Hankeraportti 1 Vt 6, Lappeenranta Imatra. helmikuu 2008

Transkriptio

1 Hankeraportti 1 Vt 6, Lappeenranta Imatra helmikuu 2008

2 2 Hankeraportti 1, helmikuu 2008 Kuvassa rakennetaan Pilotinkadun risteyssiltojen (S 10 A ja B) alusrakenteita.

3 Hankeraportti 1, helmikuu Sisällysluettelo Projektipäällikön katsaus hankkeeseen... 4 Yleistä... 5 Ahvenlampi Mansikkala... 5 Suunnittelu... 6 Ahvenlampi Mansikkala... 6 Rakentaminen Maa- ja kalliorakentaminen... 7 Sillat... 7 Pohjanvahvistus... 7 Ympäristöasiat...8 Turvallisuusasiat...9 Kolmannet osapuolet...9 Tekniset järjestelmät...9 Mediaseuranta Yhteystiedot Tämä ensimmäinen tilaajan kolmannesvuosiraportti käsittää työmaatilanteen hankkeen alusta helmikuun 2008 loppuun. Seuraava raportti julkaistaan heinäkuussa. Kannen kuva: Kuvassa Mälkiän kanavan nykyinen silta, joka puretaan kevättalvella Tilalle rakennetaan kaksi teräsrakenteista liittopalkkisiltaa. Julkaisija: Suurten investointien yksikkö

4 4 Hankeraportti 1, helmikuu 2008 Projektipäällikön katsaus hankkeeseen Kauan odotettu valtatie 6:n perusparannus saatiin välillä Lappeenranta Imatra käyntiin lokakuussa Tien rakentaminen toteutetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa parannetaan Kärki Mattila Muukko-osuus suunnittele toteuta -urakkana. Parannettu tieosuus avataan liikenteelle vuonna Toisessa vaiheessa parannetaan Ahvenlampi Mansikkala-osuutta, jonka rakennustyöt aloitetaan vuonna Ahvenlampi Mansikkala-osuus toteutetaan kokonaisurakkana. Viimeistelytöineen kumpikin osuus on täysin valmis vuonna Tieosuus Muukosta Ahvenlammelle (noin 4 km) on valmistunut vuonna Kun hanke vuonna 2012 kokonaisuudessaan valmistuu, on Lappeenrannan ja Imatran välillä lähes 50 kilometriä nelikaistaista valtatietä. Kuutostien perusparannus ratkaisee tietä kauan vaivanneet ongelmat. Tien liikenne sujuvoituu, kohtaamisonnettomuudet poistuvat ja liikenneturvallisuus paranee huomattavasti. Ympäristön osalta erityistä huomiota on kiinnitetty melu- ja pohjavesisuojauksiin sekä riista-aitojen toteutukseen. -osuuden pääurakoitsijaksi valittiin tarjouskilpailun perusteella Työyhteenliittymä TYL Vt 6, jonka osakasyrityksinä ovat Lemminkäinen Infra Oy ja Kesälahden Maansiirto Oy. Urakkasopimus työyhteenliittymän kanssa solmittiin Pöyry CM Oy toimii Lappeenranta Imatra-projektissa hankintapalvelukonsulttina ja Viestintätoimisto Selander & Co. Oy viestintäkonsulttina. Ahvenlampi Mansikkala-osuuden rakennussuunnittelu kilpailutettiin vuoden vaihteessa, ja sopimus Insinööritoimisto A-Insinöörit Oy:n kanssa allekirjoitettiin Tieosuuden suunnittelu käynnistettiin heti sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Hanke avattiin juhlallisesti alkupaukulla Lappeenrannassa, Lavolan eritasoliittymässä. Tilaisuudessa esittivät tervehdyksensä Lappeenrannan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Heikki Järvenpää ja Kaakkois-Suomen tiepiirin tiejohtaja Antti Rinta-Porkkunen. Kaikille avoimen tilaisuuden jälkeen pidettiin kutsuvierastilaisuus Lappeenrannan Kasinolla, jonne kutsuttiin tärkeimpien sidosryhmien edustajat. Mukana oli myös Tiehallinnon pääjohtaja Jukka Hirvelä. Media huomioi alkupaukku-tapahtuman uutisoinnissaan. Se oli esillä sekä paikallisissa radiouutisissa että valtakunnallisissa tv-uutisissa. Lisäksi muutamissa lehdissä oli laajoja, myönteiseen sävyyn kirjoitettuja juttuja näyttävien kuvien kera. Rakentaminen on lähtenyt käyntiin suunnitelmien mukaisesti, ja se vauhdittuu kesää kohti. Kokonaisuudessaan rakennussuunnitelmien valmiusaste on noin 28 prosenttia, painottuen geo-, tie- ja siltasuunnitteluun. Hankkeen julkisuuskuva on ollut positiivinen. Tiedotustilaisuuksissa on käsitelty koululais- ja kevyenliikenteen järjestelyjä sekä rakentamistöistä aiheutuvien vaikutusten tiedottamista. Vaikka kesä tuokin tullessaan muuttuneita liikennejärjestelyitä ja laajoja tietöitä, niin pitäkäämme mielessä, että Kohta kulkee Kuutostiellä! Timo Kyntäjä Vt 6 -hankkeen projektipäällikkö Kuva on Kärki Mattila Muukko-osuuden urakkasopimuksen allekirjoitustilaisuudesta. Pöydän ympärillä vasemmalta oikealle: toimitusjohtaja Seppo Huttunen (Kesälahden Maansiirto Oy), tiejohtaja Antti Rinta-Porkkunen (Kaakkois-Suomen tiepiiri), toimitusjohtaja Timo Kohtamäki (Lemminkäinen Infra Oy) ja investointipäällikkö Pasi Hukkanen (Kaakkois-Suomen tiepiiri). Takarivissä vasemmalta oikealle: Kesälahden Maansiirto Oy:n hallituksen puheenjohtaja Kalervo Jaatinen, projektipäällikkö Timo Kyntäjä (Suurten investointien yksikkö), rakennuspäällikkö Harri Kailasalo (Lemminkäinen Infra Oy) ja projektipäällikkö Jaakko Kivi (Lemminkäinen Infra Oy).

