Karvianjoen yhteistarkkailu: Pohjaeläinja piilevätarkkailu 2018

Transkriptio

1 Karvianjoen yhteistarkkailu: Pohjaeläinja piilevätarkkailu 2018 Jaana Lahdenniemi RAPORTTI 2019 nro 762/19

2 Karvianjoen yhteistarkkailu: Pohjaeläin- ja piilevätarkkailu 2018 Tutkimusraportti nro 762/19, Lahdenniemi, J Karvianjoen yhteistarkkailu: Pohjaeläin- ja piilevätarkkailu KVVY Tutkimus Oy. Tutkimusraportti nro 762/19. 7 s. Tekijä: KVVY Tutkimus Oy / Tampere Jaana Lahdenniemi, tutkimusassistentti, LuK KVVY Tutkimus Oy kvvy.fi

3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO AINEISTO JA MENETELMÄT TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU YHTEENVETO... 5 VIITTEET LIITTEET Liite 1. Käytetyt indeksit Liite 2. Tulostaulukot Liite 3. Piilevätarkkailuraportti (Pertti Eloranta 2018) KVVY Tutkimus Oy kvvy.fi

4 KVVY Tutkimus Oy kvvy.fi

5 Karvianjoen yhteistarkkailu: Pohjaeläin- ja piilevätarkkailu Johdanto Karvianjoen vesistöalueen tilaa seurataan eri kuormittajien tarkkailuvelvoitteen perusteella. Velvoitteet toteutetaan Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymänä yhteistarkkailuna (LOS-2006-Y ), jonka tarkoituksena on selvittää jätevesien vaikutusta tarkkailualueen veden ja eliöstön laatuun sekä vesistön tilan kehitykseen. Tarkkailumenetelmiä ovat veden laadun fysikaalis-kemiallinen ja hygieeninen tarkkailu sekä biologinen tarkkailu, joka koostuu pohjaeläin- ja piilevätarkkailusta. Tarkkailuohjelman mukaan pohjaeläin- ja piilevänäytteet otetaan joka kolmas vuosi kahdelta havaintoalueelta, jotka sijaitsevat Karvian- ja Pomarkunjoessa. Vuonna 2009 toteutettiin ensimmäinen pohjaeläinselvitys (Valkama 2011). Tässä raportissa esitetään vuoden 2018 pohjaeläintarkkailun tulokset. Piilevätarkkailu on toteutettu erillisenä työnä (Pertti Eloranta) ja tuloksista koostettu raportti on liitteenä (Liite 3.). Vesistötarkkailutulokset raportoidaan erikseen. Karvianjoen yläosan vesimuodostuma (Karvia-Honkajoki) on tyypiltään keskisuuri turvemaiden joki ja alaosa (Pomarkunjoki) suuri turvemaiden joki. Molempien vesimuodostumien tila on luokiteltu tyydyttäväksi 2. suunnittelukaudella. Yläosa sekä alaosa on luokiteltu päällyslevien, pohjaeläimien ja kalaston perusteella (Ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta). Pomarkunjoki on myös suurten turvemaiden jokityyppiin kuuluva ja tilaltaan tyydyttävässä luokassa kalasto-, päällyslevä- ja pohjaeläinaineiston perusteella (Ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta). 2. Aineisto ja menetelmät Piilevänäytteenottomentelmät esitetään liitteenä olevassa raportissa (Liite 3). Pohjaeläinnäytteet otettiin Näyteasemien tiedot sekä pohjanlaadut on esitetty taulukossa 1 ja sijainnit karttakuvassa 1. KVVY Tutkimus Oy kvvy.fi

6 2 Taulukko 1. Karvian- ja Pomarkunjoen näyteasemat vuonna Näyteasema Pohjatyyppi Syvyys (m) Pohjanlaatu Karvianjoki, Lankoski (Bio1) pikkukivikko (pki) 0,4 Hiekkaa, sammalta, kariketta karkea kivikko (iki) 0,3-0,4 Sammaltuppo+kariketta, hitunen hiekkaa Pomarkunjoki (Bio2) pikkukivikko (pki) 0,3 Hieman sammalta+kariketta karkea kivikko(iki) 0,3-0,4 Kariketta+hieman sammaleen paloja Näyteasema Karvianjärvi Karvia Karvianjoki Bio1 Honkajoki Merikarvia Kankaanpää Isojärvi Pomarkku Pomarkunjoki Bio2 10 km Karhijärvi Kuva 1. Pohjaeläintarkkailun näyteasemat Bio1 ja Bio2. Pohjakartta MML, Pohjaeläinnäytteenotto ja näytteiden käsittely suoritettiin ympäristöhallinnon uusimpien ohjeistusten (Meissner ym. 2018) mukaan. Virtavesinäytteet otettiin potkuhaavilla ns. potkuhaavimenetelmällä. Näytteitä otettiin Karvianjoen ja Pomarkunjoen näyteasemilta kahdelta eri pohjatyypiltä (pikkukivikko ja karkea kivikko), joista molemmista otettiin kaksi rinnakkaisnäytettä. Seulan silmäkoko oli 0,5 mm. Seulos säilöttiin 70 % alkoholiin. Pohjaeläimet määritettiin vähintään Suomen ympäristöhallinnon asettamalle vähimmäistasolle. Käytetty määrityskirjallisuus löytyy viitteistä. Näytteille laskettiin taksoniluvun ja yksilömäärän lisäksi ekologisen tilan luokittelua varten tyyppiominaisten taksonien esiintyminen (TT), tyyppiominaisten EPT-heimojen esiintyminen (EPTh) ja prosenttinen mallinkaltaisuus (PMA) (Aroviita ym. 2012) (Liite 1). KVVY Tutkimus Oy kvvy.fi

