Huntsman Pigments and Additives Oy, Pori PORIN EDUSTAN MERIALUEEN POHJAELÄIMISTÖ VUONNA Jussi Iso-Tuisku Julkaisunumero 768 ISSN
|
|
- Pirjo Mäkelä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Huntsman Pigments and Additives Oy, Pori PORIN EDUSTAN MERIALUEEN POHJAELÄIMISTÖ VUONNA 216 Jussi Iso-Tuisku 216 Julkaisunumero 768 ISSN
2
3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO TARKKAILUALUE KUORMITUS JA VEDENLAATU AINEISTO JA MENETELMÄT TULOKSET POHJA TAKSONILUKU, TIHEYS JA BIOMASSA LAJISTO LIEJUSIMPUKKAPOPULAATIODEN TILA LIEJUSIMPUKOIDEN KUOREN RUOSTEISUUS LIEJUSIMPUKOIDEN KUOREN KULUNEISUUUS EKOLOGINEN LUOKKA BBI-INDEKSIN PERUSTEELLA PÄÄTELMÄT JA YHTEENVETO VIITTEET LIITTEET: Liite 1. tutkimusalueen liejusimpukoiden kokojakaumat vuonna 216 Liite 2 tutkimusalueen näyteasemakohtaiset pohjaeläinkannanvaihtelut vuosina Liite 3. tutkimusalueen näyteasemakohtaiset pohjaeläintiheydet, -eläinbiomassat ja taksoniluvut 216 Liite 4. raportissa käytetyt indeksit
4
5 Kalaosasto/JIT Julkaisunumero 768 PORIN EDUSTAN MERIALUEEN POHJAELÄIMISTÖ VUONNA JOHDANTO Huntsman Pigments and Additives Oy:n (aiemmin Sachtleben Pigments Oy) tehtaat ovat vuodesta 1961 lähtien laskeneet jätevettä mereen Porin Karhuluodon edustalle. Näiden jätevesien vaikutuksia pohjaeläimistöön on tutkittu vuodesta 1975 lähtien aluksi vesihallituksen ja vuodesta 1981 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen toimesta. Vuosina näytteitä otettiin kolmen vuoden välein noin 6 asemalta. Välivuosina näytteet otettiin aluksi 1 asemalta ja vuodesta 21 alkaen viideltä asemalta. Uusi tarkkailuohjelma otettiin käyttöön vuonna 29, jolloin Pyhämaan vertailuasemat sekä Luvian saariston ja ulkomeren näyteasemat jäivät pois ja muutoinkin asemien tiheys harveni niin, että laajan kierroksen näyteasemien lukumäärä väheni 6:sta kuuteentoista. Viisi vuosittaisen tarkkailun intensiiviasemaa pidettiin ennallaan (Kuva 1.). Vuoden 214 tutkimuksessa tehtiin 5 näyteaseman suppea kierros (julkaisu 731). Edellinen raportti käsitteli vuoden 215 (julkaisu 755) laajan kierroksen 16 näyteaseman näytteenoton tuloksia. Tässä raportissa esitetään pohjaeläintarkkailun tulokset vuodelta 216, jolloin näytteet otettiin viideltä vuosittain seurattavalta näyteasemalta (Kuva 2.). 1.1 TARKKAILUALUE Nykyinen tarkkailualue ulottuu Säpin eteläpuolelta Merikarvialle ja noin 15 km Karhuluodosta länteen. Tehtaan prosessijätevedet johdetaan Karhuluodon edustan merialueelle. Jätevedet johdetaan noin 1,5 km:n etäisyydelle Karhuluodosta länteen. Purkualueella on syvyyttä noin 7 metriä. Vuoteen 22 asti purkuputki oli 4,5 km pitkä ja purkualueen syvyys oli metriä. Meren pohja syvenee Karhuluodon edustalla loivasti ja varsin tasaisesti ulkomerelle päin. Purkuputken ympäristössä pohja on suurimmaksi osaksi hiesua. Kokemäenjoen makea vesi leviää merialueelle toisaalta Ahlaisten saariston kautta pohjoiseen ja toisaalta Reposaaren sekä Mäntyluodon välisestä Kallon aukosta, mistä se kääntyy pääosin Kaijakarin ja Reposaaren välistä pohjoiseen, harvemmin etelään (Kuvat 1. & 2.). etunimi.sukunimi@kvvy.fi ( 3) PL 265, 3311 Tampere
6 2 Oura 241 Merikarvia 247 Enskeri Reposaari Karhuluoto Kokemäenjoki 8 99 Preiviikinlahti Säppi 75 Pori 1 km Luvia Kuva 1. Porin edustan merialueen pohjaeläintarkkailun näyteasemat vuonna 216. Vihreäksi merkityiltä näyteasemilta otetaan näytteet joka vuosi, muista joka kolmas vuosi. Pohjakartta MML 215.
7 Pihlav 3 13 Reposaari Mäntyluoto Karhuluoto Preiviikinlahti 2 4 kilometriä 8 Kuva 2. Porin edustan merialueen näyteasemat vuonna 216. Pohjakartta MML KUORMITUS JA VEDENLAATU Titaanidioksiditehtaiden tuotanto alkoi keväällä Tehtaiden prosessiveden pääkomponentit ovat olleet rikkihappo ja rautasulfaatti, joiden lisäksi jätevesi on sisältänyt titaanidioksidia ja erilaisia metalliyhdisteitä. Vuoden 1997 lopulla otettiin käyttöön prosessijätevesien käsittelylaitos (neutralointi), mikä merkitsi rikkihappokuormituksen loppumista. Rauta saostuu prosessissa lähes täysin. Vuonna 1998 loppui myös muu metallikuormitus pääosin kokonaan. Jätevedessä on lähinnä mangaania. Jätevesimäärä ja pääkomponenttien kuormitus vuodesta 1971 alkaen on esitetty taulukossa 1. Tehtaan jäähdytysvedet johdetaan selkeytysaltaan kautta Pihlavanlahdelle Kokemäenjoen suistoalueelle.
8 4 Taulukko 1. Tehtaan jätevesimäärä ja pääkomponenttien kuormituksen kehitys vuosina Jätevesien välittömällä purkualueella ei ole todettu viime vuosina sellaisia merkittäviä veden laadun muutoksia, jotka olisivat kytkettävissä jätevesikuormitukseen. Rautapitoisuudet vaihtelevat ensisijaisesti Kokemäenjoen vaikutusten mukaan. Osaltaan rautapitoisuuksiin voivat varsinkin pohjanläheisen veden osalta vaikuttaa myös Selkämeren syvännealueelta tulevat virtaukset. Rautapitoisuuksien lasku on jatkunut viime vuosiin saakka. Rautapitoisuuden ohella jokivedet aiheuttavat pintaveden samentumista ja vaikuttavat myös ravinnepitoisuuksiin. Jokivesien vaikutus näkyy Porin edustan merialueella Reposaaren eteläpuolellakin Kallon aukosta tulevien vesien vaikutuksen seurauksena. Merkittäviä jätevesivaikutuksia ei ollut havaittavissa eikä purkuputken lyhentäminen ole vaikuttanut uuden purkupaikan veden laatuun merkittävästi. Tilanne on parantunut jätevesien purkualueella merkittävästi vuoden 1997 jälkeen. 198-luvulla esiintyi vielä heikosti laimentunutta jätevettä pohjalla purkupaikan edustalla. Tässä vedessä mitattiin alhaisia ph-arvoja ja huomattavan korkeita rautapitoisuuksia. 199-luvulla matalia ph-arvoja ei ole enää todettu. Vuosina , jolloin rautakuormitus on käytännöllisesti katsoen loppunut, rautapitoisuus on laskenut lähes normaalille tasolle. Pitoisuusmaksimit esiintyvät jokiveden leimaamassa pintavedessä tai syvillä vesialuilla Selkämeren puolella. Myös rehevyys vaihtelee jokivesien tuomien ravinteiden mukaan. Reposaaren lähivesillä rehevyys oli muuta ympäröivää aluetta voimakkaampaa alueen kuuluessa vielä lievästi reheviin vesiin. Tehtaan vähäisellä fosforikuormituksella ei ole vaikutusta merialueen rehevyyteen edes paikallisesti.
