Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 1"

Transkriptio

1 Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento Vastaanotto luentojen yhteydessä K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

2 Kurssin sisältö 34 h luentoja, maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin Poikkeus: vappuaatto ja luennon sijasta Mantan lakitus Kurssikirjat Howells & Bain: The Economics of Money, Banking and Finance A European Text Mishkin: The Economics of Money, Banking and Financial Markets Freixas-Rochet: Microeconomics of banking (2nd ed) Pankkitoiminnan mikrotaloutta ja makrotaloutta Lisäksi hiukan juridiikkaa ja taloushistoriaa Luennoilla myös asioita, joita ei kirjoissa, etenkin Suomi-spesifiä Uusinta ja vanhinta asiaa K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

3 Kurssin sisältö (jatkuu ) Harjoitukset, joita vetää Laura Ansala Hyvin tehdyistä harjoituksista saa pisteitä (max 15 pist) Harjoituspisteistä loppupisteiksi: n*15/(4*6*6) Tentistä (max 85 pist) Luennot Kurssikirjat Tenttikertoja pitäisi olla kolme, 1. kerta Pisteistä arvosanaksi p => 1; p => 2; p => 3; p =4; p => 5; K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

4 Saamaoikeudella hevoseen ei voi ratsastaa, mutta saamaoikeudella rahaan voi maksaa. Joseph A Schumpeter ( ), A History of Economic Analysis (1954) K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

5 Mitä on raha? Todella hyvää määritelmää ei taida olla Saisiko aikuisilta fiksumpia vastauksia kuin: Raha on sellainen millä maksetaan (Ilona, 7 v.) Se on vain sellaista rahaa (Justus, 5 v.) Arkikielessä hyvin löysästi käytetty termi Raha on suppeampi käsite kuin varallisuus Raha on laajempi käsite kuin setelit ja kolikot Kuinka laaja? Varantosuure, ei virta K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

6 Rahan tyypillisiä piirteitä Vaihdon väline Asiat, jotka muuten sujuisivat hitaasti ja vaikeasti, tapahtuvat nopeasti ja tehokkaasti Mutta: Määräaikaistalletukset pankeissa lasketaan rahaksi, vaikka käyttökelpoisuus maksuvälineenä huono Luottokortti ei tarkkaan ottaen ole rahaa, vaikka kelpaa maksuvälineenä Tosin eräänlainen rahan johdannainen Arvon mitta Kullakin hyödykkeellä yksi rahahinta; vaihtokauppataloudessa ilman minkäänlaista rahaa käsittämätön määrä hintoja Periaatteessa voisi käyttää muutakin yksikköä, esim hinnoitella kaikki raakaöljynä (hyödykeraha) => arvon mittana oleminen ei ainutlaatuista Arvon säilyttäjä Inflaatio - moni muu asia säilyttää arvonsa paremmin Suomen Pankin pääkonttorin tontti maksoi markkaa v Jos summaa olisi pidetty käteisenä ja aina rahan vaihtuessa vaihdettu uuteen, summa olisi nykyään snt minkälaisen tontin sillä saisi Kruununhaasta nyt? Vuosikymmeniä sitten hylätystä pankin tallelokerosta löytyneet tsaarin Venäjän setelit K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

7 SUOMEN MARKAN OSTOVOIMAN KEHITYS % ,1 0, K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

8 Mitä on raha? Käsite muuttunut jatkuvasti hankalammaksi historian kuluessa Saamaoikeudella rahaan voi maksaa => saamaoikeudella rahaan taipumus muuttua rahaksi Seteli oli alkujaan saamaoikeus rahaan Pankkitili oli alkujaan saamaoikeus rahaan, nykyään yleensä lasketaan rahaksi K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

9 Saamaoikeudesta rahaksi Rahaa Saamaoikeutta rahaan 1800-luvulle Kolikot Setelit 1900-luvun alkuun Setelit Pankkitalletukset 1900-luvun lopulta Pankkitalletukset Luottokorttimaksut Saamaoikeudella hevoseen ei voi ratsastaa mutta K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

10 Rahan historiaa Hyödykeraha Esine, jota käytetään paljon vaihtokaupassa, ja jota hankitaan usein pelkästään maksuvälineeksi, vaikka sitä voi käyttää muuhunkin. Arvo perustuu viime kädessä käyttökelpoisuuteen Kaakaopavut Suomen sana raha tulee sanasta orava; oravannahat hyödykerahana Helpoiten myytävää hyödykettä ei haluta kulutettavaksi vaan käytettäväksi maksuvälineenä. (Carl Menger, 1871) Kulta Vanhin tunnettu kartta; egyptiläinen papyrus nubialaisesta kultakaivosalueesta Kulta Vanhassa Testamentissa 1 Moos kirja; 2: Eedenistä sai alkunsa joki, joka kasteli puutarhan ja joka sieltä lähtiessään jakautui neljäksi haaraksi. Ensimmäisen nimi on Pison. Se kiertää koko Havilan maan, missä on kultaa, ja sen maan kulta on hyvää K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

11 Rahan historiaa Asteittainen siirtymä hyödykerahasta varsinaiseen rahaan Onnistunut rahajärjestelmä lienee aina/yleensä syntynyt julkisen vallan myötävaikutuksella Chartalismi Julkinen valta tuskin voi yksinään päättää, mikä vaihdon väline on arvokasta? Metalliset kolikot = lähes ainoa käyttö maksuvälineenä Epästandardit metallikappaleet => standardoidut kolikot Nyk Turkissa tai Kreikassa noin ekr Lydian kuningaskunta Kolikoiden lyöminen ja käyttö levisi kreikkalaisten siirtokuntien mukana yleisvälimerelliseksi Rahan arvo = siihen käytetyn metallin arvo Markka = 249 grammaa Punta = 454 grammaa Dinaari = 4,5 grammaa Etc K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

