Geologisen rakenteen selvitys Tenholan, Kerälänharjun ja Parolan pohjavesialueilla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Geologisen rakenteen selvitys Tenholan, Kerälänharjun ja Parolan pohjavesialueilla"

Transkriptio

1 GTK, Etelä-Suomen yksikkö Maankäyttö ja ympäristö Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy, Hattulan kunta, Puolustusvoimat, Hämeen ELY-keskus Geologisen rakenteen selvitys Tenholan, Kerälänharjun ja Parolan pohjavesialueilla

2 ARKISTORAPORTTI 95/2013

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO Yleistä Aikaisemmat tutkimukset MAASTOTUTKIMUKSET Maastokartoitus Havaintoputkiasennukset ja kairaukset Painovoimamittaukset Menetelmän perusteista Mittaukset ja tulosten tulkinta Maatutkaluotaukset MALLINNUKSET JA VISUALISOINTI 8 TULOKSET Kallioperän koostumus, rakenne ja korkokuva Tutkimusalueen geologisesta rakenteesta ja syntyhistoriasta Pohjavedenpinnan taso, virtaussuunnat, pohjavesivyöhykkeen paksuus ja pohjavettä suojaavan irtomaakerroksen paksuus YHTEENVETO 17 5 KIRJALLISUULUETTELO 20 LIITTEET Liittet Mittauslinjat Liite 2 Maaperäkartan korkokuvakartta Liitteet Kalliopinnan taso Liitteet Pohjavedenpinnan taso Liitteet Pohjavesivyöhykkeen paksuus Liitteet Pohjavedenpinnan yläpuolisen irtomaakerroksen paksuus Liitteet Painovoimamittausten tulkintalinjat Liitteet Havaintoputkikortit Liitteet 9 A-B Yhteenveto kairausten maalajihavainnoista Liitteet 10 A-C Poikkileikkausprofiilit Kansikuva: Laikkaanvuoren rinnettä, näkymä kohti Tenholanlukkoja. Kuva GTK, T.Rauhaniemi

4 Pohjavesialueiden geologinen selvitys Tenholan, Kerälänharjun ja Parolan pohjavesialueet 1 1 JOHDANTO 1.1 Yleistä Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) Etelä-Suomen yksikkö on tehnyt pohjavesialueen geologisen rakenneselvityksen Tenholanlukkojen-Parolanharjun alueelle vuosina Tenholan ( ), Kerälänharjun ( ) ja Parolan ( ) ensimmäisen luokan pohjavesialueet sijaitsevat Hattulan kunnassa, kirkonkylän lounais/eteläpuolelta luoteeseen aina Vanajaveden rantaan asti (kuva 1). Hanke on toteutetttu yhteistyöprojektina ja rahoitettu projektin osallisten kesken; Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy, Hattulan kunta, Puolustusvoimat, Hämeen elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus (ELY) ja Geologian tutkimuskeskus (GTK). GTK:ssa tutkimuksen organisoinnista ja toteutuksesta on vastannut geologi Jussi Ahonen. Pohjavesialueen rakenteen mallinnuksista, niiden tulkinnoista ja tutkimuksen raportoinnista vastasi geologi Tom Rauhaniemi. Painovoimamittauksista ja niiden tulkinnasta vastasivat geofyysikot Jukka Lehtimäki ja Tuire Valjus. Maatutkauksesta vastasi maanmittausinsinööri Juha Majaniemi. Kuva 1. Tenholanlukkojen-Parolanharjun tutkimusalueen sijainti. Kartta GTK, T. Rauhaniemi. Tässä raportissa selvitetään tutkimusalueen kallionpinnan korkokuvaa, pohjavedenpinnan tasoa, harjun syntyvaiheita sekä maaperäkerrostumien rakenteen ja aineksen vaihtelua kairauksiin, painovoimamittauksiin ja pohjaveden pintatietoihin perustuen. Kallio- ja pohjavesipintamallit yhdessä maaperämuodostumien syntyvaiheiden tulkinnan kanssa luovat perustan alueen vedenjohtavuuksien ja pohjaveden virtauskuvan hahmottamiselle sekä mm. vedenhankintapaikkojen ja pohjavesialuerajausten määrittelylle. Tiedot palvelevat myös maankäytön suunnittelua ja pohja-

5 Pohjavesialueiden geologinen selvitys Tenholan, Kerälänharjun ja Parolan pohjavesialueet 2 vettä uhkaavissa onnettomuustilanteissa tarvittavien toimenpiteiden suorittamista ja ennakoimista. Rakennetutkimuksella tuotettua tietoa voidaan jatkossa hyödyntää myös pohjaveden virtausmallien laadinnassa. 1.2 Aikaisemmat tutkimukset Tutkimuksen tausta-aineistona on käytetty sekä seuraavia geologisia selvityksiä että pohjaveden hankintaan ja suojeluun liittyviä hydrogeologisia ja teknisiä erillisselvityksiä: Haavisto-Hyvärinen, M., Stén, C.-G. & Herola, E Hyrvälä. Maaperäkartta 1: selitys. Karttalehti Geologian tutkimuskeskus. 9 s., 1 liites. Kejonen, A., Stén, C.-G., Moisanen, M. & Paukola, T Leteensuo. Maaperäkartta 1: selitys. Karttalehti Geologian tutkimuskeskus. Kejonen, A., Stén, C.-G., Moisanen, M. & Paukola, T Tyrväntö. Maaperäkartta 1: selitys. Karttalehti Geologian tutkimuskeskus. Matisto, A Suomen geologinen kartta 1: : kallioperäkarttojen selitykset. Karttalehti Valkeakoski Geologinen tutkimuslaitos. 34 s., 1 liites. Simonen, A Suomen geologinen kartta 1: : kalliperäkarttojen selitykset. Karttalehti Hämeenlinna Geologinen tutkimuslaitos. 45 s. Sipola, V., Jokinen, J. ja Tarvainen, A Hattulan Tenholan ja Parolan pohjavesialueiden geologisen rakenteen selvittäminen painovoimamittauksin. Suomen Malmi Oy, Raportti 221/2622/06/VS, JJ, AMT. Kallioperäkarttojen (1: ), maaperäkarttojen (1: ja 1:20 000) ja maastokartan (1:20 000) lisäksi käytettävissä oli pohjavesipintahavaintoja alueella sijaitsevista pohjaveden tarkkailuputkista.

6 Pohjavesialueiden geologinen selvitys Tenholan, Kerälänharjun ja Parolan pohjavesialueet 3 2 MAASTOTUTKIMUKSET 2.1 Maastokartoitus Tutkimusalueella tehdyllä maastokartoituksella muodostettiin yleiskäsitys tutkimusalueiden geologisista ja hydrogeologisista olosuhteista. Maastokartoituksella tehtiin geomorfologiset pintahavainnot tutkimusalueen keskeisiltä osilta (kuva 2). Myös kalliopaljastumista, mahdollisesta maaaineksen otosta (kuvat 3 ja 4) sekä niiden laajuudesta tehtiin havaintoja. Kuva 2. Laikkaanvuoren kaakkoisrinnettä. Kuva GTK, T.Rauhaniemi.

7 Pohjavesialueiden geologinen selvitys Tenholan, Kerälänharjun ja Parolan pohjavesialueet Kuva 3. Maa-aineksen ottoalue Kalkkosissa, nykyisin frisbeegolfratana. Kuva GTK, T.Rauhaniemi. Kuva 4. Ruskeenharjun itärinteessä sijaitseva maa-aineskuoppa. Kuva GTK, T.Rauhaniemi 4

8 Pohjavesialueiden geologinen selvitys Tenholan, Kerälänharjun ja Parolan pohjavesialueet Havaintoputkiasennukset ja kairaukset Tutkimusalueella tehtiin maaperäkairauksia ja havaintoputkiasennuksia yhteensä kymmenessä tutkimuspisteessä, joista kahdeksaan asennettiin pohjavesiputki. Myös kairauspisteistä, joihin ei asennettu pohjavesiputkea, havainnoitiin pohjaveden korkeus. Kairauspisteet suunniteltiin painovoimamittausten tukipisteverkkoa ja pohjavedenpinnan havaintoverkkoa silmällä pitäen. Asennuskohteet tarkastettiin maastossa ennen kairausten aloitusta. Maaperäkairausta ja kalliovarmistusta tehtiin yhteensä noin 330 metriä (kuva 5). Havaintoputkea asennettiin yhteensä noin 250 metriä, ja niiden siiviläputket asennettiin läpäisevissä maalajikerroksissa koko pohjavesivyöhykkeeseen. Putket varustettiin suositusten mukaisesti (Arjas 2005) metallisilla galvanoiduilla, lukittavilla suojaputkilla. Halkaisijaltaan /63 mm:n kokoiset pohjavesiputket ovat materiaaliltaan suuritiheyksistä polyeteeniä (PEH). Kairausten yhteydessä havainnoitiin maaperän vallitseva kerrosjärjestys ja otettiin maanäytteitä. Yksityiskohtaiset havaintoputkikortit ja aistinvaraiset maaperänäytteiden maalajijärjestykset ovat liitteinä Maalajimäärityksissä on käytetty GEO-luokitusta (Korhonen et al. 1974). Kuva 5. Tutkimusalueen maaperäkairausta. Kuva GTK, J. Tranberg. 2.3 Painovoimamittaukset Menetelmän perusteista Painovoimamittausten avulla voidaan tutkia tiheydeltään ympäristöstä poikkeavien muodostumien paksuutta ja tilavuutta. Koska maaperän tiheys on huomattavasti kallioperän tiheyttä pienempi (tiheysero noin kg/m 3 ), voidaan painovoimamittauksia käyttää myös maapeitteen paksuuden arviointiin. Edellytyksenä kuitenkin on, että maapeitteen paksuusvaihtelut ovat riittävän suuria (vähintään 10 metriä). Myös mittauspisteen korkeusasema pitää tuntea. Painovoimamittauksella ei pystytä erottelemaan maaperän eri kerroksia tai pohjavedenpinnan tasoa. Muilla tutkimusmenetelmillä tuotettuja maaperä- ja pohjavesitietoja (esim. kairaus, seisminen luotaus ja maatutkaluotaus) voidaan kuitenkin hyödyntää painovoimamittausten tulkinnassa. Maapeitteen paksuutta määritettäessä painovoimaprofiilit pyritään sijoittamaan maastoon siten, että niiden alku- ja loppupäät ovat kalliopaljastumilla tai kairauspisteissä, joissa kallionpinnan tarkka