9 5 2. AINEISTO JA MENETELMÄT Pohjaeläinnäytteet otettiin ja käsiteltiin standardia SFS 576 ja vesi- ja ympäristöhallituksen ohjeita, soveltaen. Näytteet otettiin van Veen noutimella, jonka pohjapinta-ala on 1153 cm 2. Kultakin näyteasemalta otettiin kolme nostoa, jotka käsiteltiin erikseen. Näytteet seulottiin,5 mm:n seulalla ja seulos säilöttiin 7 % alkoholiin. Pohjaeläimet poimittiin ja punnittiin myöhemmin laboratoriossa. Poiminta suoritettiin valkealta alustalta hyvässä valaistuksessa suurennuslamppua apuna käyttäen. Märkämassa punnittiin SFS-standardin 576 mukaan. Simpukat punnittiin avaamattomina. Määritys pyrittiin ulottamaan lajitasoon asti, ja tulokset ilmoitetaan tiheyksinä ja biomassoina neliömetriä kohti. Liejusimpukoista (Macoma baltica) mitattiin kuoren pituus,1 mm:n tarkkuudella sekä arvioitiin kuoren rautapitoisuus ja kuluneisuus Häkkilän ym ohjeiden mukaan. Kullekin asemalle laskettiin Suomen ympäristökeskuksen yhdessä riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kanssa kehittämä rannikkovesien ekologista tilaa kuvaava luokitteluindeksi BBI (Brackish water Benthic Index) (Taulukko 2. & Liite 4.). Pohjaeläinnäytteet haettiin Reposaaren meripelastusseuran aluksella, kapteenina Timo Uusilehto. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksestä työhön osallistuivat sertifioitu näytteenottaja, iktyonomi Pekka Westerling (näytteenotto, poiminta, punnitus, liejusimpukoiden mittaus sekä kuluneisuuden ja ruosteisuuden arviointi) ja hydrobiologi Jussi Iso-Tuisku (näytteenotto, pohjaeläinmääritys, aineiston analysointi ja raportointi). 3. TULOKSET 3.1 POHJA Näyteasemien syvyydet ja pohjanlaatu olivat vuonna 216 seuraavat: osa-alue asema POHJE-tunnus koordinaatit (ETRS-TM35FIN) syvyys pohja Purkualue m siltti ja hiesu Purkualue m siltti, hiesu ja lieju Reposaaren edusta m pinnassa hiesulieju, alla musta lieju Purkualueen länsipuoli m siltti, hiesu ja lieju Säpin pohjoispuoli m hiesulieju tai sorahiekka, vaalea lieju/savi 3.2 TAKSONILUKU, TIHEYS JA BIOMASSA Pohjaeläimistön taksoniluku vaihteli eri asemilla välillä 5 9, tiheys välillä yks/m 2 ja biomassa välillä 9,7 128, g/m 2. Korkein taksoniluku mitattiin näyteasemalla 13, jossa havaittiin myös korkein biomassa. Liejusimpukat muodostivat kaikilla asemilla suurimman osan biomassasta, kuten aikaisemmillakin tutkimuskerroilla. Suurin tiheys havaittiin purkuputken läheisellä näyteasemalla 13, jossa kokonaistiheyttä nosti liejusimpukoiden runsaan esiintymisen lisäksi valkokatkojen suuri määrä. Monisukasmadoista (Polychaeta) amerikansukasmadot esiintyivät runsaana koko tutkimusalueella. Siltti- ja liejupohjia suosiva vaatelias makkaramato (Halicryptus spinolosus) esiintyi purkualueen asemilla 52 ja 13. Laji esiintyi purkualueella vuonna 211 ensimmäistä kertaa koko seurannan aikana,
10 6 jonka jälkeen se on kuulunut alueen vakilajistoon. Purkualueen ulkopuolella makkaramato on ollut harvalukuisena vakituinen jo usean vuoden ajan. Vuonna 216 valkokatkoja (Monoporeia affinis) havaittiin runsaasti koko tutkimusalueella. (Liite 3.). 3.3 LAJISTO Tarkkailualueen tyypillisimpiä pohjaeläimiä ovat liejusimpukka, amerikansukasmato ja valkokatka, kilkki sekä harvana esiintyvä makkaramato. Usein tavattuja ovat liejukatka (Corophium volutator) ja hietakatka (Bathyporeia pilosa) sekä harvasukasmadot (Oligochaeta). Vuonna 216 liejukatkaa havaittiin ainoastaan yksittäin purkualueella, näyteasemilla 31 ja 13. Hietakatkoja ei havaittu. Lajin esiintyminen painottuu rantavyöhykkeisiin (Liite 3.). 3.4 LIEJUSIMPUKKAPOPULAATIODEN TILA Liejusimpukkapopulaatiot luokiteltiin aiempien vuosien tapaan seuraavasti: Tasapainoinen, uusiutuva populaatio: Vähenevä populaatio: pienten simpukoiden (< 5 mm) osuus yksilömäärästä yli 5 % pienten simpukoiden (< 5 mm) osuus yksilömäärästä alle 25 % Näyteasemien liejusimpukoiden kokojakaumat on esitetty liitteessä 1. Vuonna 216 liejusimpukkapopulaatiot olivat uusiutuvia ainoastaan näyteasemilla 31 ja 68. Kokojakauman perusteella populaatiot olivat väheneviä asemilla 52, 13 ja 8. Vuosia 214 ja 216 lukuun ottamatta liejusimpukkapopulaatiot ovat olleet uusiutuvia lukuun ottamatta Säpin pohjoispuolta, näyteasemaa 8 (Kuva 3. & Liite 1.).
11 7 asema = tasapainoinen uusiutuva populaatio = vähenevä populaatio = ei simpukoita = ei riittävästi simpukoita Kuva 3. Liejusimpukkapopulaatioiden tila vuosina 1975, 1982 ja 1985 sekä viidellä vuosittain seurattavalla asemalla.
12 LIEJUSIMPUKOIDEN KUOREN RUOSTEISUUS Liejusimpukat luokiteltiin kuoren pintaan kerääntyneen rautasakan perusteella neljään luokkaan (kuva 4): 1. aste: ei selvää rautasakkaa kuoren pinnalla, vähäistä punaruskeata väriä. 2. aste: rautasakkaa kerääntynyt ainoastaan kuoren toiseen reunaan kapealle alueelle, punaruskeata väriä myös muualla kuoressa 3 aste: rautasakka peittää noin ¼ kuoren leveydestä, sakkaa usein myös jo kuoren yläreunassa sekä viiruina kuoren keskiosissa 4. aste: kuoren pinta-alasta noin puolet rautasakan peitossa, sakkaa kuoren kaikissa reunoissa ja intensiivinen punaruskea väri peittää melkein koko kuoren. Kuva 4. Liejusimpukoiden (Macoma baltica) luokitus kuoren pintaan kerääntyneen rautasakan perusteella (Häkkilä 1978). Simpukoiden kuorissa esiintyvä rautaväritys johtunee pääosin sedimenteissä ja vedessä liuenneina olevien rautayhdisteiden saostumisesta kuoren pintaan. Pohjan läheinen vesikerros ja pohjasedimentit sisältävät aina jonkin verran rautaa, joten simpukankuorissa saattaa esiintyä rautasaostumia luonnontilaisillakin alueilla. Vuonna 216 simpukoiden kuoren ruosteisuutta ei juurikaan havaittu. Ruosteisuudeltaan 1. asteen liejusimpukat olivat vallitsevia kaikilla näyteasemilla. Näyteasemalla 13 on havaittu merkittävää ruosteisuutta liejusimpukoissa. Vuonna 216 ruosteisuutta näyteasemalla 13 ei ollut. Kuoren ruosteisuus väheni selvästi 198- ja 199-lukujen vaihteessa. Vuoden 199 jälkeen merkittävää kuoren ruosteisuutta on havaittu ainoastaan Reposaaren edustalla näyteasemalla 13 ja vuonna 213 Säpin pohjoispuolella näyteasemalla 8 (Kuva 5.).
