Taaleri Pohjois-Euroopan ensimmäinen yhteinen raha

Transkriptio

1 Taaleri Pohjois-Euroopan ensimmäinen yhteinen raha Juha Tarkka

2 Taalerin kolme vuosisataa Pohjois-Euroopan rahahistoria 1500-luvulta luvulle on taalerin historiaa Itämeren alueen yhteinen raha! Mikä oli taaleri? Hopearaha, paino aluksi noin 29 g, hopeaa noin 26 g Kauppa levitti taalerin käyttöä ensin kaupparahana myöhemmin rahajärjestelmän perusta Pohjois-Saksan monissa valtioissa myös Tanskassa, Ruotsissa, osittain Hollannissa, Puolassa, Baltiassa, myös ruplan alkuperäinen esikuva Poistui käytöstä vasta 1870-luvulla kun alue siirtyi kultakantaan (Saksan yhdistymisen jälkeen) Juha Tarkka 2

3 Taalerialue 1700-luvun lopulla Juha Tarkka 3

4 Reichsthaler Kaikkien taalereiden esikuva, riikintaaleri Reich? Pyhä Saksalais-Roomalainen keisarikunta Ruhtinaiden löyhä liitto: keisari Wienissä 1566 keisarikunnan Augsburgin valtiopäivät vahvistivat Reichsthaler-nimisen hopearahan painon ja kurssin Thaler? Joachimstal (nyk. Jáchymov Tšekissä) Suuret hopealöydöt 1500-luvulla Rahanlyontiä, Joachimsthaler = 27,20 g hopeaa (1518) Tästä nimi: thaler taler daler daalder dollar taaleri Juha Tarkka 4

5 Kaivostoimintaa Joachimstalissa Juha Tarkka 5

6 Hopeasisällön muutokset Augsburgin rahajulistus 1566: 9 taaleria Kölnin markasta hienoa hopeaa Kölnin markka oli keskiaikainen hopean mittayksikkö, paino noin 233,86 grammaa, Reichsthaler siis 25,98 g Myöhemmin taalerin hopeasisältöä muuteltiin Kipper- und Wipperzeit 1600-luvun alkupuolella Mm. Napoleonin sodat Syitä muutoksiin ( rahan huonontamiseen ): Valtion menojen inflaatiorahoitus varsinkin sotien aikaan Hopearahan kuluminen kierrossa (jopa 16%) Taalerijärjestelmään syntyi ajan myötä kirjavuutta Juha Tarkka 6

7 Reichsthaler vuodelta 1568 (Keisari Maximilian II / Lyypekki) Juha Tarkka 7

8 Taalerin keveneminen Saksassa Rahakanta: St./Mf Nettopaino: Augsburg ,98 g Albertusthaler ⅔ 24,65 g Zinna ½ 22,27 g Leipzig ,49 g Lübisch kurant ⅓ 20,63 g Konventions ,39 g Preussi ,70 g Vereinsthaler kpl/500g 16,67 g Juha Tarkka 8

9 Preussi Reichsthaler Juha Tarkka 9

10 Preussi Vereinsthaler 1859 (arvo vuodesta 1871 alkaen 3 RM) Juha Tarkka 10

11 Alankomaat Rahajärjestelmä 1 Gulden (florin) = 20 stuivers Omaksui Reichsthalerista oman muunnelman Rijksdaalder à 24,66 g hienoa hopeaa Rijksdaalder = 2 ½ guldenia = 50 stuivers Zilveren ducaat Amsterdamsche Wisselbank ( ) Kaupungin omistama talletus- ja maksuliikelaitos Banco-florin hieman arvokkaampi kuin kiertävä metalliraha Agio noin 4,5% banco-floriinin eduksi Keskeinen tekijä Itämeren alueen kaupassa 1700-luvulla Juha Tarkka 11

12 Alankomaat: Rijksdaalder 1805 (Zilveren ducaat) Juha Tarkka 12

13 Hampurin markka ja Reichsthaler Hampuri Itämeren alueen finanssikeskus Hampurin rahayksiköt: 1 Rthlr = 3 Mark = 48 Schillinge; 1 Schilling = 12 Pf. Lübische Währung Hamburger Bank (per. 1619) Hopeakatteinen giropankki: tattletukset ja tilisiirrot Banco-valuta: Reichsthaler Banco, 9¼ kpl efm Alueen muut valuutat noteerattiin bancovaluutassa Hampurissa kierrossa Mark Courant : 11⅓ Rthlr = 43 Mark efm Juha Tarkka 13

