Tampere/ Kissanmaa/ 8480

Transkriptio

1 ID- numero Hulevesiselvitys päivitetty

2 2 (14) SISÄLLYSLUETTELO 1 Työn lähtökohdat Selvityksen sisältö ja tekijät Hulevesiin liittyvää sanastoa Nykyinen ja tuleva maankäyttö Sijainti ja nykyinen maankäyttö Maaperä ja korkeussuhteet Pinta- ja pohjavedet Uudet tontinkäyttösuunnitelmat Hulevesilaskelmat Mitoitussade Hulevesien määrät Hulevesien hallinta Tarve ja tavoitteet Hulevesien hallinta Hulevesien laatu Tulvimisriski Lähdeaineisto Kannen kuva: Tiina Ärväs / Raportin valokuvat: Juha Pulkkinen / A-Insinöörit Geotesti Oy ESPOO Bertel Jungin aukio Espoo Puh Fax TAMPERE Satakunnankatu 23 A Tampere Puh Fax etunimi.sukunimi@ains.fi Internet: Y-tunnus Kotipaikka Tampere

3 3 (14) ID-numero Hulevesiselvitys 1 Työn lähtökohdat 1.1 Selvityksen sisältö ja tekijät Tämä hulevesiselvitys on tehty NCC Rakennus Oy:n toimeksiannosta Tampereen keskustan länsipuolella, Kissanmaan alueella sijaitsevan korttelin 850 asemakaavamuutoksen liiteaineistoksi. Työssä arvioidaan tonteille 6 ja 7 tulevan uuden maankäytön vaikutuksia alueella syntyvien hulevesien määrään ja laatuun sekä annetaan suositus hulevesien hallinnasta. 1.2 Hulevesiin liittyvää sanastoa Hulevedet Mitoitussade Pintavalunta Valuma-alue Valuntakerroin Virtaama, Q Rakennetuilla alueilla sade- ja sulamisvesien muodostama pintavalunta. Hulevesilaskelmissa käytetyn sateen rankkuus [l/s*ha], joka valitaan taulukoista valuma-alueen suuruuden ja tulvimisesta aiheutuvien haittojen perusteella. Mitoitussateena käytetään myös kaupungin tai kunnan esimerkiksi hulevesistrategiassa päättämää arvoa. Tyypillisesti käytetty mitoitussateen rankkuus on l/s*ha eli noin mm. Se osuus sade- ja sulamisvesistä, joka ei imeydy maaperään tai haihdu ilmaan, vaan pyrkii virtaamaan maan pintaa pitkin vesistöä kohden. Määrään vaikuttaa mm. pinnan laatu, vuodenaika, lämpötila ja aikaisemmat sateet. Vedenjakajien rajaama alue, jolta vedet kertyvät tiettyyn paikkaan tai vesistöön. Valuma-alueelta pintavaluntana poistuvan veden osuus alueelle satavasta kokonaisvesimäärästä. Kerroin 0-1 riippuu mm. pinnan läpäisevyydestä ja maaperän kapasiteetista varastoida vettä. Esimerkiksi kattopintojen kerroin on 1 ja tasaisen metsämaan 0,1. Tietyltä alueelta syntyvän pintavalunnan määrä aikayksikköä kohti, yksikkö litraa tai kuutiometriä sekunnissa [l/s, m 3 /s]. Hulevesivirtaama lasketaan mitoitussadetta, valuma-alueen pinta-alaa ja valuntakerrointa käyttäen.

4 4 (14) 2 Nykyinen ja tuleva maankäyttö 2.1 Sijainti ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue sijaitsee Kissanmaan alueella noin kolmen kilometrin päässä Tampereen ydinkeskustasta (kuva 1). Asemakaavamuutoksen kohteena oleva tontti sijoittuu oheisen kuvan osoittamaan paikkaan. Pohjoispuolella tontti rajautuu Hippoksenkatuun ja itäpuolella Kissanmaankatuun. Länsipuolella sijaitsee kerrostaloasutusta ja eteläpuolella kaupungin puistoalue tennishallineen- ja kenttineen. Kissanmaankadun koillispuolella sijaitsee päiväkoti ja kirkko. Kuva 1. Kaavamuutos-alueen sijainti merkitty vihreällä. (Lähde: Maanmittauslaitos.) Pirkanmaan 1. Maakuntakaavassa (2007) alue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi (A). Tampereen kantakaupungin yleiskaavassa (2000) alue on merkitty kerrostalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AK). Tontilla on voimassa vuonna 1966 vahvistettu asemakaava, jossa se on osoitettu asuntokerrostalojen korttelialueeksi (AK). Pohjoispäässä sijaitseva Kissainmaanpuistikko on osoitettu 2001 hyväksytyssä asemakaavassa puistoalueeksi (VP) ja sen kulmalla sijaitsevan muunta-

