Mitä pohjaeläimet kertovat Hiidenveden tilasta? Hiidenvesi-ilta , Vihdin kunnantalo Aki Mettinen, vesistötutkija Luvy ry

Transkriptio

1 Mitä pohjaeläimet kertovat Hiidenveden tilasta? Hiidenvesi-ilta , Vihdin kunnantalo Aki Mettinen, vesistötutkija Luvy ry

2 Esityksen sisältö 1. Hiidenvettä tutkitaan 2. Pohjaeläimet pohjan tilan indikaattoreina 3. Matka näytteenotosta raporttiin 4. Yhteistarkkailun (ym.) tuloksia >2010 (2013 ) 5. Uusia tutkimustuloksia tulossa, 2014

3 1.Hiidenveden pohjaeläimistöä tutkitaan Limnologian prof. Heikki Järnefelt, ( , Suomalaisen limnologisen tutkimuksen isä ) - varhaisimmat tulokset 1900 luvun alkuvuosikymmeniltä. Hiidenveden pistekuormittajien yhteistarkkailuaineistot 1970-luvulta ->(Luvy ry) Vihdin yva-lisänäytteet(2013) (Yhdyksennokka m ja Keroinnokka 8-12 m) Helsingin yliopisto/ympäristötieteen laitos/akvaattiset tieteet opinnäytetöitä ym. (pohjaeläimet, sulkasääski, kalojen ravintokoostumus, ym) säännölliset sulkasääskikartoitukset näytteet ja kaikuluotainkartoitukset, (Tommi Malinen, Mika Vinni) vuosiraportit Paleolimnologinen tutkimus: (Kirkkojärvi ja Mustionselkä Weckström ym 2011). Muita tutkimuksia ja aineistoja, mm väitöskirjoja (surviaissääskien kotelonahkat, Vanjoen aineistoa), surviaissääskien aikuishaavintoja(lauri Paasivirta) jne.

4 2. Pohjaeläimet pohjan tilan indikaattoreina Pohjaeläintutkimukselle pitkä perinne luokituksia, vertailtavuus Monipuolinen, kattava lajisto, esim. yksin surviaissääskejä lähes 1000 lajia sopivuus eri ympäristön tilaa kuvaamaan -> EU-direktiivin ja kansallisen luokituksen mukainen biologinen pintavesivesimuodostumien indikaattori vesikasvien, kasviplanktonin ja kalojen ohella tilaluokitteluun ->erinomainen huono tila (5 luokkaa) hyvä = tavoitetila, joka vaatii ylläpitotoimia (TT, PMA, EPTh, PICM ) Paikallaan pysyviä kertanäyte ilmentää pitkiä aikoja, toisin kuin vesinäyte Asiantuntijatyötä

5 Makean veden pohjaeläimiä Järvien, lampien pohjaeläinlajistoa Suurin ryhmä hyönteisten toukat syvänteissä erityisesti surviaissääsken toukat ja harvasukamadot, syvissä järvissä joitakin reliktiäyriäisiä(valkokatka, okakatka, jättikatka, jäännehalkoisjalkaäyriäinen) rantavyöhykkeellälisäksi muita hyönteistoukkia kuten vesiperhosia, päivänkorentoja, sudenkorentoja simpukoita, kotiloita Vesipunkkeja

6 Hyönteistoukat suurin pohjaeläinryhmä -vesihyönteisten elinkierto sääolot ja runsauden vaihtelut (Chironomidae)

7 Järvet Puhtaan, karun pohjan surviaissääskejä(chironomidae) Heterotrissocladius subpilosus Stictochironomus spp. Micropsectra spp. väistyvät pohjan rehevöitymisen/hapettomuuden myötä syövät vesimassasta pohjaan satavaa ainesta, bakteereja, toisia pieneläimiä jne mm

8 Puhtaan, karun pohjan harvasukamatoja(oligochaeta) Stylodrilus heriangianus Spirosperma ferox Psammoryctides barbatus harvasukamatoja, putkissa mm

9 Puhtaan, karun pohjan äyriäisiä, valkokatka valkokatka reliktiäyriäinen mm myös Itämeressä

10 Rehevän (vähähappisen) pohjan surviaissääskejä Chironomus plumosus Chironomus anthracinus t. ym mm punaisia surviaissääskejä sedimentinsyöjiä kaikki kelpaa

11 Rehevän (vähähappisen) pohjan lajeja Limnodrilus hoffmeisteri Potamothtrix/Tubifex harvasukamatoja punertavia putkissa, pehmeillä pohjilla