13 9 asema = 1. aste = 2. aste = 3. aste = 4. aste = ei simpukoita = ei riittävästi simpukoita Kuva 5. Liejusimpukan kuoren ruosteisuus vuosina 1975 ja 1985 sekä viidellä vuosittain seurattavalla asemalla. Näyteasemalle on merkitty ns. tyyppiarvo (moodi) eli se ruosteisuuden luokka, johon useimmat simpukat kuuluivat LIEJUSIMPUKOIDEN KUOREN KULUNEISUUUS Liejusimpukat luokiteltiin kuoren kuluneisuuden perusteella kolmeen ryhmään: 1. aste: kuoressa ei ole havaittavissa merkkejä pinnan rikkoutumisesta tai se on vain hyvin vähäistä
14 1 2. aste: kuoren pinta vanhimmasta osasta tai paikoin muualtakin selvästi rikkonainen 3. aste: kuori syöpynyt usean neliömillimetrin alueelta, usein lähes puhki Vuonna 216 liejusimpukoissa havaittiin 3. asteen kuluneisuutta ja syöpymää näyteasemilla 52 ja 8. Liejusimpukan kuoren kuluneisuus väheni selvästi 199-luvun alussa, mutta sen jälkeen kehitys on ollut hidasta tai olematonta. Säpin pohjoispuolen asemalla 8 liejusimpukoissa on havaittu 2- luvulla 1 tutkimuskertana 3. asteen syöpymää ja populaatiot ovat olleet yleisesti väheneviä. Näin oli myös vuonna 216 (Kuvat 3. & 6). asema = 1. aste: ei juurikaan 1989 merkkejä kuoren rikkoutumisesta = 2. aste: kuoren pinta 1992 selvästi rikkonainen = 3. aste: kuori syöpynyt 1995 usean neliömillimetrin alueelta = ei simpukoita = ei riittävästi simpukoita Kuva 6. Liejusimpukan kuoren kuluneisuus vuosina 1975 ja 1985 sekä viidellä vuosittain seurattavalla asemalla. Näyteasemalle on merkitty ns. tyyppiarvo (moodi) eli se kuluneisuuden luokka, johon useimmat simpukat kuuluivat.
15 EKOLOGINEN LUOKKA BBI-INDEKSIN PERUSTEELLA Samoin kuin vuonna 215 tutkimusalueen pohjat luokiteltiin vuonna 216 yleisesti hyvään ekologiseen luokkaan sillä erotuksella, että näyteasemat 13, 31 ja 68 luokiteltiin erinomaiseen ekologiseen luokkaan. Porin edustan merialueen pohjat ovat olleen 2-luvulla hyvässä tai erinomaisessa ekologisessa tilassa eikä kuormitusvaikutuksia ole BBI-indeksin perusteella havaittavissa (Taulukko 2.). Taulukko 2. Tutkimusalueen ekologista tilaa kuvaava rannikkovesien luokitteluindeksi BBI (Brackish water Benthic Index) vuonna 216. Ekologisen tilan indeksiluokat ovat E=erinomainen, H=hyvä, T=tyydyttävä, V=välttävä, Hu=huono. 216 Huntsman Oy Näyteasema 31 purkualue 52 purkualue 13 Reposaaren edusta 68 purkualueen länsipuoli 8 Säpin pohjoispuoli Pohjaeläimet Pvm AB_tot S H' 1,16 1,83 1,99 1,62 1,88 H'_max 2,35 2,58 2,58 2,58 2,58 BQI_max 5,6 11,2 11,2 11,2 11,2 BQI 8,4 6,2 7, 8,2 3,8 BBI Vertailuarvo,75,66,66,66,66 BBI,9,58,66,61,48 BBI-ELS 1,2,88 1,92,73 BBI Luokka E H E E H BBI-ELS Luokka E H E E H 4. PÄÄTELMÄT JA YHTEENVETO Tehtaan rikkihappo- ja rautakuormituksen loputtua vuonna 1998 vedenlaatu on selvästi parantunut. Pohjan laadussa on tapahtunut selvää paranemista, mikä näkyy sekä herkkien pohjaeläinlajien palautumisena alueelle että pohjaeläinyhteisön monipuolistumisena. Lisäksi alueen pohjan tekstuuri on muuttunut aikaisemmasta niin, että titaanioksidisakkaa ja ilmeniittiä ei enää juurikaan esiinny. Pohjasedimentti on kuitenkin vielä paikoin ruosteenpunaista purkuputken ympäristössä. Vuonna 216 liejusimpukkapopulaatiot olivat uusiutuvia ainoastaan näyteasemilla 31 ja 68. Muualla tutkimusalueella (52, 13, 8) populaatiot olivat väheneviä. Liejusimpukoiden kuoren merkittävää ruosteisuutta ei havaittu lainkaan vuonna 216. Merkittävää 3. asteen kuoren kuluneisuutta havaittiin näyteasemilla 52 ja 8. Pohjat ovat pohjaeläinyhteisön perusteella vakaassa tilassa ja tutkimusalueen ekologinen luokka on hyvä, paikoin jopa erinomainen. Eroa kuormitusalueen ja vertailualueiden pohjan laatujen välillä ei ole, joten suoria kuormituksen vaikutuksia Porin edustan pohjaeläimistöön ei ole osoitettavissa. Vaihtelut Porin edustan merialueen pohjaeläimistössä selittyvät pitkälti normaalilla luontaisella vaihtelulla, sillä alueen pohjat ovat tekstuuriltaan vaihtelevia ja alueella on merivirtauksia.
16 12 KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Laatinut: FM, hydrobiologi Jussi Iso-Tuisku Hyväksynyt: osastonjohtaja JAKELU Jakelu postitse Olli Piiroinen Huntsman Pigments and Additives Oy/Katriina Heikkilä Porin kaupunki, ympäristövirasto Satakunnan ympäristöntutkimuskeskus/reposaari Satakunnan kalatalouskeskus Lounais-Suomen aluehallintovirasto Suomen ympäristökeskus, Kirjasto Porin kaupungin kirjasto/satakunnan maakuntakirjasto Helsingin yliopiston kirjasto/vapaakappaletoimisto 6 kpl Varsinais-Suomen ELY-keskus/Kirjaamo Jakelu sähköpostitse Varsinais-Suomen ELY-keskus/ asko.sydanoja@ely-keskus.fi Varsinais-Suomen ELY-keskus/ heli.perttula@ely-keskus.fi Varsinais-Suomen ELY-keskus/ kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi Huntsman Pigments and Additives Oy/ katriina_heikkila@huntsman.com Porin Satama OY/ juha-pekka.tall@portofpori.fi
17 13 VIITTEET Häkkilä, K., Hiltunen, P. ja Mölsä, H. 1978: Vuorikemian titaanioksiditehtaiden jätevesien vaikutuksista Porin edustan merialueen pohjaeläimistöön. Vesihallituksen tiedostus nro s. Iso-Tuisku, J 212.: Sachtleben Pigments Oy. Porin edustan merialueen pohjaeläimistö vuonna 211. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Julkaisu nro 654. Iso-Tuisku, J 213.: Sachtleben Pigments Oy. Porin edustan merialueen pohjaeläimistö vuonna 212. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Julkaisu nro 687. Iso-Tuisku, J 214.: Sachtleben Pigments Oy. Porin edustan merialueen pohjaeläimistö vuonna 213. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Julkaisu nro 718. Iso-Tuisku, J 215.: Sachtleben Pigments Oy. Porin edustan merialueen pohjaeläimistö vuonna 214. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Julkaisu nro 731. Iso-Tuisku, J 216.: Huntsman Pigments and Additives Oy. Porin edustan merialueen pohjaeläimistö vuonna 215. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Julkaisu nro 755 Kantola, L., Koskenniemi, E., Paavola, R. ja Heikkinen, M. 21: Ohjeita järvien ja jokien pohjaeläimistöseurannan näytteenottoon ja raportointiin. Ympäristöopas 87. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, Oulu. 3 s. + liitteet. Leppäkoski, E. 1975: Assesment of degree of pollution on the basis of macrozoobenthos in marine and brackish-water environnments. Acta Academiae Åboensis, Ser. B, Vol. 35 nr 2. 9 s. + liite. Mäkelä, A. ym. 1992: Vesitutkimusten näytteenottomenetelmät. VYH julk. sarja B 1, 69 s. +liitteet. Perälä, H. 211: Kokemäenjoen ja Porin edustan merialueen yhteistarkkailu vuonna 211. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Julkaisu nro 681, +liitteet. Alajoki, H. 214: Kokemäenjoen ja Porin edustan merialueen yhteistarkkailu vuosina 211 ja 213. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Julkaisu nro 75, +liitteet. Alajoki, H. 215: Kokemäenjoen ja Porin edustan merialueen yhteistarkkailu vuosina 214. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Julkaisu nro 733, +liitteet. Alajoki, H. 215: Kokemäenjoen ja Porin edustan merialueen yhteistarkkailu vuosina 215. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Julkaisu nro 757, +liitteet. SFS : Vesitutkimukset. Pohjaeläinnäytteenotto Ekman-noutimella pehmeiltä pohjilta. - Suomen standardoimisliitto SFS ry., 7 s.
