KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS
|
|
- Kauko Kinnunen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry KVVY Pantone 00
2
3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO TUTKIMUSALUE AINEISTO JA MENETELMÄT TULOKSET JA TARKASTELU Taksoniluku ja lajisto Yksilömäärä ja biomassa Havaintopaikkojen ekologinen tila JOHTOPÄÄTÖKSET...10 VIITTEET LIITTEET
4
5 Kalaosasto/JIT Kirjenumero 240/18 Lahden kaupunki, tekninen ja ympäristötoimiala Lahden ympäristöpalvelut Askonkatu ALUSVEDEN HAPETUKSEN VAIKUTUKSET VESIJÄRVEN POHJAELÄIMISTÖÖN VUODEN 2017 TULOKSET 1. JOHDANTO Vesijärven Enonselällä havaittiin hapettomien alueiden kasvavan 2000-luvulle tultaessa. Vesijärven hapetus aloitettiin talvella Myllysaaren syvänteessä ja syksyllä 2009 pääsyvännealueelle asennettiin 8 kpl Mixox MD 1100-hapetinta (Kauppinen 2014). Esiselvitys pohjaeläimistön tilasta tehtiin vuonna 2009 (Hynynen & Salmelin 2010), ja hapetuksen vaikutusta syvännepohjaeläimistön tilaan on sen jälkeen seurattu vuosittain (Hynynen 2014 & Valkama 2015). Edellinen raportti käsitteli vuoden 2016 näytteenottoa (Iso-Tuisku 2017). Tässä raportissa esitetään Vesijärven syvännepohjaeläimistön tulokset vuonna Tuloksia verrataan soveltuvasti vuosien tuloksiin, Vesijärven syvännepohjien tilan kehittymiseen. 2. TUTKIMUSALUE Vesi sijaitsee Lahden kaupungin ja Hollolan alueilla. Suomen vesistöaluejaottelussa Kymijoen vesistöalueen (14) Vesijärven valuma-alueella (14.24). Vesijärven pinta-ala on n. 108 km 2, keskisyvyys 6,1 m ja suurin syvyys 40 m. Vesi kuuluu suuriin vähähumuksisiin in (SVh). Järven väriarvo on ollut 2000-luvulla 1 metrin syvyydessä yleensä luokkaa mg PT/l ja päällysveden kokonaisfosforipitoisuus luokkaa 20 0 µg P/l. Enonselän syvänteessä on havaittu ajoittain voimakasta happivajetta. Vesijärven pohjoispään Paimelanlahden syvänteen näyteasema jätettiin seurannasta pois vuonna Pohjaeläintutkimuksen havaintopaikat ovat esitettyinä kuvassa 1 ja taulukossa 1. etunimi.sukunimi@kvvy.fi ( 0 ) PL 265, 101 Tampere
6 2 Kuva 1. Vesijärven pohjaeläintarkkailun havaintopaikat vuonna 2017, mittasuhde(1:80 000). Taulukko 1. Vesijärven vuoden 2017 pohjaeläintarkkailun havaintopaikkojen tasokoordinaatit (ERTS-TM5FIN), syvyys ja näytteenottopäivämäärä. Näyteasema N-koord. E-koord. Syvyys (m) Pvm 1. Myllysaari ,0-14,4 2. Vasikkasaari, välisyvyys ,8-1,. Vasikkasaari, syvänne ,0-22,5 4. Lankisaari, välisyvyys ,-16,8 5. Lankisaari, syvänne ,1-0,6 6. Enonselkä, välisyvyys ,1-1,8 7. Enonselkä, syvänne ,4-0,1 8. Enonsaari, välisyvyys ,2-1,1 9. Enonsaari, syvänne ,7-19,9 10. Karjusaari ,2-14,7
7 . AINEISTO JA MENETELMÄT Pohjaeläinnäytteenotto ja näytteiden käsittely suoritettiin ympäristöhallinnon uusimpien ohjeiden (Meissner ym. 201) sekä näytteenottostandardin SFS 5076 (1989) mukaan. Syvännenäytteet otettiin -noutimella, jonka näytepinta-ala on cm 2. Kultakin näyteasemalta nostettiin kolme rinnakkaisnäytettä, jotka seulottiin mm:n seulalla. Seulos säilöttiin 70 % alkoholiin ja pohjaeläimet poimittiin myöhemmin laboratoriossa. Kvantitatiivisista näytteistä mitattiin ns. märkäbiomassa standardin SFS 5076 (1989) mukaan. Pohjaeläimet määritettiin vähintään Suomen ympäristöhallinnon asettamalle vähimmäistasolle (Meissner ym. 201). Syvännealueiden tuloksista laskettiin pohjaeläimistön tiheyden ja biomassan lisäksi taksoniluku sekä tiettyjen surviaissääsken toukkien suhteelliseen runsauteen perustuva Benthic Quality Index (BQI) (Wiederholm 1980). Ekologisen tilan luokittelua varten syvänneasemille laskettiin syvännepohjaeläinindeksi PICM (Profundal Invertebrate Community Metric) ja suhteellinen mallinkaltaisuus PMA (Percent Model Affinity) (Aroviita ym. 2012) (Liite 2.). Näytteenotosta vastasi Lahden ympäristöpalvelut. KVVY ry:n laborantit poimivat ja punnitsivat pohjaeläimet, ja hydrobiologi Jussi Iso-Tuisku teki lajimääritykset, aineiston analysoinnin ja raportoinnin. 4. TULOKSET JA TARKASTELU 4.1 Taksoniluku ja lajisto Taksoniluku vaihteli välisyvyyksissä välillä 5 10 ja syvänteissä välillä 4 7. Välisyvyydessä Lankisaaren näyteasemalla mitattiin korkein taksoniluku (10). Karjusaaren näyteaseman taksoniluku (5) oli seurannan alhaisin. Syvänneasemilla korkein taksoniluku (7) mitattiin Vasikkasaaren näyteasemalla, alhaisin (4) Enonselän syvänteessä. Seurarannan aikana taksoniluku on välisyvyyksissä vaihdellut ilman selvää suuntaa. Syvänteissä on ollut havaittavissa vähäistä trendiä taksoniluvun kasvamisesta vuosien välillä, mutta vuonna 2017 taksoniluvut olivat taas lähellä seurannan keskitasoa (Kuvat 1. ja 2.)
