KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS

Transkriptio

1 KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry KVVY Pantone 00

2

3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO TUTKIMUSALUE AINEISTO JA MENETELMÄT TULOKSET JA TARKASTELU Taksoniluku ja lajisto Yksilömäärä ja biomassa Havaintopaikkojen ekologinen tila JOHTOPÄÄTÖKSET... 9 VIITTEET LIITTEET

4

5 Kalaosasto/JIT Kirjenumero 524/17 Lahden kaupunki, tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Vesijärvenkatu 11 C ALUSVEDEN HAPETUKSEN VAIKUTUKSET VESIJÄRVEN POHJAELÄIMISTÖÖN VUODEN 2016 TULOKSET 1. JOHDANTO Vesijärven Enonselällä havaittiin hapettomien alueiden kasvavan 2000-luvulle tultaessa. Vesijärven hapetus aloitettiin talvella Myllysaaren syvänteessä ja syksyllä 2009 pääsyvännealueelle asennettiin 8 kpl Mixox MD 1100-hapetinta (Kauppinen 2014). Esiselvitys pohjaeläimistön tilasta tehtiin vuonna 2009 (Hynynen & Salmelin 2010), ja hapetuksen vaikutusta syvännepohjaeläimistön tilaan on sen jälkeen seurattu vuosittain (Hynynen 2014 & Valkama 2015). Edellinen raportti käsitteli vuoden 2015 näytteenottoa (Iso-Tuisku 2016). Tässä raportissa esitetään Vesijärven syvännepohjaeläimistön tulokset vuonna Tuloksia verrataan soveltuvasti vuosien tuloksiin, Vesijärven syvännepohjien tilan kehittymiseen. 2. TUTKIMUSALUE Vesi sijaitsee Lahden kaupungin ja Hollolan alueilla. Suomen vesistöaluejaottelussa Kymijoen vesistöalueen (14) Vesijärven valuma-alueella (14.24). Vesijärven pinta-ala on n. 108 km 2, keskisyvyys 6,1 m ja suurin syvyys 40 m. Vesi kuuluu suuriin vähähumuksisiin in (SVh). Järven väriarvo on ollut 2000-luvulla 1 metrin syvyydessä yleensä luokkaa mg PT/l ja päällysveden kokonaisfosforipitoisuus luokkaa 20 0 µg P/l. Enonselän syvänteessä on havaittu ajoittain voimakasta happivajetta. Vesijärven pohjoispään Paimelanlahden syvänteen näyteasema jätettiin pois vuoden 2016 näytteenotosta. Pohjaeläintutkimuksen havaintopaikat ovat esitettyinä kuvassa 1 ja taulukossa 1. etunimi.sukunimi@kvvy.fi ( 0 ) PL 265, 101 Tampere

6 2 Kuva 1. Vesijärven pohjaeläintarkkailun havaintopaikat vuonna 2016, mittasuhde(1:80 000). Taulukko 1. Vesijärven vuoden 2016 pohjaeläintarkkailun havaintopaikkojen tasokoordinaatit (ERTS-TM5FIN), syvyys ja näytteenottopäivämäärä. Näyteasema N-koord. E-koord. Syvyys (m) Pvm 1. Myllysaari ,-14,4 2. Vasikkasaari, välisyvyys ,8-1,1. Vasikkasaari, syvänne ,7-22,1 4. Lankisaari, välisyvyys ,-15,0 5. Lankisaari, syvänne ,-0,6 6. Enonselkä, välisyvyys ,5-1,8 7. Enonselkä, syvänne ,4-29,1 8. Enonsaari, välisyvyys ,2-9,6 9. Enonsaari, syvänne ,9-19,4 10. Karjusaari ,4-14,7