5 Hankeraportti 1, helmikuu Yleistä Suunnittelutöitä viivästytti hieman marraskuulle 2007 ajoittunut Suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimhenkilöiden lakko, joka kesti 10 päivää. Hankeen ensimmäisen vaiheen rakentaminen Kärjen kylästä Muukkoon alkoi lokakuun alussa Työt ovat lähteneet mukavasti käyntiin ja rakentaminen vauhdittuu kesän lähestyessä. Tällä hetkellä osuudella on aloitettu Mälkiän kanavasillan (S110B) tunkkausvalmistelut ja liittopalkkien kasaaminen. Valtatien 13 uudella linjauksella on aloitettu louhinnat, jotka jatkuvat kahden vuoden ajan. Viipurintien ramppien siltojen (S117 ja S118) rakentaminen on aloitettu. Työt Montolan (S6), Lavolan (S8) ja Pilotin (S10) risteysilloilla sekä Saikon alikulkukäytävällä (S44), Yllikkälän (S50) ja Ilottulan (S121) ratasiltakohteissa ovat myös alkaneet. Mittaus- ja kaapeliensiirtotöitä tehdään koko osuudella. Ensimmäisen vaiheen rakentamisen valmiusaste helmikuun lopussa oli kahdeksan prosenttia. Kärki Mattila Muukko-osuuden väyläsuunnittelu keskittyy Lavolan, Pilotinkadun ja Viipurintien välitavoitekohteisiin. 21 sillan suunnittelu on käynnissä. Ahvenlapi Mansikkala Hankkeen toisen vaiheen, Ahvenlampi Mansikkalaosuuden rakentaminen alkaa suunniteltua myöhemmin. Osuuden urakkamuoto muutettiin suunnittele toteuta -urakasta kokonaisurakaksi syksyllä Urakkakilpailu käynnistetään vuoden 2009 alkupuolella ja rakennustyöt osuudella käynnistyvät kesällä Ahvenlampi Mansikkala-osuuden rakennussuunnittelu käynnistettiin helmikuun 2008 lopussa. Hankkeen alkupaukussa otetussa kuvassa ovat vasemmalta lukien toimitusjohtaja Timo Kohtamäki (Lemminkäinen Infra Oy), pääjohtaja Jukka Hirvelä (Tiehallinto), Lappeenrannan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Heikki Järvenpää, Lappeenrannan kaupunginjohtaja Seppo Miettinen, maakuntajohtaja Timo Puttonen (Etelä-Karjalan liitto) sekä tiejohtaja Antti Rinta-Porkkunen (Kaakkois-Suomen tiepiiri). Kuva: R. Suomela/ Lappeenrannan kaupunki