8 4 Kuva 1. Pohjaeläimistön taksoniluku Vesijärven havaintopaikkojen välisyvyyksissä vuosina Kuva 2. Pohjaeläimistön taksoniluku Vesijärven havaintopaikkojen syvänteissä vuosina Tarkkailualueen pohjaeläimistö koostui lähinnä surviaissääskistä ja harvasukasmadoista. Runsaslukuisimpia olivat harvasukasmadot Potamothrix/Tubifex ja paikoin myös Limnodrilus sp. sekä surviaissääskistä Procladius Chironomus plumosus ja Chironomus anthracinus. Kaikki edellä mainitut ovat tyypillisiä huonohappisen ja rehevän pohjan lajeja, jotka ovat dominoineet pohjaa koko tarkkailun ajan. C. plumosus surviaissääsken toukan yksilömäärät vähenivät selvästi kaikilla näyteasemilla ja molemmissa syvyysvyöhykkeissä (Kuva.). C. plumosus toukkien yksilömäärässä näyttäisi olevan melko suurta vaihtelua vuosien välillä. Sulkasääsken toukkia (Chaoborus flavicans) tutkimusalueen näyteasemilla ei havaittu (Liite 1.). yksilöä 70 Näyteasemakohtaiset Chironomus plumosus -yksilömäärät vuosina KA 0
9 5 Kuva. Chironomus plumosus surviaissääsken toukan yksilömäärät Vesijärven havaintopaikoilla vuosina Yksilömäärä ja biomassa Pohjaeläimistön tiheys vaihteli välisyvyyksissä välillä yks/m 2 ja syvänteissä välillä yks/m 2. Suuria muutoksia välisyvyyksien pohjaeläintiheyksissä ei havaittu, vaan tiheydet olivat lähellä seurannan keskiarvoja. Syvänteiden pohjaeläintiheydet olivat vuonna 2017 keskimääräiset, paitsi Enonselän syvänteessä ja Karjusaaren edustalla tiheydet, biomassat ja taksoniluvut olivat seurannan alhaisimmalla tasolla (Kuvat 4. ja 5.). Tarkkailun suurimmat pohjaeläintiheydet ja biomassat mitattiin vuonna 2012 Lankisaaren ja Enonselän havaintopaikoilla erityisesti harvasukasmatojen ja C. plumosus runsauden vuoksi. Vuonna 2016 Enonselän syvänteessä mitattiin suurimmat neliökohtaiset biomassat. Vuonna 2017 Enonselän näyteasemien biomassat olivat seurannan alhaisimmat. Keskiarvoja alhaisempia biomassoja mitattiin yleisesti koko tutkimusalueella. (Kuvat 6. ja 7.). Kuva 4. Pohjaeläimistön tiheys Vesijärven havaintopaikkojen välisyvyyksissä vuosina
10 6 Kuva 5. Pohjaeläimistön tiheys Vesijärven havaintopaikkojen syvänteissä vuosina g/m Vesi, välisyvyys Myllysaari Vasikkasaari Lankisaari Enonselkä Enonsaari Karjusaari Paimelanlahti Kuva 6. Pohjaeläimistön biomassa Vesijärven havaintopaikkojen välisyvyyksissä vuosina
11 7 g/m V Vesi, syvänne Vasikkasaari Lankisaari Enonselkä Enonsaari Kuva 7. Pohjaeläimistön biomassa Vesijärven havaintopaikkojen syvänteissä vuosina Havaintopaikkojen ekologinen tila Pohjanlaatuindeksi BQI (Benthic Quality Index) vaihteli välisyvyyksissä välillä 1,11 1,86 ja syvänteissä välillä 1,1 1,61. Indeksi ilmensi kaikilla havaintopaikoilla hyvin rehevää pohjaa kuten aiemminkin, muutokset olivat pieniä, mutta keskimäärin korkeimmat arvot mitattiin kuitenkin vuonna Karjusaaren edustalla BQI-indeksissä näyttäisi olevan heikko nouseva trendi. Enonselän välisyvyydessä indeksissä on havaittavissa pientä alenemaa. Syvänneasemilla tilanne on BQI:n perustella stabiili (Kuvat 8. ja 9.). 4,00 Välisyvyys, BQI vuosina ,50,00 2,50 2,00 1,50 1,00 Myllysaari Vasikkasaari Lankiluoto Enonselkä Enonsaari Karjusaari Paimelanlahti ka 0 0, Kuva 8. Vesijärven tutkimusalueen välisyvyyksien pohjanlaatuindeksi BQI (Benthic Quality Index) vuosina
12 8 4,00 Syvänne, BQI vuosina ,50,00 2,50 2,00 1,50 Vasikkasaari Lankiluoto Enonselkä Enonsaari ka 1,00 0 0, Kuva 9. Vesijärven tutkimusalueen syvänteiden pohjanlaatuindeksi BQI (Benthic Quality Index) vuosina Syvänteiden ekologisen tilan luokittelemiseksi laskettiin kullekin havaintoasemalle prosenttinen mallinkaltaisuus PMA (Percent Model Affinity) ja syvännepohjaeläinindeksi PICM (Profundal Invertebrate Community Metric). Prosenttisen mallinkaltaisuuden mukaan havaintopaikkojen ekologinen tila oli vuonna 2017 enimmäkseen hyvä tai tyydyttävä. Vuonna 2017 tilanne oli välisyvyyksissä kolmella näyteasemalla luokkaa parempi kuin vuonna PMA-indeksi vaihtelee välttävän ja hyvän välillä, huonoimmillaan se oli vuonna 2012, jolloin mitattiin kaikissa syvänteissä ainoastaan välttävä luokka (Taulukko 2.). Taulukko 2. PMA-indeksi Vesijärven havaintopaikoilla vuosina E = erinomainen, Hy = hyvä, T = tyydyttävä, V = välttävä, Hu = huono. Välisyvyydet Alue Myllysaari Vasikkasaari Lankisaari Enonselkä Enonsaari Karjusaari Paimelanlahti 2009 Hy Hy Hy E T Hy T Hy T Hy Hy T T Hy T T Hy T T V V V T T Hy V Hy T T Hy Hy Hy Hy Hy T Hy Hy Hy Hy Hy T Hy Hy 2016 Hy Hy T T T T T Hy Hy Hy Hy T -
13 9 Syvänteet Alue Vasikkasaari Lankisaari Enonselkä Enonsaari 2009 Hy T T Hy 2010 Hy Hy T Hy 2011 T T T T 2012 V V V V 201 Hy T T Hy 2014 Hy T T Hy 2015 T V Hy Hy 2016 Hy T Hy Hy 2017 T T Hy Hy Syvännepohjaeläinindeksin (PICM) mukaan havaintopaikkojen ekologinen tila oli vuonna 2017 tyydyttävä, poikkeuksena Vasikkasaaren, Lankisaaren ja Enonselän syvänteet (välttävä) (Taulukko.). PICM-indeksin arvo on vaihdellut erilailla eri havaintopaikoilla, mutta yleinen trendi on ollut indeksien lasku vuodesta 2009 vuoteen 2011, ja sen jälkeen on tapahtunut pientä nousua. Tutkimusalueen näyteasemien syvänteiden PICM oli vuonna 2015 mittaushistorian suurin. Vuonna 2017 PICM oli edelleen vuoden 2016 tasolla, paikoin suurempikin (Kuvat 8. ja 9.). Taulukko. Vesijärven tutkimusalueen näyteasemien välisyvyyksien ja syvänteiden ekologiset laatuluokat PICM-indeksin perusteella vuonna Indeksi voi saada arvoja 0-5 välillä (huono-erinomainen). Arvoja verrataan johdettuihin kohtaisiin PICM-luokkarajoihin. Näyteasema välisyvyys Myllysaari Vasikkasaari Lankisaari Enonselkä Enonsaari Karjusaari Näytteenottosyvyys (m) 1, 1, 16,8 1,2 1,1 14,6 PICM, havaittu arvo 1,078 0,88 1,104 0,869 0,87 0,964 PICM, luokkarajat E/Hy 1,541 1,541 1,647 1,58 1,55 1,582 Hy/T 1,156 1,156 1,25 1,15 1,151 1,186 T/V 0,771 0,771 0,82 0,769 0,767 0,791 V/Hu 0,85 0,85 0,412 0,84 0,84 0,95 Syvännepohjaeläinindeksi (PICM) tyydyttävä tyydyttävä tyydyttävä tyydyttävä tyydyttävä tyydyttävä Näyteasema syvänne Vasikkasaari Lankisaari Enonselkä Enonsaari Näytteenottosyvyys (m) 22,5 29,0 0,1 19,9 PICM, havaittu arvo 0,878 0,802 0,795 0,977 PICM, luokkarajat E/Hy 1,797 1,947 1,971 1,71 Hy/T 1,48 1,460 1,478 1,298 T/V 0,899 0,974 0,985 0,866 V/Hu 0,449 0,487 0,49 0,4 Syvännepohjaeläinindeksi (PICM) välttävä välttävä välttävä tyydyttävä
