ISONNIEMEN TEOLLISUUS- ALUE, MÄNTTÄ-VILPPULA

Transkriptio

1 LIITE 6a hyv. kv Vastaanottaja Mänttä-Vilppulan kaupunki Asiakirjatyyppi Suunnitelmaselostus Päivämäärä Marraskuu 2016 ISONNIEMEN TEOLLISUUS- ALUE, MÄNTTÄ-VILPPULA HULEVESIEN HALLINTASUUNNI- TELMA

2 ISONNIEMEN TEOLLISUUSALUE, MÄNTTÄ-VILPPULA HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMA Tarkastus Päivämäärä Laatija Hyväksyjä Kuvaus Lassi Lahti Päivi Paavilainen Suunnitelmaselostus Viite Ramboll Pakkahuoneenaukio 2 PL TAMPERE T

3 Sisältö 1. Johdanto Hankkeen taustaa Suunnitelman koordinaatisto- ja korkeusjärjestelmä 1 2. Lähtökohdat Suunnittelualueen hydrologia Suunnittelualueen rajaus Valuma-alueiden kuvaus Pääreittien kuvaus ja Satakunnantien rumpujen kapasiteetti 2 3. Hulevesien hallinnan reunaehdot Mitoitusvirtaamien arviointi Kevätylivirtaama Rankkasateiden aikainen huippuvirtaama 3 4. Toimenpide-ehdotukset Hulevesien viivytystarve Hulevesien käsittelytarve Käsittely kiinteistöillä Öljynerotus Hulevesien johtumis- ja tulvareitit Tonttien tasaus Ehdotukset kaavamääräykseksi 5 LIITTEET Karttaliitteet Piirustusnro Nimi Piir.laji Mittakaava Päiväys Nykytilan hydrologia Yleiskartta 1: Hulevesien hallinta Yleiskartta 1:

4 1 1. JOHDANTO 1.1 Hankkeen taustaa Kaavamuutoksen myötä Isonniemen teollisuusalueella sijaitsevan rakennusliikkeen omistaman tontin on tarkoitus laajentua pohjoiseen sekä suunnittelualueen itäiseen osaan. Noin 6,7 ha:n laajuinen asemakaavanmuutosalue sijaitsee Mäntän ja Vilppulan taajamamien välissä, Satakunnantien (mt 347) ja rautatien rajaamalla alueella. Suunnittelualueena on Isonniemen teollisuusalueen asemakaavanmuutosalue. Se sijaitsee Vuohijoen valuma-alueella, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistöalueeseen. Vuohijoen valuma-alueella muodostuva valunta johtuu suunnittelualueen itäpuolitse virtaavan Vuohijoen kautta Melasjärveen, josta vesireitti jatkuu kohti Näsijärveä ja Kokemäenjokea. Vuohijoki alittaa virtausreitillään Satakunnantien alittavan rummun, jonka kapasiteetti toimii myös reunaehtona suunnittelualueelta turvallisesti purettavalle virtaamalle. Rummun kapasiteetti on arvioitu mittausten perusteella ja Vuohijoen taustavirtaama tilastollisesti valuma-alueen laajuuden ja maankäytön perusteella. Tämän pohjalta on esitetty arvio hulevesien viivytystarpeelle kaava-alueella. Hulevesien käsittelyperiaatteiden määrittelyssä on lähtökohtana ollut ELY-keskuksen lausunto jonka mukaan hulevedet tulee käsitellä vedenlaadun parantamiseksi ja varautua hulevesien käsittelyyn myös tonttikohtaisesti niin, että mahdolliset haitta-aineet saadaan erotettua hulevesistä jo tontilla. 1.2 Suunnitelman koordinaatisto- ja korkeusjärjestelmä Suunnitelmassa on käytetty järjestelmää EUREF-GK24 / N LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelualueen hydrologia Suunnittelualueen rajaus Suunnittelualueena on Isonniemen teollisuusalueen asemakaavamuutosalue. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa rautatiehen, etelässä Satakunnantiehen, idässä Vuohijokeen ja lännessä Pikkupaanantie 2 tonttiin Valuma-alueiden kuvaus Vuohenjoen Satakunnantien alittavien rumpujen valuma-alueen rajauksen lähtökohtana oli Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kehittämä VALUE valuma-alueen rajaustyökalu, jonka antamaa valuma-aluerajausta tarkennettiin korkeusmallin perusteella käsittämään ainoastaan Satakunnantien alittavien rumpujen valuma-alue. Valuma-alueen kokonaispinta-ala on 22,3 km 2 (liitekartta ). Nykytilassa valuma-alue on pääpiirteissään sekametsäaluetta. Pääosa Isonniemen nykyisen teollisuusalueen toiminnasta sijoittuu rautatien pohjoispuolelle. Valuma-alueen ala- ja keskiosissa on väljähköjä omakotitaloalueita. Hulevesiviemäröintiä on ainoastaan Isonniemen teollisuusalueella sekä Satakunnantiestä lähimmillä omakotitaloalueilla. Suunnittelualue on maaperältään pääosin hiekka- tai soramoreenia, mutta alueella on myös vettä heikommin läpäiseviä savimaita.

