Valtatie 6 Lappeenranta Imatra

Transkriptio

1 Valtatie 6 Lappeenranta Imatra

2 Valtatie 6: Tärkeä tieyhteys myös kansainvälisesti Kajaani Vt 6 Joensuu Valtatie 6 (Helsinki Joensuu Kajaani) on osa Suomen keskeistä päätieverkkoa. Lähes 50 kilometriä pitkä tiejakso Lappeenrannasta Imatralle on yksi sen vilkkaimmin liikennöidyistä osista. Tie on osa Etelä-Karjalan maakunnan tärkeintä länsi itä-suuntaista, maakunnan ydinalueen kaupungit yhdistävää työ- ja asiointimatkojen pääväylää. Alueella sijaitsee Suomen merkittävimmän metsäteollisuuskeskittymän lisäksi teräs- ja konepajateollisuutta. Tie toimii myös kansainvälisenä yhteytenä itärajan rajanylityspaikoille. Lisäksi tiejakso on osa yhtä Suomen vetovoimaisimmista matkailureiteistä. Liikenteen käytössä 2011 Valtatie 6:tta Lappeenrannan ja Imatran välillä rakennetaan kahdessa vaiheessa. Syksyllä 2007 alkaneessa ensimmäisessä vaiheessa parannetaan tietä Lappeenrannan alueella Kärjen kylästä Muukkoon, nykyisen nelikaistaisen osuuden alkuun asti. Vuonna 2009 käynnistyi hankkeen toinen vaihe, jossa tietä parannetaan Ahvenlammelta Imatran Mansikkalaan. Ensimmäisen vaiheen tieosuus avataan liikenteelle marraskuussa 2010 ja toisen vaiheen osuus loppuvuodesta Viimeistelytöitä tehdään koko matkalla vielä 2012 ja Rakennusvaihe Rakennusvaihe 1 A. Kärki Mattila rakentaminen B. Mattila Muukko rakentaminen Rakennusvaihe 2 C. Ahvenlampi Mansikkala rakennussuunnittelu ja rakentamisen valmistelu rakentaminen Vt 13 Lappeenranta Imatra Vt 6 Lappeenranta Imatra -hanke lukuina: Svetogorsk Nuijamaa Valtateiden parannusta km Uutta tielinjaa... 2,5 km Uusia eritasoliittymiä... 6 Parannettavia eritasoliittymiä... 9 Uusia tai korjattavia siltoja Meluesteitä km Pohjavesisuojausta...10 km Riistaesteitä km Tievalaistus rakennetaan koko matkalle. Sopimusvaltuus miljoonaa euroa Hyöty-kustannussuhde...1,6 Liikenteelleotto: 1. vaihe...syksy vaihe... syksy Liikenteelleotto Viimeistelytyöt

3 Merkittävät yhteiskuntataloudelliset hyödyt Valtatie 6:n parantaminen tuo huomattavat hyödyt alueen liikenteelle, elinkeinoelämälle ja ympäristölle, ja se on yhteiskuntataloudellisesti erittäin kannattava. Suurimmat säästöt saavutetaan onnettomuus- ja aikakustannusten pienenemisellä. Myös kansainvälisen kauttakulkuliikenteen ja matkailun edellytykset paranevat. Liikenneturvallisuus paranee Kuutostien leventäminen nelikaistaiseksi takaa turvallisemman liikenteen: Keskikaide estää käytännössä kokonaan kohtaamisonnettomuudet ja t vähentävät risteysonnettomuuksia. Myös riista-aitojen rakentaminen ja tievalaistuksen parantaminen lisäävät liikenneturvallisuutta. Kevyen liikenteen turvallisuus paranee oleellisesti, kun koko matkalle rakennetaan valtatiestä erillinen kevyen liikenteen verkko. Matka-ajat lyhenevät Valtatie 6:n parantaminen lisää kuljetusten ja työmatkojen täsmällisyyttä ja lyhentää matka-aikoja. Sujuva yhteys ohjaa kaupunkien välisen liikenteen sekä ohitusliikenteen oikeille väylille, ja alueen katuverkon kuormitus laskee. Matka-ajan Lappeenrannan ja Imatran välillä on arvioitu lyhenevän henkilöautoilla ajaessa noin 5 6 minuuttia ja raskailla ajoneuvoilla noin 3 4 minuuttia. Teollisuus hyötyy täsmällisyydestä Raskaiden kuljetusten osuus valtatie 6:lla Lappeenranta Imatra-välillä on jopa viidennes kaikesta liikenteestä. Ennusteen mukaan liikenne kasvaa prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Parannettu tie takaa kuljetuksille ruuhkattoman ja sujuvan yhteyden, jolloin kuljetusten täsmällisyys ja sitä kautta kustannustehokkuus paranee. Tien ja sen liittymien sujuvoituminen lisää valtatien vaikutusalueella olevan teollisuuden kilpailukykyä ja tekee alueesta houkuttelevamman uusille yrityksille ja investoinneille. Kaupungeille tilaa kasvaa Kuutostien parantaminen lisää Lappeenrannan ja Imatran kaupunkien sekä Etelä-Karjalan maakunnan mahdollisuuksia edistää kaavoituksella ja maankäytöllä alueen elinkeinotoimintaa ja työllisyyttä. Lappeenrannan ja Imatran alueella asuu 70 prosenttia Etelä-Karjalan väestöstä. Kuutostien parantamisen ansioista kaupunkien reuna-alueet tulevat paremmin tavoitettaviksi ja kaupunkien sisäinen liikenne sujuvoituu. Tien tuntumaan, hyvien yhteyksien päähän on jo kaavoitettu tai suunniteltu laajoja teollisuus- ja työpaikka-alueita. Myös mahdollisuudet asuin-, matkailuja vapaa-ajanalueiden kehittämiseen paranevat. Ympäristö paremmin huomioon Vt 6 Lappenranta Imatra -hankkeessa tien rakentamisen ympäristövaikutukset on otettu huomioon tiehankkeen koko elinkaaren ajalta. Suunnitteluvaiheessa alueelle on tehty lakisääteinen ympäristövaikutusten arviointi. Hanke vaikuttaa maisemaan ja ympäristöön vain vähän, koska tie parannetaan pääosin entisellä linjallaan. Valtatie 6 kulkee Lappeenrannan ja Imatran välillä harjumaisemassa, joka on suurelta osin pohjaveden muodostumis- ja ottoaluetta ja jolla ei aiemmin ole ollut pohjavesisuojausta. Hankkeen myötä tilanne paranee huomattavasti, kun kaikki tärkeät pohjavesialueet suojataan. Hankkeessa rakennetaan pohjavesisuojausta yhteensä yli kymmenen kilometrin matkalla.

