Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 1"

Transkriptio

1 Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento Vastaanotto luentojen yhteydessä K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

2 Kurssin sisältö 34 h luentoja, maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin Poikkeus: vappuaatto ja luennon sijasta Mantan lakitus Kurssikirjat Howells & Bain: The Economics of Money, Banking and Finance A European Text Mishkin: The Economics of Money, Banking and Financial Markets Freixas-Rochet: Microeconomics of banking (2nd ed) Pankkitoiminnan mikrotaloutta ja makrotaloutta Lisäksi hiukan juridiikkaa ja taloushistoriaa Luennoilla myös asioita, joita ei kirjoissa, etenkin Suomi-spesifiä Uusinta ja vanhinta asiaa K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

3 Kurssin sisältö (jatkuu ) Harjoitukset, joita vetää Laura Ansala Hyvin tehdyistä harjoituksista saa pisteitä (max 15 pist) Harjoituspisteistä loppupisteiksi: n*15/(4*6*6) Tentistä (max 85 pist) Luennot Kurssikirjat Tenttikertoja pitäisi olla kolme, 1. kerta Pisteistä arvosanaksi p => 1; p => 2; p => 3; p =4; p => 5; K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

4 Saamaoikeudella hevoseen ei voi ratsastaa, mutta saamaoikeudella rahaan voi maksaa. Joseph A Schumpeter ( ), A History of Economic Analysis (1954) K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

5 Mitä on raha? Todella hyvää määritelmää ei taida olla Saisiko aikuisilta fiksumpia vastauksia kuin: Raha on sellainen millä maksetaan (Ilona, 7 v.) Se on vain sellaista rahaa (Justus, 5 v.) Arkikielessä hyvin löysästi käytetty termi Raha on suppeampi käsite kuin varallisuus Raha on laajempi käsite kuin setelit ja kolikot Kuinka laaja? Varantosuure, ei virta K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

6 Rahan tyypillisiä piirteitä Vaihdon väline Asiat, jotka muuten sujuisivat hitaasti ja vaikeasti, tapahtuvat nopeasti ja tehokkaasti Mutta: Määräaikaistalletukset pankeissa lasketaan rahaksi, vaikka käyttökelpoisuus maksuvälineenä huono Luottokortti ei tarkkaan ottaen ole rahaa, vaikka kelpaa maksuvälineenä Tosin eräänlainen rahan johdannainen Arvon mitta Kullakin hyödykkeellä yksi rahahinta; vaihtokauppataloudessa ilman minkäänlaista rahaa käsittämätön määrä hintoja Periaatteessa voisi käyttää muutakin yksikköä, esim hinnoitella kaikki raakaöljynä (hyödykeraha) => arvon mittana oleminen ei ainutlaatuista Arvon säilyttäjä Inflaatio - moni muu asia säilyttää arvonsa paremmin Suomen Pankin pääkonttorin tontti maksoi markkaa v Jos summaa olisi pidetty käteisenä ja aina rahan vaihtuessa vaihdettu uuteen, summa olisi nykyään snt minkälaisen tontin sillä saisi Kruununhaasta nyt? Vuosikymmeniä sitten hylätystä pankin tallelokerosta löytyneet tsaarin Venäjän setelit K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

7 SUOMEN MARKAN OSTOVOIMAN KEHITYS % ,1 0, K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

8 Mitä on raha? Käsite muuttunut jatkuvasti hankalammaksi historian kuluessa Saamaoikeudella rahaan voi maksaa => saamaoikeudella rahaan taipumus muuttua rahaksi Seteli oli alkujaan saamaoikeus rahaan Pankkitili oli alkujaan saamaoikeus rahaan, nykyään yleensä lasketaan rahaksi K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

9 Saamaoikeudesta rahaksi Rahaa Saamaoikeutta rahaan 1800-luvulle Kolikot Setelit 1900-luvun alkuun Setelit Pankkitalletukset 1900-luvun lopulta Pankkitalletukset Luottokorttimaksut Saamaoikeudella hevoseen ei voi ratsastaa mutta K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

10 Rahan historiaa Hyödykeraha Esine, jota käytetään paljon vaihtokaupassa, ja jota hankitaan usein pelkästään maksuvälineeksi, vaikka sitä voi käyttää muuhunkin. Arvo perustuu viime kädessä käyttökelpoisuuteen Kaakaopavut Suomen sana raha tulee sanasta orava; oravannahat hyödykerahana Helpoiten myytävää hyödykettä ei haluta kulutettavaksi vaan käytettäväksi maksuvälineenä. (Carl Menger, 1871) Kulta Vanhin tunnettu kartta; egyptiläinen papyrus nubialaisesta kultakaivosalueesta Kulta Vanhassa Testamentissa 1 Moos kirja; 2: Eedenistä sai alkunsa joki, joka kasteli puutarhan ja joka sieltä lähtiessään jakautui neljäksi haaraksi. Ensimmäisen nimi on Pison. Se kiertää koko Havilan maan, missä on kultaa, ja sen maan kulta on hyvää K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

11 Rahan historiaa Asteittainen siirtymä hyödykerahasta varsinaiseen rahaan Onnistunut rahajärjestelmä lienee aina/yleensä syntynyt julkisen vallan myötävaikutuksella Chartalismi Julkinen valta tuskin voi yksinään päättää, mikä vaihdon väline on arvokasta? Metalliset kolikot = lähes ainoa käyttö maksuvälineenä Epästandardit metallikappaleet => standardoidut kolikot Nyk Turkissa tai Kreikassa noin ekr Lydian kuningaskunta Kolikoiden lyöminen ja käyttö levisi kreikkalaisten siirtokuntien mukana yleisvälimerelliseksi Rahan arvo = siihen käytetyn metallin arvo Markka = 249 grammaa Punta = 454 grammaa Dinaari = 4,5 grammaa Etc K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

12 Rahan historiaa Kolikot hallitsijan lyömiä, parantaa uskottavuutta Standardoidut kolikot käteviä => kolikon arvo korkeampi kuin metallin arvo muunlaisena kimpaleena Valtio lyö alamaisen jalometallin kolikoksi pienestä maksusta => kysyntää vain jos kolikko on jo arvokkaampi kuin siinä oleva jalometalli Valtio saattoi periä maksun metallin lyömisestä kolikoksi Metallirahan ongelmia Kolikot alttiita kulumiselle ja tahalliselle viilaamiselle Tahallinen inflaatio jalometallipitoisuutta alentamalla Isoissa transaktioissa paino K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

13 Rahan historiaa Metallikannassa olevat setelit = saamaoikeus (jalo)metalliin Ensimmäiset tällaiset setelit Kiinassa, yksityiset liikkeeseenlaskijat Ensimmäisenä Euroopassa Palmstruchin pankki Tukholmassa 1660-luvulla; sivukonttori Turussa Täyskatteellinen metallikanta Osittainen metallikanta ( Keskuspankilla oltava vähintään x% kultaa / hopeaa setelistönsä arvosta ) Hopea oli pitkään tärkeämpi rahametalli kuin kulta, hopeakanta tavallisempi Ransk. argent = raha, hopea Kultakanta löi itsensä lävitse vasta 1870-luvulla Yksityisten pankkien setelinanto-oikeus pitkään tavallinen Suomen Yhdyspankki K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