5 2 Kuva 1. Osa-yleiskaavaote valuma-alueelta. Vuohijoki korostettu sinisellä ja vedenjakaja esitetty violetilla viivalla. Kuva 2: Valuma-alueiden maaperä (GTK:n maaperäkartta haettu suorakäyttöpalvelusta 11/2015) Pääreittien kuvaus ja Satakunnantien rumpujen kapasiteetti Huleveden pääreitit kartoitettiin ilmakuvatarkastelun ja MML:n 2x2 m korkeusmallien perusteella. Lisäksi Mänttä-Vilppulan kaupunki mittasi Satakunnantien alittavat rummut Valumaalueen nykytilaa vastaava hydrologiakuvaus on esitetty liitekartalla 1. Asemakaavanmuutosalue sijaitsee Vuohijoen länsipuolella kohdassa, jossa joki kääntyy juuri jyrkästi itäänpäin ennen laskemistaan Satakunnantien alittaville rummuille. Joen ulkotörmän länsipuolella oleva osa suunnittelualuetta on maanpinnaltaan hyvin alavaa. Suunnittelualueen lävitse kulkee lisäksi nykyisellään alueen kiinteistöt kuivattava Vuohijokeen laskeva tienreunaoja. Satakunnantien ja sitä edeltävän kevyenliikenteenväylän alittavien rumpujen kapasiteetteja arvioitiin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) julkaiseman Silta- ja rumpulausuntojen valmistelu - oppaan perusteella. Kun Vuohijoen kaltevuudeksi arvoitiin noin 0,15 0,20 %, niin rumpujen kapasiteetiksi saatiin:

