Pohjois-Savon PaMa -hanke
|
|
- Veikko Salminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio Pohjois-Savon PaMa -hanke Pohjavedenpinnan alaisten maa-ainesten tutkimus kahdeksalla harjukohteella Pohjois-Savon alueella Arto Hyvönen Anu Eskelinen
2
3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 3 Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 TUTKIMUKSEN TAUSTA JA TARKOITUS 4 2 YLEISTÄ 4 3 KOHDEVALINTA 5 4 KOHTEELLISET TUTKIMUKSET Maastokartoitus Kairaukset Painovoimamittaukset Maatutkaluotaukset 8 5 KALLIOPINNAN MUOTOMALLIT JA MAAKERROSPAKSUUSMALLIT 9 6 TUTKIMUSTULOKSET Hukkasenharju Pyssymäki Alapitkä Ryönänkangas Nivanmaa Käärmevaaru Syrjäharju Vuorisenkangas 18 7 YHTEENVETO 20 LIITTEET Liitteet 1 6 Hukkasenharju (Suonenjoki) Liitteet 7-12 Pyssymäki (Kuopio) Liitteet Alapitkä (Lapinlahti) Liitteet Ryönänkangas (Kuopio) Liitteet Nivanmaa (Kuopio, Tuusniemi) Liitteet Käärmevaaru (Tuusniemi) Liitteet Syrjäharju (Lapinlahti) Liitteet Vuorisenkangas (Lapinlahti) Liite 45 Esitutkimuskohteet (Sonkajärvi, Iisalmi, Rautalampi, Suonenjoki, Leppävirta)
4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 4 1 TUTKIMUKSEN TAUSTA JA TARKOITUS Suomen hiekka- ja soravarat ovat jakautuneet melko tasaisesti koko maahan, mutta niiden hyödyntämistä rajoittaa monenlainen muu maankäyttö (erityisesti asutus, tiestö ja harjualueidensuojelu). Lisäksi tieverkoston rakentamiseen ja betoniteollisuuden tarpeisiin soveltuva laadultaan parhain lajittunut maaaines sijaitsee usein yhteiskunnan vedenhankintaa varten luokitelluilla pohjavesialueilla. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli paikantaa ja tutkia joukko harjukohteita Pohjois-Savon alueella, joissa pohjaveden pinnan alaisten lajittuneiden maa-ainesten hyödyntäminen voisi tulla kysymykseen. Tällöin laadukkaan harjumateriaalin ottotoiminnan jatkaminen olisi mahdollista etenkin olemassa olevilla maa-ainestenottoalueilla, joissa hiekka- ja sora-ainekset on jo hyödynnetty lähelle pohjavedenpintaa. Samalla voitaisiin välttää maa-ainesten ottotoiminnan laajenemista luonnontilaisille harjualueille. Tutkimusten laajuus ja tarkkuus mitoitettiin niin, että tutkimuksen piiriin valikoituneilta harjukohteilta voitiin rajata infrarakentamisen materiaalitarpeisiin alueita, joihin karkeinta soravaltaista harjuainesta on harjujen synnyn yhteydessä kerrostunut (ns. harjurunko). 2 YLEISTÄ PaMa hanke (eli pohjavedenpinnan alaisten maa-ainesten hyödyntäminen Pohjois-Savossa) on toteutettu yhteistyössä Pohjois-Savon liiton, Pohjois-Savon ELY keskuksen ja Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) sekä alueen merkittävien kiviaines- ja betoniteollisuusyrittäjien kanssa (Destia Oy, Morenia Oy, Savon Kuljetus Oy ja Rudus Oy). PaMa -hanke alkoi vuonna 2013 hankesuunnitelman mukaisesti kaksivuotisena hankkeena. Syksyllä 2014 hankkeelle haettiin ja saatiin jatkoaikaa saakka. Päärahoittajana hankkeessa oli Pohjois-Savon liitto (Pohjois-Savon kehittämisrahasto), jossa yhteyshenkilönä oli aluekehityssuunnittelija Teemu Juntunen. Lisäksi hankkeessa mukana olleet kiviaines- ja betoniyrittäjät sekä GTK osallistuivat hankkeeseen kukin omalla rahoitusosuudellaan. Tässä tutkimuksessa tausta-aineistona hyödynnettiin GTK geotietojärjestelmän hiekka ja sora tietokantaa, johon on talletettu Suomen sora- ja hiekkavarojen kartoitustiedot 1970-luvulta lähtien. Ympäristöhallinnon tietoaineistoista tausta-aineistona käytettiin pohjavesialue- ja suojelutietoja. Lisäksi hyödynnettiin sekä GTK:n tekemiä maa-ainestutkimuksia että Pohjois-Savon ELY keskuksen teettämiä pohjavesitutkimuksia ja tutkimusten kairaustietoja. Käytettävissä oli myös Pohjois-Savon liiton kaavoitusaineisto. Suurimmalla osalla tutkimuskohteista oli käytettävissä Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistoon perustuva maanpinnan tarkka korkeusmalli. Hankkeen alkaessa sille perustettiin ohjausryhmä, jossa oli edustus kaikilta hankkeeseen osallistuneista tahoilta. Hankkeen edetessä ohjausryhmän kokoonpanossa tapahtui joitain henkilömuutoksia. Pohjois- Savon liitosta ohjausryhmässä jäsenenä oli suunnittelija Mikko Rummukainen. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta (ELY keskus) jäseninä olivat ympäristöylitarkastaja Antti Lammi ja hydrogeologi Jussi Aalto. Yritysten puolelta jäseninä olivat aluejohtaja Kimmo Puolakka (Rudus Oy, puheenjohtaja), myyntipäällikkö Juha Ahvanainen (Morenia Oy), myyntipäällikkö Hannu
5 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 5 Vainikainen (Destia Oy) sekä kehityspäällikkö Outi Piisilä (Savon Kuljetus Oy). GTK:n puolelta ohjausryhmän jäsenenä oli geologi Jari Hyvärinen. Sihteerinä ohjausryhmän kokouksissa toimi hankkeen projektipäällikkö geologi Arto Hyvönen. Hankkeen toteutuksessa GTK:n puolelta painovoimamittausten ohjelmoinnista ja tulkinnoista vastasi geofyysikko Juha Mursu. Maatutkaluotauksia tekivät geologi Matti Laatikainen ja tutkimusassistentti Arto Kiiskinen, joka myös käsitteli ja tulkitsi tutka-aineiston. Kartoitusmittaukset (VRS-GPS) teki tutkimusassistentti Kari Mäntykenttä. GTK:n teknisten palveluiden tekemiä GM50 -kairauksia valvoi geologi Jouko Saarelainen, joka teki myös kairausten maalajimääritykset. Hankkeessa toteutuneet raskaat maakairaukset kalliovarmistuksineen (GM200 -kalusto) teki Destia Oy. Kohteiden mallinnukset (kalliopinnan muotomallit, maakerrospaksuusmallit) ja raportoinnin tekivät geologi Arto Hyvönen ja geologi Anu Eskelinen. 3 KOHDEVALINTA Lähtökohtaisesti tutkimukset pyrittiin rajaamaan vanhoille soranottoalueille, luonnonsuojelu- ja pohjavesialueluokitusten ulkopuolisille harjualueille, sekä muutamille aiemmin tutkimattomille vedenhankintaan soveltuville II-luokan pohjavesialueille (lk. II). Hankkeen alussa (kevään 2013 aikana) rajattiin laajempia harjukokonaisuuksia, joille tehtiin kesän 2013 aikana geologiset maastokatselmukset ja -kartoitukset. Näiden em. alueiden rajauksessa huomioitiin kiviainesten arvioidut keskeiset kulutusalueet, jolloin samalla tuli huomioiduksi geologisen maaainespotentiaalin lisäksi mm. kuljetusmatkat varantoalueelta käyttökohteisiin. Kohdevalinnassa huomioitiin lisäksi pohjaveden suojelu sekä muut suojelunäkökohdat. Muutamille nk. esitutkimuskohteille tehtiin lisäksi alustavia geofysiikan tutkimuksia (maatutkaluotaukset). Päätös varsinaista PaMa hankkeen tutkimuskohteista tehtiin syksyllä 2013 hankkeen ohjausryhmässä kesän 2013 aikana tehtyjen alueellisten ja kohteellisten esitutkimusten (maastokatselmus, maatutkaluotaukset) perusteella. Niiden perusteella valittiin eri tutkimusalueilta varsinaisiksi PaMa hankkeen mukaisiksi tutkimuskohteiksi kahdeksan (8) harjukohdetta: Hukkasenharju (Suonenjoki), Pyssymäki (Kuopio), Alapitkä (Lapinlahti), Ryönänkangas (Kuopio), Nivanmaa (Kuopio, Tuusniemi), Käärmevaaru (Tuusniemi), Syrjäharju (Lapinlahti) ja Vuorisenkangas (Lapinlahti). Tutkimuskohteiden sijainti on esitetty kuvassa 1. Kuvassa 1 on esitetty varsinaisten tutkimuskohteiden lisäksi myös viisi esitutkimuskohdetta: Toivakkokangas (Sonkajärvi), Karinaho (Iisalmi), Kirnuvuori (Leppävirta), Laajakumpu (Pielavesi) ja Toholahti Piippukangas (Suonenjoki ja Rautalampi), joille tehtiin maatutkaluotauksia. Luotauksilla selviteltiin niiden soveltuvuutta PaMa hankkeen tutkimuskohteiksi. Kohteiden maatutkaluotaukset kuitenkin osoittivat, ettei niillä ole riittävästi maa-ainespotentiaalia (vrt. liite 45).
6 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 6 Kuva 1. PaMa hankkeen tutkimuskohteiden sijainti 4 KOHTEELLISET TUTKIMUKSET 4.1 Maastokartoitus Kaikille kahdeksalle valitulle tutkimuskohteelle tehtiin geologinen maastokartoitus, jossa tarkasteltiin muodostumien yleistä geologiaa sekä maa-ainesten oton nykytilannetta. Lisäksi maastokartoituksen yhteydessä määritettiin geofysiikan tutkimuslinjojen ja kairauspisteiden sijainnit.