12 Sulkasääski rehevien vesien planktonsyöjä Chaoborus flavicans 20 mm vapaasti liikkuva planktonsyöjä kalojen kilpailija (Hiidenvedellä kuore) sinilevien runsausvaihtelut

13 3. Näytteenotosta tuloksiin suunnitelma, ohjelma näytteenotin Saavi, purkkeja seula, pinsetit etanolia maastolomakkeet (POHJE-kirjaus) gps eväät

14 Ekman-pohjakauha 250 cm2 5-6 näytettä/paikka näytelinjat tai alueet, eri syvyydet Rannat, kosket potkuhaavi

15 Seulontatuloksia (Ekman-pohjakauha) mustat sulfidiraidat pohja ajoittain hapetonta harmaa-ruskea lieju/muta ei happiongelmia seuloksessaaphanothece sp. sinilevää (pohjalla esiintyvä sinilevä, vas.)

16 Laboratoriossa poiminta määritys Raportointi POHJE-kirjaukset/SYKE yhteinen tietovarasto Raportointi

17 Hiidenveden pistekuormittajien (jvp) yhteistarkkailu havaintopaikat Vedenlaadun tarkkailupaikkojen lisäksi Vanjoen ja Vihtijoen pohjaeläinkosket (6x) Hiidenveden tutkimusalueet (2x, 2 ) Kirkkojärvi 4m ja 0,4 m Nummelanselkä(Ely-keskus 6,5, 0,4 m) Kiihkelyksenselkä28 m, 15 m, 0,4 m

18 Tuloksia (yhteistarkkailu) 2004, 2004 ja 2010 (ELY ) Kaikki aineistot yksilöä 277 lajia Vanjoki ja Vihtijoki taksonia Hiidenvesi järvialtaat, syvänteet ja rantanäytteet 169 taksonia Vanjoki 2004, 2006, 2007, Vihtijoki 2004, 2006, Hiidenvesi 2004, 2006, TAKSONI , 2010 CNIDARIA, onteloeläimet 1 1 PORIFERA, sienieläimet 1 TURBELLARIA, värysmadot 2 2 NEMATODA, sukulamadot 2 2 ANNELIDA, nivelmadot Oligochaeta, harvasukamadot Hirudinae, juotikkaat MOLLUSCA, nilviäiset 9 Gastropoda, kotilot Bivalvia, simpukat ARTHROPODA, niveljalkaiset Crustacea, äyriäiset 1 10 Acarina, hämähäkit INSECTA, hyönteiset (144) (52) (107) Collembola, hyppyhäntäiset 1 Ephemeroptera, päivänkorennot Odonata, sudenkorennot Plecoptera, koskikorennot 11 9 Heteroptera, nivelkärsäiset 3 Neuroptera, verkkosiipiset Trichoptera, vesiperhoset Lepidoptera, perhoset 2 DIPTERA, kaksisiipiset Chironomidae, surviaissääsket Diptera, muut COLEOPTERA, kovakuoriaiset YHTEENSÄ YHTEENSÄ, kaikki näytteet 277 Vanjoki 2004, 2006, 2007, Vihtijoki 2004, 2006, Hiidenvesi 2004, 2006, NÄYTEMÄÄRÄT , 2010 Yhteistarkkailu MaaMet-hanke (2007, 2009) YHTEENSÄ

19 Hiidenveden osa-alueet (->2013) Surviaissääski-likaantumisindeksi CI, LCI Paasivirta (0-5), -mitäsuurempi, sitä karumpaa PICM, PMA ym. uusimmat indeksit (JY, Syke) käyttöön 2014 Profundaalin surviaissääskien suhteelliseen runsauteen perustuva chironomidi-indeksi (CI) (Paasivirta 2000). Laskukaava: CI = ni * ki / N, 5 i= 0 missä ki = indikaattorilajin kerroin ni = indikaattorilajin tiheys N = kaikkien indikaattorilajien yksilötiheys yhteensä k i = 1 (hyvin rehevä, highly eutrophic) k i = 2 (rehevä, eutrophic) k i = 2,5 (lievästi rehevä, moderately eutrophic) k i = 3 (keskimääräinen, mesotrophic) k i = 4 (karu, oligotrophic) k i = 5 (hyvin karu, ultraoligotrophic) Tanypus spp Chironomus f.l. pl. plumosus Chironomus f.l. pl. semireductus Chironomus anthracinus Chironomus f.l. thummi Chironomus f.l. salinarius Einfeldia spp. Polypedilum nubeculosum Microchironomus tener Sergentia spp. Monodiamesa bathyphila Microtendipes sp. Polypedilum f.l. breviantennatum (pullum) Stictochironomus spp. Heterotrissocladius määri Heterotrissocladius grimshawi Heterotanytarsus apicalis Mesocricotopus thienemanni Paracladopelma nigritula (syn.obscura) Micropsectra spp. Heterotrissocladius subpilosus

