Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue PL 1049, KUOPIO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue PL 1049, KUOPIO"

Transkriptio

1 sivu 1/8 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue PL 1049, KUOPIO RAPORTTI VUODEN 2011 NÄYTTEEN PIILEVÄMÄÄRITYKSISTÄ Tutkittiin 16 kappaletta Pohjois-Savon ympäristökeskuksen 2011 keräämää piilevänäytettä. Näytteistä kahdeksan on jokinäytteitä (Taulukko 1) ja kahdeksan järvinäytteitä (Taulukko 2). Näytteet saatiin tilaajalta alkoholiin säilöttyinä. Taulukko 1. Tutkitut jokinäytteet. Näyte pvm YKJ (Y) YKJ (X) Haukijoki Jylängönjoki Koivujoki, Sahakoski Luvejoki Pappilanjoki Salinjoki, Rytkynkoski Suonenjoki Tiilikanjoki, Tervakoski Taulukko 2. Tutkitut järvinäytteet. Näyte pvm YKJ (Y) YKJ (X) Haapajärvi Haapajärvi Haapajärvi Suurijärvi, Hirviniemi Suurijärvi, Rautaniemi Varpanen Varpanen Varpanen Menetelmät

2 sivu 2/8 Näytteistä poistettiin orgaaninen aines vetyperoksidimenetelmällä, ja valmistettiin kolme kappaletta kestopreparaatteja kustakin näytteestä. Preparaattien valmistus ja piilevien määritykset tehtiin seuraavien ohjeiden ja standardien mukaisesti: - Eloranta, P., Karjalainen, S.-M. & Vuori, K.-M. (2007) Piileväyhteisöt jokivesien ekologisen tilan luokittelussa ja seurannassa menetelmäohjeet. Ympäristöopas CEN/TC 230 (2004) Water quality Guidance standard for the identification, enumeration and interpretation of benthic diatom samples from running waters. European Standard EN 14407, 8/2004. Määritykset tehtiin käyttäen LeicaDM2000 tutkimusmikroskooppia faasikontrastilla, 10 okulaarilla ja 100 objektiivilla (1000 suurennos). Piilevien taksonomia noudattaa pääosin seuraavia teoksia (täydellinen lista Ecomonitorin käyttämästä taksonomiasta wwwsivuillamme): - Krammer, K. & Lange-Bertalot, H. ( ) Bacillariophyceae. In: Ettl, H., Gerloff, J., Heynig, H. & Mollenhauer, D. (eds), Süsswasserflora von Mitteleuropa, Band 2/1-4. Gustav Fischer Verlag, Stuttgart. - Lange-Bertalot, H. (2001) Diatoms of Europe, vol. 2. Navicula sensu stricto 10 genera separated from Navicula sensu lato Frustulia. A.R.G. Gantner-Verlag K.G. - Krammer, K. (1997) Die Cymbelloiden Diatomeen, Teil 1-2. Biblotheca Diatomologica, Band 36. Määritystulosten pohjalta laskettiin Omnidia v. 5.2-ohjelmistolla (päivitysversio 12/3/2012) 12 erilaisen piileväindeksin arvot kullekin näytteelle, sekä erilaisiin ekologisiin ryhmiin kuuluvien piilevien osuuksia. Suomessa virtavesien päällyslevien perusteella määräytyvät ekologisten laatuluokkien rajat on määritelty IPS-indeksin (Indicie de polluo-sensitivité, Cemagref 1982) arvoina (taulukko 3), minkä lisäksi muita indeksejä ja ekologisia jakaumia voidaan käyttää apuna

3 sivu 3/8 ekologisen laadun luokituksessa erityisesti happamissa vesissä. Kansainvälisissä testeissä on todettu kokeneiden määrittäjien välisten IPS-tulosten vaihtelevan pääasiassa ±0,5 IPS-yksikön sisällä samalle näytteelle. Lähtökohtaisesti päällyslevästön laatuluokka määritetään IPS-arvoista. Happamissa vesissä Omnidian laskemat indeksit pyrkivät antamaan aina erinomaisia tuloksia, joten lisäksi käytettiin Ruotsissa kehitettyä AC-indeksiä (Andrén & Jarlman 2008, Archiv für Hydrobiologie), joka mallittaa vesistön happamuutta (Taulukko 4). Jos AC sijoittuu luokkaan C, D, E, vesistössä on happamuutta siinä määrin, että laatuluokitus joudutaan tekemään asiantuntija-arviona lajiston perusteella. Järvinäytteille ei ole vielä virallista luokittelujärjestelmää, mutta tähän mennessä tehtyjen kartoitusten perusteella virtavesien menetelmät toimivat samalla tavalla myös järvinäytteille (Gottschalk, S. 2009: Kiselalger som indikatorer i sjöar, Sötvatten 2009: 16-19). Taulukko 3. Ekologisten laatuluokkien luokkarajat päällysleville Suomen ympäristökeskuksen ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen luokitteluoppaan Pintavesien ekologisen luokittelun vertailuolot ja luokan määrittäminen, , mukaan. Laatuluokka Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono IPS-indeksin arvo Taulukko 4. AC-indeksin luokkarajat. Luokat C, D, ja E osoittavat happamuutta. Luokka A B C D E AC >7,5 5,8-7,5 4,2-5,8 2,2-4,2 <2,2 Tulokset Näytekohtaiset määritystulokset lähetetään Omnidia-tulosteina, joihin sisältyy myös Omnidian laskemat indeksien arvot. Taulukoissa 5 ja 6 on esitetty tärkeimmät IPS, GDI (Generic Diatom Index) ja TDI (Trophic Diatom Index) indeksien arvot, kuormitukselle

4 sivu 4/8 toleranttien lajien osuus (%PT), AC sekä arvioitu päällyslevästön laatuluokka kullekin näytteelle. Jokinäytteet Taulukko 5. Jokinäytteiden tulokset. Laatuluokka esitetään asiantuntija-arviona näytteille, joiden AC alittaa arvon 5,8 (luokat C, D, E). Näyte Määr. Taksonit IPS TDI %PT AC Laatuluokka Haukijoki ,6 13,2 0,7 4,83 Hyvä Jylängönjoki ,7 11,4 5,8 5,57 Tyydyttävä Koivujoki, Sahakoski ,1 7,7 2,2 7,76 Erinomainen Luvejoki ,1 13,7 9,9 4,48 Hyvä Pappilanjoki ,1 12,0 4,8 5,71 Hyvä Salinjoki, Rytkynkoski ,8 10,0 7,5 5,63 Tyydyttävä Suonenjoki ,9 11,9 0,0 7,31 Hyvä Tiilikanjoki, Tervakoski ,4 19,5 3,1-1,35 Erinomainen promillea Haukijoki Jylängönjoki 3 Koivujoki, Sahakoski Luvejoki 1 ph Pappilanjoki Salinjoki, Rytkynkoski Suonenjoki 2 Tiilikanjoki, Tervakoski asidobiontit asidofiilit neutrofiilit alkalifiilit alkalibiontit indifferentit Kuva 1. Määritettyjen piileväkuorien jakautuminen ph-vaatimusten mukaisiin luokkiin jokinäytteissä. Tiilikanjoessa vallitsevat happamuutta suosivat lajit, kun taas muissa jokinäytteissä lajisto edustaa enemmän neutraaleja olosuhteita (Kuva 1). Ravinnevaatimuksissa taas Jylängönjoen näyte erottuu rehevyyttä suosivien lajien määrässä, kun muissa näytteissä oligotrofiaa suosivat näytteet ovat vallitsevina (Kuva 2).