12 Rahan historiaa Kolikot hallitsijan lyömiä, parantaa uskottavuutta Standardoidut kolikot käteviä => kolikon arvo korkeampi kuin metallin arvo muunlaisena kimpaleena Valtio lyö alamaisen jalometallin kolikoksi pienestä maksusta => kysyntää vain jos kolikko on jo arvokkaampi kuin siinä oleva jalometalli Valtio saattoi periä maksun metallin lyömisestä kolikoksi Metallirahan ongelmia Kolikot alttiita kulumiselle ja tahalliselle viilaamiselle Tahallinen inflaatio jalometallipitoisuutta alentamalla Isoissa transaktioissa paino K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

13 Rahan historiaa Metallikannassa olevat setelit = saamaoikeus (jalo)metalliin Ensimmäiset tällaiset setelit Kiinassa, yksityiset liikkeeseenlaskijat Ensimmäisenä Euroopassa Palmstruchin pankki Tukholmassa 1660-luvulla; sivukonttori Turussa Täyskatteellinen metallikanta Osittainen metallikanta ( Keskuspankilla oltava vähintään x% kultaa / hopeaa setelistönsä arvosta ) Hopea oli pitkään tärkeämpi rahametalli kuin kulta, hopeakanta tavallisempi Ransk. argent = raha, hopea Kultakanta löi itsensä lävitse vasta 1870-luvulla Yksityisten pankkien setelinanto-oikeus pitkään tavallinen Suomen Yhdyspankki K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

14 Yksityistä setelirahaa vuodelta 1666 Stockholms banco, seteli nro 314 Setelin haltijalle maksetaan 100 hopeataaleria K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

15 Rahan historiaa Paperikannalla pitkään huono maine Paperirahan arvo osoittautui epäluotettavaksi, banaanimaiden järjestelmä Esim. Napoleonin sotien jälkeisen raharealisaatiot rahan uskottavuuden palauttamiseksi; Suomi Venäjän yhteydessä 1840 Raharealisaatio = rahan palauttaminen metallikantaan, jalometallilla lunastettavaksi 1870-luvulta I maailmansotaan klassinen kultakanta Kultakanta löi itsensä nopeasti lävitse kansainvälisesti muutamassa vuodessa Yksi historian onnistuneimmista rahajärjestelmistä Yritykset palata kultakantaan ja 1930-luvuilla epäonnistuivat Kultavaluuttakanta? Bretton Woods periodi ; USD kultakannassa, muut vapaasti vaihdettavat valuutat dollarikannassa Vuodesta 1971 alkaen vain fiat-rahaa Lat. fiat = niin olkoon Ei missään kannassa, sinänsä hyödytöntä, arvo perustuu vain luottamukseen ja vakiintuneeseen käytäntöön K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

16 Pankkitoiminnan kehitys Jonkinlaista pankkitoimintaa jo Babyloniassa ennen varsinaisen rahan syntyä Talletukset ja lainat hyödykkeinä (vilja) Hammurabin laissa (1790 ekr) ensimmäiset tunnetut luottomarkkinoita koskevat säädökset Rahaan keskittyneitä pankkeja ainakin jo antiikin Kreikassa, yleistyi 300-luvulla ekr, kehittyi lisää Roomassa Talletuksia korkoa vastaan, korollisia luottoja Historian ensimmäinen pankkikriisi Roomassa keisari Galleniuksen aikana 260-luvulla jkr, pankit eivät hyväksyneet kuparirahaa Antiikissa tilirahan käyttö maksuvälineenä mitätöntä => talletukset eivät olleet kunnolla rahaa; saamaoikeudella rahaan ei maksettu K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

17 Pankkitoiminnan kehitys Kristinusko ja keskiaika vähensivät pankkitoiminnan merkitystä Euroopassa Rahan käyttö väheni Koron perimistä pidettiin uskonnon vastaisena Pankkirit juutalaisia (Shylock Shakespearen Venetsian kauppiaassa) Alkoi käynnistyä uudelleen Pohjois-Italiassa keskiajan lopulla Sana pankki tulee italian sanasta banco (tiski, penkki) Ensimmäisen kerran historiassa talletuksista alkoi tulla maksuväline, aikaisempaa rahamaisempaa Pankkien rooli paikkakuntien välisessä maksuliikenteessä Talletukset, lainat, maksuliikenne! Ital. giro = piiri Nyt jo kaikki modernin pankkitoiminnan osat: ottolainaus, antolainaus, maksuliikenne Tämän jälkeen lähinnä volyymi kasvanut ja tekniset välineet kehittyneet K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

18 Pankkitoiminnan kehitys Suomessa Palmstruchin pankin sivukonttori Turussa 1660-luvulla, Turun diskonttolaitos aivan 1800-luvun alussa. Molemmat lyhytaikaisia Suomen Pankki 1811 Turun diskonttolaitoksen ex henkilökuntaa siirtyi Suomen Pankkiin Ensimmäisiä tavoitteita: vetää Ruotsin raha liikenteestä ja korvata Venäjän rahalla onnistui vasta raharealisaation yhteydessä Laski liikkeeseen pieniä ruplaseteleitä, lainakassa Muuttui keskuspankkimaisemmaksi 1800-luvun kuluessa Säästöpankkeja 1823 alkaen Ensimmäiseksi Turkuun Vähävaraisen kansanosan säästämismahdollisuuksien edistäminen Filantropia? Kunnallisen köyhäinavun kustannuksista säästäminen? Usein sivutoimista vapaaehtoistyötä Pankki = lipas vastuuhenkilön kaapissa, auki tunnin viikossa K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

19 Pankkitoiminnan kehitys Suomessa Liikepankkeja 1862 alkaen Vain suurehkojen yritysten ja varakkaiden kotitalouksien pankkeja Liikepankkitoiminta kasvoi Suomen teollistuessa Monia maakunnallisia liikepankkeja Turunmaan pankki, Vaasan osakepankki, Uudenmaan osakepankki, Etelä-Pohjanmaan pankki, Tampereen Osake-Pankki, Pohjolan osakepankki, Savo-Karjalan osakepankki Vain Ålandsbanken jäljellä, perustettiin vasta 1919 Ei ollut varsinaista vakavaraisuusvaatimusta ennen 1930-lukua Siis ei Oman pääoman oltava vähintään x % siitä ja siitä tyyppisiä säädöksiä Aate, lähinnä kielipoliittinen Kansallis-Osake-Pankki fennomaaninen laitos ( Vad? Kan man verkligen idka banverksamhet på finska?? ) Osuuskassoja (nyk. osuuspankkeja) vuodesta 1900 Etenkin maaseudun luotonkysynnän tyydyttämiseksi Pitkään osuuskassan jäsenet henkilökohtaisesti vastuussa pankin veloista => erittäin varovainen lainapolitiikka K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