14 Yksityistä setelirahaa vuodelta 1666 Stockholms banco, seteli nro 314 Setelin haltijalle maksetaan 100 hopeataaleria K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

15 Rahan historiaa Paperikannalla pitkään huono maine Paperirahan arvo osoittautui epäluotettavaksi, banaanimaiden järjestelmä Esim. Napoleonin sotien jälkeisen raharealisaatiot rahan uskottavuuden palauttamiseksi; Suomi Venäjän yhteydessä 1840 Raharealisaatio = rahan palauttaminen metallikantaan, jalometallilla lunastettavaksi 1870-luvulta I maailmansotaan klassinen kultakanta Kultakanta löi itsensä nopeasti lävitse kansainvälisesti muutamassa vuodessa Yksi historian onnistuneimmista rahajärjestelmistä Yritykset palata kultakantaan ja 1930-luvuilla epäonnistuivat Kultavaluuttakanta? Bretton Woods periodi ; USD kultakannassa, muut vapaasti vaihdettavat valuutat dollarikannassa Vuodesta 1971 alkaen vain fiat-rahaa Lat. fiat = niin olkoon Ei missään kannassa, sinänsä hyödytöntä, arvo perustuu vain luottamukseen ja vakiintuneeseen käytäntöön K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

16 Pankkitoiminnan kehitys Jonkinlaista pankkitoimintaa jo Babyloniassa ennen varsinaisen rahan syntyä Talletukset ja lainat hyödykkeinä (vilja) Hammurabin laissa (1790 ekr) ensimmäiset tunnetut luottomarkkinoita koskevat säädökset Rahaan keskittyneitä pankkeja ainakin jo antiikin Kreikassa, yleistyi 300-luvulla ekr, kehittyi lisää Roomassa Talletuksia korkoa vastaan, korollisia luottoja Historian ensimmäinen pankkikriisi Roomassa keisari Galleniuksen aikana 260-luvulla jkr, pankit eivät hyväksyneet kuparirahaa Antiikissa tilirahan käyttö maksuvälineenä mitätöntä => talletukset eivät olleet kunnolla rahaa; saamaoikeudella rahaan ei maksettu K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

17 Pankkitoiminnan kehitys Kristinusko ja keskiaika vähensivät pankkitoiminnan merkitystä Euroopassa Rahan käyttö väheni Koron perimistä pidettiin uskonnon vastaisena Pankkirit juutalaisia (Shylock Shakespearen Venetsian kauppiaassa) Alkoi käynnistyä uudelleen Pohjois-Italiassa keskiajan lopulla Sana pankki tulee italian sanasta banco (tiski, penkki) Ensimmäisen kerran historiassa talletuksista alkoi tulla maksuväline, aikaisempaa rahamaisempaa Pankkien rooli paikkakuntien välisessä maksuliikenteessä Talletukset, lainat, maksuliikenne! Ital. giro = piiri Nyt jo kaikki modernin pankkitoiminnan osat: ottolainaus, antolainaus, maksuliikenne Tämän jälkeen lähinnä volyymi kasvanut ja tekniset välineet kehittyneet K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

18 Pankkitoiminnan kehitys Suomessa Palmstruchin pankin sivukonttori Turussa 1660-luvulla, Turun diskonttolaitos aivan 1800-luvun alussa. Molemmat lyhytaikaisia Suomen Pankki 1811 Turun diskonttolaitoksen ex henkilökuntaa siirtyi Suomen Pankkiin Ensimmäisiä tavoitteita: vetää Ruotsin raha liikenteestä ja korvata Venäjän rahalla onnistui vasta raharealisaation yhteydessä Laski liikkeeseen pieniä ruplaseteleitä, lainakassa Muuttui keskuspankkimaisemmaksi 1800-luvun kuluessa Säästöpankkeja 1823 alkaen Ensimmäiseksi Turkuun Vähävaraisen kansanosan säästämismahdollisuuksien edistäminen Filantropia? Kunnallisen köyhäinavun kustannuksista säästäminen? Usein sivutoimista vapaaehtoistyötä Pankki = lipas vastuuhenkilön kaapissa, auki tunnin viikossa K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

19 Pankkitoiminnan kehitys Suomessa Liikepankkeja 1862 alkaen Vain suurehkojen yritysten ja varakkaiden kotitalouksien pankkeja Liikepankkitoiminta kasvoi Suomen teollistuessa Monia maakunnallisia liikepankkeja Turunmaan pankki, Vaasan osakepankki, Uudenmaan osakepankki, Etelä-Pohjanmaan pankki, Tampereen Osake-Pankki, Pohjolan osakepankki, Savo-Karjalan osakepankki Vain Ålandsbanken jäljellä, perustettiin vasta 1919 Ei ollut varsinaista vakavaraisuusvaatimusta ennen 1930-lukua Siis ei Oman pääoman oltava vähintään x % siitä ja siitä tyyppisiä säädöksiä Aate, lähinnä kielipoliittinen Kansallis-Osake-Pankki fennomaaninen laitos ( Vad? Kan man verkligen idka banverksamhet på finska?? ) Osuuskassoja (nyk. osuuspankkeja) vuodesta 1900 Etenkin maaseudun luotonkysynnän tyydyttämiseksi Pitkään osuuskassan jäsenet henkilökohtaisesti vastuussa pankin veloista => erittäin varovainen lainapolitiikka K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

20 Pankkitoiminnan kehitys Suomessa Ensimmäinen maailmansota eräänlainen huippukausi Sota-ajan poikkeusoloissa runsaasti arbitraasimahdollisuuksia Suomessa tuskin koskaan ollut yhtä paljon pankkeja kuin ensimmäisen maailmansodan aikana 1920-luvun alussa: pienten liikepankkien kriisi Sota-ajan poikkeusolot päättyivät. Poikkeusolojen hyödyntämiseen perustuneet toimintamallit elinkelvottomia => niihin toimintansa perustaneet pankit pulassa. Ei laajoja kansantaloudellisia vaikutuksia => julkinen valta ei kovin aktiivisesti pelastanut ongelmiin joutuneita pankkeja Johti pankkitarkastusviraston perustamiseen K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

21 Pankkitoiminnan kehitys Suomessa 1930-luvun alussa yleinen pankkikriisi Etenkin liikepankit Maakunnalliset liikepankit lähes katosivat Suomen Pankin rooli tärkeä hätärahoittajana Ei ollut vakavaraisuusvaatimusta; jos pankki pystyi selviytymään maksuvelvotteistaan, se sai jatkaa. Ei tarvittu hätäpääomittajaa sijoittamaan osakepääomaa, hätäluotottaja riitti Fuusiot ja markkinoilta poistumiset => keskittyminen Alettiin korkosäännöstely, alkoi talletuskorkokartellina Vakavaraisuus- ja maksuvalmiussäätely tulivat K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

