Kitkajärvien tila ja sen kehitys

Transkriptio

1 Kitkajärvien tila ja sen kehitys Seppo Hellsten Suomen ympäristökeskus, Vesikeskus Kitka-MuHa-hankkeen loppuseminaari

2 Sisältö Kitkajärvien ominaispiirteet Kitkajärvet jääkaudesta nykyaikaan Kitkajärvet 1970-luvulta 2010-luvulle Missä mennään ja mikä vaikuttaa KitkaMuHa hankkeen tulokset

3 Ominaispiirteitä Suomi 10. suurin järvi (286 km 2 ), jos Saimaa lasketaan yhdeksi järveksi Suurin säännöstelemätön järvi Ylänköjärvi - keskimäärin 240 mmpy Suomen suurjärvistä vain Lokan ja Porttipahdan tekoaltaat sijaitsevat korkeammalla Pitkä jääpeitteinen aika 7 kk Kirkasvetisyys, näkösyvyys 3,5 metriä Pieni vedenpinnan vaihtelu (keskimäärin 80 cm) pienehkö valuma-alue Karu fosforia keskimäärin 8 ug/l Kalkkipitoinen ph 7,6 Matala (keskisyvyys 7 m) ja liuskainen Voimakkaat jääkauden jäljet näkyvissä Harvinaista kasvilajistoa Merivita, näkinpartaiset, raani. Project Aqua vesistö ja Naturassa

4 Jääkauden jälkeen Kitka purkautui Livojärveen 8500 vuotta sitten Järven lasku ja ennen kaikkea maan kallistuminen on muuttanut tilanteen 1 cm/km/1000 vuotta

5 Järven lasku Kuusamon pohjoinen Lapin kylä (Siita) sijaitsi Kitkan rannalla 1500-luvulla ensimmäiset kirjatut riidat eri etnisten ryhmien välillä Järvenlasku innostus levisi 1800-luvulla ja myös Kitka oli sen kohteena Kiveskoski ja Käylänkoski perattiin mukana myös Ahvensalmi Posionjärven ja Yli-Kitkan välillä Lasku oli cm ja edelleen cm Yhteensä peräti 2,1 metriä Tulokset olivat kehnoja erityisesti Kitkan osalta Posiojärvelle syntyi paljon niittymaita

6 Muutokset vedenlaadussa 70-luvulta nykypäivään

7 Kokonaisfosfori

8 Kokonaistyppi

9 klorofylli-a µg/l pintavesi y = x R² = Posionjärvi Miekkasalmi y = x Yli-Kitkan Turjanselk R² = Yli-Kitka Vasikkaselkä Ala-Kitka Kilkilösalmi y = x y = 3E-05x R² = R² =

10 Yli-Kitka Turjanselkä happi mg/l (24-27m) maalis-huhtikuu 6 Yli-Kitka Vasikkaselän syvänne happi mg/l (29-32 m) maalis-huhtikuu

11 Muutokset Ala-Kitkan vesikasvillisuudessa Rantavyöhykkeen lajimäärä ja diversiteetti oli merkittävästi noussut (t-testi p >0,005) Vesirutto ei ollut syrjäyttänyt perinteistä lajistoa vaikka peittävyys vaihteli 1-90 % välillä Tyyppilajit olivat harvinaistuneet

12 Laajamittainen rantavyöhykkeen tutkimus näytepaikkaa eri puolilla järviallasta Vedenlaatu, rantavyöhykkeen piilevät, pohjaeläimet, vesikasvit ja kalat Suomen kattavin tutkimus

13 Kokonaisfosfori

14 Kokonaistyppi

15 Liukoinen happi talvella

16 Piilevämenetelmä Eloranta, Karjalainen & Vuori 2007: Ympäristöopas, ISBN Piileväyhteisöt jokivesien ekologisen tilan luokittelussa ja

17 Piilevät Reagoivat nopeasti rantavyöhykkeellä ravinteisiin Laskettiin monta muuttuja yleistä vedenlaatua kuvaava IPS-indeksi (Indice de Polluo-Sensibilité Spécifique, Coste in Cemagref 1982) TID-rehevyysindeksi (Indice trophique, Rott ym. 1999) TDI-rehevyysindeksi (Trophic Diatom Index, Kelly & Whitton 1995; Kelly 1998) laskettiin OMNIDIA v. 5.1 tietokanta versio 2009:lla TT-indeksi eli tyyppiominaisten taksonien osuus (Aroviita ym. 2012) PMA-indeksi eli suhteellinen mallinkaltaisuus (Novak & Bode 1992). Kemialliset tekijät selittävät vain 5% yhteisöstä, yhdessä sijainnin kanssa 13 % yhteisön vaihtelusta. Noin neljänneksen selittää sijainti, leviämisesteet

18 Rantavyöhykkeen piilevät

19 Vesikasvillisuus Hyviä indikaattoreita Rehevyys, vedenkorkeuden vaihtelu Indikoivat pitkäaikaista muutosta

20 Vesikasvillisuus RDA-ordinaatio yhteisöistä Ryhmä 1. Avoimet kivikkorannnat, tumma lahnanruoho Ryhmä 2. Avoimet hiekkarannat, ruskoärviä Ryhmä 3. Suojaiset pohjalehtisrannat, lievästi alkaalisia, arvokas kasvillisuus Ryhmä 4. Pehmeäpohjaiset rannat, runsaasti vesiruttoa, lisääntyy rehevöitymisen myötä. Vesirutto tulee lisääntymään rehevöitymisen myötä

21 Heijastaako rehevöitymistä? Aineisto jaettiin viiteen osa-alueeseen (Yli-Kitkan eteläosa ja pohjoisosa, Ala-Kitkan luoteis- ja kaakkoisosa sekä Posionjärvi) Posionjärven vesikasvillisuus oli hyvin niukkaa ja sammalvaltaista joten sille ei laskettu indeksiä Laskettiin yleinen rehevöitymisindeksi (RI) ja trofiapisteindeksi (TPI)

22 Vesiruton riskikartta

23 Pohjaeläimet Hyvä indikaattori rantavyöhykkeen tilasta Reagoi rehevyyteen, vedenkorkeuden vaihteluun. Tärkeä osa kalanravintoa

24 Pohjaeläimistö Aineisto jaettiin viiteen osa-alueeseen (Yli-Kitkan eteläosa ja pohjoisosa, Ala-Kitka, Kesälahti ja Posionjärvi)

25 Pohjaeläimistö rantavyöhyke Suuri määrä vaihtelusta selittyy paikan avulla Rantavyöhykkeen tila on heikentynyt?

26 Pohjaeläimistö syvänteet 2009 ja 2011 Syvänteen pohjaeläimistö indikoi ulapan tilaa Syvänteen tila keskimäärin hyvä

27 Miten tila on kehittynyt? Ulappa edelleen hyvässä tilassa, mutta Rehevöityminen hiipii Posionjärveltä ja lahdista. Syvänteiden happitilanne heikentynyt Iso allas saostaa tehokkaasti ravinteita Vesikasvillisuus on rehevöitynyt viimeisen 30 vuoden aikana Ravinteet ovat rantavyöhykkeellä koholla Piilevissä ja pohjaeläimissä rehevöitymisen vaikutusta Vesikasvit edelleen hyvässä tilassa, mutta tila muuttumassa Rantavyöhyke rehevöitynyt etenkin Posiojärvellä ja Yli-Kitkan eteläosalla sekä Ala-Kitkan suojaisissa lahdissa. Mikä on syynä?

28