20 Pankkitoiminnan kehitys Suomessa Ensimmäinen maailmansota eräänlainen huippukausi Sota-ajan poikkeusoloissa runsaasti arbitraasimahdollisuuksia Suomessa tuskin koskaan ollut yhtä paljon pankkeja kuin ensimmäisen maailmansodan aikana 1920-luvun alussa: pienten liikepankkien kriisi Sota-ajan poikkeusolot päättyivät. Poikkeusolojen hyödyntämiseen perustuneet toimintamallit elinkelvottomia => niihin toimintansa perustaneet pankit pulassa. Ei laajoja kansantaloudellisia vaikutuksia => julkinen valta ei kovin aktiivisesti pelastanut ongelmiin joutuneita pankkeja Johti pankkitarkastusviraston perustamiseen K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

21 Pankkitoiminnan kehitys Suomessa 1930-luvun alussa yleinen pankkikriisi Etenkin liikepankit Maakunnalliset liikepankit lähes katosivat Suomen Pankin rooli tärkeä hätärahoittajana Ei ollut vakavaraisuusvaatimusta; jos pankki pystyi selviytymään maksuvelvotteistaan, se sai jatkaa. Ei tarvittu hätäpääomittajaa sijoittamaan osakepääomaa, hätäluotottaja riitti Fuusiot ja markkinoilta poistumiset => keskittyminen Alettiin korkosäännöstely, alkoi talletuskorkokartellina Vakavaraisuus- ja maksuvalmiussäätely tulivat K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

22 Pankkitoiminnan kehitys Suomessa Kahlitun rahan aika (J Tarkka) 1980-luvulle saakka Pankkitoimialan rakennemuutokset pienempiä kuin aikaisemmin tai myöhemmin ei uusia pankkeja, tuskin lainkaan pankkifuusioita, markkinaosuuksien muutokset vähäisiä Antolainauksen keskikorkosäännöstely ja jatkuva luottojen ylikysyntä Luottotappioriski olematon Lainaa riitti vain kaikkein luottokelpoisimmille Asiakas vaikeuksissa => muutetaan laina korottomaksi ja peritään enemmän muilta! Talletuskorkojen säännöstely/kartelli jo 1930-luvulta alkaen Kiintiöt Suomen Pankista lainaamisessa Ulkomaiset pääomanliikkeet erittäin säänneltyjä Pankkikilpailu etenkin kilpailua talletuksista; tiheä konttoriverkko ja mainontaa; muuta keinoa saada lisää rahoitusta ei ollut. Asiakkaille ei voinut tarjota korkeita korkoja, koska korot säänneltyjä. Rahoitusmarkkinoiden vaihtokauppa: pankki myönsi lainaa negatiivisella reaalikorolla sille, joka oli ensin tukenut pankkia pitämällä pitkään isoja talletuksia negatiivisella reaalikorolla Tiukka sääntely johti (tai ainakin osui ajallisesti samoihin vuosikymmeniin) tilanteeseen, jossa suurimmilla liikepankeilla oli omat leirinsä Muiden toimialojen yrityksiä, joilla omistusyhteys liikepankkiin, josta otti pääosan luottorahoituksestaan Omisti liikepankkia, oli osin liikepankin omistuksessa K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

23 Pankkitoiminnan kehitys Suomessa Pankkien merkitys maksuliikenteessä kasvoi Postisiirto ja pankkisiirto toisen maailmansodan aikana Aiemmin lähinnä postivekseleitä ja sekkitilejä Palkka pankkiin Merkittävä pankkilainsäädännön uusiminen 1969/1970 Osuus-, säästö- ja liikepankkien erot pienenivät Liikepankeilla yhä korkeampi vakavaraisuusvaatimus Liberalisointi 1980-luvun puolivälissä => antolainauksen voimakas kasvu Toimivatko sekä asiakkaat että pankit tavalla, joka oli ollut järkevä vain säännöstelyn oloissa? Vanha tottumus 1990-luvun alussa yleinen pankkikriisi Etenkin säästöpankit, jotka olivat lisänneet antolainaustaan eniten 1980-luvun lopulla Valtion rooli kriisinhoidossa keskeinen aivan alun jälkeen 1930-luvulla päävastuu kriisinhoidosta oli Suomen Pankilla Valtion vakuusrahasto Pääomitus, valtion vakuusrahaston pääomalainat Fuusiot ja markkinoilta poistuminen => keskittyminen Kriisin jälkeen pohjoismainen integraatio 1990-luvulta alkaen, omistusjärjestelyt EU-integraatio koskenut lähinnä sääntelyä ja kohta valvontaa sekä maksuliikennettä K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

24 Rahan käsitteestä Käsite ongelmallinen Täsmällinen määritelmä tilastoinnin terminä Rahaa hallussaan pitävä sektori = kotitaloudet, muut yritykset kuin pankit ja paikallishallinto Rahalaitossektorin velat (tai osa niistä) rahaa hallussaan pitävälle sektorille = rahaa Taustalla saamaioideudet rahaan, velallisen velkoja Raha = setelit, kolikot ja pankkitalletukset Voiko pankilla olla rahaa? Tilastoinnissa käytettyjen M1/M2/M3 määritelmien mukaan ei voi olla! Pankilla voi olla keskuspankkirahaa: Käteinen kassoissa, keskuspankkitalletukset Nämä voivat olla jopa +/- 0 vakavaraisessa pankissa Raha ja varallisuus eivät ole synonyymejä!! K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

25 Keskuspankkiraha Suppein mahdollinen rahan käsite nykyään Korkeatehoinen raha Monetary base M0 Keskuspankkiraha = keskuspankin velkaa Tätä voi olla liikepankeillakin Pankkien (ja muiden tilinhaltijoiden) talletukset keskuspankissa Setelistö Erikoinen velka: sitä ei oikeastaan voi lyhentää (paitsi jos keskuspankki myy jotain, jolloin velka maksetaan kaupan kohteella), setelillä ei eräpäivää, setelillä ei korkoa Luultavasti helpoimmin tilastoitava rahakäsite K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