7 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 7 Tutkimuskohteilla tehtiin VRS-GPS mittauksia maa-ainestenoton nykytilan eli ottoalueiden laajuuden ja ottotason nykytilan selvittämiseksi. Myös vesistöjen pintoja ja lähdepurkaumien korkeustasoja mitattiin. Mittaustietoja hyödynnettiin mallinnettaessa monttualueiden nykytilaa (maanpintamallit) sekä arvioitaessa alueellisia pohjavesiolosuhteita. 4.2 Kairaukset PaMa hankkeeseen kuuluen raskaita porakonekairauksia ja havaintoputkiasennuksia tehtiin kahdella tutkimusalueella (Alapitkä, Ryönänkangas) 11 kairauspisteessä (yhteensä 324 metriä). Kairaukset tehtiin Destia Oy:n raskaalla GM200 kairauskalustolla kevättalven kevään 2014 aikana. Kullakin kairauspisteellä tehtiin aistinvaraisia havaintoja vallitsevien maa-aineskerrosten rajapinnoista (hiekka, sora) ja tiedot tallennettiin kairausten yhteydessä kairauskoneen tallentimelle. GTK:n omalla kevyellä kalustolla (GM50) tehtiin kairauksia kevään kesän 2014 aikana kaikilla muilla tutkimuskohteilla (7 kpl) paitsi Käärmevaarulla yhteensä 82 kairauspisteessä (yhteensä 1495 metriä). Kairausten yhteydessä ei otettu maanäytteitä vaan kairauksia valvonut geologi teki maalajihavainnoinnin aistinvaraisesti. Lisäksi kairaustietoja saatiin PaMa hankkeen käyttöön sekä GTK:n omista aikaisemmista tutkimuksista että Pohjois-Savon ELY keskuksen teettämistä tutkimuksista. Osa aiemmissa tutkimuksissa tehtyjen kairausten kairausprofiileista on sisällytetty tämän raportin liiteaineistoon. Kairaustietoja on hyödynnetty määritettäessä tutkimuskohteiden harjurungon sijaintia (harjualue, jossa karkein harjuaines sijaitsee) sekä lajittuneen harjuaineksen laajuutta. Lisäksi kairaustiedot ovat tärkeitä painovoimamittausten ja maatutkaluotausten tulkinnoissa referenssitietoina. Kairausprofiilit on esitetty tutkimuskohteittain liiteaineistoina: liite 2 (Hukkasenharju), liite 8 (Pyssymäki), liite 14 (Alapitkä), liite 20 (Ryönänkangas), liite 26 (Nivanmaa), liite 37 (Syrjäharju) ja liite 42 (Vuorisenkangas). Käärmevaarun alueella ei tehty kairauksia. 4.3 Painovoimamittaukset ja niiden tulkinta Painovoimamittausten avulla voidaan tutkia tiheydeltään ympäristöstä poikkeavien muodostumien paksuutta ja tilavuutta. Koska maapeitteen tiheys on huomattavasti pienempi kuin kallioperän tiheys, voidaan painovoimamittauksia käyttää maapeitteen paksuuden arviointiin. Menetelmän tarkkuus on parhaimmillaan noin +/- 10 % maapeitteen paksuudesta. Painovoima-mittausten avulla ei pystytä erottelemaan eri maalajeja eikä myöskään pystytä määrittämään pohjavedenpinnan tasoa. Maapeitteen paksuutta määritettäessä painovoimamittauslinjat pyritään sijoittamaan maastoon siten, että niiden alku- ja loppupäät ovat kalliopaljastumilla tai pisteillä, joissa kalliopinnan sijainti tunnetaan. Lisäksi mittauslinjat pyritään suunnittelemaan siten, että ne kulkevat kalliotasoltaan tunnettujen pisteiden kautta ja mielellään myös siten, että mittauslinjat kulkevat toistensa yli. Näin voidaan arvioida painovoimakentän alueellista vaihtelua, joka on perustasona paikallisille painovoimavaihteluille. Maanpinnan tarkka korkeustieto mittauslinjan matkalta on tunnettava. Korkeus mitataan yleensä letkuvaa'alla tai VRS-GPS -mittauksilla. Kun maapeitteen ja kallion välinen tiheysero tunnetaan, voidaan painovoimaanomaliasta laskea maapeitteen paksuus. Maapeitteen todellista paksuutta on hyvä kontrolloida kairauksilla, koska sekä alueellinen painovoimataso että ainesten tiheydet voivat muuttua.
8 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 8 Painovoimamittaustulokset redukoitiin Bouguer-anomaliaksi keskitiheydellä 2670 kg/m 3. Tämän jälkeen Bouguer -anomalialle tehtiin ns. topografinen korjaus Geosoftin Oasis Montaj 7.5 ohjelmistolla. Topografisella korjauksella pyritään poistamaan maanpinnan topografiavaihtelun aiheuttamia painovoima-anomalioita. Painovoimamittausaineiston tulkinta tehtiin Encomin ModelVision Pro 13 ohjelmistolla. Paikallisesta painovoima-anomalian vaihtelusta tulkittiin maapeitteen paksuus olettaen, että painovoimavaihtelu aiheutuu pääasiassa maa-aineksesta. Tulkinnassa malli sidotaan pisteissä, joissa kallion pinnan taso tunnetaan (kairaus tai kalliopaljastuma). Tulkinnassa maa-ainekselle käytettiin tiheyttä 1800 kg/m 3 ja kalliolle 2670 kg/m 3. Painovoimamittauksia tehtiin kuudella tutkimuskohteella yhteensä n. 66 kilometriä (taulukko 1, sivu 8). Vuorisenkankaalta oli käytettävissä v 2011 tehtyjen painovoimamittausten tiedot (linjaa n. 7 km). Painovoimamittausten tulkintaprofiilit on esitetty tutkimuskohteittain liiteaineistona: liite 3 (Hukkasenharju), liite 9 (Pyssymäki), liite 15 (Alapitkä), liite 21 (Ryönänkangas), liite 27 (Nivanmaa) ja liite32 (Käärmevaaru). 4.4 Maatutkaluotaukset Maatutkaluotaus on sähkömagneettinen tutkimusmenetelmä, joka perustuu maankamaraan lähetettyjen radioaaltojen takaisin heijastuvan osan rekisteröintiin. Maatutkaluotauksella saadaan jatkuvaa profiilitietoa maaperän rakenteesta. Menetelmä on parhaimmillaan harjualueilla, jossa sillä saadaan tietoa jopa yli 30 metrin syvyydessä olevasta kallionpinnasta, pohjavedenpinnan tasoista, maalajien laadusta ja maaperän kerrosten rakenteesta. Näillä tiedoilla on merkitystä etenkin alueilla, joilla on vähän maaperäleikkauksia. Maatutkaluotauksissa käytettiin Ramac ProEx maatutkakalustoa ja suojaamattomia Rough Terrain letkuantenneja, joiden taajuudet ovat 25 ja 100 MHz. 25 MHz:n antennin syvyysulottuvuus on parempi, kun taas 100 MHz:n antennilla saadaan yksityiskohtaisempaa tietoa muodostuman pintaosista. Maatutkalinjojen tulkinnat tehtiin GeoDoctor ohjelmistolla ja tutkimuslinjoille tehdyt Maanmittauslaitoksen korkeusmalleihin. Maatutkaluotauksia tehtiin seitsemässä tutkimuskohteissa yhteensä n. 60 kilometriä (taulukko 1, sivu 8). Vuorisenkankankaalta oli käytettävissä v tehtyjen maatutkaluotausten tiedot (8.6 km). Maatutkaluotausten tulkintaprofiilit on esitetty tutkimuskohteittain liiteaineistona: liite 4 (Hukkasenharju), liite 10 (Pyssymäki), liite 16 (Alapitkä), liite 22 (Ryönänkangas), liite 28 (Nivanmaa), liite 33 (Käärmevaaru) ja liite 38 (Syrjäharju).
