TAMPEREEN KAUPUNKI NORMAALIKOULUN ASEMAKAA- VAMUUTOKSEN NRO 8577 HULEVESISELVITYS

Transkriptio

1 Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä Syyskuu 2016 ID TAMPEREEN KAUPUNKI NORMAALIKOULUN ASEMAKAA- VAMUUTOKSEN NRO 8577 HULEVESISELVITYS

2 NORMAALIKOULUN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN NRO 8577 HULEVESISELVITYS Päivämäärä Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Lassi Lahti Päivi Paavilainen Päivi Paavilainen Suunnitelmaselostus Viite, Ramboll Kannen kuva: Ramboll. Tampereen Normaalikoulun Mustametsä. Kuva otettu maastokäynnin yhteydessä Ramboll Pakkahuoneenaukio 2 PL TAMPERE T

3 Sisältö 1. Lähtötiedot Hankkeen taustaa Käytetty koordinaatisto- ja korkeusjärjestelmä 1 2. Suunnittelualueen kuvaus Nykytila Hydrologia ja veden laatu Maaperä ja luontoarvot Tuleva tilanne 4 3. Hulevesien hallinnan suunnittelun lähtökohdat ja reunaehdot 5 4. Hulevesien hallinnan mitoitusperusteet Hulevesiverkoston kuormitus nykytilanteessa Maankäytön muutokset Hallintatoimenpiteiden mitoitusperusteet 8 5. Hulevesien hallinta Rakentamisen aikainen hulevesien hallinta Hulevesien hallinta lopputilanteessa Tulvareitit Jatkosuunnittelussa huomioitavia asioita Geotekniikka Maanalaiset johtolinjat Ehdotus kaavamääräykseksi Yhteenveto 12 LIITTEET Liitekartat Piirustusnro Nimi Sisältö Mittakaava Päiväys N1 Nykytila ja hydrologia Yleiskartta 1: N2 Nykytilan tulvareitit, johdot ja kaapelit Yleiskartta 1: N3 Maaperä Yleiskartta 1: S1 Hulevesien hallinta Yleiskartta 1: P1 Normaalikoulun korkeusasemallinen Periaateleikkaus 1:100/1: tarkastelu T1 Hulevesien hallintarakenteiden tyyppikuvia Tyyppikuva

4 1 1. LÄHTÖTIEDOT 1.1 Hankkeen taustaa Tässä hankkeessa laadittiin hulevesiselvitys sekä hulevesien hallintasuunnitelma Normaalikoulun asemaakaavamuutokseen nro 8577 liittyen. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa Tampereen yliopiston normaalikoulun laajentaminen ja uuden päiväkodin rakentaminen. Tontti esitetään jaettavaksi kolmeen osaan: normaalikoulun tontiksi, päiväkodin tontiksi ja virkistysalueeksi (Mustametsä). Suunnittelukohteen rakentamisen tueksi tehdyssä hulevesiselvityksessä tarkasteltiin alueen hulevesien hallinnan erityispiirteitä sekä määritettiin sinne soveltuvat hulevesien hallintaratkaisut sekä niiden tilantarve kaavoituksessa. Lähtökohtana työlle olivat Tampereen hulevesiohjelman toimenpidesuositukset Vihiojan ja Viinikanojan valuma-alueilla, joilla molemmilla asemakaavanmuutosalue osittain sijaitsee. Asemakaavamuutosaluetta koskevissa toimenpidesuosituksissa korostuivat etenkin hulevesivirtaamien hallinta sekä Iidesjärven tilan parantaminen. Hankkeen työryhmä: Tilaaja Antonia Sucksdorff Päivi Veijola Jarmo Viljakka Heljä Aarnikko Maria Åkerman Marjatta Salovaara Timo Koski Suomen Yliopistokiinteistöt Jukka Lindholm Ramboll Päivi Paavilainen Lassi Lahti Ympäristöasiantuntija, hankkeen koordinaattori Kaavoitusarkkitehti, maankäytön suunnittelu Hankearkkitehti Liikenneinsinööri Vesihuoltoinsinööri Ympäristösuunnittelija Kaupunginpuutarhuri Kampuskehitysinsinööri Projektipäällikkö Suunnittelija 1.2 Käytetty koordinaatisto- ja korkeusjärjestelmä Suunnitelmassa on käytetty järjestelmää EUREF-GK24 / N2000.

5 2 2. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS 2.1 Nykytila Yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Nekalan ja Vihiojan kaupunginosassa noin 3 km Tampereen ydinkeskustasta etelään, osoitteessa Kuokkamaantien (kuva 2.1). Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa ja idässä Viinikka-Nekalan pientaloalueeseen. Kuokkamaantien pohjoispuolella on Nekalan koulutalo. Alueen etelä- ja länsipuoli on teollisuus- ja yritystoiminnan aluetta. Kuva 2.1. Suunnittelualueen sijainti ( Karttapalvelu, Tampere.fi 05/2016) Tontin itäosassa sijaitsee nykyinen koulurakennus (rak. 1965) ja sen laajennusosa (rak. 2000) sekä sivurakennus, jossa on neljä asuntoa (kuva 2.2). Tontin keskiosassa on Mustametsäksi nimetty luonnonmukainen metsäalue, ja länsiosassa hiekkapintainen aukio, joka toimii pelikenttänä. Tontilla sijaitsee muuntamorakennus kaava-alueen luoteiskulmassa. Kuokkamaantien pohjoispuolella kaava-alueeseen kuuluu pieni puistoalue (Koivulanpuistikko), joka on pääosin hiekkapintaista pysäköintikenttää. Kaava-alueen itäosassa kaava-alueeseen kuuluu myös kaksi pientä puistoaluetta. Kuva 2.2. Suunnittelualueen maankäyttö ja voimassa oleva asemakaava ( Karttapalvelu, Tampere.fi 05/2016).