22 Pankkitoiminnan kehitys Suomessa Kahlitun rahan aika (J Tarkka) 1980-luvulle saakka Pankkitoimialan rakennemuutokset pienempiä kuin aikaisemmin tai myöhemmin ei uusia pankkeja, tuskin lainkaan pankkifuusioita, markkinaosuuksien muutokset vähäisiä Antolainauksen keskikorkosäännöstely ja jatkuva luottojen ylikysyntä Luottotappioriski olematon Lainaa riitti vain kaikkein luottokelpoisimmille Asiakas vaikeuksissa => muutetaan laina korottomaksi ja peritään enemmän muilta! Talletuskorkojen säännöstely/kartelli jo 1930-luvulta alkaen Kiintiöt Suomen Pankista lainaamisessa Ulkomaiset pääomanliikkeet erittäin säänneltyjä Pankkikilpailu etenkin kilpailua talletuksista; tiheä konttoriverkko ja mainontaa; muuta keinoa saada lisää rahoitusta ei ollut. Asiakkaille ei voinut tarjota korkeita korkoja, koska korot säänneltyjä. Rahoitusmarkkinoiden vaihtokauppa: pankki myönsi lainaa negatiivisella reaalikorolla sille, joka oli ensin tukenut pankkia pitämällä pitkään isoja talletuksia negatiivisella reaalikorolla Tiukka sääntely johti (tai ainakin osui ajallisesti samoihin vuosikymmeniin) tilanteeseen, jossa suurimmilla liikepankeilla oli omat leirinsä Muiden toimialojen yrityksiä, joilla omistusyhteys liikepankkiin, josta otti pääosan luottorahoituksestaan Omisti liikepankkia, oli osin liikepankin omistuksessa K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

23 Pankkitoiminnan kehitys Suomessa Pankkien merkitys maksuliikenteessä kasvoi Postisiirto ja pankkisiirto toisen maailmansodan aikana Aiemmin lähinnä postivekseleitä ja sekkitilejä Palkka pankkiin Merkittävä pankkilainsäädännön uusiminen 1969/1970 Osuus-, säästö- ja liikepankkien erot pienenivät Liikepankeilla yhä korkeampi vakavaraisuusvaatimus Liberalisointi 1980-luvun puolivälissä => antolainauksen voimakas kasvu Toimivatko sekä asiakkaat että pankit tavalla, joka oli ollut järkevä vain säännöstelyn oloissa? Vanha tottumus 1990-luvun alussa yleinen pankkikriisi Etenkin säästöpankit, jotka olivat lisänneet antolainaustaan eniten 1980-luvun lopulla Valtion rooli kriisinhoidossa keskeinen aivan alun jälkeen 1930-luvulla päävastuu kriisinhoidosta oli Suomen Pankilla Valtion vakuusrahasto Pääomitus, valtion vakuusrahaston pääomalainat Fuusiot ja markkinoilta poistuminen => keskittyminen Kriisin jälkeen pohjoismainen integraatio 1990-luvulta alkaen, omistusjärjestelyt EU-integraatio koskenut lähinnä sääntelyä ja kohta valvontaa sekä maksuliikennettä K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

24 Rahan käsitteestä Käsite ongelmallinen Täsmällinen määritelmä tilastoinnin terminä Rahaa hallussaan pitävä sektori = kotitaloudet, muut yritykset kuin pankit ja paikallishallinto Rahalaitossektorin velat (tai osa niistä) rahaa hallussaan pitävälle sektorille = rahaa Taustalla saamaioideudet rahaan, velallisen velkoja Raha = setelit, kolikot ja pankkitalletukset Voiko pankilla olla rahaa? Tilastoinnissa käytettyjen M1/M2/M3 määritelmien mukaan ei voi olla! Pankilla voi olla keskuspankkirahaa: Käteinen kassoissa, keskuspankkitalletukset Nämä voivat olla jopa +/- 0 vakavaraisessa pankissa Raha ja varallisuus eivät ole synonyymejä!! K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

25 Keskuspankkiraha Suppein mahdollinen rahan käsite nykyään Korkeatehoinen raha Monetary base M0 Keskuspankkiraha = keskuspankin velkaa Tätä voi olla liikepankeillakin Pankkien (ja muiden tilinhaltijoiden) talletukset keskuspankissa Setelistö Erikoinen velka: sitä ei oikeastaan voi lyhentää (paitsi jos keskuspankki myy jotain, jolloin velka maksetaan kaupan kohteella), setelillä ei eräpäivää, setelillä ei korkoa Luultavasti helpoimmin tilastoitava rahakäsite K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

26 Suomen Pankin tase Milj 1 Kulta ja kultasaamiset Liikkeessä olevat setelit 2 Valuuttamääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta Rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät euromääräiset velat 3 Valuuttamääräiset saamiset euroalueelta Muut euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille 4 Euromääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta Euromääräiset velat muille euroalueella oleville 5 Rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät euromääräiset saamiset euroalueen luottolaitoksilta Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle 6 Muut euromääräiset saamiset euroalueen luottolaitoksilta Valuuttamääräiset velat euroalueelle 7 Euromääräiset arvopaperit euroalueelta Valuuttamääräiset velat euroalueen ulkopuolelle 8 Euromääräiset saamiset julkisyhteisöltä Myönnettyjen erityisnosto-oikeuksien vastaerä 9 Eurojärjestelmän sisäiset saamiset Eurojärjestelmän sisäiset velat 10 Muut saamiset Muut velat Arvonmuutostili Varaukset ja oma pääoma VASTAAVAA VASTATTAVAA K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

27 Rahamäärien tilastoinnista Perusajatus: mitä kiistattomammin rahaa, sitä suppeampaan raha-aggregaattiin kuuluu Lähes kaikki, mikä nykyään tilastoidaan rahaksi, on jonkun velkaa Poikkeus: kolikot Nykyisenkaltainen raha mahdollinen vain melko kehittyneiden rahoitusmarkkinoiden oloissa K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

28 Raha-aggregaatit M0 M0 M3 M2 M1 Pankkien talletukset keskuspankissa Setelit yleisöllä K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

29 Raha-aggregaatit Euroalueen(kin) määritelmät keskittyvät yleisön (ei pankit eikä valtio) hallussa olevaan rahaan Paikallishallinto (esim. kunnat) ovat yleisöä M1 = Setelit ja kolikot yleisöllä + käyttelytilitalletukset M2 = M1 + määräaikaistalletukset M3 = M2 + ei-pankkien pankeilta takaisinmyyntisitoumuksin ostamat arvopaperit (repot) + alle 2 v. maturiteetin jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit + rahamarkkinarahasto-osuudet Howell & Bainissa (2008 painos) virhe (s. 245), rahamarkkinarahastot unohtuneet M3:sta! Valtion ja rahalaitosten talletuksia ei lasketa Termiä M0 ei virallisesti käytetä K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

30 Raha-aggregaattien laskennasta euroalueella Kukin kansallinen keskuspankki laskee tarvittavat erät omassa maassaan Siis isäntävaltioperiaate: Esim. saksalaisen pankin sivukonttori Suomessa raportoi eränsä Suomen Pankkiin Asiakkaan kotimaalla ei merkitystä, jos Euroalueella. Belgialaisen kotitalouden talletus Suomessa lasketaan Suomen lukuihin. Kansalliset tilastot lasketaan yhteen EKP:ssä Standardoidut tilastolliset määritelmät Markkinoiden ja talouksien rakenteet poikkeavat toisistaan, lukujen taloudellinen merkitys voi vaihdella maittain K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