9 Pohjavesialueiden geologinen selvitys Tenholan, Kerälänharjun ja Parolan pohjavesialueet 6 korkeustaso tunnetaan. Lisäksi profiilit saattavat kulkea ristiin toistensa yli. Näin voidaan arvioida painovoimakentän alueellista vaihtelua, jota käytetään maapeitteen paksuustulkinnan perustasona. Kun maa- ja kallioperän välinen tiheysero oletetaan vakioksi, voidaan painovoima-anomaliasta laskea maapeitteen paksuus. Maaperän todellista paksuutta on kuitenkin tarpeellista kontrolloida riittävän tiheästi esim. kairaamalla, koska sekä kallion tiheydestä riippuva alueellinen painovoimataso että irtomaapeitteen tiheys voivat vaihdella mittauslinjalla ja siten vaikuttaa tulkintatulokseen. Vaikka maapeitteen tulkitussa paksuudessa saattaa referenssitiedon puuttuessa olla kohtuullisen suuriakin virheitä, kuvaa tulos kallionpinnan alueellisen topografian vaihtelua yleensä hyvin. Jos painovoimaprofiileille saadaan myöhemmin uutta kallionpintatietoa esim. kairauksilla, niin maapeitteen paksuustulkintaa voidaan tarkentaa uudelleentulkinnalla Mittaukset ja tulosten tulkinta Mitattujen painovoimaprofiilien sijainti on esitetty liitteesä 1. Painovoimalinjoja mitattiin 39 kappaletta ja niiden yhteispituus oli n. 40 km. Mittaukset suoritettiin Worden gravimetrillä käyttäen 20 metrin pisteväliä. Linjapisteiden maanpinnan tasojen määritykseen käytettiin letkuvaaitusta. Painovoimalinjojen päät on sidottu kalliopaljastumiin ja kairauspisteisiin ja linjojen päätypisteiden korkeustaso on määritetty VRS-GPS -laitteistolla. Mittauslinjoilla kallionpinnan referenssipisteiden etäisyys on alle 1 km ja jotkut linjat risteävät toistensa yli. Näin painovoimamittausten tulkinnassa voidaan saavuttaa riittävä tarkkuustaso. Nyt mitattujen linjojen lisäksi tulkittiin uudelleen SMOY:n toimesta vuonna 2006 mitatut painovoimalinjat (Sipola et al. 2006). Mittaustulokset yhtenäistettiin GTK:n käyttämään muotoon ja tulkinnassa otettiin huomioon myös pohjavesitiedot, mitä ei ollut aiemmissa tulkinnoissa huomioitu. GTK:n mittaamat linjat ovat numeroitu 1 39 ja SMOY:n linjoilla on s-etuliite, s2 s13. Mittaustuloksista on laskettu Bouguer -anomaliat keskitiheydellä 2670 kg/m 3. Topografiaeroista johtuva painovoimatulosten vääristymä on korjattu käyttäen 3D-topografiakorjausta, johon poimitaan mittauslinjan ympäristön maanpinnan taso Maanmittauslaitoksen 25 x 25 m:n digitaalisesta korkeusmallista. Tulkinnassa on käytetty Interpex MAGIX-XL -tulkintaohjelmaa. Paikallisesta painovoima-anomalian vaihtelusta on tulkittu maapeitteen paksuus. Tulkinta etenee siten, että annetun mallin parametreja muuttamalla koetetaan löytää sellainen laskennallinen käyrä, joka vastaa parhaiten mittauspisteistä muodostuvaa painovoimakäyrää. GTK:n teki tutkimusalueella vuonna kpl refraktioseismistä profiilia, yhteispituudeltaan 3.5 km. Luotausten tuloksia käytettiin painovoimatulkintojen tukena linjoilla 5, 9-11 sekä s2- s6. Painovoimamittausten linjakohtaiset tulkinnat on esitetty liitteessä 7. Tulosteissa vaaka-akselilla on käytetty mittakaavaa 1:5000 tai 1:10000 ja pystyakselin skaala vaihtelee tapauskohtaisesti. Leikkauskuvien y-koordinaatista puuttuu kaistanumero. GTK:n mittaukset on tulkittu kaistalla KKJ3 ja SMOY:n tulokset kaistalla KKJ2, mikä on myös merkitty SMOY:n linjojen leikkauskuviin s2-s13. Pohjavedenpinnan tasona on käytetty havaintoputkista saatuja arvoja ja se näkyy malleissa vaakaviivana. Pohjavedenpinnan yläpuoliselle, kuivalle maa-ainekselle on tulkinnassa käytetty tiheyttä 1 0 kg/m3 ja pohjaveden kyllästämälle maa-ainekselle kg/m3. Alueella on jyrkkäpiirteisiä ja korkeita mäkiä, joiden vaikutusta painovoimaprofiileihin ei ole pystytty täysin poistamaan 3D-topografiakorjauksella. Pahiten jyrkät topografianvaihtelut haittaavat profiilien s6 ja s7 sekä 5 7 maapeitteen paksuuksien määritystä. Näillä linjoilla tulkintatulosta voidaan pitää vain suuntaa antavina. Alueen eteläpuoliskon linjat olivat tulkinnallisesti selväpiirteisempiä. Moottoritiealueelta ei ole mittaustuloksia, joten ko. kohtia ei ole myöskään voitu tulkita.

10 Pohjavesialueiden geologinen selvitys Tenholan, Kerälänharjun ja Parolan pohjavesialueet Maatutkaluotaukset Maatutkaluotaus on sähkömagneettinen tutkimusmenetelmä, joka perustuu maankamaraan lähetettyjen radioaaltojen takaisin heijastuvan osan rekisteröintiin. Maatutkaluotauksella saadaan jatkuvaa profiilitietoa maaperän rakenteesta. Menetelmä on parhaimmillaan harjualueilla, jossa sillä saadaan tietoa jopa yli 30 metrin syvyydeltä kallionpinnan korkokuvasta, pohjavedenpinnan tasosta, irtainten maalajien laadusta ja maaperän kerrosten rakenteesta. Näillä tiedoilla on merkittävä osuus alueilla, joilla on vähän maaperäleikkauksia. Sähköä hyvin johtavissa maalajeissa, kuten savessa, maatutkaluotauksen tunkeutumissyvyys on pieni tai olematon. (Mattsson et al. 2005). Tutkimusalueilla luodattiin GTK:n maatutkakalustolla yhteensä noin 10,6 kilometriä (kuva 6). Luotauksissa käytettiin SIR-3000 maatutkalaitteistoa ja 100 MHz:n antennia, joka on tyypillisimpiä antenneja pohjavesitutkimuksissa (Mattsson 2001, Mattsson et al. 2005). Linjojen paikannus maastossa tehtiin GPS-paikantimella. Kuva 6. Maatutkalaitteiston antenniosa. Kuva GTK, T. Rauhaniemi. Maatutkaluotausten tuloksia on tässä raportissa hyödynnetty soveltuvin osin kallion- ja pohjavedenpinnan syvyyden määrityksessä ja muodostumien sisäisen rakenteen tulkinnassa. Maatutkalinjat on tallennettu GTK:n tietokantaan, mistä niitä on tarvittaessa saatavana sekä numeerisena että paperitulosteina. Maatutkalinjojen sijainti on esitetty liitteessä 1.

11 Pohjavesialueiden geologinen selvitys Tenholan, Kerälänharjun ja Parolan pohjavesialueet 8 3 MALLINNUKSET JA VISUALISOINTI Kairauksista, painovoimamittauksista, seismisistä luotauksista ja paljastumahavainnoista saadut kallionpinnan tasotiedot yhdistettiin ArcGIS -ohjelmistolla. Aineistosta laskettiin Topogridinterpolointimenetelmällä mallit tutkimusalueen kallionpinnan korkokuvasta. Pohjavesipintamallit tehtiin em. tavalla hyödyntäen pohjaveden tasotietoja, joita saatiin mm. havaintoputkista ja luonnonvesipinnoista. Viimeksi mainituissa luonnonvesipinnoissa kuten lähteissä, soilla, vesijätöillä ja vesistöissä pohjavedenpinta on samalla tasolla maanpinnan kanssa (Korkka-Niemi & Salonen 1996, Salonen et al. 2002). Pinta- ja pohjavesien vedenkorkeuserot ovat sitä vähäisemmät, mitä johtavampaa maaperä on. Useimmisssa luonnontilaisissa olosuhteissa pohjavesi virtaa vesistöön (Salonen et al. 2002), vaikka päinvastainenkin tilanne on mahdollista (Mälkki 1999). Muodostuvan pohjaveden määrää voivat lisätä ympäröivistä vesistöistä tai suoalueilta imeytyvät pintavedet. Pienvesistöt ja suot ovat kuitenkin pääasiassa pohjaveden purkautumispaikkoja (Mäkinen 2005). Vaikka pohjaveden muodostuminen on jaksottaista, on sen purkautuminen yleensä jatkuvaa, koska pohjavesivarasto on suuri verrattuna purkautuvaan pohjavesimäärään. Korkeimmillaan pohjaveden pinta on lumen sulamisen aikaan, mutta se laskee kesällä suuren haihdunnan vuoksi. Syyssateiden aikana pinta jälleen nousee kun taas talvella sateen tullessa lumena ja roudan estäessä veden imeytymisen pinta laskee alimmalle tasolleen (Salonen et al. 2002). Pohjavedellä kyllästyneen maapeitteen paksuus on laskettu pohjavesi- ja kallionpintamallien erotuksena. Pohjavedenpinnan yläpuolisen irtomaapeitteen paksuus saatiin tutkimusalueen maanpinnan korkeusmallin ja pohjavesipintamallin erotuksesta. Mallien interpoloinnin ulottuvuutena tunnetuilta tasopisteiltä on käytetty kallionpinnan osalta 150 metriä ja pohjavesipinnan osalta 350 metriä. Saadut pintamallit on visualisoitu ArcGISohjelmistolla karttapohjille. Tutkimusalueen mallinnukset ovat liitteissä 2 6. Pohjavedellä kyllästyneen maapeitteen paksuus voitiin visualisoida ainoastaan niillä alueilla, joilta on käytettävissä sekä kallionpinnan että pohjavedenpinnan mallit. Pintamalleja tarkasteltaessa on aina huomioitava mittaus- ja mallinnusmenetelmien rajoitukset. Kallionpinnan korkeustaso on varmasti selvillä vain kairauspisteissä ja avokallioilla. Painovoimalinjojen mittauspisteille tulkitut syvyydet antavat ainoastaan yleiskuvan kallionpinnan korkeustasosta. Mallinnusohjelmisto tasoittaa interpoloimalla tunnettujen ja tulkittujen kallionpintapisteiden välit. Tästä johtuen interpoloidussa mallissa käytettyjen tasopisteiden välialueilla voi olla laajojakin kalliokohoumia tai -painanteita, joita ei pintamallissa voida havaita. Kallionpintamallin reuna-alueilla myös painovoimalinjojen ja kairauspisteiden puutteesta johtuva kalliopaljastumien korkeustasojen ylikorostuminen saattaa aiheuttaa mallin vääristymistä. Pohjavedenpintojen havaintoja oli koko tutkimusalueelta varsin runsaasti pohjavesiputkien ansiosta. Pohjavedenpinnan mallinnus perustuu pohjavesiputkista ja luonnonvesipinnoista saatuihin pohjavedenpinnan korkeustietoihin. Pohjavedenpinnan laskentamallien voidaan olettaa pitävän varsin hyvin paikkansa, ja yleiskuvan pohjaveden virtauksesta voi muodostaa jo kolmella pohjavedenpinnan havainnolla (Korkka-Niemi & Salonen 1996). Kallionpinnan taso saatiin tutkimusalueen ydinosassa selville melko kattavasti kairaustietojen ja painovoimamittauslinjaston ansiosta, kalliopaljastumia oli alueella melko vähän. Tutkimusalueen keskeisimmissä osissa kallionpintatiedot perustuvat suurilta osin painovoimamittauksista saatujen tietojen tulkintaan ja osin myös kairaustietoihin. Näillä alueilla laskentamalli on melko luotettava.

12 Pohjavesialueiden geologinen selvitys Tenholan, Kerälänharjun ja Parolan pohjavesialueet 9 TULOKSET 3.1 Kallioperän koostumus, rakenne ja korkokuva Parolannummen Tenholanlukkojen tutkimusalue kuuluu pääosin Valkeakosken karttalehteen (2132) ja aivan eteläisin osa Hämeenlinnan (2131) karttalehteen, jotka on molemmat kartoitettu ensimmäisen kerran jo geologisen kartoituksen alkuaikoina , ja nykyiset kallioperäkartat ovat vuosilta 1949 (Hämeenlinna) sekä 1976 (Valkeakoski). Tutkimusalueen kallioperä kuuluu kokonaisuudessaan svekokarelidiseen vuorijonovyöhykkeeseen (Simonen 1949, Matisto 1976). Kallioperä on tutkimusalueella varsin huonosti paljastunut. Tutkimusalueen kallioperä on granodioriittia noin 3 km leveällä vyöhykkeellä Parolan ja Heinunlahden välissä. Tämän granodioriittivyöhykkeen lounais- ja koillispuolilla ovat liuskevyöhykkeet, jotka ovat kiilleliusketta ja gneissiä ja erilaisia vulkaanisperäisiä liuskeita (Kejonen et al. 1985), kuten mm. noin 1 km Viljamaanlahden kaakkoispuolella, Kankaanmäellä kallioperä on kapeana juovana hapanta-intermidääristä vulkaniittia jota ympäröi sekä etelästä että pohjoisesta kapeahkoina vyöhykkeinä emäksinen tuffiitti-amfiboliitti. Vulkaniittijakson sekä koostumus että rakenne ovat vaihtelevia (Matisto 1976). Alueen kallioperä on jakaantunut murrosvyöhykkeiden ja ruhjelinjojen jakamiin lukuisiin lohkoihin. Nämä ilmenevät maastossa notkelmina, jyrkänteinä, vesistöuomina ja rantaviivan suuntina. Ne seuraavat paljolti kivilajien liuskeisuussuuntia, mutta paikoin myös kontaktilinjoja. Ilmakuvien, topografikarttojen ja maastohavaintojen perusteella kallioperän ruhjelinjojen suunta on tutkimusalueella pääosin luoteesta kaakkoon (Matisto 1976). Tutkimusalueella tehdyistä painovoimamittauksista tulkittiin kallionpinnan korkeustaso (kuva 7) jota tarkennettiin lisäämällä kairauksista, maastokäynneistä ja muista lähteistä saadut kallionpinnan tiedot. Näiden tietojen perusteella mallinnettiin kallionpinnan interpoloitu korkokuva, joka on liitteen 3 väripintakartassa. Mallinnetulla alueella kallionpinnan korkeuserot vaihtelevat mallissa merenpinnan tasosta (0 m mpy) hieman yli 145 metriin mpy.

