TERRAFAME OY VUONNA 2016 TERRAFAMEN KAIVOKSEN TARKKAILU OSA VI: NUASJÄRVEN POHJAELÄIMISTÖ. Terrafame Oy. Raportti

Transkriptio

1 Vasanotja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä Viite TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 201 OSA VI: NUASJÄRVEN POHJAELÄIMISTÖ

2 TERRAFAME OY OSA VI: NUASJÄRVEN POHJAELÄIMISTÖ VUONNA 201 Päivämäärä 09/05/2017 Laatija Tarkasja Anna Hakala, Sanna Sopanen Kariina Koikkalainen Viite Ramboll Niemenkatu LAHTI P F

3 OSA VI: Nuasjärven pohjaeläimistö vuonna 201 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT Näytteenotto Lajinmääritys Lajistoa kuvaavat tunnusluvut 1 3. TULOKSET 2 4. YHTEENVETO 3 LIITTEET Liite 1 Havaintopisteet Liite 2 Pohjaeläinten määritystulokset

4 OSA VI: Nuasjärven pohjaeläimistö vuonna / 1 1. JOHDANTO Terrafame Oy:n kaivoksen Nuasjärven purkuputkeen liittyen on rkkailtu vuosina 2015 ja 201 Rehja-Nuasjärven pohjaeläimistön tilaa. Rehja-Nuas (nro.1.001) on suuri (901 ha) humus (Sh), joka on luokiteltu ekologisel tilalan hyväksi. Nuasjärven purkuputken koekäyttö aloitettiin ja varsinainen käyttö Vuonna 2015 pohjaeläinnäytteet on otettu ennen koekäytön aloitmis Nuasjärven pääalalla ja Rehjan puolella Vuonna 201 näytteet otettiin Tässä raportissa kuvaan vuoden 201 pohjaeläinnäytteiden tulokset ja verraan niitä vuoden 2015 tuloksiin. 2. AINEISTO JA MENETELMÄT 2.1 Näytteenotto Nuasjärven syvänteiden pohjaeläinnäytteet otettiin kaikkiaan viideltä syvännehavaintopaikal. Edellisen kerran purkuputken ympäristövaikutusten arviointiin liittyvät Nuasjärven ja Rehjan syvännepohjaeläimet kerättiin syyskuussa Kaikki näytteet on otettu -tyypin noutimella. Järvipohjaeläinnäytteenottokohteiden sijainnit on esitetty liitteessä 1. Pohjaeläinnäytteet on kerätty ympäristöhallinnon voissa olevan ohjeen (Meissner ym. 201) mukaisesti. 2.2 Lajinmääritys Pohjaeläinten poiminnan ja lajinmäärityksen teki FM Markus Leppä Probenthos Oy:stä. Kaikkien näytteiden pohjaeläimistö on pyritty määrittämään vähintään ympäristöhallinnon biologisen perusseurannan vaatille voiteksonomiasolle (ks. Meissner ym. 201). Kaikki pohjaeläintutkimuksien havaintopaikka- ja näytteenottotiedot sekä määritystulokset on llennettu ympäristöhallinnon ylläpitämään Pohje-rekisteriin. Rehja-Nuasjärven vuoden 201 pohjaeläinmääritysten tulokset on esitetty liitteessä Lajistoa kuvaavat tunnusluvut Ekologisten laatusuhteiden (ELS) laskena varten kohteiden rinnakkaiset pohjaeläinnäytteet yhdistettiin tutkimuspaikkakohisesti kokoonäytteiksi. Lajikohiset keskimääräiset yksilötiheydet (keskimäärin yksilöä/m 2 ) poimittiin pohje-rekisteristä ja niitä käytettiin indeksien laskennan lähtötietona. Järvien ekologisessa tilaluokittelussa käytetään nykyään syvännepohjaeläimistön kohdalla PICMindeksiä (PICM; Profundal Invertebrate Community Metric) sekä PMA-mitria (Arovii ym. 2012). Järvisyvännepohjaeläimistön PICM-indeksi perustuu lajien runsauksilla painotettuun indikaattoripistearvojen keskiarvoon. PICM-indeksi huomioi surviaissääskien (Chironomidae) ohella muutkin syvänteissä esiintyvät pohjaeläinryhmät. PICM:n oletean ilmentävän paremmin humuskuormituksen aiheutmia vastei pohjaeläinyhteisössä. Suhteellis llinkalisuut (PMA; Percent Model Affinity) (ks. Novak & Bode 1992) arvioiessa verraan arvioivan kohteen lajiston suhteellisia osuuksia veriluaineistos (Mykrä, julkaiseton) laskettuihin lajien keskimääräisiin suhteellisiin osuuksiin. PMA ota huomioon muutokset lajien yksilömääräsuhteissa mm. jo ennen kuin lajeja hdollisesti katoaa esimerkiksi vesistökuormituksen seurauksena. Indeksi huomioi myös lajit, joi ei veriluaineistos ole vattu. PMA kuvaa myös muutoksia, joissa yhteisön lajimäärä kasvaa veriluoloja suuremksi ympäristön tilanmuutoksen seurauksena. Indeksien arvot laskettiin käyttäen ympäristöhallinnon käyttämää syvänteiden pohjaeläinmuuttujien laskenpohjaa ja kunkin indeksin perusteella määräytyvä luokitus määritettiin ohjeistuksen