7 . AINEISTO JA MENETELMÄT Pohjaeläinnäytteenotto ja näytteiden käsittely suoritettiin ympäristöhallinnon uusimpien ohjeiden (Meissner ym. 201) sekä näytteenottostandardin SFS 5076 (1989) mukaan. Syvännenäytteet otettiin -noutimella, jonka näytepinta-ala on cm 2. Kultakin näyteasemalta nostettiin kolme rinnakkaisnäytettä, jotka seulottiin mm:n seulalla. Seulos säilöttiin 70 % alkoholiin ja pohjaeläimet poimittiin myöhemmin laboratoriossa. Kvantitatiivisista näytteistä mitattiin ns. märkäbiomassa standardin SFS 5076 (1989) mukaan. Pohjaeläimet määritettiin vähintään Suomen ympäristöhallinnon asettamalle vähimmäistasolle (Meissner ym. 201). Syvännealueiden tuloksista laskettiin pohjaeläimistön tiheyden ja biomassan lisäksi taksoniluku sekä tiettyjen surviaissääsken toukkien suhteelliseen runsauteen perustuva Benthic Quality Index (BQI) (Wiederholm 1980). Ekologisen tilan luokittelua varten syvänneasemille laskettiin syvännepohjaeläinindeksi PICM (Profundal Invertebrate Community Metric) ja suhteellinen mallinkaltaisuus PMA (Percent Model Affinity) (Aroviita ym. 2012) (Liite 2.). Näytteenotosta vastasi Lahden seudun ympäristövalvonta. KVVY ry:n tutkimusmestari Marko Nieminen poimi ja punnitsi pohjaeläimet, ja hydrobiologi Jussi Iso-Tuisku teki lajimääritykset, aineiston analysoinnin ja raportoinnin. 4. TULOKSET JA TARKASTELU 4.1 Taksoniluku ja lajisto Taksoniluku vaihteli välisyvyyksissä välillä 7 11 ja syvänteissä välillä 6 9. Välisyvyydessä Vasikkasaaren näyteasemalla mitattiin korkein taksoniluku (11). Karjusaaren näyteaseman taksoniluku (7) putosi viime vuodesta takaisin lähelle seurannan keskiarvoa. Syvänneasemilla korkein taksoniluku (9) mitattiin Lankisaaren näyteasemalla, alhaisin (6) Vasikkasaaren syvänteessä. Seurarannan aikana taksoniluku on välisyvyyksissä vaihdellut ilman selvää suuntaa. Syvänteissä on havaittavissa vähäistä trendiä taksoniluvun kasvamisesta vuosien välillä (Kuvat 1. ja 2.). Kuva 1. Pohjaeläimistön taksoniluku Vesijärven havaintopaikkojen välisyvyyksissä vuosina

8 4 Kuva 2. Pohjaeläimistön taksoniluku Vesijärven havaintopaikkojen syvänteissä vuosina yksilöä 70 Nayteasemakohtaiset Chironomus plumosus yksilömäärät vuosina KA 0 Kuva. Chironomus plumosus surviaissääsken toukan yksilömäärät Vesijärven havaintopaikoilla vuosina Tarkkailualueen pohjaeläimistö koostui lähinnä surviaissääskistä ja harvasukasmadoista. Runsaslukuisimpia olivat harvasukasmadot Potamothrix/Tubifex ja paikoin myös Limnodrilus sp. sekä surviaissääskistä Procladius Chironomus plumosus ja Chironomus anthracinus. Kaikki edellä mainitut ovat tyypillisiä huonohappisen ja rehevän pohjan lajeja, jotka ovat dominoineet pohjaa koko tarkkailun ajan. C. plumosus surviaissääsken toukan yksilömäärät kasvoivat selvästi kaikilla näyteasemilla ja molemmissa syvyysvyöhykkeissä. Lähes jokaisella näyteasemalla havaittiin seurannan suurin C. plumosus

9 5 yksilömäärä (Kuva.). Sulkasääsken toukkia (Chaoborus flavicans) tutkimusalueella ei havaittu lukuun ottamatta Enonsaaren syvännettä, josta lajia havaittiin yksi yksilö (Liite 1.). 4.2 Yksilömäärä ja biomassa Pohjaeläimistön tiheys vaihteli välisyvyyksissä välillä yks/m 2 ja syvänteissä välillä yks/m 2. Suuria muutoksia välisyvyyksien pohjaeläintiheyksissä ei havaittu, vaan tiheydet olivat lähellä seurannan keskiarvoja. Syvänteiden pohjaeläintiheydet olivat vuonna 2016 edelleen alhaiset kauttaaltaan (Kuvat 4. ja 5.). Tarkkailun suurimmat pohjaeläintiheydet ja biomassat mitattiin vuonna 2012 Lankisaaren ja Enonselän havaintopaikoilla erityisesti harvasukasmatojen ja C. plumosus runsauden vuoksi. Vuonna 2016 Enonselän syvänteessä mitattiin suurimmat neliökohtaiset biomassat. Välisyvyyksissä mitattiin edelleen aikaisempia vuosia suurempia biomassoja (Kuvat 6. ja 7.). Kuva 4. Pohjaeläimistön tiheys Vesijärven havaintopaikkojen välisyvyyksissä vuosina Kuva 5. Pohjaeläimistön tiheys Vesijärven havaintopaikkojen syvänteissä vuosina