7 3. Tulokset ja niiden tarkastelu 3 Pohjaeläimistön yksilömäärät on esitetty liitteessä 2 ja ne on tallennettu myös ympäristötiedon hallintajärjestelmän (Hertta) pohjaeläinrekisteriin (POHJE). Piilevänäytteenoton tulokset esitetään liitteessä 3. Karvianjoen Lankosken (Bio1) näyteasemalla yksilömäärä vaihteli yksilön välillä ollen suurempi pikkukivikossa. Taksoniluku oli pikkukivikossa 47 ja karkeassa kivikossa 29. Pomarkunjoen (Bio2) näyteasemalla yksilömäärä jäi Karvianjokea alhaisemmaksi sekä pikkukivikossa (1331 yksilöä) että karkeassa kivikossa (1117 yksilöä). Myös taksoniluvut olivat alhaisemmat, pikkukivikossa havaittiin 41 taksonia ja karkeassa kivikossa 29. Monipuolisin ja runsain lajisto havaittiin molemmilla näyteasemilla pikkukivikon pohjatyypissä (pki) (Taulukko 2). Taulukko 2. Karvianjoen ja Pomarkunjoen pohjaeläimistön tunnuslukuja. Näyteasema Pohjatyyppi Yksilömäärä Taksoniluku Karvianjoki, Lankoski (Bio1) pikkukivikko (pki) karkea kivikko (iki) Pomarkunjoki (Bio2) pikkukivikko (pki) karkea kivikko(iki) Runsaslukuisia taksoneita Karvianjoen näyteasemalla karkeassa kivikossa (iki) olivat mm. surviaissääsken toukat (Chironomidae) (40 %) sekä päivänkorennon toukat Ephemerella mucronata (16 %) ja Baetis rhodani (8 %). Pikkukivikossa (pki) esiintyi pitkälti vastaavanlaista lajistoa, mutta hernesimpukoiden (Pisidium sp.) osuus kasvoi suuremmaksi (18 %). Vesiperhostoukista yleisimpiä olivat molemmissa pohjatyypeissä siiviläsirvikkäät (Hydropsyche sp.) sekä rassisirvikäs (Lepidostoma hirtum). Erityisesti pikkukivikossa tavattiin yleisesti myös koskihormikasta (Agapetus ochripses), joka on melko vaatelias laji. Koskikorennoista yleisin taksoni oli Amphinemura sp. Kovakuoriaisista yleisiä olivat erityisesti harjukuoksanen (Elmis aenea) sekä pikkukuoksanen (Oulimnius tuberculatus). Pomarkunjoen näyteasemalla karkeassa kivikossa (iki) yleisiä taksoneita olivat erityisesti surviaissääsken toukat sekä vesiperhosista siltalansirvikäs (Hydropsyche siltalai). Pikkukivikossa (pki) havaittiin näiden lisäksi runsaasti rassisirvikästä (Lepidostoma hirtum) ja harjukuoksasta (Elmis aenea). Vesiperhostoukista näyteasemalla havaittiin myös juovaharjakasta (Chimarra marginata), joka on uuden uhanalaisuusluokituksen mukaan luokiteltu silmälläpidettäväksi (NT) (Salokannel ym. 2019). Päivänkorennoista Ephemerella mucronata -lajin sekä Baetis -suvun toukkien yksilömäärät olivat huomattavasti vähäisempiä kuin Karvianjoen näyteasemalla, kun taas keltalaakasurviaista (Heptagenia sulphurea) esiintyi runsaammin. Koskikorennoista yleisiä olivat erityisesti hankikorri (Taeniopteryx nebulosa) sekä Capnia -suku. Lisäksi Pomarkunjoen pikkukivikossa havaittiin pikkusurviaista (Caenis horaria), jota ei tavattu Karvianjoen näyteasemalla lainkaan. Aiempiin vuosiin verrattuna taksoniluku ja yksilömäärä olivat pääsääntöisesti kasvaneet (Kuva 2). Erityisesti Karvianjoen molemmilla pohjatyypeillä yksilömäärä oli aiempia vuosia huomattavasti suurempi. Pomarkunjoen näyteasemilla kasvu oli ollut maltillisempaa, ja myös taksoniluvut olivat pysyneet suunnilleen edellisten vuosien tasolla. Suurta yksilötiheyttä Karvianjoen näyteasemilla selittää erityisesti surviaissääskitoukkien sekä Ephemerella mucronata- ja Baetis -päivänkorennontoukkien erittäin runsas esiintyminen vuonna KVVY Tutkimus Oy kvvy.fi

8 4 Kuva 2. Karvianjoen ja Pomarkunjoen pohjaeläinnäytteiden taksoniluku ja yksilömäärä vuosina Kokoomanäytteistä laskettujen ekologista tilaa kuvaavien muuttujien TT (tyyppiominaiset taksonit) ja PMA (prosenttinen mallinkaltaisuus) perusteella Karvianjoen ja Pomarkunjoen pohjaeläimistön tila oli pääosin erinomainen. Karvianjoen osalta kaikki muuttujat ilmensivät erinomaista tilaa. Pomarkunjoen PMA -indeksin perusteella pohjaeläimistön tila oli hyvä, muiden indeksien mukaan erinomainen (Taulukko 3). Vuoteen 2015 verrattuna luokitukset pysyivät melko samoina, mutta Pomarkujoen TT-indeksi nousi vuoden 2015 hyvästä erinomaiseksi (Väisänen 2016). Luotettavampien biologisten vaikutusten arvioimiseksi uusien havaintoasemien lisäämistä suositellaan. KVVY Tutkimus Oy kvvy.fi