18 14 LIITE 1. Porin edustan liejusimpukoiden näyteasemakohtaiset kokojakaumat vuonna 216. yksilömäärä n=139 liejusimpukoiden kokojakauma 216, näyteasema n=68 liejusimpukoiden kokojakauma 216, näyteasema yksilömäärä
19 15 yksilömäärä n=13 liejusimpukoiden kokojakauma 216, näyteasema n=2 liejusimpukoiden kokojakauma 216, näyteasema yksilömäärä
20 16 12 n=56 liejusimpukoiden kokojakauma 216, näyteasema yksilömäärä
21 17 LIITE 2. Pohjaeläinkantojen vaihtelu (yks/m 2 ) Porin edustan merialueen viidellä näyteasemalla vuosina yks/m 2 Näyteasema 31 1 m liejusimpukka amerikansukasmato harvasukasmadot valkokatka hietakatka yks/m 2 Näyteasema 31 1 m jäännemassiainen kilkki liejukatka
22 18 yks/m 2 Näyteasema m 1 9 liejusimpukka valkokatka yks/m 2 Näyteasema m makkaramato amerikansukasmato harvasukasmadot jäännemassiainen kilkki
23 19 yks/m 2 Näyteasema m liejusimpukka amerikansukasmato harvasukasmadot valkokatka yks/m 2 Näyteasema m makkaramato kilkki liejukatka
24 2 yks/m 2 Näyteasema m liejusimpukka valkokatka yks/m 2 Näyteasema m makkaramato amerikansukasmato harvasukasmadot jäännemassiainen kilkki
25 21 yks/m 2 Näyteasema 8 26 m liejusimpukka harvasukasmadot valkokatka liejukatka yks/m 2 Näyteasema 8 26 m makkaramato amerikansukasmato harvasukasmadot jäännemassiainen kilkki 94 yks/m²
26 22 LIITE 3. Liitetaulukot. Porin edustan merialueen pohjaeläimistön näyteasemakohtaiset tiheydet (yks/m²) ja biomassat (g/m²) sekä taksoniluvut vuonna 216. Yksilömäärä Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Kasvillisuustyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Pöyhintäaika [s] Pöyhintämatka [m] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² PRIAPULA Halicryptus spinulosus 1 1,7 2,89 5, ,5 46,26 36,11 ANNELIDA POLYCHAETA Marenzelleria 1 2 3,8 8,67 8, ,2 31,8 21, ,8 112,75 8, ,8 54,93 5, ,1 37,58 27,88 OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA ,4 72,28 1, ,1 43,37 8, ,3 66,49 13, ,3 72,28 18,5 MOLLUSCA BIVALVIA Macoma baltica ,2 436,54 75, ,1 22,37 8, ,3 387,4 87, ,4 57,82 35, ,5 141,66 59,4 ARTHROPODA CRUSTACEA Mysis relicta 2 2,8 5,78 1,1 Saduria entomon ,6 17,35 8,67 1 1,7 2,89 5, ,8 5,78 5,1 1 1,6 2,89 5, ,1 17,35 8,67 Corophium volutator 1 1,3 2,89 5,1 1 1,4 2,89 5,1 Monoporeia affinis ,2 621,57 11, ,9 127,2 18, ,97 5, ,9 283,32 262, ,1 17,35 3,4 INSECTA DIPTERA Chironomidae Chironomidae 1 1,4 2,89 5,1 Summa ,2 44, ,43 56, ,8 14, ,45 291, ,21 112,75 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) Pori meri sisäs profundaali ei kasvillisuutta pehmeä pohja Kvantitatiivinen VanVeen ,5 3 Pori meri ulkos profundaali ei kasvillisuutta pehmeä pohja Kvantitatiivinen VanVeen ,5 3 Pori meri ulkos profundaali ei kasvillisuutta pehmeä pohja Kvantitatiivinen VanVeen ,5 3 Pori avomeri profundaali ei kasvillisuutta pehmeä pohja Kvantitatiivinen VanVeen ,5 3 Luvia meri ulkos profundaali ei kasvillisuutta pehmeä pohja Kvantitatiivinen VanVeen ,5 3
27 23 Märkäpaino Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Kasvillisuustyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Pöyhintäaika [s] Pöyhintämatka [m] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Pori meri sisäs profundaali ei kasvillisuutta pehmeä pohja Kvantitatiivinen VanVeen ,5 Pori meri ulkos profundaali ei kasvillisuutta pehmeä pohja Kvantitatiivinen VanVeen,5 3 3,5, Näytteet g WW Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet g WW Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet g WW Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet g WW Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet g WW Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji g WW g WW/m² g WW/m² g WW g WW/m² g WW/m² g WW g WW/m² g WW/m² g WW g WW/m² g WW/m² g WW g WW/m² g WW/m² PRIAPULA PRIAPULA,4,4,11,2,474,52,21,546 1,2 1,58 2,199 ANNELIDA POLYCHAETA POLYCHAETA,3,6,9,1,27,26,2,15,35,52,1,151,147,567,143,162, ,522 2,76,56,3,87,173 5,2,5,246,5,35,24,64,2,185,131 OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA,5,19,21,45,1,131,76,7,16,16,39,1,114,47,1,14,33,58 1,7,167,18,6,42,38,86,3,247,17 MOLLUSCA BIVALVIA BIVALVIA 1,48 3,411 1,614 6,55 78,2 18,85 9,352 19,59 6,734 9,61 35,926 99,5 13,863 58,537 21,946 12,68 7,833 42,387 95,7 122,54 62,26 1,122 1,25,441 2, ,132 3,771 4,712 6,417 13,86 24,993 87,6 72,256 42,21 ARTHROPODA CRUSTACEA CRUSTACEA,246,162,156,563 6,8 1,628,436,36,37,18,91,3,262,91,154,84,72,39,7,894,388,87,156,59,31 9,87,432,3,3,1,87,15 ISOPODA,62,2,637 1,241 14,9 3,587 3,95,2,2,7,12,118,12,13,3,376,563,3,3,1,8,14,3 3,278,76 3,357 11,8 9,74 16,22 INSECTA DIPTERA Chironomidae Chironomidae,1,2 Summa 2,328 3,578 2,412 8, ,47 6,62 19,64 6,85 9,678 36, ,425 58,47 23,267 12,93 8,115 44, ,27 67,17 1,274 1,45,623 3, ,678 3,779 4,726 9,772 14,3 28, ,479 4,41 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) Pori meri ulkos profundaali ei kasvillisuutta pehmeä pohja Kvantitatiivinen VanVeen ,5 Pori avomeri profundaali ei kasvillisuutta pehmeä pohja Kvantitatiivinen VanVeen Luvia meri ulkos profundaali ei kasvillisuutta pehmeä pohja Kvantitatiivinen VanVeen
28 24 Näyteasemakohtaiset taksoniluvut ( ) ja biomassat ( ) Porin edustan viidellä näyteasemalla. lajia Tutkimusalueen taksoniluvut g/m² Tutkimusalueen pohjaeläinbiomassat ka
29 25 LIITE 4. Raportissa vuonna 216 käytetyt indeksit. BBI -indeksi (Brackish water Benthic Index) on kehitetty kuvaamaan erityisesti rannikon pehmeiden pohjien tilaa. Indeksin oletuksena on, että lajien monimuotoisuus pienenee ympäristöstressin kasvaessa. Indeksi on sovitettu Itämeren olosuhteisiin, siinä otetaan huomioon Itämeren luonnostaan alhainen pohjaeläin-diversiteetti ja syvyyden vaikutus lajistoon. Aineistosta laskettiin pohjaeläinyhteisön monimuotoisuutta kuvaava Shannon & Wienerin diversiteetti-indeksi (H'): H' = - p i S i = 1 ln p i missä S on lajimäärä ja p i on lajin i yksilömäärän osuus kokonaisyksilömäärästä. Indeksi huomioi sekä lajimäärän että runsausjakauman.
