Valtatie 6. Lappeenranta Imatra -hankkeen loppuraportti

Transkriptio

1 2013 Valtatie 6 Lappeenranta Imatra -hankkeen loppuraportti

2 Etelä-Karjalan pääkatu on valmis Tullessani Kymen tiepiirin palvelukseen 28 vuotta sitten, pohdittiin Etelä-Karjalassa Kuutostien tilaa jo kuumeisesti. Liikennemäärät olivat nousseet, ohittaminen oli vaarallista, matkaa taitettiin hitaimpien ajoneuvojen tahdissa ja ajoaikojen ennakoiminen oli vaikeaa. EU-rahoilla saatiin tehtyä Muukon suora ja pari eritasoliittymää näytteeksi, ennen kuin yksimielisyys Lappeenrannan ja Imatran välisen tieosuuden parannustarpeesta vahvistui. Vuonna 2007 allekirjoitin elämäni suurimman urakkasopimuksen. Ensimmäinen vaihe, Kärki - Muukko, peruskorjattaisiin 102 miljoonan euron tilausvaltuudella. Pääurakoitsijaksi valittiin Kesälahden Maansiirto Oy:n ja Lemminkäinen Infra Oy:n muodostama työyhteenliittymä. Noin 75 miljoonaa euroa maksaneen kakkosvaiheen Muukosta Mansikkalaan urakoi Destia Oy. Lappeenrannan ja Imatran väli on vihdoin kaksikaistainen molempiin suuntiin. 48 kilometrin matkalla on muun muassa keskikaide ja valaistus, kuusi uutta eritasoliittymää ja erillinen kevyen liikenteen väylä. Selkäharjussa - joka ennen oli varsinainen murheenkryyni - ei enää pelti kolise, vaan liikenne sujuu sulavasti ja turvallisesti. Vaaralliset ohitustilanteet Kärjenkylän ja Mansikkalan välillä ovat vähentyneet. Vakavat onnettomuudet ovat nykyisin erittäin harvinaisia. Pohjavesisuojaukset on tehty ja asukkaita haittaava melu eliminoitu estein ja aidoin. Erityisesti muutos ilahduttaa tiellä päivittäin ajavia työmatkalaisia. Aikatauluissa pysymistä ei enää tarvitse jännittää. Työpäivä on nopean tien ansiosta lyhentynyt. Kuutostiellä ajellessa fiilis on rento ja olo turvallinen. Saatu palaute on ollut yksinomaan myönteistä. Työ paremman tiestön ja turvallisemman liikenteen puolesta jatkuu. Seuraava ponnistus on Lappeenrannan ja Taavetin välisen pullonkaulan poistaminen miljoonan alkurahoituksella pääsisimme hyvään alkuun ehkä vuonna Kiitokset kaikille ja hyvää matkaa Antti Rinta-Porkkunen Johtaja Kaakkois-Suomen ELY-keskus Liikenne ja infrastruktuuri Kohti turvallisempaa liikennettä Valtatie 6 (Helsinki Joensuu Kajaani) on osa Suomen keskeistä päätieverkkoa. Lähes 50 kilometriä pitkä tiejakso Lappeenrannasta Imatralle on yksi sen vilkkaimmin liikennöidyistä osista. Tie on osa Etelä-Karjalan maakunnan tärkeintä länsi-itäsuuntaista, maakunnan ydinalueen kaupungit yhdistävää työ ja asiointimatkojen pääväylää. Tien merkitys itäliikenteen kansainvälisenä yhteytenä on yhä kasvamassa. Tie on myös tärkeä teollisuuden kuljetusreitti, jolla raskaan liikenteen osuus on huomattava. Välillä Lappeenranta Imatra kulkee nykyisin vilkkaimmillaan autoa vuorokaudessa. Liikennemäärien ennustetaan kasvavan yli ajoneuvoon vuoteen 2035 mennessä. 2

