vesisammalia oli vähän (+). Näytteiden käsittely ja analysointi Piilevänäytteet puhdistettiin hapettamalla ne väkevässä typpihapon ja rikkihapon seoksessa kuumassa vesihauteessa keittäen. Keiton jälkeen näytteistä pestiin hapot pois kolmeen kertaan tislatulla vedellä, välillä sentrifugoiden ja lopuksi vesi korvattiin väkevällä etanolilla. Pisara leväsuspensiota siirrettiin peitinlasille ja kuivumisen jälkeen näyte petattiin objektilasille petaushartsilla (Naphrax). Valmis preparaatti mikroskopoitiin 1500x suurennusta ja vaihevastakohtaoptiikkaa käyttäen ja näytteistä laskettiin noin 400 kuorta lajilleen määrittäen. Lankosken elokuun näyte oli hyvin niukka ja siitä laskettiin vain vähän yli 300 kuorta. Tulokset käsiteltiin päivitetyn Omnidia 5.2-tietokannan avulla, mikä laskee useita veden laatuindeksejä sekä tulostaa lajien indikaattoriarvojen mukaan myös eri ekologisiin ryhmiin kuuluvien lajien suhteelliset osuudet.

15 Tulosten arvioinnissa käytettiin Suomen oloihin soveltuvia laatuluokkarajoja (taulukko 2). Taulukko 2. Veden laatu piileväyhteisöihin perustuvalla suku- ja lajitason pilaantumisindekseillä (GDI ja IPS) Suomesta kerätyn piileväaineiston perusteella. Veden laatu GDI ja IPS Suomessa Erinomainen >17 Hyvä Tyydyttävä Välttävä 9 12 Huono <9 Tulokset Molemmissa havaintopaikoissa piileväyhteisöt olivat monipuolisia ilman yksittäisten lajien valta-asemaa, kuvastaen tasapainoisia olosuhteita (taulukko 3). Taulukko 3. Tutkimuspaikkojen näytteissä todetut taksonimäärät, diversiteetit ja yhteisöjen tasaisuudet sekä laskennalliset happamuudet (Renberg & Hellberg (9-lk)). Hav.paikka Pvm Laskettu Taksoni- Diversi- Tasaisuus Lakennallinen solumäärä luku teetti ph Karvianjoki ,58 0,86 6, ,75 0,86 6,94 Pomarkunjoki ,11 0,79 6, ,66 0,75 7,00 Veden laatua kuvaavat piileväindeksien arvot olivat molemmilla paikoilla varsin samanlaiset (taulukko 4). Taulukko 4. Veden laatua (orgaanista kuormitusta ja rehevyyttä) kuvastavien piileväindeksien arvot. Hav. paikka Pvm IPS GDI TDI/100 %PT Karvianjoki ,3 15,1 45,0 16, ,2 13,3 48,0 11,9 Pomarkunjoki ,0 15,4 34,1 5, ,0 15,0 50,0 3,0 Kaikkiin näytteessä todettuihin lajeihin perustuva IPS-indeksi joen molemmissa näytteissä indikoi hyvää veden laatua (taulukko 4) (rajat 15 17). Sukujen suhteellisiin osuuksiin perustuva indeksi kuvasti hyvää veden laatua (rajat 15 17), paitsi Karvianjoen loppusyksyn näyte, mikä kuvasti tydyttävää ekologista kuntoa. Paikkojen ja näytteenottoaikojen tulosten välillä ei ollut suurta eroa. TDI/100-indeksi kuvastaa lähinnä ravinteisuutta ja tässä suhteessa molempien paikkojen tulokset kuvastivat kohtalaista ravinteisuutta (mesotrofiaa; arvot 47 63), mutta %PT-arvon perusteella orgaanisen kuormituksen vaikutuksia ei ollut osoitettavissa (arvot selvästi < 20).