Sachtleben Pigments Oy PORIN EDUSTAN MERIALUEEN POHJAELÄIMISTÖ VUONNA Jussi Iso-Tuisku 2014 ISSN Julkaisunumero 718
Sachtleben Pigments Oy PORIN EDUSTAN MERIALUEEN POHJAELÄIMISTÖ VUONNA 2013 Jussi Iso-Tuisku 2014 ISSN 0781-8645 Julkaisunumero 718 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 1.1 TARKKAILUALUE... 1 1.2 KUORMITUS JA VEDENLAATU...
LisätiedotHuntsman Pigments and Additives Oy, Pori PORIN EDUSTAN MERIALUEEN POHJAELÄIMISTÖ VUONNA Jussi Iso-Tuisku Julkaisunumero 755 ISSN
Huntsman Pigments and Additives Oy, Pori PORIN EDUSTAN MERIALUEEN POHJAELÄIMISTÖ VUONNA 215 Jussi Iso-Tuisku 216 ISSN 781-8645 Julkaisunumero 755 2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TARKKAILUALUE... 1 3. KUORMITUS
LisätiedotKOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS
KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry KVVY Pantone 00 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1. AINEISTO JA MENETELMÄT... 1 4. TULOKSET JA TARKASTELU... 4.1 Taksoniluku ja lajisto... 4.2
LisätiedotKOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS
KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry KVVY Pantone 00 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1. AINEISTO JA MENETELMÄT... 4. TULOKSET JA TARKASTELU... 4.1 Taksoniluku ja lajisto... 4.2 Yksilömäärä
LisätiedotKOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS
KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry KVVY Pantone 00 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1. AINEISTO JA MENETELMÄT... 4. TULOKSET JA TARKASTELU... 4.1 Taksoniluku ja lajisto... 4.2 Yksilömäärä
LisätiedotKOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS
KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry KVVY Pantone 300 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 1 3. TULOKSET JA YHTEENVETO... 2 VIITTEET LIITTEET: Liite 1. Käytetyt parametrit Liite
LisätiedotKROTTILANLAHDEN POHJAELÄINTUTKIMUS 2006
KROTTILANLAHDEN POHJAELÄINTUTKIMUS 006 Natura-kohde / Natura site: Ruissalon lehdot FI000057 Lounais-Suomen urbaanit Natura 000 -alueet Life Luonto -hanke 00 006 Management of Urban Natura 000 Areas in
LisätiedotKruunuvuorenselän pohjaeläinselvitys vuonna 2011 Laajasalon raideliikenteen ympäristövaikutusten arviointiohjelma
Kruunuvuorenselän pohjaeläinselvitys vuonna 2011 Laajasalon raideliikenteen ympäristövaikutusten arviointiohjelma Jari-Pekka Pääkkönen 24.11.2011 Sisältö 1. Taustaa... 3 2. Havaintopaikat... 3 3. Määritykset...
LisätiedotLinkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018
Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Asta Laari RAPORTTI 2018 nro 863/18 Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Tutkimusraportti
LisätiedotSALMONFARM AB OY:N GRANHOLMIN KALANKASVATUSLAITOKSEN VELVOITETARKKAILU VUOSINA Raportti nr , v. 2
SALMONFARM AB OY:N GRANHOLMIN KALANKASVATUSLAITOKSEN VELVOITETARKKAILU VUOSINA 2011 2017 Raportti nr 131-18-225, v. 2 1. YLEISTÄ Kemiönsaaren kunnassa Stora ja Lilla Granholmen välissä sijaitseva kalankasvatuslaitos
LisätiedotSuomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella. Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu
Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu 1 Seurannan laatutekijät Biologia: Levästö, Vesikasvit, kalat, Pohjaeläimistö
LisätiedotPOHJAELÄINTUTKIMUKSET MERIALUEELLA PYHTÄÄ KOTKA HAMINA VUOSINA JA VERTAILUA AIKAISEMPIIN TULOKSIIN
POHJAELÄINTUTKIMUKSET MERIALUEELLA PYHTÄÄ KOTKA HAMINA VUOSINA -5 JA VERTAILUA AIKAISEMPIIN TULOKSIIN Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 33/5 Marja Anttila-Huhtinen ISSN 58-86 TIIVISTELMÄ Tässä
Lisätiedot1980:43. VUORIKEMITAN TITAANIDIOKSIDITEHTAIDEN JÄTEVESIEN VAIKUTUKSISTA PORIN EDUSTAN MERIALUEEN POHJAELÄIMISTÖÖN - POHJAELÄIN TUTKIMUKSET v.
1980:4 VUORIKEMITAN TITAANIDIOKSIDITEHTAIDEN JÄTEVESIEN VAIKUTUKSISTA PORIN EDUSTAN MERIALUEEN POHJAELÄIMISTÖÖN - POHJAELÄIN TUTKIMUKSET v. 1978 Kauko Häkki 1 ä V E S 1 H A L L 1 T U K S E N M 0 N 1 S
LisätiedotKOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS
KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry KVVY Pantone 300 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 1 2.1 Syvänteet... 1 2.2 Rantavyöhyke... 2 3. TULOKSET... 3 3.1 Syvänteet... 3 3.2
LisätiedotPYHTÄÄN MERIALUEEN KALANKASVATUS- LAITOSTEN POHJAELÄINTUTKIMUKSET VUO- SINA JA VERTAILUA AIKAISEMPIIN TUTKIMUKSIIN
PYHTÄÄN MERIALUEEN KALANKASVATUS- LAITOSTEN POHJAELÄINTUTKIMUKSET VUO- SINA 2002-2003 JA VERTAILUA AIKAISEMPIIN TUTKIMUKSIIN Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 145/2006 Marja Anttila-Huhtinen
LisätiedotKOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS
KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry KVVY Pantone 300 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 1 2.1 Syvänteet... 1 2.2 Rantavyöhyke... 2 3. TULOKSET... 3 3.1 Syvänteet... 3 3.2
LisätiedotJAALAN KIMOLANLAHDEN (14.121) POHJAELÄINTUTKIMUS VUONNA 2004
JAALAN KIMOLANLAHDEN (14.121) POHJAELÄINTUTKIMUS VUONNA 2004 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 72/2006 Marja Anttila-Huhtinen TIIVISTELMÄ Kimolankanavan tukinuitto päättyi elokuussa 2002.
LisätiedotPYHTÄÄN MERIALUEEN KALANKASVATUS- LAITOSTEN POHJAELÄINTARKKAILU VUONNA 2006
PYHTÄÄN MERIALUEEN KALANKASVATUS- LAITOSTEN POHJAELÄINTARKKAILU VUONNA 2006 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 164/2008 Marja Anttila-Huhtinen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä yhteenvedossa on
LisätiedotKOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS
KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry KVVY Pantone 300 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1. POHJAELÄINTARKKAILU....1 Tarkkailualue.... Aineisto ja menetelmät....3 Tulokset ja tarkastelu... 4.3.1. Syvänteet...
LisätiedotGALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010
FCG Finnish Consulting Group Oy Kauniaisten kaupunki GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010 21.1.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy PRT I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tutkimuksen peruste ja vesistökuvaus...
LisätiedotPOHJAELÄINTUTKIMUKSET MERIALUEELLA PYHTÄÄ KOTKA HAMINA VUOSINA JA VERTAILUA AIKAISEMPIIN TULOKSIIN
POHJAELÄINTUTKIMUKSET MERIALUEELLA PYHTÄÄ KOTKA HAMINA VUOSINA 21-213 JA VERTAILUA AIKAISEMPIIN TULOKSIIN Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 231/213 Marja Anttila-Huhtinen ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ
LisätiedotUUDENKAUPUNGIN MERIALUEEN POHJAELÄINTUTKIMUS VUONNA 2015
UUDENKAUPUNGIN MERIALUEEN POHJAELÄINTUTKIMUS VUONNA 2015 Hanna Turkki 20.12.2016 Nro 117-16-8250 2 (39) UUDENKAUPUNGIN MERIALUEEN POHJAELÄINTUTKIMUS (2015) Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy
LisätiedotVARESJÄRVI KOEKALASTUS
Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö
LisätiedotRAUMAN MERIALUEEN POHJAELÄINTUTKIMUS VUONNA 2013
RAUMAN MERIALUEEN VUONNA 213 Hanna Turkki 16.1.215 Nro 116-15-14 2 (36) RAUMAN MERIALUEEN (213) RAUMAN MERIALUEEN (213) 3 (36) Sisällys 1. JOHDANTO... 5 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 5 3. TULOKSET JA NIIDEN
LisätiedotMuutoksia pohjaeläimistössä. Förändringar hos bottendjuren
Muutoksia pohjaeläimistössä Förändringar hos bottendjuren biologi Reetta Räisänen Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys r.y. Sydvästra Finlands vattenskyddsförening r.f. Pohjaeläimistä Pohjaeläimiä on sekä
LisätiedotSurviaissääskien kotelonahkamenetelmä (CPET) Tulokset ja johtopäätökset
Surviaissääskien kotelonahkamenetelmä (CPET) Tulokset ja johtopäätökset Janne Raunio, FT, Kymijoen vesi ja ympäristö ry. Mika Nieminen, FM, SYKE / Jyväskylän yliopisto BioTar-loppuseminaari 14.5.2014,
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. välille suunnitellun kiinteän yhteyden linjauksen ja lähialueen pohjaeläinselvitys 2009
Oulunsalon-Hailuodon välille suunnitellun kiinteän yhteyden linjauksen ja lähialueen pohjaeläinselvitys 2009 Suomen Luontotieto Oy 35/2009 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät...
LisätiedotRENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014
Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,
LisätiedotPOHJAELÄINTUTKIMUKSET MERIALUEELLA PYHTÄÄ KOTKA HAMINA VUOSINA JA VERTAILUA AIKAISEMPIIN TULOKSIIN
POHJAELÄINTUTKIMUKSET MERIALUEELLA PYHTÄÄ KOTKA HAMINA VUOSINA 2006-2009 JA VERTAILUA AIKAISEMPIIN TULOKSIIN Marja Anttila-Huhtinen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä yhteenvedossa on käsitelty merialueen
LisätiedotHAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN
Maa- ja metsätalouden vesistövaikutukset seminaari MaaMet-seurannan tuloksista, 9.5.2014 Helsinki HAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN Jukka Aroviita SYKE, Vesikeskus Tapio Heikkilä Ympäristöhallinnon
Lisätiedot[ Ι. Pantone 300 ± ± ± ±± ±± ; ;± ±
[ Ι ƒ Pantone 3 [ ± ± ± ±± ±± ; ;± ± ± SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. METALLIKUORMITUS TARKKAILUALUEELLA... 1 3. AINEISTO JA MENETELMÄT... 6 3.1 Tarkkailualue ja näyteasemat... 6 3.2 Näytteenotto ja laboratorioanalyysit...
LisätiedotGALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011
FCG Finnish Consulting Group Oy Kauniasten kaupunki GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011 -P11644 FCG Finnish Consulting Group Oy Kasviplankton v. 2011 I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 2
LisätiedotKokkolan merialueen yhteistarkkailu
Kokkolan merialueen yhteistarkkailu Marjut Mykrä, Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Ympäristönsuojeluviranhaltijat ry:n kesäpäivät 15.6.218 Kokkolan edustan merialueen yhteistarkkailu Alueelle johdettu
LisätiedotWiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014
Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren
LisätiedotPOHJAELÄINTUTKIMUKSET MERIALUEELLA PYHTÄÄ KOTKA HAMINA VUOSINA JA VERTAILUA AIKAISEMPIIN TULOKSIIN
POHJAELÄINTUTKIMUKSET MERIALUEELLA PYHTÄÄ KOTKA HAMINA VUOSINA 214 218 JA VERTAILUA AIKAISEMPIIN TULOKSIIN Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 279/218 Marja Anttila-Huhtinen ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ
LisätiedotPOHJAELÄIMISTÖN ESIINTYMINEN SAARISTOMERELLÄ
Opinnäytetyö (AMK) Kala- ja ympäristötalouden koulutusohjelma Iktyonomi AMK 2012 Jussi Laaksonlaita POHJAELÄIMISTÖN ESIINTYMINEN SAARISTOMERELLÄ saariston vyöhykkeisyyden ja veden laadun vaikutus OPINNÄYTETYÖ
LisätiedotPERNAJAN LOVIISAN MERIALUEEN KALANKASVATUSLAITOSTEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2008
PERNAJAN LOVIISAN MERIALUEEN KALANKASVATUSLAITOSTEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2008 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 181/2009 Marja Anttila-Huhtinen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa
LisätiedotHämeen Renkajärven tilan kehitys sedimenttien piilevätutkimuksien perusteella. Hanna Alajoki Vesistötutkija
Hämeen Renkajärven tilan kehitys sedimenttien piilevätutkimuksien perusteella Hanna Alajoki Vesistötutkija Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Perustettu 1961 Toimialue Kokemäenjoen ja Karvianjoen
LisätiedotPäävyöhykelinjamenetelmän mukaiset vesikasvikartoitukset Poselyn, Kaielyn ja Keselyn alueilla 2015
ALLECO RAPORTTI N:O 11/2015 Päävyöhykelinjamenetelmän mukaiset vesikasvikartoitukset Poselyn, Kaielyn ja Keselyn alueilla 2015 Juha Syväranta ja Jouni Leinikki MARINE BIOLOGICAL AND LIMNOLOGICAL CONSULTANTS
LisätiedotKokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY)
Järkivihreä Forssa 19.11.2013 Taina Korpiharju Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) Perustettu 1961 Toimialue Kokemäenjoen ja Karvianjoen vesistöalueet Toimipaikat Tampereella ja Hämeenlinnassa
LisätiedotHANHIKIVEN YDINVOIMALAITOKSEN JÄÄHDYTYSVEDEN PURKURAKENTEET
Liite 18 30.1.2013 1 (6) FENNOVOIMA OY HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOKSEN JÄÄHDYTYSVEDEN PURKURAKENTEET VESISTÖ- JA POHJAELÄINTARKKAILUSUUNNITELMA 1 VESILUPAHAKEMUKSEN VESISTÖTARKKAILUSUUNNITELMA... 2 1.1 JOHDANTO...
LisätiedotAlajärven ja Takajärven vedenlaatu
Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää
LisätiedotKeliberin kaivoshankkeen perustilaselvitys
Keliberin kaivoshankkeen perustilaselvitys Piileväselvitys kesällä 2014 Selvityksessä tutkittiin suunnittelualueen vesien nykytila piileväanalyysien avulla viidellä havaintopaikalla. Piileväanalyysit Näytteenotossa,
LisätiedotENÄJÄRVEN SEDIMENTTITUTKIMUS HUHTIKUUSSA Raportti nro
1. YLEISTÄ ENÄJÄRVEN SEDIMENTTITUTKIMUS HUHTIKUUSSA 2018 Raportti nro 654-18-2933 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki 25.4.2018 Salossa Enäjärvellä sedimentti- ja vesitutkimuksen Salon ympäristönsuojeluviranomaisen
LisätiedotNo 296b/18 VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY- KESKUSALUEELLA SIJAITSEVIEN TURVETUOTANTOALUEIDEN BIOLOGINEN TARKKAILUOHJELMA 2018-
No 296b/18 VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY- KESKUSALUEELLA SIJAITSEVIEN TURVETUOTANTOALUEIDEN BIOLOGINEN TARKKAILUOHJELMA - Lappeenrannassa 3. päivänä toukokuuta Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun
LisätiedotVeikkolan järvien pohjaeläimistö vuonna 2018
Veikkolan en pohjaeläimistö vuonna 2018 Veikkolan en kunnostushanke 2019-2027 Aki Mettinen Raportti 734/2019 Laatija: Aki Mettinen Tarkastaja: Tiina Asp Hyväksyjä: Jaana Pönni Hyväksytty: 25.1.2019 LÄNSI-UUDENMAAN
LisätiedotJAALAN KIMOLANLAHDEN (14.121) POHJAELÄINTUTKIMUS VUONNA 2006
JAALAN KIMOLANLAHDEN (14.121) POHJAELÄINTUTKIMUS VUONNA 26 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 84/27 Marja Anttila-Huhtinen TIIVISTELMÄ Kimolankanavan tukinuitto päättyi elokuussa 22. Samalla
LisätiedotJäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016
Tutkimusraportti 121 / 2017 Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy Nenäinniemen puhdistamo Jäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016 Nab Labs Oy Arja Palomäki Sisällys 1 TUTKIMUKSEN TAUSTA...
LisätiedotKOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät
LisätiedotUIMAVESIPROFIILI HIEKKASÄRKKÄ
UIMAVESIPROFIILI HIEKKASÄRKKÄ SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen ja yhteystiedot
LisätiedotHiidenveden ekologisen tilan kehitys Mitä eri biologiset indikaattorit kertovat Hiidenveden tilan kehityksestä?