5 sivu 5/8 trofiataso 900 promillea oligotrofit oligo-mesotrofit mesotrofit meso-eutrofit eutrofit hypertrofit oligo-eutrofit Haukijoki Jylängönjoki 3 Koivujoki, Sahakoski Luvejoki 1 Pappilanjoki Salinjoki, Rytkynkoski Suonenjoki 2 Tiilikanjoki, Tervakoski Kuva 2. Määritettyjen piileväkuorien jakautuminen ravinnevaatimusten mukaisiin luokkiin jokinäytteissä. Järvinäytteet Taulukko 6. Järvinäytteiden tulokset. Laatuluokka esitetään asiantuntija-arviona näytteille, joiden AC alittaa arvon 5,8 (luokat C, D, E). Näyte Määr. Taksonit IPS TDI %PT AC Laatuluokka Haapajärvi ,6 16,1 4,5 3,17 Hyvä Haapajärvi ,4 15,1 1,4 4,13 Hyvä Haapajärvi ,3 14,8 0,5 4,55 Hyvä Suurijärvi, Hirviniemi ,1 9,1 1,9 6,67 Erinomainen Suurijärvi, Rautaniemi ,9 9,8 4,3 10,15 Erinomainen Varpanen ,6 15,0 1,0 5,29 Hyvä Varpanen ,6 15,4 0,5 4,84 Hyvä Varpanen ,0 14,9 2,3 4,24 Hyvä

6 sivu 6/8 ph promillea asidobiontit asidofiilit neutrofiilit alkalifiilit alkalibiontit indifferentit Haapajärvi 1 Haapajärvi 2 Haapajärvi 3 Suurijärvi, Hirviniemi Suurijärvi, Rautaniemi Varpanen 1 Varpanen 2 Varpanen 3 Kuva 3. Määritettyjen piileväkuorien jakautuminen ph-vaatimusten mukaisiin luokkiin järvinäytteissä. Haapajärven näytteissä happamuutta suosivat lajit ovat vallitsevina, kun taas Suurijärven ja Varpasen näytteissä esiintyy runsaasti jopa alkalifiilisiä lajeja (Kuva 3). Rehevyyttä suosivat lajit taas ovat runsaimmillaan Suurijärven näytteissä (Kuva 4). trofiataso promillea oligotrofit oligo-mesotrofit mesotrofit meso-eutrofit eutrofit hypertrofit oligo-eutrofit 50 0 Haapajärvi 1 Haapajärvi 2 Haapajärvi 3 Suurijärvi, Hirviniemi Suurijärvi, Rautaniemi Varpanen 1 Varpanen 2 Varpanen 3 Kuva 4. Määritettyjen piileväkuorien jakautuminen ravinnevaatimusten mukaisiin luokkiin järvinäytteissä.

7 sivu 7/8 Tulosten tulkintaa Joet Haukijoki: Lajisto edustaa lievästi hapanta vedenlaatua, ja lähinnä mesotrofisia olosuhteita. Monet lajit ovat ravinnepitoisuudelle indifferenttejä. Runsaimpia lajeja Achnanthidium minutissimum ja Fragilaria pinnata. Laatuluokka on arvioitu lähinnä hyväksi. Jylängönjoki 3: Runsain laji on planktinen, reheviä humusvesiä suosiva Aulacoseira ambigua. Lajisto edustaa voimakkaasti dystrofisia olosuhteita. Laatuluokaksi esitetään asiantuntija-arviona näytteen perusteella tyydyttävä. Koivujoki Sahakoski: Achnanthidium minutissimum on erittäin hallitseva näytteessä. Näytteessä esiintyvät lajit ovat tyypillisiä luonnontilaisten jokien lajeja, ja rehevyyden indikaattoreita ei havaittu. Laatuluokka erinomainen. Luvejoki 1: Runsas Eunotia-lajisto viittaa dystrofiaan. Myös rehevyyden indikaattoreita esiintyy, kuten Gomphonema parvulum. Lajiston perusteella laatuluokka arvioidaan lähinnä hyväksi. Pappilanjoki: IPS hyvän ja erinomaisen rajalla. Runsain laji erikoisesti Achnanthes suchlandtii. Lajisto kokonaisuutena eroaa tyypillisestä, joten laatuluokka lähinnä hyvä. Salinjoki, Rytkynkoski: Lajisto edustaa humuksisia olosuhteita. Lajistossa rehevyyden indikaattoreita, ja Achnanthidium minutissimum esiintyy leveinä muotoina, joten laatuluokka arvioidaan tyydyttäväksi. Suonenjoki 2: Runsain laji on Achnanthidium minutissimum, joka esiintyy leveinä muotoina. Lajiston kokonaisuutena arvioidaan edustavan enintään hyvää ekologista tilaa.

8 sivu 8/8 Tiilikanjoki Tervakoski: Näytteen runsas Eunotia-lajisto ja muiden lajien vähäinen määrä viittaa dystrofiaan ja happamuuteen. Näytteestä ei löytynyt kuormitusindikaattoreita, ja lajisto on turvemaiden tyypille ominaista, joten laatuluokka arvioidaan kuitenkin erinomaiseksi. Järvet Haapajärvi (kolme näytettä): Runsaimmat lajit ovat Aulacoseira distans ja Tabellaria flocculosa. Lajisto kuvastaa humuksisia ja pääosin oligo-mesotrofisia olosuhteita. Näytteissä esiintyy jonkin verran korkeampaa ravinnetasoa edustavia lajeja, kuten Aulacoseira ambigua ja Eunotia zasuminensis, joten laatuluokka arvioidaan lähinnä hyväksi kaikille näytteille. Suurijärvi (kaksi näytettä): IPS luokittelee näytteet erinomaiseen laatuluokkaan. Näytteissä esiintyy kuitenkin runsaimman lajin Achnanthidium minutissimum ohella myös korkeampaa ravinnetasoa ja humuksisuutta suosiva Aulacoseira ambigua. Varpanen (kolme näytettä): Runsain laji on näytteissä 1 ja 3 Aulacoseira ambigua, ja näytteessä 2 Fragilaria capucina-lajikompleksi. Lajisto kuvastaa humuksisia olosuhteita ja vähintään mesotrofista ravinnetasoa.laatuluokka arvioidaan enintään hyväksi kaikille näytteille. Joensuussa Juha Miettinen, FT Ecomonitor Oy Länsikatu 15, Joensuu juha.miettinen@ecomonitor.fi puh

9 sivu 9/8 Liitteet: Näytekohtaiset määritystulokset ja indeksien arvot Omnidia-tulosteina (16 kpl).