9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 9 Taulukko 1. Yhteenveto PaMa hankkeessa tehdyistä tutkimuksista Kohde Painovoimamittaus (km) Maatutkaluotaus (km) GM200 (kpl/m) Kairaukset GM50 (kpl/m) Alapitkä 6,9 5,9 3/59 13/188 Vuorisenkangas /95 Syrjäharju - 4,3-12/169 Hukkasenharju 6,8 4,2-12/162 Pyssymäki 6,7 8,8-8/187 Ryönänkangas 30,3 18,9 8/265 22/587 Nivanmaa 7,2 13,0-5/107 Käärmevaaru 7,9 5,2 - - Yhteensä /324 82/ KALLIOPINNAN MUOTOMALLIT JA MAAKERROSPAKSUUSMALLIT PaMa hankkeessa tehtyjen tutkimusten ja geofysiikan mittausten tulkintojen sekä käytettävissä olleiden muiden tutkimusaineistojen tiedot vietiin ArcMap paikkatieto-ohjelmistoon. Tulosten esikäsittelyn jälkeen syntyneestä aineistosta tehtiin ArcMap ohjelman lisäosien interpolointimenetelmiä käyttäen kalliopinnan muotomalli (interpoloitu kalliopinnan korkeusmalli) sekä maakerrospaksuusmallit. Mallinnusten korkeustasot ovat N2000 korkeusjärjestelmässä. Maanpinnan korkeusmallit tehtiin Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistosta (ruutukoko 2 x 2 m), johon yhdistettiin maastossa tehtyjen VRS-GPS mittausten korkeusaineistot maa-ainestenottoalueilta. Vuorisenkankaalta ja Syrjäharjulta ei ollut käytettävissä laserkeilausaineistoa vaan maanpinnan korkeusmalli monttualueiden ulkopuolella perustuu Maanmittauslaitoksen DEM10 aineistoon. Maanpinnan korkeusmallista muodostettu vinovalaistu korkokuva on esitetty kohteittain tutkimuspistekartoilla: Liite1 (Hukkasenharju, Suonenjoki), liite 7 (Pyssymäki, Maaninka), liite 13 (Alapitkä, Lapinlahti), liite 19 (Ryönänkangas, Kuopio), liite 25 (Nivanmaa, Kuopio - Tuusniemi), liite 31 (Käärmevaaru, Tuusniemi), liite 36 (Syrjäharju, Lapinlahti) ja liite 41 (Vuorisenkangas, Lapinlahti). Kallionpinnan muotomallit tehtiin painovoimamittausten ja maatutkaluotausten tulkintatietojen sekä kairaustietojen ja kalliopaljastumien sijaintitietojen perusteella (GTK:n kallio- ja maaperäkartoitusaineistot). Raskaissa kairauksissa (GM200) tehtiin kolmen metrin kalliovarmistus, joten kallionpinnan korkeustiedot ovat näiden tutkimuspisteiden osalta luotettavia. Kevyissä kairauksissa (GM50) ei ole tehty kalliovarmistusta. Kallionpinnan korkeusaineistosta interpoloitiin kohteittain kallionpinnan muotomallit ArcGIS ohjelmistolla. Kallionpinnan muotomallit on esitetty kohteittain liitekartoilla: liite 5 (Huk-
10 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 10 kasenharju), liite 11 (Pyssymäki), liite 17 (Alapitkä), liite 23 (Ryönänkangas), liite 29 (Nivanmaa), liite 34 (Käärmevaaru), liite 39 (Syrjäharju) ja liite 43 (Vuorisenkangas) Maaperän kokonaiskerrospaksuus saatiin vähentämällä maanpinnan korkeusmallista interpoloitu kallionpinnan korkeusmalli. Kaikilla kohteilla Hukkasenharjua lukuun ottamatta, liitekartoilla esitetyt kokonaismaakerrospaksuudet ovat yksiselitteisesti maakerrospaksuuksia maanpinnasta kalliopintaan saakka (eli kattavat sekä lajittuneen harjuaineksen että sen alla mahdollisesti olevan lajittumattoman moreeniaineksen). Pohjavesipinnan yläpuolisen maakerroksen paksuus (kuivan irtomaakerroksen paksuus) saatiin vähentämällä maanpinnan korkeusmallista interpoloitu pohjavesipintamalli. Vastaavasti pohjavedellä kyllästyneen maaperän kerrospaksuus saatiin vähentämällä interpoloidusta pohjavesipintamallista interpoloitu kallionpintamalli (eli eri liitekartoilla esitetty pohjavedenpinnan alainen maakerrospaksuus kattaa sekä lajittuneen harjuaineksen että sen alla mahdollisesti olevan lajittumattoman moreeniaineksen). Pohjavedenpinnan korkeusmallien laskennassa käytettiin pohjavesiputkien ja luonnonvesipintojen mittaustietoja sekä maatutkaluotauksista tulkittua pohjavedenkorkeustietoa. Pohjavesipintatietoja saatiin ympäristöhallinnon POVET tietojärjestelmästä ja suoraan Pohjois-Savon ELY keskukselta. Pohjavesipintamallit kuvaavat alueen yleistä pohjavesipinnan tasoa ja niitä käytettiin maakerrospaksuuslaskennassa. Mallit kallionpinnan sekä pohjavedenpinnan korkeuksista on muodostettu interpoloimalla. Menetelmän luonteesta johtuen kyse on vain arviosta tunnettujen havaintopisteiden ulkopuolella. Pintamalleja tarkasteltaessa onkin aina huomioitava mittaus ja mallinnusmenetelmien rajoitukset. Kallionpinnan korkeustaso on varmuudella selvillä ainoastaan kairauspisteissä ja avokallioilla. Painovoimalinjojen mittauspisteille tulkitut syvyydet antavat kuitenkin yleiskuvan kallionpinnan korkeustasosta. Mallinnusohjelmisto tasoittaa interpoloimalla tunnettujen ja tulkittujen kallionpintapisteiden välit. Tästä johtuen interpoloidussa mallissa käytettyjen tasopisteiden välialueilla voi olla laajojakin kalliokohoumia tai painanteita, joita interpoloidussa kalliopintamallissa ei voida havaita. Kallionpintamallin reunaalueilla interpoloinnissa tapahtuvaa kalliopaljastumien korkeustasojen ylikorostumista on pyritty pienentämään digitoimalla näille korkeusapupisteitä. Tutkimuskohteilla oli vain muutamia pohjaveden havaintoputkia, joista mallinnuksiin saatiin luotettava pohjavesipinta. Pohjavesipintamallit antavatkin vain yleiskäsityksen pohjaveden pinnantasosta tutkimuskohteilla. Yleisesti ottaen kaikkien pintamallien tarkkuus paranee mitä lähempänä ko. pintamallin tarkastelun kohteena olevaa aluetta on mitattuja kallion- tai pohjavedenpinnantasoja. On syytä huomioida, että nämä em. mallinnuksen epävarmuudet heijastuvat suoraan harjukohteiden maakerrospaksuuksien ja maa-ainesmäärien laskentaan.
11 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 11 6 TUTKIMUSTULOKSET 6.1 Hukkasenharju (Suonenjoki) Hukkasenharju sijaitsee Suonenjoella noin 10 kilometriä lounaaseen kaupungin keskustasta. Tutkimuskohde on osa vedenhankintaan soveltuvaa Hukkasenharjun pohjavesialuetta ( ). Muodostuman keskikoordinaatit ovat e= ja n= (Euref) ja se sijaitsee karttalehdillä N5221A2 ja B1. Hukkasenharju on kallioperän painanteeseen kerrostunut harjumuodostuma (liite 1), jonka pohjavedenpinnan yläpuoliset maa-ainekset on lähes kauttaaltaan hyödynnetty. Luode-kaakko suuntaisessa painannelaaksossa kallionpinta on tasolla m mpy ja sitä reunustavilla kallioselänteillä tasolla m mpy. Tutkimuskohteen keskiosassa sekä harjurungon kaakkoisosassa kallionpinta nousee tasolle m mpy ollen näillä alueilla alueen vallitsevan pohjavesipinnan yläpuolella. Kalliokohouman kaakkoispuolella pohjavedenpinnan taso on alueella olevan pohjavesiputken mukaan useita metrejä korkeammalla kuin kalliokohouman luoteis- ja pohjoispuolisilla harjualueilla (liite 5). Harjurungon alueella (kuva 2, liitteet 5 6) maaperä on laadultaan karkeasta hiekasta kiviseen soraan. Lajittuneen aineksen kokonaiskerrospaksuus vaihtelee metrin välillä (liite 6.1). Pohjavesipinnan yläpuolinen kuiva irtomaakerros on harjurungon alueella alle neljän metrin luokkaa (liite 6.2). Pohjaveden pinnan alla maakerrospaksuudet näillä maa-ainesten oton piirissä olleilla alueilla on 5-15 metrin luokkaa. Eteläisimmällä ottoalueella maakerrospaksuus on paikoin alle kaksi metriä. (liite 6.3) Hukkasenharjulla lajittunutta ainesta sisältävän harjualueen pinta-ala on 69 ha, josta 19 ha on karkearakeisen harjurungon aluetta (kuva 2). Harjurungon alueella (Hukkasenharjulla sama kuin massalaskentaalue) kokonaismassamäärä pohjaveden ylä- ja alapuolella on noin 2,5 milj. kiinto -m 3. Laskennallinen massamäärä pohjavesipinnan yläpuolella sekä maksimissaan 15 metriä pohjavesipinnan alapuolella on yhteensä noin 2,4 milj. kiinto -m 3. Kuva 2. Hukkasenharju: harjurunko ja massalaskenta-alue (punainen katkoviiva)
12 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pyssymäki (Kuopio) Pyssymäen tutkimuskohde sijaitsee noin viisi kilometriä Maaningan taajama-alueelta kaakkoon. Tutkimuskohde on vedenhankintaan soveltuva Pyssymäen pohjavesialue ( ). Muodostuman keskikoordinaatit ovat e= ja n= (Euref) ja se sijaitsee karttalehdillä P5122F3, F4, H1 ja H2. Pyssymäki kuuluu Siilinjärvi-Maaninka harjusysteemiin. Pyssymäen tutkimusalueella on syvä luode-kaakko suuntainen ruhje- tai siirroslaakso (liite 11). Laaksossa kallion pinta on painovoimamittausten tulkintatulosten mukaan alhaisimmallaan meren pinnan tason alapuolella (tasolla 7 m mpa m mpy). Pyssymäellä lajittunutta ainesta sisältävän harjumuodostuma-alueen (liite 7) pinta-ala on 148 ha, josta karkearakeisen harjurungon aluetta on 37 ha. Harjurungon alueella (liite 12.1) laskennallinen kokonaismassamäärä kallionpintaan saakka on noin 25 milj. kiinto -m 3, josta pohjavedenpinnan alapuolista maaainesta on noin 20 milj. m 3. Pyssymäessä massat arvioitiin lisäksi maa-ainestenottoalueelle rajatulle 10 hehtaarin kokoiselle erilliselle massalaskenta-alueelle (kuva 3). Tällä alueella kokonaismassamäärä kallionpintaan saakka on noin 7 milj. m 3. Mikäli tällä alueella maa-ainesten otto ulotettaisiin nykyisestä montun pohjan tasosta 15 metrin syvyyteen pohjavedenpinnan alle, olisi hyvälaatuisen soravaltaisen aineksen laskennallinen määrä noin 2 milj. kiinto -m 3. Pyssymäen alueen maakerrospaksuudet on esitetty liitekartoilla (liitteet ). Kuva 3. Pyssymäki: massalaskenta-alue (punainen katkoviiva)
13 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Alapitkä (Lapinlahti) Alapitkä sijaitsee Lapinlahden kunnassa noin kaksikymmentä kilometriä etelään kunnan keskustaajamasta. Tutkimuskohde sijaitsee vedenhankintaan soveltuvalla Alapitkän pohjavesialueella ( ). Harjumuodostuma (liite 13) rajautuu lännessä valtatie 5:een ja sen pohjoisosa on Alapitkän taajamaaluetta. Tutkimuskohde on osa Joensuusta Raaheen ulottuvaa harjujakso, joka on Siilinjärveltä Iisalmen pohjoispuolelle lähes pohjois-eteläsuuntainen. Muodostuman keskikoordinaatit ovat e= ja n= (Euref) ja se sijaitsee karttalehdillä P5213B3 ja P5213A4. Alapitkän tutkimuskohteessa kallio on korkeimmillaan muodostuman kaakkoispuolella tasolla m mpy. Muodostuman keskiosassa kallio nousee tasolle m mpy. Näillä alueilla kallio on paikoin myös pohjavesipinnan yläpuolella. Alimmillaan kallionpinta on tutkimusalueen eteläosassa, jossa se on tasolla m mpy Lokkisuon kaakkoispuolisella alueella, jossa kalliopinnan muotomallin mukaan on lähes länsi-itä suuntainen syvä ja kapea kallioperän painanne tai kallioruhje. Tutkimusalueen pohjois- ja keskiosassa kallio on tasolla m mpy luode- kaakko suuntaisesti (liite 17). Harjurungon alueella (liite 17) maaperä on vaihtelevin kerroksin hiekkaa, hiekkaista soraa, soraa ja kivistä soraa. Lajittuneen aineksen kokonaismaakerrospaksuus on enimmillään metrin luokkaa muodostuman eteläosan kallioruhjeen alueella. Muodostuman pohjoisosassa kokonaismaakerrospaksuus on 30 metrin luokkaa. Maa-aineksen ottoalueilla, jotka sijoittuvat harjurungon alueelle, pohjaveden yläpuolisen irtomaakerroksen paksuus on pääasiassa alle kymmenen metriä (liite 18.1). Pohjaveden pinnan alapuolinen maakerrospaksuus Alapitkän taajama-alueen eteläpuolisella monttualueella on alle viisi metriä ja muuallakin monttualueilla ainoastaan 5 10 metrin luokkaa (liite 18.2). Eteläisimmän ottoalueen (Lokkisuon kaakkoispuoli) pohjoisosassa maa-ainestenotto on ulottunut varsin lähelle pohjaveden pinnan tasoa (liite 18.2). Tällä alueella pohjaveden pinnan alla on kuitenkin vielä keskimäärin metriä soravaltaisia maa-aineksia (liite 18.3). Alapitkän tutkimuskohteessa lajittunutta ainesta sisältävän harjualueen pinta-ala on 280 ha, josta 45 ha on karkearakeisen harjurungon aluetta. Harjurungon alueella (liite 17) kokonaismassamäärä kallionpintaan saakka on noin 11 milj. m 3. Pohjavedenpinnan alapuolella tästä massasta on noin 7 milj. m 3. Massalaskennat tehtiin harjurungon lisäksi noin 13 ha laajuiselle yhtenäiselle alueelle Alapitkän taajamaalueesta etelään (kuva 4). Tällä alueella kokonaismassamäärä kallionpintaan saakka on noin 2,3 milj. m 3. Mikäli maa-ainesten otto ulotettaisiin alueella maksimissaan 15 metriä vallitsevan pohjaveden pinnan tason alapuolelle, olisi laskennallinen kokonaismassamäärä kuvaan 4 punaisella katkoviivalla rajatulla alueella noin 2,1 milj. kiinto-m 3.