Hiidenveden ekologisen tilan kehitys Mitä eri biologiset indikaattorit kertovat Hiidenveden tilan kehityksestä? Tutkimuspäällikkö Anne Liljendahl, LUVY ry Hiidenvedellä tehdyt ekologiset tutkimukset 2016-2017
LisätiedotTURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN POHJAELÄINTUTKIMUS VUONNA 2011
TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN POHJAELÄINTUTKIMUS VUONNA 2011 Reetta Räisänen 18.3.2013 Nro 153-13-1207 2 (44) TURUN MERIALUEEN POHJAELÄINTUTKIMUS (2011) SISÄLLYS 1. YLEISTÄ... 5 2. AINEISTO JA MENETELMÄT...
LisätiedotVarsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela
Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki
Lisätiedot7. MERIALUE PIHLAVANLAHTI JA AHLAISTEN SAARISTO Talvitulokset Alkukesän tulokset
Pantone 300 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TARKKAILUN PERUSTE JA SUORITUS... 2 3. PURKUALUEEN YLEISKUVAUS... 7 3.1 KOKEMÄENJOKI... 7 3.2 PIHLAVANLAHTI JA AHLAISTEN SAARISTO... 8 3.3 PORIN EDUSTAN MERIALUE...
LisätiedotHEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015
HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015 Kymijoen vesi ja ympäristö ry Janne Raunio SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUSALUE 1 3 AINEISTO JA METELMÄT 1 4 TULOKSET 4
LisätiedotTUULOKSEN PANNUJÄRVEN TILAN KEHITYS SEDIMENTIN PIILEVÄANA-
TUULOKSEN PANNUJÄRVEN TILAN KEHITYS SEDIMENTIN PIILEVÄANA- LYYSIEN VALOSSA Järvi Hämeenlinnan Tuuloksen Pannujärvi (tunnus 35.793.1.002, vesiala 0,362 km 2, suurin syvyys 12 m ja tilavuus 1,4 milj. m 3
LisätiedotJokien ja Järvien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella
Jokien ja Järvien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella Petri Liljaniemi ja Annukka Puro- Tahvanainen Yhteistyöryhmän kokous 28.5.2013 7.6.2013 Luokittelun lähtökohdat Vesienhoidon toisella kierroksella
LisätiedotHangon merialueen ja Bengtsårin vesien pohjaeläimistön tila vuosina 2007-2010
Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien pohjaeläimistön tila vuosina 2007-2010 Anu Suonpää Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 224/2011 LÄNSI-UUDENMAAN VESI
LisätiedotVoiko EU vaikuttaa ympäristön tilaan ja miten? Ympäristön tila ja toimet Suomen puolella
Voiko EU vaikuttaa ympäristön tilaan ja miten? Ympäristön tila ja toimet Suomen puolella Perämeriseminaari Luulaja 16.-17.10.2007 Sisältö EU:n hallinnolliset keinot vähentää rannikkovesien rehevöitymistä
LisätiedotKokemäenjoen vedenlaadun kehitys ja kalastushaitat. 15.3.2012 Nakkila Heikki Holsti
Kokemäenjoen vedenlaadun kehitys ja kalastushaitat 15.3.2012 Nakkila Heikki Holsti Kokemäenjoen kuormittajat 19 18 15c 57 52 17 15d 0 Ahlainen 56 Pihlavanlahti 51 50 15b 16 47 46 15a 42 40 Pori 14 13 12
LisätiedotPamilon vesivoimalaitoksen kolmannen koneyksikön vesistövaikutustutkimus: Palojärven ja Jäsyksen pohjaeläintarkkailu 2018
Pamilon vesivoimalaitoksen kolmannen koneyksikön vesistövaikutustutkimus: Palojärven ja Jäsyksen pohjaeläintarkkailu 2018 Jaana Lahdenniemi RAPORTTI 2019 nro 643/19 Pamilon vesivoimalaitoksen kolmannen
LisätiedotPohjaeläintietojärjestelmässä käytettävät, näytteenottoon liittyvät käsitteet
HERTTA-POHJE 25.4.2012 Pohjaeläintietojärjestelmässä käytettävät, näytteenottoon liittyvät käsitteet Vesienhoitoalue Vesipolitiikan puitedirektiivin vesipiiri Vesipolitiikan puitedirektiivin edellyttämää
LisätiedotMaa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä. Antti Räike, SYKE,
Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä Antti Räike, SYKE, 9.5.2014 Rannikon MaaMet-seurantapaikat Pääosin suljettuja merenlahtia, joissa vedenvaihtuvuus rajatumpaa Kuormitus rannikolla on cocktail.
LisätiedotMissä kuhat ovat? Outi Heikinheimo Luonnonvarakeskus (Luke) Ammattikalastajaristeily Luonnonvarakeskus
Missä kuhat ovat? Outi Heikinheimo Luonnonvarakeskus (Luke) Ammattikalastajaristeily 7.-8.2. 2018 Esityksen sisältö Kuhan vuosiluokkavaihtelun taustalla kesän lämpötilat Kuhakannan kehitys 1980 alkaen
LisätiedotUudenmaan vesikasvikartoitukset päävyöhykemenetelmällä 2016
ALLECO RAPORTTI N:O 15/201 Uudenmaan vesikasvikartoitukset päävyöhykemenetelmällä 201 Juha Syväranta MARINE BIOLOGICAL AND LIMNOLOGICAL CONSULTANTS Veneentekijäntie 4 FI-00210 Helsinki, Finland Tel. +358
LisätiedotRanuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta
Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta Annukka Puro-Tahvanainen annukka.puro-tahvanainen@ ely-keskus.fi Ranua 18.4.2018 28.11.2018 1 Yleiskatsaus Ranuan vesistöjen tilaan Vaikuta vesiin
LisätiedotKitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa
Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa Satu Maaria Karjalainen Seppo Hellsten Kitka-MuHa-työryhmä 2.9.2013 Himmerki, Posio Kitkan ominaispiirteitä Suomen 10.
LisätiedotPintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa. TPO-aluetilaisuus Itä-Uusimaa Porvoo
Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa TPO-aluetilaisuus Itä-Uusimaa Porvoo 30.10.2013 UUDELY / YT-yksikkö / 03.10.2013 1 Vesien luokittelujärjestelmä Pintavedet luokiteltiin ekologisen
LisätiedotPUULAN LÄNSIOSAN PALEOLIMNOLOGINEN TUTKIMUS
PUULAN LÄNSIOSAN PALEOLIMNOLOGINEN TUTKIMUS Juhani Hynynen Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus 18.02.2014 ESITELMÄN RUNKO Johdanto Mitä on paleolimnologia Menetelmät Missä & miten? Tulokset
LisätiedotSatakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat. Kankaanpää Heli Perttula
Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat Kankaanpää 22.11.211 Heli Perttula Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tila -yksikkö, Vesien seuranta -ryhmä, Heli Perttula 22.11.211
LisätiedotPyhäjoen Hanhikiven niemen pohjaeläintarkkailu vuonna 2014
ALLECO RAPORTTI N:O 8/2014 Pyhäjoen Hanhikiven niemen pohjaeläintarkkailu vuonna 2014 Jouni Leinikki MARINE BIOLOGICAL AND LIMNOLOGICAL CONSULTANTS Veneentekijäntie 4 FI-00210 Helsinki, Finland Tel. +358
LisätiedotKokkolan 14 m väylän ja sataman syvennyksen ennakkotarkkailu vesikasvilinjat ja pohjaeläinnäytteet Selvitys
Monivesi Oy Tilaaja: Ramboll Oy Kokkolan 14 m väylän ja sataman syvennyksen ennakkotarkkailu vesikasvilinjat ja pohjaeläinnäytteet 2018 Selvitys 22.6.2018 Työ 4349 Monivesi Oy Purolehto 33A 02920 Espoo
LisätiedotKuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä
LisätiedotVESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV
VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA 2 (4) 1 Johdanto Vesistön ja kalaston tarkkailu perustuu hoitokunnalle 11.9.2014 myönnettyyn
LisätiedotJoutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013
Raportti Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset 3 3.1 Koskin koulu 3 3.1.1
LisätiedotKRISTIINANKAUPUNGIN KAUPUNKI. Lapväärtinjoen ruoppauksen kalataloudellinen tarkkailusuunnitelma
KRISTIINANKAUPUNGIN KAUPUNKI Lapväärtinjoen ruoppauksen kalataloudellinen tarkkailusuunnitelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.6.2018 P35903P001 Tarkkailusuunnitelma Lapväärtinjoen ruoppauksen kalataloudellinen
LisätiedotKUULUTUS Esitys Mussalon D-laiturin rakentamisen ja ruoppaamisen kalataloudelliseksi tarkkailuohjelmaksi
KUULUTUS VARELY/2146/5723/2018 5.7.2018 Esitys Mussalon D-laiturin rakentamisen ja ruoppaamisen kalataloudelliseksi tarkkailuohjelmaksi Asia Ohjelmaesitys on toimitettu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalousviranomaiselle
LisätiedotPuruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto
Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,
LisätiedotKONNIVEDEN (14.131) POHJAELÄINTARKKAILU VUONNA 2005: SYVÄNNEALUEIDEN POHJAELÄINTUTKIMUS JA LYHYT YHTEENVETO VUODEN 2005 TULOKSISTA
KONNIVEDEN (4.3) POHJAELÄINTARKKAILU VUONNA 2005: SYVÄNNEALUEIDEN POHJAELÄINTUTKIMUS JA LYHYT YHTEENVETO VUODEN 2005 TULOKSISTA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 63/2008 Marja Anttila-Huhtinen
LisätiedotSISÄLTÖ 1. JOHDANTO TARKKAILUN PERUSTE JA SUORITUS PURKUALUEEN YLEISKUVAUS KOKEMÄENJOKI...21
Pantone 300 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TARKKAILUN PERUSTE JA SUORITUS... 2 3. PURKUALUEEN YLEISKUVAUS... 7 3.1 KOKEMÄENJOKI... 7 3.2 PIHLAVANLAHTI JA AHLAISTEN SAARISTO... 8 3.3 PORIN EDUSTAN MERIALUE...