5 5 (14) mon rakennuspaikka yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi (ET-3). Muut suunnittelualueen osat on voimassa olevien kaavojen mukaan katualueita. Nykyään tontilla 6 sijaitsee kolmikerroksinen kellarillinen liiketilarakennus. Piha-alue on suurelta osin asfaltoitua/ kivettyä. Tontilla 7 sijaitsee kolme asuinkerrostaloa. Talojen pohjoispuolella on hiekkapintainen leikkialue sekä nurmipintaista pihaa ja eteläpuolella asfaltoitu pysäköintialue. Kerrostalojen pääjulkisivun puoleiset edustat ovat asfaltoitu. Kuva 2. Tontilla 6 sijaitsevan nykyisen rakennuksen takapiha.

6 6 (14) Kuva 3. Tontilla 6 sijaitsevan nykyisen rakennuksen etupiha 2.2 Maaperä ja korkeussuhteet Tontille 6 on tehty pohjatutkimuksia syyskuussa 2013 (A-Insinöörit Geotesti Oy). Tutkitulla alueella on noin 0,4 2 m paksun täytemaakerroksen alla 0,2...6,7 metriä paksu savi-/silttimaakerros, jonka alla on moreenia. Kairaukset ovat päättyneet 2 9,1 metrin syvyydessä maanpinnasta tiiviiseen moreeniin, kiviin, lohkareisiin tai kallioon. Kalliopinnan korkeusasemaa ei tutkimuksessa ole selvitetty. Maaperäkartan mukaan tontin 7 maaperä on moreenia. Alueen pohjoispuolella kulkee Hippoksenkatu, joka laskee lännen tasolta noin +100 itään noin tasolle +97. Itäpuolella kulkee Kissanmaan katu, joka laskee pohjoisen noin tasolta +97 etelään noin tasolle +92. Tontilla 6 maanpinta on korkeimmillaan pohjoisnurkalla noin tasolla +99, mistä se laskee etelään noin tasolle +95. Tontilla 7 maanpinta laskee pohjoisen noin tasolta +97 etelään noin tasolle Pinta- ja pohjavedet Tampereen kaupungin hulevesiohjelman valuma-alueselvityksessä (2012) alue on osa Iidesjärveen laskevaa Viinikanojan valuma-aluetta.

7 7 (14) Kuva 4. Tarkistettu valuma-aluekarttaote Kaupin kampusalueen hulevesiselvityksestä. Virheelliset päävedenjakajat esitetty rasteilla. Kaavamuutosta koskeva alue merkattu oranssilla ympyrällä. Lähde: Kaupin Kampuksen hulevesiselvitys, Ramboll. Nykyisin suunnittelualueen hulevedet johdetaan suurelta osin hulevesiviemäriin. Viheralueilla hulevedet imeytyvät pääosin pintamaana olevaan kasvukerrokseen. Tontin pohjoispuolella Hippoksenkadulla kulkee 300B hulevesiviemäri, joka liittyy Kissanmaankadulla etelään kulkevaan 800B viemäriin. Kissanmaankadun viemäri yhtyy Hakametsässä Kekkosentiellä kulkevaan 1000B hulevesiviemäriin, joka on toinen saman valuma-alueen pääviemäreistä. Viemäri laskee Vuohenojaan. Valuma-alueselvityksen hulevedet aiheuttavat esimerkiksi Iidesjärven liiallista ravinnekuormittumista ja Vuohenojan eroosioitumista. Selvityksen mukaan valuma-alueen hulevesien määrällistä ja laadullista kuormitusta on vähennettävä. Suunnittelukohde ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue on Messukylän pohjavesiottamo. Alueelle asennettujen pohjavesiputkien mukaan vesipinta oli tasolla +92,9 +93,1, mikä oli tutkimuspisteen sijainnista riippuen noin 4 metrin syvyydessä maanpinnasta. 2.4 Uudet tontinkäyttösuunnitelmat Muutoksen tavoitteena on jakaa tontti kahteen osaan ja korvata tontin pohjoisosaan sijoittuva nykyinen liike- ja toimistorakennus uusilla asuin- ja liikerakennuksilla. Lisäksi tontin 6 pohjoispuolelle on suunniteltu parkkialue, jolloin Hippoksenkadun ja Kissanmaankadun risteysalue siirtyy pohjoisemmaksi osittain Kissanmaan puistikon alueelle. Tontin 7 pohjoispuolelle on suunniteltu kaksi erillistä pysäköintialuetta. Kaavamuutoksen tuomista mahdollisuuksista on tehty maankäyttösuunnitelma (Arkkitehtuuritoimisto Vihanto & Co.), jonka päivättyä versiota (kuva 5) on käytetty hulevesilaskentojen pohjana.