10 6 g/m Vesi, välisyvyys Myllysaari Vasikkasaari Lankisaari Enonselkä Enonsaari Karjusaari Paimelanlahti Kuva 6. Pohjaeläimistön biomassa Vesijärven havaintopaikkojen välisyvyyksissä vuosina g/m V Vesi, syvänne Vasikkasaari Lankisaari Enonselkä Enonsaari Kuva 7. Pohjaeläimistön biomassa Vesijärven havaintopaikkojen syvänteissä vuosina Havaintopaikkojen ekologinen tila Pohjanlaatuindeksi BQI (Benthic Quality Index) vaihteli välisyvyyksissä välillä 1,16 1,52 ja syvänteissä välillä 1,17 1,4. Indeksi ilmensi kaikilla havaintopaikoilla hyvin rehevää pohjaa kuten aiemminkin, muutokset olivat pieniä, mutta keskimäärin korkeimmat arvot mitattiin kuitenkin vuonna 2015 (Kuvat 8. ja 9.).

11 7 Välisyvyys, BQI vuosina ,00 1,50 1,00 Myllysaari Vasikkasaari Lankiluoto Enonselkä Enonsaari Karjusaari Paimelanlahti ka Kuva 8. Vesijärven tutkimusalueen välisyvyyksien pohjanlaatuindeksi BQI (Benthic Quality Index) vuosina ,00 Syvänne, BQI vuosina ,50 1,00 Vasikkasaari Lankiluoto Enonselkä Enonsaari ka Kuva 9. Vesijärven tutkimusalueen syvänteiden pohjanlaatuindeksi BQI (Benthic Quality Index) vuosina Syvänteiden ekologisen tilan luokittelemiseksi laskettiin kullekin havaintoasemalle prosenttinen mallinkaltaisuus PMA (Percent Model Affinity) ja syvännepohjaeläinindeksi PICM (Profundal Invertebrate Community Metric). Prosenttisen mallinkaltaisuuden mukaan havaintopaikkojen ekologinen tila oli vuonna 2016 enimmäkseen tyydyttävä tai hyvä. Vuonna 2016 tilanne oli välisyvyyksissä kolmella näyteasemalla luokkaa huonompi kuin vuonna PMA-indeksi vaihtelee välttävän ja hyvän välillä, huonoimmillaan se oli vuonna 2012, jolloin mitattiin kaikissa syvänteissä ainoastaan välttävä luokka (Taulukko 2.).