13 Pohjavesialueiden geologinen selvitys Tenholan, Kerälänharjun ja Parolan pohjavesialueet 10 Kuva 7. Esimerkkikuva painovoimamittausten kallionpintatasosta. Kuva GTK, T. Valjus. Kallionpinta on mallissa ylimmillään pohjavesialueiden ulkopuolella sijaitsevilla kalliopaljastumilla ja alueilla, kuten Taivaskalliolla ja Kirjoituskalliolla metriä mpy. Pohjavesialueella suurin kallionpinnan korkeus on Tenholan ( ) ja Kerälänharjun ( ) pohjavesialueiden jakajalla, Marttaristin itäpuolella sijaitsevalla Kansionmäen kalliomäellä noin m mpy. Tenholan pohjavesialueella Ruskeenharjun eteläosassa Kankaanmäellä kallionpinta nousee noin 100 metriin mpy. Samalla korkeustasolla kallio on myös Linnavuoren länsipuolella.

14 Pohjavesialueiden geologinen selvitys Tenholan, Kerälänharjun ja Parolan pohjavesialueet 11 Kerälänharjun pohjavesialueella kallionpinta on korkeimmillaan Panssarimuseon kohdalla, noin 113 m mpy ja Kerälänvuorella sekä Parolanharjulla, noin m mpy. Parolan pohjavesialueen kallionpinnan korkeimmat kohdat sijaitsevat Parolannummen ampumaratojen pohjois- ja lounaispuolilla, noin m mpy. Syvimmillään kallionpinta on Tenholan pohjavesialueella Laikkaanvuon pohjoispuolella, Laikkaanlahden jatkeena olevan Laikkansuon kohdalla. Suon alla kallionpinta laskee merenpinnan tasoon, 0 m mpy. Heti Laikkaansuon reunoilla kallioperä nousee nopeasti yli 50 metrin korkeustasolle. Kalliosyvänne on osa kallioperän kapeaa ruhjetta, jonka voi tulkita jatkuvan eritasoisena Laikkaansuolta luoteeseen Heinunlahden kautta Vanajaveden alla lähes 15 kilometriä Sääksmäen siltakapeikon kautta Rauttunselälle asti. Laikkaansuolta noin kilometri pohjoiseen Havuharjun ja Pulkkilan tilojen ympäristössä kallionpinta laskee myös varsin matalalle, noin metriä mpy. Tenholanlukoilta kaakkoon Marttaristille kallionpinta on yleisesti noin metriä mpy. Kerälänharjun pohjavesialueen pohjoisosasta aina Kerälänvuoren eteläpuolelle kallionpinta on harjujakson kohdalla yleisesti 30 metriä mpy nousten pohjavesialueen suojavyöhykealueilla korkeammalle. Lehijärven itärannalla, uimarannan ja Näkkälammin ympäristössä kallionpinta laskee paikallisesti metriin mpy. Parolannummen pohjavesialueella kallionpinta on yleisesti 50 m mpy tasolla nousten pohjavesialeen rajoilla noin metriin mpy. Armijärven itäpuolella, pohjavesiputken SH3 ympäristössä kallionpinta laskee metriin mpy. 3.2 Tutkimusalueen geologisesta rakenteesta ja syntyhistoriasta Selvitys perustuu alueella aiemmin tehtyihin tutkimuksiin ja selvityksiin sekä geomorfologiseen karttatulkintaan, jota on täydennetty paikalla tehdyillä maastohavainnoilla ja kairaustiedoilla. Tutkimusalue sijaitsee III Salpausselän vyöhykkeessä, sen luoteispuolella. Jäätikön liikkeistä kertovien uurteiden perusteella on alueelta erotettu kaksi jäätikön virtausvaihetta. Vanhemmassa vaiheessa on jäätikkö virrannut alueelle suunnasta ja nuoremmassa suunnasta 270. Vanhempi vaihe lienee Salpausselkien ikäinen. Nuorempi vaihe liittyy jäätikön sulamiseen, jolloin jäätikön virtaus kääntyi kohti kahden paikallisen jäätikkökielekkeen saumaa, joka sijaitsi nykyisen Parolanharjun-Tenholanlukkojen harjun kohdalla. Lähialueilta tunnetaan edellisiä vanhempi jäätikön virtausvaihe, jossa jäätikön tulosuunta oli On ilmeistä, että se on esiintynyt kartta-alueella, vaikka sitä edustavia uurteita ei ole tavattu (Kejonen et al. 1985). Jäätikkö suli alueelta vajaat vuotta sitten. Alue jäi tällöin nykyistä paljon laajemman Itämeren muinaisvaiheen, Yoldiameren, peittoon (kuva 8). Maa on kohonnut noista ajoista niin, että silloinen rantavyöhyke on nykyään noin 140 metriä mpy. Alue oli saaristoa. Ainoastaan Parolanharjun ja Tenholanlukkojen korkeimmat mäet olivat tuolloin vedenpinnan yläpuolella. Maa kohosi tuolloin nykyistä nopeammin, ja alue vapautui Itämerestä sen seuraavan muinaisvaiheen, Ancylusjärven aikana (Kejonen et al. 1985, Haavisto-Hyvärinen et al. 1993). Vanajavesi itsenäistyi Ancylusvaiheen lopulla noin 7500 vuotta sitten. Järven pinta oli tuolloin noin kahdeksan metriä nykyisen alapuolella. Lasku-uoman sijaitessa sen suuremman maankohoamisen puoleisessa päässä allas alkoi kallistua, ja sen vesi tulvia rannoille. Vuoteen 1857 mennessä oli vedenpinta kartta-alueella noussut vähintään 9,5 metriä järven kuroutumispinnan yläpuolelle eli tasolla 82 metriä mpy. Mainittuna vuonna suoritetun lasku-uoman perkauksen jälkeen vedenpinta laski nykyiselle tasolleen (noin 79 m mpy). Vanajaveden transgression eli vedenpinnan nousun aikana oli Lehijärvi ajoittain Vanajaveden lahtena (Kejonen et al. 1985).

15 Pohjavesialueiden geologinen selvitys Tenholan, Kerälänharjun ja Parolan pohjavesialueet 12 Kuva 8. Muinaisen Itämeren pinnan alle kerrostuneista hienoaineksista (hiesu/savi) muodostuvia viljelyspeltoja tutkimusalueen lounaispuolella. Kuva GTK, T.Rauhaniemi Alueen suurin harju on Parolan-Tenholanlukkojen harju, jonka erään haaran pohjoisia jatkeita on mm. Rapolanharju. Harju alkaa pohjoispäässään neljänä Vanajavedestä nousevana harjuna, jotka yhtyvät Tenholanlukkojen harjusolmuksi ja siihen liittyväksi kumpu-kuoppa- eli kamesmaastoksi. Harju jatkuu yhtenäisenä Parolanharjuna etelään. Harjun korkeus on metriä ja leveys 0,4 1,5 km. Kerrospaksuudet ovat useita kymmeniä metrejä. Harjun pääselänteet ovat soraa. Lievealueet ja Tenholanlukkojen kamesmaaston länsiosa ovat hiekkaa. Tenholanlukkojen alueella on harjun pinnalla lohkareista moreenia, joka on valunut harjun pinnalle siihen rajoittuneelta jäätiköltä. Tämän moreenikerroksen paksuus on enintään 2 metriä (Kejonen et al. 1985). Jääkauden jälkeen syntyneitä rantakerrostumia esiintyy heti ylimmän rannan (noin 140 m mpy) alapuolelta lähtien. Laajimmat rantakerrostumat ovat Parolanharjun-Tenholanlukkojen harjun liepeillä, jossa harjua reunustaa 0,1 1,0 km leveä, hienoa hiekkaa tai karkeaa hietaa oleva rantakerrostuma (kuva 9). Tämän rantakerrostuman paksuus voi parhaimmillaan olla 10 metriä. Harjujen kupeilla on monin paikoin komeita muinaisrantoja. Tenholanlukkojen alueella on harjuaineksen pinnalla tuulen kerrostamaa hienoa hiekkaa ja karkeaa hietaa. Varsinaisia dyynejä ei alueella kuitenkaan ole (Kejonen et al. 1985).

16 Pohjavesialueiden geologinen selvitys Tenholan, Kerälänharjun ja Parolan pohjavesialueet 13 Kuva 9. Hienoainesleikkaus Marttaristillä. Kuva GTK, T.Rauhaniemi Tutkimusalueen koillispuolella sijaitsee Jumoinsuo, joka edustaa luonnontilaista keidassuota ja kuuluu Natura-ohjelmaan (I , SSO040111) (Hämeen ELY-keskus 2010). Tutkimusalueen kalliopaljastumat ovat niin pieniä ja hajallaan (Kejonen et al. 1985), että niiden ei voi katsoa edesauttavan pohjaveden muodostumista. Vaikka Suomen kivilajit eivät varsinaisesti olekaan vettä johtavia, kalliopinnalle satava ja kalliopinnalla virtaava vesi joutuu osittain suoraan kallion rakosysteemeihin, osittain valuu paljastumaa reunustaviin maakerroksiin (Korkka-Niemi & Salonen 1996). 3.3 Pohjavedenpinnan taso, virtaussuunnat, pohjavesivyöhykkeen paksuus ja pohjavettä suojaavan irtomaakerroksen paksuus Tutkimusalueen havaintoputkista ja luonnonvesipinnoista saatujen tasotietojen perusteella interpoloitu pohjaveden pinnankorkeusmalli on esitetty liitekartoissa 4.1 ja 4.2. Liitteissä 5.1 ja 5.2 on esitetty pohjaveden kyllästämän maapeitteen paksuus sekä pohjavedenpinnan yläpuolisten kallioalueiden sijainti. Liitteessä on myös esitetty pintamallien perusteella tulkittujen pohjaveden virtausta rajoittavien kalliokynnysten sijainnit sekä pohjaveden päävirtaussuuntaa kuvaavat nuolet. Liitteessä 6 on esitetty pohjavedenpinnan yläpuolisen irtomaapeitteen (vajovesivyöhykkeen) paksuus. Pohjavedenpinnantasoja, virtaussuuntia ja pohjaveden virtauksen kannalta tärkeitä kerrostumia käsitellään myös kappaleessa 4.2. Samalla pohjavesialueella voi siis olla sekä pohjavettä ympäristöstä kerääviä että ympäristöön purkavia osia (Alalammi (toim.) 1990, Mälkki 1999, 2005). Alueella mahdollisesti tapahtuva pohjavedenotto aiheuttaa ympärilleen käytännössä aina jonkinasteisen vedenpinnan painauman. Vaikutuksen suuruus eli vedenpinnan lasku pienenee vedenottopisteestä ulospäin siirryttäessä. Niin pitkälle kuin virtausvastus on suunnilleen samankaltainen, muutos on tasainen. Virtausvastuksen kasvu tai pieneneminen aiheuttavat vastaavia muutoksia (Mälkki 1999). Tutkimusalueella on tällä hetkellä (vuonna 2010) pohjavedenottoa mm. Tenholan ja Marttaristin (kuva 10) vedenottamoilla (kuva 11). Kalkkosten ottamo on ollut suljettuna vuodesta 1995 pohjaveden pilaantumisen vuoksi (Koljonen & Onnila 2006).