3 Tie, josta voin olla ylpeä Aloittaessani Valtatie 6 Lappeenranta Imatra -hankkeen projektipäällikkönä vuonna 2011, hanke oli jo pitkällä. Haasteeni oli saattaa pitkä projekti maaliin niin, että kaikille osapuolille olisi jäänyt hankkeesta jotakuinkin hyvä mieli. Kannatan yhdessä tekemistä. Haluan luoda hankkeisiin avoimen keskustelun kulttuuria. Kun esimerkiksi erimielisyyksistä ja epäilyistä keskustellaan avoimesti jo työmaalla, yhteistyö on helpompaa. Hankkeella oli avoin ilmapiiri ja aina oli mukava mennä töihin. Projektipäällikön työ on liikkuvaista ja olen tien päällä varsin paljon. Kuutostiellä ajan edelleen paljon, sillä mökkimme sijaitsee Taavetissa. Valtatie 6 Lappeenranta Imatra on nykyisin miellyttävä ajaa. Ajokokemusta täydentää rauhoittavat, hienot maisemat. Kun tiellä on pehmeät linjat eikä ympäristö tarjoa tietotulvaa ja värejä esimerkiksi mainostaulujen muodossa, voi ajokokemus olla rentouttava. Paitsi liikenteen turvallisuus ja sujuvuus ovat kohentuneet, tärkeää on myös se, että rakennusaikainen työturvallisuus ja liikenteen turvallisuus toteutuivat keskimääräistä paremmin. Kiitos tästä kuuluu niin tienkäyttäjille kuin molempien vaiheiden urakoitsijoille. Kuutostie-hanke oli käynnistyessään Suomen suurin meneillään oleva tiehanke. Taloudelliset suhdanteet vaikuttivat muun muassa urakkamuotojen valintaan ja osuuksien kustannuksiin, mutta kaiken kaikkiaan sekä aikataulu että budjetti pitivät hyvin. Toteutimme hankkeen, joka oli liiketaloudellisesti kannattava kaikille osapuolille. Elokuussa 2013 Vt Lappeenranta Imatra -hankkeen ylläpitovastuu siirtyi Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle. Valtatie 6:n kehittäminen jatkuu tulevina vuosina. Vt 6 Taavetti Lappeenranta -hanke oli mukana keväällä 2012 julkaistussa valtioneuvoston liikennepoliittisessa selonteossa vielä tällä hallituskaudella alkavana hankkeena. Kuva: Jetro Matilainen/Liikennevirasto Kiitos kaikille hankkeen osapuolille ja sujuvia kilometrejä. Lars Westermark Projektipäällikkö Liikennevirasto 6-tien muuttaminen nelikaistaiseksi vähensi onnettomuuksien määrää Liikennemäärät kasvavat Kuutostien muuttaminen nelikaistaiseksi on sel västi vähentänyt kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien määrää. Imatran ja Lappeenrannan välisellä tieosuudella ei ole perusparannuksen valmistumisen jälkeen sattunut yhtään kuolemaan johtanutta onnettomuutta, ja muidenkin liikenneonnettomuuksien määrä on laskenut. Vuonna 2012 Kärjenkylän ja Mansikkalan välisellä tieosuudella sattuneissa onnettomuuksissa loukkaantui kaksi ihmistä. Muutos on melkoinen vuosiin 2010 ja 2011 verrattuna, jolloin ko. tieosuudella sattuneissa liikenneonnettomuuksissa loukkaantui 14 ihmistä. LUKUJA Vuosi loukkaantuneet kuolleet Kuutostien Kärjenkylän ja Mansikkalan välisellä tieosuudella kulkee päivittäin yli ajoneuvoa. Liikennemäärät Selkäharjun, Mälkiän ja Muukon mittauspisteiden välillä vaihtelevat ajoneuvosta (Mälkiä) vajaaseen ajoneuvoon (Selkäharju). Liikenne on viime vuosina lisääntynyt noin ajoneuvon verran vuodessa. Kasvu johtuu lähes 90-prosenttisesti henkilöajoneuvoliikenteestä. Raskaan kaluston osuus Kärjenkylän ja Mansikkalan välisen tieosuuden päivittäisistä liikennemääristä vaihtelee mittauspisteittäin 11:sta 16 prosenttiin. Tieosuudelle kulkee keskimäärin raskaan liikenteen ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskaan liikenteen liikennemäärät ovat kolmen viime vuoden aikana lisääntyneet reilun sadan ajoneuvon verran vuorokaudessa. 3

4 Palaset loksahtivat paikoilleen Kuutostien perusparannus oli käynnistyessään Suomen suurin tiehanke. Se valmistui ajallaan, pysyi budjetissa ja osoitti, että yhteistyö sujuu, kun kaikki tekijät ovat sitoutuneita. - Ensimmäisen vaiheen pääurakoitsijalla olikin aikamoinen kokonaisvastuu, sillä työyhteenliittymä sekä laati rakennussuunnitelmat tiesuunnitelman pohjalta että toteutti hankkeen, kertoo Timo Kyntäjä. Hän toimi tilaajan eli Liikenneviraston projektipäällikkönä vuosina ja piteli Kuutostie-hankkeen lankoja käsissään. Aluksi keskityttiin erityiskohteisiin, kuten siltoihin, eritasoliittymiin, pohjavesisuojauksiin, tasoristeysten poistoon ja meluvallien rakentamiseen. Rakennettavia ja kunnostettavia siltoja oli lähes 70. Siltakohteiden suunnittelussa ja rakentamisessa hyödynnettiin Liikenneviraston asiantuntemusta. - Koko Kuutostie-hankkeen merkittävin ja kallein kohde on Mälkiän kanavasilta. Se on myös hienoin maamerkki, ja oli vuonna 2011 ehdolla Vuoden sillaksi, sanoo Kyntäjä. Ykkösvaiheessa tärkeä yhteistyökumppani oli Lappeenrannan kaupunki, joka rakensi useita katuosuuksia Kuutostien lähistöllä ja sen poikki. - Ylipäätään yhteistyö kuntien kanssa sujui erinomaisesti, kiittää Kyntäjä. Toisen vaiheen tarjouskilpailu järjestettiin Tiehallinnon teettämien suunnitelmien pohjalta. Jo suunnitteluvaiheessa huomioitiin, että rakentamisessa voidaan käyttää hyväksi koneautomaatiota. - Pääosin rakentajat luottivat perinteisiin, hyviksi havaittuihin menetelmiin, kertoo Kyntäjä. Kesällä 2010, kun rakennustyömaalla otettiin loppukiri, Kuutostiellä työskenteli yhtä aikaa noin 350 henkilöä. Hankkeen talousarvio piti niin hyvin, että muun muassa Viipurintien varteen rakennettavan Mustolan eritasoliittymän suunnittelukin voitiin käynnistää. - Tiepiirin tiesuunnitelmat olivat perusteelliset ja yhteistyö kaikkien osapuolten kesken sujui hienosti, sanoo Kyntäjä. Nykyisin Kouvolan Vesi Oy:ssä vesihuoltojohtajana toimiva Timo Kyntäjä ajaa itse harvoin Lappeenrannan ja Imatran väliä. - Sen verran kuitenkin, että autoilijan näkökulmastakin lopputulos on onnistunut, hän sanoo. Kuva Miika Kaukinen Timo Kyntäjä Projektipäällikkö Liikennevirasto Lähes 50 kilometriä valtatietä kahdessa vaiheessa Valtatie 6:tta Lappeenrannan ja Imatran välillä rakennettiin kahdessa vaiheessa. Syksyllä 2007 