6 6 Hankeraportti 1, helmikuu 2008 Suunnittelu Tiensuunnittelu Väyläsuunnittelun valmiusaste on 22 prosenttia. Väyläsuunnittelu on keskittynyt pääsääntöisesti välitavoitekohteisiin, joita ovat Lavola, Pilotinkatu ja Viipurintie, tai muutoin aikataulullisesti kriittisiin pisteisiin. Lisäksi suunnittelua on jatkettu muun muassa Viipurintien eritasolliittymän (E4) sekä Viipurintien väylä- ja kuivatussuunnitelmien osalta. Geosuunnittelu Geosuunnittelun valmiusaste on 35 prosenttia. Suunnittelu on keskittynyt silta- ja välitavoitekohteisiin Pilotinkadun, Lavolan eritasoliittymän ja Viipurintien alueelle sekä siltojen perustamistavan, kuivatuksen ja teiden rakenteiden suunnitteluun. Siltojen ja rakenteiden suunnittelu Siltojen ja rakenteiden suunnittelun valmiusaste on 37 prosenttia. Suunnittelu on käynnissä 21 sillan osalta. Tilaaja on tarkastanut 15 sillan alusrakennesuunnitelmat. Täysin valmiita siltasuunnitelmia on kymmenen kappaletta, joista kuuden sillan suunnitelmat on hyväksytty. Ilottulan ja Yllikkälän ratasiltojen suunnitelmat ovat valmistuneet. Ensimmäiset betonikaide-elementtikaaviot sekä elementtisuunnitelmat ovat valmistuneet Montolan (S6) ja Pilotin (S10) risteyssilloista. Juvakan (S118) ja Kaakkoiskaaren (S117) alikulkusiltapaikkojen pumppaamokaivantojen tuentasuunnitelmat on tarkastettu. Liikenteenohjaussuunnittelu Liikenteenohjaussuunnittelun valmiusaste on 25 prosenttia. Kaakkoiskaaren liikennevalojen yleissuunnitelma on ollut Lappeenrannan kaupungin tarkastettavana ja urakoitsija on päivittänyt suunnitelmat kaupungin toivomuksien mukaisiksi. Viitoituksen yleissuunnitelma on toimitettu tilaajalle kommentoitavaksi Valaistuksen suunnittelu Valaistuksen suunnittelun valmiusaste on 20 prosenttia. Valaistussuunnitelmat muun muassa Montolan (S6), Lavolan (S8) ja Pilotin (S10) risteyssiltojen, Saikon (S44) ja Helkalan (S119) alikulkukäytävien sekä Mälkiän sillan (S110) osalta ovat valmistuneet. Ympäristösuunnittelu Ympäristösuunnittelun valmiusaste on yksi prosentti. Lavolan eritasoliittymän ramppisilmukoiden maisemoinnin suunnittelutyö on aloitettu. Ahvenlapi Mansikkala Rakennussuunnittelu käynnistettiin helmikuun lopussa. Suunnitelmat valmistuvat marraskuun 2008 loppuun mennessä. Kärki Mattila Muukko Suunnittelun valmiusasteet 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % Osuuden suunnittelun kokonaisvalmiusaste on 28 %. Tiensuunnittelu Geosuunnittelu Siltojen ja rakenteiden suunnittelu Liikenteenohjaussuunnittelu Valaistuksen suunnittelu Ympäristösuunnittelu