6 Hydrologia ja veden laatu Suunnittelualueen hulevesien johtumista hulevesiviemäreissä osavaluma-alueiden purkupisteisiin sekä alueen pintavirtausreittejä on kuvattu Nykytila ja hydrologia -liitekartoilla N1 & N2. Suunnittelualue sijaitsee Vihiojan ja Viinikanojan valuma-alueiden välisellä päävedenjakajalla, josta vedet jakaantuvat karkeasti ottaen n. 40/60 % -suhteessa etelään kohti Vihiojaa ja pohjoiseen Iidesjärven kautta kohti Viinikanojaa mainitussa järjestyksessä. Suunnittelualueelta hulevesiä johtuu kolmeen eri hulevesiverkoston päälinjaan, joista kaksi laskee Iidesjärveen ja yksi Vihiojaan. Pääosa suunnittelualueen pohjoispuolen hulevesistä johtuu Kuokkamaantien suuntaisesti koilliseen kohti Iidesjärveä laskevaan hulevesiviemäriin (500 B). Lisäksi pieni osa suunnittelualueen luoteiskulman vesistä Kuokkamaantieltä ja muuntamorakennuksen alueelta johtuu lounaaseen päin päätyen Viinikanpuiston suuntaisesti Iidesjärveen laskevaan hulevesiverkoston päälinjaan (600/900 B). Suunnittelualueen eteläpuolen hulevedet johtuvat kaakkoon päin Vihiojaan laskevaan Nekalan teollisuus- ja yritysalueen läpi kulkevaan hulevesiverkoston päälinjaan (1000 B). Tampereen kantakaupungin hulevesiohjelman (2012) mukaan Vihiojan kaikkien osavalumaalueiden uomissa esiintyy jo nykyvirtaamilla eroosio-ongelmia, minkä perusteella Vihiojan valuma-alueella hulevesivirtaamia ei saa lisätä. Vihiojan valuma-alueella ei ole sellaisia veden laatua koskevia erityispiirteitä, joilla olisi vaikutusta suunnittelualueen hulevesien hallintaan. Hulevesiohjelman (2012) mukaisesti Viinikanojan nykyisiä eroosio-ongelmia tulisi niin ikään pyrkiä vähentämään pienentämällä hulevesivaluntaa Viinikanojan valuma-alueella. Iidesjärvi on perustyypiltään ylirehevä järvi (KVVY 2015). Tämä johtuu järviympäristön menneisyydestä: Järven lähivaluma-alue on ollut jo muinoin tehokasta viljelyaluetta. Lisäksi järveen johdettiin sittemmin pitkään jätevesiä ja hulevesiä, joiden ravinteet ja niissä esiintyneet haitalliset aineet ovat sedimentoituneet paljolti järven pohjalle. Nyt nämä pohjalle sedimentoituneet ravinteet aiheuttavat järven voimakasta sisäistä kuormitusta tarkoittaen pohjasedimenttiin varastoituneiden ravinteiden vapautumista takaisin veteen erityisesti järvessä ajoittain esiintyvän heikon happitilanteen aikana. Tähän pohjautuen Tampereen kantakaupungin hulevesiohjelmassa (2012) on esitetty, että Iidesjärven valuma-alueella hulevesien määrällistä ja laadullista kuormitusta on vähennettävä. Myös Pyhäjärven Viinikanlahden fosforikuormitusta tulee pyrkiä vähentämään pitkällä aikavälillä Maaperä ja luontoarvot Suunnittelualueen maaperää on kuvattu liitekartalla N3. Maaperäkartalla (GTK) suunnittelualue on kartoittamatonta aluetta. Tampereen kaupungin pohjatutkimusrekisterissä olevia tehtyjä kairauksia ei osu suunnittelualueen kohdalle. Maaperäkartalla suunnittelualuetta lähimmät kartoitetut, välittömästi alueen itäpuolella olevat alueet ovat maaperältään savea. Myös suunnittelualuetta lähimmät sen eteläpuolella olevat pohjatutkimusrekisterin kairaukset osoittavat lähialueen maaperän olevan silttiä tai savea. Suunnittelualueen kaakkoispuolella on kuitenkin GTK:n maaperäkartalla myös laajempi karkean hiedan käsittämä maa-alue. Alueen maaperäkartan laajempimittakaavainen tarkastelu paljastaakin Vihiojan ja Viinikanojan valuma-alueiden välisen päävedenjakajan kulkevan Aakkulanharjusta erkanevalla karkeasta hiedasta muodostuvalla selänteellä. Näin ollen on mahdollista, että päävedenjakajalle sijoittuvalla suunnittelualueella esiintyy kartoitetusta lähiympäristöstä poiketen myös karkearakeisempia maalajeja. Tähän viittaa osaltaan myös suunnittelualueelle sijoittuva Mustametsä, joka on metsätyypiltään mäntyvaltaista kuivaa kangasta. Suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole tiedossa erityisiä luontoarvoja. Iidesjärvi ja Viinikanoja, joiden suuntaan suunnittelualueen pohjoisosien hulevedet nykytilanteessa johtuvat, ovat kuitenkin eliöstöltään arvokkaita luontokohteita (Tampereen arvokkaat luontokohteet, 2003). Iidesjärvi on kokonaisuudessaan linnustoltaan arvokasta aluetta, minkä lisäksi järven itärannat ovat arvokkaita hyönteisalueita. Iidesjärven osayleiskaavassa ( ) koko Iidesjärvi rantavyöhykkeineen on rajattu luonnonsuojelualueeksi. Myös Viinikanojan varsi on kokonaisuudessaan arvokasta hyönteis- ja kasvialuetta.

7 4 2.2 Tuleva tilanne Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa Tampereen yliopiston normaalikoulun laajentaminen ja uuden päiväkodin rakentaminen. Tontti esitetään jaettavaksi kolmeen osaan: normaalikoulun tontiksi, päiväkodin tontiksi ja virkistysalueeksi (Mustametsä). Kaavamuutoksen yhteydessä tutkitaan tontin liittämistä päiväkodin tonttiin sekä Kuokkamaantien pohjoispuolella olevan puistoalueen (Koivulanpuistikko) muuttamista yleiseksi pysäköintialueeksi. Nykyinen tonttijako on esitetty alla kuvassa 2.3. Kuva 2.3. Suunnittelualueen tonttijako. Suunnittelualueen luoteiskulmassa tontilla oleva muuntamorakennus on tarkoitus purkaa ja rakentaa luoteiskulmaan Kuokkamaantien suuntainen 2-kerroksinen neuvola- ja päiväkotirakennus. Neuvolaa ja päiväkotia palveleva pysäköintialue sijoittuu rakennuksen eteläpuolelle Ahlmanintien varteen. Normaalikoulun laajennus sijoittuu suunnittelualueen keskivaiheille nykyisen Mustametsän alueelle. Nykyisiin normaalikoulunrakennuksiin kiinni tuleva lisärakennus on 2-kerroksinen, mutta tähän liittyvät Mustametsän puolelle tulevat lisäsiivet on esitetty toteutettavaksi 1-kerroksisina. Myös nykyisen yläkoulun pihan reunaan Kuokkamaantien varteen on esitetty 1-kerroksista lisärakennusta. Normaalikoulun nykyinen Kuokkamaantien varressa sijaitseva pysäköintialue jää osin laajennusosan alle. Uudet Normaalikoulua palvelevat pysäköintialueet on esitetty sijoitettavaksi laajennusosan eteläpuolelle Mäntyhaantien varteen. Suunnittelualueen tulevan maankäytön havainnekuva on esitetty alla (kuva 2.4). Kuva 2.4. Suunnittelualueen havainnekuva (Viitesuunnitelmaluonnos, Suomen Yliopistokiinteistöt Oy ).