alkaneessa ensimmäisessä vaiheessa parannettiin tietä Lappeenrannan alueella Kärjen kylästä Muukkoon, nykyisen nelikaistaisen osuuden alkuun asti. Rakennusvaihe Rakennusvaihe 1 A. Kärki-Mattila - rakentaminen B. Mattila-Muukko - rakentaminen Rakennusvaihe 2 C. Ahvenlampi-Mansikkala - rakennussuunnittelu ja rakentamisen valmistelu - rakentaminen Vuosina rakennettiin toista vaihetta eli parannettiin tietä välillä Joutsenon Ahvenlampi ja Imatran Mansikkala. Ensimmäisen vaiheen tieosuus avattiin liikenteelle marraskuussa 2010 ja toisen vaiheen osuus loppuvuodesta Viimeistelytyöt päättyivät koko matkalla niin, että tie oli täysin valmis vuonna Lappeenranta Imatra välille valmistui lähes 50 kilometriä nelikaistaista valtatietä. Hankkeen ensimmäinen vaihe toteutettiin suunnittele ja toteuta -urakkana. ST-mallissa urakoitsija laatii itse rakentamista varten rakennussuunnitelman ja rakentaa kohteen valtion budjettirahoituksella. Ensimmäisen vaiheen toteuttivat Työyhteenliittymä TYL Vt 6, jonka muodostivat Lemminkäinen Infra Oy ja Kesälahden Maansiirto Oy. Hankkeen toinen vaihe toteutettiin kokonaisurakkana. Valtatie 6 -hankkeen toinen vaihe oli noin 20 kilometriä pitkä tiejakso. Liikenteelleotto Viimeistelytyöt 4

5 Lasti kulkee nyt sujuvasti On tiistai-ilta. Autonkuljettaja Satu Turku kääntää täysperävaunun Nuijamaantien rampista Imatran suuntaan. Täydessä lastissa olevalla säiliöautolla on painoa 60 tonnia. Määränpäänä on Pohjois-Karjala ja edessä reilun 500 kilometrin työmatka. Takaisin Lappeenrantaan Turku palaa aamulla. Järjettömät ohitukset ovat Turun havaintojen mukaan selvästi vähentyneet. Satu Turku on toiminut autonkuljettajana lähes 20 vuotta. Hän hankki ensin taksinkuljettajan pätevyyden ja kouluttautui myöhemmin linja-autonkuljettajaksi. Viimeiset neljä vuotta Turku on työskennellyt Kuljetusliike Ilkka Huttunen Oy:n palveluksessa täysperävaununkuljettajana. Nykyisin lastina on metsäteollisuuden kemikaaleja. Kuutostien perusparannushankkeen aikana matkoihin meni enemmän aikaa kuin nyt. Tilapäiset ajoreitit olivat perusparannuksen aikana hyvin merkitty eikä opasteissakaan ollut puutteita. Kuivalla kelillä Turku ihmettelee sähkönäyttöjen muuttuvia nopeusrajoituksia. - Ilmeisesti tieto Etelä-Karjalan säätilasta ei kulje sinne, missä nopeusrajoitukset säädetään, hän sanoo. - Mikäs tässä on ajellessa, kun on näin hyvä tie, hän sanoo. Tien päällä hän on elementissään. Turku ajaa Kärjenkylän ja Mansikkalan välistä osuutta lähes jokaisella työvuorollaan: Imatralle päin mentäessä matka alkaa Mälkiän kanavasillan ylityksellä, Kouvolan suuntaan ajettaessa Selkäharjun eritasoliittymässä tuppaa vieläkin hymyilyttämään. - Selkäharjun liikenneturvallisuus on parantunut eniten, Turku kehuu. Hän ei mielellään muistele vanhaa Mikkelintien risteysaluetta, joka oli yksi Kuutostien vaarallisimmista. - Nyt liittymään tulo on helppoa ja