16 Jos tarkastellaan piileväyhteisöjen lajien jakautumista eri ekologisiin ryhmiin typen sidonnan muotojen, trofialuokkien (rehevyyttä kuvastavien luokkien) ja orgaanista kuormitusta kuvastavien saprobialuokkien suhteen, tulokset osoittivat joen veden olevan lievästi hapanta tai lähes neutraalia (kuva 2; laskennalliset piileviin perustuvat ph-arvot (6,63 7,00), ja orgaanisen kuormituksen olevan lievää molempien paikkojen osalta (taulukko 5). Syksyllä alkalifiilien lajien osuus kasvoi molemmissa paikoissa, mikä saattaa liittyä peltojen muokkauskauden aikana tapahtuvaan ravinteiden ja muiden elektrolyyttien huuhtoutumiseen. Kuva 2. Tutkittujen piileväyhteisöjen jakautuminen ph-luokkiin. Taulukko 5. Tutkittujen piileväyhteisöjen jakautuminen typen sidontaa, trofiaa ja saprobiaa kuvastaviin luokkiin (Van Dam 1994). Typen sidontaryhmät Karvianjoki Honkajoki Pomarkunjoki Pomarkku N-autotrofit 24,4 23,2 30,8 20,1 N-aut-tolerantit 39,2 53,4 47,8 38,1 fak.n-aut/n-heterotrofit 13,5 5,1 4,2 26,7 obl.n-heterotrofit 1,6 2,6 1,0 0,2 Trofiaryhmät oligotrofit 9,6 10,8 19,0 10,5 ol-mesotrofit 7,1 6,2 9,6 2,5 mesotrofit 7,1 5,7 3,9 6,2 meso-eutrofit 13,5 16,1 7,4 6,6 eutrofit 30,5 19,2 24,1 48,6 hypertrofit 1,0 1,5 1,2 0 ol-eu 13,5 29,8 21,7 15,8

17 Saprobiaryhmät oligosaprobit 26,0 18,5 31,8 16,9 β-mesosaprobit 33,8 54,5 46,1 41,3 α-mesosaprobit 9,6 11,7 7,9 31,1 α-meso-polysaprobit 14,8 4,2 3,9 2,3 polysaprobit 1,0 1,5 0,7 0,0 ph-luokat asidobiontit 2,3 2,6 3,9 3,9 asidofiilit 22,2 13,0 22,4 9,8 neutrofiilit 39,9 34,4 45,3 28,5 alkalifiilit 29,3 42,8 23,4 53,7 alkalibiontit 0 0,4 0,2 0,2 Joessa ovat vallitsevina typpiautotrofit lajit kuvastaen orgaanisen kuormituksen vähyyttä (taulukko 5). Orgaanisia typpiyhdisteitä hyödyntäviä lajeja on yhteisössä vain vähän, lukuunottamatta Pomarkunjoen loppusyksyn näytettä, missä orgaanisia typpiyhdisteitä käyttäviä oli muita näytteitä enemmän. Eutrofien ja meso-eutrofien lajien osuus oli molemmilla paikoilla suurin, (taulukko 5) ja oligotrofiaa ilmentäviä lajeja (oligotrofit + oligomesotrofit) melko niukasti. Ekologisten spektrien perusteella ei ollut nähtävissä eroja kahden tarkkailupisteen välillä eikä toisaalta myöskään näytteenottokertojen välillä. Vuosien 2009, 2012 ja 2015 tulosten vertailu Tarkkailuvuosien välisten tulosten tarkastelu osoittaa, että joen ekologinen tila on pysynyt jokseenkin ennallaan, eikä eri vuosien tai havaintoaikojen tulosten välillä ole merkittäviä eroja. Vähäiset erot voivat selittyä mm. erilaisista vesivuosista sekä mm. sadejaksojen ja syksyn maanmuokkauskauden aiheuttamista huuhtoutumisista. Hav. paikka IPS GDI TDI/100 %PT Karvianjoki ,4 15,4 48,8 4,4 Karvianjoki ,9 15,3 33,0 9,8 Karvianjoki 8/ ,3 15,1 45,0 16,1 Karvianjoki 10/ ,2 13,3 48,0 11,9 Pomarkunjoki ,4 16,3 45,4 1,4 Pomarkunjoki ,9 15,6 33,4 7,3 Pomarkunjoki 8/ ,0 15,4 34,1 5,9 Pomarkunjoki 10/ ,0 15,0 50,0 3,0

18 Yhteenveto Piileväanalyysien perusteella molempien jokien ekologinen tila on hyvä. Verrattuna vuosien 2009 ja 2012 tuloksiin, veden laatu oli piileväyhteisöjen kuvastamana loppukesällä ja syksyllä 2015 jokseenkin edellisten seurantakertojen tulosten kaltainen. Näytteen.prn-tiedosto on lähetetty SYKEen Ouluun Satu Maaria Karjalaiselle, jonne on toimitettu myös luettelo määritystyössä käytetystä kirjallisuudesta. Liitteet: Piilevälaskennan tulostaulukot

19

20

21

22

23

24

25

26