Rahatalouden kurssi Luento 1

Transkriptio

1 Rahatalouden kurssi Luento Vastaanotto luentojen yhteydessä K. Kauko 1

2 Oikeudella saada hevonen ei voi ratsastaa, mutta oikeudella saada rahaa voi maksaa. Joseph A Schumpeter ( ), A History of Economic Analysis (1954) K. Kauko 2

3 Mitä on raha? Todella hyvää määritelmää ei taida olla Saisiko aikuisilta fiksumpia vastauksia kuin: Raha on sellainen millä maksetaan Se on vain sellaista rahaa Arkikielessä hyvin löysästi käytetty termi Raha on suppeampi käsite kuin varallisuus Raha on laajempi käsite kuin setelit ja kolikot Kuinka laaja? Varantosuure, ei virta K. Kauko 3

4 Rahan tyypillisiä piirteitä Vaihdon väline Asiat, jotka muuten sujuisivat hitaasti ja vaikeasti, tapahtuvat nopeasti ja tehokkaasti Mutta: Määräaikaistalletukset pankeissa lasketaan rahaksi, vaikka käyttökelpoisuus maksuvälineenä huono Luottokortti ei tarkkaan ottaen ole rahaa, vaikka kelpaa maksuvälineenä Tosin eräänlainen rahan johdannainen Arvon mitta Kullakin hyödykkeellä yksi rahahinta; vaihtokauppataloudessa ilman minkäänlaista rahaa käsittämätön määrä hintoja Periaatteessa voisi käyttää muutakin yksikköä, esim hinnoitella kaikki raakaöljynä (hyödykeraha) => arvon mittana oleminen ei ainutlaatuista Arvon säilyttäjä Inflaatio - moni muu asia säilyttää arvonsa paremmin Suomen Pankin pääkonttorin tontti maksoi markkaa v Jos summaa olisi pidetty käteisenä ja aina rahan vaihtuessa vaihdettu uuteen, summa olisi nykyään snt minkälaisen tontin sillä saisi Kruununhaasta nyt? Vuosikymmeniä sitten hylätystä pankin tallelokerosta löytyneet tsaarin Venäjän setelit K. Kauko 4

5 SUOMEN MARKAN OSTOVOIMAN KEHITYS % ,1 0, K. Kauko 5

6 Mitä on raha? Käsite muuttunut jatkuvasti hankalammaksi historian kuluessa Saamaoikeudella rahaan voi maksaa => saamaoikeudella rahaan taipumus muuttua rahaksi Seteli oli alkujaan saamaoikeus rahaan Pankkitili oli alkujaan saamaoikeus rahaan, nykyään yleensä lasketaan rahaksi K. Kauko 6

7 Saamaoikeudesta rahaksi Rahaa Saamaoikeutta rahaan 1800-luvulle Kolikot Setelit 1900-luvun alkuun Setelit Pankkitalletukset 1900-luvun lopulta Pankkitalletukset Luottokorttimaksut Oikeudella saada hevonen ei voi ratsastaa mutta K. Kauko 7

8 Rahan historiaa Hyödykeraha Esine, jota käytetään paljon vaihtokaupassa, ja jota hankitaan usein pelkästään maksuvälineeksi, vaikka sitä voi käyttää muuhunkin. Arvo perustuu viime kädessä käyttökelpoisuuteen Kaakaopavut Suomessa oravannahat hyödykerahana Helpoiten myytävää hyödykettä ei haluta kulutettavaksi vaan käytettäväksi maksuvälineenä. (Carl Menger, 1871) Kulta Vanhin tunnettu kartta; egyptiläinen papyrus nubialaisesta kultakaivosalueesta Kulta Vanhassa Testamentissa 1 Moos kirja; 2: Eedenistä sai alkunsa joki, joka kasteli puutarhan ja joka sieltä lähtiessään jakautui neljäksi haaraksi. Ensimmäisen nimi on Pison. Se kiertää koko Havilan maan, missä on kultaa, ja sen maan kulta on hyvää K. Kauko 8