5 OSA VI: Nuasjärven pohjaeläimistö vuonna / 1 mukaisesti (Arovii ym. 2012). Laskena varten ksonomia yhdenmukaistettiin ja laskupohjilla Rehja-Nuasjärven keskisyvyytenä käytettiin rekisterin tietoa 8,52 m ja veden luonisena värilukuna 70 mg/l Pt. Pohjaeläinyhteisön runsaut rkasteltiin lajikohisten biossojen avulla, jotka poimittiin Pohje-rekisteristä. Järvien näytteenottoalueiden pohjaeläinlajiston runsaussuhtei kuvattiin kokoonäytteistä arvioiduilla pohjaeläintiheyksillä (keskimäärin yksilöä/ksoni/m 2 ). Pohjaeläinyhteisöjen monimuotoisuuden kuvaamiseen käytettiin ksonimäärää. Pohjaeläinten tiheys- ja ksonimääriä ei käytetä vesistöjen ekologisessa tila-arvioinnissa ja -luokittelussa. Taksoni- ja tiheysarvot laskettiin Pohje-rekisterin avulla. Rehja-Nuasjärven vuoden 2015 pohjaeläinaineistoja ja niistä johdettuja pohjaeläimistön tilaa kuvaavia tunnuslukuja voidaan käyttää lähtötilanteen veriluaineistona purkuputken ympäristövaikutusten arvioinnissa. Vuoden 201 aineistoa on verrattu vuoden 2015 aineistoon. 3. TULOKSET Vuoden 201 Nuasjärven ja Rehjan syvännepohjaeläinaineistot sisälsivät yhteensä 1475 pohjaeläinyksilöä (vuonna ). Tutkimusalueil ei havaittu nykyään uhanalaisena pidettyjä pohjaeläinlajeja (ks. Rassi ym. 2010). Nuasjärven pohjaeläinseurannassa syvänteen Nj34 näytteissä havaittu keskimääräinen yksilömäärä sekä lajiston kokonaisbiossa olivat vuonna 201 selvästi korkeampia kuin vuonna 2015 (ulukko 3-1). Biossan kasvu oli pääosin seuraus surviaissääskien selvästi suurems biossas vuonna 201. Myös harvasukastojen ja simpukoiden biossa kasvoi. Yksilömäärän kasvu oli suuriml osin seuraus surviaissääskien (Chironomidae) lisääntyneestä yksilömäärästä. Taksonimäärässä ei kuitenkaan havaittu muutos ja sekä PMA- että PICMindeksien perusteella syvänteen pohjaeläimistö luokittui erinoiseen tilaan. PICM-indeksin ekologinen laatusuhde (ELS = havaittu/veriluarvo) oli kasvanut vuoteen 2015 verrattuna. Surviaissääsket ovat yksi ailn laajimlle levinneistä vesihyönteisryhmistä (wwwluontoportti.com). Surviaissääskien joukossa on lajeja, joiden toukat pystyvät elämään vähähappisessa ympäristössä. Siksi ne voivat olla jopa vallajeja vähähappisilla syvillä alueilla. Toisaal monet surviaissääskilajit eivät siedä saastunut vettä, ja sen vuoksi toimivat hyvinä veden tilan indikaattoreina. Lähinnä Nuasjärven purkuputkea syvänteellä Nj35 havaittu ksonimäärä vuonna 201 jäi alhaiseksi vaikka olikin edellisvuot suurempi (ulukko 3-1). Havaittu pohjaeläinten biossa ja yksilömäärä olivat selvästi suurempia kuin vuonna Biossan kasvu oli valosin seuraus sulkasääsken (Chaoborus flavicans) biossan kasvus, mut myös harvasukastojen ja simpukoiden biossat olivat kasvaneet. Taksonimäärän kasvu liittyy lähinnä useamn surviaissääskilajin havaitsemiseen vuonna 201. Surviaissääskiä havaittiin vuonna laji ja 17 yksilöä, kun vuonna 201 havaittiin 5 lajia ja yhteensä 14 yksilöä. Yksilömäärän kasvu oli seuraus erityisesti harvasukastojen ja sulkasääsken kasvaneis yksilömääristä. Sekä PMA- että PICM-indeksien perusteella syvänteen pohjaeläimistön tila oli parantunut ja luokittui vuonna 201 hyvälle i tyydyttävälle solle. PICM-indeksin ekologinen laatusuhde (ELS = havaittu/veriluarvo) oli kasvanut vuoteen 2015 verrattuna. Sulkasääsket (Chaoborus flavicans) ovat selkärangattomia petoja, jotka elävät sekä järven pohjasedimentissä että vapaana vedessä. Laji on ympäristönsä laadun suhteen verraten vaatiton. Se kestää hyvin veden laadun heikkenemistä sekä heikkoja happioloja. Sulkasääsken on havaittu muodosvan joissain ssä merkittävän osan ravintoverkossa ja se kilpailee ravinnos planktonia syövien kalojen kanssa. Sulkasääski tekee merkittäviä vertikaalivaelluksia vesipatsaassa. Päiväsaikaan ne uivat pohjan lähelle välttääkseen kalojen saalistus ja yöaikaan nousevat kaa-