26 Suomen Pankin tase Milj 1 Kulta ja kultasaamiset Liikkeessä olevat setelit 2 Valuuttamääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta Rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät euromääräiset velat 3 Valuuttamääräiset saamiset euroalueelta Muut euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille 4 Euromääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta Euromääräiset velat muille euroalueella oleville 5 Rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät euromääräiset saamiset euroalueen luottolaitoksilta Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle 6 Muut euromääräiset saamiset euroalueen luottolaitoksilta Valuuttamääräiset velat euroalueelle 7 Euromääräiset arvopaperit euroalueelta Valuuttamääräiset velat euroalueen ulkopuolelle 8 Euromääräiset saamiset julkisyhteisöltä Myönnettyjen erityisnosto-oikeuksien vastaerä 9 Eurojärjestelmän sisäiset saamiset Eurojärjestelmän sisäiset velat 10 Muut saamiset Muut velat Arvonmuutostili Varaukset ja oma pääoma VASTAAVAA VASTATTAVAA K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

27 Rahamäärien tilastoinnista Perusajatus: mitä kiistattomammin rahaa, sitä suppeampaan raha-aggregaattiin kuuluu Lähes kaikki, mikä nykyään tilastoidaan rahaksi, on jonkun velkaa Poikkeus: kolikot Nykyisenkaltainen raha mahdollinen vain melko kehittyneiden rahoitusmarkkinoiden oloissa K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

28 Raha-aggregaatit M0 M0 M3 M2 M1 Pankkien talletukset keskuspankissa Setelit yleisöllä K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

29 Raha-aggregaatit Euroalueen(kin) määritelmät keskittyvät yleisön (ei pankit eikä valtio) hallussa olevaan rahaan Paikallishallinto (esim. kunnat) ovat yleisöä M1 = Setelit ja kolikot yleisöllä + käyttelytilitalletukset M2 = M1 + määräaikaistalletukset M3 = M2 + ei-pankkien pankeilta takaisinmyyntisitoumuksin ostamat arvopaperit (repot) + alle 2 v. maturiteetin jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit + rahamarkkinarahasto-osuudet Howell & Bainissa (2008 painos) virhe (s. 245), rahamarkkinarahastot unohtuneet M3:sta! Valtion ja rahalaitosten talletuksia ei lasketa Termiä M0 ei virallisesti käytetä K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

30 Raha-aggregaattien laskennasta euroalueella Kukin kansallinen keskuspankki laskee tarvittavat erät omassa maassaan Siis isäntävaltioperiaate: Esim. saksalaisen pankin sivukonttori Suomessa raportoi eränsä Suomen Pankkiin Asiakkaan kotimaalla ei merkitystä, jos Euroalueella. Belgialaisen kotitalouden talletus Suomessa lasketaan Suomen lukuihin. Kansalliset tilastot lasketaan yhteen EKP:ssä Standardoidut tilastolliset määritelmät Markkinoiden ja talouksien rakenteet poikkeavat toisistaan, lukujen taloudellinen merkitys voi vaihdella maittain K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

31 Esim. Suomessa Helmikuu 2015 M1:een kuuluvat talletukset 100,3 mrd M2:een mutta ei M1:een kuuluvat talletukset 31,4 mrd => M2 = 100,3+31,4 = 131,7 mrd Repoja ja rahamarkkinarahasto-osuuksia enintään 2 v. velkapapereita 16,5 mrd, lasketaan M3:een Suomen M3 (pl. Käteinen) n. 100,3 mrd + 31,4 mrd + 16,5 = n. 148,2 mrd euroa Suunnilleen / asukas Entä paljonko M1:een kuuluvia seteleitä ja kolikoita? SP:n taseessa vajaat 16,6 mrd maaliskuun lopussa on laskennallinen erä Euroalueen kokonaismäärän kansallinen jyvitys Suomen Pankin aidosti liikkeeseen laskemaa käteistä muutama miljardi vähemmän Vaikea sanoa, paljonko Suomessa aidosti liikkeellä käteistä Paljonko viety ulkomaille / tuotu ulkomailta? Suomesta alkoi valua käteistä ulkomaille heti euron tultua? K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

32 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

33 Raha-aggregaatit Yhdysvalloissa M1 = käteinen + käyttelytilitalletukset + sekkitilit + matkasekit M2 = M1 + pienet määräaikaistalletukset + säästötilit + rahamarkkinarahastoja Oli : M3 = M2 + suuret määräaikaistalletukset (> $ ) + rahamarkkinarahastoja + ulkomaisissa konttoreissa olevia talletuksia - M3:sta luovuttu K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

34 Samantapaisia tilastokäsitteitä lähes kaikkialla Merkitys rahapolitiikalle vaihdellut, oli muutama vuosikymmen sitten ehkä suurempi kuin nykyään Monetarismi Ruotsi: M0, M1, M2 ja M3 Pitkälti (joskaan ei täysin) harmonisoitu euroalueen määritelmien kanssa Ei kovin aktiivisesti seurattuja Britannia: Myös M0 raportoidaan, Jopa M4 Japani: Samantapaiset M1, M2 ja M3 kuin euroalueella Lisäksi laajin aggregaatti L, johon kuuluu mm. valtion velkapapereita, sijoitusrahastoja ym K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline 1. Hyödykeraha Luonnollinen arvo Esim.: kulta, oravanahkat, savukkeet

Lisätiedot

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta välittää säästöjä luotoiksi (pankit) tarjoaa säästöille sijoituskohteita lisäksi pankit hoitavat maksuliikenteen Rahan

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus

Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus 9 2012 Suomen Pankki Tilastoyksikkö 5.9.2012 Kuukausijulkaisu ISSN 1795 7583, verkkojulkaisu Sisällys 1. Korot 1.1 Eurojärjestelmän ohjauskorot 3 1.2 Euriborkorot ja Suomen

Lisätiedot

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Elvyttävä kansalaisosinko tilaisuus 6.2.2016 Esitetyt näkemykset ovat omiani.