Tutkittiin piilevien koostumus ja ekologinen tila Pohjois-Savon ELY-keskuksen ilmoittamista 13 virtavesikohteesta (Taulukko 1).

Tutkittiin piilevien koostumus ja ekologinen tila Pohjois-Savon ELY-keskuksen ilmoittamista 13 virtavesikohteesta (Taulukko 1). sivu 1/7 Antti Kanninen Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue RAPORTTI NURMIJOEN REITIN PIILEVÄMÄÄRITYKSISTÄ Tutkittiin piilevien koostumus ja ekologinen

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristö ja luonnonvarat -vastuuale PL 1049, KUOPIO

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristö ja luonnonvarat -vastuuale PL 1049, KUOPIO sivu 1/8 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristö ja luonnonvarat -vastuuale PL 1049, 70101 KUOPIO RAPORTTI VUODEN 2010 NÄYTTEEN PIILEVÄMÄÄRITYKSISTÄ Tutkittiin 16 kappaletta Pohjois-Savon

Lisätiedot

RAPORTTI. Pohjois-Savon ELY-keskus/ Ympäristö ja luonnonvarat vastuualue Antti Kanninen PIILEVÄMÄÄRITYKSET 2012

RAPORTTI. Pohjois-Savon ELY-keskus/ Ympäristö ja luonnonvarat vastuualue Antti Kanninen PIILEVÄMÄÄRITYKSET 2012 sivu 1 /9 Pohjois-Savon ELY-keskus/ Ympäristö ja luonnonvarat vastuualue Antti Kanninen PIILEVÄMÄÄRITYKSET 2012 Tutkittiin 20 kappaletta Pohjois-Savon ELY-keskuksen vuonna 2012 keräämää virtavesien (Taulukko

Lisätiedot

RAPORTTI. Suomen ympäristökeskus/ Joensuun toimipaikka Ilona Joensuu PIILEVÄMÄÄRITYKSET VUODEN 2013 JÄRVINÄYTTEISTÄ

RAPORTTI. Suomen ympäristökeskus/ Joensuun toimipaikka Ilona Joensuu PIILEVÄMÄÄRITYKSET VUODEN 2013 JÄRVINÄYTTEISTÄ sivu 1/5 Suomen ympäristökeskus/ Joensuun toimipaikka Ilona Joensuu PIILEVÄMÄÄRITYKSET VUODEN 2013 JÄRVINÄYTTEISTÄ Tutkittiin kolme kappaletta JÄREÄ-hankkeessa vuonna 2013 kerättyä järvilitoraalien piilevänäytettä

Lisätiedot

Cemagref 1982 ). IPS-indeksi kertoo erityisesti vesistön orgaanisesta kuormituksesta ja rehevyystasosta.

Cemagref 1982 ). IPS-indeksi kertoo erityisesti vesistön orgaanisesta kuormituksesta ja rehevyystasosta. N ä y t t e e n o t o n a j a n k o h t a : R a n n a n s i j a i n t i : K u n t a : Ve s i s t ö : Ve s i s t ö a l u e : Ve s i e n h o i t o a l u e : Rantavesitodistus on annettu, x E c o m o n i

Lisätiedot

Pohjois-Savon ELY-keskuksen piilevänäytteiden määritykset 2016

Pohjois-Savon ELY-keskuksen piilevänäytteiden määritykset 2016 Raportti 3.3.2017 Juha Miettinen Pohjois-Savon ELY-keskuksen piilevänäytteiden määritykset 2016 sivu 1 / 14 Raportti 3.3.2017 Juha Miettinen Piilevämääritykset 2016 Ecomonitor Oy Länsikatu 15 80110 JOENSUU

Lisätiedot

Pohjois-Savon ELY-keskuksen piilevänäytteiden määritykset 2015

Pohjois-Savon ELY-keskuksen piilevänäytteiden määritykset 2015 Raportti 8.12.2016 Juha Miettinen Pohjois-Savon ELY-keskuksen piilevänäytteiden määritykset 2015 sivu 1 / 18 Raportti 8.12.2016 Juha Miettinen Piilevämääritykset 2015 Ecomonitor Oy Länsikatu 15 80110 JOENSUU

Lisätiedot

Pohjois-Savon ELY-keskuksen piilevänäytteiden määritykset 2017

Pohjois-Savon ELY-keskuksen piilevänäytteiden määritykset 2017 Raportti 23.10.2018 Juha Miettinen Pohjois-Savon ELY-keskuksen piilevänäytteiden määritykset 2017 sivu 1 / 17 Raportti 23.10.2018 Juha Miettinen Piilevämääritykset 2017 Ecomonitor Oy Länsikatu 15 80110

Lisätiedot

Pohjois-Savon ELY-keskuksen piilevänäytteiden määritykset 2013

Pohjois-Savon ELY-keskuksen piilevänäytteiden määritykset 2013 Raportti 25.04.2014 Juha Miettinen Pohjois-Savon ELY-keskuksen piilevänäytteiden määritykset 2013 sivu 1 / 15 Raportti 25.04.2014 Juha Miettinen Piilevämääritykset 2013 Ecomonitor Oy Länsikatu 15 80110

Lisätiedot

Keliberin kaivoshankkeen perustilaselvitys

Keliberin kaivoshankkeen perustilaselvitys Keliberin kaivoshankkeen perustilaselvitys Piileväselvitys kesällä 2014 Selvityksessä tutkittiin suunnittelualueen vesien nykytila piileväanalyysien avulla viidellä havaintopaikalla. Piileväanalyysit Näytteenotossa,

Lisätiedot

Pohjois-Savon ELY-keskuksen piilevänäytteiden määritykset 2014

Pohjois-Savon ELY-keskuksen piilevänäytteiden määritykset 2014 Raportti 27.08.2015 Juha Miettinen Pohjois-Savon ELY-keskuksen piilevänäytteiden määritykset 2014 sivu 1 / 30 Raportti 27.08.2015 Juha Miettinen Piilevämääritykset 2014 Ecomonitor Oy Länsikatu 15 80110