6 OSA VI: Nuasjärven pohjaeläimistö vuonna / 1 surakkuloidensa avulla veden pinkerrokseen syömään eläinplanktonia. Sulkasääsket esiintyvät tyypillisesti erittäin runsaana tummissa ja rehevyysongelmis kärsivissä vesissä. Rimpilänsalmen havaintopaikalla Nj37 havaittiin edellisvuoden paan tutkimuksen suurin ksonimäärä eli monimuotoisin lajisto. Pohjaeläinten kokonaisbiossa oli kasvanut edellisvuoteen verrattuna. Myös näytteiden yksilömäärä oli selvästi edellisvuot korkeampi. Sekä biossan että yksilömäärän kasvu oli pääosin seuraus surviaissääskien (Chironomidae) moninkerisesti suurems määrästä. Myös simpukoiden biossa ja yksilömäärä olivat suurempia vuonna 201. Lajistoa kuvaavien PMA- ja PICM-indeksien perusteella pohjaeläimistö luokittui erinoiseen tilaan edellisvuoden voin. PICM-indeksin ekologinen laatusuhde (ELS = havaittu/veriluarvo) oli kasvanut vuoteen 2015 verrattuna. (ulukko 3-1) Rehjan puolella syvänteellä Rehja Itä havaittu ksonimäärä oli lähes edellisvuoden solla, mut biossa laski ja havaittu yksilömäärä lähes puolittui (ulukko 3-1). Pieneneminen on pääosin seuraus sulkasääsken biossan ja yksilömäärän puolittumises. Myös harvasukatojen ja simpukoiden biossat ja yksilömäärät olivat laskeneet selvästi. PMA-indeksin perusteella Rehja Itä luokittui erinoiseen ja PICM-indeksin perusteella hyvään tilaan. PMA-indeksin arvo oli hien laskenut ja PICM oli hien noussut. PICM-indeksin ekologinen laatusuhde (ELS = havaittu/veriluarvo) oli kasvanut vuoteen 2015 verrattuna. Rehjan syvännehavaintopaikalla Reh135 ksonimäärä oli laskenut yhdeksästä seitsemään. Biossa oli laskenut selvästi ja yksilömäärä oli laskenut hien (ulukko 3-1). Biossan lasku oli suuriml osin seuraus surviaissääskien biossan laskus, mut myös simpukoiden biossa oli laskenut. Harvasukastojen ja simpukoiden yksilömäärät olivat lähes puolittuneet edellisvuoteen verrattuna, sulkasääskien ja surviaissääskien yksilömäärät olivat laskeneet vain vähän. PMA-indeksin arvo oli laskenut