9 Rahan historiaa Goodhart (1998) luokittelee kaksi koulukuntaa rahan synnystä Metallismi: rahan arvo perustui alkuvaiheissa jalometallin arvoon Hyödykeraha Ollut usein suositumpi taloustieteilijöiden keskuudessa Yksityisen sektorin koordinoimattomasti muodostunut kätevä ratkaisu Chartalismi: rahan arvo perustui valtiovallan määräyksiin ja päätöksiin Täysin hyödyttömästä tavarasta tulee rahaa, jos valtiovalta alkaa käyttää sitä ja vaatia sitä; hallintoalamaisten on pakko hankkia sitä (Knapp 1905, Wray 1998) Knapp (1905) Staatliche Theorie des Geldes Etenkin verotusoikeus; verovelvollisen pakko hankkia rahaa Perinteinen esimerkki: roomalaiset kolikot; provinssien oli pakko myydä hyödykkeitä Roomaan saadakseen roomalaisia kolikoita, joita veronkantajat vaativat => rahan ostovoima taattu Mutta voiko valtiovalta mahtikäskyllä määrätä kansan pitämään jotain arvokkaana? Entä jos jollain ei ole rahaa? Vapautetaanko veronmaksusta vai huolitaanko sittenkin veroina jotain muuta? K. Kauko 9

10 Rahan historiaa Velka Jonkinlaisia velkakirjoja / velkasavitauluja jo n ekr, vaikka varsinaista rahaa ei ollut Pelkkä velka ei vielä ole rahaa, vaikka velkakirjaa voi usein käyttää maksuvälineenä Asteittainen siirtymä hyödykerahasta varsinaiseen rahaan Metallismin ja chartalismin kombinaatio? Onnistunut rahajärjestelmä lienee aina/yleensä syntynyt julkisen vallan myötävaikutuksella Yksityinen liikkeeseen laskija ei riittävän uskottava? Julkinen valta tuskin voi yksinään päättää edes verottajana, mikä vaihdon väline on arvokasta? Helpointa ryhtyä muuttamaan rahaksi jotain sellaista, mikä on sama/melkein sama asia kuin jo olemassa oleva hyödykeraha K. Kauko 10

11 Rahan historiaa Metalliset kolikot = lähes ainoa käyttö maksuvälineenä Epästandardit metallikappaleet => standardoidut kolikot Nyk Turkissa tai Kreikassa noin 600 ekr Lydian kuningaskunta (mm. Herodotoksen mukaan) Kuningas Kroisos Kolikoiden lyöminen ja käyttö levisi kreikkalaisten siirtokuntien mukana yleisvälimerelliseksi, nopeasti kaikkialle muualle Aasiaan, Etelä-Eurooppaan ja Pohjois-Afrikkaan Amerikat, Australia ja suurin osa Saharan eteläpuoleisesta Afrikasta vasta satoja vuosia myöhemmin Rahan arvo = siihen käytetyn metallin arvo; voidaan mitata metallin määrällä Markka = 249 grammaa Punta = 454 grammaa Dinaari = 4,5 grammaa Etc Standardoidut kolikot käteviä => kolikon arvo korkeampi kuin metallin arvo muunlaisena kimpaleena Valtio lyö alamaisen jalometallin kolikoksi pienestä maksusta => kysyntää vain jos kolikko on jo arvokkaampi kuin siinä oleva jalometalli Valtio saattoi periä maksun metallin lyömisestä kolikoksi Intia 1500-luvulla K. Kauko 11

12 Rahan historiaa Metallirahan ongelmia Kolikot alttiita kulumiselle ja tahalliselle viilaamiselle Tahallinen inflaatio jalometallipitoisuutta alentamalla Isoissa transaktioissa paino Kupariplootut Metallikannassa olevat setelit = saamaoikeus (jalo)metalliin Ensimmäiset tällaiset setelit Kiinassa, yksityiset liikkeeseenlaskijat Ensimmäisenä Euroopassa Palmstruchin pankki Tukholmassa luvulla; sivukonttori Turussa Täyskatteellinen metallikanta Osittainen metallikanta ( Keskuspankilla oltava vähintään x% kultaa / hopeaa setelistönsä arvosta ) Valtio voi hyväksyä esim. veronmaksussa K. Kauko 12

13 Rahan historiaa Hopea oli pitkään tärkeämpi rahametalli kuin kulta, hopeakanta tavallisempi Setelit lunastettiin hopealla, ei esim. kullalla Ransk. argent = raha, hopea Suomessa hopeakanta Ruotsin vallan loppuaikoina ja suuren osan autonomian ajasta Suomen markka 1865 alkaen Kultakanta löi itsensä lävitse vasta 1870-luvulla K. Kauko 13