9 5 Taulukko 3. Karvianjoen ja Pomarkunjoen ekologisen tilan luokittelun tyyppikohtaiset vertailuarvot (TT, EPTh ja PMA) ja ekologinen luokitus Jokityyppi: Kt_E StESt_E Havainnon nimi: Karvianjoki Lankoski Bio1 Pomarkunjoki Bio2 TT havaittu arvo: TT, luokkarajat: E/Hy 18,0 24,5 Hy/T 13,5 18,4 T/V 9,0 12,3 V/Hu 4,5 6,1 Ekologinen luokka erinomainen erinomainen EPTh havaittu arvo: EPTh, luokkarajat: E/Hy 12,0 13,0 Hy/T 9,0 9,7 T/V 6,0 6,5 V/Hu 3,0 3,2 EPTh-luokka erinomainen erinomainen PMA havaittu arvo: 0,469 0,370 PMA, luokkarajat: E/Hy 0,382 0,407 Hy/T 0,286 0,305 T/V 0,191 0,203 V/Hu 0,095 0,102 PMA-luokka erinomainen hyvä 4. Yhteenveto Karvianjoen vesistöalueen pohjaeläimistön tilaa tutkittiin vuonna 2018 kahdelta eri näyteasemalta (Karvianjoki Lankoski Bio1 ja Pomarkunjoki Bio2). Näytteitä otettiin kahdelta eri pohjanlaadulta (karkea kivikko iki ja pikkukivikko pki). Runsain lajisto havaittiin Karvianjoen Lankosken näyteasemalla pikkukivikon pohjatyypissä. Aiempiin vuosiin verrattuna taksoniluku ja yksilömäärä olivat kasvaneet molemmilla näyteasemilla. Erityisesti Karvianjoen näyteasemalla surviaissääskitoukkien sekä Ephemerella mucronata- ja Baetis -päivänkorennontoukkien erittäin runsas esiintyminen nosti yksilötiheyttä. Ekologista tilaa kuvaavien muuttujien perusteella Karvianjoen pohjaeläimistön tila on erinomainen, ja Pomarkunjoen pohjaeläimistön tila erinomainen tai hyvä. Piilevien tilaa tutkittiin samoilta näyteasemilta kuin pohjaeläimiä. Piileväanalyysien perusteella molempien jokien ekologinen tila on hyvä, Pomarkunjoen tila hyvän ja erinomaisen rajalla. Piileväyhteisöjen tila oli jokseenkin edellisten vuosien seurantatulosten kaltainen (Liite 3). Luotettavampien biologisten vaikutusten arvioimiseksi suositellaan uusien havaintoasemien lisäämistä seurantaan. KVVY Tutkimus Oy kvvy.fi

10 6 KVVY Tutkimus Oy Tekijä: Tutkimusassistentti, LuK Jaana Lahdenniemi Hyväksynyt: Yksikön päällikkö Anna Väisänen Jakelu sähköisesti Karvian kunta Honkajoen kunta Honkajoki Oy Kankaanpään kaupunki Porin kaupunki (Lavia) Pomarkun kunta Siikaisten kunta Varsinais-Suomen ELY-keskus/Kirjaamo Varsinais-Suomen ELY-keskus, Asko Sydänoja Varsinais-Suomen ELY-keskus, kalatalousyksikkö Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymä Viitteet Aroviita, J., Hellsten, S., Jyväsjärvi, J., Järvenpää, L., Järvinen, M., Karjalainen, S.M., Kauppila, P., Keto, A., Kuoppala, M., Manni, K., Mannio, J., Mitikka, S., Olin, M., Pilke, A., Rask, M., Riihimäki, J., Sutela, T., Vehanen, T. & Vuori, K.-M. 2012: Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. - Ympäristöhallinnon ohjeita 7/2012 Meissner, K., Aroviita, J., Hellsten, S., Järvinen, M., Karjalainen, S. M., Kuoppala, M., Mykrä, H. ja Vuori, K-M. 2018: Jokien ja järvien biologinen seuranta näytteenotosta tiedon tallentamiseen. - Moniste, versio Nilsson, A. N. (ed.) 1996: Aquatic insects of Northern Europe: A Taxonomic handbook. Volume I. Nilsson, A. N. (ed.) 1996: Aquatic insects of Northern Europe: A Taxonomic handbook. Volume 2. KVVY Tutkimus Oy kvvy.fi

11 7 Rinne A. & Wiberg-Larsen P Trichoptera larvae of Finland: A key to the caddis larvae of Finland and nearby countries. Trificon. Salokannel J., Ilmonen J., Majuri P., Rinne A. & Salmela J Vesiperhoset. Julk.: Hyvärinen, E., Juslén, A., Kemppainen, E., Uddström, A. & Liukko, U.-M. (toim.) Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. Helsinki. S SFS 1986: SFS Vesitutkimukset. Pohjaeläinnäytteenotto käsihaavilla virtaavissa vesissä. - Suomen standardisoimisliitto. Timm, T Eesti rõngusside (Annelida) määraja A guide to the Estonian annelida. Estonian Academy Publishers. Tallinn-Tartu. Väisänen A Karvianjoen yhteistarkkailu: Pohjaeläin- ja piilevätarkkailu Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Kirjenro 836/16. Ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta (http//.portaali.ymparisto.fi, viitattu ) KVVY Tutkimus Oy kvvy.fi

12

13 Liite 1. Laskennassa käytetyt indeksit Liitetaulukko 1. Raportissa käytetyn joki- ja virtavesi ympäristöön kehitetyn ekologisen luokan (TT, EPTh ja PMA) laskennassakäytetyt parametrit ja luokkarajat. (Aroviita ym. 2012). KVVY Tutkimus Oy kvvy.fi