14 10 Kuva 8. Vesijärven välisyvyyksien ekologinen tila vuosina PICM-indeksin avulla arvioituna. Asteikko: huono (0 0,4), välttävä (0,4 0,8), tyydyttävä (0,8 1,2), hyvä (1,2 1,6), erinomainen (>1,6). Kuva 9. Vesijärven syvänteiden ekologinen tila vuosina PICM-indeksin avulla arvioituna. Asteikko: huono (0 0,45), välttävä (0,45 0,89), tyydyttävä (0,89 1,4), hyvä (1,4 1,79), erinomainen (>1,79). 5. JOHTOPÄÄTÖKSET Vesijärven pohjaeläimistö ilmentää syvänteiden ja välisyvyyksien heikkoa tilaa. Chironomus plumosus oli selvästi taantunut huippuvuodesta Vuonna 2016 laji dominoi jälleen Vesijärven välisyvyyksiä ja syvänteitä. Vuonna 2017 C. plumosus oli aikaisempaa vuotta vähälukuisempi. Pohjaeläimistön valtalajit ovat pysyneet samoina (Potamothrix/Tubifex, Limnodrilus, Procladius ja C. plumosus-t.) Rehe-
15 11 vän pohjan surviaissääskilaji Chironomus anthracinus runsastuminen jatkuu edelleen. Se oli runsain surviaissääsken toukka C. plumosuksen kanssa erityisesti syvänneasemilla. Taksoniluku on pääsääntöisesti pysynyt samanlaisena tutkimusalueella pientä vuosien välistä vaihtelua lukuun ottamatta. Tiheydet olivat vuonna 2017 välisyvyyksissä ja syvänteissä seurannan keskitasoa alhaisemmat. Biomassat vaihtelivat näyteasemittain jonkin verran. Keskiarvon perusteella biomassat olivat huomattavasti alhaisemmat Karjusaaren näyteasemalla sekä Enonselän ja Vasikkasaaren molemmissa syvyyksissä. Pohjanlaatuindeksi BQI ilmensi kaikilla havaintopaikoilla hyvin rehevää pohjaa kuten aiemminkin. BQI-Indeksin arvot olivat 2017 samaa tasoa kuin vuonna Prosenttisen mallinkaltaisuuden (PMA) mukaan havaintopaikkojen ekologinen tila oli vuonna 2017 hyvä tai tyydyttävä. PMA on yleisesti vaihdellut välttävän ja hyvän välillä, useimmiten se on ollut hyvä. Syvännepohjaeläinindeksin (PICM) mukaan havaintopaikkojen ekologinen tila oli vuonna 2017 useimmiten tyydyttävä. Kahdella syvänteellä (Lankisaari ja Enonselkä) mitattiin välttävä ekologinen luokka. PICM oli alhaisin vuonna Sen jälkeen luokassa oli havaittavaa nousua tähän vuoteen saakka. Vuonna 2017 ekologista luokkaa alensi edelleen monella näyteasemalla C. plumosuksen ja C. anthracinuksen runsas esiintyminen. Vesijärven syvänteiden hapetus ei ole toistaiseksi parantanut syvänteiden ja välisyvyyksien ekologista tilaa eikä vähentänyt pohjien ravinteikkuutta näyteasemakohtaisten pohjaeläinyhteisöjen perusteella. Vesijärven syvänteissä on jatkuvaa vuosien välistä vaihtelua mitatuissa parametreissa. Vaihtelu on kuitenkin vähäistä eikä merkittävää kohenemista tutkittujen syvänteiden tilassa ole havaittavissa. Vuonna 2018 Vesijärven syvänteissä siirrytään vain talviaikaiseen hapetukseen. Talviaikaisen hapetuksen vaikutuksia syvänteiden tilaan olisi hyvä seurata kolmen vuoden sykleissä. KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Laatinut: Hydrobiologi, FM Jussi Iso-Tuisku Hyväksynyt: Osastonjohtaja Olli Piiroinen VIITTEET
16 12 Aroviita, J., Hellsten, S., Jyväs, J., Järvenpää, L., Järvinen, M., Karjalainen, S.M., Kauppila, P., Keto, A., Kuoppala, M., Manni, K., Mannio, J., Mitikka, S., Olin, M., Pilke, A., Rask, M., Riihimäki, J., Sutela, T., Vehanen, T. & Vuori, K.-M. 2012: Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita 7/2012. Hynynen, J. 2014: Alusveden hapetuksen vaikutukset Vesijärven pohjaeläimistöön Vuoden 201 tulokset. Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus. Tutkimusraportti 58/2014. Hynynen, J & Salmelin, J. 2010: Vesijärven ja Työtjärven (, Hollola) pohjaeläimistö v Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus. Tutkimusraportti 120/2010. Iso-Tuisku, J. 2016: Alusveden hapetuksen vaikutukset Vesijärven pohjaeläimistöön Vuoden 2015 tulokset. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Kirjenro 447/15 Iso-Tuisku, J. 2017: Alusveden hapetuksen vaikutukset Vesijärven pohjaeläimistöön Vuoden 2016 tulokset. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Kirjenro 41/16. Kauppinen, E. 2014: Vesijärven Mixox-hapetus vuonna Vuosiraportti. Vesi-Eko Oy. Meissner, K., Aroviita, J., Hellsten, S., Järvinen, M., Karjalainen, S. M., Kuoppala, M., Mykrä, H. ja Vuori, K-M. 2012: Jokien ja en biologinen seuranta näytteenotosta tiedon tallentamiseen. - Moniste, versio SFS 1989: SFS Vesitutkimukset. Pohjaeläinnäytteenotto -noutimella pehmeiltä pohjilta. Suomen standardisoimisliitto. Valkama, J. 2015: Alusveden hapetuksen vaikutukset Vesijärven pohjaeläimistöön Vuoden 2014 tulokset. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Kirjenro 447/15. Wiederholm, T. 1980: Use of benthos in lake monitoring. J. Wat. Pollut. Cont. fed. 52:57-54.
17 1 LIITE 1. Liitetaulukot. Pohjaeläimistön tiheys (yks/m²) Vesijärven havaintopaikoilla Yksilömäärä Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Vesi, Myllysaari pehmeä pohja 1,0-1,8 Näytteet Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji 1 2 yks yks/m² yks/m² ANNELIDA OLIGOCHAETA Limnodrilus 6 6,5 69,69 120,7 Potamothrix/Tubifex ,7 4,84 Arcteonais lomondi 1 1 0,6 11,61 20,12 ARTHROPODA INSECTA DIPTERA Chironomidae Procladius ,4 940,77 228,48 Chironomus anthracinus ,1 499,42 5,22 Chironomus plumosus-t ,2 01,97 40,2 Chironomus semireductus-t ,6 11,61 20,12 Cryptochironomus 1 1 0,6 11,61 20,12 Summa ,06 217,6 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) 8
18 14 Yksilömäärä Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Pohjatyyppi Vesi,Vasikkasaari, välisyvyys pehmeä pohja Vesi,Vasikkasaari, syvänne pehmeä pohja Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin 12,9-1, 21,0-22,5 Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Näytteet Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji 1 2 yks yks/m² yks/m² 1 2 yks yks/m² yks/m² ANNELIDA OLIGOCHAETA Limnodrilus ,2 174,22 4, ,6 174,22 4,84 Potamothrix/Tubifex ,29 106, ,1 69,69 4,84 ARTHROPODA INSECTA DIPTERA Chironomidae Procladius ,5 197,44 106, ,7 24,9 151,88 Chironomus anthracinus ,5 116,14 201, ,9 255,52 171,88 Chironomus dissidens 2 2 2, 2,2 40,2 Chironomus plumosus-t ,9 150,99 72, ,5 162,6 112,01 Cryptochironomus 1 2,4 4,84 4, ,2 11,61 20,12 Einfeldia , 140, ,1 69,69 120,7 Summa ,45 422, ,22 454,74 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) 8 7 Yksilömäärä Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Pohjatyyppi Vesi Lankisaari, välisyvyys pehmeä pohja Vesi, Lankisaari, syvänne pehmeä pohja Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin 16,4-16,8 28,1-29,0 Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji 1 2 yks yks/m² yks/m² 1 2 yks yks/m² yks/m² ANNELIDA OLIGOCHAETA Limnodrilus 2 5 7,4 58,07 5,22 Potamothrix/Tubifex ,9 24,9 151, , 557,49 4,84 Arcteonais lomondi 1 2 4,4 4,84 4,84 ARTHROPODA INSECTA DIPTERA Chironomidae Procladius ,6 162,6 175, ,7 69,69 92,19 Chironomus anthracinus 6 6 8,8 69,69 120, ,2 127,76 72,5 Chironomus neocorax 2 2 2,9 2,2 40, ,7 278,75 211,94 Chironomus plumosus-t ,7 116,14 106,45 Chironomus thummi-t ,4 4,84 4,84 Cryptochironomus 2 2 2,9 2,2 40,2 Einfeldia 2 2 2,9 2,2 40, ,1 11,61 20,12 Summa ,78 59, , 48,4 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) 10 5