14 Yksityistä setelirahaa vuodelta 1666 Stockholms banco, seteli nro 314 Setelin haltijalle maksetaan 100 hopeataaleria K. Kauko 14

15 Rahan historiaa Setelit yleistyivät Euroopassa 1600-luvun lopulta alkaen Ruotsissa ja Englannissa ensimmäisiä valtiollisia setelipankkeja Yksityisten pankkien setelinanto-oikeus pitkään tavallinen Suomen Yhdyspankki Vieläkin Hong Kongissa, Skotlannissa ja Pohjois-Irlannissa Yksityisiä kolikoita ei liene koskaan ollut? Seteleitä käytetiin tottumuksesta ei juuri koskaan tuoda lunastettaviksi => lunastaminen voitiin lopettaa Paperikanta ; seteli, joka on vain paperi, jossa on kirjoituksia, numeroita ja kuvia. Kukaan ei lupaa vaihtaa miksikään. Aluksi sota-aikojen poikkeusjärjestely Ruotsi Suuren Pohjan Sodan aikana 1700-luvun alussa Monet Euroopan maat Napoleonin sotien aikana K. Kauko 15

16 Rahan historiaa Paperikannalla pitkään huono maine Paperirahan arvo osoittautui epäluotettavaksi, banaanimaiden järjestelmä Monissa valtioissa tosiasiallisesti kaksi valuuttaa Hopeiset kolikot, edelleen hopean arvoisia Lunastettavuuden menettäneet setelit, vähäarvoisempia Esim. Napoleonin sotien jälkeisen raharealisaatiot rahan (=seteleiden) uskottavuuden palauttamiseksi; Suomi Venäjän yhteydessä 1840 Raharealisaatio = rahan palauttaminen metallikantaan, jalometallilla lunastettavaksi 1870-luvulta I maailmansotaan klassinen kultakanta Kultakanta löi itsensä nopeasti lävitse kansainvälisesti muutamassa vuodessa Yksi historian onnistuneimmista rahajärjestelmistä Maailmantalouden voimakas kasvu (=rahan tarpeen kasvu) ja suuret kultalöydöt sattumalta samaan aikaan => rahan arvon vakaus? K. Kauko 16

17 Rahan historiaa Yritykset palata kultakantaan ja 1930-luvuilla epäonnistuivat Kultavaluuttakanta? Bretton Woods periodi ; USD kultakannassa, muut vapaasti vaihdettavat valuutat dollarikannassa Vuodesta 1971 alkaen vain fiat-rahaa Lat. verbistä facere ; yksikön passiivin subjunktiivi = fiat, ei voi kovin sanatarkasti suomentaa, mahdollisia suomennoksia olkoon tehty, tai niin olkoon tms Ranskaksi olisi Qu il soit/soit fait» ; Espanjaksi «Que sea» Ei missään kannassa, sinänsä hyödytöntä, arvo perustuu vain luottamukseen ja vakiintuneeseen käytäntöön K. Kauko 17

18 Kultakolikoista fiat-seteleiksi 1) Yleisö 3) Yleisö 50 % kate Setelipankki Setelipankki Vapaa lunastettavuus, vaikka holvissa aivan liian vähän jalometallia 2) 100 % kate Vapaa lunastettavuus 4) Lunastattavuus lakkaa, seteleiden käyttö jatkuu, ehkä vain vanhasta tottumuksesta, tai verottajan vaatiessa seteleitä K. Kauko 18

19 Fiat-raha Arvo perustuu joukkosuggestioon? Jokainen uskoo, että muut uskovat, että raha on arvokasta => sitä kannattaa ottaa maksuksi => se on arvokasta. Raha on verkostohyödyke Verkostohyödyke = hyödyke, joka on hyödyksi vain, jos muutkin käyttävät sitä (puhelin, sähköposti ) Ei ole järkevää ottaa rahana vastaan sellaista, jota kukaan muu ei huoli rahaksi. Lotz & Rocheteau (2002); Li & Wright (1998) Somalia 1990-luvulla Keskusvalta lakkasi toimimasta Keskuspankki lakkasi toimimasta Aiemmin liikkeeseen lasketut setelit säilyttivät ostovoimansa miksi? Ei liikkeeseen laskijaan kytköksissä olevaa verottajaa vaatimassa niitä; kukaan ei luvannut vaihtaa mihinkään hyödylliseen Esimerkki silkan tottumuksen tai verkostovaikutuksen voimasta Ja sen, ettei kansa mieti rahan arvon alkuperää K. Kauko 19