17 Pohjavesialueiden geologinen selvitys Tenholan, Kerälänharjun ja Parolan pohjavesialueet Kuva 10. Pohjavesikaivoja Marttaristillä. Kuva GTK, T.Rauhaniemi Kuva 11. Kalkkosten pohjavedenottamo Lehijärven itäpuolella. Kuva GTK, T.Rauhaniemi 14

18 Pohjavesialueiden geologinen selvitys Tenholan, Kerälänharjun ja Parolan pohjavesialueet 15 Lisäksi pohjavettä purkautuu pohjavettä ympäristöön Parolanharjun-Tenholanlukkojen harjusta monin paikoin Vanajaveteen (kuva 12) ja Lehijärveen (kuva 13), sekä myös alueen itäpuolisille peltoalueille (Kejonen et al. 1985). Kuva 12. Vanajaveden Viljamaanlahti. Kuva GTK, T.Rauhaniemi Kuva 13. Lehijärvi. Kuva GTK, T.Rauhaniemi

19 Pohjavesialueiden geologinen selvitys Tenholan, Kerälänharjun ja Parolan pohjavesialueet 16 Moreenialueita tutkimusalueen läheisyydestä voitaisiin käyttää lähinnä yksittäisen asutuksen pienveden hankintaan (Haavisto-Hyvärinen et al. 1993, Mälkki 2001, Lahermo et al. 2002), ja koska moreenialueilta saatavat vesimäärät ovat huomattavasti vähäisempiä kuin lajittuneesta aineksesta koostuneista muodostumista, ovat alueen hyödynnettävät pohjavesivarannot lajittuneiden maa-ainesten muodostumissa (Haavisto-Hyvärinen et al. 1993). Tutkimusalueen pohjavedenpinnan korkeus vaihtelee melko paljon ollen korkeimmillaan yli 90 m mpy., ja matalimmillaan vain hieman yli 76 m mpy. Tähän on syynä pohjavesialueen laaja koko; luoteisosan Vanajanselkään kurkottavasta Ruskeenkärjestä on matkaa kaakkoisosan Pikku-Parolaan on lähes 16 kilometriä. Tutkimusalueen suurin pohjavesipinnan korkeus yli 90 metriä mpy. on Tenholan ( ) ja Kerälänharjun ( ) pohjavesialueiden rajalla, Marttaristin itäpuolella sijaitsevalla Kansionmäen kalliomäen pohjoispuolella pohjavesiputken 0503 ja Kansionmäen lounaispuolella pohjavesiputken GTK103 läheisyydessä. Näiden välimaastossa Marttaristissä vesipinta tosin laskee aina korkeustasolle 85 m mpy. asti. Noin metrin korkeustasolla pohjavedenpinta on myös tutkimusalueen kaakkoisosan Pikku-Parolassa sijaitsevan Hirvilammin ympäristössä. Tutkimusalueen pohjoisosan Tenholan pohjavesialueella vedenpinta laskee varsin tasaisesti edellisessä kappaleessa mainitusta korkeustasosta yli 90 m mpy. kuljettaessa kohti Vanajaselkää, jossa pohjavedentaso yhtyy järvenpinnan tasoon noin 79 m mpy. Pohjaveden virtaus on tällä alueella selkeästi kohti Vanajaselkää, jonne sitä myös ranta-alueilta purkautuu. Kerälänharjun pohjavesialueella pohjavedenpinta nousee hyvin tasaisesti Lehijärven rantaosien noin 81 metrin korkeustasosta kohti itää korkeustasolle m mpy. Pohjaveden virtaus on päinvastainen, suunta on pohjavesialueen itäreunalta kohti lännen Lehijärveä, jonne pohjavettä rannassa purkautuu. Pohjavettä purkavia lähteitä on erityisesti Lehijärven kaakkoisrannalla. Parolan pohjavesialueella ( ) pohjaveden korkeus on kaakkoisosan Pikku-Parolan Hirvilammin ympäristössä noin 90 m mpy., josta vesipinta laskee tasaisesti Armijärven ympäristön kautta kohti luoteessa sijaitsevaa Lehijärveä. Myös pohjaveden virtaussuunta on kohti Lehijärveä, jonne pohjavettä purkautuu. Tällä alueella Lehijärven rannassa on runsaasti melko pieniä lähteitä. Liitteessä 5 esitetty pohjavesivyöhykeen paksuus vaihtelee tutkimusalueella nollasta (kallionpinta pohjavedenpinnan yläpuolella) aina 80 metriin. Pohjavesivyöhyke on yli 50 metriä paksu vain Tenholan pohjavesialueen Laikkaansuon kalliopainanteessa, noin 80 metriä ja Parolan pohjavesalueella Nihattulassa, Armijärven kaakkoispuolella. Yli 40 metrin paksuuksinen pohjavesivyöhyke on pienellä alalla Kerälänharjun pohjavesialueella pohjavesiputkien GTK104 ja GTK 105 ympäristössä sekä Keralanvuoren lounaispuolella, rautatien ja maantien välissä. Yleisesti tutkimusalueen pohjavedellä kyllästyneen maapeitteen paksuus vaihtelee pääosin 5 22 metrin välillä. Kallionpinta on pohjavedenpintaa ylempänä pääasiassa lähellä pohjavesialueen reunoilla sijaitsevia kallioalueita. Näihin tuloksiin on syytä suhtautua varauksella, koska pohjavesialueen ulkopuolella sijaitsevat kalliopaljastumat ovat saattaneet nostaa laskentamallin kallionpintaa todellista korkeammalle tasolle. Erityisesti näin on Tenholan pohjavesialueen kaakkoiskulmassa, Kansionmäen pohjoispuolella sekä Parolan pohjavesialueella Pikku-Parolan ympäristössä. Nämä kaksi aluetta on merkitty pohjaveden paksuutta esittäviin liitekarttoihin sinisellä vinoviivoituksella. Liitteessä 6 on esitetty tutkimusalueen pohjavedenpinnan yläpuolisen irtomaapeitteen paksuus. Pohjavesi on yleisesti ottaen tutkimusalueella pohjavesialuerajauksen sisäpuolella vähintään 1 5 metrin syvyydessä maanpinnasta, paitsi aivan järvien ja muiden luontaisten vesipintojen ran-

20 Pohjavesialueiden geologinen selvitys Tenholan, Kerälänharjun ja Parolan pohjavesialueet 17 nalla myös alle metrin syvyydessä. Keskimäärin tutkimusalueen pohjavedenpinta on 5-15 metrin syvyydessä mutta suurimmillaan yli 50 metrin syvyydessä. Yleisesti ottaen maanpinnan kohotessa myös maanpinnan ja pohjavedenpinnan välinen etäisyys toisistaan kasvaa mutta esim. alueen jyrkkärinteisessä suppamaastossa voi kuivan irtomaakerroksen paksuus vaihdella lyhyellä matkalla enemmän kuin tasaisemmilla alueilla. Suurimmillaan maanpinnan ja pohjaveden etäisyys on Tenholan pohjavesialueen korkeimpien mäkien kohdalla kuten Laikkaanvuorella, Tenholanlukoilla ja Linnavuorella, yli 50 metriä. Kerälänharjun pohjavesialueella syvimmällä pohjavesi on Kerälänvuorella ja Parolanharjulla yli 50 metriä maanpinnasta samoin kuin eteläisimmän Parolan pohjavesialueen ampumaradan viereisillä korkeimpien mäkien kohdalla. Yleisesti kaikkien mallien tarkkuus on sitä parempi mitä lähempänä alue sijaitsee mitattuja sekä pohjaveden- että kallionpintatasoja. 4 YHTEENVETO Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) Etelä-Suomen yksikkö on tehnyt pohjavesialueen geologisen rakenneselvityksen Tenholanlukkojen-Parolanharjun alueelle vuosina Tenholan ( ), Kerälänharjun ( ) ja Parolan ( ) ensimmäisen luokan pohjavesialueet sijaitsevat Hattulan kunnassa, kirkonkylän lounais/eteläpuolelta luoteeseen aina Vanajaveden rantaan asti (kuva 1). Hanke on toteutetttu yhteistyöprojektina ja rahoitettu projektin osallisten kesken; Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy, Hattulan kunta, Puolustusvoimat, Hämeen elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus (ELY) ja Geologian tutkimuskeskus (GTK). Tutkimuksessa selvitettiin alueen kallionpinnan korkokuvaa, pohjavedenpinnan tasoa ja virtaussuuntia, harjumuodostuman syntyvaiheita sekä maaperäkerrostumien rakenteen ja aineksen vaihtelua. Tutkimusmenetelminä käytettiin painovoimamittauksia, kairauksia ja maastokartoituksia. Kallio- ja pohjavesipintamallit yhdessä maaperämuodostumien syntyvaiheiden tulkinnan kanssa luovat perustan alueen vedenjohtavuuksien ja pohjaveden virtauskuvan määrittelylle. Tutkimusalue sijaitsee III Salpausselän vyöhykkeessä, sen luoteispuolella. Jäätikön liikkeistä on alueelta erotettu kaksi jäätikön virtausvaihetta. Vanhemmassa vaiheessa on jäätikkö virrannut alueelle suunnasta ja nuoremmassa suunnasta 270. Vanhempi vaihe lienee Salpausselkien ikäinen. Nuorempi vaihe liittyy jäätikön sulamiseen, jolloin jäätikön virtaus kääntyi kohti kahden paikallisen jäätikkökielekkeen saumaa, joka sijaitsi nykyisen Parolanharjun- Tenholanlukkojen harjun kohdalla (Kejonen et al. 1985). Jäätikkö suli alueelta vajaat vuotta sitten. Se jäi tällöin nykyistä paljon laajemman Itämeren muinaisvaiheen, Yoldiameren, peittoon. Maa on kohonnut noista ajoista niin, että silloinen rantavyöhyke on nykyään noin 140 metriä mpy. Alue oli saaristoa. Ainoastaan Parolanharjun ja Tenholanlukkojen korkeimmat mäet olivat tuolloin vedenpinnan yläpuolella (Kejonen et al. 1985, Haavisto-Hyvärinen et al. 1993). Alueen suurin harju on Parolan-Tenholanlukkojen harju, jonka erään haaran pohjoisia jatkeita on mm. Rapolanharju. Harju alkaa pohjoispäässään neljänä Vanajavedestä nousevana harjuna, jotka yhtyvät Tenholanlukkojen harjusolmuksi ja siihen liittyväksi kumpu-kuoppa- eli kamesmaastoksi. Harju jatkuu yhtenäisenä Parolanharjuna etelään. Harjun korkeus on metriä ja leveys 0,4 1,5 km. Kerrospaksuudet ovat useita kymmeniä metrejä. Harjun pääselänteet ovat soraa. Levealueet ja Tenholanlukkojen kamesmaaston länsiosa ovat hiekkaa. Tenholanlukkojen alueella on harjun pinnalla lohkareista moreenia, joka on valunut harjun pinnalle siihen rajoittuneelta jäätiköltä. Tämän moreenikerroksen paksuus on enintään 2 metriä (Kejonen et al. 1985). Jääkauden jälkeen syntyneitä rantakerrostumia esiintyy heti ylimmän rannan (noin 140 m mpy) alapuolelta lähtien. Laajimmat rantakerrostumat ovat Parolanharjun-Tenholanlukkojen harjun