erinoises hyvälle solle. Myös PICM-indeksin arvo oli laskenut, mut pysyi edellisvuonna havaitulla tyydyttävällä solla. Reh135 oli havaintopaikois ainoa, jossa PICM-indeksin ekologinen laatusuhde (ELS = havaittu/veriluarvo) oli laskenut vuoteen 2015 verrattuna. Taulukko 3-1. Rehja-Nuasjärven pohjaeläintutkimusten tulokset vuosina 2015 ja 201. Taulukossa on esitetty PICM- ja PMA- indeksien arvot sekä näihin perustuvat ekologiset luokitukset Nj34 Nj34 Nj35 Nj35 Nj37 Nj37 Reh_itä Reh_itä Reh135 Reh135 Näytteenottosyvyys (m): Taksonien lukumäärä: Yksilömäärä ( 2 ): Biossa (g/m 2 ): 1,53,88 4,0 7,91 1,17 5,01 11,87 7,54 7,72 4,81 PMA havaittu arvo: 0,387 0,353 0,207 0,249 0,38 0,30 0,342 0,333 0,330 0,279 PMA luokituksen so E E T Hy E E E E E Hy PICM havaittu arvo: 1,517 1,577 0,88 1,350 1,787 1,97 1,192 1,370 1,41 1,287 Luokitus, Malli 1 E E V T E E T Hy T T Luokitus, Malli 2 E E V Hy E E T Hy T T PICM:n alkuperäinen ELS (Malli 1): 0,901 0,93 0, ,857 0, , PICM:n alkuperäinen ELS (Malli 2): 1,230 1,278 0,390 0,07 0,958 1, , ,492 PICM:n veriluarvo (Malli 1): 1,84 1,84 2,315 2,315 2,085 2,085 2,17 2,17 2,52 2,52 PICM:n veriluarvo (Malli 2): 1,234 1,234 2,225 2,225 1,84 1,84 2,00 2,00 2,14 2,14 Luokittelua kuvaavat värit Erinoinen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono 4. YHTEENVETO Vuonna 201 otettiin pohjaeläimistön tilan seuraamiseksi näytteet Rehja-Nuasjärven viideltä havaintopaikal. Ensimmäiset näytteet samoil paikoil on otettu ennen Terrafame Oy:n Nuasjärven purkuputken koekäytön alkua i muu päivä koekäytön aloitmisen jälkeen. Vuoden 2015 aineistoja voidaan käyttää jatkossa veriluaineistoina purkuputken hdollisten vesistövaikutusten arvioinnissa. Pohjaeläimistön tilaa rkasteltiin ympäristöhallinnon ohjeistuksen mukaisesti. Kulkin näytealueel muodostettiin kuuden osanäytteen kokoonäyte, jonka keskimääräistä yksilötiheyttä käytettiin ekologisen luokittelun apumuuttujana käytettyjen indeksien laskennassa. Pohjaeläimiston