31 Esim. Suomessa Helmikuu 2015 M1:een kuuluvat talletukset 100,3 mrd M2:een mutta ei M1:een kuuluvat talletukset 31,4 mrd => M2 = 100,3+31,4 = 131,7 mrd Repoja ja rahamarkkinarahasto-osuuksia enintään 2 v. velkapapereita 16,5 mrd, lasketaan M3:een Suomen M3 (pl. Käteinen) n. 100,3 mrd + 31,4 mrd + 16,5 = n. 148,2 mrd euroa Suunnilleen / asukas Entä paljonko M1:een kuuluvia seteleitä ja kolikoita? SP:n taseessa vajaat 16,6 mrd maaliskuun lopussa on laskennallinen erä Euroalueen kokonaismäärän kansallinen jyvitys Suomen Pankin aidosti liikkeeseen laskemaa käteistä muutama miljardi vähemmän Vaikea sanoa, paljonko Suomessa aidosti liikkeellä käteistä Paljonko viety ulkomaille / tuotu ulkomailta? Suomesta alkoi valua käteistä ulkomaille heti euron tultua? K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

32 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

33 Raha-aggregaatit Yhdysvalloissa M1 = käteinen + käyttelytilitalletukset + sekkitilit + matkasekit M2 = M1 + pienet määräaikaistalletukset + säästötilit + rahamarkkinarahastoja Oli : M3 = M2 + suuret määräaikaistalletukset (> $ ) + rahamarkkinarahastoja + ulkomaisissa konttoreissa olevia talletuksia - M3:sta luovuttu K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

34 Samantapaisia tilastokäsitteitä lähes kaikkialla Merkitys rahapolitiikalle vaihdellut, oli muutama vuosikymmen sitten ehkä suurempi kuin nykyään Monetarismi Ruotsi: M0, M1, M2 ja M3 Pitkälti (joskaan ei täysin) harmonisoitu euroalueen määritelmien kanssa Ei kovin aktiivisesti seurattuja Britannia: Myös M0 raportoidaan, Jopa M4 Japani: Samantapaiset M1, M2 ja M3 kuin euroalueella Lisäksi laajin aggregaatti L, johon kuuluu mm. valtion velkapapereita, sijoitusrahastoja ym K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

MITÄ RAHA ON? K. Kauko 10.4.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

MITÄ RAHA ON? K. Kauko 10.4.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND MITÄ RAHA ON? K. Kauko 10.4.2012 1 Mitä on raha? Raha on sellainen millä maksetaan (Ilona, 7 v.) Se on vain sellaista rahaa (Justus, 5 v.) Todella hyvää määritelmää ei taida olla Perinteinen litania: arvon

Lisätiedot

RAHA- JA PANKKITEORIA. 1. Hyödykeraha. 2. Raha-aggregaatin M2 muutokset

RAHA- JA PANKKITEORIA. 1. Hyödykeraha. 2. Raha-aggregaatin M2 muutokset RAHA- JA PANKKITEORIA 31C00900 1. Hyödykeraha Miten seuraavat asiat sopisivat hyödykerahaksi? Tarkastele asiaa rahan kolmen perusominaisuuden valossa! (1 piste/hyödyke) Vaihtovirta (230 V) Hyvä arvon mitta,

Lisätiedot

Raha kulttuurimme sokea kohta

Raha kulttuurimme sokea kohta Raha kulttuurimme sokea kohta Raha mitä se on? Yleisimmät vastaukset: Vaihdon väline Arvon mitta Arvon säilyttäjä Vähemmän yleiset vastaukset: Vaihdon kohde Keinottelun väline Vallan työkalu Mutta kaikki

Lisätiedot

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline 1. Hyödykeraha Luonnollinen arvo Esim.: kulta, oravanahkat, savukkeet

Lisätiedot

Eurojärjestelmän perusteista

Eurojärjestelmän perusteista Eurojärjestelmän perusteista Matti Estola Yleisöluento Muikku -salissa Joensuussa 15.3.2012 Paperirahan historiasta lyhyesti Aluksi ihmiset vaihtoivat tavaroita keskenään, jolloin niiden arvoja mitattiin

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, oensuun kampus uento 1 Kirjallisuus Mishkin, The Economics of Money, Banking, and Financial Markets Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisi

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

Rahan evoluutio. JuhaTarkka Tieteiden yö Rahamuseossa 8.1.2008

Rahan evoluutio. JuhaTarkka Tieteiden yö Rahamuseossa 8.1.2008 Rahan evoluutio JuhaTarkka Tieteiden yö Rahamuseossa 8.1.2008 Evoluutio rahataloudessa Rahajärjestelmien ja maksuvälineiden kehitys on esimerkki taloudellisesta evoluutiosta Kehitys tapahtunut evoluutiovoimien

Lisätiedot

Raha taseessa. Talousdemokratian keskustelutilaisuus Old Bankissa, Turussa 19.10.2013 Patrizio Lainà Suomen Talousdemokratia ry:n puheenjohtaja

Raha taseessa. Talousdemokratian keskustelutilaisuus Old Bankissa, Turussa 19.10.2013 Patrizio Lainà Suomen Talousdemokratia ry:n puheenjohtaja Raha taseessa Talousdemokratian keskustelutilaisuus Old Bankissa, Turussa 19.10.2013 Patrizio Lainà Suomen Talousdemokratia ry:n puheenjohtaja Aiheet Millaista rahaa on olemassa? Mikä on tase? Kuinka keskuspankki

Lisätiedot

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän ytimessä

Lisätiedot

Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014

Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014 Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014 Mistä raha tulee? Luennon sisältö Yksityiset pankit ja keskuspankki Keskuspankit ja rahapolitiikka Rahan endogeenisuus

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2.

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2. Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia 27.2.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia Generalia Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Ekonomisti, kansantalousosasto Suomen Pankki Rahan käsite mitä raha on? Rahan voi määritellä

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 8.11.2012

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 8.11.2012 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 8.11.2012 Lauri Vilmi, KTT Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Esityksen rakenne 1. Rahajärjestelmät

Lisätiedot

TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET

TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET 1 (5) TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET Lomakkeet täytetään tässä ohjeessa käytettyjen määritysten Erät on määritelty viranomaistiedonkeruun (VIRATI) Luokitusmuistion (18.10.2004) mukaisesti soveltuvin osin ja

Lisätiedot

Kultakanta - unelma maailmanrahasta

Kultakanta - unelma maailmanrahasta Kultakanta - unelma maailmanrahasta Juha Tarkka Suomen Pankin rahamuseo 8.4.2008 Kultakannassa kulta = raha Kultakanta historiassa Ensimmäinen globaali rahajärjestelmä Luonnollinen rahajärjestelmä? Kolme

Lisätiedot

Rahan synty ja historia. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 21.10.2014

Rahan synty ja historia. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 21.10.2014 Rahan synty ja historia Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 21.10.2014 Luennon sisältö Fiktiivinen valtavirtainen rahatarina Rahatarinan ja todellisuuden väliset ristiriidat Raha velkana ennen

Lisätiedot

RAHA- JA PANKKITEORIA 31C00900, Harjoitukset 2/2015

RAHA- JA PANKKITEORIA 31C00900, Harjoitukset 2/2015 RAHA- JA PANKKITEORIA 31C00900, Harjoitukset 2/2015 1. Valuuttakurssien korkopariteettiteoria Seuraavassa on todellista dataa Suomesta 1990-luvun alusta. Saksan 1 kk Suomen rahamarkk 1 kk inakorko korko

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 25 20 15 10 5 0-5 Inflaatio Suomessa Kuluttajahintaindeksin

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Lyhyt johdatus rahaan

Lyhyt johdatus rahaan BoF Online 5 2011 Lyhyt johdatus rahaan Karlo Kauko Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto

Lisätiedot

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Elvyttävä kansalaisosinko tilaisuus 6.2.2016 Esitetyt näkemykset ovat omiani.