14 Liite 2. Tulostaulukot Yksilömäärä Paikan nimi Paikan tyyppi Karvianjoki Lankoski iki virtapaikka iki (karkea kivikko) Karvianjoki Lankoski pki virtapaikka pki (pikkukivikko) Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji iki1 iki2 yks yks yks pki1 pki2 yks yks yks ANNELIDA OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA ,8 10,5 7, ,5 3,54 HIRUDINEA Glossiphonia ,5 0, ,5 0,71 Erpobdella ,2 2,5 2,12 MOLLUSCA GASTROPODA Radix ,6 7,5 9, ,2 2,5 0,71 BIVALVIA Pisidium ,4 68 4, ,9 200,5 108,19 Sphaerium 2 2 0,1 1 1, ,5 0,71 Unio ,5 0,71 ARTHROPODA ARACHNIDA Hydracarina ,6 20,5 19, ,7 19,5 6,36 CRUSTACEA Asellus aquaticus , , ,8 9,5 3,54 INSECTA EPHEMEROPTERA Ephemerella mucronata ,9 199, ,8 121,5 23,33 Heptagenia sulphurea ,6 7 4, ,9 10,5 4,95 Kageronia fuscogrisea 2 2 0,1 1 1,41 Baetis rhodani ,8 97,5 78, ,3 48,5 12,02 Baetis niger group ,9 36,5 33, ,5 6 1,41 PLECOPTERA Taeniopteryx nebulosa ,5 0, ,5 0,71 Leuctra ,8 8,5 0,71 Capnia ,4 5 5, ,4 4,5 6,36 Amphinemura ,6 7 8, ,2 14 1,41 Nemoura 4 4 0,2 2 2, ,5 5,5 0,71 Isoperla 2 2 0,1 1 1,41 TRICHOPTERA Rhyacophila nubila ,2 15,5 16, ,6 7 1,41 Agapetus ochripes ,1 1,5 0, , ,97 Hydroptila ,5 0, ,5 0,71 Ithytrichia ,1 1,5 0,71 Oxyethira ,5 0,71 Lype phaeopa 2 2 0,1 1 1,41 Psychomyia pusilla , ,6 18,5 4,95 Polycentropus flavomaculatus 3 3 0,1 1,5 2, ,5 0,71 Hydropsyche pellucidula ,8 10,5 10, ,6 40 5,66 Hydropsyche siltalai ,4 17 8, ,9 10,5 2,12 Hydropsyche angustipennis ,5 0,71 Cheumatopsyche lepida ,8 10,5 7, ,8 8,5 7,78 Brachycentrus subnubilus 3 3 0,1 1,5 2,12 Micrasema setiferum ,1 1,5 0, ,4 5 0 Lepidostoma hirtum ,6 69,5 16, ,41 Apatania 2 2 0,1 1 1, ,5 0,71 Ceraclea ,5 0,71 Athripsodes , ,5 3,54 DIPTERA Psychodidae Psychodidae ,1 1 0 Chironomidae Chironomidae ,8 498,5 457, ,6 320,5 13,44 Chironomidae pup ,5 0,71 Ceratopogonidae Ceratopogonidae , ,5 0,71 Simuliidae Simuliidae ,1 38,5 28, , ,8 Tipulidae Tipula ,1 1,5 0, ,1 1 0 Limoniidae Limoniidae ,5 0, ,1 1 1,41 Empididae Empididae ,2 3 2, ,3 3,5 0,71 COLEOPTERA Elmidae Elmis aenea juv ,9 36,5 10, ,5 7,78 Elmis aenea adult ,5 0, ,5 0,71 Oulimnius tuberculatus juv ,3 16 2, , ,73 Limnius volckmari juv ,2 2 1, ,1 1 0 Limnius volckmari adult ,5 0,71 Summa , ,5 207,18 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) KVVY Tutkimus Oy kvvy.fi

15 Yksilömäärä Paikan nimi Paikan tyyppi Pomarkunjoki iki virtapaikka iki (karkea kivikko) Pomarkunjoki pki virtapaikka pki (pikkukivikko) Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji iki1 iki2 yks yks yks pki1 pki2 yks yks yks NEMATODA NEMATODA 1 1 0,1 0,5 0,71 ANNELIDA OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA 5 5 0,4 2,5 3, ,5 10 2,83 HIRUDINEA Erpobdella 1 1 0,1 0,5 0, ,2 1 1,41 MOLLUSCA BIVALVIA Pisidium ,6 14,5 13, ,4 9,5 3,54 Sphaerium ,3 2 1,41 ARTHROPODA ARACHNIDA Hydracarina ,6 9 8, ,2 1 0 CRUSTACEA Asellus aquaticus ,4 9 1,41 INSECTA EPHEMEROPTERA Leptophlebia 3 3 0,2 1,5 2,12 Ephemerella mucronata 2 2 0,2 1 1, ,5 3 2,83 Caenis horaria 6 6 0,5 3 4,24 Heptagenia sulphurea ,3 46,5 43, ,6 30,5 23,33 Baetis rhodani ,1 17,5 4, ,8 18,5 23,33 Baetis niger group 1 1 0,1 0,5 0,71 PLECOPTERA Taeniopteryx nebulosa ,3 7 5, ,5 4,95 Capnia , , , ,56 Amphinemura 6 6 0,5 3 4, ,3 2 1,41 Isoperla 1 1 0,1 0,5 0,71 TRICHOPTERA Rhyacophila nubila ,7 26 1, ,1 14 9,9 Agapetus ochripes ,2 1 0 Chimarra marginata 1 1 0,1 0,5 0,71 Psychomyia pusilla ,7 15 7, ,6 10,5 7,78 Polycentropus flavomaculatus 1 1 0,1 0,5 0, ,6 10,5 10,61 Hydropsyche 1 1 0,1 0,5 0,71 Hydropsyche pellucidula ,6 14,5 9, ,2 14,5 17,68 Hydropsyche siltalai ,3 96,5 6, , ,53 Hydropsyche angustipennis 1 1 0,1 0,5 0,71 Cheumatopsyche lepida , , ,1 14 8,49 Lepidostoma hirtum , , , ,5 Ceraclea ,2 1,5 0,71 Athripsodes ,3 1,5 0, ,4 2,5 3,54 Oecetis notata 2 2 0,2 1 1,41 Oecetis testacea 3 3 0,2 1,5 2,12 DIPTERA Chironomidae Chironomidae ,4 225,5 4, , ,71 Chironomidae pup ,1 0,5 0,71 Ceratopogonidae Ceratopogonidae 2 2 0,2 1 1,41 Simuliidae Simuliidae ,1 6 4, ,9 6 7,07 Tipulidae Tipula 1 1 0,1 0,5 0,71 Empididae Empididae ,5 3 2, ,8 5 5,66 Muscidae Muscidae 1 1 0,1 0,5 0, ,1 0,5 0,71 COLEOPTERA Gyrinidae Orectochilus villosus juv ,6 3,5 0, ,7 4,5 3,54 Elmidae Elmis aenea juv ,2 1 1, ,8 38,5 28,99 Elmis aenea adult 2 2 0,2 1 1, ,2 1 1,41 Oulimnius tuberculatus juv ,1 0,5 0, ,1 7 7,07 Limnius volckmari adult 1 1 0,1 0,5 0,71 Summa ,5 139, ,5 410,83 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) KVVY Tutkimus Oy kvvy.fi