12 8 Taulukko 2. PMA-indeksi Vesijärven havaintopaikoilla vuosina E = erinomainen, Hy = hyvä, T = tyydyttävä, V = välttävä, Hu = huono. Välisyvyydet Alue Myllysaari Vasikkasaari Lankisaari Enonselkä Enonsaari Karjusaari Paimelanlahti 2009 Hy Hy Hy E T Hy T Hy T Hy Hy T T Hy T T Hy T T V V V T T Hy V Hy T T Hy Hy Hy Hy Hy T Hy Hy Hy Hy Hy T Hy Hy 2016 Hy Hy T T T T - Syvänteet Alue Vasikkasaari Lankisaari Enonselkä Enonsaari 2009 Hy T T Hy 2010 Hy Hy T Hy 2011 T T T T 2012 V V V V 201 Hy T T Hy 2014 Hy T T Hy 2015 T V Hy Hy 2016 Hy T Hy Hy Syvännepohjaeläinindeksin (PICM) mukaan havaintopaikkojen ekologinen tila oli vuonna 2016 tyydyttävä, poikkeuksena Lankisaaren ja Enonselän syvänteet (välttävä) (Taulukko.). PICM-indeksin arvo on vaihdellut erilailla eri havaintopaikoilla, mutta yleinen trendi on ollut indeksien lasku vuodesta 2009 vuoteen 2011, ja sen jälkeen on tapahtunut pientä nousua. Tutkimusalueen näyteasemien syvänteiden PICM oli vuonna 2015 mittaushistorian suurin. Vuonna 2016 PICM oli edelleen vuoden 2015 tasolla, paikoin suurempikin (Kuvat 8. ja 9.). Taulukko. Vesijärven tutkimusalueen näyteasemien välisyvyyksien ja syvänteiden ekologiset laatuluokat PICM-indeksin perusteella vuonna Indeksi voi saada arvoja 0-5 välillä (huono-erinomainen). Arvoja verrataan johdettuihin kohtaisiin PICM-luokkarajoihin. Näyteasema välisyvyys Myllysaari Vasikkasaari Lankisaari Enonselkä Enonsaari Karjusaari Näytteenottosyvyys (m) 14,0 14,0 1,5 14,0 10,8 14,0 PICM, havaittu arvo 1,002 0,961 1,118 0,886 0,86 0,842 PICM, luokkarajat E/Hy 1,56 1,554 1,56 1,544 1,428 1,576 Hy/T 1,172 1,165 1,172 1,158 1,071 1,182 T/V 0,782 0,777 0,782 0,772 0,714 0,788 V/Hu 0,91 0,88 0,91 0,86 7 0,94 Syvännepohjaeläinindeksi (PICM) tyydyttävä tyydyttävä tyydyttävä tyydyttävä tyydyttävä tyydyttävä Näyteasema syvänne Vasikkasaari Lankisaari Enonselkä Enonsaari Näytteenottosyvyys (m) 21,7 28,4 29,8 19,5 PICM, havaittu arvo 0,92 0,829 0,865 0,96 PICM, luokkarajat E/Hy 1,777 1,94 1,964 1,721 Hy/T 1, 1,451 1,47 1,291 T/V 0,889 0,967 0,982 0,860 V/Hu 0,444 0,484 0,491 0,40 Syvännepohjaeläinindeksi (PICM) tyydyttävä välttävä välttävä tyydyttävä

13 9 Kuva 8. Vesijärven välisyvyyksien ekologinen tila vuosina PICM-indeksin avulla arvioituna. Asteikko: huono (0 0,4), välttävä (0,4 0,8), tyydyttävä (0,8 1,2), hyvä (1,2 1,6), erinomainen (>1,6). Kuva 9. Vesijärven syvänteiden ekologinen tila vuosina PICM-indeksin avulla arvioituna. Asteikko: huono (0 0,45), välttävä (0,45 0,89), tyydyttävä (0,89 1,4), hyvä (1,4 1,79), erinomainen (>1,79). 5. JOHTOPÄÄTÖKSET Vesijärven pohjaeläimistö ilmentää syvänteiden ja välisyvyyksien heikkoa tilaa. Chironomus plumosus oli selvästi taantunut huippuvuodesta 2011, mutta vuonna 2016 laji dominoi jälleen Vesijärven välisyvyyksiä ja syvänteitä. Pohjaeläimistön valtalajit ovat pysyneet samoina (Potamothrix/Tubifex, Limnodrilus, Procladius ja C. plumosus-t.) Vuonna 2016 havaittiin myös rehevän pohjan surviaissääskilajin Chironomus anthracinus huomattavaa lisääntymistä. Se oli runsain surviaissääsken toukka C. plumosuksen kanssa.