8 8 (14) Kuva 5. Maankäyttösuunnitelmaa koskeva alue. (Lähde: Maanmittauslaitos.)

9 9 (14) Kuva 6. Tontin maankäyttösuunnitelma , Arkkitehtuuritoimisto Vihanto&Co. 3 Hulevesilaskelmat 3.1 Mitoitussade Virtaamalaskelmien mitoitussateen määrittelyssä on noudatettu julkaisua Hulevesien luonnonmukaisen hallinnan menetelmät. Suunnitteluohje. Kuopion kaupunki, Hulevesivirtaamien laskemisessa on käytetty mitoitussateena kerran 20 vuodessa toistuvaa sadetta, jonka kesto on 20 min ja intensiteetti 155 l/s/ha. 3.2 Hulevesien määrät Hulevesien määrät on laskettu alueelle tehdyn kartoituksen sekä maankäyttösuunnitelman perusteella. Laskentaa varten on arvioitu, miten kaavamuutos tulee vaikuttamaan tontin pintoihin, mm. läpäisemättömän katto- ja asfalttipintojen pinta-alojen muutoksiin. Hulevesivirtaamat on laskettu mitoitussateen ja eri maankäyttötyyppien valuntakertoimien avulla. Laskelmia

10 10 (14) on syytä tarkentaa, kun tontin lopullinen maankäyttö on selvillä ja tarkempaa suunnittelua tehdään. Taulukoissa 1 ja 2 on esitetty kaavamuutosalueen nykyinen ja tuleva maankäyttö pintaaloina, syntyvinä hulevesivirtaamina ja valuntakertoimina. Virtaamat eli alueelta mitoitussateen vaikutuksesta poisvirtaavat vesimäärät tulevat kasvamaan tontilla 6 noin 20 % ja tontilla 7 noin 7 %. Taulukko 1. Nykyisen ja tulevan maankäytön pinta-alat, virtaamat ja valuntakertoimet tontilla 6 Maankäyttö Valuntakerroin Pinta-ala [ha] nykyinen Pinta-ala [ha] tuleva Katot 1,0 0,08 0,25 Asfaltti 0,8 0,41 0,32 Piha-alue 0,2 0,35 0,33 Yhteensä 0,84 0,90 nykyinen tuleva Virtaama [l/s] Keskimääräinen valuntakerroin 0,57 0,63 Taulukko 2. Nykyisen ja tulevan maankäytön pinta-alat, virtaamat ja valuntakertoimet tontilla 7 Maankäyttö Valuntakerroin Pinta-ala [ha] nykyinen Pinta-ala [ha] tuleva Katot 1,0 0,24 0,24 Asfaltti 0,8 0,53 0,61 Piha-alue 0,2 0,65 0,57 Yhteensä 1,42 1,42 nykyinen tuleva Virtaama [l/s] Keskimääräinen valuntakerroin 0,56 0,59