8 5 3. HULEVESIEN HALLINNAN SUUNNITTELUN LÄHTÖKOH- DAT JA REUNAEHDOT Kaavaa 8577 koskevalla asemakaavan muutosalueella hulevesien hallinnan lähtökohtana ja reunaehtoina ovat: - Tampereen kaupungin hulevesistrategian sekä Kuntaliiton hulevesioppaan (2012) suosittamat hulevesien hallinnan yleiset periaatteet: o Hulevesien muodostumisen vähentäminen o Hulevesien hyödyntäminen, puhdistus ja viivyttäminen syntypaikalla o Hulevesien poisjohtaminen syntypaikalta viivyttävällä järjestelmällä o Hulevesien johtaminen pois syntypaikoilta hulevesiviemäreissä viivytysalueille ennen vesistöön johtamista - Maankäyttösuunnitelmien luonnokset (06/2016, ks. kuva 2.4). - Viivytystilavuuden määrittämisessä käytetään Tampereella yleisesti hulevesien hallinnassa käytettyä 10 mm sadetta, joka vastaa 1 m 3 viivytystilavuutta 100 m 2 läpäisemätöntä pintaa kohden - Kaavalla ei aiheuteta haittaa alueen nykyisille tulvareiteille ja niiden toiminnalle. Suunnittelualuetta koskevat suositukset kaupungin hulevesiohjelmassa (2012) ovat: Vihiojan suunta Hulevesivirtaamia on vähennettävä, hyödynnettävä ja viivytettävä hajautetusti etenkin uusilla kaava-alueilla. Hulevesien määrää tulee vähentää läpäisevien pintojen käytöllä, hyödyntää kiinteistöissä mm. viherkattoja ja sadepuutarhoja sekä lisätä imeyttäviä pintoja tonttien alueella. Rakentajia tulisi kannustaa toteuttamaan hulevesien hallintamenetelmiä myös vanhoilla kaavaalueilla uudisrakentamisen yhteydessä alueellisen hulevesien hallinnan parantamiseksi, vaikka kaavassa suoranaisia vaatimuksia ei olisikaan. Mahdollisuuksien mukaan vesiä tulee viivyttää myös uomien lähialueille rakennettavilla tulva-alueilla/viivytysaltailla. Viinikanojan/Iidesjärven suunta Iidesjärven valuma-alueella hulevesien määrällistä ja laadullista kuormitusta on vähennettävä. Valuma-alueella on huonosti tilaa keskitettyihin vedenkäsittelyaluevarauksiin, joten tarvittavaa käsittelyä tulee toteuttaa hajautetusti valuma-alueella. Viinikanojan nykyistä eroosio-ongelmaa vähennetään hulevesivaluntaa pienentämällä uuden rakentamisen yhteydessä. Vesiä tulee viivyttää myös uomiin rakennettavilla tulva-alueilla/viivytysaltailla. Uusien alueiden rakentamisella ei tule lisätä kiintoaine- ja ravinnekuormitusta Viinikanojan valuma-alueella. Valuma-alueella on huonosti tilaa keskitettyihin vedenkäsittelyaluevarauksiin, joten tarvittavaa käsittelyä tulee toteuttaa hajautetusti valuma-alueella. Normaalikoulun nykyinen koulurakennus piha-alueineen jää käyttöön laajennusosan ohella, eikä rakennuksen kuivatukseen ja hulevesiliittymiin ole tulossa muutoksia. Koulun alapuolisen verkoston kapasiteetti riittää nykyisille hulevesivirtaamille (ks. luku 4). Hulevesien hallintatoimenpiteet on tästä syystä kohdistettu ja mitoitettu kaavamuutosalueella pelkästään uudisrakentamiselle. Jos nykyinen koulurakennus jossain vaiheessa puretaan ja korvataan kokonaan uudella maankäytöllä, tulee hulevesien hallinnan suunnittelu sen osalta ajankohtaiseksi siinä vaiheessa.

9 6 4. HULEVESIEN HALLINNAN MITOITUSPERUSTEET 4.1 Hulevesiverkoston kuormitus nykytilanteessa Suunnittelualueelta kahden Iidesjärven ja yhden Vihiojan suuntaan laskevan hulevesiverkoston päälinjan kuormitusta nykytilanteessa arvioitiin hulevesimallinnuksella. Mallinnuksessa mitoitussateena käytettiin nykytilanteessa keskimäärin kerran 5 vuodessa toistuvaa 10 min pituista rankkasadetta, joka on intensiteetiltään 150 l/(s*ha). Mallinnuksessa hulevesiverkoston päälinjojen mukaiset osavaluma-alueet (liitekartta N1) jaettiin edelleen pienemmiksi osavaluma-alueiksi. Osavaluma-aluekohtaiset valumakertoimet määritettiin paikkatietoperusteisesti tuotettujen maanpeiteaineistojen perusteella (kuva 4.1). Kuva 4.1. Hulevesimallinnuksessa käytetty maanpeiteaineisto. Hulevesiverkostomallinnuksen perusteella nykytilanteessa ahtaimpia verkoston päälinjoista ovat molemmat Iidesjärven suuntaan laskevat linjat (liitekartta N1). Erityisesti Viinikanpuistossa kulkeva osuus (600/900 B) Iidesjärven länsipäähän laskevasta linjasta sekä Jokipohjantien risteyksen jälkeinen osuus (500B) Iidesjärven keskiosiin laskevasta linjasta osoittautuivat mallinnuksessa kapasiteetiltaan kriittisiksi paikoiksi. Näissä molemmissa linjaosuuksissa esiintyi mallinnuksessa merkittävää verkoston padotusta mitoitussateen aikana. Hulevesiverkoston nykytilanteen mukaiseen kuormitukseen perustuen suositellaan, että mahdollisimman suuri osa kaavamuutosalueen hulevesistä johdettaisiin viivytettynä etelän suuntaan Vihiojaan purkavaan hulevesilinjaan (1000 B). Iidesjärven suuntaan johdettavia hulevesiä on yhtälailla viivytettävä ennen niiden päätymistä hulevesiverkostoon.