14 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 14 Kuva 4. Alapitkä: massalaskenta-alue (punainen katkoviiva) 6.4 Ryönänkangas (Kuopio) Ryönänkangas sijaitsee noin kahdeksan kilometriä Riistavedeltä länteen Kuopion suuntaan. Tutkimuskohde käsittää Ryönänkankaan ( A) ja Kukonharju -Vaaralampi ( B) -pohjavesialueet, jotka on luokiteltu vedenhankintaan soveltuviksi. Muodostuman keskikoordinaatit ovat e= ja n= (Euref) ja se sijaitsee karttalehdillä P5141A1, A3 ja C1. Ryönänkankaalla lajittunutta ainesta sisältävän harjumuodostuma-alueen (liite 19) pinta-ala on 460 ha, josta 55 ha on karkearakeisen harjurungon aluetta. Karkein soravaltainen aines (harjurunkoalue) on sijoittunut suhteellisen kapealle luode kaakko suuntaisen siirros- tai kallioruhjelaakson alueelle (liite 23). Kalliopinnan muotomallin (liite 23) mukaan Silmäsuon etelä- ja länsipuolella on kalliokynnys, jonka alueella kalliopinnan taso jää kuitenkin paikoin selvästi alueellisen pohjavedenpinnan tason alapuolelle. Tässä yhteydessä on mainittava, että Ryönänkankaan maaperäkairauksissa tehtyjen pohjavesihavaintojen yhteydessä kalliokynnyksen itäpuolisilla alueilla pohjavesi oli väriltään voimakkaan punaista kun taas kalliokynnyksen (ja Silmäsuon) länsipuolisilla alueilla se oli kirkasta.
15 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 15 Ryönänkankaalle rajatun harjurungon alueella (liite 23) laskennallinen kokonaismassamäärä kallionpintaan saakka on noin 30 milj. kiinto-m 3, josta n. 17 milj. m 3 on pohjaveden pinnan alapuolella. Ryönänkankaalle rajattiin myös kaksi erillistä massalaskenta-aluetta tutkimusalueen kaakkoisosaan (kuva 5). Näiden alueiden yhteispinta-ala on 5 ha ja niiden laskennallinen kokonaismassamäärä kallionpintaan saakka on noin 1,5 milj. kiinto- m 3. Jos maa-aineksia otettaisiin alueilta maksimissaan 15 metrin syvyyteen pohjaveden pinnan alta, olisi laskennallinen maa-ainesten kokonaismassa-määrä noin 1.3 milj.kiinto-m 3. Ryönänkankaan maakerrospaksuudet on esitetty liitekartoilla (liitteet ). Kuva 5. Ryönänkangas: massalaskenta-alue (punainen katkoviiva) 6.5 Nivanmaa (Kuopio, Tuusniemi) Nivanmaa sijaitsee Kuopion ja Tuusniemen rajalla noin 14 kilometriä Tuusniemeltä luoteeseen ja kuusi kilometriä Riistavedeltä itään. Nivanmaan pohjavesialue ( ) on vedenhankintaan soveltuva. Muodostuman keskikoordinaatit ovat e= ja n= (Euref) ja se sijaitsee karttalehdellä P5132F3. Nivanmaalla lajittunutta ainesta sisältävän harjualueen pinta-ala on 155 ha, josta 22 ha on karkearakeisen harjurungon aluetta (vrt. seuraava sivu, kuva 6). Harjurungon alueella (kuva 6 ja liite 29) kokonaismassamäärä kallionpintaan saakka on noin 9 milj. m 3, josta pohjavedenpinnan alapuolella on noin 6 milj. m 3. Harjurunko on pääosin valtatie 9 alla ja lisäksi monin paikoin noin metrin paksuisen hiekka- ja hienohiekkakerroksen alla siirros- tai kallioruhjelaakson alueella (liite 29), joten käytännössä nykytilanteessa alueen maa-ainespotentiaali on pieni. Nivanmaan maakerrospaksuudet on esitetty liitekartoilla (liitteet ).
16 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 16 Kuva 6. Nivanmaa: harju-alue (vihreä viiva) ja harjurunko (musta katkoviiva) 6.6 Käärmevaaru (Tuusniemi) Käärmevaaru sijaitsee Tuusniemellä alle kahden kilometrin etäisyydellä keskustasta, kirkonkylän pohjoispuolella. Muodostuma rajautuu länsiosastaan valtatie 9:ään. Käärmevaarun pohjavesialue ( ) on vedenhankintaan soveltuva muodostuma. Muodostuman keskikoordinaatit ovat e= ja n= (Euref) ja se sijaitsee karttalehdillä P5133B4, P5134A1 ja A3. Käärmevaarun alueella tehtiin painovoimamittauksia, mutta ei yhtään kairausta. Tämän vuoksi harjualueen maalajeista ei tässä tutkimuksessa saatu tarkempaa tietoa. Harjurunkorajaus perustuu pääasiassa GTK:n maa-aineskantaan tehtyihin hiekka- ja sora-alueiden rajauksiin sekä tässä tutkimuksessa interpoloituun kalliopinnan muotomalliin. Kalliopinnan muotomallin mukaan Käärmevaarun alue jakautuu useisiin pienempiin altaisiin, joita kalliokynnykset erottavat toisistaan. Lisäksi harjun keskivaiheilla on kallioselänne, joka kohoaa alueellisen pohjavedenpinnan tason yläpuolelle jakaen Käärmevaaru hydrologisesti kahteen osaan (liite 35.3). Käärmevaarulla lajittunutta ainesta sisältävän harjumuodostuma-alueen (liite 31) pinta-ala on 179 ha, josta 20 ha on karkearakeisen harjurungon aluetta. Harjurungon alueella (liite 34) kokonaismassamäärä kallionpintaan saakka on noin 3,3 milj. kiinto -m 3, josta pohjavedenpinnan alapuolella on noin 1.7 milj. kiinto- m 3. Suurimmalle maa-ainestenottoalueelle tehdyllä 8 ha rajausalueella (kuva 5) laskennallinen kokonaismassamäärä on noin 1,1 milj. kiinto-m 3. Jos alueelta otettaisiin maa-aineksia 15 metrin syvyy-
17 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 17 teen saakka pohjaveden alta, olisi laskennallinen kokonaismassamäärä n. 1 milj. kiinto- m 3. Käärmevaarun alueen maakerrospaksuudet on esitetty liitekartoilla ( ). Kuva 7. Käärmevaaru: massalaskenta-alue (punainen katkoviiva) 6.7 Syrjäharju (Lapinlahti) Syrjäharju sijaitsee Lapinlahden kunnassa Varpaisjärven kirkonkylän välittömässä läheisyydessä (kuva 8 ja liite 36). Tutkimuskohde sijaitsee Silmälampi - Syrjäharju pohjavesialueella ( B), joka on luokiteltu vedenhankintaan soveltuvaksi pohjavesialueeksi. Muodostuman keskikoordinaatit ovat e= ja n= (Euref) ja se sijaitsee karttalehdillä P5214F2 ja P5223E1. Syrjäharjulla lajittunutta ainesta sisältävän harjualueen pinta-ala on 23 ha, josta 7 ha on karkearakeisen harjurungon aluetta. Harjurungon alueella (liite 39) kokonaismassamäärä kallionpintaan saakka on laskennallisesti noin 1,2 milj. kiinto-m 3, josta pohjaveden pinnan alapuolella on vastaavasti n kiinto-m3. Rajatulla noin 4 ha massalaskenta-alueella (kuva 6) kokonaismassamäärä on laskennallisesti vajaa kiinto-m 3. Maakerrospaksuus pohjavesivyöhykkeessä on 5 10 metrin luokkaa (liite 40.3) Materiaali on kairausten mukaan laadultaan pääosin hiekkaa ja karkeaa hiekkaa sekä osin soraa.