21 Pohjavesialueiden geologinen selvitys Tenholan, Kerälänharjun ja Parolan pohjavesialueet 18 liepeillä, jossa harjua reunustaa 0,1 1,0 km leveä, hienoa hiekkaa tai karkeaa hietaa oleva rantakerrostuma (kuva 9). Tämän rantakerrostuman paksuus voi parhaimmillaan olla 10 metriä. Harjujen kupeilla on monin paikoin komeita muinaisrantoja. Tenholanlukkojen alueella on harjuaineksen pinnalla tuulen kerrostamaa hienoa hiekkaa ja karkeaa hietaa. Varsinaisia dyynejä ei alueella kuitenkaan ole (Kejonen et al. 1985). Tutkimusalueen kallioperä kuuluu kokonaisuudessaan svekokarelidiseen vuorijonovyöhykkeeseen (Simonen 1949, Matisto 1976). Kallioperä on tutkimusalueella varsin huonosti paljastunut. Tutkimusalueen kallioperä on granodioriittia noin 3 km leveällä vyöhykkeellä Parolan ja Heinunlahden välissä. Tämän granodioriittivyöhykkeen lounais- ja koillispuolilla ovat liuskevyöhykkeet, jotka ovat kiilleliusketta ja gneissiä ja erilaisia vulkaanisperäisiä liuskeita (Kejonen et al. 1985), kuten mm. noin 1 km Viljamaanlahden kaakkoispuolella, Kankaanmäellä kallioperä on kapeana juovana hapanta-intermidääristä vulkaniittia jota ympäröi sekä etelästä että pohjoisesta kapeahkoina vyöhykkeinä emäksinen tuffiitti-amfiboliitti. Vulkaniittijakson sekä koostumus että rakenne ovat vaihtelevia (Matisto 1976). Alueen kallioperä on jakaantunut murrosvyöhykkeiden ja ruhjelinjojen jakamiin lukuisiin lohkoihin. Nämä ilmenevät maastossa notkelmina, jyrkänteinä, vesistöuomina ja rantaviivan suuntina. Ilmakuvien, topografikarttojen ja maastohavaintojen perusteella kallioperän ruhjelinjojen suunta on tutkimusalueella pääosin luoteesta kaakkoon (Matisto 1976). Kallionpinta on mallissa ylimmillään pohjavesialueiden ulkopuolella sijaitsevilla kalliopaljastumilla ja -alueilla, metriä mpy. Pohjavesialueella suurin kallionpinnan korkeus on Tenholan ( ) ja Kerälänharjun ( ) pohjavesialueiden jakajalla, Marttaristin itäpuolella sijaitsevalla Kansionmäen kalliomäellä noin m mpy. Tenholan pohjavesialueella Ruskeenharjun eteläosassa Kankaanmäellä kallionpinta nousee noin 100 metriin mpy. Samalla korkeustasolla kallio on myös Linnavuorella, Linnavuoren länsipuolella. Kerälänharjun pohjavesialueella kallionpinta on korkeimmillaan Panssarimuseon kohdalla, noin 113 m mpy ja Kerälänvuorella sekä Parolanharjulla, noin m mpy. Parolan pohjavesialueen kallionpinnan korkeimmat kohdat sijaitsevat Parolannummen ampumaratojen pohjois- ja lounaispuolilla, noin m mpy. Syvimmillään kallionpinta on Tenholan pohjavesialueella Laikkaanvuon pohjoispuolella, Laikkaanlahden jatkeena olevan Laikkansuon kohdalla. Suon alla kallionpinta laskee merenpinnan tasoon, 0 m mpy. Heti Laikkaansuon reunoilla kallioperä nousee nopeasti yli 50 metrin korkeustasolle. Kalliosyvänne on osa kallioperän kapeaa ruhjetta, jonka voi tulkita jatkuvan eritasoisena Laikkaansuolta luoteeseen Heinunlahden kautta Vanajaveden alla lähes 15 kilometriä Sääksmäen siltakapeikon kautta Rauttunselälle asti. Laikkaansuolta noin kilometri pohjoiseen Havuharjun ja Pulkkilan tilojen ympäristössä kallionpinta laskee myös varsin matalalle, noin metriä mpy. Tenholanlukoilta kaakkoon Marttaristille kallionpinta on yleisesti noin metriä mpy. Kerälänharjun pohjavesialueen pohjoisosasta aina Kerälänvuoren eteläpuolelle kallionpinta on harjujakson kohdalla yleisesti 30 metriä mpy nousten pohjavesialueen suojavyöhykkeillä korkeammalle. Lehijärven itärannalla, uimarannan ja Näkkälammin ympäristössä kallionpinta laskee paikallisesti metriin mpy. Parolannummen pohjavesialueella kallionpinta on yleisesti 50 m mpy tasolla nousten pohjavesialeen rajoilla noin metriin mpy. Armijärven itäpuolella, Tieliikelaitoksen pohjavesiputken SH3 ympäristössä kallionpinta laskee metriin mpy. Tutkimusalueen pohjavedenpinnan korkeus vaihtelee melko paljon ollen korkeimmillaan yli 90 m mpy ja matalimmillaan vain hieman yli 76 m mpy. Tähän on syynä pohjavesialueen laaja koko, luoteisosan Vanajanselkään kurkottavasta Ruskeenkärjestä on matkaa kaakkoisosan Pikku- Parolaan on lähes 16 kilometriä.

22 Pohjavesialueiden geologinen selvitys Tenholan, Kerälänharjun ja Parolan pohjavesialueet 19 Pohjavesivyöhykeen paksuus vaihtelee tutkimusalueella nollasta (kallionpinta pohjavedenpinnan yläpuolella) aina 80 metriin. Pohjavesivyöhyke on yli 50 metriä paksu vain Tenholan pohjavesialueen Laikkaansuon kalliopainanteessa, noin 80 metriä ja Parolan pohjavesalueella Nihattulassa, Armijärven kaakkoispuolella. Yli 40 metrin paksuuksinen pohjavesivyöhyke on pienellä alalla Kerälänharjun pohjavesialueella pohjavesiputkien GTK104 ja GTK 105 ympäristössä sekä Keralanvuoren lounaispuolella, rautatien ja maantien välissä. Yleisesti tutkimusalueen pohjavedellä kyllästyneen maapeitteen paksuus vaihtelee pääosin 5 22 metrin välillä. Kallionpinta on pohjavedenpintaa ylempänä pääasiassa lähellä pohjavesialueen reunoilla sijaitsevia kallioalueita. Pohjavesi on yleisesti ottaen tutkimusalueella pohjavesialuerajauksen sisäpuolella vähintään 1 5 metrin syvyydessä maanpinnasta, paitsi aivan järvien ja muiden luontaisten vesipintojen rannalla myös alle metrin syvyydessä. Keskimäärin tutkimusalueen pohjavedenpinta on 5-15 metrin syvyydessä mutta suurimmillaan yli 50 metrin syvyydessä. Yleisesti ottaen maanpinnan kohotessa myös maanpinnan ja pohjavedenpinnan välinen etäisyys toisistaan kasvaa mutta esim. alueen jyrkkärinteisessä suppamaastossa voi kuivan irtomaakerroksen paksuus vaihdella lyhyellä matkalla enemmän kuin tasaisemmilla alueilla. Suurimmillaan maanpinnan ja pohjaveden etäisyys on Tenholan pohjavesialueen korkeimpien mäkien kohdalla Espoossa Jussi Ahonen Geologi Tom Rauhaniemi Geologi Jukka Lehtimäki Geofyysikko Tuire Valjus Geofyysikko

23 Pohjavesialueiden geologinen selvitys Tenholan, Kerälänharjun ja Parolan pohjavesialueet 20 5 KIRJALLISUULUETTELO Alalammi, P. (toim.) Suomen kartasto, vihko : Geologia. 5. laitos. Helsinki: Maanmittaushallitus ja Suomen Maantieteellinen Seura. 58 s. + 3 liitekarttaa. Arjas, J Pohjaveden havaintoputket. Teoksessa: Pohjavesitutkimusopas, käytännön ohjeita. Suomen vesiyhdistys s. Haavisto-Hyvärinen, M., Stén, C.-G. & Herola, E Hyrvälä. Maaperäkartta 1: selitys. Karttalehti Geologian tutkimuskeskus. 9 s., 1 liites. Hämeen ELY-keskus < Kejonen, A., Stén, C.-G., Moisanen, M. & Paukola, T Leteensuo. Maaperäkartta 1: selitys. Karttalehti Geologian tutkimuskeskus. Koljonen, J. & Onnila, P Hattulan, Hämeenlinnan, Kalvolan ja Rengon pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Hämeen ympäristökeskus, Hämeen liitto, Hattulan kunta, Hämeenlinnan kaupunki, Kalvolan kunta, Rengon kunta, Hämeenlinnan Seudun Vesi oy, Puolustushallinnon rakennuslaitos, Euroopan aluekehitysrahasto, Paavo Ristola Oy. 81 s. Korhonen, K.-H., Gardemeister, R. & Tammirinne, M Geotekninen maalajiluokitus. VTT, Geotekniikan laboratorio. Tiedonanto 14. Korkka-Niemi, K. & Salonen, V-P Maanalaiset vedet pohjavesigeologian perusteet. Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen julkaisuja A 50. Turku: Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus. 181 s. Lahermo, P., Tarvainen, T., Hatakka, T., Backman, B., Juntunen, R., Kortelainen, N., Lakomaa, T., Nikkarinen, M., Vesterbacka, P., Väisänen, U. & Suomela, P Tuhat kaivoa - Suomen kaivovesien fysikaalis-kemiallinen laatu vuonna Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 155, 92 s. Matisto, A Suomen geologinen kartta 1: : kallioperäkarttojen selitykset. Karttalehti Valkeakoski Geologinen tutkimuslaitos. 34 s., 1 liites. Mattsson, A Geofysiikan menetelmistä pohjavesialueen rakenteen tutkimuksessa. Teoksesssa: Salonen, V.-P. & Korkka-Niemi, K. (toim.) Kirjoituksia pohjavedestä : 3. Ympäristögeologian päivät, Turku, Turku: Turun yliopiston geologian laitos, s. Mattsson, A., Lehtimäki, J., Valjus, T. & Vanhala, H Geofysikaaliset menetelmät. Teoksessa: Pohjavesitutkimusopas. Suomen Vesiyhdistys r.y s. Mäkinen, R Pohjaveden muodostumis- ja virtaamaselvitykset. Teoksessa: Pohjavesitutkimusopas. Suomen Vesiyhdistys r.y s. Mälkki, E Pohjavesi ja pohjaveden ympäristö. Helsinki: Tammi. 304 s. Mälkki, E Pohjavesigeologisen tutkimuksen kehitystarpeet Suomessa. Teoksesssa: Salonen, V.-P. & Korkka-Niemi, K. (toim.) Kirjoituksia pohjavedestä : 3. Ympäristögeologian päivät, Turku, Turku: Turun yliopiston geologian laitos, s. Mälkki, E Suomen pohjavesiesiintymät. Teoksessa: Pohjavesitutkimusopas. Suomen Vesiyhdistys r.y s. Salonen, V.-P., Eronen, M. & Saarnisto, M Käytännön maaperägeologia. Kirja-Aurora, Turun yliopisto. 237 s.

24 Pohjavesialueiden geologinen selvitys Tenholan, Kerälänharjun ja Parolan pohjavesialueet 21 Simonen, A Suomen geologinen kartta 1: : kalliperäkarttojen selitykset. Karttalehti Hämeenlinna Geologinen tutkimuslaitos. 45 s. Sipola, V., Jokinen, J. ja Tarvainen, A Hattulan Tenholan ja Parolan pohjavesialueiden geologisen rakenteen selvittäminen painovoimamittauksin. Suomen Malmi Oy, Raportti 221/2622/06/VS, JJ, AMT.

25 LIITE GTK S8 GTK S S9 7 5 Leikkaus A S7 S A A S6 S Mittauslinjat Parolanharju - Tenholanlukot, Hattula Tutkimusalueen pohjoisosa 9 S2 C 11 S Painovoimamittauslinja Mittaukset nuolensuuntien mukaisesti (lännestä itään) Maatutkalinjat v !. Seisminen mittalinja Poikkileikkauslinjat A-C 13 Leikkaus C Pohjavesiputki Pohjavesialueen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja GTK m GTK104 Leikkaus C 20 Karttatuloste GTK Pohjavesialueet SYKE. Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MML/11 19 GTK

26 LIITE GTK GTK104 kk au 20 Le i s C GTK106 B us C ka k Lei B B s Leikkau GTK GTK105 C GTK GTK GTK S S S Mittauslinjat Parolanharju Tenholanlukot, Hattula Tutkimusalueen eteläosa Painovoimamittauslinja Mittaukset nuolensuuntien mukaisesti (lännestä itään) Maatutkalinjat v.2010 Seisminen mittalinja Poikkileikkauslinjat A-C Pohjavesiputki !. Pohjavesialueen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja m Karttatuloste GTK Pohjavesialueet SYKE. Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MML/

27 LIITE !! ! LjSa! ! Maaperän korkokuvakartta Tenholanlukot - Parolannummi, Hattula Kalliomaa Hiekka- ja soramoreeni Hienoainesmoreeni Sora Hiekka karkea Hieta hieno Hieta Hiesu Savi Turve ja lieju Vesi Täytemaa/Kartoittamaton D Kalliopaljastuma Muinaisrannat Pienet reunamoreenit Pohjavesialueen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja m Karttatuloste GTK. Pohjavesialueet SYKE. Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MML/

28 LIITE GTK101! GTK102!.! Kalliopinnan taso, m mpy Parolanharju - Tenholanlukot Hattula a Alle Seisminen luotaus a a a ! a a a !. a a!. a a a a !. a aaaaa !. a aa a a a ! a h h h h!. D! Maatutkaus Painovoimamittauspiste Pohjavesiputken kalliokairaus Pieni kalliopaljastuma Avokallio Pohjavesialueen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja metriä m Karttatuloste GTK Pohjavesialueet SYKE. Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MML/ GTK103! ! !. GTK

29 LIITE GTK103! ! h h h GTK107!.!. GTK ! ! GTK106! Kalliopinnan taso, m mpy Parolanharju - Tenholanlukot Hattula a h Alle Seisminen luotaus Maatutkaus !. GTK108 70!. GTK ! GTK110! ! !. D! Painovoimamittauspiste Pohjavesiputken kalliokairaus Pieni kalliopaljastuma Avokallio Pohjavesialueen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja metriä m Karttatuloste GTK Pohjavesialueet SYKE. Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MML/

30 LIITE GTK h h h h GTK Pohjavedenpinnan taso, m mpy Tenholanlukot - Parolanharju, Hattula Tutkimusalueen pohjoisosa 83 h h Alle h h h h h h Yli 98 Virtaussuunta Pohjavesiputki E Lähde g Maatutkaus W Luonnonvesipinta Pohjavesialueen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja metriä m GTK GTK Karttatuloste GTK Pohjavesialueet SYKE. Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MML/ GTK