14 Hampuri Reichsthaler Juha Tarkka 14

15 Rigsdaler specie (1625): Tanska 9¼ kpl markasta puhdasta hopeaa = 25,28 g Rigsdaler kurant (1713): 11⅓ kpl markasta puhdasta hopeaa = 20,63 g Järjestelmä levisi myös saksalaiselle alueelle Schleswig-Holstein, Hampuri, Lyypekki 1813: Rigsbankdaler = ½ Speciedaler 1854: Rigsdaler rigsmønt = Rigsbankdaler 1873: Kultakanta ja Skandinaavinen rahaliitto 1 rigsdaler rigsmønt 2 kroner Juha Tarkka 15

16 Tanska rigsdaler specie Juha Tarkka 16

17 Schleswig-Holstein Speciesthaler Juha Tarkka 17

18 Norja Speciedaler Juha Tarkka 18

19 Ruotsin taalerin kohtalo Ruotsissa ensimmäiset daler tyyppiset rahat lyötiin Kustaa Vaasan aikaan, virallinen rahajärjestelmä perustui vielä markkaan ja äyreihin (1 mark = 8 öre), taalerit kierrossa kurssiin 1 daler = 4 mark (aluksi 3) Jatkuvat sodat aiheuttivat inflaatiota Kuparirahan käyttöönotto 1600-luvulla ja paperirahan arvon lasku 1700-luvulla sekoittivat rahajärjestelmän totaalisesti Paperirahan arvo puolittui suhteessa hopeaan luvulla liikkeessä kolmenlaisia taalereita 1 riksdaler = 6 daler silvermynt = 18 daler kopparmynt Juha Tarkka 19

20 Kustaa III:n rahanuudistus Ruotsin raharealisaatio 1776: Kovaan valuuttaan Hampurin mallin mukaan Rahayksiköksi hopeinen riksdaler (riikintaalari) Lübisch Währung :1 rdr = 48 sk.; 1 sk. = 12 runstykkiä Vanhat Ruotsin taalerit vaihdettiin pois liikkeestä Setelit hopealla lunastettaviksi Sotien vuoksi vakaa rahanarvo jäi lyhytaikaiseksi paperitaalereiden arvo laski suhteessa hopeaan 1834 uusi realisaatio, taaleri ¼ vanhasta arvostaan 1 riksdaler specie = 4 riksdaler riksmynt Riksdaler riksmynt korvattiin kruunulla 1873 (kultakanta) Juha Tarkka 20

21 Ruotsi Riksdaler Juha Tarkka 21

22 Ruotsin Pommeri Zwei drittel Juha Tarkka 22

23 Taaleri kaupparahana Kaupparaha: Kansainvälisessä kaupassa käyttöön vakiintuneita rahalajeja, jotka olivat haluttuja erityisesti alueilla, joiden oma rahajärjestelmä ei ollut kehittynyt Albertusthaler (9 3/5 e.f.m, noin 24,4 g) Alkuperä: Alankomaat Käyttöalue (vuoteen 1810 saakka) Baltian maat, Venäjä Maria Theresienthaler: (10 e.f.m, noin 23,4 g) Alkuperä: Itävalta Käyttöalue Afrikka, Lähi-Itä Trade Dollar (7/8 troy-unssia 0,900 fine, noin 24,5 g) Alkuperä: USA Käyttöalue Kiina ja Itä-Aasia Kilpailija: Dukaatti (3,5 g kultaa) Juha Tarkka 23

24 Kuurinmaa Albertusthaler Juha Tarkka 24

25 Maria Theresia Thaler Juha Tarkka 25

26 Rupla Juha Tarkka 26

27 Taalerin loppu Baltiassa korvattiin ruplalla 1810 Saksassa korvattiin markalla 1871 Alankomaat kultakantaan 1875 Ruotsissa korvattiin kruunulla 1873 Tanskassa korvattiin kruunulla 1873 Norjassa muuttui kruunuksi 1873 Suomessa rupla korvattiin markoilla 1865 Venäjä kultakantaan 1897 USA:ssa kultakantaan käytännössä 1873 Tänään 26 g hopeaa maksaa noin 12 euroa Juha Tarkka 27

28 Rijksdaalder vuodelta Juha Tarkka 28

29 Kiitos mielenkiinnosta! Juha Tarkka 29