10 7 4.2 Maankäytön muutokset Suurin lisäys valuntaan tulee suunnittelualueen lisääntyvältä kattopinnalta. Asemakaavanmuutoshankkeen aiheuttamaa muutosta kattopintojen määrässä ja sijoittumisessa suunnittelualueella nykytilanteeseen verrattuna on havainnollistettu kuvassa 4.2. Kuva 4.2. Arvioitu muutos suunnittelualueen kattopintojen määrässä ja vedenjakajien sijainnissa nykytilanteen ja tulevan tilanteen välillä. Myös asemakaavanmuutosalueen osavaluma-aluerajaukset tulevat todennäköisesti muuttumaan hieman nykytilanteeseen verrattuna. Piha-alueiden läpäisevyys ei välttämättä merkittävästi nykytilanteeseen verrattuna muutu, jos kohteessa suositaan läpäiseviä materiaaleja. Koivulanpuistikon pysäköintikentän oletetaan säilyvän nykyisellään. Muutosta osa-alueiden 1 ja 2 kattopinta-alojen määrässä on havainnollistettu graafisesti kuvassa 4.3. Osa-alue 3 on jätetty kokonaan tarkastelun ulkopuolelle, sillä siellä kattopintojen määrä pienenee nykytilanteeseen nähden.

11 8 Kuva 4.2. Muutos suunnittelualueen kattopintojen määrässä osa-alueilla 1 & 2. Osa-alueella 1 kattopintojen määrää kasvaa noin 8200 m 2 nykytilanteeseen nähden jakaantuen uudelle päiväkodin rakennukselle (n m 2 ) ja Normaalikoulun laajennusosalle (n m 2 ). Vastaavasti osa-alueella 2 kattopintojen määrä kasvaa noin 900 m 2. Siellä kattopinta-alaa kasvattaa Yläkoulun piha-alueen laidalle tuleva lisärakennus (1000 m 2 ) ja vastaavasti vähentää osaalueiden 1 ja 2 väliseltä alueelta purettava nykyinen parakkirakennus (n. 100 m 2 ). 4.3 Hallintatoimenpiteiden mitoitusperusteet Pääosa suunnittelualueen uusilla alueilla muodostuvista hulevesistä esitetään johdettavaksi tulevaisuudessa etelän suutaan kohti Vihiojaa laskevaan hulevesiviemärilinjaan, koska Iidesjärveen johtavilla linjoilla ei ole riittävää kapasiteettia. Hulevesiohjelmassa Iidesjärveä ja Viinikanojaa koskevat myös merkittävästi kireämmät vaatimukset mm. hulevesien laadun osalta kuin kuormitukselle vähemmän herkkää Vihiojaa, jossa vaatimukset tähtäävät enemmän eroosio-ongelmien ehkäisyyn ja hydrologisen tasapainon säilyttämiseen. Turvallisuussyistä koulun ja päiväkodin piha-alueelle on vaikea toteuttaa biologisia maanpäällisiä hallintarakenteita, joilla hulevesien laatua voitaisiin parantaa. Siksi hankeryhmässä sovittiin mitoituksen lähtökohdaksi, että kattovedet johdetaan suoraan hulevesiverkkoon viivytyksen kautta, ja piha- ja pysäköintialueilla muodostuvia ajoittain kiintoainepitoisia ja nuhraantuneita vesiä hallitaan ehkäisemällä niiden syntymistä suosimalla läpäiseviä päällysteitä. Suunnittelualueen hulevesien viivytysrakenteiden mitoitusperusteena on käytetty sademäärältään 10 mm sadetapahtumaa Kuntaliiton Hulevesioppaan (2012) suosituksen mukaisesti. Mitoitus on Tampereella yleisesti käytössä ja soveltuu hyvin kohteille, joissa hulevesistä ei aiheudu merkittäviä riskejä tai erityistarpeita määrällisen hallinnan suhteen. Sademäärä vastaa keskimäärin kerran kolmessa vuodessa toistuvaa 15 minuutin pituista rankkasadetta, jonka intensiteetti on 110 l/s/ha. Viivytysrakenteiden normaalitilanteen purkuvirtaamat on laskettu vastaamaan alueella muodostuvaa hulevesivirtaamaa sateen intensiteetillä 15 l/s/ha, mikä vastaa 10 %:a yleisesti hulevesiverkon mitoituksessa käytetystä sateesta. Tällöin myös tavallisempia useammin kuin kerran vuodessa toistuvia sadetapahtumia pystytään viivyttämään, mutta viivytysrakenteiden tyhjentymisaika säilyy maltillisena eli noin 2-3 h. Viivytysrakenteiden ylivuotoputket mitoitetaan sateen intensiteetille 150 l/s/ha.

12 9 5. HULEVESIEN HALLINTA 5.1 Rakentamisen aikainen hulevesien hallinta Työmaa-alueelta ympäristöön pääsevien likaisten hulevesien muodostuminen ja määrä riippuvat keskeisesti mm. vuodenajasta ja säästä, työmaa-alueen kuivatuksen järjestämisestä ja siitä, miten vettä läpäisevää aluetta ympäröivä pohjamaa on. Rakentamisen aikaisten hulevesien haittaainekuormitus on moninkertainen normaaliin verrattuna, erityisesti kiintoaineen osalta. Rakentamisesta aiheutuvan kuormituksen on arvioitu kestävän noin 1,5 vuotta: juuri valmistuneiden alueiden hulevesihuuhtouma on vanhempia alueita suurempi, koska kasvillisuus puuttuu tai on vielä nuorta (Vakkilainen et al Rakennetun ympäristön valumavedet ja niiden hallinta, Suomen ympäristö 776, Ympäristönsuojelu). Rakentamisen aikaisten hulevesien hallinnassa kiinnitetään ensisijassa huomiota eroosion ehkäisemiseen. Kiintoainespitoisten hulevesien käsittelyssä käyttökelpoisimpia ovat työmaaoloissa laskeutus- ja imeytyspainanteet. Suunnittelualueen uusilla rakennettavilla osilla tulvareitit johtavat nykyisellään Mustametsän lounaiskulman suuntaan. Tämän perusteella painanteiden mitoitus voidaan jättää kohtalaisen pieneksi, esim. 1 % työmaa-alueen pinta-alasta, mikäli myös työmaan aikaiset tulvareitit pystytään ohjaamaan painanteilta Mustametsän suuntaan. Imeytys- ja laskeutuspainanteet tulisi rakentaa hyvissä ajoin ennen muuta rakentamista, mieluiten niin, että niihin ehtii kehittymään kasvillisuutta. Kasvillisuuden ilmaantumista voi vauhdittaa edullisesti esim. maatuvalla eroosiosuojamatolla, johon tehdään nurmikylvö. Painanteilta rakennetaan ylivuoto maastoon Mustametsän suuntaan. Rakennustyömaan valmistuttua painanteet voidaan jatkotarpeiden mukaan kunnostaa pintavalunnan johtamispainanteiksi, käyttää istutusalueina tai täyttää. 5.2 Hulevesien hallinta lopputilanteessa Ehdotus hulevesien hallinnasta asemakaavanmuutosalueella on esitetty liitekartalla S1. Esimerkkejä asemakaavanmuutosalueella hulevesien hallintaan soveltuvista menetelmistä on esitetty liitteessä T1. Suunnittelualueella esitetään käytettäväksi maanalaisia hulevesiä imeyttäviä viivytysrakenteita, joista hulevedet puretaan hallitusti vastaanottavaan hulevesiviemärilinjaan. Hulevesien viivytysrakenteet on mitoitettu 10 mm sademäärälle (kts. luku 4.3), ts. tontilla viivytetään 1 m 3 hulevettä jokaista 100 m 2 vettä läpäisemätöntä pintaa kohden. Päiväkotirakennuksen ja Normaalikoulun laajennuksen uusilla piha-alueilla sekä näihin rakennuksiin liittyvillä parkkialueilla esitetään käytettäväksi vettä läpäiseviä päällysteitä mahdollisimman paljon. Parkkialueilla läpäisevinä päällysteinä voidaan hyödyntää esimerkiksi erilaisia reikä- ja nurmikiveyksiä tai sora- ja viherpintaisia vahvikekennoja. Toiminnalliset piha-alueet voidaan toteuttaa hiekka- tai sorapintaisina ja mahdollisimman paljon viherpintaisena. Mikäli osia päiväkodin tai Normaalikoulun laajennusosan piha-alueista asfaltoidaan tai laatoitetaan, suurentaa se viivytysrakenteiden tilavuutta. Asemakaavanmuutosalueen uusissa rakennuksissa suositellaan hyödyntämään viherkattoja mahdollisuuksien mukaan. Viherkaton pidätyskapasiteetti on tuoreessa kotimaisessa tutkimuksessa (Silvennoinen 2014) vaihdellut kesäaikaan % ja talvisaikaan % (negatiiviset arvot viittaavat sulamiseen) vuotuisen keskiarvon ollessa 52 %. RT-kortti määrittelee valuntakertoimeksi katon kasvillisuustyypistä riippuen %. Tyypillisesti viherkattoja on hulevesien hallinnan mitoituksessa käsitelty yksinkertaisuuden vuoksi laskennallisesti 50 % läpäisevänä, eli viherkaton osalta viivytystarve on 0,5 m 3 /100 katto-m 2. Hulevesien maanalaisia viivytysrakenteita ei suositella rakennettavaksi 6 m lähemmäs rakennuksen seinälinjaa. Tämä aiheuttaa reunaehtoja kattojen viettosuunnille, jotta hulevedet saadaan johdettua katoilta syöksytorviin sopivissa paikoissa siten että vedet saadaan johdettua pumppaamatta viivytysrakenteille. Suositellut viettosuunnat on kuvattu liitekartalla S1.