Lisätiedot

TUULOKSEN PANNUJÄRVEN TILAN KEHITYS SEDIMENTIN PIILEVÄANA-

TUULOKSEN PANNUJÄRVEN TILAN KEHITYS SEDIMENTIN PIILEVÄANA- TUULOKSEN PANNUJÄRVEN TILAN KEHITYS SEDIMENTIN PIILEVÄANA- LYYSIEN VALOSSA Järvi Hämeenlinnan Tuuloksen Pannujärvi (tunnus 35.793.1.002, vesiala 0,362 km 2, suurin syvyys 12 m ja tilavuus 1,4 milj. m 3

Lisätiedot

TERRAFAME OY OSA VI: PINTAVESIEN BIOLOGINEN TARKKAILU VUONNA 2015 PIILEVÄT. Vastaanottaja Terrafame Oy. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 2.5.

TERRAFAME OY OSA VI: PINTAVESIEN BIOLOGINEN TARKKAILU VUONNA 2015 PIILEVÄT. Vastaanottaja Terrafame Oy. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 2.5. Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2.5.2016 Viite 1510016678-009 Osaprojekti Biologinen tarkkailu pintavesissä TERRAFAME OY OSA VI: PINTAVESIEN BIOLOGINEN TARKKAILU VUONNA 2015

Lisätiedot

TERRAFAME OY OSA VI: PINTAVESIEN BIOLOGINEN TARKKAILU VUONNA 2017 PIILEVÄT. Vastaanottaja Terrafame Oy. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 11.4.

TERRAFAME OY OSA VI: PINTAVESIEN BIOLOGINEN TARKKAILU VUONNA 2017 PIILEVÄT. Vastaanottaja Terrafame Oy. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 11.4. Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 11.4.2018 Viite 1510032108 Osaprojekti Biologinen tarkkailu pintavesissä TERRAFAME OY OSA VI: PINTAVESIEN BIOLOGINEN TARKKAILU VUONNA 2017

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Linnunmaa Oy/ Tiia Grönholm (email) E 5141 28.12.2011 Lähetämme ohessa Endomines Oy:n uusien hankealueiden taustatilanteen selvittämiseen kuuluvan

Lisätiedot

Kuva 1. Piilevänäytteiden ottopaikat.

Kuva 1. Piilevänäytteiden ottopaikat. PIILEVÄT LIITE 7.3 Piilevät ovat vesistöissä eläviä mikroskooppisia leviä. Ne ottavat tarvitsemansa ravinteet suoraan ympäröivästä vedestä ja tästä syystä ne ovat herkkiä vedenlaadussa tapahtuville muutoksille.

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ

TALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ Vastaanottaja Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesä Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 9.3.2015 Viite 1510010636-009 Osaprojekti Biologinen tarkkailu pintavesissä TALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ

Lisätiedot

Perifyton/piilevät. Satu Maaria Karjalainen, SYKE/Vesikeskus/Sisävesiyksikkö KasPer-koulutus 14.-15.5.2013 Tvärminne. Karjalainen

Perifyton/piilevät. Satu Maaria Karjalainen, SYKE/Vesikeskus/Sisävesiyksikkö KasPer-koulutus 14.-15.5.2013 Tvärminne. Karjalainen Karjalainen Perifyton/piilevät Satu Maaria Karjalainen, SYKE/Vesikeskus/Sisävesiyksikkö KasPer-koulutus 14.-15.5.2013 Tvärminne Karjalainen Niemelä Niemelä Niemelä Karjalainen S.M.Karjalainen Sisältö Nimistö

Lisätiedot

HEINOLAN KONNIVEDEN REHEVÖITYMISTUTKIMUS VUONNA 2005

HEINOLAN KONNIVEDEN REHEVÖITYMISTUTKIMUS VUONNA 2005 HEINOLAN KONNIVEDEN REHEVÖITYMISTUTKIMUS VUONNA 2005 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 141/2006 Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu käsittelee Konniveden (14.131) rehevöitymistutkimuksen

Lisätiedot

Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella. Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu

Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella. Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu 1 Seurannan laatutekijät Biologia: Levästö, Vesikasvit, kalat, Pohjaeläimistö

Lisätiedot

KEMIJOEN PÄÄUOMAN VESISTÖTARKKAILU

KEMIJOEN PÄÄUOMAN VESISTÖTARKKAILU PIILEVÄTUTKIMUS 2013 Liite 14 KEMIJOEN PÄÄUOMAN VESISTÖTARKKAILU Piilevätutkimus v. 2013 1 Kemijoen pääuoman vesistötarkkailu Piilevätutkimus v. 2013 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 NÄYTTEENOTTO JA NÄYTTEENKÄSITTELY...

Lisätiedot

Piilevien käyttö turvemaiden vesistötarkkailussa

Piilevien käyttö turvemaiden vesistötarkkailussa Karjalainen Piilevien käyttö turvemaiden vesistötarkkailussa Satu Maaria Karjalainen, SYKE Uusia menetelmiä turvemaiden käytön vesistövaikutusten tarkkailuun BioTar-projektin loppuseminaari Oulu Helsinki

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN SUOJELUYHDISTYS RY

RENKAJÄRVEN SUOJELUYHDISTYS RY RENKAJÄRVEN SUOJELUYHDISTYS RY HÄMEEN RENKA- JÄRVEN TILAN KEHITYS SEDIMENTTIEN PIILEVÄANALYYSIEN VALOSSA Pertti Eloranta 7.5.2013 Kirjenro 403/13 SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ... 1 2. MENETELMÄT... 2 2.1 Sedimentin

Lisätiedot

Ohje päällyslevästön luokitteluindeksien Excel-laskupohjiin

Ohje päällyslevästön luokitteluindeksien Excel-laskupohjiin Ohje päällyslevästön luokitteluindeksien Excel-laskupohjiin Jukka Aroviita ja Satu Maaria Karjalainen, SYKE/VK/VSI, 6.2.2013 1 Sisällys 2 Johdanto... 1 3 JOET... 1 3.1 Laskentaa varten vaadittavat tiedot...