11 11 (14) 4 Hulevesien hallinta 4.1 Tarve ja tavoitteet Hulevesien hallinnan suunnittelulla etsitään sellaisia ratkaisuja, joilla rakentamisen negatiiviset vaikutukset hulevesien laatuun ja määrän kasvuun pystyttäisiin minimoimaan. Lisäksi kaavoitusta varten pyritään määrittämään riittävät ja oikein sijoitetut varaukset, jotta hulevesien käsittely olisi sekä teknisesti, taloudellisesti että ympäristön kannalta mahdollisimman edullista. Nykyisten suositusten mukaan hulevedet tulisi ensisijaisesti imeyttää tai hyödyntää syntysijoillaan ja vasta toissijaisesti johtaa alueelta pois. 4.2 Hulevesien hallinta Hulevesimäärät tontilla 6 tulevat kasvamaan noin 20 %, kun vettä läpäisemättömien pintamateriaalien (katot, asfaltti) määrä kasvaa noin 16 %. Vastaavasti tontilla 7 hulevesimäärät tulevat kasvamaan noin 7 %, kun läpäisemätön pinta-ala kasvaa noin 10 %. Tonteille esitetään hulevesien viivytystä. Tontilla 6 katto- ja asfaltoitavien/ piha-alueiden vedet esitetään kerättäväksi hulevesiviemäreiden kautta tontille sijoitettavaan maanalaiseen viivytysjärjestelmään. Tontilla 7 vedet esitetään viivytettäväksi maankäyttösuunnitelmassa esitettyjen uusien pysäköintialueiden osalta. Järjestelmä voidaan toteuttaa esimerkiksi muovikori- tai kiviainesaltaana tai viivytykseen mitoitetulla putkistolla. Sijainti riippuu valitusta järjestelmästä. Maaperä on huonosti vettäläpäisevää, jolloin hulevesien imeytystä ei voida toteuttaa. Loivilla viheralueilla sadevesi pääosin imeytyy pintamaana olevaan kasvualustaan. Asemakaavaluonnoksessa on annettu Tampereella käytössä oleva hulevesien kaavamääräys hule-9, jota on käytetty lähialueen viimeaikaisissa kaavamääräyksissä. Määräyksen mukaan hulevesialtaan mitoitustilavuuden tulee olla 1 m 3 jokaista sataa vettäläpäisemätöntä pintaneliötä kohden. Tämä vastaa kerran viidessä vuodessa toistuvaa 10 minuutin rankkasadetta voimakkuudeltaan 160 l/s*ha. Altaan tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltuna ylivuoto. Edellä esitetyn vaatimuksen mukaan viivytettävä vesimäärä olisi nykyisen suunnitelman perusteella tontilla 6 57 m 2 ja tontilla 7 8 m 2. Oheisessa kuvassa on esitetty tontin 6 maanalaisen viivytysaltaan tilavaraus ja liittyminen Kissanmaankadulla kulkevaan kaupungin hulevesiviemäriin. Maanpinta ja Kissanmaankadun hulevesiviemäri laskevat etelän suuntaan, minkä vuoksi on perusteltua sijoittaa allas tontin eteläpuolelle. Tilavaraus on mitoitettu kahteen kerrokseen ladottavan kasettijärjestelmän mukaisesti.

12 12 (14) Kuva 7. Maanalaisen viivytysaltaan sijainti tontin eteläpuolella. 4.3 Hulevesien laatu Kaavamuutoksen seurauksena tontille 6 tuleva kerrostaloasutus ei aiheuta merkittäviä riskejä huleveden pilaantumiselle. Tuleva toiminta on ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta, eikä tontti sijaitse pohjavesialueella, joten tulevalla toiminnalla ei arvioida olevan vaikutuksia hulevesien laatuun. 4.4 Tulvimisriski Nykyinen maankäyttö ei tietojen perusteella ole aiheuttanut tulvimisongelmia. Tontin kaavamuutoksen ei katsota aiheuttavan tulvimisriskiä mikäli sadevesiä viivästytetään tontilla ennen kaupungin hulevesiviemäriin johtamista. Tontin maankäyttösuunnitelmissa on huomioitava tulvimisreitti mahdollisen pitkäkestoisen rankkasateen aiheuttaman päärunkoviemärin kapasiteetin ylittymisen vuoksi. Kaupin kampuksen hulevesiselvityksen mukaan tonttia lähimpänä (~130 m) oleva tulva-alue 1 tunnin rankkasateella (toistuvuus kerran 100 vuodessa) on Kissanmaankadulla Hakametsän tennishallien kohdalla, mistä ei ole toimivaa tulvareittiä. Oheisessa kuvassa on esitetty uuden maankäyttösuunnitelman mukainen tulvareitti tontilla 6. Viivytysaltaan ja/tai kaupungin hulevesiviemärin tulviessa kaavamuutosalueen hulevedet tulvivat Kissanmaankadulle, mistä edellä mainitulle tulva-alueelle. Tontilla 7 maapinta viettää etelään, jolloin tontin luonnollinen tulvareitti on kohti vireistä tulva-aluetta.

13 13 (14) Kuva 8. Tulvareitti esitetty kuvassa punasin nuolin. 5 Lähdeaineisto Kaava nro 8480: Asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, Tampereen kaupunki, Kaupin kampuksen hulevesiselvitys, Ramboll Tampereen kantakaupungin hulevesiohjelma, Maanmittauslaitos, karttapalvelu Maankäyttöluonnos, Arkkitehtuuritoimisto Vihanto & Co.

14 14 (14) Pohjatutkimusaineisto 2013, A-Insinöörit Sunnittelu Oy Hakametsän yleissuunnitelman 1. vaiheen hulevesiselvitys, Ramboll Tampereella RI Tiina Ärväs RI Jukka Metsäranta