14 10 Taksoniluku on pääsääntöisesti pysynyt samanlaisena välisyvyyksissä ja vähäisesti kohonnut paikoin syvänteissä vuodesta 2009 vuoteen Tiheydet olivat vuonna 2016 välisyvyyksissä yleensä melko lähellä vuosien tasoa, ja syvänteissä se oli viime vuoden tasolla. Biomassat vaihtelivat näyteasemittain melko paljon. Keskiarvon perusteella biomassa on syvänteissä nouseva, välisyvyyksissä biomassa olivat vuonna 2016 lähellä seurannan keskitasoa. Pohjanlaatuindeksi BQI ilmensi kaikilla havaintopaikoilla hyvin rehevää pohjaa kuten aiemminkin. BQI-Indeksin arvot olivat 2016 samaa tasoa kuin vuonna Prosenttisen mallinkaltaisuuden (PMA) mukaan havaintopaikkojen ekologinen tila oli vuonna 2016 tyydyttävä tai hyvä. PMA on yleisesti vaihdellut välttävän ja hyvän välillä, useimmiten se on ollut hyvä. Syvännepohjaeläinindeksin (PICM) mukaan havaintopaikkojen ekologinen tila oli vuonna 2016 useimmiten tyydyttävä. Kahdella syvänteellä (Lankisaari ja Enonselkä) mitattiin välttävä ekologinen luokka. PICM oli alhaisin vuonna Sen jälkeen luokassa oli havaittavaa nousua tähän vuoteen saakka. Vuonna 2016 ekologista luokkaa alensi monella näyteasemalla C. plumosuksen ja C. anthracinuksen runsas esiintyminen. Vesijärven syvänteiden hapetus ei ole toistaiseksi parantanut syvänteiden ja välisyvyyksien ekologista tilaa eikä vähentämään pohjien ravinteikkuutta näyteasemakohtaisten pohjaeläinyhteisöjen perusteella. KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Laatinut: Hydrobiologi, FM Jussi Iso-Tuisku Hyväksynyt: Osastonjohtaja Olli Piiroinen

15 11 VIITTEET Aroviita, J., Hellsten, S., Jyväs, J., Järvenpää, L., Järvinen, M., Karjalainen, S.M., Kauppila, P., Keto, A., Kuoppala, M., Manni, K., Mannio, J., Mitikka, S., Olin, M., Pilke, A., Rask, M., Riihimäki, J., Sutela, T., Vehanen, T. & Vuori, K.-M. 2012: Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita 7/2012. Hynynen, J. 2014: Alusveden hapetuksen vaikutukset Vesijärven pohjaeläimistöön Vuoden 201 tulokset. Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus. Tutkimusraportti 58/2014. Hynynen, J & Salmelin, J. 2010: Vesijärven ja Työtjärven (, Hollola) pohjaeläimistö v Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus. Tutkimusraportti 120/2010. Iso-Tuisku, J. 2016: Alusveden hapetuksen vaikutukset Vesijärven pohjaeläimistöön Vuoden 2015 tulokset. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Kirjenro 41/16 Kauppinen, E. 2014: Vesijärven Mixox-hapetus vuonna Vuosiraportti. Vesi-Eko Oy. Meissner, K., Aroviita, J., Hellsten, S., Järvinen, M., Karjalainen, S. M., Kuoppala, M., Mykrä, H. ja Vuori, K-M. 2012: Jokien ja en biologinen seuranta näytteenotosta tiedon tallentamiseen. - Moniste, versio SFS 1989: SFS Vesitutkimukset. Pohjaeläinnäytteenotto -noutimella pehmeiltä pohjilta. Suomen standardisoimisliitto. Valkama, J. 2015: Alusveden hapetuksen vaikutukset Vesijärven pohjaeläimistöön Vuoden 2014 tulokset. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Kirjenro 447/15. Wiederholm, T. 1980: Use of benthos in lake monitoring. J. Wat. Pollut. Cont. fed. 52:57-54.

16 12 LIITE 1. Liitetaulukot. Pohjaeläimistön tiheys (yks/m²) Vesijärven havaintopaikoilla Yksilömäärä Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Vesi, Myllysaari 14 Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji 1 2 yks yks/m² yks/m² ANNELIDA OLIGOCHAETA Limnodrilus ,92 20,12 Potamothrix/Tubifex ,7 255,52 5,22 Arcteonais lomondi 5 5,1 58, INSECTA DIPTERA Chironomidae Procladius ,28 1,59 Chironomus anthracinus ,1 94,89 244,7 Chironomus dissidens ,92 72,5 Chironomus plumosus-t ,4 569,11 106,45 Cryptochironomus 1 1 0,6 11,61 20,12 Polypedilum 1 1 0,6 11,61 20,12 Summa ,92 164,66 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) 9

