SÄRKÄNNIEMEN ASEMAKAAVA- ALUEEN HULEVESIEN HALLINTA- SUUNNITELMA

Transkriptio

1 Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Hulevesien hallintasuunnitelma, kaavaluonnosvaihe Päivämäärä Marraskuu 2018 ID SÄRKÄNNIEMEN ASEMAKAAVA- ALUEEN HULEVESIEN HALLINTA- SUUNNITELMA Ramboll Pakkahuoneenaukio 2 PL TAMPERE T

2 Viite, Ramboll ID Päivämäärä Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Antti Harju, Liisa Peltola Liisa Peltola Pekka Heinonen Suunnitelmaselostus Kannen kuva: Tampereen kantakaupungin ilmakuva 2015, Tampereen kaupungin karttapalvelu

3 Sisältö 1. Lähtötiedot Hankkeen taustaa Käytetty koordinaatisto- ja korkeusjärjestelmä 1 2. Suunnittelualueen kuvaus Nykytila Yleiskuvaus Selvitysalueen kaavoitustilanne Hydrologia ja veden laatu Maaperä Tuleva maankäyttötilanne 5 3. Hulevesien hallinnan suunnittelun lähtökohdat ja reunaehdot 7 4. Hulevesien hallinta Alustava hulevesien hallintasuunnitelma (kaavaluonnosvaihe) Tulvareitit Jatkosuunnittelussa huomioitavia asioita 9 LIITTEET Liitekartat Piirustusnro Nimi Sisältö Mittakaava Päiväys N1 Nykytila ja hydrologia Yleiskartta 1: S1 Hulevesien hallinta Yleiskartta 1:

4 1 1. LÄHTÖTIEDOT 1.1 Hankkeen taustaa Tämän työn tarkoituksena oli laatia hulevesien nykytilaselvitys ja hulevesien hallintasuunnitelma Särkänniemen asemakaava-alueelle. Suunnitelma laaditaan kahdessa vaiheessa, joista tämä työ kattaa kaavaluonnosvaiheen suunnittelun. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa Särkänniemen, Onkiniemen, Mustalahden ja Kortelahden alueen kehittäminen paremmin Tampereen keskustaan kytkeytyvänä, jalan ja pyörällä saavutettavana virkistyksen, matkailun, palvelujen ja asumisen sekoittuneena alueena. Trikoon entisestä tehdasalueesta on tavoitteena muodostaa asumista, kulttuuritoimintaa, palveluja ja yritystoimintaa yhdistävä rakennuskokonaisuus. Mustalahden ja Kortelahden alueen kehittämistavoitteita ovat satamatoimintojen laajentaminen ja siirtäminen kohti Kortelahtea, satama-altaan halki rakennettava kevyen liikenteen silta sekä Kortelahden ranta-alueelle toteuttava Järviluontokeskus. Liikenteeseen ja liikkumiseen liittyviä tavoitteita ovat mm. Paasikivenkadun linjauksen ja ratikan tilatarpeiden ratkaiseminen, jalankulun ja pyöräilyn toimivuuden ja aseman parantaminen, Näsijärven rannalla kulkevan virkistysreitin tutkiminen ja ranta-alueen kehittäminen. Särkänniemen alueen kaavaehdotus pyritään asettamaan nähtäville vuoden 2018 aikana. Suunnittelukohteen asemakaavoituksen tueksi tehdyssä hulevesiselvityksessä tarkasteltiin alueen hulevesien hallinnan erityispiirteitä ja määritettiin yleisellä tasolla alueelle soveltuvat ja tarvittavat hulevesien hallintaratkaisut. Hulevesien hallintasuunnitelmaa tarkennetaan kaavaehdotusvaiheessa. Hankkeen työryhmä: Tampereen kaupunki Sakari Leinonen Maria Åkerman Pekka Heinonen Ramboll Liisa Peltola Antti Harju Hankepäällikkö Vesihuoltoinsinööri Erikoissuunnittelija Projektipäällikkö Suunnittelija 1.2 Käytetty koordinaatisto- ja korkeusjärjestelmä Suunnitelmassa on käytetty järjestelmää EUREF-GK24 / N2000.