LisätiedotEPV Bioturve Oy Märkänevan turvetuotantoalueen kalataloudellinen tarkkailuohjelma
Kuulutus 1 (2) 24.11.2017 4512/5723/2017 EPV Bioturve Oy Märkänevan turvetuotantoalueen kalataloudellinen tarkkailuohjelma Asia Pohjanlumme Ky on EPV Bioturve Oy:n puolesta 9.11.2017 jättänyt Varsinais-Suomen
LisätiedotTALVIVAARA PROJEKTI OY
4562a TALVIVAARA PROJEKTI OY TALVIVAARAN JÄRVIEN POHJAELÄIMET LAPIN VESITUTKIMUS OY TALVIVAARA PROJEKTI OY TALVIVAARAN JÄRVIEN POHJAELÄIMET 15.7.2005 Sami Hamari, FM (raportointi) Anna Saarinen, biol.
LisätiedotKUULUTUS Esitys Vapo Oy:n Taipalsaaren Suursuon turvetuotantoalueen kalataloudellisesta tarkkailuohjelmasta
KUULUTUS VARELY/2494/5723/2018 22.11.2018 Esitys Vapo Oy:n Taipalsaaren Suursuon turvetuotantoalueen kalataloudellisesta tarkkailuohjelmasta Asia Ohjelmaesitys on toimitettu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen
LisätiedotTERRAFAME OY VUONNA 2016 TERRAFAMEN KAIVOKSEN TARKKAILU OSA VI: NUASJÄRVEN POHJAELÄIMISTÖ. Terrafame Oy. Raportti
Vasanotja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 9.5.2017 Viite 151002412-00 TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 201 OSA VI: NUASJÄRVEN POHJAELÄIMISTÖ TERRAFAME OY OSA VI: NUASJÄRVEN
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Linnunmaa Oy/ Tiia Grönholm (email) E 5141 28.12.2011 Lähetämme ohessa Endomines Oy:n uusien hankealueiden taustatilanteen selvittämiseen kuuluvan
LisätiedotPikkalanlahden pohjaeläin- ja kasviplanktontutkimus
Pikkalanlahden pohjaeläin- ja kasviplanktontutkimus vuonna 2007 Aki Mettinen Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 203/2010 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ
LisätiedotAlusveden hapetuksen ja PHOSLOCK käsittelyn
Alusveden hapetuksen ja PHOSLOCK käsittelyn vaikutukset Kymijärven syvännepohjaeläimistöön vuoden 2012 tulokset Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Tutkimusraportti 48/2013 Kimmo T. Tolonen 1.
LisätiedotUIMAVESIPROFIILI LAHDENPERÄN UIMARANTA
UIMAVESIPROFIILI LAHDENPERÄN UIMARANTA SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen ja yhteystiedot
Lisätiedot[ Ι. Pantone 300 [ [ ±± ; ;± ±
[ Ι ƒ Pantone 300 [ [ ±± ; ;± ± ± Ò SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 1 3. TULOKSET... 3 4. YHTEENVETO... 5 VIITTEET LIITTEET Liite 1. Käytetyt indeksit Liite 2. Tulostaulukot Liite
LisätiedotLiite 10 31.1.2013 1 (5) FENNOVOIMA OY HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOSALUEEN MERILÄJITYSALUE VESISTÖ- JA POHJAELÄINTARKKAILUSUUNNITELMA
31.1.2013 1 (5) FENNOVOIMA OY HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOSALUEEN MERILÄJITYSALUE VESISTÖ- JA POHJAELÄINTARKKAILUSUUNNITELMA 1 VESILUPAHAKEMUKSEN VESISTÖTARKKAILUSUUNNITELMA... 2 1.1 Johdanto... 2 1.2 Mittausmenetelmät...
LisätiedotPintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa
Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa TPO-aluetilaisuus Länsi-Uusimaa Lohja 4.11.2013 UUDELY / Ympäristön tila -yksikkö 1 Vesien luokittelujärjestelmä Pintavedet luokiteltiin ekologisen
LisätiedotYDINVOIMALAITOSHANKE
9M609168 FENNOVOIMA OY YDINVOIMALAITOSHANKE Selvitys merialueen pohjaeläimistöstä Pyhäjoella, Ruotsinpyhtäällä ja Simossa Sisältö Fennovoima Oy Ydinvoimalaitoshanke 2 (10) 1 POHJAELÄIMET... 3 1.1 Näytteenotto,
LisätiedotAlusveden hapetuksen vaikutukset Kymijärven syvännepohjaeläimistöön PHOSLOCK-käsittelyä edeltävä tila syksyllä
Alusveden hapetuksen vaikutukset Kymijärven syvännepohjaeläimistöön PHOSLOCK-käsittelyä edeltävä tila syksyllä 2011 Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Tutkimusraportti 39/2012 Kimmo T. Tolonen
LisätiedotMerilintujen lentokonelaskennat Selkämeren rannikkoalueella
Merilintujen lentokonelaskennat Selkämeren rannikkoalueella 2012-2013 Turun yliopisto, Brahea-keskus Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Asko Ijäs, Kimmo Nuotio, Juha Sjöholm 26.3.2014 1. Johdanto
Lisätiedot1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA. Ilppo Kettunen
1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA Ilppo Kettunen L K E N M 0 N I S T E S A R J 1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA I Kettunen n ves Kouvola 1980 irin vesitoimisto S I S Ä L L Y S L U E T T E L 0
LisätiedotInarijärven tilaa koskevat tarkastelut
Inarijärven tilaa koskevat tarkastelut 2016-2017 Annukka Puro-Tahvanainen LAPELY Jukka Aroviita, Minna Kuoppala, Juha Riihimäki, Seppo Hellsten, Mika Marttunen SYKE Inarijärven seurantaryhmä 17.9.2015
LisätiedotVesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006
1 Riistantutkimuksen tiedote 209:1-5. Helsinki 16.8.6 Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 6 Hannu Pöysä, Marcus Wikman, Esa Lammi ja Risto A. Väisänen Vesilinnuston kokonaiskanta pysyi viime vuoden
LisätiedotHirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005
Riistantutkimuksen tiedote :. Helsinki..00 Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 00 Vesa Ruusila, Mauri Pesonen, Riitta Tykkyläinen, Arto Karhapää ja Maija Wallén Maamme hirvikannassa ei tapahtunut syksyn
LisätiedotKarhijärven kalaston nykytila
Karhijärven kalaston nykytila Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari 21.11.212 Kankaanpää Samuli Sairanen RK, Evon riistan- ja kalantutkimus Tutkimuksen taustaa Koekalastukset liittyvät
LisätiedotLiite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset
Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli
Lisätiedot