6 3 - Kevyenliikenteen väylän alittavat rummut (2 x 1800 mm): 3,5 4,5 m 3 /s - Satakunnantien alittavat rummut (2 x 1800 mm): 3,5 4,5 m 3 /s Arvioidut kapasiteetit toimivat rajoittavina tekijöinä arvioitaessa rummuille kohdistuvaa valumaalueen purkuvirtaamaa. 3. HULEVESIEN HALLINNAN REUNAEHDOT 3.1 Mitoitusvirtaamien arviointi Kevätylivirtaama Satakunnantien alittaville rummuille kohdistuva kevätylivirtaama arvioitiin Liikenneviraston ohjeen (Ohje 05/2013: Teiden ja ratojen kuivatuksen suunnittelu) perusteella. Kevätylivirtaama arvioitiin seuraavien tietojen perusteella: - Valuma-alueen koko: 22,3 km 2 - Ylivaluman todennäköinen esiintymistaajuus: 1/10 vuodessa (tavoitearvo yhdysteille) Kevätylivirtaama 4,6 m 3 /s Rankkasateiden aikainen huippuvirtaama Mitoitussateen toistuvuutena käytettiin Liikenneviraston ohjeen (Ohje 05/2013: Teiden ja ratojen kuivatuksen suunnittelu) mukaisesti kerran 10 vuodessa toistuvaa rankkasadetta. Mitoitussateen intensiteetissä huomioitiin ilmastonmuutoksen vaikutus sademääriin +20 %. Valuma-alueiden vedenläpäisevyyttä arvioitiin paikkatietoanalyysin keinoin Mäntän oikeisvaikutuksettoman osayleiskaavaotteen (kts. kuva 1) sekä suunnittelualueelle esitetyn Isonniemen teollisuusalueen asemakaavaluonnoksen perusteella. Kirjallisuuden perusteella arvioitiin seuraavat valuntakertoimet: Maankäyttö Arvioitu valumakerroin Tiealueet 80 % Teollisuusalueet 50 % Omakotitaloalueet 20 % Metsäalueet 5 % Rankkasateen aikainen suurin huippuvirtaama ratkaistiin tarkastelemalla eripituisten rankkasateiden (15 min 3 h) aikana muodostuvia virtaamahuippuja. Muilta alueilta muodostuvaksi taustavirtaamaksi arvioitiin 10 l/(s*km 2 ). Suurin rankkasateen aikainen huippuvirtaama oli 2,7 m 3 /s (1 h sadetapahtumalla).

7 4 4. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Toimenpide-ehdotukset on esitetty liitekartalla Hulevesien viivytystarve Satakunnantien alittavien rumpujen kapasiteetti vastaa karkeasti lumen sulamisvirtaamaa ja on noin 1,5-kertainen rankkasadevirtaamaan nähden. Voidaan arvioida, että rankkasateet eivät jatkossakaan aiheuta tulvimista. Erillisille hulevesien viivytykseen tähtääville toimenpiteille ei ole tarvetta Isonniemen teollisuusalueen asemakaavanmuutosalueella. 4.2 Hulevesien käsittelytarve Käsittely kiinteistöillä ELY-keskus on lausunnossaan edellyttänyt hulevesien kiinteistökohtaista käsittelyä arvokkaaksi luokitellun, lähes luonnontilaisen Vuohijoen vedenlaadun turvaamiseksi. Kiinteistöjen piha-alueilla soveltuvin käsittelymenetelmä on esimerkiksi imeyttävä/suodattava viherpainanne, jota on havainnollistettu kuvassa 3. Hulevesiä puhdistaa rakenteen biologinen toiminta eli kasvit ja mikrobit lämpimään vuodenaikaan sekä fysikaalinen toiminta eli suodattuminen läpi vuoden. Kasvillisuus ylläpitää rakenteen huokoisuutta ja vähentää huomattavasti tukkeutumisherkkyyttä. Maanalaiset säiliöt eivät sovellu kiinteistökohtaiseen hulevesien käsittelyyn, koska maanalaisissa rakenteissa ei käytännössä pidäty mitään hulevesien haitta-aineita. Öljynerotuksen teho jää myös usein vaatimattomaksi tavanomaisilla työpaikkakiinteistöillä, joissa hulevesien öljypitoisuus on alhainen. Riskialueilla öljynerotus on perusteltua (ks. tarkemmin kappale 4.2.3). Kuva 3: Luonnonmukainen hulevesien käsittely kiinteistöillä. Periaatekuva. Käsittelyrakenteen pinta-ala tulee laadullisessa käsittelyssä olla vähintään 2 % sille kuivatettavasta alueesta (Kuntaliitto 2012: Hulevesiopas). Käsittelyyn tulee johtaa kaikki läpäisemättömillä piha-alueilla (asfaltti, tiivissaumainen laatoitus ym.) muodostuvat hulevedet. Käsittelyrakenteen pinta-alaa voidaan haluttaessa pienentää, jos läpäisemättömät päällysteet mahdollisuuksien mukaan läpäisevillä, kuten sora- tai viherpinnoilla, kennovahvisteisella sorapinnalla tai nurmikiveyksellä. Toinen mahdollisuus rakenteen pienentämiseen on johtaa kiinteistön katolla muodostuvat puhtaat vedet sen ohitse. Tämä edellyttää kiinteistöltä kahta hulevesijärjestelmää eli yksi erillisjärjestelmä kattovesien keräykseen ja toinen pihavesille, mikä voi helposti muodostua kalliimmaksi kuin suurempi rakenne. Suoraan Vuohijokeen rajoittuvilla tonteilla ratkaisu voi olla järkevä.