18 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 18 Alueen pinta-ala huomioiden Syrjäharjulla ei ole suurempaa pohjavesiarvoa, mutta alueen mahdollisen pohjavedenpinnan alaisen oton osalta on kuitenkin huomioitava, että se voi vaikuttaa hieman kauempana alueen pohjoispuolella peltoalueelle purkautuvien lähdepurkaumien (lähdekaivon) painepintojen tasoihin niitä alentavasti. Kuva 8. Syrjäharju: massalaskenta-alue (punainen katkoviiva) 6.8 Vuorisenkangas (Lapinlahti) Vuorisenkangas sijaitsee Lapinlahden kunnassa noin viisi kilometriä pohjoiseen Varpaisjärven kirkonkylältä. Tutkimuskohde on osa Vuorisenkankaan vedenhankintaan soveltuvaa pohjavesimuodostumaa ( ). Muodostuman keskikoordinaatit ovat e= ja n= (Euref) ja se sijaitsee karttalehdillä P5223C3, C4 ja D4. Vuorisenkankaalla lajittunutta ainesta sisältävän harjumuodostuma-alueen (liite 41) pinta-ala on 180 ha, josta 40 ha on karkearakeisen harjurungon aluetta. Harjurungon (liite 43) alueella kokonaismassamäärä on noin 6 milj. kiinto-m 3, josta pohjavedenpinnan alla on n. 1.3 milj. kiinto-m 3. Massalaskenta-alue (kuva 9) käsittää kaksi maa-ainestenottoaluetta ja sen yhteispinta-ala on noin 6 ha. Kokonaismassamäärä
19 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 19 massalaskenta-alueella on noin kiinto-m 3. Maakerrospaksuus pohjavesivyöhykkeessä on keskimäärin alle kymmenen metrin luokkaa (liite 44.3). Kokonaismaakerrospaksuus ja maakerrospaksuus pohjavedenpinnan yläpuolella on esitetty liitekartoilla 44.1 ja Kuva 9. Vuorisenkangas: massalaskenta-alue (punainen katkoviiva)
20 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 20 7 YHTEENVETO PaMa hankkeessa tutkituille kohteille voitiin rajata osa-alueita (pl. Nivanmaa), joilla voitaisiin jo tämän tutkimuksen perusteella harkita pohjavedenpinnan alaista maa-ainesten ottotoimintaa. Pyssymäen osalta on kuitenkin huomioitava, että ennen mahdollista pohjavedenpinnan alaista maa-ainestenottoa tulee alueen pohjavesiolosuhteet (mm. pohjaveden määrä ja laatu) selvittää tarkasti. Hukkasenharjulla (Suonenjoki) pohjavedenpinnan yläpuoliset maa-ainekset on jo suurelta osin hyödynnetty (liite 6.2). Jäljellä oleva harju ja ennen kaikkea harjurunko (vrt. liite 5-6), jonka alueelle karkein harjuaines on sijoittunut, on hyvin kapea-alainen varsinkin tutkimusalueen pohjoisosissa, Kallio - Kourujärven kaakkoispuolella. Hukkasenharjun kaakkoisosassa, jossa sijaitsevat Pieni-Kyrsälampi ja Kyrsänlampi, suositellaan tehtäväksi pohjaveden laatututkimuksia. Kairauksissa havaittiin, että pohjavesi oli alueella väriltään tummanpunaista, joka perusteella vedessä voi olla runsaasti rautaa. Iso - Hukkanen järven pohjoispuolella on kalliokynnys (vrt. liitteet 5 ja 6.3), jonka alueella kalliopinta kohoaa paikoin alueella vallitsevan pohjavesipinnan yläpuolelle. Todennäköisesti kalliokynnys vaikuttaa pohjavesien virtaukseen Hukkasenharjun alueella niin, että pohjavedenpinnan taso kalliokynnyksen itä- ja kaakkoispuolella on useita metrejä korkeammalla kuin sen luoteispuolisilla harjualueilla. Hukkasenharjun kapea-alaisuus ja kairausten yhteydessä tehdyt havainnot rautapitoisesta pohjavedestä puoltavat sitä näkemystä, että alueelta voitaisiin hyödyntää pohjavedenpinnan alaisia maa-aineksia. Maa-ainekset soveltuvat parhaiten tierakentamiseen. Pyssymäen (Kuopio) keskiosissa on otettu maa-ainekset pohjavedelle määritettyyn suojakerrospaksuuteen saakka (liite 12.2). Alueella on paksut hiekka- ja sorakerrokset ja kalliopinnan taso painuu alimmillaan alle meren pinnan tason (liitteet 11 ja 12.1). Kairaustulosten perusteella Pyssymäen keskeisellä monttualueella on hyvälaatuista soraa n metrin syvyyteen saakka. Myös syvemmällä on soraa, mutta kairauksissa tehtyjen havaintojen mukaan se on tiivistä. Pohjaveden laadun ja määrän selvittämiseksi alueelle suositellaan koepumppauksia ja pohjaveden näytteenottoa. Tämän jälkeen olisi mahdollista tehdä paremmin arvioita siitä, voitaisiinko Pyssymäen alueelta hyödyntää maa-aineksia laajemmin myös pohjavedenpinnan alta. Materiaali soveltuu sekä betoniteollisuuden tarpeisiin että tienrakennusaineeksi. Alapitkän (Lapinlahti) harjualue on pitkä pohjois-eteläsuuntainen harjujakso (liite 13). Alueella on aktiivista maa-ainestenottoa taajama-alueen eteläpuolella. Tässä tutkimuksessa saatujen tulosten mukaan nykyisen maa-ainesten oton piiriin kuuluvilla alueilla on potentiaalia myös pohjavedenpinnan alaiseen maa-ainesten ottoon, koska em. alueilla kalliopinta kohoaa niin, että pohjavedellä kyllästyneen maakerroksen paksuus on alueella vain 5 10 metrin (tai jopa alle) luokkaa (vrt. liite 18.3). Siten nykyisten aktiivisten monttualueiden ja niiden väliin jäävän harjualueen vedenhankinnallinen arvo on vähäinen. Silmäsuon länsi- kaakkoispuolella olevan kapean harjualueen (monttualue) osalle sijoittuu interpoloidun kalliopinnan muotomallin mukaan kapea kalliopainanne tai ruhje (vrt. liite 17). Tällä alueella ei suositella pohjavedenpinnan alle ulottuvaa maa-ainesten ottoa ennen alueen tarkempia tutkimuksia. Ryönänkangas (Kuopio) on laaja harjumuodostuma, jossa on paksut hiekka- ja hienohiekkakerrostumat, jotka peittävät karkeaa harjurunkoa. Saatujen tutkimustulosten mukaan harjun kaakkoisosissa, jossa on nykyisin aktiivista maa-ainesten ottoa, olisi potentiaalia myös pohjavedenpinnan alaiseen maaainesten ottoon. Tutkimuksissa tehtyjen havaintojen mukaan mineraaliaineksessa on paikoitellen ruosteisuutta, joten se ei mahdollisesti niiltä osin sovellu kovin hyvin betonin raaka-aineeksi. Pohjoispuoli-
21 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 21 sille harjualueille (Jänneniemen suunnassa) suositellaan pohjaveden antoisuustutkimuksia sekä siihen liittyen pohjaveden laatututkimuksia. Nivanmaa (Kuopio, Tuusniemi) sijoittuu Riistavesi Joensuu tien alueelle. Harjun karkein ydinaines sijoittuu valtatien alle metrin syvyyteen, joten kohteella ei ole potentiaalia pohjavedenpinnan alaiseen maa-ainesten ottoon. Käärmevaaru (Tuusniemi) on pitkä pohjois- eteläsuuntainen harjujakso, jossa on laajoja monttualueita (liite 31). Tässä tutkimuksessa saatujen tulosten mukaan kallioperä harjualueella vaihtelee jyrkästi ja itälänsisuuntaiset kallioselänteet katkovat harjun useisiin erillisiin altaisiin. Lisäksi harjun keskiosissa kalliopinta kohoaa alueella vallitsevan pohjavedenpinnan tason yläpuolelle (vrt. liite 34), joten alueen arvo laajempialaisena pohjavesialueena on vähäinen. Em. asia huomioiden Käärmevaarulla on osa-alueita, jotka ovat potentiaalisia pohjavedenpinnan alaisen maa-ainesten oton kannalta tarkasteltuna. Syrjäharjun tutkimuskohde (Lapinlahti) Varpaisjärven taajaman pohjoislaidalla on hyvin pienialainen. Kairausten mukaan alueella on kuitenkin käyttökelpoisia maa-aineksia sekä pohjavedenpinnan yläpuolella että alapuolella. Kairauksissa ja maatutkaluotauksissa saatujen tulosten mukaan materiaali on suurelta osin hiekkaa ja karkeaa hiekkaa, mutta myös soraa esiintyy. Alueella ei ole pienialaisuutensa vuoksi merkitystä pohjavesialueena. On kuitenkin huomioitava, että jos alueelta aletaan hyödyntää pohjavedenpinnan alaisia maa-aineksia, voi se vaikuttaa tutkimusalueen pohjoispuolisiin peltoalueen lähdepurkaumien ja lähdekaivon vedenantoisuuteen ja painepintoihin (lähdekaivoissa paineellinen pohjavesi) alentavasti. Vuorisenkankaalla (Lapinlahti) on aktiivista ottoa alueen keski- ja osin myös pohjoisosissa. Alueen keskiosissa on jäljellä osin ottamatonta harjuselännettä. Aikaisemmin vuonna 2011 alueelle tehdyn rakennetutkimuksen ja tässä tutkimuksessa saatujen tutkimustulosten mukaan alueella ei ole pohjavesiarvoa: Kalliopinta vaihtelee (paikoin jyrkästi) ja pohjavedellä kyllästyneen maakerroksen paksuus on keskimäärin melko vaatimaton (liitteet 43 ja 44.3), joten laajempia yhtenäisiä pohjavesialtaita ei alueelle voida rajata. Tässä tutkimuksessa saadun tutkimusaineiston mukaan myös alueen pohjoispää on hyvin vaatimaton pohjavesialueena tarkasteltuna (vrt. liite 44.3). Koska Vuorisenkankaalla ei ole pohjavesiarvoja, on olemassa olevien monttualueiden ja niiden väliin jäävän harjuselänteen alueella hyvät edellytykset hyödyntää maa-aineksia kalliopintaan (tai moreenipintaa) saakka. Alla olevassa taulukossa on esitetty PaMa tutkimuskohteet ja niiden pinta-alat sekä niille rajattujen osa-alueiden (harjurunko, massalaskenta-alue) pinta-alat ja laskennalliset kokonaismassamäärät kiintokuutiometreinä (x 1000). Kokonaismassamäärät on eritelty pohjavedenpinnan tason yläpuolisiin ja alapuolisiin massoihin. Lisäksi erillisen massalaskenta-alueen osalta on esitetty laskennallinen massamääräarvio, jos maa-aineksia otettaisiin alueilta niin, että otto ulottuisi alueilla maksimissaan 15 metriä pohjavedenpinnan alapuolelle siellä, missä se olisi mahdollista.