Lisätiedot

Rahapoliittisen ajattelun kehitys Juha Tarkka 23.11.2004

Rahapoliittisen ajattelun kehitys Juha Tarkka 23.11.2004 Rahapoliittisen ajattelun kehitys Juha Tarkka 23.11.2004 Katsaus keskuspankin rooliin ja tehtäviin Rahataloudellisten mullistusten vuosisata Rahapolitiikka keskeinen talouspolitiikan osa Rahapolitiikka

Lisätiedot

Antti Suvanto Suomalaisten pankkien ulkomaantoiminnot ja kansainvälistyminen. Itämeren piirin finanssi-integraatio Historiaseminaari Turku 16.8.

Antti Suvanto Suomalaisten pankkien ulkomaantoiminnot ja kansainvälistyminen. Itämeren piirin finanssi-integraatio Historiaseminaari Turku 16.8. Antti Suvanto Suomalaisten pankkien ulkomaantoiminnot ja kansainvälistyminen Itämeren piirin finanssi-integraatio Historiaseminaari Turku 16.8.2011 Suomalaisten liikepankkien taseen rakenne Saamiset Kotimaiset

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Kansalaiselle keskuspankkitili?

Kansalaiselle keskuspankkitili? Kansalaiselle keskuspankkitili? Talousdemokratian keskustelutilaisuus Ravintola Punavuoren Ahven, Helsinki 16.11.2014 Patrizio Lainà Suomen Talousdemokratia ry:n puheenjohtaja Mitä raha on? Yleisimmät

Lisätiedot

VIRATI VIRANOMAISYHTEISTYÖRYHMÄ (Finanssivalvonta/Suomen Pankki/Tilastokeskus)

VIRATI VIRANOMAISYHTEISTYÖRYHMÄ (Finanssivalvonta/Suomen Pankki/Tilastokeskus) VIRATI VIRANOMAISYHTEISTYÖRYHMÄ (Finanssivalvonta/Suomen Pankki/Tilastokeskus) Annettu Korvaa Voimassa 30.9.2004 10.6.2000 30.9.2011 M RAHOITUSRISKI Frekvenssi: Neljännesvuosittain Palautusviive: 20 pankkipäivää

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Mitä teen työkseni Suomen Pankin tehtävät

Lisätiedot

Valtion lainanotto 1800-luvulta nykypäivään. Mika Arola 21.4.2015

Valtion lainanotto 1800-luvulta nykypäivään. Mika Arola 21.4.2015 Valtion lainanotto 1800-luvulta nykypäivään Mika Arola 21.4.2015 Valtionvelka 0 10 20 30 40 50 60 70 80 1860 1864 1868 1872 1876 1880 1884 1888 1892 1896 1900 1904 1908 1912 1916 1920 1924 1928 1932 1936

Lisätiedot

Suomen Pankki. Suomen Pankki Snellmaninaukio PL 160, 00101 Helsinki Puhelin 010 8311 (keskus) Puhelin 010 195 701 (viestintä)

Suomen Pankki. Suomen Pankki Snellmaninaukio PL 160, 00101 Helsinki Puhelin 010 8311 (keskus) Puhelin 010 195 701 (viestintä) Suomen Pankki Snellmaninaukio PL 160, 00101 Helsinki Puhelin 010 8311 (keskus) Puhelin 010 195 701 (viestintä) www.suomenpankki.fi www.rahamuseo.fi www.euro.fi Suomen Pankki ISBN 978-952-462-534-0 (painettu)

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät EK:n Yrittäjävaltuuskunnan kokous 9.5.212 Pentti Hakkarainen johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki 1 Rahoitusmarkkinoiden tila 2 Euroopan valtioiden

Lisätiedot

Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 2

Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 2 Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 2 M 14; HB 12:3 12:5 14.4.2015 k.kauko@yahoo.com / karlo.kauko@bof.fi Vastaanotto luentojen yhteydessä 14.4.2015 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900 1 Mikä on

Lisätiedot

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO?

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? Pentti Pikkarainen Pankkitoimintaosasto 12.4.2005 PANKKITOIMINTAOSASTO Pankkitoimintaosasto vastaa seuraavista

Lisätiedot

J.V.Snellmanin rahapoliittisten näkemysten kehitys. Esitelmä Rahamuseossa 24.10.2006 Juha Tarkka

J.V.Snellmanin rahapoliittisten näkemysten kehitys. Esitelmä Rahamuseossa 24.10.2006 Juha Tarkka J.V.Snellmanin rahapoliittisten näkemysten kehitys Esitelmä Rahamuseossa 24.10.2006 Juha Tarkka Snellmanin ura syntyy 1806 fil. maisteri 1832, tohtori 1835 Ruotsissa ja Saksassa 1839-1842 yläalkeiskoulun

Lisätiedot

Taaleri Pohjois-Euroopan ensimmäinen yhteinen raha

Taaleri Pohjois-Euroopan ensimmäinen yhteinen raha Taaleri Pohjois-Euroopan ensimmäinen yhteinen raha Juha Tarkka 15.4.2014 Taalerin kolme vuosisataa Pohjois-Euroopan rahahistoria 1500-luvulta 1800- luvulle on taalerin historiaa Itämeren alueen yhteinen

Lisätiedot

Valtion pääomantuonti ja kansainväliset rahoitusmarkkinat. Suomen Pankin historiaseminaari 16.8.2011 Turku Mika Arola/Valtiokonttori

Valtion pääomantuonti ja kansainväliset rahoitusmarkkinat. Suomen Pankin historiaseminaari 16.8.2011 Turku Mika Arola/Valtiokonttori Valtion pääomantuonti ja kansainväliset rahoitusmarkkinat Suomen Pankin historiaseminaari 16.8.2011 Turku Mika Arola/Valtiokonttori Valtionvelka (%/BKT) 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1860 1863 1866 1869 1872

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 10.11.2009

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 10.11.2009 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 10.11.2009 Markus Haavio, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Esityksen

Lisätiedot

EUROOPAN KESKUSPANKKI

EUROOPAN KESKUSPANKKI 26.9.2003 FI Euroopan unionin virallinen lehti L 241/1 EUROOPAN KESKUSPANKKI EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT, annettu 6 päivänä helmikuuta 2003, tietyistä raha- ja pankkitilastotietoihin liittyvistä

Lisätiedot

PÄÄTÖKSET. ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 5 artiklan ja 46.