7 OSA VI: Nuasjärven pohjaeläimistö vuonna / 1 tilaa kuvaavien indeksien lisäksi tuloksis rkasteltiin havaittuja muutoksia biossassa sekä ksoni- ja yksilömäärässä. Kaivoksen pinvesien rkkailutietojen perusteella Nuasjärveen johdettiin kaivoksen purkuvesiä koko vuoden purkuputkea pitkin. Purkuvesien vaikutukset näkyvät kohonneina sähkönjohvuutena, sulfaatti-, ngaani- ja natriumpitoisuuksina purkuputken ympäristössä erityisesti syvänteiden alusvedessä. Alusvedessä pitoisuudet nousivat purkuputken lähimmällä syvänteellä moninkeriseksi edellisvuoteen verrattuna, mut saantuivat täyskierron aikana. Kevät- ja syystäyskierrot ulottuivat koko vesissaan ja jyrkäksi muodostunut kerrostuneisuus näin ollen purkautui kaikilla syvänteillä lukuun ott syvännepisteitä Nj23 ja Nj35, joissa kevättäyskierto jäi hien vajaaksi. Syystäyskierto toteutui kuitenkin noralisti myös näiden rkkailupisteiden syvänteillä. Pohjaeläinnäytteenotto ajoittui vuonna 201 täyskierron ajankohan. Pohjaeläinnäytteiden perusteella pohjaeläimistön tila oli suuressa kuvassa ennallaan. PMAindeksin arvo oli lähes kaikilla havaintopaikoilla laskenut, mut lasku ei pääosin vaikutnut tilaluokitukseen indeksin perusteella. Muutokset PMA:ssa voivat vii purkuvesien vaikutuksiin pohjaeläinyhteisössä. PICM-indeksin perusteella arvioituna pohjaeläinyhteisö oli pääosin edellisvuot paremlla solla. Monilla havaintopaikoilla havaittiin surviaissääskien biossan ja yksilömäärien kasvaneen voikkaasti. Rehjan havaintopaikoilla harvasukatojen ja simpukoiden yksilömäärät olivat laskeneet, mut muutos ei ollut yhtä suuri biossana rkasteltuna. Kaikki havaitut muutokset voivat olla seuraus yhteisön luonises vaihtelus i purkuputken vaikutukses. Tarkkaa syyseuraussuhdet ei voida vielä osoita, sillä seuranhistoria on vielä lyhyt. Pohjaeläinyhteisöissä lajimäärien ja yksilömäärien välinen vaihtelu on voikas, mikä voidaan havai etenkin rkastelessa rinnakkaisten näytteiden a keskiarvoon verrattuna. Pohjaeläimistön seurana suositellaan jatketvan nykyisessä laajuudessaan, jot kehityssuuntia pohjaeläinyhteisössä voidaan havai.