19 15 Yksilömäärä Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Vesi, Enonselkä, välisyvyys Vesi, Enonselkä, syvänne Pohjatyyppi pehmeä pohja pehmeä pohja Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin 1,1-1,2 29,6-0,1 Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji 1 2 yks yks/m² yks/m² 1 2 yks yks/m² yks/m² ANNELIDA OLIGOCHAETA Potamothrix/Tubifex ,4 6,82 198, ,8 476,19 296,4 ARTHROPODA INSECTA DIPTERA Chironomidae Procladius 1 4 9, 46,46 5, ,5 92,92 87,69 Chironomus anthracinus 1 1 2, 11,61 20, ,8 112,01 Chironomus plumosus-t ,6 92,92 5, ,6 220,67 175,7 Cryptochironomus 1 1 2, 11,61 20,12 Summa ,42 204, ,61 60,07 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) 5 4 Yksilömäärä Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Vesi, Enonsaari, välisyvyys pehmeä pohja 11,8-1,1 Vesi, Enonsaari, syvänne pehmeä pohja 16,7-19,9 Näytteet Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji 1 2 yks yks/m² yks/m² 1 2 yks yks/m² yks/m² ANNELIDA OLIGOCHAETA Limnodrilus ,8 58,07 40,2 Potamothrix/Tubifex ,6 220,67 122, ,2 24,9 151,88 ARTHROPODA INSECTA DIPTERA Chironomidae Procladius ,8 116,14 145, ,7 81, 5,22 Chironomus anthracinus ,6 81, 40, ,7 81, 80,47 Chironomus dissidens 1 1 2,1 11,61 20,12 Chironomus plumosus-t ,7 92, ,6 116,14 171,88 Cryptochironomus ,2 2,2 20, ,61 20,12 Tanytarsus 1 1 2,1 11,61 20,12 Summa ,49 428, , 95,74 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) 7 6
20 16 Yksilömäärä Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Vesi, Karjusaari pehmeä pohja 14,2-14,6 Näytteet Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji 1 2 yks yks/m² yks/m² ANNELIDA OLIGOCHAETA Limnodrilus 1 1 6,7 11,61 20,12 Potamothrix/Tubifex ,69 0 ARTHROPODA INSECTA DIPTERA Chironomidae Procladius 1 1 6,7 11,61 20,12 Chironomus anthracinus ,69 4,84 Chironomus plumosus-t ,7 11,61 20,12 Summa ,22 6 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) 5
21 17 Liitetaulukot. pohjaeläimistön biomassa (g WW/m²) Vesijärven havaintopaikoilla Märkäpaino Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Vesi, Myllysaari 1,0-1,8 Näytteet g WW Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji 1 2 g WW g WW/m² g WW/m² ANNELIDA OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA 0,024 0,011 0,126 0,161 18,6 1,868 2,19 ARTHROPODA INSECTA DIPTERA Chironomidae Chironomidae 0,4 0,074 0, 0,704 81,4 8,179 4,95 Summa 0,67 0,085 0,41 0, ,046 6,176 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) 2 Märkäpaino Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Vesi,Vasikkasaari, välisyvyys Vesi,Vasikkasaari, syvänne Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin 12,9-1, 21,0-22,5 Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Näytteet g WW Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet g WW Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji 1 2 g WW g WW/m² g WW/m² 1 2 g WW g WW/m² g WW/m² ANNELIDA OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA 0,064 0,05 0,016 0,115 27,7 1,2 0,842 0,04 0,04 0,025 0,092 18,1 1,07 0,187 ARTHROPODA INSECTA DIPTERA Chironomidae Chironomidae 0,148 0,126 0,026 0, 72,,482 2,261 0,02 0,212 0,18 0,418 81,9 4,854,54 Summa 0,212 0,161 0,042 0, ,814,07 0,057 0,246 0, ,927,481 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) 2 2
22 18 Märkäpaino Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Vesi Lankisaari, välisyvyys Vesi, Lankisaari, syvänne 16,4-16,8 28,1-29,0 Näytteet g WW Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet g WW Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji 1 2 g WW g WW/m² g WW/m² 1 2 g WW g WW/m² g WW/m² ANNELIDA OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA 0,058 0,004 0,057 0,119 24,6 1,79 1,086 0,298 0,105 0, ,2 6,94,55 ARTHROPODA INSECTA DIPTERA Chironomidae Chironomidae 0,199 0,012 0,15 0,6 75,4 4,221,91 0,298 0,055 0,4 0,696 55,8 8,084 5,9 Summa 0,257 0,016 0,209 0, ,599 4, ,16 0,491 1, ,477 7,922 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) 2 2 Märkäpaino Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Vesi, Enonselkä, välisyvyys Vesi, Enonselkä, syvänne Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin 1,1-1,2 29,6-0,1 Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Näytteet g WW Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet g WW Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji 1 2 g WW g WW/m² g WW/m² 1 2 g WW g WW/m² g WW/m² ANNELIDA OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA 0,014 0,052 0,02 0,086 0,1 1,002 0,721 0,016 0,119 0,24 0,69 44,7 4,288,81 ARTHROPODA INSECTA DIPTERA Chironomidae Chironomidae 0,09 0,089 0,02 0,201 69,9 2, 1,6 0,019 0,125 0,1 0,457 55, 5,04 5,178 Summa 0,104 0,141 0,04 0, 100,2 1,71 0,05 0, , ,592 8,971 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) 2 2
23 19 Märkäpaino Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Vesi, Enonsaari, välisyvyys Vesi, Enonsaari, syvänne Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin 11,8-1,1 16,7-19,9 Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Näytteet g WW Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet g WW Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji 1 2 g WW g WW/m² g WW/m² 1 2 g WW g WW/m² g WW/m² ANNELIDA OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA 0,06 0,004 0,008 0,047 12,5 48 0,607 0,108 0,018 0,011 0,17 4,4 1,588 1,879 ARTHROPODA INSECTA DIPTERA Chironomidae Chironomidae 0,248 0,022 0,062 0,1 87,5,848 4,195 0,27 0,007 0,017 0,26 65,6,02 4,5 Summa 0,28 0,026 0,07 0, ,96 4,801 0,45 0,025 0,028 0, ,611 6,402 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) 2 2 Märkäpaino Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Vesi, Karjusaari 14,2-14,6 Näytteet g WW Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji 1 2 g WW g WW/m² g WW/m² ANNELIDA OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA 0,005 0,002 0,004 0,01 19,7 0,11 0,054 ARTHROPODA INSECTA DIPTERA Chironomidae Chironomidae 0,01 0,001 0,029 0,04 80, 0, Summa 0,015 0,002 0,0 0, Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) 2
24 20 LIITE 2. Järvisyvänteille kehitetty syvännepohjaeläinindeksi PICM (Profundal Invertebrate Community Metric), joka perustuu 46 pohjaeläintaksonin esiintymiseen ja näille lajeille annettuihin indikaattoripistearvoihin (Aroviita ym. 2012).