7 Hankeraportti 1, helmikuu Rakentaminen Maa- ja kalliorakentaminen Maa- ja kalliorakentaminen on hankkeen ensimmäisinä kuukausina keskittynyt pääosin osuudelle Kärki Mattila. Työt ovat käynnissä Lavolan, Pilotinkadun ja Viipurintien kohteissa, joiden valmistumiselle on urakassa asetettu välitavoitteita. Rakennustöitä tehdään myös Selkäharjun eritasoliittymän alueella sekä valtatien 13 uudella linjauksella, jonka pohjoispäässä sijaitsee hankkeen suurin kallioalue. Montolan risteyssiltaan liittyvää väylää (P3) sekä Lavolan eritasoliittymään yhdistyvää väylää (P4) rakennetaan parhaillaan. Kohteissa on suoritettu muun muassa maanleikkaustöitä sekä siltapaikkojen valmistelevia maatöitä. Maanleikkausmassoja on ajettu urakka-alueen meluvalleihin ja penkereisiin. Ilottulan ja Yllikkkälän paikallisteiden tasoristeyksien poistotyöt ovat käynnissä. Parhaillaan valmistellaan tieyhteyksiä ja tunkattavien siltojen paalutuksia. Louhintatöitä ja kallioaineksen murskausta on suoritettu Lavolan alueella. Louhinnat on aloitettu myös valtatiellä 13 Rasinmäen alueella, jossa murskaustyöt aloitetaan Lavolan kallioaineksen murskauksen valmistuttua. Louhintoja suoritetaan myös Selkäharjun eritasoliittymän alueella. Pintamaiden poistoja on tehty useissa kohteissa koko Kärki Mattila Muukko-osuudella. Sillat Muilla siltapaikoilla on tehty muun muassa siltakaivantoja, telinepohjan tasauksia, pelkkojen asennustöitä sekä ympärystäyttöjä ja tukiseiniä. Mälkiän kanavasilta Nykyisen Mälkiän kanavasillan tilalle rakennetaan kaksi, 318 metriä pitkää teräsrakenteista liittopalkkisiltaa. Tällä hetkellä rakennetaan etelän puoleista siltaa (S110B), jolle liikenne siirretään syksyllä Nykyinen kanavasilta puretaan kevättalvella 2009, minkä jälkeen aloitetaan pohjoispuolella sijaitsevan sillan (S110A) rakentaminen. Uusi Mälkiän kanavasilta avataan kokonaisuudessaan liikenteen käyttöön vuoden 2010 loppupuolella. Mälkiän kanavasillan töitä varten on rakennettu kiertotie, joka otettiin liikenteelle marraskuussa Siltapaikalla on tehty perustuskaivannot sekä rakennettu tulopenkereitä ja tukiseiniä. Välitukien pilareiden muottityöt sekä maatuki 1 tukimuurin teline- ja muottityöt ovat käynnissä. Pohjanvahvistus Massanvaihto- ja pengerrystöitä on tehty Lavolan eritasoliittymän rampeilla, Selkäharjun eritasoliittymässä sekä valtatien 13 uudella linjauksella Selkäharjun ja Portin eritasoliittymien välillä. Myös väylän P4 pengerrakenteiden teko on käynnissä. Sillan rakennustyöt ovat käynnissä Mälkiän kanavasillalla (S110B), Montolan (S6), Lavolan (S8), Pilotin (S10) ja Viipurintien (S103) risteysilloilla, Saikon alikulkukäytävällä (S44), Yllikkälän (S50) ja Ilottulan (S121) ratasilloilla sekä Juvakan (S118) ja Kaakkoiskaaren (S117) alikulkusilloilla. Pilotin risteyssillan kohdalla on tehty työnaikainen kiertotie ja siltakaivanto sekä rakennustöitä liittyen sillan perustuksien raudoitukseen ja betonointiin.