13 10 Suunnittelualueelle laaditun viitesuunnitelmaluonnoksen ( ) perusteella läpäisemättömän pinta-alan lisäys asemakaavamuutosalueella on noin 9200 m 2, eli viivytystilavuuden tarve on yhteensä 92 m 3. Hulevesien virtaamaa viivytetään päiväkodin, Normaalikoulun laajennusosan ja mahdollisesti myös nykyisen yläkoulun piha-alueille sijoitettavilla viivytysrakenteilla. 1) Päiväkotirakennuksen kattovedet Päiväkodin piha-alueelle sijoitettavan viivytysrakenteen tilavuustarve on alustavasti vähintään 24 m 3. Viivytysrakenteen normaaliolojen purkuvirtaamaksi saadaan noin 5 l/s, mikä vastaa likimäärin purkuaukon halkaisijaa Ø50 mm viivytysrakenteen vesisyvyydellä 1 m. Viivytysrakenteen ylivuotoputken halkaisija on vähintään Ø250 mm. Viivytysrakenne suositellaan toteutettavaksi maanalaisena rakenteena, joka mahdollistaa myös hulevesien imeytymisen. Vaihtoehtoisia esimerkkejä tarkoitukseen soveltuvista viivytysrakenteen toteutustavoista: - Hulevesikaseteista koostuva viivytysrakenne o Hulevesikaseteista koostuvassa rakenteessa kasetit on mahdollista latoa kahteen kerrokseen, jolloin rakenteen korkeus on noin 0,8 1,2 m ja pinta-alavaraus noin m 2 kasettien valmistajasta ja tyypistä riippuen. o Purkuyhde korkeintaan Ø50 mm, ylivuoto vähintään Ø250 mm - Imeytyskaivot o Imeytyskaivoja Ø2000 mm tarvitaan yhteensä 5-6 kpl niiden tehokkaasta viivytystilavuudesta riippuen o Purkuyhde korkeintaan Ø50 mm, ylivuoto vähintään Ø250 mm 2) Normaalikoulun laajennusosan kattovedet Normaalikoulun laajennusosan piha-alueelle Mustametsän laitaan sijoitettavan viivytysrakenteen tilavuustarve on alustavasti vähintään 58 m 3. Viivytysrakenteen normaaliolojen purkuvirtaamaksi saadaan noin 10 l/s, mikä vastaa likimäärin purkuaukon halkaisijaa Ø75 mm viivytysrakenteen vesisyvyydellä 1 m. Viivytysrakenteen ylivuotoputken halkaisija on vähintään Ø315 mm. Viivytysrakenne suositellaan toteutettavaksi maanalaisena rakenteena, joka mahdollistaa myös hulevesien imeytymisen. Esimerkkejä tarkoitukseen soveltuvista keskenään vaihtoehtoisista viivytysrakenteen toteutustavoista ovat: - Hulevesitunneleista koostuva viivytysrakenne o Moduulien koko ja siten valmiin rakenteen mitat riippuvat toimittajasta - Viivytysputki o Esim. DN1000 hulevesiputkesta toteutettuna rakenteen kokonaispituus on noin 40 m, kun se toteutetaan kahtena rinnakkaisena linjana. Kun rakenteen tarkastuskaivoina käytetään imeytyskaivoja, saadaan rakenne toteutettua hulevesiä imeyttävänä. 3) Yläkoulun piha-alueen lisärakennuksen kattovedet Yläkoulun piha-alueen lisärakennusta suositellaan ensisijaisesti toteutettavaksi viherkattoisena ja siirtämällä sen vaatima laskennallinen viivytystilavuus 5 m 3 esim. viivytysrakenteen 2 tilavuuteen. Mikäli se ei ole mahdollista, on yläkoulun piha-alueelle sijoitettavan viivytysrakenteen tilantarve 10 m 3. Viivytysrakenteen normaaliolojen purkuvirtaamaksi saadaan noin 2 l/s, mikä vastaa likimäärin purkuaukon halkaisijaa Ø30 mm viivytysrakenteen vesisyvyydellä 1 m. Viivytysrakenteen ylivuotoputken halkaisija on vähintään Ø250 mm viivytysrakenteeseen purkavan kiinteistöviemärin koosta riippuen. Rakennusten läheisyydestä johtuen viivytysrakenne tulee toteuttaa suljettuna ei-imeyttävänä rakenteena. Esimerkkejä tarkoitukseen soveltuvista keskenään vaihtoehtoisista viivytysrakenteen toteutustavoista ovat: - Hulevesikaseteista koostuva viivytysrakenne o Hulevesikaseteista koostuvassa rakenne yksikerroksisena, jolloin rakenteen korkeus on 0,4 0,6 m ja pinta-alavaraus m 2 kasettien valmistajasta ja tyypistä riippuen. Hulevesikaseteista koostuva rakenne on ympäröitävä tiiviskalvolla, jotta rakenteesta saadaan eristetty. - Viivytysputki o Esim. DN1000 hulevesiputkesta toteutettuna rakenteen kokonaispituus on noin 6,5 m kun se toteutetaan kahtena rinnakkaisena linjana.