PÄÄTÖKSET. ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 5 artiklan ja 46. 1.6.2016 FI L 144/99 PÄÄTÖKSET EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS (EU) 2016/868, annettu 18 päivänä toukokuuta 2016, valmistelevien toimien järjestämisestä yksityiskohtaisten luottotietojen keräämiseksi Euroopan

Lisätiedot

Keskuspankkitoiminnan riskit finanssikriisin aikana

Keskuspankkitoiminnan riskit finanssikriisin aikana Keskuspankkitoiminnan riskit finanssikriisin aikana Studia Monetaria 1.11.211 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Finanssikriisistä velkakriisiin Velkaantuminen, kiinteistöjen hintojen nousu

Lisätiedot

Pankit ja rahoitusmarkkinoiden sääntely. Luentosarja Taloudelliset termit tutuiksi 11.2.2015 Esa Jokivuolle Suomen Pankki

Pankit ja rahoitusmarkkinoiden sääntely. Luentosarja Taloudelliset termit tutuiksi 11.2.2015 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Pankit ja rahoitusmarkkinoiden sääntely Luentosarja Taloudelliset termit tutuiksi 11.2.2015 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Miksi pankkeja säännellään? Miten pankkeja säännellään? Mistä nykyisissä

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Euroopan yhteisöjen virallinen lehti

Euroopan yhteisöjen virallinen lehti L 57/34 27.2.2002 OIKAISUJA Oikaistaan Euroopan keskuspankin asetus (EY) N:o 2423/2001, annettu 22 päivänä marraskuuta 2001, rahalaitossektorin konsolidoidusta taseesta (EKP/2001/13) ( L 333, 17. joulukuuta

Lisätiedot

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. 2003O0002 FI 17.02.2005 001.001 1 Tämä asiakir on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT, annettu 6 päivänä helmikuuta 2003,

Lisätiedot

J. V. Snellmanin ja Henrik Borgström nuoremman. Rahapoliittinen kädenvääntö

J. V. Snellmanin ja Henrik Borgström nuoremman. Rahapoliittinen kädenvääntö J. V. Snellmanin ja Henrik Borgström nuoremman Rahapoliittinen kädenvääntö Borgström Snellman Borgström versus Snellman Henrik Borgström nuoremman ja J. V. Snellmanin rahapoliittinen kädenvääntö Suhteellisen

Lisätiedot

Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Jouko Pölönen Liiketoimintajohtaja, pankkitoiminta OP Ryhmä

Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Jouko Pölönen Liiketoimintajohtaja, pankkitoiminta OP Ryhmä Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Jouko Pölönen Liiketoimintajohtaja, pankkitoiminta OP Ryhmä 2 Onko rahahanat kiristyneet? Toimintaympäristö haastaa Yritysrahoitus Suomi Nousuun! 3 Toimintaympäristö haastaa

Lisätiedot

EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS (EU)

EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS (EU) L 193/134 EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS (EU) 2015/1196, annettu 2 päivänä heinäkuuta 2015, Euroopan keskuspankin tilinpäätöksestä tehdyn päätöksen EKP/2010/21 muuttamisesta (EKP/2015/26) EUROOPAN KESKUSPANKIN

Lisätiedot

Raha ja velka. Kulosaaren yhteiskoulu 9.9.2014. Patrizio Lainà Suomen Talousdemokratia ry:n puheenjohtaja patrizio@talousdemokratia.

Raha ja velka. Kulosaaren yhteiskoulu 9.9.2014. Patrizio Lainà Suomen Talousdemokratia ry:n puheenjohtaja patrizio@talousdemokratia. Raha ja velka Kulosaaren yhteiskoulu 9.9.2014 Patrizio Lainà Suomen Talousdemokratia ry:n puheenjohtaja patrizio@talousdemokratia.fi Mitä raha on? Yleisimmät vastaukset: Vaihdon väline Arvon mitta Arvon

Lisätiedot

Front Capital Parkki -sijoitusrahasto

Front Capital Parkki -sijoitusrahasto Front Capital Parkki -sijoitusrahaston säännöt vahvistettiin Finanssivalvonnan toimesta 14.9.2009 ja rahasto aloitti sijoitustoiminnan 26.10.2009. Rahaston tavoitteena on matalalla riskillä sekä alhaisilla

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Euron uusi setelisarja: taidetta ja teknologiaa Päivi Heikkinen Osastopäällikkö/ Suomen Pankki 23.9.2014. Julkinen

Euron uusi setelisarja: taidetta ja teknologiaa Päivi Heikkinen Osastopäällikkö/ Suomen Pankki 23.9.2014. Julkinen Euron uusi setelisarja: taidetta ja teknologiaa Päivi Heikkinen Osastopäällikkö/ Suomen Pankki 23.9.2014 Julkinen Esityksen runko 1. Mitä raha on? 2. Setelisarjan uusiminen 3. Eurosetelit taiteena 4. Setelitekniikkaa:

Lisätiedot

Pohjoismaiden finanssikriisit 1990- luvulla

Pohjoismaiden finanssikriisit 1990- luvulla Pohjoismaiden finanssikriisit 1990- luvulla Tieteiden yö 10.1.2013 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä ne välttämättä vastaa Suomen Pankin kantaa. 1 Esityksen rakenne

Lisätiedot

Talouden näkymät ja Suomen rahoitusmarkkinat

Talouden näkymät ja Suomen rahoitusmarkkinat Talouden näkymät ja Suomen rahoitusmarkkinat Suomen arvo-osuusjärjestelmä 2 vuotta Juhlaseminaari 1.5.212 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Päätalousalueiden kehitys eritahtista

Lisätiedot

Kulta sijoituskohteena

Kulta sijoituskohteena Kulta sijoituskohteena Rahamuseo 28.10.2008 Eija Salavirta PT osasto SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Sisältö Kansainvälisen rahoitusjärjestelmän kultakronologia Kultamarkkinoiden kysyntä-tarjontarakenne

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden tilanne ja eurojärjestelmän toimet: mitä on tehty ja miksi? Studia Monetaria 8.11.2011. toimistopäällikkö Tuomas Välimäki

Rahoitusmarkkinoiden tilanne ja eurojärjestelmän toimet: mitä on tehty ja miksi? Studia Monetaria 8.11.2011. toimistopäällikkö Tuomas Välimäki Rahoitusmarkkinoiden tilanne ja eurojärjestelmän toimet: mitä on tehty ja miksi? Studia Monetaria 8.11.2011 toimistopäällikkö Tuomas Välimäki 1 Esityksen rakenne: 1. Rahapolitiikan toimeenpanon pohja:

Lisätiedot

Siirtyminen arvopaperikohtaiseen tiedonkeruuseen

Siirtyminen arvopaperikohtaiseen tiedonkeruuseen Siirtyminen arvopaperikohtaiseen tiedonkeruuseen Tietosisällön muutokset kuukausittaiseen kyselyyn ulkomaisista saamisista ja veloista yrityksille, rahoitus- ja vakuutuslaitoksille, kunnille ja valtiolle

Lisätiedot

SUUNTAVIIVAT. ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 12.1, 14.3 ja 26.