8 8 Hankeraportti 1, helmikuu 2008 Ympäristöasiat Meluilmoituksia on tehty keskittyen louhinta- ja paalutuskohteisiin. Ympäristölupa louhinnalle, murskaukselle, purkuasfaltin vastaanotolle sekä väliaikaiselle asfalttiasemalle on saatu valtatien 13 alueelle. Ilmailuhallinnolta on saatu lentoestelupa liittyen Lavolan alueen siltojen nosto- ja paalutustöihin. Louhintoihin ja paalutuksiin liittyviä katselmuksia ja tärinämittauksia on suoritettu. Riista-aitaa rakennetaan koko tieosuudelle. Melusuojaus Meluntorjunnalla vähennetään melusta aiheutuvia haittoja sekä melualueella asuvien ihmisten määrää. Nykyisen tien laskennallisesti todetun 55 db:n melualueen odotetaan laajenevan ilman melunsuojausta vuoteen 2035 mennessä noin metriä. Melusuojausta rakennetaan meluaita-, meluvalli- tai maastomuotoilurakenteina suurimpien asuntoalueiden kohdille. Melutilannetta parantavat myös tien varteen sijoitettavat maisemointitäytöt ja niihin liittyvät istutukset. Melusuojausta rakennetaan Kärki Mattila-osuudelle yhteensä 3,4 kilometrin ja Mattila Muukko-osuudelle yhteensä 9,6 kilometrin matkalle. Melusuojaus Kärki Mattila-osuudella kohdistuu erityisesti alueen itäpäähän, Kesämäen pientaloasutuksen kohdalle. Mattila Muukko-osuuden melusuojaus kohdistuu tien tiheämmin asutulle pohjoispuolelle. Meluvallien rakentaminen on aloitettu osuudella. Pohjavesisuojaus Pohjavesisuojaus pienentää merkittävästi vaarallisten aineiden kuljetusten sekä tiesuolauksen aiheuttamaa ympäristön ja pohjavesien likaantumisriskiä. Ensimmäiselle osuudelle rakennetaan yhtenäistä pohjavesisuojausta Huhtiniemen pohjavesialueen kohdalle noin 1,8 kilometrin matkalle. Toisella osuudella Muukonkankaan pohjavesialueen aikaisemmin rakennettua pohjavesisuojausta jatketaan 1,6 kilometrin matkalta. Molemmille osuuksille tehdään vaativa kloridisuojaus. Suojeltavat kasvit ja eläimet Lappeenranta Imatra-välillä on arvokkaita harjualueita, joilla esiintyy harvinaisia kasveja ja eläimiä. Harvinaisten kasvien esiintymisalueet merkitään ja suojataan tien rakentamisen ajaksi. Harjualueiden suojeltavia kasveja ovat muun muassa kangasvuokko, lehtoneidonvaippa sekä valkolehdokki. Tien rakentaminen vaikuttaa näiden kasvupaikkoihin, mutta pääosa kasvustoista jää kuitenkin tiealueen ulkopuolelle. Alueen harvinaisimpiin kasveihin kuuluu rauhoitettu ja uhanalainen suoneidonvaippa. Lappeenrannan kohdalla sijaitseva esiintymä on edelleen Kaakkois-Suomen ainoa. Suoneidonvaippaa on siirtoistutettu ja uusia kasvustoja on sijoitettu muun muassa valtatie 6:n ja Vaalimaantien ramppialueelle. Historialliset kohteet Valtatie 13:sta uudella tielinjalla sijaitsevat historiallisesti tärkeät Puolustusvoimien Salpalinja ja Rutolan Bunkkeri. Samoilla kohdin on myös vanha, tukkien uitossa vesistöstä toiseen käytetty ränni. Näiden kohteiden säilyttäminen on huomioitu tiesuunnittelussa ja esimerkiksi siltojen rakentamisessa. Tien rakentamisen aikana historiallisten kohteiden rakenteet kuvataan ja mitataan. Nykyinen Saimaan kanavan ylittävä silta ja kanavien välissä oleva korkea penger puretaan. Tämä mahdollistaa Merenkulkulaitoksen suunnitelmat entisöidä ja avata vanha Saimaan kanavan uoma. Kanavan kupeessa oleva luotsiasema on Museoviraston suojelema.