25 21
26 22
KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS
KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry KVVY Pantone 00 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1. AINEISTO JA MENETELMÄT... 4. TULOKSET JA TARKASTELU... 4.1 Taksoniluku ja lajisto... 4.2 Yksilömäärä
LisätiedotKOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS
KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry KVVY Pantone 00 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1. AINEISTO JA MENETELMÄT... 1 4. TULOKSET JA TARKASTELU... 4.1 Taksoniluku ja lajisto... 4.2
LisätiedotKOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS
KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry KVVY Pantone 300 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 1 3. TULOKSET JA YHTEENVETO... 2 VIITTEET LIITTEET: Liite 1. Käytetyt parametrit Liite
LisätiedotAlusveden hapetuksen vaikutukset Vesijärven pohjaeläimistöön - vuoden 2012 tulokset
Alusveden hapetuksen vaikutukset Vesijärven pohjaeläimistöön - vuoden 2012 tulokset Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Tutkimusraportti 46/2013 Kimmo Tolonen 1. Johdanto... 3 2. Tutkimusalue...
LisätiedotPamilon vesivoimalaitoksen kolmannen koneyksikön vesistövaikutustutkimus: Palojärven ja Jäsyksen pohjaeläintarkkailu 2018
Pamilon vesivoimalaitoksen kolmannen koneyksikön vesistövaikutustutkimus: Palojärven ja Jäsyksen pohjaeläintarkkailu 2018 Jaana Lahdenniemi RAPORTTI 2019 nro 643/19 Pamilon vesivoimalaitoksen kolmannen
LisätiedotAlusveden hapetuksen vaikutukset Vesijärven pohjaeläimistöön - vuoden 2011 tulokset
Alusveden hapetuksen vaikutukset Vesijärven pohjaeläimistöön - vuoden 2011 tulokset Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Tutkimusraportti 55/2012 Kimmo Tolonen & Juhani Hynynen 1. Johdanto...
LisätiedotAlusveden hapetuksen vaikutukset Kymijärven syvännepohjaeläimistöön PHOSLOCK-käsittelyä edeltävä tila syksyllä
Alusveden hapetuksen vaikutukset Kymijärven syvännepohjaeläimistöön PHOSLOCK-käsittelyä edeltävä tila syksyllä 2011 Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Tutkimusraportti 39/2012 Kimmo T. Tolonen
LisätiedotAlusveden hapetuksen ja PHOSLOCK käsittelyn
Alusveden hapetuksen ja PHOSLOCK käsittelyn vaikutukset Kymijärven syvännepohjaeläimistöön vuoden 2012 tulokset Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Tutkimusraportti 48/2013 Kimmo T. Tolonen 1.
LisätiedotKOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS
KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry KVVY Pantone 300 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 1 2.1 Syvänteet... 1 2.2 Rantavyöhyke... 2 3. TULOKSET... 3 3.1 Syvänteet... 3 3.2
LisätiedotKOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS
KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry KVVY Pantone 300 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1. POHJAELÄINTARKKAILU....1 Tarkkailualue.... Aineisto ja menetelmät....3 Tulokset ja tarkastelu... 4.3.1. Syvänteet...
LisätiedotKOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS
KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry KVVY Pantone 300 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 1 2.1 Syvänteet... 1 2.2 Rantavyöhyke... 2 3. TULOKSET... 3 3.1 Syvänteet... 3 3.2
LisätiedotJAALAN KIMOLANLAHDEN (14.121) POHJAELÄINTUTKIMUS VUONNA 2004
JAALAN KIMOLANLAHDEN (14.121) POHJAELÄINTUTKIMUS VUONNA 2004 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 72/2006 Marja Anttila-Huhtinen TIIVISTELMÄ Kimolankanavan tukinuitto päättyi elokuussa 2002.
LisätiedotTERRAFAME OY VUONNA 2016 TERRAFAMEN KAIVOKSEN TARKKAILU OSA VI: NUASJÄRVEN POHJAELÄIMISTÖ. Terrafame Oy. Raportti
Vasanotja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 9.5.2017 Viite 151002412-00 TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 201 OSA VI: NUASJÄRVEN POHJAELÄIMISTÖ TERRAFAME OY OSA VI: NUASJÄRVEN
LisätiedotVeikkolan järvien pohjaeläimistö vuonna 2018
Veikkolan en pohjaeläimistö vuonna 2018 Veikkolan en kunnostushanke 2019-2027 Aki Mettinen Raportti 734/2019 Laatija: Aki Mettinen Tarkastaja: Tiina Asp Hyväksyjä: Jaana Pönni Hyväksytty: 25.1.2019 LÄNSI-UUDENMAAN
LisätiedotSuomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella. Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu
Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu 1 Seurannan laatutekijät Biologia: Levästö, Vesikasvit, kalat, Pohjaeläimistö
LisätiedotNo 296b/18 VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY- KESKUSALUEELLA SIJAITSEVIEN TURVETUOTANTOALUEIDEN BIOLOGINEN TARKKAILUOHJELMA 2018-
No 296b/18 VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY- KESKUSALUEELLA SIJAITSEVIEN TURVETUOTANTOALUEIDEN BIOLOGINEN TARKKAILUOHJELMA - Lappeenrannassa 3. päivänä toukokuuta Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun
LisätiedotJAALAN KIMOLANLAHDEN (14.121) POHJAELÄINTUTKIMUS VUONNA 2006
JAALAN KIMOLANLAHDEN (14.121) POHJAELÄINTUTKIMUS VUONNA 26 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 84/27 Marja Anttila-Huhtinen TIIVISTELMÄ Kimolankanavan tukinuitto päättyi elokuussa 22. Samalla
LisätiedotHollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut
Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa
LisätiedotHuntsman Pigments and Additives Oy, Pori PORIN EDUSTAN MERIALUEEN POHJAELÄIMISTÖ VUONNA Jussi Iso-Tuisku Julkaisunumero 768 ISSN
Huntsman Pigments and Additives Oy, Pori PORIN EDUSTAN MERIALUEEN POHJAELÄIMISTÖ VUONNA 216 Jussi Iso-Tuisku 216 Julkaisunumero 768 ISSN 781-8645 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 1.1 TARKKAILUALUE... 1 1.2 KUORMITUS
LisätiedotTALVIVAARA PROJEKTI OY
4562a TALVIVAARA PROJEKTI OY TALVIVAARAN JÄRVIEN POHJAELÄIMET LAPIN VESITUTKIMUS OY TALVIVAARA PROJEKTI OY TALVIVAARAN JÄRVIEN POHJAELÄIMET 15.7.2005 Sami Hamari, FM (raportointi) Anna Saarinen, biol.
LisätiedotKyrönjoen tekoaltaiden tila syvänteiden pohjaeläimistön perusteella
RAPORTTEJA 73 2016 Kyrönjoen tekoaltaiden tila syvänteiden pohjaeläimistön perusteella Vuoden 2015 tulokset ja tilan kehitys TERHI LENSU (NAB LABS OY) JUHANI HYNYNEN (NAB LABS OY) MIKA TOLONEN Kyrönjoen
LisätiedotHAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN
Maa- ja metsätalouden vesistövaikutukset seminaari MaaMet-seurannan tuloksista, 9.5.2014 Helsinki HAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN Jukka Aroviita SYKE, Vesikeskus Tapio Heikkilä Ympäristöhallinnon
LisätiedotLopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012
Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 212 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 212 Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hämeenlinnassa, Tammelassa
LisätiedotGALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010
FCG Finnish Consulting Group Oy Kauniaisten kaupunki GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010 21.1.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy PRT I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tutkimuksen peruste ja vesistökuvaus...