SUUNTAVIIVAT. ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 12.1, 14.3 ja 26. 21.7.2015 L 193/147 SUUNTAVIIVAT EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT (EU) 2015/1197, annettu 2 päivänä heinäkuuta 2015, kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskevista oikeussäännöistä Euroopan

Lisätiedot

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 26,2 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 26,2 artiklan, L 68/54 EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS (EU) 2015/425, annettu 15 päivänä joulukuuta 2014, Euroopan keskuspankin tilinpäätöksestä tehdyn päätöksen EKP/2010/21 muuttamisesta (EKP/2014/55) EUROOPAN KESKUSPANKIN

Lisätiedot

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Tieteiden yö Rahamuseo 10.1.2013 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Rahoituskriisit - uhka vai mahdollisuus? Miksi rahoitusjärjestelmä joutuu

Lisätiedot

Pub. Muinainen pankkitoiminta. Pankin kassakaappi. Pankin kassakaappi. Pankin kassakaappi

Pub. Muinainen pankkitoiminta. Pankin kassakaappi. Pankin kassakaappi. Pankin kassakaappi Muinainen pankkitoiminta Kultaa otetaan säilöön Pankin kassakaappi Kultaa annetaan lainaan Pankin kassakaappi Kultaa otetaan säilöön Pankin kassakaappi Pub Muinoin pankkiirit säilöivät asiakkaiden kultaharkkoja

Lisätiedot

EUFEX MARKKINAKATSAUS 2010/Q2

EUFEX MARKKINAKATSAUS 2010/Q2 EUFEX MARKKINAKATSAUS 2010/Q2 Huolet maailmantalouden näkymistä voimistuivat vuoden toisella neljänneksellä, minkä johdosta maailman osakemarkkinat laskivat ja niiden volatiliteetti kasvoi. Sijoittajat

Lisätiedot

Pankkijärjestelmä tukee suuryrityksiä

Pankkijärjestelmä tukee suuryrityksiä Zuzana Fungáčová & Laura Solanko Suomen Pankki Pankkijärjestelmä tukee suuryrityksiä BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.215 5.6.215 Julkinen 1 Investointien rahoitus vaikeuksissa Ulkomainen rahoitus (lainat ja

Lisätiedot

Tilastonlaadinta Suomen Pankissa Anna-Kaisa Riekkola Suomen Pankki

Tilastonlaadinta Suomen Pankissa Anna-Kaisa Riekkola Suomen Pankki Tilastonlaadinta Suomen Pankissa Anna-Kaisa Riekkola Suomen Pankki 8.12.2014 Julkinen 1 Arvopapereiden tilastoraportointi Viisi tiedonkeruuta useille eri sektoreille Arvopapereiden tilin- ja omaisuudenhoitopalvelua

Lisätiedot

Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus

Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus XXXIV valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Lauri Kajanoja Esityksen sisältö 1. Suomen Pankki, rahapolitiikka ja asuntomarkkinat

Lisätiedot

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT 1993 vp - HE 284 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräille omaisuudenhoitoyhtiöille myönnettävistä veronhuojennuksista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.211 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki 13 12 11 1 9 8 7 6 4 3 2 1-1 -2-3 -4 - -6-7 -8-9 -1-11 Maailma: Bkt ja maailmankauppa %, volyymin vuosikasvu

Lisätiedot

698/2014. Liite 1 LUOTTOLAITOKSEN TULOSLASKELMA. Korkotuotot Leasingtoiminnan nettotuotot Korkokulut KORKOKATE

698/2014. Liite 1 LUOTTOLAITOKSEN TULOSLASKELMA. Korkotuotot Leasingtoiminnan nettotuotot Korkokulut KORKOKATE 14 698/2014 Liite 1 LUOTTOLAITOKSEN TULOSLASKELMA Korkotuotot Leasingtoiminnan nettotuotot Korkokulut KORKOKATE Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista Samaan konserniin kuuluvista yrityksistä Omistusyhteysyrityksistä

Lisätiedot

Euro ja pankkiasiat. Suomi ja 11 muuta maata siirtyvät vuoden 2002 alussa euron käyttöön.

Euro ja pankkiasiat. Suomi ja 11 muuta maata siirtyvät vuoden 2002 alussa euron käyttöön. Tähän esitteeseen on koottu hyödyllistä tietoa euron vaikutuksista pankkiasioihin. Lue esite ja säästä se. Esitteessä on tärkeää tietoa myös vuodenvaihteen varalle. Euro ja pankkiasiat Suomi ja 11 muuta

Lisätiedot

LEHDISTÖTIEDOTE EUROALUEEN RAHALAITOSTEN KORKOTILASTOJEN JULKISTAMINEN 1

LEHDISTÖTIEDOTE EUROALUEEN RAHALAITOSTEN KORKOTILASTOJEN JULKISTAMINEN 1 10 December 3 LEHDISTÖTIEDOTE EUROALUEEN RAHALAITOSTEN KORKOTILASTOJEN JULKISTAMINEN 1 Euroopan keskuspankki (EKP) julkaisee tänään ensimmäisen kerran uudet yhdenmukaistetut korkotilastot. Tilastotiedot

Lisätiedot

TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET

TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET Yleistä 1 (7) Maariskitiedonkeruussa (N-taulukot) analysoidaan raportoivan luottolaitoksen ilman ulkomaisia sivukonttoreita, luottolaitoksen ulkomaisten sivukonttoreiden, luottolaitoksen

Lisätiedot

Viisi näkökulmaa rahapolitiikkaan Pentti Hakkarainen

Viisi näkökulmaa rahapolitiikkaan Pentti Hakkarainen Viisi näkökulmaa rahapolitiikkaan Pentti Hakkarainen Risto Ryti -seura 17.2.2015 Viisi näkökulmaa rahapolitiikkaan 1. Rahapolitiikka kaupunkikuvassa 2. Risto Rytin aika Suomen Pankissa 3. Suuren laman

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 3: Suomen pankkikriisi 1990-92 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisi

Lisätiedot

Pankkitoiminnan perusteet. Versio 1.02

Pankkitoiminnan perusteet. Versio 1.02 Pankkitoiminnan perusteet Versio 1.02 Alkuperäinen teksti: Positive Money How Banks Create Money: The Balance Sheets Suomennos: Patrizio Lainà, Tomi Meilahti ja Toma Kavonius Suomen Talousdemokratia Sisällys

Lisätiedot

KOTI-raportoijatapaaminen

KOTI-raportoijatapaaminen KOTI-raportoijatapaaminen 7.6.2013 Sisältö BIS:n pankkitilastot: yleistä Tulevat (ja jo toteutetut) muutokset: Stage 1 ja Stage 2 Sektoriluokitus 2012 Muut asiat 2 BIS international banking statistics

Lisätiedot

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Lindorff Suomen Profittable 2012 -seminaari Helsingin musiikkitalo, Black Box 29.3.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Mrd. USD 600 Maailmantalous

Lisätiedot

Kansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien luottolaitosten määrittämisperiaatteet ja O-SII-pisteet ajankohdasta 31.12.

Kansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien luottolaitosten määrittämisperiaatteet ja O-SII-pisteet ajankohdasta 31.12. Muistio 1 (6) Kansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien luottolaitosten määrittämisperiaatteet ja O-SII-pisteet ajankohdasta 31.12.2014 1 Tausta Rahoitusjärjestelmän kannalta merkittäviä ovat

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2016, 1. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 2,8 miljardia euroa vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka

Lisätiedot

Seuraavassa on todellista dataa Suomesta 1990-luvun alusta. Saksan 1

Seuraavassa on todellista dataa Suomesta 1990-luvun alusta. Saksan 1 RAHA- JA PANKKITEORIA 31C00900 1. Valuuttakurssien korkopariteettiteoria Seuraavassa on todellista dataa Suomesta 1990-luvun alusta. Saksan 1 kk rahamarkk 1 kk inakorko korko Saksan markan arvo 31.1.1991

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Vihaaja. Itsenäinen ajattelija

Vihaaja. Itsenäinen ajattelija Arvometallit 2012 Intoilija Vihaaja Itsenäinen ajattelija Mitä raha oikeastaan on? Käytännössä kaikki raha on VELKAA Keskuspankin tärkein tavoite on määrätä nopeutta, jolla RAHAN ARVO TUHOUTUU Pankki