20 Pankkitoiminnan kehitys Jonkinlaista pankkitoimintaa jo Babyloniassa ennen varsinaisen rahan syntyä Talletukset ja lainat hyödykkeinä (vilja) Hammurabin laissa (1790 ekr) ensimmäiset tunnetut luottomarkkinoita koskevat säädökset Luotot esim. viljaa; rahaa ei vielä ollut Rahaan keskittyneitä pankkeja ainakin jo antiikin Kreikassa, yleistyi 300-luvulla ekr, kehittyi lisää Roomassa Talletuksia korkoa vastaan, korollisia luottoja Historian ensimmäinen pankkikriisi Roomassa keisari Galleniuksen aikana 260-luvulla jkr, pankit eivät hyväksyneet kuparirahaa Antiikissa tilirahan käyttö maksuvälineenä mitätöntä => talletukset eivät olleet kunnolla rahaa; saamaoikeudella rahaan ei maksettu K. Kauko 20

21 Pankkitoiminnan kehitys Kristinusko ja keskiaika vähensivät pankkitoiminnan merkitystä Euroopassa Rahan käyttö väheni Koron perimistä pidettiin uskonnon vastaisena Pankkirit juutalaisia (Shylock Shakespearen Venetsian kauppiaassa) Alkoi käynnistyä uudelleen Pohjois-Italiassa keskiajan lopulla Sana pankki tulee italian sanasta banca (tiski, penkki) Ensimmäisen kerran historiassa talletuksista alkoi tulla maksuväline, aikaisempaa rahamaisempaa Pankkien rooli paikkakuntien välisessä maksuliikenteessä Talletukset, lainat, maksuliikenne! Ital. giro = piiri Nyt jo kaikki modernin pankkitoiminnan osat: ottolainaus, antolainaus, maksuliikenne Tämän jälkeen lähinnä volyymi kasvanut ja tekniset välineet kehittyneet. Temppeliherrojen ritarikunnalla ensimmäinen kansainvälinen tilisiirtojärjestelmä K. Kauko 21

22 Pankkitoiminnan kehitys Suomessa Palmstruchin pankin sivukonttori Turussa 1660-luvulla, Turun diskonttolaitos aivan 1800-luvun alussa. Molemmat lyhytaikaisia Suomen Pankki 1811 Turun diskonttolaitoksen ex henkilökuntaa siirtyi Suomen Pankkiin Ensimmäisiä tavoitteita: vetää Ruotsin raha liikenteestä ja korvata Venäjän rahalla onnistui vasta raharealisaation yhteydessä Laski liikkeeseen pieniä ruplaseteleitä, lainakassa Muuttui keskuspankkimaisemmaksi 1800-luvun kuluessa Säästöpankkeja 1823 alkaen Ensimmäiseksi Turkuun, pian Helsinkiin Vähävaraisen kansanosan säästämismahdollisuuksien edistäminen Filantropia? Kunnallisen köyhäinavun kustannuksista säästäminen? Usein sivutoimista vapaaehtoistyötä Pankki = lipas vastuuhenkilön kaapissa, auki tunnin viikossa K. Kauko 22

23 Pankkitoiminnan kehitys Suomessa Liikepankkeja 1862 alkaen Vain suurehkojen yritysten ja varakkaiden kotitalouksien pankkeja Liikepankkitoiminta kasvoi Suomen teollistuessa Monia maakunnallisia liikepankkeja Turunmaan pankki, Vaasan osakepankki, Uudenmaan osakepankki, Etelä-Pohjanmaan pankki, Tampereen Osake-Pankki, Pohjolan osakepankki, Savo-Karjalan osakepankki Vain Ålandsbanken jäljellä, perustettiin vasta 1919 Ei ollut varsinaista vakavaraisuusvaatimusta ennen 1930-lukua Siis ei Oman pääoman oltava vähintään x % siitä ja siitä tyyppisiä säädöksiä Aate, lähinnä kielipoliittinen Kansallis-Osake-Pankki fennomaaninen laitos ( Vad? Kan man verkligen idka banverksamhet på finska? ) Osuuskassoja (nyk. osuuspankkeja) vuodesta 1900 Etenkin maaseudun luotonkysynnän tyydyttämiseksi Pitkään osuuskassan jäsenet henkilökohtaisesti vastuussa pankin veloista => erittäin varovainen lainapolitiikka K. Kauko 23