LisätiedotPUULAN LÄNSIOSAN PALEOLIMNOLOGINEN TUTKIMUS
PUULAN LÄNSIOSAN PALEOLIMNOLOGINEN TUTKIMUS Juhani Hynynen Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus 18.02.2014 ESITELMÄN RUNKO Johdanto Mitä on paleolimnologia Menetelmät Missä & miten? Tulokset
LisätiedotKONNIVEDEN (14.131) SYVÄNNEALUEIDEN POHJAELÄINTUTKIMUS VUONNA 2013
KONNIVEDEN (.) SYVÄNNEALUEIDEN POHJAELÄINTUTKIMUS VUONNA 2 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 2/2 Marja Anttila-Huhtinen ISSN 8-86 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa on käsitelty Heinolan alapuolisen
LisätiedotIITIN URAJÄRVEN TUTKIMUS LOPPUVUODESTA 2006
IITIN URAJÄRVEN TUTKIMUS LOPPUVUODESTA 26 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 86/27 VALUMA-ALUEELTA TULEVAN KUORMITUKSEN ARVIOINTI Johanna Ritari POHJAELÄINTUTKIMUS Marja Anttila-Huhtinen
LisätiedotKYMIJOEN ALAOSAN POHJAELÄINTARKKAILU (pehmeät pohjat) VUONNA 2012
KYMIJOEN ALAOSAN POHJAELÄINTARKKAILU (pehmeät pohjat) VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 242/2014 Marja Anttila-Huhtinen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa on käsitelty Kymijoen
LisätiedotMitä pohjaeläimet kertovat Hiidenveden tilasta? Hiidenvesi-ilta 19.2.2015, Vihdin kunnantalo Aki Mettinen, vesistötutkija Luvy ry
Mitä pohjaeläimet kertovat Hiidenveden tilasta? Hiidenvesi-ilta 19.2.2015, Vihdin kunnantalo Aki Mettinen, vesistötutkija Luvy ry Esityksen sisältö 1. Hiidenvettä tutkitaan 2. Pohjaeläimet pohjan tilan
LisätiedotNo 2175/17 YLÄMAAN PUKALUS-JÄRVEN KOEVERKKOKALAS- TUS Lappeenrannassa 10 päivänä elokuuta Matti Vaittinen limnologi
No 2175/17 YLÄMAAN PUKALUS-JÄRVEN KOEVERKKOKALAS- TUS 2016 Lappeenrannassa 10 päivänä elokuuta 2017 Matti Vaittinen limnologi SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio Puhelin
LisätiedotGALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011
FCG Finnish Consulting Group Oy Kauniasten kaupunki GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011 -P11644 FCG Finnish Consulting Group Oy Kasviplankton v. 2011 I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 2
LisätiedotAlajärven ja Takajärven vedenlaatu
Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää
LisätiedotKYMIJOEN ALAOSAN POHJAELÄINTARKKAILU (pehmeät pohjat) VUONNA 2016
KYMIJOEN ALAOSAN POHJAELÄINTARKKAILU (pehmeät pohjat) VUONNA 2016 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 268/2018 Marja Anttila-Huhtinen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa on käsitelty Kymijoen
LisätiedotTuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu. Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013
Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013 Vedenlaadun seurannan historiaa Vedenlaadun seuranta aloitettiin -Tuusulanjärven
LisätiedotKakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013
Kakskerranjärven koekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Turun Kakskerranjärven kesällä.
LisätiedotLITTOISTENJÄRVEN POHJAELÄINTUTKIMUS 2018
LITTOISTENJÄRVEN POHJAELÄINTUTKIMUS 2018 Vesa Saarikari 27.03.2019 Nro 276-19-1960 2 (13) LITTOISTENJÄRVEN POHJAELÄINTUTKIMUS (2018) Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 2.1. Syvännenäytteet...
LisätiedotLITTOISTENJÄRVEN POHJAELÄINTUTKIMUS
LITTOISTENJÄRVEN POHJAELÄINTUTKIMUS Vesa Saarikari 11.04.2018 Nro 276-18-2132 2 (13) LITTOISTENJÄRVEN POHJAELÄINTUTKIMUS (2017) Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 2.1. Syvännenäytteet...
LisätiedotJäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016
Tutkimusraportti 121 / 2017 Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy Nenäinniemen puhdistamo Jäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016 Nab Labs Oy Arja Palomäki Sisällys 1 TUTKIMUKSEN TAUSTA...
LisätiedotKONNIVEDEN (14.131) SYVÄNNEALUEIDEN POHJAELÄINTUTKIMUS VUONNA 2017
KONNIVEDEN (14.11) SYVÄNNEALUEIDEN POHJAELÄINTUTKIMUS VUONNA 217 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 28/219 Marja Anttila-Huhtinen ISSN 148-864 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa on käsitelty Heinolan
LisätiedotPINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE
PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE Kimmo Olkio Vesienhoidon yhteistyöryhmä 22.3.2013 LUOKITELTELTAVAT PINTAVESIMUODOSTUMAT (Keski-Suomi) Rajatut ja tyypitellyt muodostumat luokitellaan:
LisätiedotKarhijärven kalaston nykytila
Karhijärven kalaston nykytila Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari 21.11.212 Kankaanpää Samuli Sairanen RK, Evon riistan- ja kalantutkimus Tutkimuksen taustaa Koekalastukset liittyvät
LisätiedotPOHJAELÄINTUTKIMUKSET MERIALUEELLA PYHTÄÄ KOTKA HAMINA VUOSINA JA VERTAILUA AIKAISEMPIIN TULOKSIIN
POHJAELÄINTUTKIMUKSET MERIALUEELLA PYHTÄÄ KOTKA HAMINA VUOSINA -5 JA VERTAILUA AIKAISEMPIIN TULOKSIIN Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 33/5 Marja Anttila-Huhtinen ISSN 58-86 TIIVISTELMÄ Tässä
LisätiedotJokien ja Järvien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella
Jokien ja Järvien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella Petri Liljaniemi ja Annukka Puro- Tahvanainen Yhteistyöryhmän kokous 28.5.2013 7.6.2013 Luokittelun lähtökohdat Vesienhoidon toisella kierroksella
LisätiedotKYMIJOEN ALAOSAN POHJAELÄINTUTKIMUKSET VUOSINA
KYMIJOEN ALAOSAN POHJAELÄINTUTKIMUKSET VUOSINA 2-24 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 123/25 Marja Anttila-Huhtinen ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ Tässä yhteenvedossa on käsitelty Kymijoen alaosan
Lisätiedot[ Ι. Pantone 300 [ [ ±± ; ;± ±
[ Ι ƒ Pantone 300 [ [ ±± ; ;± ± ± Ò SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 1 3. TULOKSET... 3 4. YHTEENVETO... 5 VIITTEET LIITTEET Liite 1. Käytetyt indeksit Liite 2. Tulostaulukot Liite
LisätiedotHiidenveden ekologisen tilan kehitys Mitä eri biologiset indikaattorit kertovat Hiidenveden tilan kehityksestä?
Hiidenveden ekologisen tilan kehitys Mitä eri biologiset indikaattorit kertovat Hiidenveden tilan kehityksestä? Tutkimuspäällikkö Anne Liljendahl, LUVY ry Hiidenvedellä tehdyt ekologiset tutkimukset 2016-2017
LisätiedotSachtleben Pigments Oy PORIN EDUSTAN MERIALUEEN POHJAELÄIMISTÖ VUONNA Jussi Iso-Tuisku 2014 ISSN Julkaisunumero 718
Sachtleben Pigments Oy PORIN EDUSTAN MERIALUEEN POHJAELÄIMISTÖ VUONNA 2013 Jussi Iso-Tuisku 2014 ISSN 0781-8645 Julkaisunumero 718 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 1.1 TARKKAILUALUE... 1 1.2 KUORMITUS JA VEDENLAATU...