22 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 22 Taulukko 2. Tutkimuskohteet ja niiden laskennalliset massamäärät (kiinto-m 3 ) osa-alueittain (harjurunko, massalaskenta-alue) eriteltyinä pohjavedenpinnan yläpuolisiin (pv-yläp.) ja alapuolisiin (pv-alap) massoihin. Lisäksi taulukossa on esitetty kokonaismassamäärät erillisillä massa-laskenta-alueilla, jos niiltä otettaisiin maa-aineksia maksimissaan15 metrin syvyydestä pohjavedenpinnan alta. Suositukset jatkotoimenpiteiksi Hukkasenharjulla interpoloidun kalliopinnan muotomallin mukaan Iso - Hukkanen järven pohjoispuolella on alue, jossa kalliopinta kohoaa paikoin alueellisen pohjavedenpinnan yläpuolelle. Kalliokynnys toimii todennäköisesti pohjapadon tavoin aiheuttaen usean metrin eron pohjavedenpinnan tasoissa tutkitun harjualueen kaakkois- ja luoteisosien välillä. Kalliokynnyksen tarkemman alueellisen laajuuden ja tason (m mpy) kartoittamiseksi suositellaan kalliokynnyksen alueelle tarkentavia tutkimuksia (kairaukset, vasaraseismiset luotaukset). Saman tutkimuksen yhteyteen suositellaan harjualueelle pohjaveden laadun tutkimuksia, joihin liittyisi mahdollisesti uusien pohjavesiputkien asennuksia kalliokynnyksen kaakkoispuolelle. Pyssymäen alueelle suositellaan kairauksia soravaltaisen harjumateriaalin tarkempaa rajaamista varten (mm. Siilinjärvi Maaninka tien suuntaan) sekä koepumppauksia pohjavesiolosuhteiden (myös laatu ja määrä) selvittämiseksi. Pohjavesiolosuhteiden selvitystyössä suositellaan, että tutkimuksissa selvitetään harjumuodostumaan rajautuvien vesistöjen hydrologisia yhteyksiä harjuun. Ryönänkankaan alueelle suositellaan pohjaveden laatututkimuksia sekä harjun luoteisosien alueelle koepumppauksia pohjavesiolosuhteiden (myös pohjaveden laatu ja määrä) selvittämiseksi.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesi -yksikkö Kuopio GTK/83/ /2018. Maatutkaluotaukset Kankaalassa Vuokatin pohjavesialueella
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesi -yksikkö Kuopio GTK/83/03.04.19/2018 Maatutkaluotaukset Kankaalassa Vuokatin pohjavesialueella GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusraportti Sisällysluettelo Kuvailulehti
LisätiedotEtelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 Mikkelin seutu
Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 2.3 Hirvensalmi Hirvensalmen kunnan alueella tehtiin tutkimuksia kahdessa kohteessa, joista Iso-Lautharjulla suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja karttakuva
LisätiedotMaa-aines- ja pohjavesitutkimukset Repomäellä
Maankäyttö ja ympäristö Dnro K594/42/2004 31.12.2009 Kuopio Maa-aines- ja pohjavesitutkimukset Repomäellä Rudus Oy, Siilinjärven kunta Tutkimusraportti no 13/2009 Maa-aines- ja pohjavesitutkimukset Repomäellä
LisätiedotPAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT
1 (24) PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT Tuire Valjus Menetelmän perusteista Painovoimamittausten avulla voidaan tutkia tiheydeltään ympäristöstä poikkeavien muodostumien paksuutta
LisätiedotEtelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 Savonlinnan seutu
Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 2.2 Heinävesi Heinäveden kunnan alueella tehtiin tutkimuksia kolmessa kohteessa, joista Konttilanlehdon Hepoharjun alueilla suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko
LisätiedotMAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS LÄNSI-SUOMEN YKSIKKÖ TYÖRAPORTTI 28.10.2009 Miikka Paalijärvi Lounais-Suomen ympäristökeskus MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1
LisätiedotKehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialue , SODANKYLÄ
Dnro LAPELY/423/2017 Kehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys pohjavesialue 12758209, SODANKYLÄ 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL 8060
LisätiedotEtelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu
Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 2.3 Rantasalmi Rantasalmen kunnan alueelta valittiin kaksi potentiaalista kohdetta, joista Varpasharjun alueella suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja
LisätiedotHeralammen pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialueet A ja B KEMIJÄRVI
Dnro LAPELY/4210/2015 Heralammen pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys pohjavesialueet 12320109 A ja 12320109 B KEMIJÄRVI 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295
LisätiedotPohjois-Savon ja Kuopion seudun sora- ja pohjavesivarannot
Pohjois-Savon ja Kuopion seudun sora- ja pohjavesivarannot Pohjois-Savon maakuntakaava 2040 Maa-ainesten ja pohjavesien teemapäivä 9.5.2019 Jari Hyvärinen, jari.hyvarinen@gtk.fi, p.029 503 3406 Pohjavedet
LisätiedotJanakkalan Tanttalan pohjavesialueen rakenneselvitys
Maankäyttö ja ympäristö E/16/42/2007 1.11.2007 Espoo Hämeen ympäristökeskus Janakkalan Vesi Janakkalan Tanttalan pohjavesialueen rakenneselvitys Lisätutkimukset Matinvuoren, Pukurinsuon ja Helvetinvuoren
LisätiedotPohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Harvialan pohjavesialueella Janakkalassa
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesiyksikkö Espoo Arkistoraportti 10/2016 Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Harvialan pohjavesialueella Janakkalassa Janakkalan Vesi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS POHJAVESIYKSIKKÖ
LisätiedotHanhikankaan rakennetutkimus ja virtausmallinnus
Hanhikankaan rakennetutkimus ja virtausmallinnus Geologi Tapio Väänänen, Geologian tutkimuskeskus, Kuopio Projektin tulosten esittely 25.4.2016 Kohde: Mikkelin pohjavesien suojelun yhteistyöryhmä Paikka:
LisätiedotROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA
RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ
LisätiedotJuurikankaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys Pohjavesialue INARI
Dnro LAPELY/3146/2015 Juurikankaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys Pohjavesialue 12 148 208 INARI 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL 8060
LisätiedotKulennoisharjun ja Kuikonniemen pohjavesitutkimukset
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SAVONLINNAN VESI Kulennoisharjun ja Kuikonniemen pohjavesitutkimukset VARMA-VESI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 152 P21051 Tutkimusraportti 1 (15) J.Arjas Sisällysluettelo
LisätiedotAakkulanharjun pohjavesialueen geologisen rakenneselvityksen päivitys
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 17.06.2019 Aakkulanharjun pohjavesialueen geologisen rakenneselvityksen päivitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 17.06.2019 GEOLOGIAN
LisätiedotVANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS
Tilaaja YIT Rakennus Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2.7.2014 Viite 1510013222 VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS Päivämäärä 2.7.2014 Laatija
LisätiedotNähtävänä pito ja mielipiteiden esittäminen
KUULUTUS VARELY/3982/2016 18.1.2018 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien Motellin pohjavesialueen kartoitusta ja luokitusta Mynämäen kunnan alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
LisätiedotPohjavesialueiden luokitusten muutokset, Sodankylä
LAUSUNTOPYYNTÖ LAPELY/423/2017 Etelä-Savo 13.2.2017 Sodankylän kunta Jäämerentie 1 (PL 60) 99601 Sodankylä Pohjavesialueiden luokitusten muutokset, Sodankylä Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta
LisätiedotHappamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla Anton Boman ja Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotEtelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 146 Savonlinnan seutu
Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 146 2.7 Savonlinna Savonlinnan kaupungin alueelta valittiin kymmenen potentiaalista kohdetta, joista Tetrikankaan ja Ryöpänharjun alueilla suoritettiin jatkotutkimuksia
LisätiedotKiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK)
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio M173K2015 Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) Kokkovaran tilan pintamalli. Korkeusulottuvuutta
LisätiedotPyhärannan kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY/4298/2016 13.11.2017 Liitteet 1 kpl Pyhärannan kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
LisätiedotKoivukumpu A, B ja C sekä Näätämö A ja B pohjavesialueiden luokitteluun liittyvä selvitys INARI
Dnro LAPELY/3146/2015 Koivukumpu A, B ja C sekä Näätämö A ja B pohjavesialueiden luokitteluun liittyvä selvitys INARI 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL
LisätiedotPOHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS HAUSJÄRVELLÄ LISÄTUTKIMUKSET PÄSSINLUKKOJEN ALUEELLA
Etelä-Suomen yksikkö Espoo 30.3.2006 Arkistoraportti 3/2017 Hausjärven kunta Hyvinkään Vesi Hämeen ympäristökeskus Riihimäen Vesihuoltolaitos POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS HAUSJÄRVELLÄ
LisätiedotRauman kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY 43012016 10.8.2017 Liitteet 1 kpl Rauman kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
LisätiedotHämeen alueen kallioperän topografiamalli
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kalliorakentaminen ja sijoituspaikat Espoo 98/2016 Hämeen alueen kallioperän topografiamalli Mira Markovaara-Koivisto GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ylätunnisteen lisäteksti Sisällysluettelo
LisätiedotAlustava pohjaveden hallintaselvitys
Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi
LisätiedotHAUSJÄRVEN KUNTA PIHONKAARTEEN RAKEN- NETTAVUUSSELVITYS. Vastaanottaja Hausjärven kunta. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 30.6.