24 Pankkitoiminnan kehitys Suomessa Ensimmäinen maailmansota eräänlainen huippukausi Sota-ajan poikkeusoloissa runsaasti arbitraasimahdollisuuksia Suomessa tuskin koskaan ollut yhtä paljon pankkeja kuin ensimmäisen maailmansodan aikana Liikepankkeja paljon Paikalliset osuus- ja säästöpankit jo lyöneet itsensä lävitse, lukumäärä paljon suurempi kuin nykyään, joskin yleensä erittäin pieniä laitoksia luvun alussa: pienten liikepankkien kriisi Sota-ajan poikkeusolot päättyivät. Poikkeusolojen hyödyntämiseen perustuneet toimintamallit elinkelvottomia => niihin toimintansa perustaneet pankit pulassa. Ei laajoja kansantaloudellisia vaikutuksia => julkinen valta ei kovin aktiivisesti pelastanut ongelmiin joutuneita pankkeja Johti pankkitarkastusviraston perustamiseen K. Kauko 24

25 Pankkitoiminnan kehitys Suomessa 1930-luvun alussa yleinen pankkikriisi Etenkin liikepankit Maakunnalliset liikepankit lähes katosivat Nyt mukana niin merkittävä osa pankkisektorista, että kansantaloudellinen ongelma Suomen Pankin rooli tärkeä hätärahoittajana Ei ollut vakavaraisuusvaatimusta; jos pankki pystyi selviytymään maksuvelvoitteistaan, se sai jatkaa. Ei tarvittu hätäpääomittajaa sijoittamaan osakepääomaa, hätäluotottaja riitti Fuusiot ja markkinoilta poistumiset => keskittyminen Alettiin korkosäännöstely, alkoi talletuskorkokartellina Vakavaraisuus- ja maksuvalmiussäätely tulivat K. Kauko 25

26 Pankkitoiminnan kehitys Suomessa kahlitun rahan aika Talletuskorkojen säännöstely/kartelli jo 1930-luvulta alkaen, sääntely tiukkeni toisen maailmansodan aikana Antolainauksen keskikorkosäännöstely ja jatkuva luottojen ylikysyntä Luottotappioriski olematon Lainaa riitti vain kaikkein luottokelpoisimmille Asiakas vaikeuksissa => muutetaan laina korottomaksi ja peritään enemmän muilta! Kiintiöt Suomen Pankista lainaamisessa Ulkomaiset pääomanliikkeet erittäin säänneltyjä Pankkikilpailu etenkin kilpailua talletuksista; tiheä konttoriverkko ja mainontaa; muuta keinoa saada lisää rahoitusta ei ollut. Asiakkaille ei voinut tarjota korkeita korkoja, koska korot säänneltyjä. Pulkki (2008, markkinoinnin gradu Vaasan yliopistossa): 1970-luvulla ja 1980-luvun alussa pankkimainonta aikakauslehdissä oli etenkin talletustilien mainontaa; Rahoitusmarkkinoiden vaihtokauppa: pankki myönsi lainaa negatiivisella reaalikorolla sille, joka oli ensin tukenut pankkia pitämällä pitkään isoja talletuksia negatiivisella reaalikorolla Tiukka sääntely johti (tai ainakin osui ajallisesti samoihin vuosikymmeniin) tilanteeseen, jossa suurimmilla liikepankeilla oli omat leirinsä Muiden toimialojen yrityksiä, joilla omistusyhteys liikepankkiin, josta otti pääosan luottorahoituksestaan Omisti liikepankkia, oli osin liikepankin omistuksessa. Pankkitoimialan rakennemuutokset pienempiä kuin aikaisemmin tai myöhemmin ei uusia pankkeja, tuskin lainkaan pankkifuusioita, markkinaosuuksien muutokset vähäisiä K. Kauko 26