LisätiedotPAMILON VESIVOIMALAITOKSEN VESISTÖ- JA KALATALOUS- TARKKAILUOHJELMA
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy A 5120 B 5121 Vattenfall Oy PAMILON VESIVOIMALAITOKSEN VESISTÖ- JA KALATALOUS- TARKKAILUOHJELMA 30.9.2016 JUKKA HARTIKAINEN Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 2 1. TARKKAILUN
LisätiedotKROTTILANLAHDEN POHJAELÄINTUTKIMUS 2006
KROTTILANLAHDEN POHJAELÄINTUTKIMUS 006 Natura-kohde / Natura site: Ruissalon lehdot FI000057 Lounais-Suomen urbaanit Natura 000 -alueet Life Luonto -hanke 00 006 Management of Urban Natura 000 Areas in
LisätiedotKONNIVEDEN (14.131) POHJAELÄINTARKKAILU VUONNA 2005: SYVÄNNEALUEIDEN POHJAELÄINTUTKIMUS JA LYHYT YHTEENVETO VUODEN 2005 TULOKSISTA
KONNIVEDEN (4.3) POHJAELÄINTARKKAILU VUONNA 2005: SYVÄNNEALUEIDEN POHJAELÄINTUTKIMUS JA LYHYT YHTEENVETO VUODEN 2005 TULOKSISTA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 63/2008 Marja Anttila-Huhtinen
LisätiedotKYMIJOEN ALAOSAN POHJAELÄINTARKKAILU (pehmeät pohjat) VUONNA 2010
KYMIJOEN ALAOSAN POHJAELÄINTARKKAILU (pehmeät pohjat) VUONNA 2010 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 225/2013 Marja Anttila-Huhtinen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa on käsitelty Kymijoen
LisätiedotPYHTÄÄN MERIALUEEN KALANKASVATUS- LAITOSTEN POHJAELÄINTARKKAILU VUONNA 2006
PYHTÄÄN MERIALUEEN KALANKASVATUS- LAITOSTEN POHJAELÄINTARKKAILU VUONNA 2006 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 164/2008 Marja Anttila-Huhtinen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä yhteenvedossa on
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotPintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa. TPO-aluetilaisuus Itä-Uusimaa Porvoo
Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa TPO-aluetilaisuus Itä-Uusimaa Porvoo 30.10.2013 UUDELY / YT-yksikkö / 03.10.2013 1 Vesien luokittelujärjestelmä Pintavedet luokiteltiin ekologisen
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. välille suunnitellun kiinteän yhteyden linjauksen ja lähialueen pohjaeläinselvitys 2009
Oulunsalon-Hailuodon välille suunnitellun kiinteän yhteyden linjauksen ja lähialueen pohjaeläinselvitys 2009 Suomen Luontotieto Oy 35/2009 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät...
LisätiedotTuomas Saarinen, Oulun yliopisto, vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio, Mikko Tolkkinen ja Heikki Mykrä, SYKE, Oulun toimipaikka
Sanginjoen nykytila: pohjaeläimet ja piilevät Tuomas Saarinen, Oulun yliopisto, vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio, Mikko Tolkkinen ja Heikki Mykrä, SYKE, Oulun toimipaikka 1. Aineisto ja menetelmät
LisätiedotSISÄLLYS. Viitteet 23
TIIVISTELMÄ Kouvolan kaupunki tilasi Kymijoen vesi ja ympäristö ry:ltä selvityksen Sani- ja Enäjärven ekologisesta tilasta sekä järviin laskevien suurimpien jokien ja purojen vedenlaadusta. Sani- ja Enäjärvellä
LisätiedotVesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013
Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Antti Lindfors ja Ari Laukkanen Luode Consulting Oy 13.6.2013 LUODE CONSULTING OY, SANDFALLINTIE 85, 21600 PARAINEN 2 Johdanto Tässä raportissa käsitellään
LisätiedotKONNIVEDEN (14.131) SYVÄNNEALUEIDEN POHJAELÄINTUTKIMUS VUONNA 2009
KONNIVEDEN (14.131) SYVÄNNEALUEIDEN POHJAELÄINTUTKIMUS VUONNA 2009 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 205/2011 Marja Anttila-Huhtinen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa on käsitelty
LisätiedotKruunuvuorenselän pohjaeläinselvitys vuonna 2011 Laajasalon raideliikenteen ympäristövaikutusten arviointiohjelma
Kruunuvuorenselän pohjaeläinselvitys vuonna 2011 Laajasalon raideliikenteen ympäristövaikutusten arviointiohjelma Jari-Pekka Pääkkönen 24.11.2011 Sisältö 1. Taustaa... 3 2. Havaintopaikat... 3 3. Määritykset...
LisätiedotJÄREÄ-hankkeen pohjaeläimistöselvitys
JÄREÄ-hankkeen pohjaeläimistöselvitys Probenthos Oy 27.4.2014 Johdanto JÄREÄ-hankkeen pohjaeläinosiossa tutkittiin järviruokoniittojen vaikutusta litoraalin pohjaeläimistöön kolmella näytepisteellä, joista
LisätiedotMitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon ?
Mitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon 1996-218? Jukka Ruuhijärvi (Luke), Tommi Malinen (HY) ja Martti Rask (HY)
LisätiedotTalvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus
Talvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna 2014 Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus 2 Kolmisoppi ekologinen tila välttävä Kasviplankton (2008, 2010, 2012) erinomainen (2013) Lajistomuutoksia
LisätiedotKeliberin kaivoshankkeen perustilaselvitys
Keliberin kaivoshankkeen perustilaselvitys Piileväselvitys kesällä 2014 Selvityksessä tutkittiin suunnittelualueen vesien nykytila piileväanalyysien avulla viidellä havaintopaikalla. Piileväanalyysit Näytteenotossa,
LisätiedotAlusveden hapetuksen vaikutus pienten humusjärvien syvännepohjaeläimistön tilaan
Pro gradu tutkielma Alusveden hapetuksen vaikutus pienten humusjärvien syvännepohjaeläimistön tilaan Inka Vesala Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Akvaattiset tieteet 2.3.2016 2 JYVÄSKYLÄN
LisätiedotRappusen koekalastukset vuosina 2009 ja 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018
Rappusen koekalastukset vuosina 2009 ja 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018 Johdanto Luonnonvarakeskus (LUKE) koekalasti Rantasalmella sijaitsevan Rappusen kesällä 2017. Verkkokoekalastusten
LisätiedotSurviaissääskien kotelonahkamenetelmä (CPET) Tulokset ja johtopäätökset
Surviaissääskien kotelonahkamenetelmä (CPET) Tulokset ja johtopäätökset Janne Raunio, FT, Kymijoen vesi ja ympäristö ry. Mika Nieminen, FM, SYKE / Jyväskylän yliopisto BioTar-loppuseminaari 14.5.2014,
LisätiedotHoitokalastus ja järven ravintoverkon rakenne Hiidenveden ja Lohjanjärven tutkimustuloksia. Tommi Malinen, Helsingin yliopisto Anu Suonpää, Luvy
Hoitokalastus ja järven ravintoverkon rakenne Hiidenveden ja Lohjanjärven tutkimustuloksia Tommi Malinen, Helsingin yliopisto Anu Suonpää, Luvy Tausta 10 vuoden hoitokalastus ei parantanut Hiidenveden
LisätiedotPOHJAELÄINTUTKIMUKSET MERIALUEELLA PYHTÄÄ KOTKA HAMINA VUOSINA JA VERTAILUA AIKAISEMPIIN TULOKSIIN
POHJAELÄINTUTKIMUKSET MERIALUEELLA PYHTÄÄ KOTKA HAMINA VUOSINA 214 218 JA VERTAILUA AIKAISEMPIIN TULOKSIIN Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 279/218 Marja Anttila-Huhtinen ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ
LisätiedotKYMIJOEN ALAOSAN POHJAELÄINTARKKAILU (pehmeät pohjat) VUONNA 2014
KYMIJOEN ALAOSAN POHJAELÄINTARKKAILU (pehmeät pohjat) VUONNA 2014 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 253/2015 Marja Anttila-Huhtinen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa on käsitelty Kymijoen
LisätiedotVesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena
Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena Pauliina Salmi ja Kalevi Salonen 2nd Winter Limnology Symposium, Liebenberg, Saksa, 31.5.21 Mukailtu suomeksi
LisätiedotLuoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011
Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien
LisätiedotMuutoksia pohjaeläimistössä. Förändringar hos bottendjuren