20 Kirkkojärvi hyvin rehevä syv. pohja, yksipuolisin pohjaeläimistö välisyvyydet (2 m) ->2004

21 Nummelanselkä rehevä-hyvin rehevä syv. pohja, välisyvyydet-> hieman monipuolisempi pohjaeläimistö

22 Kiihkelyksenselkä keskim. rehevä- rehevä syv. pohja

23 Sulkasääsket , (ELY ) Kiihkelyksenselällä, syvänteessä

24 Valkokatkoja Kiihkelyksenselällä romahdus- vaatii selvitystä?

25 Vanjoen ja Vihtijoen kosket Pohjaeläimistö monimuotoinen molemmissa joissa VanjoessaKarkkilan jvppuhdistamovesillä vain korkeintaan lievästi todettava vaikutus purkupaikan alapuolisissa koskissa ( Puhdistamokoski Van 2, MaijalankoskiVan3 noin 700 m etäisyydellä) hyvä ekologinen tila Vanjoen suulla Kittiskoskella Van 4 pohjaeläimistö muuttunut, vastaa melko voim. hajakuormitettujen alueiden pohjaeläimistöä ( ei jv-vaikutusta). tyydyttävä ekologinen tila.

26 Eläinten kunnon tarkastelu Loiset Morfologiset muutokset

27 Hiidenvesi -yhteenvetoa Selvät erot järvialueiden syvien pohjien välillä: Kirkkojärven pohja pysynyt erittäin rehevänä-vihtijoen vaikutus hallitseva, pistekuormituksen vaikutus marginaalinen Nummelanselän pohja rehevä Vihtijoen vaikutus heikkenee, yhteys Kiihkelyksenselänlaajaan syvännealueeseen parantaa oloja Kiihkelyksenselän pohja reheväkeskirehevä Rantavyöhykkeellä erot lievempiä, pohjan kunto parempi kuin syvänteissä: Kirkkojärven (Vaakilan) rannassa pohjaeläimistö yhtä monimuotoinen kuin Kiihkelyksenselän(Petäjäsaaren) rannalla, mutta enemmän rehevyyttä ilmentäviä taksoneita Nummelanselän rannalta vähemmän aineistoja (täydentyy 2014) Vanjoenyläosan kosket parempikuntoisia kuin sen alaosan koski hajakuormitusvaikutus suurin muutostekijä ja haaste

28 4. Tulevia tuloksia syksyllä Hiidenvesihankkeen pohjaeläinpaikat osana Hiidenveden yhteistarkkailua 2014 Retlahti, Isosaari 2m ja 14 m (syvänne) Hiidenveden pohjoisosa Vaanilanlahti 2m - Isotalonselkä 2m ja 10 m (syvänne) - Sirkoonselkä 2m, 14 m (syvänne) Väänteenjoen pohjoislahti Lisäksi UUDELYN MaaMet-paikat Nummelanselkä, Vesikansa (0,4 m) Nummelanselkä 6,5 m kunnostuksen seurannan pohja-aineistoa -> tietoa aikaisemmin tutkimattomilta alueilta, joissa suunnitelman mukaisia hankkeen toimintoja käynnistetään (kosteikot, tilaneuvontaa) määritys ja raportointi muun Hiidenvesiaineiston kanssa syksyllä 2015 jälkiseurantanäytteet hankkeen toimintojen jälkeen

29 PICM- syvännepohjaeläimet, luokittelun apuväline /SYKE

30 Surviaissääskien aikuishaavinta (Paksalon Hiidenpirtti ja Väänteenjoen lounaisosa) - Lauri Paasivirta (12 semiterrestristä) Hiiden. Väänt. Eutrofiaindik. ( E-lajit ) Oligotrofiaindik. ( O-lajit ) 28 2 Trofiaindeksi, TEO Yht. lajeja ( 137 )

31 Kysykää -Luvy:n asiantuntijat vastaavat Kiitos! Rannikkovedet: Ralf Holmberg Sisävedet ja vesikasvit: Eeva Ranta Sisä- ja rannikkovedet, pohjaeläimet: Aki Mettinen ja Anu Suonpää 31