Vastaanottaja Hausjärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 30.6.2016 Viite 1510025613 HAUSJÄRVEN KUNTA PIHONKAARTEEN RAKEN- NETTAVUUSSELVITYS HAUSJÄRVEN KUNTA PIHONKAARTEEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan POSKI 1 & 2 Loppuseminaari
Pohjois-Pohjanmaan POSKI 1 & 2 Loppuseminaari 28.4.2015 Olli Breilin, Heidi Laxström & Juha Davidila 28.04.2015 1 GTK:n rooli ja tehtävät Poski 1 & 2 projekteissa GTK kartoitti ja raportoi kiviainekset
LisätiedotAakkulanharjun ja Kalevankankaan pohjavesialueiden välisen rajan lisäselvitys
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 19.05.2017 Aakkulanharjun ja Kalevankankaan pohjavesialueiden välisen rajan lisäselvitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 19.05.2017
LisätiedotMaskun kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY/3793/2016 13.11.2017 Liitteet 1 kpl Maskun kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
LisätiedotSIILINJÄRVEN KÄRÄNGÄNMÄEN POHJAVESIALUEEN GEOLOGINEN RAKENNETUTKIMUS
Itä-Suomen yksikkö Kuopio 30.11.2012 8/2014 Pohjois-von elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/liikenne- ja infrastruktuurit sekä ympäristö ja luonnonvarat Siilinjärven kunta Geologian tutkimuskeskus
LisätiedotKuulutus koskien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutoksia Kosken Tl kunnan alueella
KUULUTUS VARELY/2370/2017 13.11.2018 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutoksia Kosken Tl kunnan alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
LisätiedotLASERKEILAUS JA UUSI VALTAKUNNALLINEN KORKEUSMALLI-SEMINAARI Laserkeilausaineistojen sovelluksista
LASERKEILAUS JA UUSI VALTAKUNNALLINEN KORKEUSMALLI-SEMINAARI 10.10.2008 Laserkeilausaineistojen sovelluksista Salon testiaineistoa on käytetty arvioitaessa alustavasti käyttökelpoisuutta: maaperäkartoituksessa
LisätiedotEtelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 103 Savonlinnan seutu
Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 103 2.6 Sulkava Sulkavan kunnan alueelta valittiin kahdeksan potentiaalista kohdetta, joista Siikakosken, Iijärvenkankaan, Musta-Olhavinharjun ja Remesmäen alueilla
LisätiedotPelkosenniemen pohjavesialueiden luokitusmuutokset
LAUSUNTOPYYNTÖ LAPELY/778/2015 Etelä-Savo 13.2.2017 Pelkosenniemen kunta Sodankyläntie 1 98500 Pelkosenniemi Pelkosenniemen pohjavesialueiden luokitusmuutokset Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta
LisätiedotHÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS 78, MAAPERÄ- JA POHJAVESITARKASTELU
Vastaanottaja Hämeenlinnan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.4.2016 Viite 1510026179 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS 78, MAAPERÄ- JA POHJAVESITARKASTELU HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS
LisätiedotMaa-ainesmuodostuma. !. GM200 -kairaus. !. GM50 -kairaus !. KP2 LIITE
526000 527000 528000 LIITE 529000!. AP9 ALAPITKÄ Tutkimuspistekartta!. GM200 -kairaus 7009000!. AP8!. KP_10!. GM50 -kairaus Pohjaveden havaintoputki Maatutkaluotauslinja 7009000 Painovoimamittauslinja
LisätiedotEuran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY/3648/2016 13.2.2017 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Euran kunnan pohjavesialueiden luokitukset vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä
LisätiedotPOHJAVESIALUEIDEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS PORVOOSSA ILOLAN JA NORIKEN TUTKIMUSALUEILLA
ARKISTORAPORTTI 133/2013 Etelä-Suomen yksikkö Maankäyttö ja ympäristö 16.10.2007 Porvoon vesi Uudenmaan ympäristökeskus POHJAVESIALUEIEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS PORVOOSSA ILOLAN JA NORIKEN TUTKIMUSALUEILLA
LisätiedotGEOLOGIA. Evon luonto-opas
Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.
LisätiedotPohjavesialueiden luokitusten muutokset, Kemijärvi
LAUSUNTOPYYNTÖ LAPELY/4210/2015 Etelä-Savo 13.2.2017 Kemijärven kaupunki Hallituskatu 4 98100 Kemijärvi Pohjavesialueiden luokitusten muutokset, Kemijärvi Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta
LisätiedotSEVERI HANKE YHTEENVETO POHJA- VESITUTKIMUKSISTA
Tilaaja Mikkelin vesilaitos Asiakirjatyyppi Selvitysraportti Päivämäärä 10.11.2015 Viite 1510014760 SEVERI HANKE YHTEENVETO POHJA- VESITUTKIMUKSISTA 1 Päivämäärä 10.11.2015 Laatija Tarkastaja Jarmo Koljonen
LisätiedotEuran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY/3648/216 13.2.217 Euran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Euran kunnan pohjavesialueiden
LisätiedotAntti Pasanen, Anu Eskelinen, Jouni Lerssi, Juha Mursu Geologian tutkimuskeskus, Kuopio
Pohjaveden kulkeutuminen Kaakkolammen kaatopaikalla Antti Pasanen, Anu Eskelinen, Jouni Lerssi, Juha Mursu Geologian tutkimuskeskus, Kuopio Tutkimuksen tavoite Tutkimuksen tavoitteena on selvittää reitit,
LisätiedotEtelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 33 Savonlinnan seutu
Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 33 2.4 Enonkoski Enonkosken kunnan alueelta valittiin kaksi potentiaalista kohdetta, joista Mäkränsalon - Hirtinkankaan alueella suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko
LisätiedotLisätutkimukset Kulennoisharjun pohjavesialueella
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SAVONLINNAN VESI Lisätutkimukset Kulennoisharjun pohjavesialueella VARMA-VESI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 152 P23708 Tutkimusraportti 1 (6) J.Arjas Sisällysluettelo
LisätiedotKoverharin hydrogeologiset tutkimukset 12/2017
Koverharin hydrogeologiset tutkimukset 12/2017 Hangon kaupunki Maiju Juntunen, Esa Kallio 12.1.2018 Koverharin hydrogeologiset tutkimukset 12/2017 12.1.2018 1 (10) SISÄLTÖ 1 TAUSTAA... 2 2 TUTKIMUKSET...
LisätiedotYlitornion kunnan pohjavesialueiden luokitusten muutokset
LAUSUNTOPYYNTÖ LAPELY/460/2017 Etelä-Savo 13.2.2017 Ylitornion kunta Alkkulanraitti 55 95600 Ylitornio Ylitornion kunnan pohjavesialueiden luokitusten muutokset Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta
Lisätiedot16.3T-1. Tutkimusselostus: Vt 6, Taavetti Lappeenranta, Rantsilanmäen pohjavesialueen maatutkaluotaus
16.3T-1 Tutkimusselostus: Vt 6, Taavetti Lappeenranta, Rantsilanmäen pohjavesialueen maatutkaluotaus 2 (5) Vt 6, Taavetti Lappeenranta, Rantsilanmäen pohjavesialueen maatutkaluotaus Yleistä Tämä tutkimus
LisätiedotEurajoen pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY/523/2018 13.3.2018 Liitteet 1 kpl Eurajoen pohjavesialueiden luokka- ja rajausuutokset Varsinais-Suoen elinkeino-, liikenne- ja ypäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Eurajoen alueella
LisätiedotJANAKKALAN KUNTA OMAKOTITALOTONTTIEN RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS: TERVAKOSKI 601
Vastaanottaja Janakkalan kunta Leena Turkka Junttilantie 1 14200 Turenki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 19.3.2010 Viite 82127816 JANAKKALAN KUNTA OMAKOTITALOTONTTIEN RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS: TERVAKOSKI
LisätiedotKuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Siikaisten kunnan alueella
KUULUTUS VARELY/1831/2018 14.6.2018 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Siikaisten kunnan alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
LisätiedotItä-Suomen Yksikkö Maankäyttö ja ympäristö Kuopio. Tutkimusraportti 11/2009 KESKI-SUOMEN LIITTO
Itä-Suomen Yksikkö Maankäyttö ja ympäristö 23.11.2009 Kuopio Tutkimusraportti 11/2009 KESKI-SUOMEN LIITTO KESKI-SUOMEN POSKI PROJEKTI Pohjavesiselvitykset 1.6 31.10.2009 1 JOHDANTO 2 2 SELVITYSRYHMÄ 2
LisätiedotNousiaisten kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY/4159/2016 10.8.2017 Liitteet 1 kpl Nousiaisten kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
LisätiedotLAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA
GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11113 SKOL jäsen ROUTION ALUETUTKIMUS Ratsutilantie 08350 LOHJA LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA 30.06.2011 Liitteenä 6 kpl pohjatutkimuspiirustuksia - 001 pohjatutkimusasemapiirros
LisätiedotMikkelin uusi jätevedenpuhdistamo. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys
Knowledge taking people further --- MIKKELIN VESILAITOS Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys Yhteenveto 16.2.2009 Viite 82122478 Versio 1 Pvm 16.2.2009
LisätiedotPaadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi
Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO
LisätiedotRakennus- ja ympäristölautakunta 9 03.02.2015
Rakennus- ja ympäristölautakunta 9 03.02.2015 RUDUS OY, POHJAVEDENPINNAN ALAPUOLELLE ULOTTUVAA MAA-AINEKSEN OTTAMISTA KOSKEVA HAKEMUS DNRO ESAVI/8241/2014, SONDBY, LAUSUNTO ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTOLLE
LisätiedotSelvitys, pääsijaintikunnaltaan Kihniön pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta
Selvitys 1 (8) Selvitys, pääsijaintikunnaltaan Kihniön pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta Tausta Pohjavesialueen määritelmä sisällytettiin ympäristönsuojelulakiin (YSL 5 ) ja pohjavesialueiden
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen 5.12.1991 KAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN HEVOSKUUSIKONAAVALLA 1991 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1.1.
LisätiedotEtelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 45 Savonlinnan seutu
Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 45 2.5 Kerimäki Savonlinnan Kerimäen alueelta valittiin 11 potentiaalista kohdetta, joista Kuutinkukkulan, Ahmalahti Hangaslammen ja Sorvalammen alueilla suoritettiin
LisätiedotPieksämäen Metsäpalstan maa-ainesalueen maa-ainesluvan muutoshakemus
Hakemus 29.11.2017 Sivu 1/3 Keski-Savon ympäristötoimi Ympäristösihteeri Hanna Kakriainen Pieksämäen Metsäpalstan maa-ainesalueen maa-ainesluvan muutoshakemus Metsäpalstan maa-ainesalue sijaitsee Pieksämäen
LisätiedotPARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS
7330 PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS 4.11.2013 PARIKKALA 4.11.2013 7330 mh/pkm/po 2 PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS 1 YLEISTÄ Parikkalan kunnan toimeksiannosta
LisätiedotLINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS
GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11294 SKOL jäsen LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS Lepsämäntie 01800 KLAUKKALA POHJATUTKIMUSRAPORTTI 15.12.2011 Liitteenä 4 kpl pohjatutkimuspiirustuksia: - 001 pohjatutkimusasemapiirros 1:1000-002
LisätiedotKIRKKONUMMEN KUNTA VEIKKOLAN KOULU II-VAIHE KORTTELI 123, VEIKKOLA KIRKKONUMMI KARTOITUS JA POHJATUTKIMUS
9757 KIRKKONUMMEN KUNTA VEIKKOLAN KOULU II-VAIHE KORTTELI 123, VEIKKOLA KIRKKONUMMI KARTOITUS JA POHJATUTKIMUS 31.3.2003 Insinööritoimisto POHJATEKNIIKKA OY Nuijamiestentie 5 B, 00400 Helsinki, Puh. (09)
LisätiedotNaantalin kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY/4158/2016 14.6.2017 Liitteet 1 kpl Naantalin pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Naantalin
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio K/263/42/ /2014. Juvan Harjakankaan pohjavesialueen tutkimukset
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio 4.12.2014 K/263/42/2014 112/2014 Juvan Harjakankaan pohjavesialueen tutkimukset GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Harjakankaan pohjavesitutkimus 4.12.2014 GEOLOGIAN
LisätiedotHydrogeologisten aineistojen visualisoinnin hyödyntäminen pohjavesiselvityksissä ja tarkkailujen suunnittelussa
Hydrogeologisten aineistojen visualisoinnin hyödyntäminen pohjavesiselvityksissä ja tarkkailujen suunnittelussa Birgitta Backman Jussi Ahonen Samrit Luoma GTK 27.10.2016 Visualisointi Visualisointi tarkoittaa
LisätiedotSEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014
3697 SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET 1 2. TUTKIMUSTULOKSET 1 2.1 Rakennuspaikka
LisätiedotHydrogeologisten aineistojen visualisoinnin hyödyntäminen pohjavesiselvityksissä ja tarkkailujen suunnittelussa
Hydrogeologisten aineistojen visualisoinnin hyödyntäminen pohjavesiselvityksissä ja tarkkailujen suunnittelussa Birgitta Backman Jussi Ahonen Samrit Luoma GTK 11.10.2016 Visualisointi Visualisointi tarkoittaa
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotTILAUS JA NÄYTTEENOTTOSELVITYS
Hanke 4263007, Hanhikankaan pohjavesialueen rakennetutkimus Mikkelissä Tilaaja Jari Hyvärinen Työkohde Työmaa Hanhikangas Mikkeli Kunta Mikkeli Yksikön käsittely Päiväys 24.2.2015 Jari Hyvärinen, geologi
LisätiedotPOHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS FORSSAN VIEREMÄN POHJAVESIALUEELLA
ARKISTORAPORTTI 92/2013 POHJAVESIALUEIEN RAKENNE JA POHJAVESISELVITYS ORSSA, JOKIOINEN JA HUMPPILA TUTKIMUSRAPORTTI POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS ORSSAN VIEREMÄN POHJAVESIALUEELLA GEOLOGIAN
LisätiedotGEOPALVELU OY TYÖ N:O SKOL jäsen
G P TYÖ N:O 17224 SKOL jäsen VIRKKULAN SENIORIKYLÄ 755 / 406 / 14 / 21 PALONUMMI SIUNTIO RAKENNETTAVUUSSELVITYS 3.10.2017 Liitteenä 6 kpl pohjatutkimuspiirustuksia -001 pohjatutkimusasemapiirros 1:500-002
LisätiedotSauvon pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY/767/2017 8.5.2017 Sauvon pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Sauvon kunnan pohjavesialueiden
LisätiedotPohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla
Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla Yhteenveto hankkeesta Maakuntahallitus 14.9.2015 Pohjavesien suojelun ja MAAKUNTAKAAVA kiviaineshuollon yhteensovittaminen
LisätiedotGeotieto kaavoituksen apuna ja luonnonvarojen saatavuus Jyvässeudulla Jari Hyvärinen
Geotieto kaavoituksen apuna ja luonnonvarojen saatavuus Jyvässeudulla 19.8.2009 19.08.2009 1 19.08.2009 2 19.08.2009 3 19.08.2009 4 19.08.2009 5 19.08.2009 6 Maaperäkartan käyttökohteita Maankäytön suunnittelu
LisätiedotEtelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 10 Pieksämäen seutu
Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 10 2.2 Juva Juvan kunnan alueelta tutkittiin seitsemän kohdetta, joissa oli yhdeksän osa-aluetta (taulukko 1 ja karttakuva 1). Kohteiden pinta-ala oli yhteensä
LisätiedotEtelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 36 Mikkelin seutu
Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 36 2.2 Mikkeli Mikkelin kaupungin alueella tehtiin tutkimuksia kuudessa kohteessa, joista Kaamalonkankaalla, Valkeajärvellä, Palokankaalla ja Hiidensilmäkankaalla
LisätiedotGeologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo Tuire Valjus
Geologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo 2.5.2017 Geofysiikan mittaukset Velkuan Aumineralisaation alueella Naantalissa Tuire Valjus GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro
LisätiedotEsitys pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutoksista Inarin kunnassa
ESITYS LAPELY/3146/2015 Etelä-Savo 14.2.2018 Esitys pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutoksista Inarin kunnassa Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta säädetään vesienhoidon ja merenhoidon
LisätiedotTarvaalan tilan rakennettavuusselvitys
SAARIJÄRVEN KAUPUNKI P17623 21.8.2012 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO: 1 YEISTÄ... 3 2 TUTKIMUKSET... 3 3 POHJASUHTEET... 3 4 ALUEEN RAKENNETTAVUUS... 4 4.1 Yleistä... 4 4.2 Rakennukset... 4 4.3 Kunnallistekniikka...
LisätiedotHOLLOLAN KUNTA, KUNTOTIE, RAKENNETTAVUUSSELVITYS
Vastaanottaja Hollolan kunta Kuntatekniikan päällikkö Ari Rinkinen Virastotie 3 15870 Hollola Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 8.6.2012 Viite 82143252-01 HOLLOLAN KUNTA, KUNTOTIE, HOLLOLAN KUNTA, KUNTOTIE,
LisätiedotGEOENERGIAKARTTA GEOENERGIAKARTTA. Prosessikuvaus. Jussi Lehtinen 1.1 15.8.2012
1 (6) Prosessikuvaus Jussi Lehtinen Reijo Pitkäranta 1.1 2 (6) 1 Lähtökohdat 1.1 Kartan sisällön määrittely 1.2 Lähtötiedot Projektin aloituskokouksessa 16.4.2012 sovittiin kartan ulkoasusta ja luokittelusta
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotKUOPION RIISTAVEDEN ITÄOSAN YLIMMÄINEN-JÄRVEN JA TUUSJÄRVEN VÄLISEN HARJUALUEEN (Muuranmäki - VT 17 välillä) MUINAISJÄÄNNÖSINVENTOINTI 2002
1 KUOPION RIISTAVEDEN ITÄOSAN YLIMMÄINEN-JÄRVEN JA TUUSJÄRVEN VÄLISEN HARJUALUEEN (Muuranmäki - VT 17 välillä) MUINAISJÄÄNNÖSINVENTOINTI 2002 Timo Jussila Mikroliitti Oy Kustantaja: Pohjois-Savon Liitto
LisätiedotAurinkovuoren pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys - hanke TUTKIMUSRAPORTTI
Aurinkovuoren pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys hanke TUTKIMUSRAPORTTI POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS ASIKKALAN AU RINKOVUOREN POHJAVESIALUEELLA Geologian tutkimuskeskus EteläSuomen
LisätiedotKauko Nukari, Paasikankaantie 267, 31130 Koijärvi. Soran ottamistoiminnan jatkaminen kahdella vuodella.
FORSSAN KAUPUNKI PÄÄTÖS Ympäristölautakunta Maa-aineslupahakemus lupamääräysten PL 62 muuttamiseksi (maa-aineslaki 555/81) 30100 FORSSA Annettu julkipanon jälkeen puh. 03-41411 Antopäivä Kokouspäivä ja
LisätiedotRovaniemen Kolpeneenharjun rakenneselvitys Juho Kupila, Hannu Panttila, Ulpu Väisänen, Irmeli Huovinen, Peter Johansson, Tuire Valjus
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen yksikkö Rovaniemi 30.06.2015 R/350/42/2013 Rovaniemen Kolpeneenharjun rakenneselvitys Juho Kupila, Hannu Panttila, Ulpu Väisänen, Irmeli Huovinen, Peter Johansson,
LisätiedotTuusniemen kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve
Tuusniemen kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Elina Nuortimo 11/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne-
LisätiedotKullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.
GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan
LisätiedotLankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09
VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A
LisätiedotLapinlahti Alapitkän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009
1 Lapinlahti Alapitkän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Lapinlahden kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Kirveen löytöpaikka...
LisätiedotEtelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 89 Mikkelin seutu
Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 89 2.4 Pertunmaa Pertunmaan kunnan alueella tehtiin tutkimuksia seitsemällä kohteella, joista Multakankaalla, Hiekkakankaalla, Pirttiharjulla, ja Susihaudankankaat
LisätiedotSELVITYS MIEHIKKÄLÄN POHJAVESIALUEIDEN RAJAUSTEN JA LUOKITUSTEN TARKISTAMISESTA
Selvitys KASELY/606/2018 Etelä-Savo 7.5.2018 SELVITYS MIEHIKKÄLÄN POHJAVESIALUEIDEN RAJAUSTEN JA LUOKITUSTEN TARKISTAMISESTA Tausta Lakiin vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) on lisätty
LisätiedotMaaningan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve
Maaningan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Elina Nuortimo 11/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne-
LisätiedotKIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013
KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013 Viite 8214459921 Versio 1 Pvm 15.2.2013 Hyväksynyt Tarkistanut Ari Könönen Kirjoittanut Jari Hirvonen 1 1. YLEISTÄ Tilaajan toimeksiannosta
Lisätiedot