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO?

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? Pentti Pikkarainen Pankkitoimintaosasto 12.4.2005 PANKKITOIMINTAOSASTO Pankkitoimintaosasto vastaa seuraavista

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Valtion pääomantuonti ja kansainväliset rahoitusmarkkinat. Suomen Pankin historiaseminaari 16.8.2011 Turku Mika Arola/Valtiokonttori

Valtion pääomantuonti ja kansainväliset rahoitusmarkkinat. Suomen Pankin historiaseminaari 16.8.2011 Turku Mika Arola/Valtiokonttori Valtion pääomantuonti ja kansainväliset rahoitusmarkkinat Suomen Pankin historiaseminaari 16.8.2011 Turku Mika Arola/Valtiokonttori Valtionvelka (%/BKT) 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1860 1863 1866 1869 1872

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 26.10.2010 Hanna Freystätter, VTL Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

MÄÄRÄYS MAARISKIN ILMOITTAMISESTA 105.7

MÄÄRÄYS MAARISKIN ILMOITTAMISESTA 105.7 N01 Luottolaitos ilman ulkomaisia sivukonttoreita ja ulkomaisen luottolaitoksen sivukonttori Suomessa / Ulkomaiset saamiset ja velat Tiedonantajatasot: 202, 211, 221, 222 Alue / Valtio : Valitse Nimi,

Lisätiedot

PÄÄTÖKSET. ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 5 artiklan ja 46.

PÄÄTÖKSET. ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 5 artiklan ja 46. 1.6.2016 FI L 144/99 PÄÄTÖKSET EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS (EU) 2016/868, annettu 18 päivänä toukokuuta 2016, valmistelevien toimien järjestämisestä yksityiskohtaisten luottotietojen keräämiseksi Euroopan

Lisätiedot

BLOGI. käsittely on haluttu rajata minimiin sen takia, että se on kautta kapitalismin historian johtanut kriiseihin (s. 66).

BLOGI. käsittely on haluttu rajata minimiin sen takia, että se on kautta kapitalismin historian johtanut kriiseihin (s. 66). BLOGI Filosofit ja taloustieteilijät ovat kautta aikojen pohtineet rahan olemusta. Yleensä tällainen keskustelu on voimistunut murrosaikoina, sotien ja kriisien jälkeen. Jussi Ahokas ja Lauri Holappa ovat

Lisätiedot

Pohjoismaiden finanssikriisit 1990- luvulla

Pohjoismaiden finanssikriisit 1990- luvulla Pohjoismaiden finanssikriisit 1990- luvulla Tieteiden yö 10.1.2013 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä ne välttämättä vastaa Suomen Pankin kantaa. 1 Esityksen rakenne

Lisätiedot

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Euroopan yhteisöjen virallinen lehti

Euroopan yhteisöjen virallinen lehti L 57/34 27.2.2002 OIKAISUJA Oikaistaan Euroopan keskuspankin asetus (EY) N:o 2423/2001, annettu 22 päivänä marraskuuta 2001, rahalaitossektorin konsolidoidusta taseesta (EKP/2001/13) ( L 333, 17. joulukuuta

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.211 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki 13 12 11 1 9 8 7 6 4 3 2 1-1 -2-3 -4 - -6-7 -8-9 -1-11 Maailma: Bkt ja maailmankauppa %, volyymin vuosikasvu

Lisätiedot

Viisi näkökulmaa rahapolitiikkaan Pentti Hakkarainen

Viisi näkökulmaa rahapolitiikkaan Pentti Hakkarainen Viisi näkökulmaa rahapolitiikkaan Pentti Hakkarainen Risto Ryti -seura 17.2.2015 Viisi näkökulmaa rahapolitiikkaan 1. Rahapolitiikka kaupunkikuvassa 2. Risto Rytin aika Suomen Pankissa 3. Suuren laman

Lisätiedot

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-joulukuu 2004

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-joulukuu 2004 OP-ryhmä Tammi-joulukuu 2004 OP-ryhmä 31.12.2004 239 jäsenosuuspankkia Osuuspankkikeskus Osk OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj Tytäryritykset Osakkeenomistajia (A-osakkeet) noin 26 000 Asiakkaita 3,1

Lisätiedot

L 330/20 Euroopan unionin virallinen lehti

L 330/20 Euroopan unionin virallinen lehti L 330/20 Euroopan unionin virallinen lehti 15.12.2007 EUROOPAN KESKUSPANKIN ASETUS (EY) N:o 1489/2007, annettu 29 päivänä marraskuuta 2007, rahalaitossektorin konsolidoidusta taseesta annetun asetuksen

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkinen talous 2009 Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen EMU-velka nousi vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen nimellishintainen EMU-velka kasvoi vuoden

Lisätiedot

Tilastonlaadinta Suomen Pankissa Anna-Kaisa Riekkola Suomen Pankki

Tilastonlaadinta Suomen Pankissa Anna-Kaisa Riekkola Suomen Pankki Tilastonlaadinta Suomen Pankissa Anna-Kaisa Riekkola Suomen Pankki 11.12.2014 Julkinen 1 Arvopapereiden tilastoraportointi Viisi tiedonkeruuta useille eri sektoreille Valtio Yritykset Rahoitus- ja vakuutuslaitokset

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 4 2014 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous PÄÄTTÄVÄISTEN TOIMIEN AIKA Finanssikriisi kärjistyi maailmanlaajuiseksi talouskriisiksi syyskuussa kuusi vuotta sitten. Näiden vuosien aikana kehittyneiden

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne 1 2013 Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Euroalueen velkakriisin syveneminen lisäsi epävarmuutta ja heikensi rahoitusmarkkinoiden toimintaa loppukeväästä 2012 lähtien. Epävarmuus ja rahoitusolojen

Lisätiedot

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-kesäkuu 2003

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-kesäkuu 2003 OP-ryhmä Tammi-kesäkuu 2003 OP-ryhmä 30.6.2003 242 jäsenosuuspankkia Osuuspankkikeskus Osk OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj Tytäryritykset Osakkeenomistajia (A-osakkeet) noin 25 000 Asiakkaita yli 3,0