5 2 2. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS 2.1 Nykytila Yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Tampereen keskustan tuntumassa Näsijärven rannalla. Suunnittelualueeseen kuuluu Särkänniemen huvipuisto, Mustalahden satama-alue sekä Paasikivenkatu ja rataaluetta. Särkänniemen, Mustalahden ja Onkiniemen alueen kehittäminen on merkitty kaupungin kaavoitusohjelmaan tavoitteinaan kerros-m 2 asuinrakentamista ja kerros-m 2 liikeja toimitilarakentamista. Särkänniemen alueen kaavaehdotus pyritään asettamaan nähtäville vuoden 2018 aikana. Kaava-alueen pinta-ala on noin 68 hehtaaria, josta noin 37 hehtaaria on vesialuetta. Alueen omistaa Tampereen kaupunki, lukuun ottamatta suunnittelualueen etelärajalla olevaa Liikenneviraston rata-aluetta. Alue rajautuu pohjoisessa Näsijärveen, lännessä Sahanteränkatuun ja Onkiniemeen, etelässä Paasikivenkatuun ja rataan sekä idässä rakentumassa olevaan Ranta-Tampellan asuinalueeseen. Suunnittelualueen sijainti on esitetty Kuvassa 2.1. Kuva 2.1. Suunnittelualueen sijainti. (ã Karttapalvelu, Tampere.fi 4/2018) Suunnittelualueella on useita Särkänniemen huvipuistoon liittyviä rakennuksia, laitteita ja kaupungin merkkirakennuksia kuten Näsinneula, Sara Hildénin taidemuseo ja entinen delfinaario, jossa toimii nykyään sisäaktiviteettipuisto Superpark. Onkiniemen alueella on entisen Suomen Trikoon punatiiliset tehdas- ja voimalarakennukset sekä puurakenteinen varastorakennus, jotka ovat olleet viime vuodet muun muassa eri alojen kulttuuritoimijoiden työskentelytiloina.

6 3 Mustalahden satama-alueella on kaksi satamamakasiinia, joissa toimii ravintola ja Mustalahden satamapalvelut. Tammerkosken yläjuoksulla, ratasillan ja Näsinsillan välisellä Pajasaarella on purjehdusseuran paviljonki, joka on suojeltu asemakaavalla Selvitysalueen kaavoitustilanne Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 Särkänniemen asemakaavan muutosalue on keskustatoimintojen aluetta. Alueen eteläosaan on merkitty maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävä ulkoilureitti, ja Mustalahteen on merkitty satama. Junarata on merkitty merkittävästi parannettavaksi pääradaksi. Pirkanmaan maakuntakaavan voimaantulosta kuulutettiin Tampereen keskustan strateginen osayleiskaava tuli voimaan Osayleiskaavassa Särkänniemen alue on esitetty keskustatoimintojen ja matkailupalvelujen sekoittuneeksi alueeksi. Alue on merkitty kaupunkiympäristön kehittämisvyöhykkeeksi: Alueen ympäristön laatuun, toiminnallisuuden parantamiseen ja saavutettavuuteen keskustasta tulee kiinnittää huomiota. Alueella sallitaan täydennysrakentaminen. Särkänniemeen ja matkailuun liittyviä toimintoja on sijoitettava Mustanlahden alueelle siten, että alueesta tulee nykyistä kiinteämpi osa keskustaa. Alueiden välistä kytkeytymistä ja liikkumisen sujuvuutta tulee parantaa. Kävelyn ja pyöräilyn asemaa tulee parantaa ja ympäristön häiriötekijät tulee poistaa. Mustanlahden sataman toimintaa ei saa estää eikä haitata. Suunnittelualueella on voimassa useita eri asemakaavoja. Suunnittelualueen nykyinen maankäyttö ja ajantasa-asemakaava on esitetty Kuvassa 2.2. Kuva 2.2. Suunnittelualueen nykyinen maankäyttö ja ajantasa-asemakaava. Asemakaavamuutosalueen rajaus on esitetty punaisella Hydrologia ja veden laatu Suunnittelualueen hulevesien johtumisreittejä ja jakautumista eri valuma-alueille nykytilanteessa on kuvattu Nykytila ja hydrologia -liitekartalla N1.