9 Hankeraportti 1, helmikuu Turvallisuusasiat Kolmannet osapuolet MVR-mittauksia (maa- ja vesirakentaminen) on tehty viikoittain. Mittausten keskiarvo helmikuussa on ollut 95,4 %. Siltojen mittausten keskiarvo on 95,5 % ja tienrakentamisen keskiarvo on ollut 95,3 %. Hankkeella on tapahtunut yksi, lievä tapaturma. Pääurakoitsija on asettanut työmaan MVR-mittausten vähimmäistavoitteeksi 93 %. MVR-mittauksissa kierretään työmaa ja merkitään mittauslomakkeeseen havainto jokaisesta tärkeästä turvallisuuteen vaikuttavasta kohteesta. Mittauskohteet on ryhmitelty pääotsikoiden alle: työskentely ja koneenkäyttö kalusto suojaukset ja varoalueet ajo- ja kulkuväylät järjestys ja varastointi Lomakkeeseen merkitään oikein/väärin -havaintoja mittauksen aikana. Kohde merkitään oikeaksi, jos se täyttää työsuojelutarkastuksessa hyväksytyn turvallisuustason. Muussa tapauksessa kohde merkitään vääräksi. Jotta mittauksesta saadaan luotettava tulos, pitää havaintoja tehdä mahdollisimman paljon. Mittaustuloksista lasketaan työmaan turvallisuustaso prosentteina seuraavasti: Johto- ja laitesiirtoja on tehty Lappeenrannan Energiaverkkojen ja teleoperaattorien toimesta koko ensimmäisen vaiheen rakennusosuudella. Ilottulan ja Yllikkälän sillanrakennustöiden osalta on pidetty palavereja töiden yhteensovittamisesta sekä johtosiirroista. Kaasuputken siirtotöitä on tehty Mattilan alueella. Lappeenrannan Veden ja Merenkulkupiirin johtoja on siirretty. Fingridin johtosiirroista on pidetty maastokatselmuksia sekä aikataulupalavereja. Muuttuneista liikennejärjestelyistä on pidetty useita tiedotustilaisuuksia muun muassa asukasyhdistysten kanssa. Tekniset järjestelmät Neuvotteluita laitteiden yhteensovittamisesta on käyty eri osapuolten kanssa suunnittelun valmisteluvaiheessa. OIKEIN (KPL) MVR-taso = x 100 = OIKEIN+VÄÄRIN (KPL) % Telematiikan ja valaistuksen suunnittelu on käynnissä. Teknisten järjestelmien rakentaminen ei ole vielä alkanut. Lavolan eritasoliittymän (E2) rakennustyömaa.