17 1 Yksilömäärä Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Vesi,Vasikkasaari, välisyvyys Vesi,Vasikkasaari, syvänne Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin 1,1-1,7 21,6-21,8 Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji 1 2 yks yks/m² yks/m² 1 2 yks yks/m² yks/m² NEMATODA NEMATODA 1 1 1,2 11,61 20,12 ANNELIDA OLIGOCHAETA Limnodrilus , 69,69 4,84 Potamothrix/Tubifex ,4 127,76 20, ,5 209,06 6 INSECTA DIPTERA Chironomidae Procladius ,5 185,8 72, ,97 226,7 Chironomus anthracinus ,5 185,8 40, ,7 255,52 5,22 Chironomus dissidens 2 1,7 4,84 4,84 Chironomus neocorax ,9 46,46 20, ,6 2,2 40,2 Chironomus plumosus-t ,6 24,9 174, ,5 569,11 191,9 Chironomus thummi-t ,4 2,2 40, ,6 81, 80,47 Cryptochironomus 1 1 1,2 11,61 20,12 Polypedilum nubeculosum 1 1 1,2 11,61 20,12 Summa ,8 26, ,19 544,64 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) 11 6 Yksilömäärä Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Pohjatyyppi Vesi Lankisaari, välisyvyys Vesi, Lankisaari, syvänne Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin 1,8-14,2 28,1-28,6 Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji 1 2 yks yks/m² yks/m² 1 2 yks yks/m² yks/m² NEMATODA NEMATODA ,5 2,2 20,12 ANNELIDA OLIGOCHAETA Limnodrilus ,8 46,46 20, ,2 185,8 80,47 Potamothrix/Tubifex ,7 162,6 40, ,7 162,6 87,69 Arcteonais lomondi 1 1 0,7 11,61 20,12 INSECTA DIPTERA Chironomidae Procladius ,8 8,28 159, ,1 290,6 5,22 Chironomus anthracinus ,6 278,75 4, ,4 25,2 175,7 Chironomus dissidens 2 5,8 58,07 5,22 Chironomus neocorax ,8 175,7 Chironomus plumosus-t , 511,0 72, ,2 429,7 106,45 Chironomus thummi-t ,8 46,46 20, ,5 2,2 40,2 Cryptochironomus ussouriensis 1 1 0,7 11,61 20,12 Polypedilum nubeculosum 1 4 2,8 46,46 5, ,5 2,2 40,2 Summa ,09 290, ,49 224,01 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) 10 9

18 14 Yksilömäärä Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Vesi, Enonselkä, välisyvyys Vesi, Enonselkä, syvänne Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin 1, - 1,4 29,7-29,8 Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji 1 2 yks yks/m² yks/m² 1 2 yks yks/m² yks/m² ANNELIDA OLIGOCHAETA Limnodrilus ,2 162,6 20,12 Potamothrix/Tubifex ,4 58,07 20, ,8 511,0 5,22 ARTHROPODA ARACHNIDA Hydracarina 1 1 1,1 11,61 20,12 INSECTA DIPTERA Chironomidae Procladius ,1 150,99 11, ,6 1,59 69,69 Chironomus anthracinus ,8 104,5 92, ,5 150,99 5,22 Chironomus dissidens 1 1 1,1 11,61 20,12 Chironomus plumosus-t ,26 112, ,8 74,2 27,17 Chironomus thummi-t ,1 11,61 20, , 2,2 40,2 Cryptochironomus 1 1 1,1 11,61 20, ,7 11,61 20,12 Polypedilum nubeculosum 2 2 1, 2,2 40,2 Tanytarsus 1 1 1,1 11,61 20,12 Summa ,52 8, ,7 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) 10 7 Yksilömäärä Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Vesi, Enonsaari, välisyvyys Vesi, Enonsaari, syvänne 9,2-10,0 19,2-19,5 Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji 1 2 yks yks/m² yks/m² 1 2 yks yks/m² yks/m² NEMATODA NEMATODA 1 1 1,4 11,61 20,12 ANNELIDA OLIGOCHAETA Limnodrilus ,1 69,69 4, ,4 2,2 20,12 Potamothrix/Tubifex ,5 116,14 40, ,8 185,8 40,2 INSECTA DIPTERA Chaoboridae Chaoborus flavicans 1 1 1,2 11,61 20,12 Chironomidae Procladius ,9 162,6 40, ,2 209,06 151,88 Chironomus anthracinus ,5 116,14 112, , 150,99 87,69 Chironomus dissidens 1 1 1,4 11,61 20,12 Chironomus neocorax 1 1 1,2 11,61 20,12 Chironomus plumosus-t ,5 1,59 92, ,8 8,28 48,4 Chironomus thummi-t ,4 11,61 20,12 Cryptochironomus 1 1 1,2 11,61 20,12 Polypedilum nubeculosum ,4 46,46 20,12 Summa ,47 112, ,22 654,0 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) 9 8