4 Ensimmäinen rakennusvaihe: Liikenneturvallisuus paranee Portin alue Uuden Portin n pohjoispuolella sijaitsevat historiallisesti tärkeät Puolustusvoimien Salpalinja ja Rutolan Bunkkeri. Bunkkerin risteyssilta ja Rännin silta rakennetaan niin, että arvokkaat alueet säilyvät. Kohta on maisemallisesti kaunis Kärjen- ja Myllylammen välinen kannas, missä on vanha tukkien uitossa käytetty ränni. Myös alueen virkistyskäyttö on otettu suunnittelussa huomioon. Portin alue Lavolan Mattilan Selkäharjun Lavolan Lavolan uusi on Lappeenrannan läntinen sisääntuloyhteys. Se valmistui yhtenä ensimmäisistä hankkeen kohteista kesällä Lavolan palvelee erityisesti yliopistoalueen ja raviradan liikennettä. Lappeenrannan kaupunki on kaavoittanut Lavolan n ja lentokentän läheisyyteen mittavat teollisuusalueet. Selkäharjun Uuden n rakentaminen Selkäharjuun poistaa valtateiden 6 ja 13 risteyksen, joka on ollut Kuutostien ruuhkaisin ja vaarallisin risteys Lappeenrannan kohdalla. Valtatie 13 siirretään noin 2,5 kilometrin matkalla uudelle tielinjalle nykyistä tietä lännemmäksi. Uusi linja valmistuu vuonna 2010, ja Selkäharjun otetaan kokonaisuudessaan käyttöön.

5 LAPPEENRANTA Muukon Mälkiän Mälkiän kanavasilta Viipurintien Lauritsalan Mälkiän kanavasilta Vt 6 Lappeenranta Imatra -hankkeen maamerkki on Saimaan kanavan ja vanhan kanavan yli rakennettava, 318 metriä pitkä siltapari. Uusi eteläinen silta avattiin liikenteen käyttöön syksyllä 2008 ja pohjoisen sillan rakentaminen aloitettiin kesällä Täysin valmis uusi siltapari on vuonna Viipurintien Viipurintien on Lappeenrannan kaupungin tärkein sisääntuloyhteys idästä päin tultaessa. Alueen liikennemääriä lisää voimakkaasti kasvanut Myllymäen kauppa-alue valtatien eteläpuolella. Vt 6 -hankkeen yhteydessä parannettiinkin Viipurintietä noin kilometri valtatiestä etelään. Viipurintien liikennevalojärjestelyt valmistuivat syksyllä Myös Lappeenrannan kaupunki on teettänyt alueella parannustöitä. Vanha silta sekä kanavien välissä oleva penger on purettu. Näin Saimaan vanhan kanavan uoma voidaan entisöidä ja avata uudelleen. Saimaan kanavan itäpuolelle on suunniteltu Kuutostieltä ramppeja, jotka palvelisivat kanava-alueen matkailua. Liittymä ei kuulu nyt käynnissä olevaan Kuutostie-hankkeeseen, alueen tiesuunnitelmamuutos on tekeillä.