näkyväisyys hyvä, Turku arvioi. - Kunhan rampista Kuutostielle nousevat henkilöautoilijat vielä oppisivat käyttämään kiihdytyskaistaa. Kahdeksaakymppiä kulkevan täysperävaunun kuljettaja toivoo, että henkilöautoilijat painaisivat reilusti kaasua siirtyessään kiihdytyskaistalta ajoradalle, jotta liittyminen muun liikenteen sekaan olisi sujuvaa ja turvallista. Vt 6 Lappeenranta Imatra -hanke lukuina: Valtateiden parannusta km Uutta tielinjaa ,5 km Uusia eritasoliittymiä Parannettavia eritasoliittymiä Uusia tai korjattavia siltapaikkoja/siltoja /70 Meluesteitä km Pohjavesisuojausta km Riistaesteitä km Rautatien tasoristeykiä poistetaan kpl Tievalaistus rakennetaan koko matkalle. Sopimusvaltuus miljoonaa euroa Hyöty-kustannussuhde ,6 Liikkeelleotto: 1. vaihe syksy vaihe syksy

6 Valtatie 6 Lappeenranta-Imatra, I-vaihe Kärjenkylä-Muukko Veikko Sahlman Projektipäällikkö Kesälahden Maansiirto Oy Pääurakoitsija: Työyhteenliittymä TYL Vt 6; Kesälahden Maansiirto Oy ja Lemminkäinen Infra Oy Kanavasilta ennen Kanavasilta - Kuutostien komein yksityiskohta Projektipäällikkö Veikko Sahlman nimeää Saimaan kanavasillan Kuutostien I-vaiheen mielenkiintoisimmaksi ja vaativimmaksi kohteeksi. Harvoinpa sellaista pääsee tekemään, hän sanoo. Saimaan kanavan yli rakennettu 318 metriä pitkä siltapari oli I-vaiheen ensimmäisiä rakennuskohteita. Sillat rakennettiin yksi kerrallaan aloittamalla liittopalkkien kasaaminen kanavan vastarannoilla ja tunkkaamalla ne hitaasti yhteen. Etelänpuoleisen sillan kannen muotit, raudoitus ja valu tehtiin kesällä Liikenne siirtyi uudelle sillalle marraskuussa 2008, minkä jälkeen vanha kanavasilta purettiin pois, ja toisen uuden sillan rakentaminen alkoi. Molempiin suuntiin kaksikaistaisen kanavasillan rakentamiseen käytettiin pari tuhatta tonnia terästä ja muutama tuhat kuutioita betonia. Kanavan penkasta löytyi vanha silta Kun vanhan kanavasillan itärannalla ollutta maapengertä poistettiin, löytyi penkereestä vanha alikulkukäytävä. Se oli yllätys kaikille. Rakennuttajallakaan ei ollut tietoa vanhasta sillasta, kertoo Sahlman luvulla rakennettu silta sijaitsi nykyisen Itäisen Kanavatien ja vanhan kanavan puolessa välissä. Se oli haudattu hiekkaan Saimaan kanavan rakennusaikana 1960-luvulla. Talvella 2009 silta hajotettiin ja vietiin pois. Selkäharjussa liikenneturvallisuus parani eniten Selkäharjun eritasoliittymä kuuluu Kuutostien I-vaiheen tärkeimpiin parannuskohteisiin. Vaarallisen Mikkelintien risteyksen tilalle tarvittiin turvallinen ja selkeä ratkaisu. Vaikka muutos entiseen verrattuna oli suuri, ei Selkäharju kohteena ollut normaalia eritasoliittymää kummempi, arvioi Sahlman. Maasto on hyvää hiekkakangasta, joten alue oli helppo rakentaa, hän jatkaa. Selkäharjun eritasoliittymä otettiin käyttöön elokuussa Malkian kanavasillat Selkäharju Selkäharju uusi valtatie Salpalinja suojeltiin Selkäharjussa päänvaivaa aiheuttivat Salpalinja ja Rutolan bunkkeri. Historialliset kohteet sijaitsevat valtatie 13:n uudella tielinjalla noin kilometrin päässä Kuutostieltä Mikkeliin päin. Kohteiden säilyttäminen oli otettu huomioon jo suunnitelmissa. Salpalinja suojeltiin rakentamalla silta sen yli eikä panssariesteiksi tuotuja kivenjärkäleitä jouduttu siirtelemään muualle. 6 Salpalinjan kiviä