19 15 Yksilömäärä Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Vesi, Karjusaari 14,2-14,5 Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji 1 2 yks yks/m² yks/m² ANNELIDA OLIGOCHAETA Potamothrix/Tubifex ,1 162,6 40,2 INSECTA DIPTERA Chironomidae Procladius , 209,06 6 Chironomus anthracinus ,9 511,0 112,01 Chironomus dissidens 1 1 0,8 11,61 20,12 Chironomus plumosus-t ,5 476,19 26,8 Chironomus thummi-t ,07 20,12 Cryptochironomus ,4 4,84 0 Summa ,41 68,75 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) 7

20 16 Liitetaulukot. pohjaeläimistön biomassa (g WW/m²) Vesijärven havaintopaikoilla Märkäpaino Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Vesi, Myllysaari Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji g WW g WW/m² g WW/m² ANNELIDA OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA 0,61 22,6 4,196 1,418 INSECTA DIPTERA Chironomidae Chironomidae 1,28 77,4 14,8 1,26 Summa 1, ,58 0,744 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) 2 14

21 17 Märkäpaino Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Vesi,Vasikkasaari, välisyvyys 1,1-1,7 Vesi,Vasikkasaari, syvänne 21,6-21,8 Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji g WW g WW/m² g WW/m² g WW g WW/m² g WW/m² NEMATODA NEMATODA 0,00 0,05 0,06 ANNELIDA OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA 0,089 14,2 1,029 0,292 0,146 9,5 1,69 1,04 INSECTA DIPTERA Chironomidae Chironomidae 85, 6,19 2,605 1, ,186 6,298 Summa 0, ,254 2,7 1, ,879 6,599 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) 2 Märkäpaino Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Vesi Lankisaari, välisyvyys 1,8-14,2 Vesi, Lankisaari, syvänne 28,1-28,6 Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji g WW g WW/m² g WW/m² g WW g WW/m² g WW/m² NEMATODA NEMATODA 0,014 0,7 0,161 0,16 ANNELIDA OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA 0,15 11,9 1, ,76 8,8 8,82 4,087 INSECTA DIPTERA Chironomidae Chironomidae 1,1 88,1 1,118 1,205 1, ,746,175 Summa 1, ,897 1,658 1, ,79 7,172 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) 2

22 18 Märkäpaino Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Vesi, Enonselkä, välisyvyys 1, - 1,4 Vesi, Enonselkä, syvänne 29,7-29,8 Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji g WW g WW/m² g WW/m² g WW g WW/m² g WW/m² ANNELIDA OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA 0,22 20, 2,692 0,846 0,74 29,7 8,591,48 ARTHROPODA ARACHNIDA ACARINA 0,001 0,1 0,015 0,026 INSECTA DIPTERA Chironomidae Chironomidae 0,908 79, ,59 1,747 70, 20,288 7,56 Summa 1, ,258 1,975 2, ,879 9,92 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) 2 Märkäpaino Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Vesi, Enonsaari, välisyvyys 9,2-10,0 Vesi, Enonsaari, syvänne 19,2-19,5 Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji g WW g WW/m² g WW/m² g WW g WW/m² g WW/m² NEMATODA NEMATODA 0,002 0,2 0,021 0,06 ANNELIDA OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA 0,061 8,2 0,70 0,26 0,159 16,8 1,849 1,75 INSECTA DIPTERA Chaoboridae Chaoboridae 0,004 0,4 0,048 0,082 Chironomidae Chironomidae 0,677 91,6 7,864 1,48 0,786 82,8 9,124 5,852 Summa 0, ,588 1,275 0, ,021 6,66 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina)

23 19 Märkäpaino Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Vesi, Karjusaari 14,2-14,5 Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji g WW g WW/m² g WW/m² ANNELIDA OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA 0,057 4, 0,656 0,442 INSECTA DIPTERA Chironomidae Chironomidae 1,248 95,7 14,496 6,024 Summa 1, ,152 6,28 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) 2

24 20 LIITE 2. Järvisyvänteille kehitetty syvännepohjaeläinindeksi PICM (Profundal Invertebrate Community Metric), joka perustuu 46 pohjaeläintaksonin esiintymiseen ja näille lajeille annettuihin indikaattoripistearvoihin (Aroviita ym. 2012).

25 21

26 22