31 LIITE GTK GTK GTK GTK E 82 - GTK GTK E E Pohjavedenpinnan taso, m mpy Tenholanlukot - Parolanharju, Hattula Tutkimusalueen eteläosa E E Alle Yli 98 Pohjavesiputki Virtaussuunta (GTK ei asennettu) E Lähde g Maatutkaus W Pohjavesiputki (GTK108 ja 110 pelkkä kairaus) Luonnonvesipinta Pohjavesialueen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja metriä m Karttatuloste GTK Pohjavesialueet SYKE. Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MML/

32 LIITE GTK h h h h GTK Pohjavesivyöhykkeen paksuus metriä mpy. Tenholanlukot - Parolanharju, Hattula Tutkimusalueen pohjoisosa h h Kallionpinta pohjavesitason yläpuolella h h h Yli 50 m h h h Laskentamallin pohjavesivyöhykkeen paksuus liian pieni Virtaussuunta E Lähde g Maatutkaus W Pohjavesiputki Luonnonvesipinta GTK103 GTK Pohjavesialueen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja metriä m Karttatuloste GTK Pohjavesialueet SYKE. Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MML/ GTK

33 LIITE GTK103 GTK GTK GTK106 GTK Pohjavesivyöhykkeen paksuus metriä mpy. Tenholanlukot - Parolanharju, Hattula Tutkimusalueen eteläosa - GTK Kallionpinta pohjavesitason yläpuolella E E E E E - GTK109 GTK Yli 50 m Laskentamallin pohjavesivyöhykkeen paksuus liian pieni Virtaussuunta Pohjavesiputki (GTK108 ja 110 pelkkä kairaus) Lähde g Maatutkaus E W Luonnonvesipinta Pohjavesialueen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja metriä m Karttatuloste GTK Pohjavesialueet SYKE. Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MML/

34 LIITE GTK h h h h GTK h h Pohjavedenpinnan yläpuoleisen irtomaakerroksen paksuus, metriä. Tenholanlukot - Parolanharju, Hattula Tutkimusalueen pohjoisosa Alle 1 m h h h h h h Yli 40 m Avokallio/kallioalue Pohjavesiputki E Lähde g Maatutkaus W Luonnonvesipinta Pohjavesialueen raja GTK103 GTK Varsinaisen muodostumisalueen raja metriä m Karttatuloste GTK Pohjavesialueet SYKE. Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MML/11 GTK

35 LIITE GTK103 GTK GTK GTK106 GTK GTK Pohjavedenpinnan yläpuoleisen irtomaakerroksen paksuus, metriä. Tenholanlukot - Parolanharju, Hattula Tutkimusalueen eteläosa Alle 1 m E - GTK109 GTK E E E E Yli 40 m Avokallio/kallioalue Pohjavesiputki (GTK108 ja 110 pelkkä kairaus) Lähde g Maatutkaus E W Luonnonvesipinta Pohjavesialueen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja metriä m Karttatuloste GTK Pohjavesialueet SYKE. Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MML/

PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT

PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT 1 (24) PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT Tuire Valjus Menetelmän perusteista Painovoimamittausten avulla voidaan tutkia tiheydeltään ympäristöstä poikkeavien muodostumien paksuutta

Lisätiedot

Janakkalan Tanttalan pohjavesialueen rakenneselvitys

Janakkalan Tanttalan pohjavesialueen rakenneselvitys Maankäyttö ja ympäristö E/16/42/2007 1.11.2007 Espoo Hämeen ympäristökeskus Janakkalan Vesi Janakkalan Tanttalan pohjavesialueen rakenneselvitys Lisätutkimukset Matinvuoren, Pukurinsuon ja Helvetinvuoren

Lisätiedot

Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Harvialan pohjavesialueella Janakkalassa

Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Harvialan pohjavesialueella Janakkalassa GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesiyksikkö Espoo Arkistoraportti 10/2016 Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Harvialan pohjavesialueella Janakkalassa Janakkalan Vesi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS POHJAVESIYKSIKKÖ

Lisätiedot

Aakkulanharjun pohjavesialueen geologisen rakenneselvityksen päivitys

Aakkulanharjun pohjavesialueen geologisen rakenneselvityksen päivitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 17.06.2019 Aakkulanharjun pohjavesialueen geologisen rakenneselvityksen päivitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 17.06.2019 GEOLOGIAN

Lisätiedot

Aakkulanharjun ja Kalevankankaan pohjavesialueiden välisen rajan lisäselvitys

Aakkulanharjun ja Kalevankankaan pohjavesialueiden välisen rajan lisäselvitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 19.05.2017 Aakkulanharjun ja Kalevankankaan pohjavesialueiden välisen rajan lisäselvitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 19.05.2017

Lisätiedot

POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS HAUSJÄRVELLÄ LISÄTUTKIMUKSET PÄSSINLUKKOJEN ALUEELLA

POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS HAUSJÄRVELLÄ LISÄTUTKIMUKSET PÄSSINLUKKOJEN ALUEELLA Etelä-Suomen yksikkö Espoo 30.3.2006 Arkistoraportti 3/2017 Hausjärven kunta Hyvinkään Vesi Hämeen ympäristökeskus Riihimäen Vesihuoltolaitos POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS HAUSJÄRVELLÄ

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesi -yksikkö Kuopio GTK/83/ /2018. Maatutkaluotaukset Kankaalassa Vuokatin pohjavesialueella

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesi -yksikkö Kuopio GTK/83/ /2018. Maatutkaluotaukset Kankaalassa Vuokatin pohjavesialueella GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesi -yksikkö Kuopio GTK/83/03.04.19/2018 Maatutkaluotaukset Kankaalassa Vuokatin pohjavesialueella GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusraportti Sisällysluettelo Kuvailulehti

Lisätiedot

Janakkalan Tanttalan pohjavesialueen rakenneselvitys

Janakkalan Tanttalan pohjavesialueen rakenneselvitys Maankäyttö ja ympäristö E/16/42/2007 29.6.2007 Espoo Hämeen ympäristökeskus Janakkalan Vesi Janakkalan Tanttalan pohjavesialueen rakenneselvitys Pohjavesialueen rakenneselvitys Janakkala, Tanttala Geologian

Lisätiedot

POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS FORSSAN VIEREMÄN POHJAVESIALUEELLA

POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS FORSSAN VIEREMÄN POHJAVESIALUEELLA ARKISTORAPORTTI 92/2013 POHJAVESIALUEIEN RAKENNE JA POHJAVESISELVITYS ORSSA, JOKIOINEN JA HUMPPILA TUTKIMUSRAPORTTI POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS ORSSAN VIEREMÄN POHJAVESIALUEELLA GEOLOGIAN

Lisätiedot

Hanhikankaan rakennetutkimus ja virtausmallinnus

Hanhikankaan rakennetutkimus ja virtausmallinnus Hanhikankaan rakennetutkimus ja virtausmallinnus Geologi Tapio Väänänen, Geologian tutkimuskeskus, Kuopio Projektin tulosten esittely 25.4.2016 Kohde: Mikkelin pohjavesien suojelun yhteistyöryhmä Paikka:

Lisätiedot

MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009

MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS LÄNSI-SUOMEN YKSIKKÖ TYÖRAPORTTI 28.10.2009 Miikka Paalijärvi Lounais-Suomen ympäristökeskus MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1

Lisätiedot

POHJAVESIALUEIDEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS PORVOOSSA ILOLAN JA NORIKEN TUTKIMUSALUEILLA

POHJAVESIALUEIDEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS PORVOOSSA ILOLAN JA NORIKEN TUTKIMUSALUEILLA ARKISTORAPORTTI 133/2013 Etelä-Suomen yksikkö Maankäyttö ja ympäristö 16.10.2007 Porvoon vesi Uudenmaan ympäristökeskus POHJAVESIALUEIEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS PORVOOSSA ILOLAN JA NORIKEN TUTKIMUSALUEILLA

Lisätiedot

(Valintakohdissa oikea vaihtoehto kehystetty)

(Valintakohdissa oikea vaihtoehto kehystetty) Liite 1 HAVAINTOPISTEKORTTI (Valintakohdissa oikea vaihtoehto kehystetty) Tutkimuspaikka Renkomäki 8.3.2011 Tilaaja Rudus Oy PEIP Projektinumero 82132620 Piste P1 Havaintoputki Kairaus x koord 6758843,9

Lisätiedot

POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS HAUHON RUSKEAMULLANHARJUN ALUEELLA

POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS HAUHON RUSKEAMULLANHARJUN ALUEELLA GTK, Etelä-Suomen yksikkö Maankäyttö ja ympäristö 25.6.2008 Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy Hämeen ympäristökeskus POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS HAUHON RUSKEAMULLANHARJUN ALUEELLA Pohjavesialueen

Lisätiedot

Aurinkovuoren pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys - hanke TUTKIMUSRAPORTTI

Aurinkovuoren pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys - hanke TUTKIMUSRAPORTTI Aurinkovuoren pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys hanke TUTKIMUSRAPORTTI POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS ASIKKALAN AU RINKOVUOREN POHJAVESIALUEELLA Geologian tutkimuskeskus EteläSuomen

Lisätiedot

Nokian Maatialanharjun pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys

Nokian Maatialanharjun pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys Nokian Maatialanharjun pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesiyksikkö Espoo GTK/882/03.01/2016. Kankaisten pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesiyksikkö Espoo GTK/882/03.01/2016. Kankaisten pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesiyksikkö Espoo 28.11.2017 GTK/882/03.01/2016 Kankaisten pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys/kankainen 28.11.2017

Lisätiedot

POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS ORIMATTILAN VIISKIVENHARJUN ALUEELLA

POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS ORIMATTILAN VIISKIVENHARJUN ALUEELLA RAAKAVEENSAANNIN TURVAAMINEN STRATEGISESTI MERKITTÄVILLÄ POHJAVESIALUEILLA (RASTAS) -HANKE TUTKIMUSRAPORTTI 10.08.2009 POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS ORIMATTILAN VIISKIVENHARJUN ALUEELLA

Lisätiedot

Nummenkylän ja Kellokosken pohjavesialueiden geologinen rakenneselvitys

Nummenkylän ja Kellokosken pohjavesialueiden geologinen rakenneselvitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys Nummenkylä ja Kellokoski 07122016 Arkistoraportti 82/2016 Nummenkylän ja Kellokosken pohjavesialueiden geologinen rakenneselvitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Nähtävänä pito ja mielipiteiden esittäminen

Nähtävänä pito ja mielipiteiden esittäminen KUULUTUS VARELY/3982/2016 18.1.2018 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien Motellin pohjavesialueen kartoitusta ja luokitusta Mynämäen kunnan alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 Mikkelin seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 Mikkelin seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 2.3 Hirvensalmi Hirvensalmen kunnan alueella tehtiin tutkimuksia kahdessa kohteessa, joista Iso-Lautharjulla suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja karttakuva

Lisätiedot

Konsernipalvelut/Tekniset palvelut

Konsernipalvelut/Tekniset palvelut GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Konsernipalvelut/Tekniset palvelut TILAUS JA NÄYTTEENOTTOSELVITYS TILAUS No (KP täyttää) Tilaaja Päiväys 05.11.2015 Hanke Geologinen rakenneselvitys Aakkulanharjun pohjavesialueella

Lisätiedot

POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS ASIKKALASSA ANIANPELLON ALUEELLA

POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS ASIKKALASSA ANIANPELLON ALUEELLA GTK, Etelä-Suomen yksikkö Maankäyttö ja ympäristö 21.01.2010 Asikkalan kunta Hämeen ympäristökeskus POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS ASIKKALASSA ANIANPELLON ALUEELLA Pohjavesialueen geologinen

Lisätiedot

POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS ILOLA-KUKK OLANHARJUN ALUEELLA

POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS ILOLA-KUKK OLANHARJUN ALUEELLA RAAKAVEDENSAANNIN TURVAAMINEN STRATEGISESTI MERKITTÄVILLÄ POHJAVESIALUEILLA (RASTAS) -HANKE TUTKIMUSRAPORTTI POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS ILOLA-KUKK OLANHARJUN ALUEELLA Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS

VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS Tilaaja YIT Rakennus Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2.7.2014 Viite 1510013222 VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS Päivämäärä 2.7.2014 Laatija

Lisätiedot

YHTEENVETORAPORTTI HERAJOEN VEDENOTTAMON VALUMA-ALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYK- SISTÄ

YHTEENVETORAPORTTI HERAJOEN VEDENOTTAMON VALUMA-ALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYK- SISTÄ GTK, Etelä-Suomen yksikkö Maankäyttö ja ympäristö 22.1.2009 Riihimäen vesihuoltolaitos YHTEENVETORAPORTTI HERAJOEN VEENOTTAMON VALUMA-ALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYK- SISTÄ GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Sauvon pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Sauvon pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS VARELY/767/2017 8.5.2017 Sauvon pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Sauvon kunnan pohjavesialueiden