27 Pankkitoiminnan kehitys Suomessa Pankkien merkitys maksuliikenteessä kasvoi 1940-luvulta alkaen Postisiirto ja hiukan myöhemmin pankkisiirto toisen maailmansodan aikana Aiemmin lähinnä postivekseleitä ja sekkitilejä Palkka pankkiin Merkittävä pankkilainsäädännön uusiminen 1969/1970 Osuus-, säästö- ja liikepankkien sallitun toiminnan erot pienenivät MUTTA! Liikepankeilla yhä korkeampi vakavaraisuusvaatimus Säästö- ja osuuspankeilla oli aiemmin ollut vain erittäin vähäriskistä toimintaa => tappiot todella epätodennäköisiä => ohuestikaan pääomitetulla säästö/osuuspankilla ei riskiä tilanteesta, jossa varat tappioiden jälkeen pienemmät kuin velat => ei ollut tarvetta pitää isoja pääomia puskureina tappioita vastaan. Nyt: periaatteessa saattoi olla yhtä paljon riskiä kuin liikepankilla, mutta puolet vähemmän pääomia K. Kauko 27

28 Pankkitoiminnan kehitys Suomessa 1970-luku ja 1980-luvun alku hiljaista aikaa Automaatio eteni, tosin vain henkilökunta käytti Pankkiautomaatit ja kortit 1980-luvulla. Liberalisointi 1980-luvun puolivälissä => antolainauksen voimakas kasvu Toimivatko sekä asiakkaat että pankit tavalla, joka oli ollut järkevä vain säännöstelyn oloissa? Vanha tottumus Kokemus voi olla haitallista Osuus- ja säästöpankeilla yhä löysät vakavaraisuusvaatimukset 1990-luvun alussa yleinen pankkikriisi Etenkin säästöpankit, jotka olivat lisänneet antolainaustaan eniten 1980-luvun lopulla Valtion rooli kriisinhoidossa keskeinen aivan alun jälkeen 1930-luvulla päävastuu kriisinhoidosta oli Suomen Pankilla, nyt valtiovallalla Valtion vakuusrahasto Pääomitus, valtion vakuusrahaston pääomalainat Fuusiot ja markkinoilta poistuminen => keskittyminen Kriisin jälkeen pohjoismainen integraatio 1990-luvulta alkaen, omistusjärjestelyt Nordea ensimmäinen, joka teki varsinaisen fuusion EU:n laajuinen integraatio koskenut lähinnä sääntelyä, valvontaa ja maksuliikennettä K. Kauko 28

29 Mikä on pankki? Yksinkertainen juridinen vastaus: Yritys, jolla asianmukainen toimilupa talletuspankkitoimintaan Luottolaitoksen toimiluvan myöntää Finanssivalvonnalle tehtävästä hakemuksesta EKP (vielä hiljattain luvan myönsi FIVA) Pääomat min. 5 milj Omistajat / perustajat luotettavia Luvanvarainen toimiala käytännössä kaikkialla Ainakin koko EU Nykyään Suomessa 8 liikepankkia, 19 säästöpankkia, 5 säästöpankkiosakeyhtiötä, 167 jäsenosuuspankkia ja 26 paikallisosuuspankkia. Lisäksi on luottomarkkinoilla toimivia ei-pankkeja ja ulkomaisten luottolaitosten sivukonttoreita Pankkien velat voivat olla rahaa Raportointivelvollisia Eurojärjestelmän tilastoinnissa (johon palataan seuraavalla luennolla) K. Kauko 29

30 Mikä on pankki? Olennaista etenkin se, että kerää yleisöltä takaisinmaksettavia varoja (+myönnetään luottoja tai muuta rahoitusta) Pikavippifirma ei kerää takaisinmaksettavia varoja => ei ole luottolaitos eikä pankki Muu kuin talletuspankki, Suomen Pankki tai Pohjoismaiden Investointipankki saa toiminimessään käyttää sanaa "pankki" ainoastaan, jos on ilmeistä, että sanan käyttäminen ei viittaa harhaanjohtavasti talletuspankin toimintaan. (Luottolaitoslaki 2 luku, 4 ) Esim. panttilainaamo, pikavippiyhtiö tms ei saa esiintyä nimellä pankki K. Kauko 30