7 4 Suunnittelualue kuuluu kokonaisuudessaan Näsijärven lähivaluma-alueeseen. Suunnittelualueen halki kulkee päävedenjakaja lounas-koillissuunnassa. Suunnittelualue jakaantuu useampaan pienempään osavaluma-alueeseen, joilta hulevesiä johtuu eri reittejä Näsijärveen. Alueen osavaluma-alueet on esitetty Kuvassa 2.3. Kuva 2.3. Suunnittelualueen valuma-alueet. Tampereen hulevesiohjelmassa (2012) todetaan, että Pyhäjärvessä ja Näsijärvessä hulevesien vaikutukset veden määrään ovat olemattomia ja vaikutukset veden laatuun ovat paikallisia. Tampereen hulevesiohjelmassa ei ole Särkänniemeen alueelta erityismainintaa hulevesien hallintaa ohjaavista periaatteista Maaperä Suunnittelualueen maaperää on kuvattu Kuvassa 2.4. Maaperäkartalla (GTK) suunnittelualue on kartoitetulta osalta kokonaan kalliota (1 m syvyyden maalaji). Suunnittelualueen itä- ja eteläosassa on kartoittamatonta aluetta.

8 5 Kuva 2.4. Suunnittelualueen maaperä. (ã Maankamara, GTK 4/2018). Suunnittelualue on kartoitetulta osalta kokonaan kalliota. Suunnittelualueen itä- ja eteläosassa on kartoittamatonta aluetta. Suunnittelukohde on kohtuullisen mäkistä aluetta. Suunnittelualueen korkotaso vaihtelee +119:n ja Näsijärven vedenpinnantason (keskivedenkorkeus +95,54) välillä. Korkeuseroa on yli 23 m ja korkeimman kohdan etäisyys Näsijärven rantaan on lyhyimmillään noin 100 m. 2.2 Tuleva maankäyttötilanne Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa Särkänniemen, Onkiniemen, Mustalahden ja Kortelahden alueen kehittäminen paremmin Tampereen keskustaan kytkeytyvänä, jalan ja pyörällä saavutettavana virkistyksen, matkailun, palvelujen ja asumisen sekoittuneena alueena. Trikoon entisestä tehdasalueesta on tavoitteena muodostaa asumista, kulttuuritoimintaa, palveluja ja yritystoimintaa yhdistävä rakennuskokonaisuus. Asemakaavassa varaudutaan Sara Hildénin museotoiminnan jatkumiseen Särkänniemen alueella ja museon laajentamiseen huvipuistoalueesta riippumattomana yksikkönä, jolla on oma kulku huvipuistoalueen halki. Mustalahden ja Kortelahden alueen kehittämistavoitteita ovat satamatoimintojen laajentaminen ja siirtäminen kohti Kortelahtea, satama-altaan halki rakennettava kevyen liikenteen silta sekä Kortelahden ranta-alueelle toteuttava Järviluontokeskus, jonka päämääränä on toimia ympärivuotisena vesiaktiviteettien, järvimatkailun, vesitiedon ja järviluonto-opetuksen keskuksena. Liikenteeseen ja liikkumiseen liittyviä tavoitteita ovat Paasikivenkadun linjauksen ja ratikan tilatarpeiden ratkaiseminen, jalankulun ja pyöräilyn toimivuuden ja aseman parantaminen, Näsijärven rannalla kulkevan virkistysreitin tutkiminen ja ranta-alueen kehittäminen sekä keskustan suunnalta Särkänniemen alueelle johtavan köysiradan tutkiminen. Alueelle on myös esitetty uusi katuyhteys Sara Hildenin taidemuseolle sekä entisen Suomen Trikoon taakse. Ote suunnittelualueen viitesuunnitelmakartasta (luonnos , Arkkitehdit MY) on Kuvassa 2.5 ja Ote alustavasta kaavarungosta (1.2018, A-insinöörit) Kuvassa 2.6.