8 Öljynerotus Tavanomaisilla henkilöautojen liikennealueilla ja pysäköintialueilla muodostuvien hulevesien öljypitoisuus jää tyypillisesti selvästi alle I lk öljynerottimien erotuskyvyn 5 mg/l. Öljynerottimien teho jää siis vaatimattomaksi tai kokonaan olemattomaksi tavanomaisilla piha-alueilla, joissa ei ole merkittävää öljyvuotojen vaaraa kuten öljyn tankkaus- tai lastauspisteitä tai runsasta raskaan liikenteen pysäköintiä. Näille tavanomaisille käyttöpiha-alueille suositetaan hulevesien luonnonmukaista käsittelyä (ks. kappaleet ja 4.2.2). Öljynerotusta suositetaan vain öljyvuotojen riskialueille. Suuren riskin (esim. säiliörekan purku/täyttöonnettomuus, vuotavat öljymäärät satoja litroja eli menevät suoraan erottimen ylivuodon läpi) alueille suositellaan lupamenettelyssä vaatimukseksi suoja-allasta sekä suljettavaa, erillistä hulevesilinjastoa ja tarvittaessa automaattista hälytys- ja sulkujärjestelmää. 4.3 Hulevesien johtumis- ja tulvareitit Hulevesien johtumisreitit kulkevat nykyisellään suunnittelualueen lävitse kohti Vuohijokea. Koska todennäköisesti myös Pikkupaanantien kuivatus tullaan järjestämään siten, että hulevedet johtuvat tien suuntaisesti kohti Vuohijokea alueen itälaidan lävitse, on alueen itälaidalla olevalle teollisuusrakennusten korttelialueelle varattava putkirasite hulevesiviemärille. Suunnittelualueen tulvareitti kulkee yhtälailla Pikkupaanantietä pitkin alueen pohjois- ja itäosien lävitse kohti Vuohijokea. Tämän vuoksi myös tulvareitille on varattava rasite asemakaavassa alueen itälaidalla olevalle teollisuusrakennusten korttelialueelle. Tulvareitin maanpinta tulee olla 50 cm ympäröiviä piha-alueita sekä Pikkupaanantien tasoa alempana. 4.4 Tonttien tasaus Suunnittelualueen itälaita on erityisen alavaa. Tämän vuoksi asemakaavanmuutosalueen tontit tulisi pengertää vähintään tasoon + 104,80 eli 2 m Vuohijoen törmiä korkeammalle suunnittelualueen tonttien ja kadun kuivatuksen varmistamiseksi. 4.5 Ehdotukset kaavamääräykseksi Hulevesien käsittely tonteilla: hule-1 Läpäisemättömillä piha-alueilla (asfaltti, tiivissaumainen laatoitus tai vastaava) muodostuvat hulevedet tulee käsitellä imeyttävässä tai suodattavassa viherpainanteessa. Läpäisevillä pinnoilla ja katoilla muodostuvat hulevedet voidaan johtaa rakenteen ohi. Käsittelyrakenteen pinta-ala tulee olla vähintään 2 % sille kuivatettavasta alueesta. Tulvareitti: hulev Hulevesiviemäriä ja tulvareittiä varten varattu alueen osa. Tulvareitin maanpinta tulee olla 50 cm ympäröiviä piha-alueita ja Pikkupaanantien tasoa alempana.