16 Karvianjoen ja Pomarkunjoen tarkkailu 2018 Piileväanalyysien tulokset Pertti Eloranta prof. emeritus

17 Karvianjoen ja Pomarkunjoen tarkkailu 2018 Piileväanalyysien tulokset Havaintopaikat Karvianjoella Honkajoen Lankoskessa sekä Pomarkunjoessa loppukesällä Paikat olivat samat kuin edellisissä tarkkailuissa. Näytteenotossa, näytteiden käsittelyssä ja analysoinnissa noudatettiin päällyslevästön seurantaan kehitettyä piilevämenetelmää, joka on kuvattu standardissa SFS-EN Piilevänäytteet otettiin kiviltä ympäristöhallinnon ohjeiden mukaisesti Kuva 1. Havaintopaikkojen sijainti. Taulukko 1. Karvianjoen ja Pomarkunjoen piilevänäytteiden ottopaikat (ETRS-TM35FINkoordinaatisto). Uoman lev. P-koord. I-koordin. Näytesyv. Virtausnop.lk Pohjan laatu Karvianjoki, Lankoski 15 m cm II kiviä Pomarkunjoki, Pomarkku 12 m cm II kiviä Karvianjoen havaintopaikalla kivien pinnalla oli runsaasti (++) orgaanista tai saviainesta (hienoa turvetta) ja paljon vesisammalia (+++). Pomarkunjoen havaintopaikan ja näytekivien katteista ei ole tietoa. Näytteiden käsittely ja analysointi Piilevänäytteet puhdistettiin hapettamalla ne väkevässä typpihapon ja rikkihapon seoksessa kuumassa vesihauteessa keittäen. Keiton jälkeen näytteistä pestiin hapot pois kolmeen kertaan tislatulla vedellä, välillä sentrifugoiden ja lopuksi vesi korvattiin väkevällä etanolilla. Pisara leväsuspensiota siirrettiin peitinlasille ja kuivumisen jälkeen näyte petattiin objektilasille petaushartsilla (Naphrax). Valmis preparaatti mikroskopoitiin 1500x suurennusta ja vaihevastakohtaoptiikkaa käyttäen ja näytteistä laskettiin vähintään 400 kuorta lajilleen määrittäen. Tulokset käsiteltiin uuden Omnidia tietokannan avulla, mikä laskee useita veden laatuindeksejä sekä tulostaa lajien indikaattoriarvojen mukaan myös eri ekologisiin ryhmiin kuuluvien lajien suhteelliset osuudet. Tulosten arvioinnissa käytettiin Suomen oloihin soveltuvia laatuluokkarajoja (taulukko 2).

18 Taulukko 2. Veden laatu piileväyhteisöihin perustuvalla suku- ja lajitason pilaantumisindekseillä (GDI ja IPS) Suomesta kerätyn piileväaineiston perusteella. Veden laatu GDI ja IPS Suomessa Erinomainen >17 Hyvä Tyydyttävä Välttävä 9 12 Huono <9 Tulokset Karvianjoessa pohja oli kivien ohella myös hienompaa mineraaliainesta eli hiekkaa ja soraa. Yksi laji eli mineraaliaineksen seassa irrallaan elävä Melosira varians muodosti yksinään piileväyhteisöstä lähes puolet (47 %), minkä vuoksi taksoniluku ja diversiteetti jäivät alhaisemmaksi. Pomarkunjoessa piileväyhteisö oli monipuolisempi, vaikka sielläkin yksi laji, alustoihin kiinnittyvä Achnanthidium minutissimum oli vallisevana (45 %). Pomarkunjoessa näytekivillä esiintyi kuitenkin runsaammin alustaan kiinnittyviä taksoneja, mikä näkyy taksonimäärässä ja diversiteetissä (taulukko 3). Taulukko 3. Tutkimuspaikkojen näytteissä todetut taksonimäärät, diversiteetit ja yhteisöjen tasaisuudet sekä laskennalliset happamuudet (Eloranta 1990). Hav.paikka Pvm Laskettu Taksoni- Diversi- Tasaisuus Lakennallinen solumäärä luku teetti ph Karvianjoki ,31 0,59 6,77 Pomarkunjoki ,16 0,64 6,96 Veden laatua kuvaavat piileväindeksien arvot olivat molemmilla paikoilla varsin samanlaiset (taulukko 4). Taulukko 4. Veden laatua (orgaanista kuormitusta ja rehevyyttä) kuvastavien piileväindeksien arvot. Hav. paikka Pvm IPS GDI TDI/100 %PT Karvianjoki ,9 14,3 73,7 4,1 Pomarkunjoki ,0 16,0 35,8 4,7 Kaikkiin näytteessä todettuihin lajeihin perustuva IPS-indeksi Karvianjoen näytteessä indikoi hyvää veden ekologista laatua, Pomarkunjoessa lähes erinomaista (IPS = 17,0) (rajat 15 17) (taulukko 4). Sukujen suhteellisiin osuuksiin perustuva indeksi kuvasti Pomarkunjoessa hyvää veden laatua (rajat 15 17), Karvianjoessa tyydyttävää ekologista kuntoa. TDI/100-indeksi kuvastaa lähinnä ravinteisuutta ja tässä suhteessa Karvianjoen tulos kuvasti kohtalaista ravinteisuutta (meso-eutrofiaa; arvot 63 79), mutta Pomarkunjoen tulos oligo-mesotrofiaa