Muutoksia pohjaeläimistössä Förändringar hos bottendjuren biologi Reetta Räisänen Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys r.y. Sydvästra Finlands vattenskyddsförening r.f. Pohjaeläimistä Pohjaeläimiä on sekä
LisätiedotÄhtärinjärven tila ja kuormitus
Ähtärinjärven tila ja kuormitus Ähtäri 24.11.2016 Anssi Teppo/Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus Pertti Sevola/ Ähtärinjärvi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen
LisätiedotNurmesjärven tila, kunnostus ja hoito
Vesiensuojelua vuodesta 1963 Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito Rannat kuntoon hanke, 13.11.2015, Kangaslahti Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT. Esityksen sisältö eli miten vesistökunnostushanke
LisätiedotPOHJAELÄINTUTKIMUKSET MERIALUEELLA PYHTÄÄ KOTKA HAMINA VUOSINA JA VERTAILUA AIKAISEMPIIN TULOKSIIN
POHJAELÄINTUTKIMUKSET MERIALUEELLA PYHTÄÄ KOTKA HAMINA VUOSINA 21-213 JA VERTAILUA AIKAISEMPIIN TULOKSIIN Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 231/213 Marja Anttila-Huhtinen ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ
LisätiedotInarijärven tilaa koskevat tarkastelut
Inarijärven tilaa koskevat tarkastelut 2016-2017 Annukka Puro-Tahvanainen LAPELY Jukka Aroviita, Minna Kuoppala, Juha Riihimäki, Seppo Hellsten, Mika Marttunen SYKE Inarijärven seurantaryhmä 17.9.2015
LisätiedotSALMONFARM AB OY:N GRANHOLMIN KALANKASVATUSLAITOKSEN VELVOITETARKKAILU VUOSINA Raportti nr , v. 2
SALMONFARM AB OY:N GRANHOLMIN KALANKASVATUSLAITOKSEN VELVOITETARKKAILU VUOSINA 2011 2017 Raportti nr 131-18-225, v. 2 1. YLEISTÄ Kemiönsaaren kunnassa Stora ja Lilla Granholmen välissä sijaitseva kalankasvatuslaitos
LisätiedotKyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta
Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta Vesistöpäivä 15.6 Haukivuori Pekka Sojakka Kyyvesi Pinta-ala 129,9 km 2 Kokonaisrantaviiva 857,261 km Max syvyys 35,25 m Keskisyvyys 4,39 m Tilavuus n. 57
LisätiedotTUULOKSEN PANNUJÄRVEN TILAN KEHITYS SEDIMENTIN PIILEVÄANA-
TUULOKSEN PANNUJÄRVEN TILAN KEHITYS SEDIMENTIN PIILEVÄANA- LYYSIEN VALOSSA Järvi Hämeenlinnan Tuuloksen Pannujärvi (tunnus 35.793.1.002, vesiala 0,362 km 2, suurin syvyys 12 m ja tilavuus 1,4 milj. m 3
LisätiedotPOHJAELÄINTUTKIMUKSET MERIALUEELLA PYHTÄÄ KOTKA HAMINA VUOSINA JA VERTAILUA AIKAISEMPIIN TULOKSIIN
POHJAELÄINTUTKIMUKSET MERIALUEELLA PYHTÄÄ KOTKA HAMINA VUOSINA 2006-2009 JA VERTAILUA AIKAISEMPIIN TULOKSIIN Marja Anttila-Huhtinen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä yhteenvedossa on käsitelty merialueen
LisätiedotKala- ja vesijulkaisuja nro 201. Lauri Paasivirta ja Minna Hovi
Kala- ja vesijulkaisuja nro 201 Lauri Paasivirta ja Minna Hovi Pohjaeläinten seuranta Uudenmaan järvillä ja koskialueilla vuosina 2014 ja 2015 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika:
LisätiedotRAUMAN MERIALUEEN POHJAELÄINTUTKIMUS VUONNA 2013
RAUMAN MERIALUEEN VUONNA 213 Hanna Turkki 16.1.215 Nro 116-15-14 2 (36) RAUMAN MERIALUEEN (213) RAUMAN MERIALUEEN (213) 3 (36) Sisällys 1. JOHDANTO... 5 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 5 3. TULOKSET JA NIIDEN
LisätiedotMANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012
MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 209/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee
LisätiedotKuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä
LisätiedotMaa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä. Antti Räike, SYKE,
Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä Antti Räike, SYKE, 9.5.2014 Rannikon MaaMet-seurantapaikat Pääosin suljettuja merenlahtia, joissa vedenvaihtuvuus rajatumpaa Kuormitus rannikolla on cocktail.
LisätiedotSanginjoen ekologinen tila
Sanginjoen ekologinen tila Tuomas Saarinen, Kati Martinmäki, Heikki Mykrä, Jermi Tertsunen Sanginjoen virkistyskäyttöarvon parantaminen ja ekologinen kunnostus Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Yleistä
LisätiedotLestijärven tila (-arvio)
Lestijärven tila (-arvio) Virallinen VHS Tyypittely: - Matalat humusjärvet järvi Luokittelu: - erinomainen ekologinen tila! - hyvä kemiallinen tila Mikä on TOTUUS Historia -järven vesi juomakelpoista 60-
LisätiedotSuomen sisävesien ekologisen tilan päivitetyt arviointiperusteet ja niiden tulevaisuuden kehitystarpeet. Jukka Aroviita Vesikeskus, sisävesiyksikkö
Suomen sisävesien ekologisen tilan päivitetyt arviointiperusteet ja niiden tulevaisuuden kehitystarpeet Jukka Aroviita Vesikeskus, sisävesiyksikkö Limnologipäivät, Säätytalo, Helsinki, 11.4.2013 VPD:n
LisätiedotLinkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018
Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Asta Laari RAPORTTI 2018 nro 863/18 Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Tutkimusraportti
LisätiedotLOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012
LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 JOHANNA MEHTÄLÄ 2014 TARKKAILUN PERUSTA Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kalaston elohopeapitoisuuksien tarkkailu perustuu
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus
LisätiedotTalviaikainen järven hapetus Coolox menetelmällä
13.6.2017 Limnologi Reijo Oravainen Talviaikainen järven hapetus Coolox menetelmällä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry COOLOX - tuotekehitys Havaittiin, että pienissä lammissa, joissa oli
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2016
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 13.12.2016 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin Helsingin yliopiston Lammin
LisätiedotAsukkaiden, kuntien ja yritysten yhteinen hanke
Asukkaiden, kuntien ja yritysten yhteinen hanke Meillä on jotain yhteistä Hollolan kuntatilaisuus Vesijärvisäätio 25.5.2016 Kohteina Hollolassa Vesijärvi Työtjärvi Hahmajärvi Kutajärvi Matjärvi Arkiomaajärvi
LisätiedotNäkösyvyys. Kyyveden havainnoitsijatilaisuus Pekka Sojakka. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Näkösyvyys Kyyveden havainnoitsijatilaisuus 25.5.2011 Pekka Sojakka Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Näkösyvyys eli veden läpinäkyvyys on yksi virallisista veden laatuluokituksen määrityksistä.
LisätiedotLoimijoen alueen veden laatu
Loimijoen alueen veden laatu Hanna Alajoki 27.3.2019 Yleistä Loimijoki on suuri savimaiden joki, joka saa alkunsa Tammelan järviylängöltä ja laskee Kokemäenjokeen Huittisten kohdalla Valuma-alueen pinta-ala
LisätiedotSuuren ja Pienen Raudanveden koekalastukset vuonna 2017
Suuren ja Pienen Raudanveden koekalastukset vuonna 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018 Johdanto Luonnonvarakeskus (LUKE) koekalasti Rantasalmella sijaitsevat Suuren ja Pienen Raudanveden kesällä
LisätiedotKOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012
KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.
LisätiedotPohjaeläintietojärjestelmässä käytettävät, näytteenottoon liittyvät käsitteet
HERTTA-POHJE 25.4.2012 Pohjaeläintietojärjestelmässä käytettävät, näytteenottoon liittyvät käsitteet Vesienhoitoalue Vesipolitiikan puitedirektiivin vesipiiri Vesipolitiikan puitedirektiivin edellyttämää
Lisätiedot