8 OSA VI: Nuasjärven pohjaeläimistö vuonna LIITE 1 HAVAINTOPISTEET

9 Terrafame Nuasjärven syvännepohjaeläimistön rkkailupisteet LIITE 1 Reh135 Rehja itä Nj37 Nj35 Nj34 0 2,5 5 Km

10 OSA VI: Nuasjärven pohjaeläimistö vuonna LIITE 2 POHJAELÄINTEN MÄÄRITYSTULOKSET

11 Liite 2. Pohjaeläinten määritystulokset (POHJE-reksiteri) Ympäristötiedon hallinjärjestelmä Hert / Pohjaeläimet, :00 KVANTITATIIVISET TULOKSET Yksilömäärä Paikan nimi Kun Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Kasvillisuustyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pin-ala [cm2] Pöyhintäaika [s] Pöyhintätka [m] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä yks yks yks yks Ryhmä ja laji yks ANNELIDA OLIGOCHAETA Psammoryctides barbatus 5, 34, 43, ,0 83,87 Limnodrilus hoffmeisteri ,2 48, ,8 270,3 1,1 2 0,8 11,53 28,25 4 3,7 23,07 28,25 2 0,8 15,02 23,2 Spirosper ferox 1 0,3 7,51 18,39 Pomothrix/Tubifex 2 1,8 11,53 17,87 3 1,3 17,3 28, ,2 240,2 135, 2 1,9 11,53 28, ,2 512, ,3 259,5 235, ,9 90, ,7 75,08 4,52 Aulodrilus plurise 4 3,7 23,07 28, ,3 105,1 11,3 MOLLUSCA BIVALVIA Pisidium 3 2,8 17,3 28,95 1 0, 7,51 18,39 5 2,1 28,84 14,13 9 2,3 7,57 105, 1 0,9 5,77 14, ,2 82,58 82,5 27 4,3 194,8 124,7 1 3,7 92,27 52, , ,71 7 3,3 52,55 33,91 Sphaerium 1 0,9 5,77 14,13 2 1,2 15,02 23,2 ARTHROPODA CRUSTACEA Pallasea quadrispinosa 1 0,4 7,51 18,39 Monoporeia affinis 5 4,7 28,84 2,05 4 1,5 30,03 23,2 INSECTA DIPTERA Chaoboridae Chaoborus flavicans 43 39, , ,5 240,2 54, , , , ,9 27,8 18, ,8 232,7 115, , , , , , , , ,1 Chironomidae Procladius 22 20,2 12,9 52, , 202, ,8 52,55 44, ,51 71, ,1 180, ,9 8,58 54,7 19 4,4 109, 9, ,08 42,5 5 2,4 37,54 52, Heterotrissocladius rcidus 2 0,8 15,02 23,2 Zalutschia zalutschicola 2 1,8 11,53 28,25 2 1,2 15,02 23,2 5, 34, 21, , 150,2 105,3 Chironomus anthracinus 5 4, 28,84 2, ,7 307,8 87, ,2 98,04 70,3 3 0,8 22,52 24,7 1 0,9 5,77 14, ,5 247,8 229,2 30 4,7 21,5 229,1 10 2,3 57,7 41, , ,8 187,7 221,4 Chironomus neocorax 5 2,9 37,54 33,91 1 0,9 5,77 14,13 3 1,1 22,52 24,7 3 21,5 3, ,97 88,7 3 14,1 259,7 122,4 17 8,1 127, 118,9 Chironomus plumosus-t. 1 0,3 7,51 18,39 1 0,9 5,77 14,13 Cladopel viridulum 1 0,9 5,77 14,13 7,5 40,37 40,45 4 1,5 30,03 3,78 Cryptochironomus 1 0,4 7,51 18,39 Demicryptochironomus vulneratus 1 0,4 7,51 18,39 Harnischia curtilamella 1 0,9 5,77 14,13 Pagastiella orophila 1 0,3 7,51 18,39 1 0,9 5,77 14,13 1 0,4 7,51 18,39 Polypedilum pullum 1 0,9 5,77 14,13 1 0, 7,51 18,39 1 0,9 5,77 14,13 2 0,8 15,02 3,78 1 0,2 5,77 14,13 Sergentia coracina 17 9,8 127, 59, ,02 3, ,1 277,8 111,9 5 0,8 3,08 50,1 8 1,8 4,14 47,28 4 1, 28,8 70,9 9 4,3 7,57 84,27 Stictochironomus rosenschoeldi ,2 1,9 2 1,2 15,02 23,2 2 1,9 11,53 28,25 1 0,4 7,51 18,39 2 0,8 14,43 22,35 Tanyrsus 5 4, 28,84 40, ,55 52, 1 0,9 5,77 14, ,41 2 0,3 14,43 22,35 7 1, 40,37 55,44 1 0,4 7,22 17, , 153, , , ,1 22, , ,2 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) Nuas_Nj ,5 289 Nuas_Nj ,0-12,0 222 Nuas_Nj ,5-30,1 289 Nuas_Nj :30 28,0-31, Nuas_Nj ,0-23,0 289 yks Nuas_Nj ,0-24,0 222 yks Rehja Itä ,0-2,0 231 yks Rehja Itä :20 24,0-2, yks Nuas Rehja, Kajaani ,0-41,0 231 yks Nuas Rehja, Kajaani ,0-42,