19 (rajat 32 47). %PT-arvon perusteella orgaanisen kuormituksen vaikutuksia ei ollut osoitettavissa (arvot selvästi < 20). Jos tarkastellaan piileväyhteisöjen lajien jakautumista eri ekologisiin ryhmiin typen sidonnan muotojen, trofialuokkien (rehevyyttä kuvastavien luokkien) ja orgaanista kuormitusta kuvastavien saprobialuokkien suhteen, tulokset osoittivat joen veden olevan lähes neutraalia (kuva 2; laskennalliset piileviin perustuvat ph-arvot 6,77 6,96), ja orgaanisen kuormituksen olevan lievää molempien paikkojen osalta (kuva 2, taulukko 5). Kuva 2. Tutkittujen piileväyhteisöjen jakautuminen ekologisiin luokkiin. Taulukko 5. Tutkittujen piileväyhteisöjen jakautuminen typen sidontaa, trofiaa, saprobiaa ja veden ph:ta kuvastaviin luokkiin (Van Dam 1994). Typen sidontaryhmät Karvianjoki Honkajoki Pomarkunjoki Pomarkku N-autotrofit 13,6 26,6 N-aut-tolerantit 27,3 59,2 fak.n-aut/n-heterotrofit 50,2 40,4 obl.n-heterotrofit 0,0 2,9

20 Trofiaryhmät oligotrofit 10,5 8,0 ol-mesotrofit 1,9 7,8 mesotrofit 0,5 4,0 meso-eutrofit 2,6 13,7 eutrofit 67,7 8,9 hypertrofit 0,0 1,8 ol-eu 11,2 49,2 Saprobiaryhmät oligosaprobit 14,1 31,8 -mesosaprobit 26,6 46,1 -mesosaprobit 49,3 7,9 -meso-polysaprobit 5,7 3,9 polysaprobit 0,0 0,7 ph-luokat asidobiontit 5,3 0,0 asidofiilit 3,6 5,3 neutrofiilit 14,4 68,1 alkalifiilit 73,7 22,8 alkalibiontit 0,0 0,0 Karvianjoessa ovat vallitsevina (50 %) fakultatiivisesti typpiautotrofit tai typpiheterotrofit lajit kuvastaen orgaanisen kuormituksen vaikutuksia (taulukko 5). Orgaaninen kuormitus näkyi myös saprobialuokissa. Kuitenkaan pelkästään orgaanisia typpiyhdisteitä hyödyntäviä lajeja yhteisössä ei ollut. Pomarkunjoessa orgaanisia typpiyhdisteitä käyttäviä oli noin 3 %, mutta 85 % oli puhtaasti typpiautotrofeja tai ainakin orgaanisille typpiyhdisteille tolerantteja. Eutrofien ja meso-eutrofien lajien osuus oli suurin (noin 70 %) Karvianjoessa, kun taas Pomarkunjoessa puolet yhteisöstä oli trofian suhteen laaja-alaisia (taulukko 5). Oligotrofiaa ilmentäviä lajeja (oligotrofit + oligo-mesotrofit) melko niukasti (10 15 %). Ekologisten spektrien perusteella ei ollut nähtävissä eroja kahden tarkkailupisteen välillä. Vuosien 2009, 2012, 2015 ja 2018 tulosten vertailu Tarkkailuvuosien välisten tulosten tarkastelu osoittaa, että joen ekologinen tila on pysynyt jokseenkin ennallaan, eikä eri vuosien tai havaintoaikojen tulosten välillä ole merkittäviä eroja. Vähäiset erot voivat selittyä mm. erilaisista vesivuosista sekä mm. sadejaksojen ja syksyn maanmuokkauskauden aiheuttamista huuhtoutumisista. Hav. paikka IPS GDI TDI/100 %PT Karvianjoki ,4 15,4 48,8 4,4 Karvianjoki ,9 15,3 33,0 9,8 Karvianjoki 8/ ,3 15,1 45,0 16,1 Karvianjoki 10/ ,2 13,3 48,0 11,9 Karvianjoki ,9 14,3 73,7 4,1

21 Pomarkunjoki ,4 16,3 45,4 1,4 Pomarkunjoki ,9 15,6 33,4 7,3 Pomarkunjoki 8/ ,0 15,4 34,1 5,9 Pomarkunjoki 10/ ,0 15,0 50,0 3,0 Pomarkunjoki ,0 16,0 35,8 4,7 Jokien ekologista tilaa kuvaavat TT40- ja PMA-arvot havaintopaikoilla Jokien pa a llyslevien tilan luokittelu perustuu kahteen piileva yhteiso n rakenteesta laskettuun muuttujaan, jokityypille ominaisten taksonien esiintymiseen (TT40) ja lajiston prosenttiseen mallinkaltaisuuteen (PMA). Havaintopaikka Jokityyppi TT 40 VA/ TT 40 Laatu- lk PMA VA/ PMA Laatu-lk Taksoniluku Kattavuus Karvianjoki Kt_E 10 15,8 T 0,180 0,180 V Pomarkunjoki StESt_E E 0,560 0,557 E Yhteenveto Piileväanalyysien perusteella molempien jokien ekologinen tila on hyvä, Pomarkunjoen tila jopa hyvän ja erinomaisen rajalla. Verrattuna vuosien 2009, 2012 ja 2015 tuloksiin, veden laatu oli piileväyhteisöjen kuvastamana loppukesällä 2018 jokseenkin edellisten seurantakertojen tulosten kaltainen. TT- ja PMA-arvojen perusteella Karvianjoen tila olisi lajiston kannalta vain tyydyttävä ja lajiston prosenttisen mallinkaltaisuuden suhteen jopa vain välttävä. Pomarkunjoen tila sitä vastoin olisi molempien tekijöiden suhteen erinomainen. PMA-arvo on jopa korkeampi kuin vertailuarvo. Kyseisten arvojen laskentapohjassa on todettu virheitä, joten TT- ja PMAtuloksiin pitää toistaiseksi suhteutua varauksella. Näytteiden.prn-tiedosto on lähetetty SYKEen Ouluun Satu Maaria Karjalaiselle, jonne on toimitettu myös luettelo määritystyössä käytetystä kirjallisuudesta. Jyväskylä Pertti Eloranta s-posti: pertti.eloranta@elisanet.fi Liitteet: Piilevälaskennan tulostaulukot