Lisätiedot

Maa-aines- ja pohjavesitutkimukset Repomäellä

Maa-aines- ja pohjavesitutkimukset Repomäellä Maankäyttö ja ympäristö Dnro K594/42/2004 31.12.2009 Kuopio Maa-aines- ja pohjavesitutkimukset Repomäellä Rudus Oy, Siilinjärven kunta Tutkimusraportti no 13/2009 Maa-aines- ja pohjavesitutkimukset Repomäellä

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo Tuire Valjus

Geologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo Tuire Valjus Geologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo 2.5.2017 Geofysiikan mittaukset Velkuan Aumineralisaation alueella Naantalissa Tuire Valjus GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro

Lisätiedot

Geologisen rakenteen selvitys Hirvenojan vedenottamon ympäristössä

Geologisen rakenteen selvitys Hirvenojan vedenottamon ympäristössä GTK, Etelä-Suomen yksikkö Maankäyttö ja ympäristö 31.8.2009 Espoo Riihimäen vesihuoltoliikelaitos Geologisen rakenteen selvitys Hirvenojan vedenottamon ympäristössä GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Ahonen,

Lisätiedot

POHJAVESIALUEIDEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS

POHJAVESIALUEIDEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS Maankäyttö ja ympäristö Etelä-Suomen yksikkö 31.1.2008 Arkistoraportti 6/2017 Hausjärven kunta Hämeen ympäristökeskus Mäntsälän Vesi Pornaisten kunta Porvoon vesi Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä

Lisätiedot

Rauman kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Rauman kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS VARELY 43012016 10.8.2017 Liitteet 1 kpl Rauman kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Lisätiedot

Geologiset rakenneselvitykset ja haavoittuvuusanalyysit pohjavesiyhteistarkkailun suunnittelun työkaluna

Geologiset rakenneselvitykset ja haavoittuvuusanalyysit pohjavesiyhteistarkkailun suunnittelun työkaluna Geologiset rakenneselvitykset ja haavoittuvuusanalyysit pohjavesiyhteistarkkailun suunnittelun työkaluna GTK /Jussi Ahonen, Birgitta Backman, Samrit Luoma, Tiina Kaipainen ja Arto Pullinen POVEYTKE-loppuseminaari,

Lisätiedot

Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Siikaisten kunnan alueella

Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Siikaisten kunnan alueella KUULUTUS VARELY/1831/2018 14.6.2018 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Siikaisten kunnan alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Lisätiedot

Hämeen alueen kallioperän topografiamalli

Hämeen alueen kallioperän topografiamalli GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kalliorakentaminen ja sijoituspaikat Espoo 98/2016 Hämeen alueen kallioperän topografiamalli Mira Markovaara-Koivisto GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ylätunnisteen lisäteksti Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialue , SODANKYLÄ

Kehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialue , SODANKYLÄ Dnro LAPELY/423/2017 Kehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys pohjavesialue 12758209, SODANKYLÄ 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL 8060

Lisätiedot

Hydrogeologisten aineistojen visualisoinnin hyödyntäminen pohjavesiselvityksissä ja tarkkailujen suunnittelussa

Hydrogeologisten aineistojen visualisoinnin hyödyntäminen pohjavesiselvityksissä ja tarkkailujen suunnittelussa Hydrogeologisten aineistojen visualisoinnin hyödyntäminen pohjavesiselvityksissä ja tarkkailujen suunnittelussa Birgitta Backman Jussi Ahonen Samrit Luoma GTK 11.10.2016 Visualisointi Visualisointi tarkoittaa

Lisätiedot

Naantalin kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Naantalin kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS VARELY/4158/2016 14.6.2017 Liitteet 1 kpl Naantalin pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Naantalin

Lisätiedot

Nousiaisten kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Nousiaisten kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS VARELY/4159/2016 10.8.2017 Liitteet 1 kpl Nousiaisten kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Lisätiedot

Hydrogeologisten aineistojen visualisoinnin hyödyntäminen pohjavesiselvityksissä ja tarkkailujen suunnittelussa

Hydrogeologisten aineistojen visualisoinnin hyödyntäminen pohjavesiselvityksissä ja tarkkailujen suunnittelussa Hydrogeologisten aineistojen visualisoinnin hyödyntäminen pohjavesiselvityksissä ja tarkkailujen suunnittelussa Birgitta Backman Jussi Ahonen Samrit Luoma GTK 27.10.2016 Visualisointi Visualisointi tarkoittaa

Lisätiedot

Nokian Maatialanharjun pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys

Nokian Maatialanharjun pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 08.06.2018 Nokian Maatialanharjun pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 08.06.2018 GEOLOGIAN

Lisätiedot

Maskun kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Maskun kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS VARELY/3793/2016 13.11.2017 Liitteet 1 kpl Maskun kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Lisätiedot

Euran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Euran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS VARELY/3648/2016 13.2.2017 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Euran kunnan pohjavesialueiden luokitukset vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä

Lisätiedot

Alustava pohjaveden hallintaselvitys

Alustava pohjaveden hallintaselvitys Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi

Lisätiedot

Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Uudenkaupungin alueella

Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Uudenkaupungin alueella KUULUTUS VARELY/4302/2016 30.10.2017 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Uudenkaupungin alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS 78, MAAPERÄ- JA POHJAVESITARKASTELU

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS 78, MAAPERÄ- JA POHJAVESITARKASTELU Vastaanottaja Hämeenlinnan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.4.2016 Viite 1510026179 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS 78, MAAPERÄ- JA POHJAVESITARKASTELU HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS

Lisätiedot

KARKKILAN HONGISTON POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS JA VAIKUTUS POHJAVESIOLOSUHTEISIIN

KARKKILAN HONGISTON POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS JA VAIKUTUS POHJAVESIOLOSUHTEISIIN GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND ARKISTORAPORTTI 22/2014 Raportti 07.05.2002 UUDENMAAN YMPARISTOKESKUS: KARKKILAN HONGISTON POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN

Lisätiedot

Teilinummen pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys

Teilinummen pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 20.12.2018 Teilinummen pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 20.12.2018 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 2.3 Rantasalmi Rantasalmen kunnan alueelta valittiin kaksi potentiaalista kohdetta, joista Varpasharjun alueella suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja

Lisätiedot

Euran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Euran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS VARELY/3648/216 13.2.217 Euran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Euran kunnan pohjavesialueiden

Lisätiedot

JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS

JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS Pohjois-Euroopan mannerjäätiköiden laajimmat levinneisyydet ja reuna-asemat Jäätiköitymishistorialla keskeinen

Lisätiedot

Heralammen pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialueet A ja B KEMIJÄRVI

Heralammen pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialueet A ja B KEMIJÄRVI Dnro LAPELY/4210/2015 Heralammen pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys pohjavesialueet 12320109 A ja 12320109 B KEMIJÄRVI 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295

Lisätiedot

Juurikankaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys Pohjavesialue INARI

Juurikankaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys Pohjavesialue INARI Dnro LAPELY/3146/2015 Juurikankaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys Pohjavesialue 12 148 208 INARI 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL 8060

Lisätiedot

POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS HÄMEENKANGAS- NIINISALON POHJAVESIALUEELLA KANKAANPÄÄSSÄ

POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS HÄMEENKANGAS- NIINISALON POHJAVESIALUEELLA KANKAANPÄÄSSÄ ARKISTORAPORTTI 107/2014 GTK, Etelä-Suomen yksikkö Maankäyttö ja ympäristö 12.5.2014 Kankaanpään kaupunki Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN

Lisätiedot

16.3T-1. Tutkimusselostus: Vt 6, Taavetti Lappeenranta, Rantsilanmäen pohjavesialueen maatutkaluotaus

16.3T-1. Tutkimusselostus: Vt 6, Taavetti Lappeenranta, Rantsilanmäen pohjavesialueen maatutkaluotaus 16.3T-1 Tutkimusselostus: Vt 6, Taavetti Lappeenranta, Rantsilanmäen pohjavesialueen maatutkaluotaus 2 (5) Vt 6, Taavetti Lappeenranta, Rantsilanmäen pohjavesialueen maatutkaluotaus Yleistä Tämä tutkimus

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 Savonlinnan seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 Savonlinnan seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 2.2 Heinävesi Heinäveden kunnan alueella tehtiin tutkimuksia kolmessa kohteessa, joista Konttilanlehdon Hepoharjun alueilla suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko

Lisätiedot

POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS LAHELAN POHJAVESIALUEELLA TUUSULASSA

POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS LAHELAN POHJAVESIALUEELLA TUUSULASSA ARKISTORAPORTTI 61/2016 POHJAVESIALUEIEN RAKENNE- JA POHJAVESISELVITYS LAHELAN POHJAVESIALUE, TUUSULA TUTKIMUSRAPORTTI POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS LAHELAN POHJAVESIALUEELLA TUUSULASSA

Lisätiedot

Epilänharju-Villilä (A) pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys Päivitys

Epilänharju-Villilä (A) pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys Päivitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 17.09.2018 Epilänharju-Villilä (A) pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys Päivitys 17.09.2018 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys

Lisätiedot

LASERKEILAUS JA UUSI VALTAKUNNALLINEN KORKEUSMALLI-SEMINAARI Laserkeilausaineistojen sovelluksista

LASERKEILAUS JA UUSI VALTAKUNNALLINEN KORKEUSMALLI-SEMINAARI Laserkeilausaineistojen sovelluksista LASERKEILAUS JA UUSI VALTAKUNNALLINEN KORKEUSMALLI-SEMINAARI 10.10.2008 Laserkeilausaineistojen sovelluksista Salon testiaineistoa on käytetty arvioitaessa alustavasti käyttökelpoisuutta: maaperäkartoituksessa

Lisätiedot

PAINOVOIMAMITTAUKSET & KALLIO JA p ohja VESIPINNAN MALLINNUS Hakkila- Hiekkaharju- Koivukyla, Vantaa

PAINOVOIMAMITTAUKSET & KALLIO JA p ohja VESIPINNAN MALLINNUS Hakkila- Hiekkaharju- Koivukyla, Vantaa ARKISTORAPORTTI 37/214 GOLOGIAN TUTKIMUSKSKUS Betonimiehenkuja 4 tehi-suomen aluetoimisto 215 SPOO puh. 25 5 11 fax. 25 5 2197 V ANTAAN KA UPUNKI/ UUDNMAAN YM.P ARISTOKSKUS: PAINOVOIMAMITTAUKST & KALLIO

Lisätiedot

Antti Pasanen, Anu Eskelinen, Jouni Lerssi, Juha Mursu Geologian tutkimuskeskus, Kuopio

Antti Pasanen, Anu Eskelinen, Jouni Lerssi, Juha Mursu Geologian tutkimuskeskus, Kuopio Pohjaveden kulkeutuminen Kaakkolammen kaatopaikalla Antti Pasanen, Anu Eskelinen, Jouni Lerssi, Juha Mursu Geologian tutkimuskeskus, Kuopio Tutkimuksen tavoite Tutkimuksen tavoitteena on selvittää reitit,

Lisätiedot

Maaperän rakennettavuusselvitys - Östersundom

Maaperän rakennettavuusselvitys - Östersundom telä-suomen yksikkö spoo 28.11.2011 Maaperän rakennettavuusselvitys - Östersundom Hilkka Kallio & Ossi Ikävalko telä-suomen yksikkö spoo Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 TOIMKSIANTO 1 2 JOHDANTO 1 3 TUTKIMUSMNTLMÄT

Lisätiedot

Lemminkäinen Infra Oy SELVITYS SUUNNITELLUN MAA-AINESTENOTON VAIKUTUSALUEEN LÄHTEISTÄ

Lemminkäinen Infra Oy SELVITYS SUUNNITELLUN MAA-AINESTENOTON VAIKUTUSALUEEN LÄHTEISTÄ 16UEC0035 1 Lemminkäinen Infra Oy 29.10.2012 Maa-ainesten ottaminen pohjavedenpinnan ala- ja yläpuolelta Alhonmäen alueella, Siikajoki SELVITYS SUUNNITELLUN MAA-AINESTENOTON VAIKUTUSALUEEN LÄHTEISTÄ 1.