Lisätiedot

Tuomas Saarinen, Oulun yliopisto, vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio, Mikko Tolkkinen ja Heikki Mykrä, SYKE, Oulun toimipaikka

Tuomas Saarinen, Oulun yliopisto, vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio, Mikko Tolkkinen ja Heikki Mykrä, SYKE, Oulun toimipaikka Sanginjoen nykytila: pohjaeläimet ja piilevät Tuomas Saarinen, Oulun yliopisto, vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio, Mikko Tolkkinen ja Heikki Mykrä, SYKE, Oulun toimipaikka 1. Aineisto ja menetelmät

Lisätiedot

Kitkajärvien tila ja sen kehitys

Kitkajärvien tila ja sen kehitys Kitkajärvien tila ja sen kehitys Seppo Hellsten Suomen ympäristökeskus, Vesikeskus Kitka-MuHa-hankkeen loppuseminaari 17.2.2015 Sisältö Kitkajärvien ominaispiirteet Kitkajärvet jääkaudesta nykyaikaan Kitkajärvet

Lisätiedot

KYMIJOEN ALAOSAN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU PYYDYSTEN LIMOITTUMISTUTKIMUS

KYMIJOEN ALAOSAN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU PYYDYSTEN LIMOITTUMISTUTKIMUS KYMIJOEN ALAOSAN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU PYYDYSTEN LIMOITTUMISTUTKIMUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 136/5 Janne Raunio ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ Tähän

Lisätiedot

Ohje päällyslevästön luokitteluindeksien Excel-laskupohjiin

Ohje päällyslevästön luokitteluindeksien Excel-laskupohjiin Ohje päällyslevästön luokitteluindeksien Excel-laskupohjiin Jukka Aroviita ja Satu Maaria Karjalainen, SYKE/VK/VPT, 12.5.2017 1 Johdanto Tässä ohjeessa kerrotaan miten Excel-laskupohjalla voidaan laskea

Lisätiedot

No 296b/18 VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY- KESKUSALUEELLA SIJAITSEVIEN TURVETUOTANTOALUEIDEN BIOLOGINEN TARKKAILUOHJELMA 2018-

No 296b/18 VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY- KESKUSALUEELLA SIJAITSEVIEN TURVETUOTANTOALUEIDEN BIOLOGINEN TARKKAILUOHJELMA 2018- No 296b/18 VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY- KESKUSALUEELLA SIJAITSEVIEN TURVETUOTANTOALUEIDEN BIOLOGINEN TARKKAILUOHJELMA - Lappeenrannassa 3. päivänä toukokuuta Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun

Lisätiedot

Sanginjoen ekologinen tila

Sanginjoen ekologinen tila Sanginjoen ekologinen tila Tuomas Saarinen, Kati Martinmäki, Heikki Mykrä, Jermi Tertsunen Sanginjoen virkistyskäyttöarvon parantaminen ja ekologinen kunnostus Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Yleistä

Lisätiedot

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE Kimmo Olkio Vesienhoidon yhteistyöryhmä 22.3.2013 LUOKITELTELTAVAT PINTAVESIMUODOSTUMAT (Keski-Suomi) Rajatut ja tyypitellyt muodostumat luokitellaan:

Lisätiedot

Päävyöhykelinjamenetelmän mukaiset vesikasvikartoitukset Poselyn, Kaielyn ja Keselyn alueilla 2015

Päävyöhykelinjamenetelmän mukaiset vesikasvikartoitukset Poselyn, Kaielyn ja Keselyn alueilla 2015 ALLECO RAPORTTI N:O 11/2015 Päävyöhykelinjamenetelmän mukaiset vesikasvikartoitukset Poselyn, Kaielyn ja Keselyn alueilla 2015 Juha Syväranta ja Jouni Leinikki MARINE BIOLOGICAL AND LIMNOLOGICAL CONSULTANTS

Lisätiedot

KANKAISTENJÄRVEN SEDIMENTTITUTKIMUS VUONNA 2014

KANKAISTENJÄRVEN SEDIMENTTITUTKIMUS VUONNA 2014 SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ... 1 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS... 2 2.1 Näytteenotto ja analysointi... 2 2.2 Piilevämääritys... 3 3. TULOKSET... 3 3.1 Sedimentin laatu ja fosforipitoisuus... 3 3.2 Piileväanalyysien tulokset...

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY PERIFYTONIN PIILEVÄSTÖ 16X170583 3.2.2014 TALVIVAARA SOTKAMO OY Talvivaaran kaivoksen tarkkailu vuonna 2013 Pintavesien biologinen tarkkailu Osa IVb_2 Perifytonin piilevästö 1 Talvivaaran kaivoksen piilevätarkkailu

Lisätiedot

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa. TPO-aluetilaisuus Itä-Uusimaa Porvoo

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa. TPO-aluetilaisuus Itä-Uusimaa Porvoo Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa TPO-aluetilaisuus Itä-Uusimaa Porvoo 30.10.2013 UUDELY / YT-yksikkö / 03.10.2013 1 Vesien luokittelujärjestelmä Pintavedet luokiteltiin ekologisen

Lisätiedot

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Kauniaisten kaupunki GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010 21.1.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy PRT I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tutkimuksen peruste ja vesistökuvaus...

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon

Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon Jukka Ruuhijärvi ja Tapio Sutela, RKTL Mikko Olin, HY ympäristötieteen laitos Maa- ja metsätalouden vesistövaikutukset seminaari Helsinki 9.5.2014

Lisätiedot

Kankaistenjärven tulovesien perifytonselvitys. Tulokset

Kankaistenjärven tulovesien perifytonselvitys. Tulokset Kankaistenjärven tulovesien perifytonselvitys Piilevänäytteet oli kerätty Kankaistenjärveltä 18.11.2013 viideltä eri paikalta kivien pinnalta. Kaksi näytteistä oli järveen laskevien ojien suilta järven

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN MAAVEDEN PIISPALANSELÄN VEDENLAADUN KEHITYS SEKÄ EKOLOGINEN TILA PALEOLIMNOLOGISELLA MENETELMÄLLÄ ARVIOITUNA

PIEN-SAIMAAN MAAVEDEN PIISPALANSELÄN VEDENLAADUN KEHITYS SEKÄ EKOLOGINEN TILA PALEOLIMNOLOGISELLA MENETELMÄLLÄ ARVIOITUNA PIEN-SAIMAAN MAAVEDEN PIISPALANSELÄN VEDENLAADUN KEHITYS SEKÄ EKOLOGINEN TILA PALEOLIMNOLOGISELLA MENETELMÄLLÄ ARVIOITUNA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 141/2011 Janne Raunio, Jukka

Lisätiedot

2 PIILEVÄT VEDENLAADUN ILMENTÄJINÄ 1 3 AINEISTO JA MENETELMÄT 1

2 PIILEVÄT VEDENLAADUN ILMENTÄJINÄ 1 3 AINEISTO JA MENETELMÄT 1 TIIVISTELMÄ Pien-Saimaan Riutanselän vedenlaadun pitkän aikavälin kehitystä sekä järven ekologista tilaa tutkittiin piileviin perustuvan paleolimnologisen menetelmän avulla. Riutanselän syvänteestä tutkittiin