7 Valtatie 6 Lappeenranta-Imatra, II-vaihe Ahvenlampi - Mansikkala Koneautomaatio Ilkka Kaarakainen Työpäällikkö Pääurakoitsija Destia Oy Koneautomaatiosta hyvät kokemukset Kuutostien kakkosvaiheessa rakentamisen apuna käytetty koneautomaatio sekä nopeutti työntekoa että lisäsi tiellä liikkujien ja työntekijöiden turvallisuutta. Muun muassa kaivinkoneet, pyöräkoneet ja tiehöylät varustettiin paikannuslaitteilla ja tietokoneilla, jolloin kuljettaja pystyi seuraamaan suunnitelmaa työkoneestaan käsin. Mittamiesten tehtävät muuttuivat ja suunnitelmien merkitseminen maastoon jäi pois. 99 prosenttia urakoitsijoista piti käytäntöä hyvänä, kertoo Destian työpäällikkö Ilkka Kaarakainen. Kaakkois-Suomessa koneautomaatiota käytettiin ensimmäistä kertaa näin laajasti. 4,6 km pohjavesisuojauksia Valtatie 6 kulkee Lappeenrannan ja Imatran välillä Salpausselkään kuuluvalla harjulla, joka on tärkeä pohjaveden muodostumis- ja ottoalue. Pohjavesisuojaukset estävät tien pinnalta valuvan suolaveden tai onnettomuustilanteissa tielle joutuneiden vaarallisten aineiden pääsyn pohjaveteen. Aikaisemmin Kuutostiellä ei ollut pohjavesisuojausta, ja vedet ovat valuneet maastoon. Suojauksilla valumavedet johdetaan pohjavedenottoalueiden ulkopuolelle. Pohjavesisuojaus Muukko Rautatiesillat Rautatiesillat uusiksi yöllä Jänhiälän ja Pellisenrannan uudet rautatiesillat rakennettiin paikan päällä vanhojen siltojen viereen. Sen jälkeen kiskot purettiin vanhalta sillalta, ratapenkka kaivettiin auki ja uusi silta siirrettiin tunkkien avulla paikoilleen. Lopuksi kiskot asennettiin paikoilleen, ja junat pääsivät taas kulkemaan. Siltatyöt tehtiin yöllä, jotta rautatieliikenteelle aiheutui mahdollisimman vähän häiriötä, kertoo Ilkka Kaarakainen. Yli 55 desibelin alueita vähemmän kuin ennen Kuutostien laitaan rakennetut meluesteet vähensivät yli 55 desibelin alueiden määrää ja laajuutta. Meluesteiksi rakennettiin meluvalleja, betonisia melukaiteita ja meluaitoja. Osaan betonisista melukaiteista on yhdistetty läpinäkyvää pleksiä. Myös lautarakenteita on käytetty; esimerkiksi Korvenkylän asutusalue on erotettu Kuutostiestä punaiseksi maalatulla meluaidalla. I- ja II-vaiheessa melusuojauksia rakennettiin yhteensä noin 22 kilometriä. Tirilan meluvalli 7

8 Henkilöhaastattelut: Ulla Ylönen Kuvat: Ari Nakari, ellei toisin mainita Paino: Kopijyvä Oy 11/2013 Taitto: Johannan Graafinen suunnittelutoimisto Tuotanto: Viestintätoimisto Selander & Co. Oy Vt 6 Imatra Joutseno Vt 13 Lappeenranta Svetogorsk Nuijamaa