22 OMNIDIA Database date: 27 huh Description Name 1459 Basin River Karvianjoki 1 Date 14/08/2018 Slibe nb Site Lankoski Lat. 0,00000 Long. 0,00000 Statistics Sample Species Population Diversity ,31 Evenness Genera 0,59 22 Sample Substrate type Special Facies Unknown Unknown Nothing to report Unknown Indices Species used Effective abd. Species used Effective abd. Index Value % Count % Count IDG % % 418 Index Value % Count % Count TDI % % 388 IPS % % 408 Inventory IPS s : IPS s value IPV v : IPS v value CODE Extended name Abd. % IPS s IPV v MVAR Melosira varians Agardh CPLA Cocconeis placentula Ehrenberg FCRS Frustulia crassinervia (Breb.) Lange-Bertalot et Krammer ADMI Achnanthidium minutissimum (Kützing) Czarnecki AAMB Aulacoseira ambigua (Grunow) Simonsen UULN Ulnaria ulna (Nitzsch) Compère NCTE Navicula cryptotenella Lange-Bertalot GPAR Gomphonema parvulum (Kützing) Kützing KASU Karayevia suchlandtii (Hustedt) Bukhtiyarova GEXL Gomphonema exilissimum(grun.) Lange-Bertalot & Reichardt EFOM Eunotia formicina Lange-Bertalot EMIN Eunotia minor (Kützing) Grunow in Van Heurck NCRY Navicula cryptocephala Kützing FGRA Fragilaria gracilis Østrup AUIT Aulacoseira italica (Ehrenb.)Simonsen GANT Gomphonema angustum Agardh SCON Staurosira construens Ehrenberg ESLE Encyonema silesiacum (Bleisch in Rabh.) D.G. Mann EOMI Eolimna minima(grunow) Lange-Bertalot in Moser & al

23 CTUM Cymbella tumida (Brebisson)Van Heurck FCAP Fragilaria capucina Desmazieres EUNO EUNOTIA C.G. Ehrenberg FCPE Fragilaria capucina Desmazières var. perminuta (Grunow) Lange-Bertalot PSCA Pinnularia subcapitata Gregory AUAL Aulacoseira alpigena(grunow) Krammer EVUL Encyonema vulgare Krammer var. vulgare ADSO Achnanthidium subatomoides (Hustedt) Monnier, Lange-Bertalot et Ector AINA Amphora inariensis Krammer DITE Diatoma tenuis C. Agardh MCIR Meridion circulare (Greville) C.A.Agardh GCLA Gomphonema clavatum Ehr ECIR Eunotia circumborealis Lange-Bertalot & Nörpel ALIB Amphora libyca Ehr PMAJ Pinnularia major (Kützing) Rabenhorst ALIR Aulacoseira lirata (Ehr.) Ross in Hartley FAPP Frustulia amphipleuroides(grunow)cleve-euler PELG Placoneis elginensis (Gregory) Cox FERI Frustulia erifuga Lange-Bertalot & Krammer CCIS Cymbella cistula (Ehrenberg) Kirchner PTLA Planothidium lanceolatum (Brébisson ex Kützing) Lange-Bertalot FSAX Frustulia saxonica Rabenhorst GOMP GOMPHONEMA C.G. Ehrenberg CASP Cymbella aspera (Ehrenberg) Peragallo EBOA Eunotia boreoalpina Lange-Bertalot & Nörpel-Schempp ERHO Eunotia rhomboidea Hustedt MAGR Mayamaea agrestis(hustedt) Lange-Bertalot NRAD Navicula radiosa Kützing NRHY Navicula rhynchocephala Kützing Comments P: I: (ETRS-TM35FIN); uoman leveys - m, uoman syvys - m; näytesyvyys - m, ; varjostus -, virt.nop.lk -, pohja mutaa -, savea -, hiekkaa -, sora -, kiviä -, rihmaleviä -, vesisammalia -, vesikasveja -; näytekivillä rihmaleviä -, vesisammalia -, org. tai saviainesta - 2

24 OMNIDIA Database date: 27 huh Description Name 1460 Basin River Pomarkunjoki 1 Date 14/08/2018 Temperature 18,2 Slibe nb Site KAJOPF2 Lat. 0,00000 Long. 0,00000 Statistics Sample Species Population Diversity ,16 Evenness Genera 0,64 39 Sample Substrate type Special Facies Unknown Unknown Nothing to report Unknown Indices Species used Effective abd. Species used Effective abd. Index Value % Count % Count IDG % % 451 Index Value % Count % Count TDI % % 398 IPS % % 448 Inventory IPS s : IPS s value IPV v : IPS v value CODE Extended name Abd. % IPS s IPV v ADMI Achnanthidium minutissimum (Kützing) Czarnecki SCON Staurosira construens Ehrenberg AUSU Aulacoseira subarctica (O.Muller) Haworth AUIT Aulacoseira italica (Ehrenb.)Simonsen AUGR Aulacoseira granulata (Ehr.) Simonsen ADCA Achnanthidium caledonicum(lange-bertalot)lange-bertalot FCAP Fragilaria capucina Desmazieres ADSO Achnanthidium subatomoides (Hustedt) Monnier, Lange-Bertalot et Ector DSTE Discostella stelligera (Cleve et Grun.) Houk & Klee CTUM Cymbella tumida (Brebisson)Van Heurck PROS Psammothidium rossii (Hustedt) Bukhtiyarova et Round AAMB Aulacoseira ambigua (Grunow) Simonsen ADBI Achnanthidium biasolettianum (Grunow in Cl. & Grun.) Lange-Bertalot MAAT Mayamaea atomus (Kützing) Lange-Bertalot FGRA Fragilaria gracilis Østrup NPAE Nitzschia paleacea (Grunow) Grunow in Van Heurck NPAL Nitzschia palea (Kützing) W.Smith SPIN Staurosirella pinnata (Ehrenberg) Williams & Round NSUA Nitzschia subacicularis Hustedt in A.Schmidt et al