Lisätiedot

Vesikasvien elomuodot ja vesikasvit järvien tilan seurannassa

Vesikasvien elomuodot ja vesikasvit järvien tilan seurannassa Vesikasvien elomuodot ja vesikasvit järvien tilan seurannassa Pyhäjärvi-instituutti 23.8.2011 Jarkko Leka, VALONIA Mikä on vesikasvi? Aidot vesikasvit (hydrofyytit) kasvavat vain vedessä. Vesikasvien ja

Lisätiedot

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa TPO-aluetilaisuus Länsi-Uusimaa Lohja 4.11.2013 UUDELY / Ympäristön tila -yksikkö 1 Vesien luokittelujärjestelmä Pintavedet luokiteltiin ekologisen

Lisätiedot

Iisalmen alueen luontaisen rehevyyden mallintaminen kohdennetulla piileväsiirtofunktiolla. Tammelin, M. & Kauppila, T. Mallinnusseminaari 1.4.

Iisalmen alueen luontaisen rehevyyden mallintaminen kohdennetulla piileväsiirtofunktiolla. Tammelin, M. & Kauppila, T. Mallinnusseminaari 1.4. Iisalmen alueen luontaisen rehevyyden mallintaminen kohdennetulla piileväsiirtofunktiolla Tammelin, M. & Kauppila, T. Mallinnusseminaari 1.4.2014 JOHDANTO Väitöskirjatutkimukseni MITÄ? Fosforin luonnonhuuhtouman

Lisätiedot

HAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN

HAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN Maa- ja metsätalouden vesistövaikutukset seminaari MaaMet-seurannan tuloksista, 9.5.2014 Helsinki HAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN Jukka Aroviita SYKE, Vesikeskus Tapio Heikkilä Ympäristöhallinnon

Lisätiedot

ytön n vaikutukset vesistöjen ekologisessa tilassa esimerkkinä Muhosjoki

ytön n vaikutukset vesistöjen ekologisessa tilassa esimerkkinä Muhosjoki Näkyvätkö maankäyt ytön n vaikutukset vesistöjen ekologisessa tilassa esimerkkinä Muhosjoki Kaisa Heikkinen 1, Jaana Rintala 1, Satu Maaria Karjalainen 1, Minna Kuoppala 2 & Seppo Hellsten 2 1 Pohjois

Lisätiedot

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Kauniasten kaupunki GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011 -P11644 FCG Finnish Consulting Group Oy Kasviplankton v. 2011 I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 2

Lisätiedot

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa TPO-aluetilaisuus Keski-Uusimaa Helsinki 18.11.2013 UUDELY / Ympäristön tila -yksikkö 1 Vesien luokittelujärjestelmä Pintavedet luokiteltiin

Lisätiedot

Jokien ja Järvien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella

Jokien ja Järvien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella Jokien ja Järvien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella Petri Liljaniemi ja Annukka Puro- Tahvanainen Yhteistyöryhmän kokous 28.5.2013 7.6.2013 Luokittelun lähtökohdat Vesienhoidon toisella kierroksella

Lisätiedot

Karvianjoen yhteistarkkailu: Pohjaeläinja piilevätarkkailu 2018

Karvianjoen yhteistarkkailu: Pohjaeläinja piilevätarkkailu 2018 Karvianjoen yhteistarkkailu: Pohjaeläinja piilevätarkkailu 2018 Jaana Lahdenniemi RAPORTTI 2019 nro 762/19 Karvianjoen yhteistarkkailu: Pohjaeläin- ja piilevätarkkailu 2018 Tutkimusraportti nro 762/19,

Lisätiedot

Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa

Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa Satu Maaria Karjalainen Seppo Hellsten Kitka-MuHa-työryhmä 2.9.2013 Himmerki, Posio Kitkan ominaispiirteitä Suomen 10.

Lisätiedot

Ali-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016

Ali-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016 30.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ali-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa olevalta Ali-Paastonjärveltä otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Luontainen rehevyys Pohjois-Savossa

Luontainen rehevyys Pohjois-Savossa Luontainen rehevyys Pohjois-Savossa Väitöskirjatutkimus Mira Tammelin MTT:n Halola-seminaari 20.8.2014 20.8.2014 1 Johdanto Ohjaus, yhteistyö & rahoitus Tavoite Tutkimusalue Tutkimusjärvien nykyinen vedenlaatu

Lisätiedot

Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta

Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta Vesistöpäivä 15.6 Haukivuori Pekka Sojakka Kyyvesi Pinta-ala 129,9 km 2 Kokonaisrantaviiva 857,261 km Max syvyys 35,25 m Keskisyvyys 4,39 m Tilavuus n. 57

Lisätiedot

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012 Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 14.2.2012 1 Vesienhoidon tavoitteet Vesienhoidon tavoitteena on suojella, parantaa

Lisätiedot

Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä pintavesien kemiallisesta luokittelusta

Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä pintavesien kemiallisesta luokittelusta Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä 16.9.2015 - pintavesien kemiallisesta luokittelusta Pintavesien kemiallinen luokittelu arvioitavat aineet 16.9.2015 Petri Poikonen 2 Pintavesien kemiallisen tilan

Lisätiedot

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa

Lisätiedot

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010

Lisätiedot

Pintavesien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella

Pintavesien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella Pintavesien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella Annukka Puro-Tahvanainen ja Petri Liljaniemi Vesienhoidon Yhteistyöryhmän kokous 21.11.2013 2.12.2013 Luokittelun lähtökohdat Vesienhoidon toisella

Lisätiedot

Phytoplankton quality element in the classification of Finnish lakes present status and future plans

Phytoplankton quality element in the classification of Finnish lakes present status and future plans Phytoplankton quality element in the classification of Finnish lakes present status and future plans Marko Järvinen Finnish Environment Institute SYKE Jyväskylä Office Photo: M. Järvinen Nordic WFD workshop

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tiia Grönholm (email) Linnunmaa Oy 24.8.2012 Lähetämme ohessa yhteenvedon Endomines Oy:n Karjalan Kultalinjan YVAan liittyvistä vuoden 2012

Lisätiedot

Puulan länsiosan ja siihen laskevien vesien ekologinen luokittelu

Puulan länsiosan ja siihen laskevien vesien ekologinen luokittelu Puulan länsiosan ja siihen laskevien vesien ekologinen luokittelu Ajanjakso 2006-2012 Fysikaalis-kemiallinen luokitus Biologisten muuttujien luokitus Vertailut osa-alueittain Etelä-Savon elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus

Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus 23.11.2018, Polvijärvi Huhmari Paula Mononen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Höytiäinen - Suuri vähähumuksinen järvi - Pinta-ala 281 km 2, lisäksi Rauanlahti ja Syvälahti

Lisätiedot

Joroisten vesienhoito

Joroisten vesienhoito Joroisten vesienhoito VESIENHOIDON TOTEUTTAMINEN JOROISTEN ALUEELLA Joroisten toimintaryhmän kokous 4/2013, Joroisten kunnanvirasto 4.12.2013 alkaen klo 9.15 Vesienhoidon suunnittelu Lokakuun alussa julkistettu

Lisätiedot

Piileväyhteisöt jokivesien ekologisen tilan luokittelussa ja seurannassa menetelmäohjeet

Piileväyhteisöt jokivesien ekologisen tilan luokittelussa ja seurannassa menetelmäohjeet YMPÄRISTÖOPAS Piileväyhteisöt jokivesien ekologisen tilan luokittelussa ja seurannassa menetelmäohjeet Pertti Eloranta, Satu Maaria Karjalainen ja Kari-Matti Vuori Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus YMPÄRISTÖOPAS

Lisätiedot

Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä kemiallisesta luokittelusta

Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä kemiallisesta luokittelusta Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä 20.5.2015 - kemiallisesta luokittelusta Kemiallinen luokittelu arvioitavat aineet Kemiallinen tila Kemiallisen tilan arviointi tarkoittaa sitä, että vesissä olevien

Lisätiedot

Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016

Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa Ali-Paastonjärven itäpuolella sijaitsevalta Kaitalammilta otettiin Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä

Lisätiedot

SAARANSUON TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2013

SAARANSUON TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2013 SAARANSUON TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry Viivi Mänttäri ja Janne Raunio SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUSALUE 1 3 SÄÄOLOT 2 4 AINEISTO

Lisätiedot

Mitä kuuluu Siuntionjoelle, sen järville ja merenlahdelle? Siuntion kylpylä Anne Liljendahl

Mitä kuuluu Siuntionjoelle, sen järville ja merenlahdelle? Siuntion kylpylä Anne Liljendahl Mitä kuuluu Siuntionjoelle, sen järville ja merenlahdelle? 2.5.2018 Siuntion kylpylä Anne Liljendahl Siuntionjoen vesistö Uudenmaan luonnontilaisimpia jokivesistöjä YM: Erityissuojeltava kohde NATURA 2000

Lisätiedot

Järven tilan luokittelu, seuranta ja tarkkailu Minna Kuoppala & Seppo Hellsten SYKE Vesikeskus

Järven tilan luokittelu, seuranta ja tarkkailu Minna Kuoppala & Seppo Hellsten SYKE Vesikeskus Järven tilan luokittelu, seuranta ja tarkkailu Minna Kuoppala & Seppo Hellsten SYKE Vesikeskus 17.1.2019 Ruokahukka ruotuun katse vesistöihin webinaarit #hukkaruotuun #ruokahukkaruotuun #vaikutavesiin

Lisätiedot

Simpelejärven verkkokoekalastukset

Simpelejärven verkkokoekalastukset Simpelejärven verkkokoekalastukset Jukka Ruuhijärvi, Pasi Ala-Opas ja Katja Kulo Luonnonvarakeskus, sisävesien kalavarat Simpelejärven kuhaseminaari 7.10.2017 Koekalastuksia on tehty kolmella Simpelejärven

Lisätiedot

Pohjoisten virtavesien erityispiirteiden vaikutus epiliittisiin piileväyhteisöihin

Pohjoisten virtavesien erityispiirteiden vaikutus epiliittisiin piileväyhteisöihin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen raportteja 4 2007 Pohjoisten virtavesien erityispiirteiden vaikutus epiliittisiin piileväyhteisöihin Merkitykset vedenlaadun seurantaan Pirjo Niemelä Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet.

Kuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-18. Rautuojan (), Kylmäojan (FS3) ja Laurinojan (FS4) tarkkailupisteet. 2 1.8.4.6 Äkäsjokeen laskevat purot Hannukaisen alueella Äkäsjokeen laskevien purojen vedenlaatua on tutkittu Hannukaisen

Lisätiedot

KASVIATLAS 2011: TILASTOKARTTOJA, Raino Lampinen

KASVIATLAS 2011: TILASTOKARTTOJA, Raino Lampinen KASVIATLAS 2011: TILASTOKARTTOJA, Raino Lampinen 23.5.2012 775 100 (2 0.1%) 90-99 (4 0.2%) 50-89 (22 1.2%) 30-50 (22 1.2%) 20-29 (29 1.6%) 15-19 (29 1.6%) 10-14 (117 6.5%) 5-9 (89 5.0%) 3-4 (106 5.9%)

Lisätiedot

LAVIASSUON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2009

LAVIASSUON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2009 LAVIASSUON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2009 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 121/2010 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu käsittelee Heinolan Laviassuon alapuolisen vesistön

Lisätiedot

KASVIATLAS 2012: TILASTOKARTTOJA (Raino Lampinen )

KASVIATLAS 2012: TILASTOKARTTOJA (Raino Lampinen ) KASVIATLAS 2012: TILASTOKARTTOJA (Raino Lampinen 15.5.2013) 775 100 (2 0.1%) 90-99 (4 0.2%) 50-89 (24 1.3%) 30-50 (20 1.1%) 20-29 (31 1.7%) 15-19 (29 1.6%) 10-14 (118 6.4%) 5-9 (87 4.7%) 3-4 (119 6.4%)

Lisätiedot

Vesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella

Vesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella Vesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella Kuormitus kuriin hankkeen infotilaisuus 5.6.2018 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen 1 Vesienhoidon tavoitteet Perustuu

Lisätiedot

Liuenneen hiilen (CDOM) laatu menetelmän soveltaminen turv le. Jonna Kuha, Toni Roiha, Mika Nieminen,Hannu Marttila

Liuenneen hiilen (CDOM) laatu menetelmän soveltaminen turv le. Jonna Kuha, Toni Roiha, Mika Nieminen,Hannu Marttila Liuenneen hiilen (CDOM) laatu menetelmän soveltaminen turvemaille Jonna Kuha, Toni Roiha, Mika Nieminen,Hannu Marttila Mitä humusaineet ovat? Liuenneen eloperäisen (orgaanisen) aineksen eli humuksen värillinen

Lisätiedot

Surviaissääskien kotelonahkamenetelmä (CPET) Tulokset ja johtopäätökset

Surviaissääskien kotelonahkamenetelmä (CPET) Tulokset ja johtopäätökset Surviaissääskien kotelonahkamenetelmä (CPET) Tulokset ja johtopäätökset Janne Raunio, FT, Kymijoen vesi ja ympäristö ry. Mika Nieminen, FM, SYKE / Jyväskylän yliopisto BioTar-loppuseminaari 14.5.2014,