9 6 Kuva 2.5. Ote suunnittelualueen viitesuunnitelmakartasta (Arkkitehdit MY, ) Kuva 2.6. Ote suunnittelualueen alustavasta kaavarungosta (A-insinöörit, )

10 3. HULEVESIEN HALLINNAN SUUNNITTELUN LÄHTÖKOH- DAT JA REUNAEHDOT 7 Suunnittelualuetta koskevalla maankäytön muutosalueella hulevesien hallinnan lähtökohtina ovat: - Tampereen kaupungin hulevesistrategian sekä Kuntaliiton hulevesioppaan (2012) suosittelemat hulevesien hallinnan yleiset periaatteet: o Hulevesien muodostumisen vähentäminen o Hulevesien hyödyntäminen, puhdistus ja viivyttäminen syntypaikalla o Hulevesien poisjohtaminen syntypaikalta viivyttävällä järjestelmällä o Hulevesien johtaminen pois syntypaikoilta hulevesiviemäreissä viivytysalueille ennen vesistöön johtamista - Maankäyttösuunnitelmien luonnokset ( ) - Kaavalla ei aiheuteta haittaa alueen nykyisille tulvareiteille ja niiden toiminnalle. Näsijärven lähivaluma-aluetta koskevat suositukset kaupungin hulevesiohjelmassa (2012) ovat: 1) Lielahden alueen hulevesitulvia tulee ehkäistä 2) Ryydynpohjan ja Siivikkalanlahden ravinnekuormitusta ei saa lisätä 3) Halimasjärven ravinnekuormitusta ei saa lisätä ja 4) Niihamanselän ravinnekuormitusta tulee vähentää pitkällä aikavälillä. Näistä toimenpidesuosituksista yksikään ei koske suunnittelualuetta, joten hulevesiohjelman toimenpiteistä huomioitavaksi tulee ainoastaan ohjelman määrittämät hulevesien hallinnan yleiset periaatteet ja prioriteettijärjestys. Tulvareittien toimivuus on mäkisellä alueella merkittävä kysymys.

11 8 4. HULEVESIEN HALLINTA 4.1 Alustava hulevesien hallintasuunnitelma (kaavaluonnosvaihe) Hallintasuunnitelman päätavoitteena on esittää toimenpiteet, joilla voidaan hallita suunnittelualueelta purkautuvien hulevesien määrää, virtaamaa ja laatua siten, että ne eivät muutu merkittävästi nykytilanteeseen nähden tai aiheuta haittaa vastaanottaville ekosysteemeille tai rakenteille. Hulevesien hallintasuunnitelma antaa lähtökohdat hulevesien huomioimiselle asemakaavassa sekä hulevesien hallinnan jatkosuunnittelulle. Tässä kaavaluonnosvaiheen hulevesiselvityksessä on tarkasteltu alueen hulevesien hallinnan erityispiirteitä ja määritetty yleisellä tasolla alueelle soveltuvat ja tarvittavat hulevesien hallintaratkaisut. Tarkempi kaavaehdotusvaiheen hulevesien hallintasuunnitelma laaditaan myöhemmin. Hulevesien hallinnan kannalta suunnittelualueen merkittävimmät maankäytön muutoskohteet on korostettu Kuvassa 4.1. Kuva 4.1. Hulevesien hallinnan kannalta merkittävimmät maankäytön muutoskohteet suunnittelualueella (taustalla viitesuunnitelmakartta, Arkkitehdit MY). Alustava ehdotus hulevesien johtamisreittien ja hallintarakenteiden sijoittumisesta muuttuvilla alueilla on esitetty liitekartalla S1. Alueelle on esitetty uudet päättyvät katuyhteydet Sara Hildénin taidemuseolle sekä entisen Suomen Trikoon taakse. Molempien katujen tasaus laskee kadun loppupäähän. Näin ollen kaduilla muodostuvat hulevedet tulee purkaa järveen korttelialueiden läpi, mikä vaatii johtorasitteen. Vaihtoehtoisesti kaduilla muodostuvat hulevedet on mahdollista pumpata etelään suuntautuviin hulevesiviemäreihin, mutta pumppaamojen toteuttaminen ei ole järkevä vaihtoehto silloin, kun hulevesien purkaminen vietolla on mahdollista.