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 2.12.2008

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 2.12.2008 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 2.12.2008 Markus Haavio, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1.12.2008 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkinen talous 2009 Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen EMU-velka nousi vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen nimellishintainen EMU-velka kasvoi vuoden

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne 1 2013 Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Euroalueen velkakriisin syveneminen lisäsi epävarmuutta ja heikensi rahoitusmarkkinoiden toimintaa loppukeväästä 2012 lähtien. Epävarmuus ja rahoitusolojen

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

Raha ja velka. Alppilan lukio 19.9.2013. Patrizio Lainà patrizio@talousdemokratia.fi

Raha ja velka. Alppilan lukio 19.9.2013. Patrizio Lainà patrizio@talousdemokratia.fi Raha ja velka Alppilan lukio 19.9.2013 Patrizio Lainà patrizio@talousdemokratia.fi Mitä raha on? Yleisimmät vastaukset: Vaihdon väline Arvon mitta Arvon säilyttäjä Vähemmän yleiset vastaukset: Vaihdon

Lisätiedot

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Euro & talous 2/2009 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Teemat 1. Maailmantalouden ja rahoitusjärjestelmän tila 2. Inflaatiokehitys ja EKP:n rahapolitiikka 3. EKP:n rahapolitiikan välittyminen Suomessa ja Suomen

Lisätiedot

Prosentti- ja korkolaskut 1

Prosentti- ja korkolaskut 1 Prosentti- ja korkolaskut 1 Prosentti on sadasosa jostakin, kuten sentti eurosta ja senttimetri metristä. Yksi ruutu on 1 prosentti koko neliöstä, eli 1% Kuinka monta prosenttia on vihreitä ruutuja neliöstä?

Lisätiedot

Sijoitusrahasto Seligson & Co Rahamarkkinarahasto AAA

Sijoitusrahasto Seligson & Co Rahamarkkinarahasto AAA Yksinkertainen on tehokasta Sijoitusrahasto Seligson & Co Rahamarkkinarahasto AAA Puolivuosikatsaus 30.6.2012 Rahastotyyppi: Lyhyet korot, euro-alue Rekisteröimisvuosi: 4/1998 Salkunhoitajat: Jani Holmberg

Lisätiedot

Selko-opas. Suomi siirtyy euroon. Rahanvaihtojakso 1.1. 28.2.2002. Ota talteen

Selko-opas. Suomi siirtyy euroon. Rahanvaihtojakso 1.1. 28.2.2002. Ota talteen Selko-opas Suomi siirtyy euroon Rahanvaihtojakso 1.1. 28.2.2002 Ota talteen Sisällys Markat muuttuvat euroiksi 3 Näin siirrymme euroon 4 Näin muutat markat euroiksi 6 Eurokolikot 7 Eurosetelit 8 Euro maksuvälineenä

Lisätiedot

Pankkikriisit noudattavat samaa kaavaa Pankkikriisien yleisestä anatomiasta

Pankkikriisit noudattavat samaa kaavaa Pankkikriisien yleisestä anatomiasta Pankkikriisit noudattavat samaa kaavaa Pankkikriisien yleisestä anatomiasta Suomen Pankin rahamuseo 10.1.2013, Tieteiden yö Sampo Alhonsuo/Finanssivalvonta Sisältö Kuinka laaja ilmiö on systeeminen pankkikriisi?

Lisätiedot

Pankit ja rahoitusmarkkinoiden sääntely. Luentosarja Taloudelliset termit tutuiksi 30.1.2014 Esa Jokivuolle Suomen Pankki

Pankit ja rahoitusmarkkinoiden sääntely. Luentosarja Taloudelliset termit tutuiksi 30.1.2014 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Pankit ja rahoitusmarkkinoiden sääntely Luentosarja Taloudelliset termit tutuiksi 30.1.2014 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Miksi pankkeja säännellään? Miten pankkeja säännellään? Mistä nykyisissä

Lisätiedot

TÄYTTÄ RAHAA! Kuinka täysvarantopankkijärjestelmä toimisi? Suomen Talousdemokratian keskustelutilaisuus 25.11.2012

TÄYTTÄ RAHAA! Kuinka täysvarantopankkijärjestelmä toimisi? Suomen Talousdemokratian keskustelutilaisuus 25.11.2012 TÄYTTÄ RAHAA! Kuinka täysvarantopankkijärjestelmä toimisi? Suomen Talousdemokratian keskustelutilaisuus 25.11.2012 Patrizio Lainà sihteeri Suomen Talousdemokratia ry Agenda Nykyinen pankkijärjestelmä Täysvarantopankkijärjestelmän

Lisätiedot

Katsaus käteisen käyttöön ja virtuaalivaluuttoihin. Maksuneuvosto 17.4.2015 Kari Takala

Katsaus käteisen käyttöön ja virtuaalivaluuttoihin. Maksuneuvosto 17.4.2015 Kari Takala Katsaus käteisen käyttöön ja virtuaalivaluuttoihin Maksuneuvosto 17.4.2015 Kari Takala 1 Sisällys 1. Käteisen saatavuuden ja käytön muutokset 2. Virtuaalivaluutta Bitcoin uutena maksamistapana 1. Käteisen

Lisätiedot

antti kuusterä 6.2.2007 Mitä pankkimainonta kertoo?

antti kuusterä 6.2.2007 Mitä pankkimainonta kertoo? antti kuusterä 6.2.2007 Mitä pankkimainonta kertoo? Mainonta aikansa tulkkina Mainonta on peilikuva ihmisten päivittäisten ajatusten ja toimien kirjosta. Yksikään aikaisempi yhteisö ei ole jättänyt yhtä

Lisätiedot

Muutos korkopistettä -200-100 -50 50 100 200 Rivino Tno 100 110 120 130 140 150. Valvottavan omalla menetelmällä laskettu tuloriski

Muutos korkopistettä -200-100 -50 50 100 200 Rivino Tno 100 110 120 130 140 150. Valvottavan omalla menetelmällä laskettu tuloriski Tuloriski Frekvenssi: Neljännesvuosittain Vastaustarkkuus: 1 000 euroa R01 Palautusviive: 20 pankkipäivää Määrittelyistä vastaa: Finanssivalvonta Tiedot toimitetaan: Finanssivalvonta Tiedonantajatasot:

Lisätiedot

Raha ja velka. Mundus Socialis 16.7.2010. Patrizio Lainà pate.laina@gmail.com

Raha ja velka. Mundus Socialis 16.7.2010. Patrizio Lainà pate.laina@gmail.com Raha ja velka Mundus Socialis 16.7.2010 Patrizio Lainà pate.laina@gmail.com Mitä raha on? Rahan tehtävät Perinteisesti Vaihdon väline Arvon mitta Arvon säilyttäjä Vai? Vaihdon kohde Arvon heiluttaja Ihmisarvon

Lisätiedot

Suomen Pankki Vastausohje 1 (13) Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto 12.3.2012

Suomen Pankki Vastausohje 1 (13) Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto 12.3.2012 Suomen Pankki Vastausohje 1 (13) Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto TILINPÄÄTÖSPOHJAINEN KYSELY YRITYKSILLE, JOILLA ON ULKOMAINEN EMO VUODEN 2011 LOPUSSA (SSS Vuosikysely, Suora sijoitus Suomeen) Tiedot

Lisätiedot