14 11 Kaikki esitetyt viivytysrakenteet on sijoitettava vähintään 6 m etäisyydelle rakennuksista. Piha-alueiden ritiläkaivot tulee toteuttaa sakkapesällisinä, jotta viivytysrakenteisiin ei kertyisi hiekkaa. 4) Koivulanpuistikon pysäköintialue Pysäköintialueella suositellaan ensisijaisesti säilytettävän nykyinen sorapinta. Jos alue asfaltoidaan, tulisi hulevedet käsitellä viivyttämisen lisäksi myös laadullisesti, koska hulevesien johtamissuuntana on Iidesjärvi. Laadullinen käsittely käytännössä tarkoittaisi biosuodatusta tai - pidätystä, koska öljynerottimien erotuskyky ei teknisesti riitä tyypillisesti kohtalaisen laimeasti nuhraantuneille pysäköintialueiden vesille (standardin EN vähimmäisvaatimus luokan I öljynerottimelle 5,0 mg/l, kun paikoitusalueilla öljypitoisuudet ovat luokkaa < 0,1 mg/l). Biosuodatuksen tilavaraus on vähintään 5 % asfaltoidun alueen alasta, kun rakenteen lammikoitumissyvyys on keskimäärin 20 cm. 5.3 Tulvareitit Tulvareittien tarkoituksena on johtaa rankkasateen muodostamat hulevedet hallitusti eteenpäin ja näin ehkäistä tulvavahinkojen syntymistä. Tulvareitti voi kulkea esimerkiksi viheralueella, parkkipaikalla, tiellä tai kevyenliikenteenväylällä. Asemakaavanmuutosalueen alustavat tulvareitit on esitetty liitekartalla S1. Suunnittelualueelle tarkasteltiin alustavasti pinnantasausta tulvareittien varmistamiseksi. Alueen pohjoisreunassa maanpintaa tulisi hieman nostaa nykyisestä, jotta kadulta ei pääse tulvatilanteessa vesiä tontille. Suunnittelualueen Kuokkamaantietä reunustavia alueita ja yläkoulun pihaa lukuun ottamatta tulvareitit alueella johtavat joko kohti Mustametsää tai Mäntyhaan- ja Ahlmanintietä. Hahmotelmaa Normaalikoulun piha-alueen uusista maanpinnankorkeuksista on tarkemmin kuvattu periaateleikkauksessa liitteessä P Jatkosuunnittelussa huomioitavia asioita Geotekniikka Maaperäkartalla (GTK) suunnittelualue on kartoittamatonta aluetta. Myöskään yhtään Tampereen kaupungin pohjatutkimusrekisterissä olevia tehtyjä kairauksia ei osu suunnittelualueen kohdalle. Imeytysrakenteita ei ole tarkoituksenmukaista rakentaa, jos maaperä osoittautuu vedenläpäisevyydeltään heikoksi. Tällöin voidaan valita myös ei-imeyttäviä ratkaisuja Maanalaiset johtolinjat Jatkosuunnittelussa on tarkistettava nykyään tiedossa olevien maanalaisten johtolinjojen sijainti. Lisäksi on tarkistettava nykyisten linjojen mahdolliset siirtämissuunnitelmat ja uusien linjojen sijoittuminen hulevesisuunnitelmaan nähden. Hulevesien hallintajärjestelmien takia ei ole tarkoituksenmukaista siirtää johtolinjoja. 5.5 Ehdotus kaavamääräykseksi Kaavan yleismääräys: Piha-alueilla tulee käyttää ensisijaisesti vettä läpäiseviä pintamateriaaleja. Pysäköintialueita ei asfaltoida, vaan ne toteutetaan kokonaan läpäisevillä materiaaleilla. Katoksien ja lämmittämättömien rakennusten kattomateriaalina käytetään viherkattoa. Viherkattojen ala huomioidaan hulevesien viivytyksen mitoituksessa siten, että viherkattojen osalta viivytystilavuutena käytetään 0,5 m 3 sataa viherkattoneliömetriä kohden. Uudisrakennuksilta ja pihoilta pois johdettavat hulevedet tulee johtaa viivytyksen kautta ensisijaisesti kohti Vihiojaa laskevaan hulevesiviemäriin. Koulun ja päiväkodin tontti: Alueelle rakennettavilta uusilta vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytysrakenteiden mitoitustilavuuden tulee olla yksi kuutiometri jokaista

15 12 sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden (1 m 3 /100 m 2 ). Sateen päätyttyä viivytysrakenteiden tyhjenemisen tulee kestää vähintään 2 ja korkeintaan 12 tuntia. Rakenteissa tulee olla suunniteltu ylivuoto. Koivulanpuistikon pysäköintialue: Jos alue asfaltoidaan, hulevedet tulee käsitellä biosuodatuksella tai pidätyksellä. Rakenteen pinta-ala tulee olla vähintään 5 % asfaltoidun alueen alasta ja lammikoitumissyvyys vähintään 20 cm. 6. YHTEENVETO Hankkeen tarkoituksena oli laatia hulevesiselvitys sekä hulevesien hallintasuunnitelma Normaalikoulun asemaakaavamuutokseen nro 8577 liittyen. Suunnittelualue sijaitsee Vihiojan ja Viinikanojan valuma-alueiden välisellä päävedenjakajalla. Näillä valuma-alueilla hulevesien hallintaa koskevat seuraavat erillismääräykset: - Vihiojan valuma-alueella hulevesivirtaamia ei saa lisätä - Viinikanojan valuma-alueeseen kuuluvan Iidesjärven valuma-alueella hulevesien määrällistä ja laadullista kuormitusta on vähennettävä Suunnittelualueelta hulevesiä johtuu nykytilanteessa kolmeen eri verkoston päälinjaan, joista kaksi purkaa Iidesjärveen ja yksi Vihiojaan. Hulevesimallinnuksen perusteella Iidesjärveen purkavat hulevesilinjat ovat jo nykyisellään kapasiteettinsa äärirajoilla, mutta Vihiojaan purkavassa linjassa ei esiinny kapasiteettiongelmia. Tämän perusteella suunnittelualueella muodostuvia hulevesiä esitetään johdettavaksi mahdollisimman paljon Vihiojaan purkavan hulevesilinjan suuntaan. Suunnittelualueen uusilla piha-alueilla ja rakennuksiin liittyvillä uusilla parkkialueilla suositellaan käytettäväksi läpäiseviä päällysteitä, jolloin hulevesien viivytysvelvoite kohdistuu ensisijaisesti uusien rakennusten kattovesiin. Myös kattovesille esitettyjen viivytysrakenteiden tilantarvetta voidaan pienentää käyttämällä kohteessa viherkattoja. Alueelle jääville nykyisille rakennuksille ja piha-alueille ei esitetä hulevesiä koskevia velvoitteita, vaan viivytysrakenteita lisätään kiinteistöllä sitä mukaa kun rakennuskanta uusiutuu. Hulevesien viivytys mitoitetaan 10 mm sademäärälle, ts. tontilla viivytetään 1 m 3 hulevettä jokaista 100 m 2 vettä läpäisemätöntä pintaa kohden. Viivytysrakenteita esitetään mahdollisuuksien mukaan toteutettavaksi hulevesiä imeyttävinä rakenteina. Koivulanpuistikon pysäköintialueella suositellaan säilytettävän nykyinen sorapinta. Jos alue asfaltoidaan, vedet tulee käsitellä biosuodatuksella tai pidätyksellä.