25 NSMM Navicula schmassmannii Hustedt NCTE Navicula cryptotenella Lange-Bertalot DPST Discostella pseudostelligera (Hustedt) Houk et Klee KALA Karayevia laterostrata (Hustedt) Bukhtiyarova CROS Cyclotella rossii Håkansson AUDI Aulacoseira distans (Ehr.)Simonsen FTEN Fragilaria tenera (W.Smith) Lange-Bertalot NCPR Navicula capitatoradiata Germain ESLE Encyonema silesiacum (Bleisch in Rabh.) D.G. Mann UUAC Ulnaria ulna (Nitzsch) Compère var. acus (Kütz.) Lange-Bertalot CPSE Cavinula pseudoscutiformis (Hustedt) Mann & Stickle in Rounnd Crawford & Mann PDID Psammothidium didymum (Hustedt ) Bukhtiyarova et Round NARV Navicula arvensis Hustedt ULON Urosolenia longiseta (Zach.) Bukhtiyarova RPET Rossithidium petersenii (Hustedt) Round & Bukhtiyarova ADHE Achnanthidium helveticum (Hustedt) Monnier Lange-Bertalot & Ector AISL Achnanthes islandica Oestrup TFLO Tabellaria flocculosa (Roth) Kützing PTPE Planothidium peragalloi (peragalli) (Brun & Héribaud)Round & Bukhtiyarova GCLA Gomphonema clavatum Ehr NUIF Nupela impexiformis (Lange-Bertalot) Lange-Bertalot PLVD Psammothidium levanderi (Hustedt) Czarnecki in Czarnecki et Edlund AGRA Asterionella gracillima (Hantzsch.) Heiberg DITE Diatoma tenuis C. Agardh NHMS Navicula heimansii Van Dam et Kooyman GPAR Gomphonema parvulum (Kützing) Kützing FMES Fragilaria mesolepta Rabenhorst ARPT Achnanthes rupestoides Hohn CTPU Ctenophora pulchella (Ralfs ex Kütz.) Williams et Round ENMI Encyonema minutum (Hilse in Rabh.) D.G. Mann in Round Crawford & Mann NIFR Nitzschia frustulum (Kützing) Grunow EULA Eucocconeis laevis (Oestrup) Lange-Bertalot STLE Stauroneis legumen (Ehrenberg) Kützing ENAE Eunotia naegelii Migula MVAR Melosira varians Agardh EINC Eunotia incisa Gregory GACC Geissleria acceptata (Hust.) Lange-Bertalot & Metzeltin NRAD Navicula radiosa Kützing NRHY Navicula rhynchocephala Kützing ECIR Eunotia circumborealis Lange-Bertalot & Nörpel NCRY Navicula cryptocephala Kützing EBIL Eunotia bilunaris (Ehr.) Mills AOVA Amphora ovalis (Kützing) Kützing EFOM Eunotia formicina Lange-Bertalot DPAR Diploneis parma Cleve sensu Krammer & Lange-Bertalot CSBM Craticula submolesta (Hust.) Lange-Bertalot FBIC Fragilaria bicapitata A.Mayer PPRS Pseudostaurosira parasitica (W.Smith) Morales FNAN Fragilaria nanana Lange-Bertalot EMEI Eunotia meisteri Hustedt NREC Nitzschia recta Hantzsch in Rabenhorst SAPH Surirella amphioxys W.Smith CVMO Cavinula mollicula (Hust.) Lange-Bertalot

26 CODE Extended name Abd. % IPS s IPV v SSMI Stauroneis smithii Grunow AFOR Asterionella formosa Hassall RPUS Rossithidium pusillum (Grunow) F.E.Round & Bukhtiyarova SBRV Staurosira brevistriata (Grunow) Grunow GDEC Geissleria decussis(ostrup) Lange-Bertalot & Metzeltin ADLS Adlafia suchlandtii (Hustedt) Moser Lange-Bertalot & Metzeltin KASU Karayevia suchlandtii (Hustedt) Bukhtiyarova CRAD Cyclotella radiosa (Grunow) Lemmermann PVEN Psammothidium ventrale (Krasske) Bukhtiyarova et Round FRUM Fragilaria rumpens (Kütz.) G.W.F.Carlson PTLA Planothidium lanceolatum (Brébisson ex Kützing) Lange-Bertalot NDIS Nitzschia dissipata (Kützing) Grunow ssp.dissipata PRST Planothidium rostratum (Oestrup) Lange-Bertalot PMTC Psammothidium curtissimum (Carter) Aboal in Aboal et al GEXL Gomphonema exilissimum(grun.) Lange-Bertalot & Reichardt UULN Ulnaria ulna (Nitzsch) Compère EIMP Eunotia implicata Nörpel-Schempp Alles & Lange-Bertalot in Alles & al STKR Stauroneis kriegeri Patrick SUMI Surirella minuta Brébisson ex Kützing BNEO Brachysira neoexilis Lange-Bertalot Comments P: I: (ETRS-TM35FIN); uoman leveys 25 m, uoman syvys 2,5 m; näytesyvyys 0,1-0.4 m, vä humus?; varjostus 0, virt.nop.lk I pohja mutaa 0, savea 0, hiekkaa 0, sora 0, kiviä +++, rihmaleviä 0, vesisammalia 0, vesikasveja 0; näytekivillä rihmaleviä 0, vesisammalia 0, org. tai saviainesta 0 3