Lisätiedot

Maa-ainesmuodostuma. !. GM200 -kairaus. !. GM50 -kairaus !. KP2 LIITE

Maa-ainesmuodostuma. !. GM200 -kairaus. !. GM50 -kairaus !. KP2 LIITE 526000 527000 528000 LIITE 529000!. AP9 ALAPITKÄ Tutkimuspistekartta!. GM200 -kairaus 7009000!. AP8!. KP_10!. GM50 -kairaus Pohjaveden havaintoputki Maatutkaluotauslinja 7009000 Painovoimamittauslinja

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan POSKI 1 & 2 Loppuseminaari

Pohjois-Pohjanmaan POSKI 1 & 2 Loppuseminaari Pohjois-Pohjanmaan POSKI 1 & 2 Loppuseminaari 28.4.2015 Olli Breilin, Heidi Laxström & Juha Davidila 28.04.2015 1 GTK:n rooli ja tehtävät Poski 1 & 2 projekteissa GTK kartoitti ja raportoi kiviainekset

Lisätiedot

Seismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset.

Seismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset. 4"-&.#&.4. - ARIIISTOKAPPALE a ---pppp ~1913211/94/4/23 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Koskee: 3211 09 Väli-Suomen aluetoimisto 3212 08 Ty öraporiii 3212 09 Jwäskvlän mk Toivakka H. Forss 19.11.1991 Seismiset

Lisätiedot

-'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos

-'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos r -'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos., Seppo ~ i o Geofysiikan osasto Otaniemi TAIVALKOSKEN SAARIJÄRVEN SAVIKIVIESIINTYMÄN GRAVIMETRINEN TUTKIMUS Tämä raportti liittyy työhön, jota geologisen

Lisätiedot

2. MAASTOTUTKIMUKSET Tutkimusalue ja poraustulokset Pumppaustulokset Vedenottoalueen suojelu 5 3. YHTEENVETO 5

2. MAASTOTUTKIMUKSET Tutkimusalue ja poraustulokset Pumppaustulokset Vedenottoalueen suojelu 5 3. YHTEENVETO 5 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 3 1.1 Tutkimuksen lähtökohta 3 1.2 Aikaisemmat tutkimukset 3 2. MAASTOTUTKIMUKSET 3 2.1 Tutkimusalue ja poraustulokset 3 2.2 Pumppaustulokset 4 2.3 Vedenottoalueen suojelu

Lisätiedot

Koverharin hydrogeologiset tutkimukset 12/2017

Koverharin hydrogeologiset tutkimukset 12/2017 Koverharin hydrogeologiset tutkimukset 12/2017 Hangon kaupunki Maiju Juntunen, Esa Kallio 12.1.2018 Koverharin hydrogeologiset tutkimukset 12/2017 12.1.2018 1 (10) SISÄLTÖ 1 TAUSTAA... 2 2 TUTKIMUKSET...

Lisätiedot

Rovaniemen Kolpeneenharjun rakenneselvitys Juho Kupila, Hannu Panttila, Ulpu Väisänen, Irmeli Huovinen, Peter Johansson, Tuire Valjus

Rovaniemen Kolpeneenharjun rakenneselvitys Juho Kupila, Hannu Panttila, Ulpu Väisänen, Irmeli Huovinen, Peter Johansson, Tuire Valjus GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen yksikkö Rovaniemi 30.06.2015 R/350/42/2013 Rovaniemen Kolpeneenharjun rakenneselvitys Juho Kupila, Hannu Panttila, Ulpu Väisänen, Irmeli Huovinen, Peter Johansson,

Lisätiedot

Pohjavesialueiden kuvaukset, luokat ja rajaukset pääsijaintikunta Varkaus

Pohjavesialueiden kuvaukset, luokat ja rajaukset pääsijaintikunta Varkaus POSELY/1779/2018 7.1.2019 Pohjavesialueiden kuvaukset, luokat ja rajaukset pääsijaintikunta Varkaus Luokka ja rajausmuutokset Varkauden alueella on kaksi pohjavesialuetta, joiden osalta luokitus ja rajaukset

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KÄRÄNGÄNMÄEN POHJAVESIALUEEN GEOLOGINEN RAKENNETUTKIMUS

SIILINJÄRVEN KÄRÄNGÄNMÄEN POHJAVESIALUEEN GEOLOGINEN RAKENNETUTKIMUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio 30.11.2012 8/2014 Pohjois-von elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/liikenne- ja infrastruktuurit sekä ympäristö ja luonnonvarat Siilinjärven kunta Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Esitys Pertunmaan pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutoksista

Esitys Pertunmaan pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutoksista Liite 1. Esitys 1 (6) Liitteet 4 kpl 16.11.2018 ESAELY/75/2018 Esitys Pertunmaan pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutoksista Etelä-Savon ELY-keskus on tarkistanut Pertunmaan kunnan alueella sijaitsevien

Lisätiedot

Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Turun kaupungin alueella

Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Turun kaupungin alueella KUULUTUS VARELY/536/2017 13.11.2017 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Turun kaupungin alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Lisätiedot

LAHELANPELTO II ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS LAHELAN VEDENOTTAMON VEDENOTON VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

LAHELANPELTO II ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS LAHELAN VEDENOTTAMON VEDENOTON VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Tilaaja Tuusulan kunta Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 21.3.2014 Viite 1510011399 LAHELANPELTO II ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS LAHELAN VEDENOTTAMON VEDENOTON VAIKUTUSTEN ARVIOINTI LAHELANPELTO

Lisätiedot

Pyhärannan kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Pyhärannan kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS VARELY/4298/2016 13.11.2017 Liitteet 1 kpl Pyhärannan kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Lisätiedot

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Epilänharju-Villilä (B) pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys

Epilänharju-Villilä (B) pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 15.12.2017 Epilänharju-Villilä (B) pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 15.12.2017 GEOLOGIAN

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Hämeenlinnan pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Hämeenlinnan pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS HAMELY/32/07.02/2010 Häme Luonnonvarayksikkö Hämeenlinnan pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta säädetään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä

Lisätiedot

Pohjois-Savon PaMa -hanke

Pohjois-Savon PaMa -hanke GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio 2.5.2015 Pohjois-Savon PaMa -hanke Pohjavedenpinnan alaisten maa-ainesten tutkimus kahdeksalla harjukohteella Pohjois-Savon alueella Arto Hyvönen Anu

Lisätiedot

Ylitornion kunnan pohjavesialueiden luokitusten muutokset

Ylitornion kunnan pohjavesialueiden luokitusten muutokset LAUSUNTOPYYNTÖ LAPELY/460/2017 Etelä-Savo 13.2.2017 Ylitornion kunta Alkkulanraitti 55 95600 Ylitornio Ylitornion kunnan pohjavesialueiden luokitusten muutokset Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta

Lisätiedot

eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987.

eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987. eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto J Lehtimäki 16.12.1987 Työraportti Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987. Jomalan kylän pohjoispuolella tavataan paikoin

Lisätiedot

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Hydrologia Timo Huttula L8 Pohjavedet Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Pohjavettä n. 60 % mannerten vesistä. 50% matalaa (syvyys < 800 m) ja loput yli 800 m syvyydessä Suomessa pohjavesivarat noin 50

Lisätiedot

V : Koko alueelta oli käytettävissa ilmakuvat stereopeittona. Aimo Kejonen TEISKON ALUEEN (2124) MAAPE~TOITUS-JA LOPPUTAPKISTUS

V : Koko alueelta oli käytettävissa ilmakuvat stereopeittona. Aimo Kejonen TEISKON ALUEEN (2124) MAAPE~TOITUS-JA LOPPUTAPKISTUS _XL-- 1 Aimo Kejonen i ' Raportti P 13.1,079 TEISKON ALUEEN (2124) MAAPE~TOITUS-JA LOPPUTAPKISTUS V. 1983 Johdanto Teiskon alueen kartoitus saatettiin päätökseen kesän 1983 aikana. Kartoitus- ta suoritettiin

Lisätiedot

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ

Lisätiedot

PALKANEEN ISOKANKAAN JA KANGASALAN VEHONIEMENHARJUN GRA VIMETRISET TUTKIMUKSET

PALKANEEN ISOKANKAAN JA KANGASALAN VEHONIEMENHARJUN GRA VIMETRISET TUTKIMUKSET GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ARKISTORAPORTTI 32/2014 Etela-Suomen aluetoimisto Betonimiehenkuja 4 02150 ESPOO puh. 90-46931 fax. 90-462 205 PALKANEEN ISOKANKAAN JA KANGASALAN VEHONIEMENHARJUN GRA VIMETRISET

Lisätiedot

SELVITYS VIROLAHDEN POHJAVESIALUEIDEN RAJAUSTEN JA LUOKITUS- TEN TARKISTAMISESTA

SELVITYS VIROLAHDEN POHJAVESIALUEIDEN RAJAUSTEN JA LUOKITUS- TEN TARKISTAMISESTA Selvitys KASELY/605/2018 Etelä-Savo 7.5.2018 SELVITYS VIROLAHDEN POHJAVESIALUEIDEN RAJAUSTEN JA LUOKITUS- TEN TARKISTAMISESTA Tausta Lakiin vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) on lisätty

Lisätiedot

PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS

PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS Geologian tutkimuskeskus Länsi-Suomen yksikkö Kokkola 21.3.2013 PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 21.03.2013 / M29L2013

Lisätiedot

Koivukumpu A, B ja C sekä Näätämö A ja B pohjavesialueiden luokitteluun liittyvä selvitys INARI

Koivukumpu A, B ja C sekä Näätämö A ja B pohjavesialueiden luokitteluun liittyvä selvitys INARI Dnro LAPELY/3146/2015 Koivukumpu A, B ja C sekä Näätämö A ja B pohjavesialueiden luokitteluun liittyvä selvitys INARI 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL

Lisätiedot

Epilänharju-Villilä (A) pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys Päivitys

Epilänharju-Villilä (A) pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys Päivitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 17.09.2018 Epilänharju-Villilä (A) pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys Päivitys 17.09.2018 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla Anton Boman ja Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Laikon pohjavesialueella Rautjärvellä

Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Laikon pohjavesialueella Rautjärvellä GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 2822017 Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Laikon pohjavesialueella Rautjärvellä GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 2822017

Lisätiedot

Arvoluokka: 1 Pinta-ala: 342,2 ha

Arvoluokka: 1 Pinta-ala: 342,2 ha 3514000 3515000 3516000 TUU-11-098 7264000 7265000 7266000 7267000 7267000 7266000 7265000 7264000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500m Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

KUOPION RIISTAVEDEN ITÄOSAN YLIMMÄINEN-JÄRVEN JA TUUSJÄRVEN VÄLISEN HARJUALUEEN (Muuranmäki - VT 17 välillä) MUINAISJÄÄNNÖSINVENTOINTI 2002

KUOPION RIISTAVEDEN ITÄOSAN YLIMMÄINEN-JÄRVEN JA TUUSJÄRVEN VÄLISEN HARJUALUEEN (Muuranmäki - VT 17 välillä) MUINAISJÄÄNNÖSINVENTOINTI 2002 1 KUOPION RIISTAVEDEN ITÄOSAN YLIMMÄINEN-JÄRVEN JA TUUSJÄRVEN VÄLISEN HARJUALUEEN (Muuranmäki - VT 17 välillä) MUINAISJÄÄNNÖSINVENTOINTI 2002 Timo Jussila Mikroliitti Oy Kustantaja: Pohjois-Savon Liitto

Lisätiedot

Arvoluokka: 2 Pinta-ala: 67,8 ha

Arvoluokka: 2 Pinta-ala: 67,8 ha 3518000 3519000 3520000 TUU-11-094 7254000 7255000 7256000 7257000 7257000 7256000 7255000 7254000 7253000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500m Karttatuloste Geologian

Lisätiedot

Etelä-Savon ELY keskus Pertunmaan kunta Kuortin pohjavesialueen rakennetutkimus

Etelä-Savon ELY keskus Pertunmaan kunta Kuortin pohjavesialueen rakennetutkimus GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio 16.3.2015 75/2014 Etelä-Savon ELY keskus Pertunmaan kunta Kuortin pohjavesialueen rakennetutkimus GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys

Lisätiedot

Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Paimion kaupungin alueella

Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Paimion kaupungin alueella KUULUTUS VARELY/4160/2016 13.11.2017 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Paimion kaupungin alueella Paimion pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Oulainen, keskustan OYK päivitys

Oulainen, keskustan OYK päivitys OULAINEN Oulainen, keskustan OYK päivitys MAAPERÄSELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P35178 MAAPERÄSELVITYS Ruonaniemi Jukka-Pekka Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 MAAPERÄKUVAUS... 1 3 RAKENNETTAVUUS...

Lisätiedot