16 Merkintöjen selitykset: Päävedenjakaja* (Tampereen kantakaupungin valuma-alueselvitys) Osavedenjakaja (Hulevesiverkoston päälinjojen mukainen) Hulevesiviemäri, nyk. Avouoma (päävirtausreitti) Kaava-alueen rajaus 400 l/s Hulevesiverkoston päälinjojen kapasiteetti (täyden putken virtaama Q max ) 300 l/s Hulevesiverkostossa mitoitussateen (150 l/(s*ha), 10 min, toistuvuus 1/5 v.) aikana esiintyvä maksimivirtaama Hulevesiverkoston kapasiteetin riittävyyden kannalta kriittisimmät verkosto-osuudet * Tampereen kantakaupungin valuma-alueselvityksessä esitetyn päävedenjakajan sijaintia korjattu Pahalammen itäpuolella verkostokartan perusteella Mitoitussade - Intensiteetti: - Kesto: - Toistuvuus: 150 l/(s*ha) 10 min 1/5 v. Kaavamuutosalue, nykytilanne - Pinta-ala: 6,18 ha - Valumakerroin: 23 % - Virtaama: 220 l/s (mitoitussateen aikainen) Virtaaman jakaantuminen verkoston päälinjoihin nykytilanteessa - Länteen (valuma-alue 1): 10 l/s - Koilliseen (valuma-alue 2): 130 l/s - Etelään (valuma-alue 3): 80 l/s Koska valuma-alueiden 1 ja 2 verkostojen kapasiteetti on jo nykyisin käytetty ja osin ylitettykin, esitetään että kaavamuutosalueen hulevedet pyritään tulevaisuudessa johtamaan viivytettyinä etelään päin Vihiojan suuntaan. Osavaluma-aluekohtaiset valumakertoimet on määritetty paikkatietoperusteisesti tuotettujen maanpeiteaineistojen perusteella (Maastotietokanta, väri-infra ortokuva, laserkeilausaineisto MML 2016) Ortoilmakuva MML (2016) k.osa/ kylä kortteli/ tila Tontti/ Rn:o Viranomaismerkintöjä Nekala Rakennustoimenpide Piirustuslaji Yleiskartta Rakennuskohteen nimi ja osoite Normaalikoulun laajennuksen asemakaavamuutoksen nro 8566 hulevesiselvitys ja hallintasuunnitelma Ramboll PL 718, Pakkahuoneenaukio Tampere puh Suunn.(nimi, tutkinto, allekirj.) L. Lahti Mittakaava Piirustuksen sisältö Nykytila ja hydrologia Koordinaatti/korkeusjärjestelmä Suunn.ala 1:5000 GK-24/N2000 Työnro VHT Piirustusnro Tiedosto Muutos N1 Piirt. L. Lahti Hyv. P. Paavilainen Pvm

17 ole tietoa. Johtolaitosten viralliset kaapeli- ja johtokartat on hankittava k.osa/ kyl kortteli/ tila Tontti/ Rn:o Nekala Rakennustoimenpide Piirustuslaji Yleiskartta Rakennuskohteen nimi ja osoite Piirustuksen sis lt Normaalikoulun laajennuksen asemakaavamuutoksen nro 8566 hulevesiselvitys ja hallintasuunnitelma Nykytilan tulvareitit, johdot ja kaapelit Ramboll PL 718, Pakkahuoneenaukio Tampere puh Mittakaava 1:1000 Gk24/N2000 Suunn.ala Ty nro Tiedosto Piirustusnro Muutos N2 Suunn.(nimi, tutkinto, allekirj.) Piirt. Hyv. Pvm L. Lahti TuiL P. Paavilainen

18 Merkintöjen selitykset: Kaava-alueen rajaus Siltti Kairausten perusteella määritetyt maalajit Maaperäkartta, GTK Savi Karkea hieta Saraturve Vesi Kartoittamaton Maaperäkartta GTK (2016) k.osa/ kylä kortteli/ tila Tontti/ Rn:o Viranomaismerkintöjä Nekala Rakennustoimenpide Piirustuslaji Yleiskartta Rakennuskohteen nimi ja osoite Normaalikoulun laajennuksen asemakaavamuutoksen nro 8566 hulevesiselvitys ja hallintasuunnitelma Ramboll PL 718, Pakkahuoneenaukio Tampere puh Suunn.(nimi, tutkinto, allekirj.) L. Lahti Mittakaava Piirustuksen sisältö Maaperä 1:5000 Koordinaatti/korkeusjärjestelmä Suunn.ala GK-24/N2000 Työnro VHT Piirustusnro Tiedosto Muutos N3 Piirt. L. Lahti Hyv. P. Paavilainen Pvm