Lisätiedot

Euro & talous 2/2011 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2011

Euro & talous 2/2011 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2011 Euro & talous 2/2011 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2011 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 12.5.2011 12.5.2011 Pentti Hakkarainen Teemat 1) Suomen ja muun Euroopan rahoitusjärjestelmän vakaustilanne

Lisätiedot

Suomen Pankin valvonnasta ja riskeistä

Suomen Pankin valvonnasta ja riskeistä Suomen Pankin valvonnasta ja riskeistä Pääjohtaja Erkki Liikanen Eduskunnan talousvaliokunta Suomen Pankin toiminnan valvonta Suomen Pankki on eduskunnan pankki riippumaton hallituksesta Eduskunnan valvontavalta

Lisätiedot

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT 1993 vp - HE 284 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräille omaisuudenhoitoyhtiöille myönnettävistä veronhuojennuksista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2016, 1. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 2,8 miljardia euroa vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka

Lisätiedot

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva 9.2.2016 Lähde: komission ennuste Euroalueen vakausyksikkö Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet - Kehittyneiden maiden kasvu alle keskiarvon - Kiinan tilanne

Lisätiedot

TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET

TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET Yleistä 1 (7) Maariskitiedonkeruussa (N-taulukot) analysoidaan raportoivan luottolaitoksen ilman ulkomaisia sivukonttoreita, luottolaitoksen ulkomaisten sivukonttoreiden, luottolaitoksen

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

20 Raha, inflaatio ja rahapolitiikka (Taloustieteen oppikirja, luku 11)

20 Raha, inflaatio ja rahapolitiikka (Taloustieteen oppikirja, luku 11) 20 Raha, inflaatio ja rahapolitiikka (Taloustieteen oppikirja, luku 11) 1. Inflaatio ja deflaatio 2. Raha ja inflaatio 3. Rahapolitiikka 4. Rahamarkkinat 5. Euroopan keskuspankin rahapolitiikka 1 1. Inflaatio

Lisätiedot

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 5.1, 5.2, 12.1 ja 14.

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 5.1, 5.2, 12.1 ja 14. L 14/36 FI EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT (EU) 2016/66, annettu 26 päivänä marraskuuta 2015, Euroopan keskuspankin tilastointiin liittyvistä tiedonantovaatimuksista neljännesvuosittaisessa rahoitustilinpidossa

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS,

EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS, L 337/55 EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS, tehty 6 päivänä joulukuuta 2001, rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien rahoitustulon jakamisesta tilikaudesta 2002 alkaen (EKP/2001/16)

Lisätiedot

Elvyttävä kansalaisosinko

Elvyttävä kansalaisosinko Elvyttävä kansalaisosinko 6.2.2016 Helsingin yliopisto Patrizio Lainà Suomen Talousdemokratia ry:n pääsihteeri Määrällisen elvytyksen (QE) ongelmia Inflaatiotavoitteen epäonnistuminen (kuvio) Nollakorkorajoite

Lisätiedot

Raha ja rahapolitiikka

Raha ja rahapolitiikka Raha ja rahapolitiikka Kurssi Helsingin yliopistossa 27.10. 3.12.2015 VTT Juha Tarkka Kurssin tavoite Tarkastellaan rahataloutta kolmesta näkökulmasta: Rahapolitiikka Rahahistoria Rahateoria Rahapolitiikan

Lisätiedot

Seuraavat taloudelliset tiedot on julkaistu 17. marraskuuta 2016 Aktia Pankki Oyj:n osavuosikatsauksessa :

Seuraavat taloudelliset tiedot on julkaistu 17. marraskuuta 2016 Aktia Pankki Oyj:n osavuosikatsauksessa : TÄYDENNYS 4/18.11.2016 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN 25.4.2016 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 5/2016, 2,00%

Lisätiedot

Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa

Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa Samu Kurri Suomen Pankki Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Euro & talous 4/216 29.9.216 Julkinen 1 Esityksen teemat Muutokset maailmantalouden kasvuennusteessa

Lisätiedot

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-maaliskuu 2005

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-maaliskuu 2005 OP-ryhmä Tammi-maaliskuu 2005 OP-ryhmä 31.3.2005 239 jäsenosuuspankkia Osuuspankkikeskus Osk OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj Tytäryritykset Osakkeenomistajia (A-osakkeet) noin 26 000 Asiakkaita 3,1

Lisätiedot

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Venäjän BKT kasvoi enää 1.4% (1-6/2013) Vuonna 2007 kasvu oli 8.5% Kari Liuh to Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulun alumnitapaaminen

Lisätiedot

Talouden mahdollisuudet 2009

Talouden mahdollisuudet 2009 Talouden mahdollisuudet 2009 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Talous 2009 seminaari 23.10.2008 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden häiriötilat Suomen ja muiden pohjoismaiden rahoituskriisi 1990-luvulla

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus

Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi

Lisätiedot

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT)

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Likvidit varat 1.1. Yleiset huomautukset FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Tämä on yhteenvetotaulukko, johon kootaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 412 artiklan

Lisätiedot

sama kuin liikkeeseenlaskijan muilla vakuudettomilla sitoumuksilla Nordea Pankki Suomi Oyj:n Structured Products -yksikkö

sama kuin liikkeeseenlaskijan muilla vakuudettomilla sitoumuksilla Nordea Pankki Suomi Oyj:n Structured Products -yksikkö Lainakohtaiset ehdot Nordea Pankki Suomi Oyj 11/2003 Erillisjoukkovelkakirjalaina Nordea Pankki Suomi Oyj:n joukkovelkakirjaohjelman lainakohtaiset ehdot Nämä lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä Nordea

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Rahapolitiikasta ja talouden näkymistä

Rahapolitiikasta ja talouden näkymistä Suomen Pankki Rahapolitiikasta ja talouden näkymistä Euro ja talous 1 Euroalueen talousnäkymistä ja EKP:n neuvoston rahapoliittisista päätöksistä viime torstaina 2 Euroalueen kasvunäkymät Euroalueen kasvun

Lisätiedot

Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet

Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012 Sarkozyn mielestä

Lisätiedot

1. Tällä Täydennysasiakirjalla muutetaan Ohjelmaesitteen ja edellä mainittujen lainakohtaisten ehtojen tiivistelmiä seuraavasti:

1. Tällä Täydennysasiakirjalla muutetaan Ohjelmaesitteen ja edellä mainittujen lainakohtaisten ehtojen tiivistelmiä seuraavasti: OHJELMAESITTEEN TÄYDENNYS 3, 24.10.2014 TÄYDENNYS 3, 24.10.2014 HELSINGIN OP PANKKI OYJ:N JOUKKOVELKAKIRJAOHJELMAAN 2014 (200.000.000 EUROA) SEKÄ HELSINGIN OP TUOTTODEBENTUURI 5/2014 LAINAKOHTAISIIN EHTOIHIN

Lisätiedot

EUROOPAN KESKUSPANKKI

EUROOPAN KESKUSPANKKI 4.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 202/65 SUUNTAVIIVAT EUROOPAN KESKUSPANKKI EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT, annettu 17 päivänä heinäkuuta 2009, kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista

Lisätiedot

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen.

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. -sijoitusrahaston säännöt Rahaston säännöt muodostuvat näistä rahastokohtaisista

Lisätiedot

1. Tällä Täydennysasiakirjalla muutetaan Ohjelmaesitteen ja edellä mainittujen lainakohtaisten ehtojen tiivistelmiä seuraavasti:

1. Tällä Täydennysasiakirjalla muutetaan Ohjelmaesitteen ja edellä mainittujen lainakohtaisten ehtojen tiivistelmiä seuraavasti: OHJELMAESITTEEN TÄYDENNYS 2, 6.8.2014 TÄYDENNYS 2, 6.8.2014 HELSINGIN OP PANKKI OYJ:N JOUKKOVELKAKIRJAOHJELMAAN 2014 (200.000.000 EUROA) SEKÄ HELSINGIN OP TUOTTODEBENTUURI 3/2014 LAINAKOHTAISIIN EHTOIHIN

Lisätiedot

Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki 2.11.214 Julkinen Esityksen sisältö I. Suomen talouden haasteet II. Yritysten rahoitusolot 2.11.214

Lisätiedot

Kuinka ratkaista eurokriisi?

Kuinka ratkaista eurokriisi? Kuinka ratkaista eurokriisi? Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Miten eurokriisiin ajauduttiin? 2. Miten kriisiä on yritetty

Lisätiedot

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Euro & talous 4/212 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Pääjohtaja Erkki Liikanen 12.9.212 1 Euro & talous 4/212 sisältö Pääartikkeli: Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Suhdannetilanne, maailmantalouden

Lisätiedot

Osavuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 3.9.215 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Kolmannen vuosineljänneksen antolainaus kasvoi 47.5% edellisvuodesta ja oli EUR 31.4m (EUR 21.3m Q3/214) Kolmannen vuosineljänneksen

Lisätiedot

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Sote-rahoituksen vaihtoehtoja Sosiaali- ja terveystoimi on puolet kuntien menoista

Lisätiedot

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31)

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3. Sektorien

Lisätiedot

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31)

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3.

Lisätiedot

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra Maailmantalouden kasvu hiipuu Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Imatra 23.8.2011 2 Markkinalevottomuuden syitä ja seurauksia Länsimaiden heikko suhdannekuva löi

Lisätiedot

Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014

Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014 Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014 Siperian talvi jatkuu koko vuoden 2015 Sanktiot eivät poistu vuoden 2015 aikana ja öljyn hinta jää 70-80 dollariin, minkä seurauksena: Venäjän

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006 Ennusteen taulukkoliite 24.3.2004 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2004 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2007 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2007

Lisätiedot

Talousmatematiikan verkkokurssi. Valuutat

Talousmatematiikan verkkokurssi. Valuutat Sivu 1/6 Euroalue Euroalue on yhteisnimitys niille 16 Euroopan unionin valtioille, joissa euro on käytössä. Euron symboli on tai e ja sentistä käytetään lyhennettä snt. Virallisessa kansainvälisessä liiketoiminnassa

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Kirjakauppaliiton Toimialapäivä Heurekassa 24.5.2016 Evli Pankki Oyj Varainhoidon markkinastrategi Hildebrandt Tomas Suomen talouden näkymät Maailmantalouden näkymät Suomen talouden

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2006 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2006

Lisätiedot

Kasvun hidastuminen vaikuttanut rahapolitiikan ympäristöön ja korkoihin

Kasvun hidastuminen vaikuttanut rahapolitiikan ympäristöön ja korkoihin Erkki Liikanen Suomen Pankki Kasvun hidastuminen vaikuttanut rahapolitiikan ympäristöön ja korkoihin Euro & talous 4/2016 29.9.2016 Julkinen 1 Esityksen sisällys 1. Kasvun hidastuminen vaikuttanut rahapolitiikan

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

POHJOLAN OSAKEHISTORIA 1989

POHJOLAN OSAKEHISTORIA 1989 POHJOLAN OSAKEHISTORIA 1989 1 Jäljempänä on selostettu yhtiön osakkeisiin ja osakkeisiin oikeuttaviin arvopapereihin liittyviä päätöksiä ja toimia sekä osakepääoman ja osakkeiden lukumäärien vuotuista

Lisätiedot

Velallinen tienaa koron? Rahapolitiikkaa negatiivisilla koroilla

Velallinen tienaa koron? Rahapolitiikkaa negatiivisilla koroilla Elisa Newby, markkinaoperaatioiden päällikkö elisa.newby@bof.fi Suomen Pankki Velallinen tienaa koron? Rahapolitiikkaa negatiivisilla koroilla After Work Suomen IR-yhdistys ry Suomen Sijoitusanalyytikot

Lisätiedot

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 5 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 5 artiklan, L 366/36 FI EUROOPAN KESKUSPANKIN ASETUS (EU) N:o 1374/2014, annettu 28 päivänä marraskuuta 2014, tilastointiin liittyvistä vakuutuslaitosten tiedonantovaatimuksista (EKP/2014/50) EUROOPAN KESKUSPANKIN