Lisätiedot

Vantaanjoen yhteistarkkailu

Vantaanjoen yhteistarkkailu Julkaisu 65 / 2011 Heli Vahtera ja Jyrki Eskelinen Vantaanjoen yhteistarkkailu Pohjan piilevien tarkkailu 2010 Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Julkaisu 65 / 2011 ISSN 0357-6671

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta

Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta Annukka Puro-Tahvanainen annukka.puro-tahvanainen@ ely-keskus.fi Ranua 18.4.2018 28.11.2018 1 Yleiskatsaus Ranuan vesistöjen tilaan Vaikuta vesiin

Lisätiedot

Pintavesien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella

Pintavesien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella Pintavesien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella Annukka Puro-Tahvanainen ja Petri Liljaniemi Metsä- ja Maatalouden vesienhoitotyöpajat 13. ja 17.3.2014 19.3.2014 Luokittelun lähtökohdat Vesienhoidon

Lisätiedot

Vesienhoito Keski-Pohjanmaalla

Vesienhoito Keski-Pohjanmaalla Vesienhoito Keski-Pohjanmaalla Vesistöilta Lestijärvellä 22.11.2016 Vincent Westberg Jukka Pakkala Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki

Lisätiedot

Näkösyvyys. Kyyveden havainnoitsijatilaisuus Pekka Sojakka. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Näkösyvyys. Kyyveden havainnoitsijatilaisuus Pekka Sojakka. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Näkösyvyys Kyyveden havainnoitsijatilaisuus 25.5.2011 Pekka Sojakka Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Näkösyvyys eli veden läpinäkyvyys on yksi virallisista veden laatuluokituksen määrityksistä.

Lisätiedot

Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017

Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 4.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 Karkkilan Hajakassa Kaupinojan valuma-alueella (23.087) sijaitsevan Kaitalammin vesinäytteet otettiin 3.8.2017

Lisätiedot

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 8.9.2016 Lahna- ja Suomusjärven hoitoyhdistys Mauri Mäntylä Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet otettiin Lahna- ja Suomusjärven suojeluyhdistyksen toimesta 28.8.2016

Lisätiedot

PUULAN LÄNSIOSAN PALEOLIMNOLOGINEN TUTKIMUS

PUULAN LÄNSIOSAN PALEOLIMNOLOGINEN TUTKIMUS PUULAN LÄNSIOSAN PALEOLIMNOLOGINEN TUTKIMUS Juhani Hynynen Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus 18.02.2014 ESITELMÄN RUNKO Johdanto Mitä on paleolimnologia Menetelmät Missä & miten? Tulokset

Lisätiedot

KASVIATLAS 2015: TILASTOKARTTOJA (Raino Lampinen )

KASVIATLAS 2015: TILASTOKARTTOJA (Raino Lampinen ) KASVIATLAS 2015: TILASTOKARTTOJA (Raino Lampinen 4.5.2016) 100 (4 0.2%) 90-99 (3 0.1%) 50-89 (23 1.1%) 30-49 (22 1.1%) 20-29 (30 1.5%) 15-19 (30 1.5%) 10-14 (119 5.9%) 5-9 (93 4.6%) 3-4 (153 7.6%) 2 (435

Lisätiedot

KASVIATLAS 2017: TILASTOKARTTOJA (Raino Lampinen )

KASVIATLAS 2017: TILASTOKARTTOJA (Raino Lampinen ) KASVIATLAS 2017: TILASTOKARTTOJA (Raino Lampinen 13.6.2018) 100 (4 0.2%) 90-99 (3 0.1%) 50-89 (23 1.1%) 30-49 (22 1.1%) 20-29 (32 1.5%) 15-19 (29 1.4%) 10-14 (118 5.6%) 5-9 (102 4.8%) 3-4 (160 7.6%) 2

Lisätiedot

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014 LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215

Lisätiedot

KASVIATLAS 2018: TILASTOKARTTOJA (Raino Lampinen )

KASVIATLAS 2018: TILASTOKARTTOJA (Raino Lampinen ) KASVIATLAS 2018: TILASTOKARTTOJA (Raino Lampinen 14.6.2019) 100 (4 0.2%) 90-99 (3 0.1%) 50-89 (24 1.1%) 30-49 (23 1.1%) 20-29 (30 1.4%) 15-19 (30 1.4%) 10-14 (118 5.6%) 5-9 (102 4.8%) 3-4 (172 8.1%) 2

Lisätiedot

Tahkolahden vedenlaadun koontiraportti

Tahkolahden vedenlaadun koontiraportti Tahkon matkailukeskuksen keskustan liikennejärjestelyjen ja ympäristön kehittäminen Anniina Le Tortorec Tuomas Pelkonen 10. huhtikuuta 2019 / 1 Tahkolahden vedenlaadun koontiraportti Tahkolahti on osa

Lisätiedot

Terrafamen kaivos Nuasjärven purkuputken tarkkailu

Terrafamen kaivos Nuasjärven purkuputken tarkkailu Terrafame kasviplankton 2016 Ramboll Zwerver Terrafamen kaivos Nuasjärven purkuputken tarkkailu Kasviplankton veden kuvaajana lajisto ja biomassa kesänäytteet vuodelta 2016 Nuasjärvi/Rehjanselkä Raportti

Lisätiedot

Turve- ja metsätalouden vaikutukset kahden metsäjärven ekosysteemiin: paleolimnologinen piileväanalyysi

Turve- ja metsätalouden vaikutukset kahden metsäjärven ekosysteemiin: paleolimnologinen piileväanalyysi Pro gradu -tutkielma Turve- ja metsätalouden vaikutukset kahden metsäjärven ekosysteemiin: paleolimnologinen piileväanalyysi Leena Nikolajev-Wikström Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 29.2.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.

Lisätiedot

Lestijärven tila (-arvio)

Lestijärven tila (-arvio) Lestijärven tila (-arvio) Virallinen VHS Tyypittely: - Matalat humusjärvet järvi Luokittelu: - erinomainen ekologinen tila! - hyvä kemiallinen tila Mikä on TOTUUS Historia -järven vesi juomakelpoista 60-

Lisätiedot

Karjalohjan Puujärven Sedimenttitutkimus Loppuraportti

Karjalohjan Puujärven Sedimenttitutkimus Loppuraportti Karjalohjan Puujärven Sedimenttitutkimus Loppuraportti Valpola, S. & Kauppila, T. Turun yliopisto, Maaperägeologian osasto 18.12. 1 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Tehdyt tutkimukset... 2 3. Tulosten

Lisätiedot