19 Hulevesien hallinnan mitoitus: - Hulevesien viivytys mitoitetaan 10 mm sademäärälle, ts. tontilla viivytetään 1 m 3 hulevettä jokaista 100 m 2 vettä läpäisemätöntä pintaa kohden. Hulevesien viivytysrakenteen suurin sallittava purkuvirtaama Q max lasketaan sateen intensiteetin 15 l/(s*ha) perusteella, mikä vastaa 10 %:a tulevaisuudessa keskimäärin kerran 2-3 vuodessa toistuvan kestoltaan 10 min rankkasateen intensiteetistä. - Viivytysrakenteiden purkuaukkojen halkaisijoiksi on valittu kiinteistöviemäröinnissä käytettyjä putkikokoja siten, että ne vastaavat mahdollisimman tarkasti niille määritettyä suurinta sallittavaa purkuvirtaamaa, kun vesisyvyys täyttyneessä viivytysrakenteessa on noin 1 m. Viivytysrakenteiden ylivuotoputkien koko määritettiin sateen intensiteetille 150 l/(s*ha). - Päiväkodin ja Normaalikoulun laajennuksen kaikilla uusilla piha-alueilla sekä uusiin rakennuksiin liittyvillä parkkialueilla esitetään käytettäväksi vettä läpäiseviä päällysteitä. Tällöin hulevesien hallinnan tarve kohdistuu ainoastaan puhtaisiin kattovesiin. Myös kattovesille esitettyjen viivytysrakenteiden tilantarvetta voidaan pienentää käyttämällä kohteessa viherkattoja. Vastaavasti mikäli Normaalikoulun laajennusosan tai päiväkodin uusista piha-alueista osa asfaltoidaan/laatoitetaan vettä läpäisemättömillä pinnoitteilla, tarvittava viivytystilavuus suurenee. - Suunnittelualueelle laaditun viitesuunnitelmaluonnoksen ( ) perusteella uuden kattopinta-alan määrä tontilla on noin 9200 m 2, jolloin viivytysvelvollisuus on yhteensä 92 m 3. Viivytyksen kokonaistilantarve on jyvitetty kolmen päiväkodin, Normaalikoulun laajennuksen ja yläkoulun piha-alueelle sijoitettavaksi esitetyn viivytysrakenteen kesken seuraavasti: 1 Päiväkodin kattovedet - Viivytystilavuuden tarve n. 24 m 3 - Toteutustapa esimerkiksi: 1) Hulevesikaseteista koostuva rakenne: rakenteen korkeus noin 0,8-1,2 m ja pinta-alavaraus noin m² valmistajasta ja tyypistä riippuen 2) Imeytyskaivot: 5-6 kpl peräkkäisiä imeytyskaivoja (Ø 2000 mm) 2 Normaalikoulun laajennuksen kattovedet - Viivytystilavuuden tarve n. 58 m 3 - Toteutustapa esimerkiksi: 1) Hulevesitunneli: moduulien koko ja valmiin rakenteen mitat riippuvat valmistajasta 2) Viivytysputki: 2 rinnakkaista viivytysputkea (Ø 1000 mm), jolloin rakenteen kokonaispituus n. 40 m, tarkastuskaivoina voidaan käyttää imeytyskaivoja 3 Yläkoulun piha-alueen lisärakennuksen kattovedet - Viivytystilavuuden tarve n. 10 m 3. Rakenne sijoittuu sisäpihalle, joten sen toteuttamista imeyttävänä ei suositella. - Suositellaan ensisijaisesti lisärakennuksen toteutusta viherkattoisena ja siirtämällä sen vaatima viivytystilavuus 5 m³ rakenteen 2 tilavuuteen, jolloin erillistä viivytysrakennetta ei tarvita. - Vaihtoehtoisesti kattovesien viivytys esimerkiksi putkisäiliössä (2xØ1000 mm, pituus noin 6,5 m) tai hulevesikaseteista koostuvassa rakenteessa. Kasetit tulee ympäröidä vesitiiviillä kalvolla. Kaikki piha-alueiden ritiläkaivot toteuttava sakkapesällisinä, jotta viivytysrakenteisiin ei kertyisi hiekkaa. Viivytysrakenteet tulee sijoittaa vähintään 6 m etäisyydelle rakennuksista. k.osa / kylä Nekala Rakennust oime npide Raken nusk ohte en nimi ja osoi te Su unn. (nimi, tutk into, all ekirj. ) kor tteli / tila Ton tti/ Rn:o Normaalikoulun laajennuksen asemakaavamuutoksen nro 8566 hulevesiselvitys ja hallintasuunnitelma Ramboll PL 718, Pakkahuoneenaukio Tampere puh Viranomaismerkintöjä Piiru stusl aji Yleiskartta Piiru stukse n sisält ö Hulevesien hallinta Koordinaatti/korkeusjärjestelmä Suun n. ala Piirus tusnro S1 Piirt. Työn ro Hyv. Pvm Mitt akaa va 1:1000 Gk24/N2000 Tied osto Muu tos L. Lahti L. Lahti P. Paavilainen

20 Ajoradan reuna Normaalikoulun laajennusosan piha-alue LEIKKAUS A - A 1:500/1:100 Ajoradan reuna Normaalikoulun laajennusosan Normaalikoulun laajennusosan 1-kerroksinen siipirakennus 1-kerroksinen siipirakennus Tontin raja Esitetty tuleva maanpinta Tontin raja Ajoradan reuna Ajoradan reuna Maanpinnan nosto, jotta kadulta ei kulkeutuisi Esitetty hulevesien viivytysrakenne tulva- tai sulamisvesiä tontille Nykyinen maanpinta Tulvareitti jatkuu Mustametsään k.osa / kylä Nekala kor tteli / tila Ton tti/ Rn:o Viranomaismerkintöjä Rakennust oime npi de Piiru stusl aji Periaateleikkaus Raken nus koht een nimi ja osoi te Normaalikoulun laajennuksen asemakaavamuutoksen nro 8566 hulevesiselvitys ja hallintasuunnitelma Su unn. (nim i, tutk into, all ekirj. ) Ramboll PL 718, Pakkahuoneenaukio Tampere puh Piiru stukse n sisält ö Normaalikoulun korkeusasemallinen tarkastelu Leikkaus A-A Koordinaatti/korkeusjärjestelmä Suun n. ala Piirus tusnro Piirt. Työn ro VHT P1 Hyv. Pvm Mitta kaav a 1:100/1:500 Gk24/N2000 Tied osto Muu tos L. Lahti L. Lahti P. Paavilainen

21 k.osa/ kylä kortteli/ tila Tontti/ Rn:o Viranomaismerkintöjä Nekala Rakennustoimenpide Piirustuslaji Tyyppikuva Rakennuskohteen nimi ja osoite Normaalikoulun laajennuksen asemakaavamuutoksen nro 8566 hulevesiselvitys ja hallintasuunnitelma Ramboll PL 718, Pakkahuoneenaukio Tampere puh Suunn.(nimi, tutkinto, allekirj.) L. Lahti Mittakaava Piirustuksen sisältö Hulevesien hallintarakenteiden tyyppikuvia Koordinaatti/korkeusjärjestelmä Suunn.ala - Gk24/N2000 Työnro Piirustusnro Tiedosto Muutos T1 Piirt. L. Lahti Hyv. P. Paavilainen Pvm