Lisätiedot

Ohjauskorko ennen ja nyt sekä Suomen Pankin keskeiset tilastot

Ohjauskorko ennen ja nyt sekä Suomen Pankin keskeiset tilastot Tilastoyksikkö Suomen Pankki Ohjauskorko ennen ja nyt sekä Suomen Pankin keskeiset tilastot Rahamuseo 11.4.2016 Elisabeth Flittner Harri Kuussaari 11.4.2016 Julkinen 1 Suomen Pankin kaksi roolia Suomen

Lisätiedot

RAHAN OLEMUKSESTA Antti Heinonen

RAHAN OLEMUKSESTA Antti Heinonen RAHAN OLEMUKSESTA Antti Heinonen Suomen Pankin rahamuseo 31.10.2006 Agenda: - rahan määritelmä - rahan kehityksestä - rahan ominaisuuksista - rahan symboliikasta - rahan tulevaisuudesta Rahan määritelmä

Lisätiedot

OP-ryhmä. Tammi-maaliskuu 2006

OP-ryhmä. Tammi-maaliskuu 2006 Tammi-maaliskuu 2006 31.3.2006 236 jäsenosuuspankkia Osuuspankkikeskus Osk OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj Tytäryritykset Osakkeenomistajia (A-osakkeet) noin 30 800 Asiakkaita 4,0 miljoonaa Jäseniä

Lisätiedot

Miten rahapolitiikan uutisia luetaan?

Miten rahapolitiikan uutisia luetaan? Miten rahapolitiikan uutisia luetaan? Viestintä rahapolitiikan välineenä Studia Monetaria Rahamuseo 9.2.2010 Mika Pösö Viestintäpäällikkö Yllätyksellisyydestä ennustettavuuteen Keskuspankkien läpinäkyvyyden

Lisätiedot

Miten globaalit finanssikriisit estetään tulevaisuudessa?

Miten globaalit finanssikriisit estetään tulevaisuudessa? Miten globaalit finanssikriisit estetään tulevaisuudessa? Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014 Heikki Taimio Erikoistutkija Hiukan historiaa Finanssikriiseillä on vuosisatojen pituinen historia Ne

Lisätiedot

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen?

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? The Economist ERVV, EVM, EVVK? - mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? Martti Salmi Kansainvälisten asioiden sihteeristö Valtiovarainministeriö Kriisin eteneminen EU-maissa

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2015, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen oli 63,1 prosenttia vuoden 2015 lopussa Julkisyhteisöjen

Lisätiedot

Raportoijatapaaminen 13.12.2012. Muutokset raportointiin Anna-Kaisa Riekkola

Raportoijatapaaminen 13.12.2012. Muutokset raportointiin Anna-Kaisa Riekkola Raportoijatapaaminen 13.12.2012 Tilaisuuden avaus Elina Somervuori Arvopapereiden omistustilasto Aki Ojala Muutokset raportointiin Anna-Kaisa Riekkola SHS-tilastointi Arvopaperien omistus- l. hallussapitotilastot

Lisätiedot

Osavuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.216 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Ensimmäisen vuosineljänneksen antolainaus kasvoi 52.9% edellisvuodesta ollen EUR 37.1m (EUR 24.3m /2) Ensimmäisen vuosineljänneksen

Lisätiedot

SOVELLETTAVAT RISKIKERTOIMET

SOVELLETTAVAT RISKIKERTOIMET N:o 1373 4573 Liite SOVELLETTAVAT RISKIKERTOIMET I Sovellettaessa lain 58 :ssä tarkoitettua vakiomenetelmää varat ja taseen ulkopuoliset sitoumukset painotetaan seuraavasti: Saamiset valtioilta ja keskuspankeilta

Lisätiedot

Korko ja inflaatio. Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016

Korko ja inflaatio. Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Korko ja inflaatio Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Sisältö Nimellis ja reaalikorot, Fisher yhtälö Lyhyt ja pitkä korko Rahapolitiikka ja korot Korko ja inflaatio Nimellinen korko i: 1 tänä vuonna

Lisätiedot

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 27.09.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Ison-Britannian

Lisätiedot

Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä. Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta

Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä. Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä OP Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta OP Vuosi 2016 sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä 2 Maailmantalouden kasvu on hidasta

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012 Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas KESKEISIÄ HAVAINTOJA ALKUVUODESTA 2012 Sijoitustuotto kohtuullinen, 3,3 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

Erkki Liikanen Bank of Finland. Talouden näkymistä

Erkki Liikanen Bank of Finland. Talouden näkymistä Erkki Liikanen Bank of Finland Talouden näkymistä 29.9.2016 1 Kansainvälisen talouden näkymät epävarmat 29.9.2016 Erkki Liikanen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 2 Osa epävarmuustekijöistä on

Lisätiedot

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2009 Tilikauden voitto oli 19,0 miljoonaa euroa. Tilikaudella yhtiö osti Sampo Pankilta 0,5 miljardin euron antolainakannan Tilikauden aikana

Lisätiedot

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016 Makrokatsaus Maaliskuu 2016 Myönteinen ilmapiiri maaliskuussa Maaliskuu oli kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla hyvä kuukausi ja markkinoiden tammi-helmikuun korkea volatiliteetti tasoittui. Esimerkiksi

Lisätiedot

VAKUUTUSYHTIÖIDEN, ELÄKESÄÄTIÖIDEN JA ELÄKEKASSOJEN VAKAVARAISUUS 30.6.2004

VAKUUTUSYHTIÖIDEN, ELÄKESÄÄTIÖIDEN JA ELÄKEKASSOJEN VAKAVARAISUUS 30.6.2004 LEHDISTÖTIEDOTE 1 (7) 7.9.2004 7/2004 VAKUUTUSYHTIÖIDEN, ELÄKESÄÄTIÖIDEN JA ELÄKEKASSOJEN VAKAVARAISUUS 30.6.2004 Vakuutuslaitosten yhteenlaskettu vakavaraisuus vahvistui hieman alkuvuonna 2004. Vahinkovakuutusyhtiöiden

Lisätiedot

Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot

Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot Kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö 16.2.2017 Kreikan talouden tila ja näkymät Talouden

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankki Oyj 11.8.2009 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2009 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ TAMMI-KESÄKUUSSA 2009 Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto nousi 10,1 miljoonaan euroon (4,7).

Lisätiedot