10 10 Hankeraportti 1, helmikuu 2008 Mediaseuranta Hankkeen näkyminen lehdistössä, lokakuu 2007 helmikuu 2008 Vt 6 Lappeenranta Imatra -hanke on aloitusvaiheessaan ollut runsaasti esillä Etelä-Karjalan mediassa. Lokakuusta 2007 helmikuuhun 2008 ilmestyi 51 artikkelia. Tärkeimmät median käsittelemä aiheet olivat: ympäristötaidekilpailu ja ehdotusten hylkääminen (lokakuun alku), rakentamisen käynnistyminen ja alkuvaiheen liikennejärjestelyt (lokakuun loppupuoli) sekä luonnollisesti hankkeen virallinen aloitustapahtuma alkupaukkuineen tammikuun lopussa. Aloitus konkretisoitui tietöinä Hankkeen aloitusvaiheen julkisuus painottui konkreettisiin tietöihin ja liikennejärjestelyihin. Artikkelit olivat sinänsä neutraaleja tyyliltään, mutta niissä korostuivat hankkeen tienkäyttäjille tuomat haitat ja haittojen pitkäaikaisuus. Artikkelien lähteinä olivat usein hankkeen liikenne- ja työmaatiedotteet, eikä niissä juuri esiintynyt henkilöitä uutislähteinä. Myös Salpausselänkatu ja sen liittäminen valtatie 13:een saivat tammikuussa paljon huomiota paikallisessa lehdistössä. Väliaikaisen liittymän tarpeesta käytiin rakentavaa keskustelua ja liittyminen toteutettiin helpottamaan työmatkaliikennettä. Positiivisena poikkeuksena alkuvaiheen julkisuuteen oli 13. tammikuuta Etelä-Saimaassa julkaistu laaja esittely tienrakennuksesta ja Kuutostiestä osana Suomen valtatieverkkoa. Jutussa esiintyivät teknillisen korkeakoulun professori Terhi Pellinen, projektipäällikkö Timo Kyntäjä ja projekti-insinööri Marja Mattinen. Alkupaukku keräsi julkisuutta Hankkeen positiiviset vaikutukset pääsivät tiedotusvälineissä esiin laajasti vasta aloitustapahtuman uutisoinnin yhteydessä. 28. tammikuuta järjestetyn tapahtuman viestintään panostettiin, ja se saikin laajalti paikallista sekä myös valtakunnallista huomiota tiedotusvälineissä. Aloitustapahtumasta kirjoitettiin isoja juttuja, joissa oli näyttäviä kuvia alkupaukku-tilanteesta. Alueen valtalehti Etelä-Saimaa aloitti uutisoinnin suurella etusivun kuvalla ja Uutis-Vuoksi -lehti käsitteli aihetta myös pääkirjoituksessa. Artikkelien teemoja olivat mm. kauan odotettu parannushanke, vuoden suurin tietyö, hankkeen aikataulu, turvallisuus sekä hyödyt alueelle. Aloitustapahtuma oli esillä useaan otteeseen Etelä-Karjalan radiossa ja se uutisoitiin seuraavissa alueellisissa ja paikallisissa lehdissä: Etelä-Saimaa, Kouvolan Sanomat, Kymen Sanomat, Länsi-Savo, Uutis-Vuoksi, Kaakkois-Suomen Sanomat ja Paikallislehti Joutseno. Valtakunnallisesti aihe oli esillä ainakin YLE:n TV-uutisissa, uutistoimisto STT:llä sekä Kauppalehdessä. Aloitustapahtuman uutisointi perustui jaettuun tiedotusmateriaaliin ja tiedotustilaisuuteen. Artikkeleissa oli useimmiten lainattu tiejohtaja Antti Rinta-Porkkusta, Lappeenrannan kaupunginvaltuuston puheenjohtajaa Heikki Järvenpäätä, projektipäällikkö Timo Kyntäjää sekä toimitusjohtaja Timo Kohtamäkeä. Hankkeen yksityiskohtainen julkisuusanalyysi ilmestyy vuosittain marraskuussa. -osuudella sijaitsevan Mälkiän kanavasillan (S 110 B) maatuen 1 tukimuurin rakentaminen on käynnissä.

11 Hankeraportti 1, helmikuu Työmaan vahvuus Työmaan vahvuus helmikuun lopussa oli 146 henkilöä. Erittely näkyy oheisessa kaaviossa Toimihenkilöt Työntekijät Suunnittelijat Koneet Mälkiän kanavasiltojen (S 110 A ja B) havainnekuva.

12 Hankkeen yhteystiedot Rakennuttaja Suurten investointien yksikkö projektipäällikkö Timo Kyntäjä p Rakennuttajakonsultti Pöyry CM Oy projektipäällikkö Timo Hujanen p Pääurakoitsija Työyhteenliittymä TYL Vt 6 projektipäällikkö Veikko Sahlman p. (013) , veikko.sahlman@tylvt6.fi Kaakkois-Suomen tiepiiri Kauppamiehenkatu 4, Kouvola vaihde , faksi