6 Toinen rakennusvaihe: Liikenne sujuvoituu Joutsenon ja Saimaantien t Joutsenon ja Saimaantien eritasoliittymien kohdalla Kuutostie kulkee Joutsenon taajaman läpi. Nämä t ovat tärkeitä Joutsenon keskustaliikenteelle ja Saimaan rannalla sijaitsevalle metsäteollisuusalueelle. Joutsenon taajama-alueen melusuojausta parannetaan rakentamalla Kuutostien vieressä kulkevan rautatien pohjoispuolelle lähes kilometrin mittainen meluaita. Kaikkiaan Ahvenlampi Mansikkala välillä rakennetaan 7,7 kilometriä uutta meluaitaa. Joutsenon ssä eteläpuolisia ramppi- ja liittymäratkaisuja muutetaan. Teollisuustien liittymään tulee liikennevalot. Saimaantien n ramppijärjestelyt säilyvät pääosin nykyisellään. Eritasoliittymien alue valmistuu yhtenä toisen vaiheen ensimmäisistä kohteista syksyllä Pohjavedet suojataan Valtatie 6 kulkee Lappeenrannassa Ukonhautojen harjualueella, joka on tärkeä pohjavesialue. Alueelle rakennetaan lähes neljä kilometriä pohjavesisuojausta, mikä vähentää huomattavasti vesien saastumisriskiä. Kuutostien läheisyydessä sijaitseva Ukonhautojen luonnonsuojelualue on arvokkain luontokohde Lappeenranta Imatravälillä. Ukonhautojen luonnonsuojelualue kuuluu sekä Natura verkostoon että valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan. Alue jää kokonaisuudessaan levennettävän tien ulkopuolelle.

7 Kaksi uutta ä Lappeenranta Imatra-hankkeen toisessa vaiheessa rakennetaan kaksi uutta ä: Jänhiälän ja Pellisenrannan t. Ne lisäävät erityisesti raskaan liikenteen sujuvaa liittymistä Kuutostien liikennevirtaan. Jänhiälän rakennetaan nykyisten liittymien länsipuolelle ja Karsturannan paikallistien linjaa muutetaan. Myös Pellisenrannan rakennetaan nykyisten liittymien länsipuolelle, ja Pellisenrannan paikallistien linjaus muuttuu. Korvenkannan Korvenkannan Imatralla on hankkeen itäisin kohde. Tietä parannetaan n itäpuolella vielä noin 1,5 kilometriä Imatran nelikaistaiseen osuuteen asti. Nykyisessä ssä linjataan pohjoispuolen ramppeja uudelleen ja pidennetään alikulkutunneleita tien leventämisen takia. Eritasoliittymän alueesta suunnitellaan lännestä tultaessa Imatran kaupungin tunnusmerkkiä, Imatran porttia. Poikkileikkaus Vt 6:n poikkileikkaus Joutsenon n itäpuolelta

8 Kaksi urakkamallia Koko Vt 6 Lappeenranta Imatra -hankkeen sopimusvaltuus on 177 miljoonaa euroa, ja projekti toteutetaan hankekohtaisella valtion budjettirahoituksella. Hankkeen rakennuttaa Liikenneviraston Tieinvestointiyksikkö. Hankkeen ensimmäinen vaihe toteutetaan suunnittele ja toteuta -urakkana. ST-mallissa urakoitsija laatii itse rakentamista varten rakennussuunnitelman ja rakentaa kohteen valtion budjettirahoituksella. Ensimmäisen vaiheen toteuttaa Työyhteenliittymä TYL Vt 6, jonka muodostavat Lemminkäinen Infra Oy ja Kesälahden Maansiirto Oy. Hankkeen toinen vaihe toteutetaan kokonaisurakkana. Tien rakennussuunnittelusta vastasi A-Insinöörit Oy, ja toisen vaiheen pääurakoitsija on Destia Oy. Yhteydet ja lisätiedot Rakennuttaja: Liikennevirasto, Tieinvestointiyksikkö Projektipäällikkö Timo Kyntäjä puh sähköposti: timo.kyntaja@liikennevirasto.fi 1. vaiheen pääurakoitsija: Työyhteenliittymä TYL Vt6 Projektipäällikkö Veikko Sahlman puh sähköposti: veikko.sahlman@tylvt6.fi 2. vaiheen pääurakoitsija Destia Oy Työpäällikkö Ilkka Kaarakainen puh sähköposti: ilkka.kaarakainen@destia.fi Hankintapalvelukonsultti: Pöyry CM Oy Projektipäällikkö Olli Hurme Puh sähköposti: olli.hurme@poyry.com Hankkeen internetsivut Esite: Viestintätoimisto Selander & Co. Oy / Hämeen Kirjapaino 4/2010. Kuvat: Liikennevirasto, Lentokuva Vallas ja Ari Nakari