12 9 Alueella suositellaan säilytettävän mahdollisimman paljon viheralueita ja suosittavan viherkattoja, jotta hulevedet tulisivat hyödynnettyä syntypaikallaan. Alueella suositellaan myös hulevesien laadullista käsittelyä ennen niiden purkamista Näsijärveen. Suunnittelualueen maaperä on kalliota, joten alue ei sovellu hulevesien imeyttämiseen. Suunnittelualueella on myös varsin lyhyet hulevesien johtumisreitit ennen vesien purkamista Näsijärveen. Näin ollen hulevesien viivyttäminen ei ole tarkoituksenmukaista, vaan olennaisempaa on varmistaa tulvareittien toimivuus alueella. Näin ollen asemakaavaan ei esitetä määräystä hulevesien imeyttämisestä tai viivyttämisestä. Alueella olevat nykyiset hulevesiviemärit jäävät uuden maankäytön alle ja poistuvat käytöstä. Uudet hulevesiviemärit sijoitetaan pääasiassa katualueelle. Särkänniemestä etelään suuntautuva linja sijoitetaan LPA-korttelialueen länsireunaan. Paasikivenkadun nykyinen hulevesiviemäri on esitetty uusittavaksi kadun saneerauksen yhteydessä toteutettavan kevyen liikenteen väylän alle. Samalla Paasikivenkadun hulevesiviemärin kokoa esitetään kasvatettavan koosta 300B kokoon 400B ja 500B. 4.2 Tulvareitit Tulvareittien tarkoituksena on johtaa rankkasateiden aikana muodostuvat hulevedet hallitusti eteenpäin ja näin ehkäistä tulvavahinkojen syntymistä. Tulvareitti voi kulkea esimerkiksi viheralueella, parkkipaikalla, tiellä tai kevyen liikenteen väylällä. Kaavamuutosalueella on tältä osin varmistuttava pinnan tasauksin, etteivät uudet rakennukset katkaise alueella kulkevia tulvareittejä. Suunnittelualueen läpi ei kulje merkittäviä alueellisia tulvareittejä. Näin ollen suunnittelualueella riittää, että tasaussuunnittelulla varmistetaan ainoastaan alueen sisäisten tulvareittien toimivuus. Alueelle esitetty tuleva maankäyttö katkaisee osaltaan alueen nykyisiä tulvareittejä, joten uudet tulvareitit on huomioitava alueen tasaussuunnittelun yhteydessä. Ehdotetut uudet tulvareitit on esitetty liitekartalla S Jatkosuunnittelussa huomioitavia asioita Asemakaavavaiheen hulevesisuunnittelussa arvioidaan yksityiskohtaisemmin alueen maankäyttösuunnitelmia hulevesien hallinnan näkökulmasta ja esitetään kaavaehdotukseen tarvittavat tarkennukset hulevesien hallinnan osalta. Suunnitelmassa tarkastellaan rakentamisen myötä aiheutuvaa muutosta hulevesikuormituksessa ja hulevesien hallintatarvetta suunnittelualueella. Tarvittavien hulevesien hallintajärjestelmien sopiva sijainti, mitoitus ja tilavaraukset asemakaavaan arvioidaan ensimmäisessä vaiheessa määritettyjen reunaehtojen ja tarkentuneiden maankäytön suunnitelmien perusteella. Lisäksi esitetään tulvareitit sekä tarvittavat toimenpiteet ja tilavaraukset rakentamisen aikaiseen hulevesien hallintaan. Kaavaa varten laaditaan esitys tarvittavista hulevesiä koskevista kaavamääräyksistä ja merkinnöistä.

13

14